Kivennapalainen. Kivennapaseura ry:n tiedotuslehti 18. vsk Kesäkuu 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kivennapalainen. Kivennapaseura ry:n tiedotuslehti 18. vsk Kesäkuu 2014"

Transkriptio

1 Kivennapalainen Kivennapaseura ry:n tiedotuslehti 18. vsk Kesäkuu 2014

2 2 Kivennapalainen PÄÄKIRJOITUS Olavi Paavolainen puhuttaa taas, Hänen matkoistaan ja tavastaan katsoa maailmaa on tehty väitöskirja. Uusi elämäkerta ilmestyy syyskuussa, sen tekijä esiintyy kihuseminaarissa Hauholla. Kihuvalmisteluja ja kihuja voi ajan hengen mukaisesti seurata ja kommentoida facebookissa ja twitterissä, Kihut 2014 Hauho. Kivennapaseuran nettisivuja uusitaan vuorovaikutteisiksi. Pian voitte entistä helpommin viestiä seuraan päin. Kihujen järjestäminen on viime aikoina tullut yhä haastavammaksi. Vanha polvi väistyy, mutta silti emme halua hienon kihuperinteen sammuvan. Onhan kihut järjestetty evakossakin vuodesta 1947 lähtien joka vuosi, ja melkein kaikki kaksipäiväisinä. Kivennapaseura on harkinnut että kihujen järjestämiseen tarvitaan enemmän voimia kuin seura ja yhden kunnan karjalaseura. Siksi olemme neuvotelleet terijokelaisten kanssa ja sopineet, että ensi vuonna pidetään yhteinen pitäjäjuhla vanhan ajan kihuja muistellen. Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura sekä pääkaupunkiseudulla toimiva Entisten kivennapalaisten seura ovat mukana järjestelyissä. Juhla järjestetään Järvenpäässä elokuun alussa 2015 yksipäiväisenä. Kivennapalaisten tärkeinä pitämät kihujen tapahtumat säilytetään, jumalanpalvelus, kyläkulkue, pääjuhla ja tietysti aikaa kihuta, tavata ystäviä ja tuttavia. Joululehdessämme kerrotaan järjestelyistä enemmän. Mutta ensin kihutaan Hauholla, seitsemännen kerran. Lehtemme keskiaukeamalla esitellään laajasti kihujen taustoja ja hauholaisia. Paljon on tehty kotiseutumatkoja myös tänä keväänä. Niistä kerrotaan lehdessämme runsain kuvin, erityisesti niitä varten, joilla itsellään ei ole ollut mahdollisuutta käydä juurillaan. Kivennavan äyrämöispuvun historiasta ja sen nykytilasta on lehdessämme myös raportti. Jaamme tätä lehteä Kivennapaseuran jäsenten lisäksi myös Entisten kivennapalaisten jäsenille ja terijokelaisille järjestäjille. Hyvän kesän toivotuksin Kyösti Pulliainen 68. KIVENNAVAN KIHUT Hauhon Yhtenäiskoululla OHJELMA Lauantaina Kihukahvit tarjoaa Hauhon Apteekki Seminaari: Olavi Paavolainen, järjestäjänä Kivennapaseura, alustajana Panu Rajala Tauko Seminaari: Siirtoväen asettuminen uusille asuinsijoille, järjestäjänä Kivennapaseura, alustajina Kyösti Pulliainen, Martti Sipponen, Jaakko Mäkelä Ruokailu Kivennapaseuran vuosikokous Iltakirkko, Sakari Isotalo, Markku Nieminen, Ilkka Paavolainen, Kivennavan kirkonkellot, muistokynttilät Kihuiltamat Kalenat, Hauhon Harmonikat, Kaija Kokkala, runoja, lauluja, ote näytelmästä Opri, ym. Sunnuntaina Juhlamessu, Heikki Kruus, Markku Nieminen, tenori Hannu Rantala, säestää Matti Orlamo, kunnianosoitus muistomerkeillä, Hymni Lam min Soittokunta, Jukka Hanhisalo, puhe Riitta Ilonen, virsi 577: 1, 2, 9 Kihukulkue Yhtenäiskoululle Ruokailu Pääjuhla, juhlapuhe, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, Lammin Soittokunta, johtajana Jukka Hanhisalo Kirkkotilaisuudet ovat Hauhon kirkossa Danielsson Kalmarintie, Hauho, kaikki muut tapahtumat, toripöydät, ravintola ja lippujen myynti Yhtenäiskoululla, Tanhuantie 2, Hauho. Juhlapaikalla kahvio, makkaraa, jäätelöä ja virvokkeita Tervetuloa Hauholle KOTIMATKALLA Kivennavan Kihuja vietetään Hauholla seitsemättä kertaa. Hauho, hauholaiset ja Hauhon seurakunta toivottavat juhlavieraat lämpimästi tervetulleiksi! Juhlamatka on melkein kuin kotimatka rakkaaseen kotiin. Samankaltaisia matkoja ovat monille karjalaisille olleet matkat rajantakaiselle kotiseudulle, toisille jopa vuosittain. Matkalla oleminen on usein mukavaa, mutta kotimatkalla oleminen erityisen puhuttelevaa. Elämän varrelle meillä osuu jos jonkinlaisia matkoja: pieniä, suuria, ihania, ikäviä, antoisia, vaativia, yhteisiä ja yksinäisiä. Monta kertaa matkan onnistumisen kannalta on merkitystä myös sillä, millaisessa seurassa matkaa teemme. Edesmennyt suuri humanisti ja teologi Martti Lindqvist sanoi aikoinaan: Elämän tarkoitus on päästä kotiin. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. Kristittyinä meillä on matkallamme matkakumppani, joka kantaa perille kotiin asti. Koti odottaa meitä kerran iankaikkisuudessa. Karjalassa vaikutti vahvasti evankelinen herätysliike, jonka valkjärveläisellä rukoushuoneella isänikin pikkupoikana usein kävi. Evankelisen liikkeen vuosikirja on vuodesta 1899 ollut nimeltään Kotimatkalla. Kyseisessä kirjassa vuonna 1911 eräs runo alkaa seuraavasti: Tule tänne, saat nähdä sen ihmemaan, missä pilviin ei peittäy päivä, missä usva ei uhmaile ollenkaan eikä nurmikon kukka oo näivä! Runon jatkossa todetaan tällä ihmemaalla tarkoitettavan Jumalan Sanaa, armon ja autuuden tuojaa. Toivottavasti Kihujen aikaan on Hauholla hyvä ilma ja hyvä henki. Sekä tänne tullessanne että täältä lähtiessänne olette kotimatkalla. Kulkekaa hyvässä seurassa. Jumalan siunausta ja matkakumppanuutta toivottaen jokaiselle kotimatkalaiselle. Tapani Vanhanen lääninrovasti KANSIKUVA: SA-kuva JSdia089, (valokuva Kim Borg) Puolustusvoimain Kuvakeskuksesta saatu seuraavat tiedot kuvasta:. Suomalaiset tk-kuvaajat saivat saksalaisilta jonkin verran värifilmiä ja kuvaustoiminta värifilmeillä oli enemmän kokeiluluontoista, filmit kehitettiin Saksassa. Teos Sodan värit. Valokuvia Suomesta vuosilta (WSOY 2000) on varustanut kuvan seuraavalla tekstillä: JSdia089 Tuntematon sotilas ajopuulla: Olavi Paavolainen, Päämajan kirjailija-luutnantti, käy yksinpuhelua Aunuksessa, valloitetussa Neuvostoliitossa. Jatkosodan toinen syksy 1942 oli asemasotaa. [...] Eräässä näyttelykuvassa on ajankohtana elokuu 1942, joka on nyt varmaan mahdollinen ajankohta. On vaikea arvioida mitä tarkoitusta varten kyseinen kuva on otettu Käytännössä värikuville ei juurikaan ollut 70 vuotta sitten käyttöä. Siinä todennäköisesti osasyy siihen, miksi niistä olemassa olevat tiedotkin ovat hyvin huonot verrattuna tkmiesten mustavalkoisiin kuviin..

3 Kivennapalainen 3 KIVENNAVAN NAISEN ÄYRÄMÖISPUVUN VAIHEITA Kivennapa kuului vanhaan Äyräpäähän, siitä olivat lähtöisin myös Muolaan, Valkjärven ja Uudenkirkon pitäjät. Äyräpääläisten, niin kuin muidenkin kannakselaisten arkipäiväistvaatteet valmistettiin vankasta kankaasta, työtä ja kovaa kulutusta kestäviksi. Pyhäpäiväist- ja kirkkovaatteissa piti olla silmänilona väriä ja potrukkeita (koristeita). Muualta Suomesta tuli Äyräpäähän siirtolaisia, etupäässä Savosta. Tulijoita ruvettiin sanomaan savakoiksi (evakko Savosta?), heidän pukunsa oli savakkopuku. Erotukseksi näistä kanta-äyräpääläisten asustetta alettiin nimittää äyrämöispuvuksi. Olivat puvut sitten äyrämöis- tai savakkopukuja, ne piti tehdä kotona omin käsin. Käy älä kynsiä kylästä - tointa toisesta talosta - pirran piitä naapurista - itse langat kehräele jne., neuvottiin siihen aikaan. Kun joku värjäsi kehräämänsä langat luonnonväreillä, lepänkuorilla, koivunlehdillä, kivenkarpeilla, sianpuolanlehdillä, ym. ja kutoi kauniin hameen tai ompeli rekon mummonsa, äitinsä tai kummitätinsä neuvon mukaan ei sitä oppia annettukaan naapurille. Kohtsillää ois jokahisell samallaine hame! Ja jos kaikkiin hyväl ystäväl kuka neuvoi mallin, vannottiin sitä ennen moneen kertaan kivekovvaa: Sunkanaa et saa antaa miun mallijain kenelkää! Muistakkii se! Siksi puvuissa oli paljon yksilöllisiä eroavaisuuksia. Suurin piirtein ne kuitenkin noudattivat samaa linjaa, malleja voitiin ottaa omin lupineen. Ei siihen aikaan monilla ollut värikyniä, millä olisi voinut piirtää mallin paperille, ei paraskaan muisti jaksanut tallettaa kirkolta kottii ast mutrina-ruoviloi (monimutkaisia malleja). Otettiin taskuun valkea liisteen kappale ja monenvärisiä langanpätkiä. Sitten kirkolla salaa katseltiin toisen hameen viiruja ja rekon värejä ja samalla kierrettiin liisteen ympäri erivärisillä langoilla niin monta kierrosta kuin kutakin lankaa viirun kohdalla oli. Näin pukuja valmistellessaan eivät esiäitimme aavistaneet, että heidän körtit ja kostelit viel kirjois ja kuvis kuvahtelloot ja karahteerataan kansallispuvuks. Niin kuitenkin kävi. Puku koristeineen on säilynyt elävänä myös ihmisten mielissä. Kun Kivennavan kihuissa Kangasalla rouvat Hilma Seppänen ja Hilkka Lehtinen esiintyivät äyrämöisissään, joku huudahti. Aijai, meijä tupases ol iha samallaine rekko! ja toinen Meijä tupase orrel kulk vuos tolkul samallaine rekkopaita. Kyösti Pulliainen P.S. Olen monesta paikasta lukenut, että kummitätini Hilma Seppäsen äyrämöispuvun on äitini tehnyt sisarelleen muistinvaraisesti. Karjalalehdessä äitini kirjoituksessa, johon yllä oleva pohjautuu, kuitenkin hän kertoo mm. että tämä puku on ompelutettu ompelijalla, siksi tarvikkeet ja työpalkat yhteenlaskettuina tekevät 250 nykymarkkaa. Kansallismuseosta on saatu piirretyt kaavat minkä mukaan puku on leikattu. Kaavat omistaa nyt Kivennavan Pitäjäseura. Niiden mukaan moni osaa itsekin ommella hameen, puseron ja kostelin ja niin säästää ompelijan palkankin. Rekon malli on myös otettu kivennapalaisesta rekosta Kansallismuseosta. Allekirj. joutui sen mallin ottamaan, mutta olisin valmis opettamaan taidon nuoremmille, että he voisivat valmistaa tuota esiäitiemme kaunista käsityötä, sillä tekotapa on hyvin helppo, kun avainsanat saa. Puvun historiaa lyhyesti: Sirpa Lehtonen oli nähnyt Äijälätalon vitriinissä kansallispuvun, jonka sanottiin olevan Kivennavan äyrämöispuku. Hänen kiinnostuksensa heräsi, koska äitinsä kuului Ronnunkylän Tepposiin. Vuonna 1990 Pälkäneen kihuissa hän tapasi Helli Taposen, jolla oli kuva kyseisestä puvusta. Hän kertoi sen olleen Eveliina Pulliaisen sisarelleen Hilma Seppäselle tekemä puku. Hellillä oli myös tietoa pukuun kuuluvista alkuperäisistä osista, ja niin hän yllytti Sirpaa Hanki pukuun kaavat ja ohjeet, tee siitä kansallispuku Tästä innostuneena Sirpa löysi itselleen avuksi perinnekäsityökerhon ohjaaja Eija Viistan, ja siitä alkoi pitkä ja joskus hyvin ohdakkeinen projekti. Yksityishenkilö ei voi kansallispukua suunnitella, ja niin hankkeeseen tuli teettäjänä ja rahoittajana Kivennapaseura ja Kivennapasäätiö. Kansallispukuneuvosto laati ehdot ja säännöt. Neuvosto laati suunnitelman, ja määräsi työryhmän ja materiaalien tekijät. Se määräsi myös valvojat. Niin pääsi työ käyntiin, materiaalista tehtiin koetöitä, lankoja koevärjättiin ja värejä verrattiin vanhaan aineistoon. Pikku hiljaa kasaan saatiin materiaali, joka kelpuutettiin pukuun. Ensimmäisen kerran puvun osia oli esillä kihuissa -93, jotka pidettiin entisellä Kivennavalla, Pervomaiskojesssa Lahdessa pidetyissä kihuissa puku oli jo päälle puettava kokonaisuus, Sirpa Lehtonen kantoi pukua Kivennavan lipun airuena. Pälkäneen kihuissa 1996 Leena Pursianen-Stenberg luennoi puvusta, ja Pirkko Kouhia ja Sirpa Lehtonen toimivat malleina nyt valmiissa puvuissa, jossa on osia kahdelle henkilölle, paitsi rekkopaita, jota on yksi. Pukuun kuuluu 17 eri osaa, kun sukatkin lasketaan kaikilla väreillä. Yksi ihminen tarvitsee 9 osaa, ollakseen puettu asianmukaisesti. Ne voi valita oman mieltymyksen mukaan. Pukukokonaisuuteen kuuluu paita, koru, hame, esiliina, takki ( sarkaviitta tai kesäkostuli), päähine, sukat, säärisiteet ja nästuuki, sekä kengät. Raija Levo Hilma Seppäsen puku Äijälän seinustalla, mallina Ritva Uskalinmäki. Kansallispukuneuvoston hyväksymä Kivennavan naisen äyrämöispuvun ykköskappaleen talviversio Suomen Käsityön museossa Jyväskylässä. Soja Murto ja Kyösti Pulliainen lyövät kättä päälle allekirjoitettuaan käyttölupasopimuksen Mirja Iivonen äyrämöispuvun kakkoskappaleen kesäversiossa. Kivennavan äyrämöispuvun tuorein vaihe sai alkunsa noin vuosi sitten, kun olin sattumoisin Karjalamyymälässä Lappeenrannassa. Ovesta pelmahti iloinen naisihminen, ja alkoi selata kansallispukukirjaa. Aloitin keskustelun sanomalla Miulle oikea puku ois Kivennavan Äyrämöispuku, ko miun juuret on siel. Siihen hää vastas Nii miunkii Mie heti kysymään tarkemmin hänen juuristaan, ja hänen kerrottuaan, että on Vuottaan Paavilaisia, totesin, että sitten ollaan myös sukua. Siitä alkoi Mirja Iivosen ja minun keskinäinen sukuselvitys, ja äyrämöispuvun metsästys. Olin joitain vuosia sitten etsiskellyt tietoa netin kautta, mistä puvun tarvikkeita saisi, ja todennut, ettei sillä hetkellä löydy mistään. Mirja oli tullut samaan tulokseen, otti sitten yhteyttä Kansallispukukeskukseen, ja siitä lähti vyyhti purkautumaan. Kivennapaseurassa oli tieto, että pukuja on kaksi. Niin sanottu ykköspuku Kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä esillä, ja kakkospuku Åijälässä Kangasalla. Irma Termosen ja Kyösti Pulliaisen etsinnän tuloksena löytyivät myös ohjeet Äijälästä. Kaavatkin löytyivät ja käyttölupasopimus solmittiin helmikuussa 2014 T.mi Soja Murron kanssa. Sojan yritys toimii Imatralla Vuoksenniskalla, ja valmistaa esim. sarafaaneja, rätsinöitä, peretniekkoja, päähineitä, nuttuja ym. kansallispukujen lisäksi. Hänelle puvun käyttölupasopimus oli mukava asia, olihan se kuin kotiin tulo äyrämöispuvulle. Sojan äiti Tuula Tanttula oli yksi ykköspuvun tekijöistä, joten Sojakin on ollut puvun kanssa tekemisissä jo sen valmistusvaiheessa. Kävimme Mirja Iivosen kanssa Sojan luona Imatralla, ja Mirja pääsikin sovittamaan puvun kesäversiota, sekä tilaamaan jo rekkokankaan ja langat. Siitä se puvun teko alkaa. Soja Murto on esittelemässä äyrämöispukua muiden tuotteidensa ohella Karjalaisilla kesäpäivillä Lappeenrannassa sekä Hauhon kihuissa Raija Levo

4 4 Kivennapalainen MATKALLA KOTIIN Mauno Henttinen sai iäisyyskutsun huhtikuun 3. päivänä. Hän menehtyi nopeasti edenneeseen vakavaan sairauteen. Mauno Henttinen syntyi Kivennavan Riihisyrjässä Hän kuului siihen harvenneeseen joukkoon, joka ehti syntyä Karjalassa, lähteä kahdesti evakkoon, ja palata jatkosodan aikana lyhyeksi aikaa kotiseudulleen. Kotiseudulla vietetty lyhyt lapsuuden aika ja evakkomatkojen kokemukset syöpyivät pojan sieluun niin, että saivat hänet aikuisena palaamaan juurilleen muuttolinnun tavoin. Sairasvuoteellaankin hän eli voimakkaasti tuntemuksia, joita Karjala ja sinne tehdyt kotiseutumatkat hänessä herättivät. Uuteen kotiin Pälkäneen Ruokolaan Jatkosodan jälkeen Maunon perheen tie johti Lahden kautta Pälkäneelle Ruokolan kartanon maista lohkotulle Katajisto-nimiselle torpparin tilalle. Koko perheen työpanosta tarvittiin uuden kodin rakentamisessa ja viljelemisessä. Maunon isä Toivo Henttinen harjoitti maanviljelyn ohessa myös sahaustoimintaa ja talvisin puutavaran ajoa lähialueiden metsistä. Sukupolven vaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi jäi Mauno viljelemään maatilaa nuoremman veljen Pertin kouluttautuessa omaan ammattiinsa. Mauno oli jo nuorena kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, se johti ennen pitkää kunnallisiin luottamustoimiin. Hänet valittiin 1960-luvulla Pälkäneen kunnanvaltuustoon, jossa hän toimi sosiaalilautakunnassa ja valtuuston varapuheenjohtajana, lisäksi vuosia hallituksen varapuheenjohtajana. Siirtoväki ja paikalliset olivat oppineet luottamaan ripeästi asioihin perehtyvään tarmokkaaseen mieheen. Maanviljelyn ohella Mauno ojitti metsiä hankkimallaan kalustolla. Maatalousyrittäjäin Eläkelaitos nimitti hänet eläkelaitoksen asiamieheksi Pirkanmaan kahdeksan kunnan alueelle. Siirrettyään maatilan hoidon vastuun pojalle, jatkoi Mauno asiamiestehtävän hoitoa kaiken kaikkiaan n. 30 vuoden ajan. Moninaiset tehtävät työllistivät miehen niin, että lypsykarjatilan työt pyrkivät usein jäämään Hilkka-vaimon vastuulle. Karjalaisten luottamushenkilönä Maunon eno Väinö Lattunen houkutteli hänet Pälkäneen Karjalaisten sihteeriksi. Johtokuntaan hänet valittiin 1979 ja kymmenen vuotta myöhemmin puheenjohtajaksi. Kivennapaseurassa Mauno Henttinen toimi sihteerinä vuodesta 1986, sitten rahastonhoitajana ja v puheenjohtajana. Mauno on osaltaan ollut luomassa hyviä suhteita nykyisten pervomaiskolaisten kanssa. Yhteistoiminta on mahdollistanut yhteiset juhlat, muistomerkkien pystyttämiset Kivennavalle sekä helpottanut kotiseutumatkojen järjestämistä sadoille juuriaan etsiville. Kivennapa-Säätiön hallintoneuvostossa Mauno on toiminut vuodesta 1988, josta varapuheenjohtajana vuodesta Myös Kannaksen Osuusliike-Säätiön valtuuskunnassa Mauno ehti toimia vuosia. Mauno on konnut vuosien mittaan suuren valokuva-arkiston pitäjämme eri kylistä. Kuvista hän teki usein Kihuihin näyttelyjä, joista katsojat löysivät kotiseutunsa maisemia ja sukunsa kuvia. Suuren palveluksen omalle kotikylälleen hän teki käynnistämällä Riihisyrjä Suvenkylä - kirjan aineiston kokoamisen ja toimittamisen. Juuret kutsuvat Kivennapalaisille Mauno Henttinen tuli tutuksi johtamillaan kotiseutumatkoilla, joita vuosien mittaan kertyi yli 50. Ne olivat mieliin painuvia elämyksiä niin ensi kertaa kotejaan etsiville kuin useasti mukana olleille. Luonteelleen ominaisella välittömyydellä hän veti mukaan matkoille ja aktiiviseen yhdistystoimintaan myös nuorempaa sukupolvea. Ensimmäisen jännittävän matkan Leningradiin Mauno järjesti jo 1959 Pälkäneellä asuneiden karjalaisisäntien kanssa. Tuolloinhan ei matkalla saanut pysähtyä Kivennavalla, vaan oli ajettava suoraan Leningradiin aikataulun mukaisesti. Pietarilaistaksit uskaltautuivat kuitenkin viemään matkalaiset kotikyliin sivuteitä pitkin ajaen. Kun matkustaminen Kannaksella tuli luvalliseksi 1990-luvulla, tulivat Maunolle tutuiksi miltei karjapolutkin Ylentelästä Patrikille, kuten sanonta kuuluu. Useinhan ne tiet melkoisia karjapolkuja olivatkin. Samoin alkoi olla tuttua koko Kannas Dyyneiltä Ihantalaan, vieläpä Aunuskin Nurmoilaan ja Kuujärvelle saakka. Kukkia Ikuisuuden portille Eniten löytyi matkalle lähtijöitä Kivennapa-seuran jokakeväisille siivousmatkoille. Ennen työhön ryhtymistä oli tulijoilla tapa viettää kirkonmäellä Ikuisuuden Portilla lyhyt hartaushetki, myös muistettiin sankarivainajiamme kukkakimpulla ja veisattiin virsi 577. Laulun sanat...ja meille alla auringon tää synnyinseutu rakkain on tuntuivat täällä erityisen omilta. Viimeisenä matkapäivänä ennen Suomeen lähtöä käytiin vielä hyvästeillä Ikuisuuden Portilla, jossa Mauno usein lausui Jalmari Järvisen herkän runon Muistojen tiellä. Siinä runoilija kirkonmäellä jättää jäähyväisiä Kivennavalle... ja varoen kuin ois se ollut kultaa, talletin murun Kivennavan multaa. Monet meistä ovat Järvisen tavoin tallettaneet näiltä kotimatkoilta muistojen lisäksi Kivennavan multaa tai hiekkaa siunaushiekaksi. Niinpä myös Maunon siunaustilaisuudessa19.4. Pälkäneen siunauskappelissa piirsi kirkkoherra Harri Henttinen setänsä arkulle ristin Kivennavan hiekalla. Kurkien keväthuudon aikaan iäisyysmatkalleen lähtenyttä Mauno Henttistä jäivät puolison, lasten ja lastenlasten lisäksi kaipaamaan veli sekä sukulaisten ja ystävien laaja joukko. Seppo Henttinen (serkku), Pertti Henttinen (veli) Kerttu Ilonen oli syntynyt Raudussa ja nukkui pois koto naan Kangasalla. Kertun isä Martti syntyi Kivennavalla Pyykönmäellä ja äiti Hetti oli syntynyt Lipolassa. Kertulle Kivennapa ja Rautu olivat rakkaita koko elämänsä ajan. Kerttu oli ensimmäisiä, jotka olivat yhteydessä Pervomaiskojen (Kivenna van) kulttuuritalon, kunnan- ja kana tehtaan johtoon ja siten luomassa pohjaa ja jatkuvuutta kanssakäymiselle Pervomaiskojen päättäjien sekä pai kallisten asukkaiden kanssa. Suhteet ovat tänä päivänäkin hyvät. Suhteiden luomista auttoi varmasti Kertun hyvä venäjänkielen taito sekä suhtautumi nen nykyisiin päättäjiin ja asukkaisiin. Hyvien suhteiden ansiosta oli luontevaa neuvotella paikallisten kanssa eri hankkeista: Kihujärjestelyt, Ikuisuuden portti, uuden hautausmaan muistotaulu ja Siiranmäen muisto merkki. Kangasala on tullut tutuksi monille nykyisille kivennapalaisille. Kertun ja Kaukon luona ovat useasti majoittu neet niin nykyiset Kivennavan asuk kaat, kunnanja kulttuuritalon joh dosta balettitanssijoihin. He olivat ja ovat edelleenkin tervetulleita. Kauko oli ideoija ja Kerttu toteuttaja. Kerttu pääsi vielä käymään kotona Raudussa ja Kivennavalla kesällä Mika Ilonen Mauno Henttisen kuva yllä saa Helli Taposen muistelemaan tilannetta, jossa kuva on otettu. Mauno oli siinä viimeisen kerran Kivennapaseuran puheenjohtajana seuran vuosikokouksessa Pälkäneen Kihuissa Mauno jätti parikymmenvuotiset roolinsa vähän haikeana, soitti Hellille ja kysyi: Mitä mie heil sanon? Helli kertoo: Vastasin spontaanisti, niin kuin miltei aina. Haasta heil Israeli lapsii Paapeli vankeuvest. Et se kest 70 vuotta, sit hyö pääsiit kottii takasii. Ja Mauno sano niin tuos puheessaan. Kun Mauno nyt lähti kurkien matkaan (nehän kiljuvat keväällä kotiin paluun riemua eivät haikeita jäähyväisiä), nousi mieleeni, että taisikin tulla profetoitua Maunolle itselleen. Hää pääs Luvattuun Maahan ko vuuvet, 70 vuotta viimisest lähdöst, tulliit täytee. Kivennapaseuran kevätmatkalla veimme seppeleen 10 vuotta sitten paljastetulle 70 vuotta sitten käydyn Siiranmäen taistelun muistomerkille. Sen laskettuamme muistutin läsnäolevia Mauno Henttisen tärkeästä roolista myös kevätmatkojen järjestelijänä. Ehdotin puolen minuutin hiljaista hetkeä hänen muistolleen, ja samassa käki alkoi kukkua. Viesti meni perille, kumpaankin suuntaan. Kyösti Pulliainen

5 Kivennapalainen 5 Kivennapalaistaustaisista kirjailijoista on väitelty ja kirjoitettu Tänä vuonna ovat kivennapalaistaustaiset kirjailijat Olavi Paavolainen ( ) ja Edit Södergran ( ) saaneet huomiota. Ville Laamasen väitöskirja Olavi Paavolaisesta ilmestyi alkuvuodesta kirjana Suuri levottomuus. Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat Olavi Paavolaisen elämäkertaa Tulisoihtu pimeään, Olavi Paavolaisen elämä valmistelee paraillaan kirjailija, fil.tri Panu Rajala. Häntä kuullaan myös kesän kihuissa Hauholla 26. heinäkuuta. Kirja ilmestyy syyskuussa. Lähes uunituore on Agneta Rahikaisen väitöskirjan Poeten och hennes apostlar En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden pohjalta ilmestyneen kirjan suomennos Edith, runoilijan elämä ja myytti. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2013 ensi kerran suomeksi ilmestynyttä Södergranin aforismeista koottua kirjaa Kaikkiin neljään tuuleen. Kirjailijoilla on ikäeroa 11 vuotta. Edithin kuollessa Olavi Paavolainen oli parikymppinen nuorukainen. Yhteisenä elinaikanaan he eivät olleet tekemisissä, mutta Edithin kuoltua Olavi Paavolainen ja Edith Södergran kohtasivat. Paavolainen oli Tulenkantajat-kirjailijaryhmässä mukana puuhaamassa Edith Södergranille hautamuistomerkkiä. Edith Södergran kuoli 31-vuotiaana vuonna Hänet haudattiin kotipihansa aidan taakse ortodoksiselle hautausmaalle. Haudalle pystytettiin pieni valkoinen risti ja viereen penkki. Kerrotaan, että päivästä päivään raivolalaiset näkivät, kuinka Södergranin talosta asteli valkohapsinen nainen haudalle, istahti penkille ja istui siinä pitkään. Äiti kävi tapaamassa tytärtään. Kymmenen vuotta Edithin kuoleman jälkeen vuonna 1933 haudalle pystytettiin hautamuistomerkki. Muistomerkin tekijäksi oli saatu suurta uraansa tekevä kuvanveistäjä Väinö Aaltonen. Merkittävän tekijän saaminen muistomerkin suunnitteluun on saattanut vaikuttaa se, että 20-luvun puolivälissä Väinö Aaltonen tutustui ja ihastuikin Edith Södergranin ystävään, luotettuun sisarsieluun Hagar Olssoniin. Parimetriä korkea graniittinen hautamuistomerkki, johon oli hakattu Södergranin viimeisen runon Ankomst till Hades -sanat, Edith Södergranin muistomerkki on tänään hoidetussa ympäristössä. Kadulta tielle johtava polku on kivetty. Sen molemmin puolin on istutettu tuijapensaita. Muistomerkkiä koristaa sama ruotsinkielinen Ankomst till Hades -teksti kuin aikoinaan hautakiveä. Onkamo pilkistää muistomerkin takaa, mutta puustoa töyräällä on säilytetty. Liekö jotkut niitä puita, joita Edith rakasti. Vuonna 1992 Edithin syntymän 100-vuotisjuhlavuonna venäläiset kirjailijat pystyttivät muistomerkin Edithin rakastamalle Totti-kissalle. Kerrotaan, että eräänä yönä naapuri ampui Totti-kissan. Muhkea näköispatsas onnenkissasta on suomalaisen kuvanveistäjä Nina Ternon suunnittelema. Kissan katsein Edith Södergranin muistomerkit paljastettiin 30. heinäkuuta Paljastustilaisuudessa oli läsnä muistomerkin aikaansaamiseksi toimineen Tulenkantajat-ryhmän kirjailijoita mm. Olavi Paavolainen. Muistomerkki, samoin kuin hautausmaa, tuhottiin Marraskuussa 1960 paljastettiin lähes samoille sijoille, nyt kuitenkin Södergranin talon paikalla Kunnostettu Södergran-puisto se vastaanottaa Södergran-puiston, entisen Södergranin talon pihaalueen kulkijat. Patsaan jalustassa on Edithin aforismi venäjäksi. Onkamojärven töyräällä, Väinö Aaltosen yhdessä arkkitehtipoikansa Matin kanssa suunnittelema Edith Södergranin muistomerkki. Silloisessa ulkopuolisilta suljetussa Raivolassa (Rostsinossa) muistopaaden paljastus oli paikallisille asukkaille tapaus, ja väkeä oli kokoontunut paikalle runsaasti. Puheenvuoroja käyttivät Moskovan kirjailijayhdistyksen edustajat, muistomerkin aikaansaaneen Finlands Svenska Författareföreningenin ja Suomen Kirjailijaliiton edustaja. Vanhoista tulenkantajista oli paikalla mm. Olavi Paavolainen ja Martti Kurjensaari. Muistomerkin paljastus oli osa Neuvostoliiton ja Suomen kirjailijoiden välistä senaikaista yhteistyön rakentamista, ja paljastustilaisuuden juhlinta jatkui leningradilaisten kirjailijoiden tarjoamalla illallisella Astoriahotellissa. Juhlapuheissa ylistettiin Edith Södergranin runoutta ja kiitettiin Neuvostoliiton viranomaisten myötämielisyyttä tilaisuuden järjestämisessä. Onko Sinulla kuvia Kivennavan hautausmaista? Karjalan Liitto on kymmenen vuoden ajan pyrkinyt edistämään toimia, joilla Leningradin oblastin alueella olevat vanhat siviilihautausmaat voidaan rekisteröidä ja mahdollisesti rauhoittaa rakentamiselta. Liitto on auttanut kansalaisjärjestöjä ja pitäjäseuroja hautausmaiden säilyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Erilaisia käytäntöjä yhteistyösopimusten tekemisessä paikallisten viranomaisten kanssa halutaan nyt yhtenäistää ja vakiinnuttaa. Kivennapaseura on osaltaan kunnostanut kirkonmäen aluetta. Pervomaiskojen viranomaisten kanssa on tehty sopimuksia, joita kuitenkin on tarvinnut uusia paikallishallinnon virkamiesten vaihduttua. Seuran tavoitteena on täydentää tietoja Kivennavan hautausmaista, päivittää, aiemmin tehtyjä sopimuksia ja mahdollisesti solmia uusia. Hautausmaa-alueiden ja Kivennavan kirkonmäen hoito-ja kunnostustyön eteenpäin viemiseksi Kivennapaseura kerää jäseniltään käyttöönsä valokuvia ja muutakin tietoa. Kirkon luona on ollut kaksi luterilaista siviilihautausmaa-aluetta: vanha hautausmaa ja ns. Reinikaisen puoleinen uusi puoli. Nämä alueet kunnostettiin vuonna Vanhan hautausmaan portilta kirkkoon johtavan tien varrelta kaadettiin korkeat kuuset. Käytäviä uusittiin. Kirkko ja kukkaistutukset erottuivat nyt paremmin näkyville. Erityisesti kuvia halutaan Kankaan hautausmaasta, joka sijaitsee n. 2 km kirkolta Raivolan tien varressa. Hautausmaa-alue oli aikoinaan 3,3 hehtaarin suuruinen. Se vihittiin käyttöön Vuonna 1932 hautausmaalle asennettiin rautainen portti. Kankaan hautausmaalle valmistui kappeli v Sen piirustukset oli laadittu Viipurin läänin Maanviljelysseuran toimistossa, sen urakoi V. Paasonen. Seurakuntalaiset olivat tyytyväisiä kun vainajien siunaus voitiin toimittaa tilavassa lämpöisessä huoneessa. Kappelin alla oli pitäjän ensimmäinen ruumishuone. Silloin ei enää tarvinnut ruumiita säilyttää kotona, ne voitiin tuoda ruumishuoneelle. Sinne mahtui 5-6 vainajaa kerrallaan. Kuvia ja tietoja Kivennavan hautausmaista otetaan vastaan Hauhon kihuissa Niitä voi toimittaa myös osoitteeseen Kivennapaseura / Raili Mäkelä, Saratie 1, Orimattila tai sähköpostilla Alkuperäiset kuvat palautetaan.

6 6 Kivennapalainen Tervetuloa Hauholle ja Hauhon Yhtenäiskoululle Odotamme innokkaasti Kihuja koulullemme. Se, että koulumme saa olla jo toisen kerran Kivennavan Kihujen pitopaikkana, on suuri kunnia. Hauhon Yhtenäiskoulu pyrkii aktiivisesti avaamaan oviaan maailmalle. Haluan, että koulumme voi olla entistä enemmän muidenkin kuin kouluväen kohtaamispaikka. Hauhon Yhtenäiskoulu on voimakkaasti tulevaisuusorientoitunut. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin niihin haasteisiin, joita hauholaiset nuoret tulevat kohtaamaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä olemme toteuttamassa ns. kolmatta kehityskaarta. Sen keskeiset painotukset ovat kansainvälisyyskasvatus, oppimisympäristöjen kehittäminen ja vaatimustason nosto. Ymmärrämme oppimisympäristön laajasti. Yksi ulottuvuus tässä on, mitä koulun tilat, piha, Hauho, Hämeenlinna, Suomi, Eurooppa ja koko maailma voivat tarjota hauholaiselle lapselle ja nuorelle. Esimerkkinä uuden etsimisestä on meidän Tulevaisuushuoneemme, joka sai kaupungin myöntämän kehittämispalkinnon. Kannustavan ja toivoa luovan tulevaisuusajattelun ja puheen yllä pitäminen on tärkeää, koska nykynuoret kuulevat paljon pessimististä puhetta tulevaisuudesta. Meidän tehtävämme on luoda heille uskoa ja toivoa. Se, että Kihut ovat koulullamme, sopii hyvin tulevaisuusteemaan. Ilman juuria ihminen on hukassa eikä pysty ojentautumaan tulevaisuutta kohti itsenäisesti. Tulen syksyllä kertomaan oppilaille Kivennavan Kihuista ja muistuttamaan Hauhon kunniakkaasta karjalaisten asuttamishistoriasta. Viime Kihujen jälkeen laskeskelimme, että koulussamme on todella paljon oppilaita, joilla on tavalla tai toisella karjalaiset juuret. Suomeen pitää lanseerata uusi iskulause; SUJUU KUIN HAUHOLLA. Tervetuloa Pekka Paappanen rehtori Hauhon Karjalaiset ry:n Kihutoimikunta-2014 Istumassa vas.: Riitta Ilonen (varapuheenjohtaja), Eeva Reinikainen, Maila Sipponen (sihteeri) ja Pirjo Inkeroinen. Seisomassa takana vas.: Mikko Kaipainen, Erkki Ahtiainen (puheenjohtaja), Paavo Sipponen, Sirkka Simola ja Lauri Inkeroinen. Kuvasta puuttuu Antti Holttinen Kihupalaveriin olivat vanhempiensa mukana saapuneet myös Erkin poika Anssi Ahtiainen ja Riitan tytär Tiina Villanen Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, jo Karjalan koivikot tuuhettuu Käki kukkuu siellä ja kevät on vie sinne mun kaihoni pohjaton. Kaikki tiet johtavat jälleen kuuden vuoden tauon jälkeen Hauholle Hämeen sydämeen heinäkuun lopulla järjestettäviin 68 Kivennavan kihuihin. Itse varsin uutena puheenjohtajana olen nyt ensimmäistä kertaa vastuussa kihujen järjestelyistä, olin kyllä jo v.2008 jollakin tavalla mukana järjestelyissä. Onneksi meillä on mukana todella innostuneita ja kokeneita henkilöitä mm. joka paikan höylä Maila Sipponen ja Mikko Kaipainen joka vastaa tiedottamisesta ja juhlakulkueesta, lisäksi olemme saaneet hyvin mukaan aktiivista talkooväkeä, myös nuorta väkeä on kiitettävän hyvin mukana, ilman talkooväkeä nämä juhlat eivät onnistuisi. Varsinaisesti innostuin juuristani vasta vuosisadan vaihteessa, kävimme kyllä lapsena isän ja äidin kanssa kihuissa, mutta silloin sitä ei vielä sillain ymmärtänyt. Kun sitten isäni naapurit Kivennavan Polviselältä Paavolaiset ja Iloset houkuttelivat v.2001 kesällä minut ja veljeni sekä meidän serkut mukaan Kivennavalle se oli kyllä ikimuistoinen reissu, silloin sitä huomasi missä juuret sijaitsi, suuret kiitokset on annettava Anneli, Jaakko ja Jouko Iloselle se Annikki ja Tapio Paavolaiselle osa näistä ei enää ole joukossamme. Tämän jälkeen olen käynyt parikymmentä kertaa Karjalassa. Olen myös itsekin järjestänyt näitä matkoja olemme myös käyneet äitini kotipaikalla Tammiselällä sisarusteni ja Karvasen serkkujeni kanssa. Meillä ovat myös kaikki lapset olleet kiinnostuneita juuristaan, kaikki ovat myös käyneet Karjalassa useita kertoja. Tällä hetkellä kuulun Etelä- Hämeen karjalaisten hallitukseen ja toimin Hämeenlinnan seudun karjalaisten seurojen yhdyshenkilönä, sekä olen Tatti-portti ystävien puheenjohtaja, joka on Polviselän ja Tirttulan kyläkerho. Välillä tuntuu että aika ei meinaa millään riittää, työ Salmisen Puutyön Oy Tuotantopäällikkönä sekä nuorimman pojan Jääkiekko HauSi junioreissa ja oma jääkiekon pelaaminen vievät ison ajan. Todennäköisesti nämä ovat viimeiset kaksipäiväiset Kivennavan kihut, joten toivotan kaikki tervetulleeksi kihuihin Hauhon Yhtenäiskoululle. Hauhon karjalaisten pj. Erkki Ahtiainen Näin keväisin, kun kuulen nuo laulun sanat, ajatus kulkeutuu syntymäkotiini, Jääskeen. Millaistahan siellä olisi jos?? Olen viettänyt nuoruuteni Kymenlaaksossa ja elänyt yli 50 vuotta Hauholla. Kymenlaaksossa karjalaiset olivat jääskeläisä ja säkkijärveläisiä. Tulin Hauholle kivennapalaiseen sukuun ja kivennapalaisen miehen puolisoksi. Minusta on tullut melkein kivennapalainen, en ole kuitenkaan unohtanut omaa jääskeläisyyttäni. Lapsemme ja lastenlapsemme ovat kaikki käyneet sekä Kivennavan että Jääsken kotipaikoilla ja ovat olleet kiinnostuneita omista juuristaan. Hauhon Karjalaiset valitsivat minut sihteerikseen v. -85 ja siitä saakka olen tätä hommaa hoitanut. Puheenjohtajat ovat vaihtuneet, sihteerin tehtäviin ei ole ollut tulijoita. Kun Hauhon Karjalaiset-seura perustettiin v. -45, se toimi vilkkaasti ja oli paljon aktiivista väkeä. Joukkomme on vähitellen pienentynyt, mutta haluamme kuitenkin toimia omana seurana, toimimme harvakseltaan. Teemme mielellämme yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten seurakunta, Hauho-seura ja Hämeenlinnan Karjalaseura. Yhteistyöstä esimerkkinä syksyllä yhdessä seurakunnan kanssa toteutettava ns. kolmen kirkon Karjalanmatka (Terjoki-Aunus-Petroskoi). Muuta toimintaa: Joskus keitämme kaurakiisseliä ja tarjoamme kenelle vain maistuu. Joittenkin mielestä se on hyvää perinneruokaa, ovatpa jotkut hämäläisetkin sitä nauttineet ja pitäneet siitä. Viemme rotinoita karjalaisjuurisille vauvaperheille. Kuten jo tuli kerrottua, retkeilemme kotimaassa sekä käymme katsomassa entisiä kotikunnaita. Kesän Kihut lähestyvät! Kihut on suuri ponnistus pienelle seuralle, mutta yritämme parhaamme, jotta Kihuista tulisi mieliinpainuvat ja virkistävät. Kevään vehreyttä katsellessa, mieleen tulee säe: Ja mä muistan ne koivut ritvaiset siellä viheriäisessä haassa ODOTTELEMME TEITÄ, HYVÄT KIHUVIERAAT! TERVETULOA! Maila Sipponen Hauhon Karjalaisten sihteeri

7 Kivennapalainen 7 Siellä se oli ja pulpahteli pintaan erilaisissa tilanteissa, minun karjalaisuuteni. Äidin vanha ystävä soitteli joskus työpaikalle ja työtoverini hämmästelivät, sinähän vaihdoit kieltä lennossa. Tietysti puhuimme karjalan murretta. Työvuosien jälkeen minusta tuli taas hauholainen ja menin mukaan Hauhon Karjalaisten toimintaan. Niinhän siinä kävi, että pitkän pohdinnan jälkeen lupauduin Olen syntynyt Kivennavan Pihlaisissa Kun syksyllä 1939 lähdet tiin kotoa, olin juuri täyttänyt 13 vuotta. Perheeseen kuului äiti, isä, veljen perhe ja minä. Perheemme joutui Kangasnie melle ja sieltä sitten Pälkäneelle. Vuonna 1942 lähdettiin takaisin Ki vennavalle. Kotitalo oli hävitetty, mutta sauna oli säästynyt. Siitä teimme asuin rakennuksen. Elämä alkoi taas kotona. Vuonna 1944 lähti perhe jälleen kotoa, nyt Juvalle. Minä olin lähtenyt jo Kivennavan is-komppaniaan, jossa meni puolitoista vuotta. Sen jälkeen olin Koivistonsaarella, sekä Porkkalan ja Helsingin saaristoissa yhteensä noin kuusi kuukautta. Juvalta perhe muutti Hauholle Tuittulan kylään, ja alkoi haeskella omaa paikkaa, joka löytyi sitten Hauhon Eteläisistä Kun Hauholle pe rustettiin Hauhon Karjalaiset -seura vuonna 1945, olen ollut seuran toimin nassa mukana koko ajan, enemmän tai vähemmän. Muistan kun ensimmäiset pitäjäpäivät pidettiin Hauhon Suojamä essä, olin toisten nuorten miesten kanssa voimisteluryhmässä. Erityisen hyvin muistan myös histori allisen kulkueen, vuonna Kulkue liikkui kirkon ympäristössä ja Vanhalla raitilla. Kihuväki siirtyi historiallisen osan jälkeen Vitsiälään. Kirkkoherra Autere oli juhlissa mukana, ja siirtyi kuorma-auton lavalla Vitsiälään. Muistan itse olleeni kulkueessa joku katolinen pappi. Kivennapaseuran hallituksessa olen ollut 15 vuotta ja siitä osan aikaa varapuheenjohtajana. Oman Karjala-seuran sihteerinä olen ollut kymmenen vuotta ja rahastonhoitajana 12 vuotta. Kihuissa olen käynyt aina, kun vain on ollut mahdollista. Hauhon kihujärjestelyissä olen ollut mukana tähän saakka, mutta nyt vaan odottelen Kihuja. Uskon, että nykyiset kihujärjestäjät saavat kunnon Kihut aikaan. TERVETULOA KIHUIHIN! Toivon näkeväni paljon tuttuja Kihuissa! Kauko Hiiri pariksi vuodeksi puheenjohtajan tehtävään, mutta kuluihan tuohon aikaa enemmänkin. Yhteistyö Mailan kanssa mukavaa, luontevaa ja hauskaa oli, kun yhdessä nauroimme ideariihemme lennokkaille ajatuksillemme. Monet ehdotuksemme hyväksyttiin. Työ saatta päättää, kyl työ tiijättä. Ja myöhä päätettii. Herättelimme henkiin mm. vanhan karjalaisen rotinaperinteen. Meitä on vähän, mutta ikävuosia paljon. Nuoria kiinnostaa enemmän toiminta sukuseurassa ja hyvä niin. Kihujen järjestäminen on kuitenkin projekti, johon olemme saaneet nuorempaakin talkooväkeä, myös hämäläisiä ystäviämme. Se sopii nuorillekin, ei kestä liian pitkään. Oma karjalainen identiteettini on vain vahvistunut iän myötä. Kysyjille vastaan: Olen syntynyt Karjalankannaksella ja olen karjalainen hauholainen. Eeva Reinikainen Muistelma Kivennavan Kihuista 1958 Aloitin sotilasuran aliupseerina Hämeen Jääkäripataljoonassa. Juhannuksen jälkeen 1958 HämJP:n huoltopäällikkö majuri Paimela käski minut esikuntaan puhutteluunsa. Kersantti Sipponen, olette kotoisin Hauholta? - Kyllä, herra majuri - Olette syntynyt Kivennavalla - Olen, herra majuri. Onko siinä mitään moitittavaa, herra majuri? - En tiedä vielä, mutta se nähdään myöhemmin. Saatte tärkeän edustustehtävän. Kivennavan pitäjäseura on esittänyt Jääkäripataljoonan komentajalle pyynnön saada sotilasosasto perinnekulkueeseen Kivennavan Kihuihin Hauholla. Esittäkää minulle viikon kuluessa suunnitelma, miten aiotte toteuttaa sotilasosaston esiintymisen siinä. Tulen itse seuraamaan kulkuetta. Onko kysyttävää? Esitin suunnitelman määrättynä päivänä. Se hyväksyttiin muutoksitta. Esiinnymme kulkueessa johdollani näin: Talvisodan ryhmä 1+7: (YH:n alkaessa) lumipuvut (aivan puhtaat, koska sota ei ollut vielä alkanut), karvalakki, selässä kivääri m/91,olalla vanhat puusukset ja sauvat. Jatkosodan ryhmä 1+7: kesäpusakka m/38, taisteluvarustus, kypärä, reput, ryhmäaseet, kiv. m/39, kp ja pikakivääri. Maskeerattu: hikiset, väsyneet ja kuraiset sotilaat tulossa taistelusta, haavoittunutta tukien. Tämän päivän jääkäriryhmä 1+7 (paraatipuvussa). Huoltoryhmä 1+2: Kuorma-auto: Ford m/40. Lavalla kiehuu hernekeitto Alfa-keittimessä. Keittiömies hämmentää. Joukkue laulaa marssiessaan Sillanpään marssilaulua. Valmistauduimme maskeeraamalla taisteluryhmän (painia ja ryömintää museon takana, kasteltiin ja roiskittiin savivelliä, sidottiin haavoittunutta ) Joukkue oli valmiina ja odotti kulkueen järjestäytymistä museon edessä. Huomasin rovasti Autereen tulevan meitä kohti. Komensin joukkuetta: Osasto, neliriviin järjesty, ojennus, katse eteenpäin. Autere pysähtyi kohdallemme. Huomio, katse oikeaan päin. Ilmoitan osaston eversti Autereelle: Herra eversti, Hämeen Jääkärit valmiina palvelukseen, ilmoitti kersantti Sipponen Kivennavalta. - Hyvää päivää Hämeen Jääkärit Kirkonmäki raikui: Hyvää päivää herra eversti - Onkos kersantti Tyyne ja Jooseppi Sipposen poika? - Kyllä olen, Martti on nimeni - Kyllähän minä sinut tunnen, olet vaan kasvanut vähän. - Herra eversti, saavatko Hämeen Jääkärit tarjota Kivennavan kirkkoherralle kyydin kulkueessa? Vastaus oli myönteinen. Menimme auton luo. Autere aikoi mennä hyttiin. Sanoin: Teidän paikkanne on lavalla, josta voitte tervehtiä yleisöä. Kaksi jääkäriä on kunniavartiossa vierellänne. (Annoin heille ohjeet tukea seisovaa, vanhaa rovastia huomaamattomasti). Mutta miten saadaan vanha rovasti lavalle? Käytimme perälautanosturia. Auton perälauta irrotettiin ja laskettiin maahan auton taakse. Autere astui perälaudan päälle ja neljä sotilasta nosti hänet lavan korkeudelle, lavalla oli kaksi sotilasta ottamassa vastaan. Tuolikin hommattiin jostain, mutta Kivennavan kirkkoherra seisoi hyttiin nojaten ryhdikkäänä kuin tsaarin armeijan eversti aikoinaan. Kuorma-auto tuli osastomme perässä ja meidän huoltoryhmä vahvennettuna rovastilla sai voimakkaat suosionosoitukset. Kuorma purettiin päinvastaisessa järjestyksessä. Seuraavalla viikolla minut taas kutsuttiin majuri Paimelan puhutteluun. Siellä oli myös pataljoonan komentaja everstiluutnantti Honkanen. Majuri Paimela: Kersantti Sipponen, hoiditte loistavasti tehtävänne Hauholla. Rikoitte kuitenkin kuljetusohjesääntöä. Sotaväen autossa ei saa kuljettaa siviilejä. Miksi auton lavalla seisotettiin vanhaa miestä? Annoin selostuksen asiasta. Perustelin asiaa sillä, että kysymys oli historiallisesta kulkueesta. Tsaarin armeijan everstin/kivennavan kirkkoherran kuljetus oli kunnianosoitus (voidaan verrata tykin lavetilla olevan arkun kuljetukseen). Kaikki kivennapalaiset tunsivat hänet. Kirkkoherra halusi seistä, hänen turvallisuudestaan huolehtivat sotilaat. Tein päätökseni tilanteessa itse ja otan siitä vastuun. Everstiluutnantti Honkanen: Kersantti Sipponen, toimitte oikein saamassanne tehtävässä. Myöhemmin kuulin, että tämä oli Autereen viimeinen kivennapalaisten kohtaaminen. Hän hyvästeli seurakuntalaisensa Hauholla viimeisen kerran. Martti Sipponen Yhteystiedot Maila Sipponen p , Erkki Ahtiainen p , Mikko Kaipainen p , Kihujen INFO-piste, Tilavaraukset sukukokoukset, kyläkokoukset, ym. Maila Sipponen p , Facebookissa yhteisö Kihut 2014 Hauho Google plussassa tapahtuma Kihut 2014 Hauho Twitterissä sivu Kihut 2014 Hauho Majoitustiedustelut palveluntarjoajilta Wuolteen kartano p , Lautsian Lomakeskus p , Hotelli Tuulonen p , Wanhan Raitin Kievari , Vähäjärven Lomakoti p , Hahkialan Uiskola p , Pälkäneen Aapiskukko p

8 8 Kivennapalainen Joutselän kylä on syntynyt ikiaikaisen Viipuri-Pietari -maantien varteen. Pääkylän 21 kantatilasta tilajakojen kautta kasvoivat Joutselän pohjoispäähän Lintula ja eteläpäähän Rajajoen tuntumaan Jäppinen, etäämmälle tiestä Mustanpohjan ja Tammiselän kylät sekä päätiestä poikkeavan Terijoen tien tuntumaan Lavola ja Jalkala. Näistä Kivennavan kaakkoisista kylistä ilmestyi vuonna 2008 kyläkirja Rajan pinnassa. Toukokuun osa kirjan tekijöistä matkasi katsomaan, miltä kylissä näyttää 70 vuotta viimeisen lähdön jälkeen. Joutselkä aitojen takana Aikoinaan Joutselän (nyk. Simagino) läpi kulkeva tie oli vilkas kauppa-ja kulkuväylä. Vilkas se on nykyäänkin. Autojen määrää ihmettelee, koska lähes vieressä kulkee uusi moottoritie. Asutusta on tien varressa runsaasti, mutta kylämaisemasta on vaikea luoda kuvaa, koska aitaa seuraa aita ja päätieltä poikkeavat pikkutiet on usein suljettu puomein. Joutselän järvestä ei tieltä näe pilkahdustakaan. Kierros Kivennavan kaakkoisissa kylissä Joutselän kouluna asemasodan aikana toiminut Suokkaan talo on sortunut. Anjalle, koulun entiselle oppilaalle, rakennus luhistuneenakin oli vielä valokuvauksen arvoinen. Lähellä Tammiselän tienhaaraa huomio kiinnittyy uuteen rakennustarvikeliikkeeseen, jonka piha-alueella on uutuuttaan hohtavia lautapinoja. Elämää on. Luostarin tiellä Lintulan kylällä (nyk. Ogonki) on historiansa jo ennen luostariaikaa lahjoitusmaahovin pääpaikkana. Lintulan alueen kasvuun ovat vaikuttaneet tie, aikoinaan valtoimenaan virrannut Lintulanjoki ja luostari. Parin viime vuoden aikana luostarin alue on muuttunut paljon. Taloja on kunnostettu, uusia rakennettu. Vastavalmistunut iso talo kirkon ohella hallitsee mäkeä. Antaako talon komeasti esillä oleva osoite Luostarinkatu 14 aihetta odottaa vielä jotain suurempaa? Sisar Maria valottaa kirkon rakentamisen vaiheita: aluksi oli 4 gruusialaista ortodoksia ja traktori, sitten tuli valkovenäläisiä, ukrainalaisia ja muita. Kaikki tekevät yhdessä ja sovussa töitä. Rakentaminen on aloitettu vuonna Vuodessa saatiin kirkko vesikattoon. Nyt rakennetaan myös kirkon ympäristöä. Takana on osittain valmiita komeita pengerryksiä. Jumalanpalveluksia on järjestetty säännöllisesti jo viime vuodesta alkaen. Rakentamisen on suunniteltu olevan päätöksessä vuonna 2016, jos - kuten sisar Maria totesi - gruusialaisia ja muita ortodoksirakentajia edelleen Lintulaan riittää. Lintulan kirkon kupeessa kivilohkareet, jotka on tuotu Kamennogorskista (ent. Antrea), odottavat sijoittamista ympäristön pengerrykseen. Ryhmän tulkki Gennart Parviainen astumassa kirkkoon. Kuva: Hannu Kuhanen Lavolassa on omakotiasutusta Rajan pinnassa -kyläkirja oli mukana paikkoja tunnistettaessa. Kuvassa ollaan Kankaalla, ja Hannu Kuhanen (keskellä) kertoo suvustaan ja isovanhemmistaan. Kari Hopponen (oikealla) näyttää kyläkirjan kuvia samasta alueesta. Kuva: Raili Mäkelä Kilometrin verran vanhaa Joutseläntietä Lintulasta kääntyy tie Terijoelle. Joutseläntien ja Terijoen väliin jää Kivennavan järvialue, jonne ovat kasvaneet Lavolan ja Jalkalan kylät. Nykyään Lavola kuuluu Jalkalan eli venäläisittäin Ilijitsevan kylään. Lavolaan on noussut omakotiasutusta. Taloja on moninkertaisesti sen kahdeksan verran, joka kylässä oli, kun lavolalaiset joutuivat jättämään kotikylänsä. Loivasti tiestä kohoava Lavolanmäki on ollut oivallista rakennusaluetta. Aidat eivät sulje näkymää, ja mäen puoleinen osa kylästä on katsein tavoitettavissa. Ja mikä parasta mäen laella seisova ikivanha tammi näkyy tielle saakka. Lavolan ja Jalkalan väliin jää ns. Kankaan alue, joka aikoinaan oli näiden kylien kaupallinen ja toiminnallinen keskus. Nykyään paikka on asumaton, mutta aukeasta maastokohdasta havaitsee, että paikassa on ollut toimintaa. Siellä on suojeluskunta pitänyt harjoituksia, naisvoimistelijat voimistelleet, siellä ovat toimineet posti, kauppa, valokuvaamo ja suutari. Jalkalan taajamassa yli tuhat asukasta Kankaan kohdalta tie kääntyy kohti Jalkalaa, joka sijaitsee kauniilla paikalla Kaukjärven ja Pitkäjärven välisellä kannaksella. Jalkalaa kohti ajettaessa metsässä Pitkäjärven Jalkalassa kuljettiin Laila Hämäläisen (edessä keskellä) jalanjäljissä. Kotikylä oli muuttunut, ja muistot nousivat herkästi pintaan. Kuva: Raili Mäkelä puolella vilahtelee näkymiä uusista rakennuksista. Kaunis Pitkäjärvi houkuttaa huvilarakentamiseen. Toivottavasti edelleen järven rantaalue säästyy rakentamiselta. Jalkalassa on vanhaa ja uutta. Talot ovat lähekkäin. Korkeat aidat erottavat talot ja reunustavat tiiviisti vanhaa kylätietä. Vaikka Jalkalassa kyläilme kätkeytyy korkeiden aitojen taakse, lapsuutensa ja nuoruutensa kylässä elänyt Laila osaa osoittaa entiset leikkipaikkansa. Nykyään Jalkalan kylä (nyk. Iljitseva) on yli 1000 asukkaan taajama. Kylän kiinnostavin kohde on historiallis-etnografinen museo (alkujaan Lenin-museo), jossa on esillä karttoja ja kuvia Karjalankannakselta, Jalkalan kylästä ja Parviaisen perheestä. Alueen toinen rakennus on museoitu Parviaisten kotitalo. Siellä Lenin piileskeli vuonna Asemasodan aikana talo tarjosi asuinpaikan 14 kotiseudulle palanneelle jalkalalaiselle.

9 Kivennapalainen 9 Tammiselässä sähköä ja ympäristönhoitoa Tammiselkään ja Mustaanpohjaan Joutseläntieltä käännyttäessä ollaan jo entisen rajan pinnassa. Tammiselän kylän kauniisti polveilevilta peltoaukeilta näkee yli Rajajoen Mainilaan. Tammiselän kylälle Pohjalaisenmäeltä itäänpäin ei ollut rakennettu mitään ennen vuotta Silloin alkoivat suuret maansiirtotyöt. Pari vuotta sitten alueelle oli valmistumassa suuri sähkömuuntamo ja kytkinasema. Nyt tuo yli 100 hehtaarin laajuinen laitos, joka näkyy hyvin Google Earth -palvelussa, näyttää täysin valmiilta. Tammiselän kylätietä on vahvistettu ja asfaltoitu. Laitoksen merkityksestä kertoo jotain se, että kun Mustaanpohjaan matkalla olleet maasturit pysähtyivät lähellä laitosta ja kaksi ryhmän jäsentä lähti jalkaisin kohti Mustaapohjaa, ilmestyi taivaalle pörräämään helikopteri. Tammiselkä on ehkä syttynyt ympäristön suojeluun ja hoitoon, jota kylälle on markkinoinut Kyllikki Torkkel. Tammiselän koulun kohdalle on kiinnitetty taulu, jonka teksti ohjaa luonnossa liikkujaa: Älä ole idiootti, suojele luontoa! Kyltin kohdalla kasvaa Tammiselän komein tammi, joten on syytä tulkita Kyllikin Pervomaiskojen päättäjillekin jättämän suojelualoitteen saaneen huomiota. Kylän pieni kauppa on viestien välityksessä tärkeä paikka, vaikka kaupan pitäjän vaihduttua Kyllikin on aloitettava suojelutyöstä valistaminen alusta. Maastoautoilla Mustanpohjan muistoihin Mustanpohjan kylään ei pääse linja-autolla. Mustassapohjassa ei ole ennen käyty, mutta nyt kaksi maastoautollista mustapohjalaisia lähti vaiherikkaalle ja lähes historialliselle matkalle. Autot keikuttivat matkalaisia metsäautotiellä, joka kulki voimalinjojen ja maakaasuputken asennuksen möyhentämää maapohjaa. Mustapohja on Rajan pinnassa -retken seitsemästä kylästä ainoa, johon venäläiset eivät vielä ole rakentaneet mitään. Uudisrakentamista kuitenkin enteilee Pohjalaisen talon perustusten lähistölle tuotu pyöröhirsikuorma. Mustanpohjan kylässä kohtaa vielä sitä vanhan, joskus asutun kylän atmosfääriä, jota useat kivennapalaisista ovat tunteneet saapuessaan ensi kerran entisille kotipaikoilleen. Tunnistettavia piha-aukioita, sokkelin osia, omenapuu tai seljapensas, peltosarkoja, joiden ojat ovat kasvaneet umpeen. Muistoja ja menneen ajan kaipausta. Maasturit matkalla Mustaanpohjaan. Osa matkasta oli lähes avointa kenttää, pusikkoa siellä täällä. Maaston itäisellä reunalla oli metsätyökone ja tukkeja pinottuina. Matka oli raskas, mutta ikimuistoinen. Kuva: Kyllikki Torkkel Kyllikki Torkkel yhdessä tulkin kanssa selostaa Tammiselän kyläkauppiaalle suojelualoitetta. Kari Hopponen kertomassa, mitä Tammiselän koululla tapahtui talvisodan syttyessä Tammiselän komea tammi ja Kyllikki Torkkelin luonnonsuojelutyön tulos: roskaamisen kieltävä taulu. Kuva: Kari Hopponen Jäppisen sillalle Jäppisen kylä alkaa kohdasta, jossa Tammiselältä tuleva tie leikkaa Joutseläntien. Kylää on Kuokkalaan haarautuvan tien varressa. Teiden risteyksessä olleeesta Joutselän taistelun muistomerkistä ei nykyään ole jälkeäkään. Viipuri-Pietari -maantien osuus Joutselässä päättyy Jäppisen sillalle, joka ylittää Rajajoen. Toisella rannalla on Mainilan kylä. Tien kulkua on sillalle on muutettu. Nykyisen tien ja entisen Jäppisen kylän väliin on jäänyt metsikköä. Vanha tie löytyy, mutta alueelle ei pääsekään vapaasti. Koko alue, ilmeisesti huvila-alue, on vahvasti aidattu. Puomi ja vartija estävät kulkemisen. Kyselyjen jälkeen löytyy ystävällinen puomin avaaja. Alueella on paljon taloja ja hyvin hoidettuja pihoja. Epäily, ettei nykyinen silta ole entisen sillan paikalla, ei saa vahvistusta, vaikka muutama rohkea uskaltautuu laskeutumaan joen rantaan paikallisten ihmetellessä, mitä ihmettä puskista oikein löytyy. Rajan pinnassa -ryhmä teki matkan, jossa oma kyläkirja oli mukana. Muisteltiin, kerrattiin ja vaihdettiin ajatuksia. Tämä kirjoituskin syntyi yhteistyössä. Mukana tekstin rakentamisessa ja kuvituksessa olivat Kari Hopponen, Veikko Kaarnijärvi, Eeva Korjula, Riitta ja Hannu Kuhanen, Raili Mäkelä, Seppo Määttänen ja Kyllikki Torkkel. Tarja Sandvikin perheen historia tiivistyi Mustanpohjan retkeen. Pohjalaisen talon raunioilla aika pysähtyi - Tarja oli ensi kertaa saapunut Mustanpohjan mummolaan. Kuva: Kyllikki Torkkel Rakkauden lukko Jäppisen sillalla toukokuussa Kuva: Kyllikki Torkkel Matka Kivennavan kaakkoisiin kyliin päätettiin Viipurin kirjastossa, jonne lahjoitettiin Rajan pinnassa -kirja. Kirjan vastaanotti kirjastonjohtaja Sergejevna Rogozina Kuva: Hannu Kuhanen Tässä sängyssä Lenin nukkui... Jalkalan museoalueella olevan Parviaisten talon takasiivessä, sen matalimmassa osassa, on Leninin pieni piilokamari, johon käydään sisälle matalasta ovesta. Sisällä kävijä yllättyy. Edessä ei olekaan kolkkoa karuutta vaan somia pitsiverhoja ja muhkea sänky. pitsiverhon takanako? Rajan pinnassa -kirjan tekemiseen vaikuttaneita ja osallistuneita Södergran-puistossa. Edessä keskellä matkanjohtajien triosta Eeva Korjula, vasemmalla muistomerkin vieressä Kari Hopponen ja neljäs oikealta punaisessa puserossa Kyllikki Torkkel. Äärimmäisenä vasemmalla tulkki Gennart Parviainen. Kuvasta puuttuu kuvan ottaja Hannu Kuhanen.

10 10 Kivennapalainen Erilaista kotiseutumatkailua Maanantaina 19. toukokuuta matkasi 23 Rajan pinnassa -kyläkirjan tekemiseen osallistunutta katsomaan, mitä kuuluu Kivennavan kaakkoisille kylille, Joutselälle ja sen kuudelle tytärkylälle. Perinteistä, varsin aikaa vievää linja-automatkailua oli muutettu siten, että Viipuriin matkattiin Allegro-junalla. Kolmisen tuntia junan lähdöstä virkeä matkalaisryhmä oli jo Viipurissa, jossa Sergei-kuljettaja autoineen odotti. Alkoi linja-automatka Kivennavan kirkonmäen kautta Raivolaan majapaikkaan, josta lounaan jälkeen lähdettiin vielä Lintulaan ensimmäiselle kyläkäynnille. Junamatka kevensi ja lyhensi. Aikaa ja energiaa riitti kyliin tutustumiseen. On selvää, että tällaisessa matkustamisessa, jossa osa matkasta tehdään venäläisessä linjaautossa, on oltava mukana venäjää hyvin taitava henkilö. Ryhmällä oli tulkkina Gennart Parviainen, jonka avulla ryhmä selvisi matkan mutkista mainiosti. Juna+linja-auto -matkustaminen oli valtaosalle matkalaisista uusi kokemus. Eeva Korjula, yksi matkanjohtajatriosta, varmistamassa, että matkalaiset löytävät oikeaan vaunuun. Kuva: Kyllikki Torkkel Lähde kivennapalaiselle perinnematkalle tutustumaan Raivolaan ja Lintulan luostariin! Lintulassa toimii taas vuosikymmenien tauon jälkeen naisluostari. Raivola-seura järjestää perinnematkan, jonka pääkohteena on Raivola ja uudelleen noussut Lintulan luostari. Luostarin nykyinen nimi on pyhän Konstantinin ja Elenan sivuluostari. Pääluostari sijaitsee Haapalassa. Lauantain ohjelmassa on tarina- ja tutustumistilaisuus. Se järjestetään Lintulan luostarin pihalla, mikäli sää suinkin sallii. Tapahtuma koostuu pienimuotoisista alustuksista ja yhteisestä keskustelusta. Siihen voivat kaikki ottaa osaa. Haapalassa ja Lintulassa oleviin luostarikirkkoihin tutustumme sisar Galinan opastuksella. Tapahtuman venäläisistä alustuksista vastaavat luostarin johtaja igumenia Ilariona ja Raivolasta kotoisin oleva nykykivennapalainen. Kivennavan seurakuntaelämästä kertoo piispa Kalevi Toiviainen. Hän on Kivennavan kirkkoherran J. A. Maunun elämänkerran tuntija ja Uukuniemeltä kotoisin oleva evakko. Tulkkina ja yhteyshenkilönä luostariin toimii suomen ja venäjän kielten opettaja Irina Kapelian. Ohjelma on rakennettu tavallisen matkaanlähtijän mielenkiinnon mukaiseksi. Käytännön järjestelijöinä toimivat Pirkko ja Kalevi Hyytiä. Seminaarin lisäksi matkan aikana on mahdollisuus tutustua Raivolaan ja etsiä vaikkapa omien esipolvien kotipaikat. Niiden löytymisessä avustaa Kalevi Hyytiä, joka on perehtynyt kivennapalaisiin sukuihin ja taloihin. Käymme myös muissa kylissä aikataulun puitteissa. Viemme kukkatervehdykset kirkonmäen ja Edith Södergranin muistomerkeille. Bussi lähtee Helsingistä Mikonkadun turistipysäkiltä perjantaina 1.8. klo 8. Matkan hinta/henkilö on 325 kun majoitus on 2 hh, 1hh hinta on 360. Hinta sisältää matkat, Matkan vastuullinen järjestäjä on Pohjolan Matka Oy. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Pirkko Hyytiälle, fi tai puh Kaikki asiasta kiinnostuneet, tervetuloa mukaan! Raivola-seura ry VUODEN 2015 PITÄJÄJUHLA JÄRVENPÄÄSSÄ YHDESSÄ TERJOKKOISTEN KANSSA Kivennavan pitäjäjuhlia ja kihuja on pidetty evakossa ollessa vuodesta 1947 alkaen joka vuosi, useimmat niistä kaksipäiväisinä luvun alusta vakiintunut kihuperinne on pysynyt vielä evakkoaikanakin hämmästyttävän vahvana. Kiitos siitä kivennappoisten pääasiallisten sijoituskuntien vireille karjalaseuroille, jotka ovat kantaneet järjestelyistä päävastuun. Siinä missä evakkokauden alkuaikoina kihuvieraita oli tuhansia, nyt meitä on satoja. Yhä vaikeampi on ollut löytää kihuille järjestäviä seuroja. Näin on varsinkin silloin, jos kihuja vietetään kaksi päivää. Vanhentuneen kihuväen on myös hankala matkustaa pitkäksi aikaa omista oloista, ja yöpyminenkin on entistä hankalampaa. Nuorena sitä yöpyi kihupaikan naapureiden ja tuttujen tykönä, nyt se ei enää suju kuin ennen, kallistakin on hotelleissa ja muissa majapaikoissa. Tämä on johtanut Kivennapaseuran piirissä keskusteluihin, joiden tuloksena seuran hallitus päätti kokeilla yhteistyötä terijokelaisten kanssa. Terijokihan kuului Kivennavan pitäjään vuoteen 1910 saakka, jolloin se muodosti oman kuntansa, johon lopulta liittyivät muutkin Kivennavan rantakylät, ja Kivennapa menetti Suomenlahden hiekkarannat. Kivennapaseuran hallitus piti yhteisen kokouksen Teri- Säätiön ja Terijokiseuran edustajien kanssa toukokuun alussa, ja sovimme, että pidetään yhteinen pitäjäjuhla, vanhojen aikojen juhliamme muistellen elokuun alkupuolella Yksipäiväiseen juhlaan sisällytämme kivennapalaisen kihuväen tärkeinä pitämät elementit, jumalanpalveluksen, kyläkulkueen, päiväjuhlan ja tietysti aikaa tuttavien tapaamiseen, kihuamiseen. Järvenpää on hyvien kulkuyhteyksien päässä myös pääkaupunkiseudun varttuneellekin väelle, joiden on ollut hankala matkustaa Keski-Suomeen kahdeksi päiväksi. Pitäjäjuhlaa valmistelemaan nimettiin minut ja Teri-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Veli- Pekka Sévon. Tiedotamme Kivennapalaisen Joululehdessä ja kivennapaseuran nettisivuilla aikanaan tarkemmin. Neuvottelujen päätteeksi löimme kättä päälle Teri-Säätiön asiamiehen, hallituksen kunniapuheenjohtajan Jaakko Mäkelän kanssa. TATTIPORTTI 3 Uuden kirjan aineistoa kerätään: muistoja, valokuvia tarinoita, runoja, juhlia, yrityksiä, kylät tänään ja miten elämä on kuljetttanut. Kihuille voi tuoda tai minulle. Liisa-Marjatta Pietinen Tattiportti-Ystävät vuosikokous la 26.7 klo Hauhon kihuilla. KIVENNAVAN LIPOLA JA VAITTILA 30 + postituskulut Tilaukset tai tai tai KIVENNAPATUOTTEET: Kivennavan isännänviiri 50, Pöytästandaari 26, Kivennapapaita 15, Pinssi 3, Kortit Äyrä- möispuku, Ikuisuuden portti, Siiranmäen muisto- merkki 1, Adressi Ikuisuuden portti 5 Kivennapa kestää-kirja 20 Voit tilata osoitteesta: gmail.com tai Lisätään pakkaus- ja postikulut. Ilmari Pimiä oli kivennapalainen kirjailija, runoilija, piirustuksenopettaja. 17-vuotiaan piirros Ompeluseura.

11 Kivennapalainen 11 HYVÄ SEURAMME JÄSEN, MUISTITHAN SINÄ MAKSAA JÄSENMAKSUSI Jäsenmaksut ovat seuralle tulorahoituksen valtaosa, ne takaavat toimintamme jatkuvuuden. Kivennapalainen-lehti, Kihut ja kivennapalaisen perinteen monipuolinen tallennus ja vaaliminen edellyttävät myös jäseniltämme jäsenmaksun suuruista panosta. Kivennapaseuran jäsenmaksu on 15, ja Karjalan Liiton jäsenmaksu on 12. Jos haluatte maksaa sen Kivennapaseuran kautta, maksatte 27. Jos olet jo maksanut KIITOS! Jos et, niin maksathan mennessä. Jos maksat jäsenmaksun jonkun toisen puolesta, kirjoita jäsenen nimi pankin tai verkkopankin lomakkeen viestiosaan, KIITOS KIVENNAPAMAPIT DIGITOIDAAN Toimi Kaukonen oli Kivennavan Pitäjäseuran hallituksessa 22 vuotta, siitä 7 vuotta puheenjohtajana. Hän keräsi vuosien mittaan kirjoituksia, kuvia ja dokumentteja Kivennavasta, kivennapalaisista ja Kivennavan Pitäjäseurasta. Hän tallensi ne järjestelmällisesti 31 Kivennapamappiin : 3 mappia lehtikuvia kylittäin, 2 mappia kivennapalaisten kuolinilmoituksia ja muistokirjoituksia, 5 mappia kirjeitä ja kirjoituksia, sisällys luettelossa yhteensä 1025 kappaletta, lisäksi kihuohjelmat vv , kirjoituksia ja lehtikuvia kihuista, kirjoituksia kylistä, Kannaksen taisteluista, karttoja ja taloja, valokuvia ja kirjoituksia kotikylämatkoilta kylittäin, ynnä muuta. Tämä ainutlaatuinen kokoelma oli sijoitettu Kivennapaseuran varasto hyllykköön Kangasalan Äijälässä. Sijoituspaikka on syr jäinen ja Äijälän ovet ovat harvoin auki, joten aineisto oli käytännössä erittäin vaikeasti saavutettavissa. Seura halusi aineiston merkittävyyden vuoksi jo turvallisuussyistä varmistautua sen säilymisestä ja sen käytettävyyden lisääntymisestä. Siksi seura anoi ja sai Kivennapa-Säätiöltä euroa mappien sisällön digi tointiin, varmuuskopiointiin ja tallentamiseen, ja sen saattamiseen ainakin kiinnostavimmilta osin lainsäädännön puitteissa laajemmankin yleisön ulottuville. Mika Ilonen toi mapit Äijälästä Järvenpäähän, missä seuran hallitus piti kokouksensa Mapit lastattiin Järvenpäätalon pysäköintialueella Ilkka Puhalaisen auton takakonttiin, ja hän vei ne Lahteen digitointia varten. Kuvissa mapit ja hallituksen jäsen Toimin poika Erkki Kaukonen. KIVENNAPA-SÄÄTIÖN APU- RAHAT v ON JAETTU: Karjalaisseurojen Tampereen piiri ry, Uusien karjalaisten laulujen sävellyskilpailun nuottijulkaisu Päivi Markkola Kivennavan siirtokarjalaismurteen muuttumista, variaatiota ja nykytilaa käsittelevä väitöskirjatyö Raivola-seura Tarinaseminaarimatka Lintulan luostariin järjestelyt, tulkkaus ja Suomen kirkon edustajan matka- kulut Hauhon Karjalaiset ry Kivennavan Kihujen järjestelykulut Emma Taponen lukiokirjat ja salibandyharrastus Iida Koiranen ikäkausimaajoukkueen uimarin leiri/kisakulut Hanna Rämö lauluopinnot ulkomailla ja laulukilpailujen osallistumiskulut Jaakko Honkala oikeustieteen opiskelun materiaalikuluja Kivennapaseura ry Toimi Kaukosen Kivennapa-kansioiden digitointi Timo Halonen opiskelukustannukset (liiketalouden tradenomi) Kangasalan Karjalaseura ry Kansallispukunäyttely Äijälässä (Kivennavan puku), Kivennapa-kirjallisuus näyttelyssä Kirja kertoo Karjalasta) sekä Kangasalan kulttuuritori-tapahtumassa Annu Tertsonen Siirtokarjalaisten tie-kirjasarjan digitoiminen (osa väitöskirjatyötä) Pirkko Kaartinen Pro gradun Kivennavan jatkosodan aikainen kirkko hengen etuvarustus itää vastaan työstäminen julkaisuksi ja julkaiseminen KIVENNAPASEURA ry:n VUOSIKOKOUS pidetään ensimmäisenä kihupäivänä, lauantaina klo 15 Hauholla Hauhon Yhtenäiskoululla. Esillä ovat sääntöjen määräämät asiat. TERVETULOA Kivennapaseura ry:n Hallitus HYVÄT KIVENNAPALAISET JA SEURAMME JÄSENET! KIVENNAPASEURA TARVITSEE APUASI MUUTAMASSA KÄYTÄNNÖN ASIASSA Meillä on ollut kaunis jo perinteeksi muodostunut tapa muistaa kihuissa edellisten kihujen jälkeen kuolleita kivennapalaisia (Kivennavalla syntyneitä ja evakkomatkan alkuvaiheissa Kivennavan seurakuntaan kuuluneita) sytyttämällä heille muistokynttilät. Myös Joululehdessä on nimet julkaistu. Tätä perinnettä pyrimme mahdollisuuksien mukaan jatkamaan, mutta sitä varten tarvitsemme rakkaiden vainajiemme nimet. Nykyisin emme enää saa seurana maistraatista luetteloa kivennapalaisista vainajista. Me jälkipolvinemme olemme levittäytyneet alkuperäisistä sijoituskunnistamme eri puolille maata kauemmaksi tosistamme. On vaikeaa seurata koko maan lehtien kuolinilmoituksia Siksi pyydän Teiltä kivennapalaiset ja Kivennapaseuran jäsenet: lähettäkää minulle viime kihujen vuoden 2013 heinäkuun jälkeen ja tämän vuoden aikana pois nukkuneiden läheistenne ja muiden tietämienne kivennapalaisten nimi, kotikylä Kivennavalla, kunta, jonne haudattu ja elinvuosien määrä. Mielellään tämän vuoden heinäkuun puoliväliin mennessä. Pyydän Teitä seuramme jäsenet lähettämään yhteystietojenne (osoite, puhelinnumero tai sähköpostiosoite) muutokset tiedokseni jäsenrekisterin tietojen päivittämiseksi. Näin pystymme paremmin olemaan lähempänä ja seuran posti ja Kivennapalainenlehti tulee oikeaan osoitteeseen. KIITOS! Kyösti Pulliainen, Halla-ahontie ONTTOLA , Kivennapalainen Kivennapaseura ry:n tiedotuslehti Kyösti Pulliainen Päätoimittaja Halla-ahontie Onttola Raimo Ranta Mariankatu 16 B Lahti Raili Mäkelä Saratie 1, Orimattila Ilmestyy: kesäkuu 2014, 18. vsk. Painos: 1200 kpl Kustantaja: Kivennapaseura ry Paino: Oriveden Kirjapaino Oy ISSN

12 12 Kivennapalainen KIVENNAPASEURAN KEVÄTRETKEN UUSIA JA VANHOJA NÄKYMIÄ KIRKONKYLÄN LIEPEILTÄ JA RIPAUS KULTTUURIA Kivennapaseuran tavoitteena on täydentää tietoja Kivennavan hautausmaista, päivittää aiemmin tehtyjä sopimuksia ja mahdollisesti solmia uusia. Maastossa yritettiin myös paikantaa hautausmaiden vanhoja rajoja. Yllä olevissa kuvissa etsitään Kirkonmäellä vanhan hautausmaan kiviaidan jäänteitä. Kuvasarjassa ollaan Hanskasuo- Raivolan tie välisen suunnan reunaa paikantamassa, keskimmäisessä kuvassa Ikuisuuden portti ja risti siintävät oikeassa yläkulmassa, kuvaajan seisoessa kiviaidan tuntumassa. Ovatko kiviaidat alkuperäisillä paikoillaan vai siirrettyinä sammaloituneita? Linnamäeltä löytyivät Pajarin kirkon, pappilan ja navetan rauniot helposti. Ukonputket ja muu kasvillisuus ei ollut vielä ehtinyt peittää niitä pääsemättömiin. Kirkon kelloteline seisoo jykevästi paikallaan, kirkon rauniot paljaana, ja Matti Halme tutkailee olisiko sakastin kellarissa vielä jotain. Kirkonkylän tienoilla uutta. Tirttulaan on noussut tarkoin vartioitu asuinalue 2000 hengelle ja 600 autolle. Vain asukkaat pääsevät portin ja portinvartijoiden läpi. Uudet asumukset levittäytyvät kohti Polviselkää, sielläkin on parhaille paikoille jo rakennettu. Taitavat olla Polviselän maisemat kohta rahvaan ja vieraiden näkymättömiin suljetut. Kirkonkylän pääraitille on avattu supermarket, kalusteiltaan ja ylöspanoltaan henkilökunnan yhtenäisiä asuja myöten kuin mikä tahansa eurooppalainen, valikoimissakin eurooppalaista. Vienolan lampi on puhdas ja kirkas, vastarannalla uusi tsasouna. Ja lopuksi kulttuuria. Kulttuuritalon uusi johtajatar maisemakonttorissaan vaahterakujan yläpäässä. Kirkonkylän koulumuseossa Valentina Karabanova saa täydennystä Kivennavan kyläkirjojen laajaan kokoelmaansa. Hän on kirjoittanut kirjat Kivennavasta ennen heitä ja heidän alkuvuosistaan täällä. Kotimatkalla vierailimme Viipurin kirjastossa, joka on entisöity Alvar Aallon alkuperäisten piirustusten ja suunnitelmien mukaan. Ulko-ovi, portaikon saarnipuiset kaiteet ja kattoikkunat hienosti toteutettu, katoikkunoista kaunis valo, niistä näkyi sininen kevätaivas.alarivin kuvat (paitsi pääovi) Marjukka Metsola.

KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT

KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT Kylä AHJÄRVI (Lepistö) 103 Olshaniki asutusta ja datsoja Kivennavan Ahjärven kylä, 2002, 235s. Ritva Ulmanen 0405710641, Markku Henttinen 0500478996, Vehoniemen automuseo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

~aabolaisttn. &ukustura rp. JÄSENLEHTI N:O 16 Maaliskuu 1992. S isä 1 1 y s:

~aabolaisttn. &ukustura rp. JÄSENLEHTI N:O 16 Maaliskuu 1992. S isä 1 1 y s: ~aabolaisttn &ukustura rp. JÄSENLEHTI N:O 16 Maaliskuu 1992 S isä 1 1 y s: Johannes Paavolainen kuollut............... 2 Kivenna\an kirkkomäellä juhannuksena 1991............ 3-6 Kenen Katri Paavolaisen

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Kuolinilmoitus on omaisten kaunis tapa muistaa vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen tai kiittää osanotosta. Surukiitoksella voit kiittää

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot