Kylämummi- ja vaari -toiminnasta iloa kaiken ikäisille, s 14-15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylämummi- ja vaari -toiminnasta iloa kaiken ikäisille, s 14-15"

Transkriptio

1 5/2008 ADHD-liiton jäsenlehti Isovanhemmuudesta ja isovanhempien yhdistyksestä, s 8-11 Kylämummi- ja vaari -toiminnasta iloa kaiken ikäisille, s Kokemuksia erityislapsen kasvatuksesta, s /2008

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4 Järjestösihteeri: Elämän juuret 5 Kolumni: Tukiverkossa ei rimpuilla 8-11 Isovanhemmuudesta ja isovanhempien yhdistyksestä 12 ADHD-liiton uutisia 13 Jäsenyhdistyksen kertomaa: Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen kesäretki MLL:n Kylämummi ja - vaari -toiminnasta iloa kaiken ikäisille Jäsenyhdistyksen kertomaa: Kokemuksia erityislapsen kasvatuksesta Jäsenyhdistykset Jäsenyhdistyksen kertomaa: Positiivinen Inka ja ADHD 29 Jäsenyhdistyksen kertomaa: Äksyjen perheloma heinäkuussa 30 Hyviä harrastuksia Curling 31 Kirja-arvioita 32 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous 33 ADHD-liiton toimintakalenteri Takakansi ADHD-vanhemman kohtaaminen neuvolassa -koulutuksen ohjelma ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja, Teija Jalanne Puh , Kuntoutus- ja koulutussihteeri Tanja Arffman Puh. (09) , Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2008 2

3 PÄÄKIRJOITUS KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) ILMOITUSHANKKIJA Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2008 aineisto ilmestyy viikko 51 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Lehti 1/2008 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2008 on Ammatti ja työ -teemanumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 35 euroa, Lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit / kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: Niin se kesä syksyyn kääntyi ADHD-liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on toiminta kesän ja lomakauden jälkeen taas aktiivista. Jäsenyhdistyksissämme kokoontuu yhteensä 52 toimivaa kerhoa ja ryhmää eri puolilla maata. Tämä toiminta ei synny itsestään, vaan tarvitaan aktiivisia, vapaaehtoisia ohjaajia ja ryhmänvetäjiä. Haluan kiittää kaikkia jäsenyhdistystemme toimijoita, jotka antavat omaa vapaa-aikaansa yhdistyksensä toimintaan. Teette arvokasta työtä ja kaikkien panosta tarvitaan, jotta yhdistykset pysyvät aktiivisina ja kerhot sekä ryhmät toiminnassa. Jäsenyhdistystemme toiminta tarjoaa monelle osallistumisen mahdollisuuden. Mikäli sinulle itsellesi sopivaa kerhoa tai ryhmää ei löydy, kannattaa asia ottaa puheeksi omassa yhdistyksessä. Ehkä sinä voisit toimia promoottorina uuden kerhon tai ryhmän järjestämisessä. Myös ADHD-liiton järjestösihteeriltä ja aluesihteeriltä saa kerho- ja vertaisryhmätoimintaan liittyvää ohjausta ja tukea. Syyskuussa ADHD-liitto järjesti vertaisryhmäohjaajien koulutusviikonlopun Espoossa. Iloksemme huomasimme kuinka paljon meillä on innostuneita jäseniä valmiita antamaan omaa panostaan vapaaehtoistoiminnassa. Vertaisryhmäohjaajien koulutustapahtuma mahdollistaa myös tutustumisen toisten jäsenyhdistysten toimijoihin, ja tuttujen henkilöiden kanssa on helpompi vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia pitkin vuotta. Tämä sama tutustumisen mahdollisuus on myös liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä. Tänä vuonna päivät ja liittokokous pidetään marraskuun puolivälissä Mikkelissä. Teemana on Jäsenyhdistykseltä jäsenyhdistykselle. Koulutuksessa keskitytään käsittelemään yhdistystoimintaa. ADHD-liiton jäsenyhdistykset saavat mahdollisuuden kertoa toisilleen kokemuksiaan omasta toiminnastaan. Jäsenyhdistyksiimme on tullut uusia toimijoita, jotka ovat toivoneet koulutusta yhdistystoimintaan liittyvistä asioita. Niitä, sisältäen myös lainsäädäntöä, käydään läpi asiantuntijan ohjauksessa. Ne puheenjohtajat ja sihteerit, jotka yhdistystoiminnan perustiedon jo omaavat, saavat mahdollisuuden esittää omia, haastaviakin kysymyksiä yhdistystoiminnan- ja -lainasiantuntijalle. Kunnissa eletään mielenkiintoisia aikoja Kunnallisvaalien lähestyessä. Meillä on hyvä mahdollisuus muistuttaa vaaliehdokkaita myös ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten eteenpäin ajamista asioista. Toivottavasti eri jäsenyhdistystemme edustajat esittelevät vaaliehdokkaille viime kevätkokouksessa hyväksytyn edunvalvontasuunnitelman sisältöä, ja toki myöhemminkin pitkin valtuustokautta valtuutetuiksi valituille. Mitä useampi meistä näitä asioita eteenpäin vie, sen enemmän ADHD-oireisten ja heidän läheistensä arki tulee myös kuntapäättäjille tutuksi ja näkyväksi. Edunvalvonta-esite löytyy liiton www-sivuilta ja sitä jaetaan myös jäsenyhdistyksiemme kautta. Tässä lehdessä käsitellään useammassa artikkelissa isovanhemmuutta. Se sai minut muistelemaan yhteisiä hetkiä lapsuudessa omien isovanhempieni kanssa. Mammani toi myymäläautoreissuiltaan viikoittain minulle ja sisaruksilleni yhteisen karamellipussin. Kukin lapsi sai vuorollaan toimia talonmiehenä ja jakaa pussin sisällön. Jos jako ei mennyt tasan, sai talonmies pitää ylimääräiset itsellään. Tämä Mamman tapa toimia opetti meille mm. oman vuoron odottamista. Se kasvatti myös pettymyksen sietokykyä, jos jako sattuikin joskus omalla kohdalla menemään tasan. Meidän kannattaa muistaa yhdistystemme toiminnassa myös ikäihmisten osallistumismahdollisuus. Moni lapsi tarvitsee vanhempiensa lisäksi muitakin aikuisia vapaa-aikaansa ja arkeensa. Jos ei omia isovanhempia ole tai he asuvat kaukana, kannattaa selvittää, olisiko varamummin tai -vaarin löytäminen mahdollista. Värikästä syksyn jatkoa Virpi Dufva 3 5 /2008

4 J Ä R J E S T Ö S I H T E E R I Elämän juuret Tuuli ei halua puhaltaa rajusti nuoriin puihin siksi, että se haluaisi kaataa puut, vaan siksi, että ne kasvattaisivat vahvemmat juuret. Saaristolaisten viisautta. Meillä kaikilla on juuret, elämän juuret. Juuret juontavat vahvasti lapsuuteen ja nuoruuteen, elämän alkutaipaleeseen. Jokaisella meistä on erilaiset juuret. Toisella on onnelliset juuret, toisella hieman onnettomammat. Toinen voi puhua juurettomuudesta ja toinen jopa etsiä juuriaan. No, ehkä pientä sanaleikkiä, mutta me ihmiset emme synny tähän maailmaan tyhjiöön vaan sukupolvien ketjuun. Tuo aiempi lenkki on antamassa meille pohjaa elämän juurille. Kuinka paljon elämän viisautta ja kokemusta onkaan tuossa aiemmassa lenkissä, isovanhempien elämässä. Kuinka onnellinen onkaan lapsi mummin tai ukin sylissä kuunnellessaan aikoja elettyjä, tarinoita menneisyydestä mummin tai ukin lapsuudesta. Tuo on varmaan se 5 /2008 idyllinen ihannekuva, mutta todellisuutta ja arkipäivää on monen sadan kilometrin välimatkat, vanhusten yksinäisyys ja sairaudet. Jotkut lapset eivät ole koskaan tavanneet isovanhempiaan, joskus vanhemmat eivät halua vierailla omien vanhempien luona tai eivät arjen kiireessä ole ehtivinään. Sanotaan myös, että vanhempi voi olla ankara omille lapsilleen, mutta hyvinkin lempeä lapsenlapsilleen. Niin tai näin jokaisella vanhuksella, oli hän sitten isovanhempi tai ei, on tarina kerrottavana, oma elämäntarinansa. Ja kuinka mielellään pienet korvat ovatkaan näitä tarinoita kuuntelemassa. Mutta isovanhempi ei tänä päivänä tarvitse olla oma, samaa sukua. Tänä päivänä isovanhempia voi vuokrata ja lainata, kuten tässä lehdessä toisaalla kerrotaankin. En voi olla vielä tähän lopuksi kertomatta tarinaa vanhainkodin johtajasta, joka aamuisin töihin tullessaan ihaili vanhainkodin isoa pihaa, vihreää 4 nurmikenttää. Hän mietti, kuinka hauskaa nurmikentällä olisikaan potkia palloa. Siitäpä virisi ajatus, jonka lopputuloksena oli jokaviikkoinen tiukka kahden nappulajoukkueen kohtaaminen vihreällä nurmikentällä. Yleisönä kentän laidalla olivat vanhainkodin asukkaat, kuka pyörätuolissa, kuka tavallisella penkillä istuen lämpimiin huopiin kääriytyneenä makkaraa mutustaen. Pienet jalkapallopelaajat saivat pelilleen harvinaisen innostuneen ja kannustavan yleisön. Harmaahapsinen yleisö sai taasen olla mukana jakamassa poikien ja tyttöjenkin liikunnan riemua ja elämän iloa. Vanhainkodin johtaja vielä kertoi, että tämä toimintamalli on kaikkien kopioitavissa! Liisa Lahermaa järjestösihteeri ADHD-liitto ry

5 K O L U M N I Kirjoittaja on kahden pojan äiti. Pian 11-vuotias esikoinen sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä, yhdeksää lähenevän pikkuveljen kohdalla aihetta tutkimuksiin ei ole ollut. Virtaa molemmissa riittää kiitettävästi. Äidissä vähemmän. Tukiverkossa ei rimpuilla Kirjoitin eräässä aiemmassa kolumnissani tukihenkilöstä. Hänestä, toiveideni tukihenkilöitymästä, muodostuikin kirjoituksen edetessä ylen utopistinen, mutta erinomaisesti esikuvaksi kelpaava olento ei oikeastaan mikään tukihenkilö, vaan äiti, jollainen toivoisin itsekin jaksavani enimmäkseen olla. Tällä kertaa sain kuitenkin pohdittavakseni yksittäisen tukihenkilön sijaan kokonaisen tukiverkon. Aloitin läheltä ja mietin omaani: uusperheellisen tukiverkko on ainakin kirjava ja muodoiltaan ehkä hivenen epätavanomainenkin. Jotkin verkon osat ovat purkautuneet tai leikkautuneet pois kaikissa koetuissa mylläköissä, mutta paljon aina ollutta on edelleen tallella ja uusiakin osia on mukaan kutoutunut. Enimmäkseen tilanne on sellainen, että apua on saatavissa, kun sitä tarvitaan. Tuen ja konkreettisen avun saamisessa kaikkein vaikeinta on varmaankin sen pyytäminen, miksei vastaanottaminenkin: miten sitä tunteekin olevansa aina jonkin tarpeessa? Toki autan itsekin toisia parhaan kykyni mukaan, ja joskus tuensaanti- ja -antoverkot osuvat osin päällekkäin. Useammin käy kuitenkin niin, että saan tukea tai apua yhdestä suunnasta ja annan sitä itse toisaalle, eivätkä niin sanotut tilit tunnu koskaan tasaantuvan. On myös niin, että vaikka iloista antajaa kuinka Jumala rakastaisi, erinäisistä muista tahoista nyt puhumattakaan, tulee raja vastaan ennemmin tai myöhemmin. Antajalla, saajalla tai molemmilla. Millainen sitten olisi ihanteellinen tukiverkko? Kyllin laaja ainakin: kun kuormitus jakaantuu mahdollisimman tasaisesti ja laajalle alalle, ei yksikään yksittäinen solmu räjähdä liian kovasta rasituksesta. Mutta ovatko parhaat tukiverkot kuitenkin juuri niitä tiiviitä ja pikkuisia, läheisiä ja lämpöisiä kuin mummon kutoma shaali? Ja kuinka laajalle sitä pieni ihminen edes jaksaisi verkkojaan levitellä? Tukiverkkojakin on sitä paitsi huollettava, ihan samoin kuin muitakin vastaavia vehkeitä: käytön jälkeen ne on tarkistettava vaurioiden varalta, selvitettävä sotkut, paikattava reiät, ja annista annettava iso kiitos. Tuen ja konkreettisen avun saamisessa kaikkein vaikeinta on varmaankin sen pyytäminen, miksei vastaanottaminenkin Meillä hyvinvointivaltiossa oikein suurimittaisen tukiverkon tarjoaa tiemmä yhteiskunta. Hyvinkasvatettuna hyvinvointikansalaisena olen tietenkin kiitollinen siitä, että sellainen on, ainakin teoriassa, olemassa. Suhteellisen tiuhaan on kuitenkin tullut mieleen myös se, ettei sen kanssa rimpuilusta taida ihan aina vaivaa vastaavaa iloa taikka hyötyä olla. Monissa tukimuodoissa perusajatus ja -tarkoitus ovat hyviä, mutta käytännön toteutus on kirjavaa ja tökkii toisinaan pahemman kerran: täytetään paljon lomakkeita, tehdään runsaasti selvityksiä, tavataan useita eri ihmisiä, ja pian saadaan aloittaa kaikki alusta uudelleen. Joku tai jokin on kesken kaiken muuttunut: se kiva tyyppi vaihtanut työpaikkaa, sen esimies toimenkuvaa tai joku ylempi taho vaadittujen liitteiden määrää ja muotoa. Tämä siis siinä parhaassa tapauksessa, että on onnistunut saamaan koko verkon syrjästä kiinni kaikilta sekään ei onnistu. Villeimmissä kuvitelmissani hellin ajatusta koko kylä -mallista. Monista muistakin yhteyksistä tuttu, ylätasolta organisoimaton vertaisverkko voisi toimia ihan oikeasti: pidetään me yhdessä huolta oman kylämme ihmisistä. Vanhoista, pienistä, väsyneistä, yksinäisistä, vähän sekopäisistä, kaikista, niistä normeihin mahtuvistakin. Lähdetään uuteen suuntaan ja muodostetaan epävirtuaalisia lähiverkkoja, ollaan ihan oikeasti saatavilla. Vaikka omassa talossa ensin. Tutustutaan siihen naapurin kiukkuiseen pappaan, jospa se osoittautuisikin kamalan mukavaksi. Autetaan sitä viereisen rapun riiviötä paikkaamaan fillarin kumi, kun se pähkäilee sitä yksinään pihalla. Annetaan, ja saadaan. Ei yhden tarvitse kaikista huolta kantaa eikä kaikkia kannatella, mutta pienikin panos jokaiselta on jo paljon tukea yhteensä. Meille kaikille. Kyllä kai meistä kiireisinkin pystyisi ja ehtisi jotakin tekemään, vaikka pientäkin, tukiverkottumisen hyväksi. Ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kokonaan ulkopuolelle, eikä verkkoon päästyään siinä henkeään haukkoen rimpuilla. Ideoita vastaanotetaan, nimimerkillä Mun tukiverkko on sun tukiverkko. Teksti: Tiia Suomivuori 5 5 /2008

6 5 /2008 6

7 7 5 /2008

8 Isovanhemmuudesta ja isovanhempien yhdistyksestä Suomen Isovanhemmat ry on perustettu Tavoitteiksi asetimme mm: auttaa isovanhempia ja muita aikuisia tukemaan lapsiperheitä, päiväkoteja ja kouluja näiden kasvatustehtävässä siirtää kulttuuriperintöä ja lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta tukee erityisesti niitä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta isovanhemmuuden kokemiseen vaikuttaa kansalaismielipiteeseen ja päättäjiin hyvän kasvuympäristön rakentamiseksi lapsille ja nuorille Ja sitten vähän taustaa Yleensähän yhdistykset syntyvät äänettömästi, mutta lähes kuusivuotias Suomen Isovanhemmat ry -yhdistys aloitti kuuluvasti Sininen hetki -konsertilla Helsingissä, Temppeliaukion kirkossa. Esiintyjinä oli huomattava joukko oopperataiteen mestareita, isovanhempia kaikki mm; Ritva Auvinen, Jorma Hynninen, Pentti Perksalo, Sauli Tiilikainen, Taru Valjakka, Tapani Valtasaari sekä näyttelijä Pentti Siimes, isoisä hänkin. Kalliokirkkosali oli lisätuoleja myöten aivan täysi! Hyvän alun jälkeen oli helppo jatkaa konserteilla ja nyt niitä on ollut jo seitsemän kertaa ja jatkoa seuraa taas klo samassa paikassa, samalla nimellä. Jäseniä, kuuden alkujäsenen jälkeen, on jo liki 500, ympäri Suomen Tammisaaresta Sodankylään, Vaasasta Joensuuhun. Olemme pyrkineet verkottumaan ja käytännön yhteistyöhön muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Päiväkoti-, koulu-, ja kirjastomummot /-vaarit ovat toivottuja vieraita näissä työpisteissä. Aikaamme vaivaavan ongelman helpottaminen; vanhempien ja yleensä aikuisten ajan riittäminen lapsille ja nuorille on suuri ja haasteellinen tehtävä monille tahoille, myös yhdistyksellemme. Lasten ja nuorten kuin myös isovanhempien ongelmat ja ilot ovat tulleet monimuotoisesti esiin. Lapset ja isovanhempi-ikäiset ymmärtävät toisiaan varsin hyvin. Vaarin vanhat kuvat, tarinat ja vanha osaaminen ovat nykylapsille rauhallista vaihtelua, mutta myös haasteellista puuhastelua. Turvallisuuden tunne ja tiettyjen rutiineiden oppiminen aikuisten kanssa, antaa hyvän pohjan sosiaaliselle kas- 5 /2008 8

9 vulle ja yhteisöllisyydelle. Samalla opitaan erilaisuuden sietämistä ja auttamisesta tulee hyve. Heurekan syksyisille Ikäihmisten tiedepäiville olemme tehneet oman osiomme, nyt lokakuussa historiateeman ympärille. Omia teematapahtumia ja pienimuotoisia -seminaareja Isovanhemmuuden mahdollisuuksista, olemme järjestäneet monilla paikkakunnilla, myös tänä syksynä. Perinteiden siirtäminen sukupolvelta toiselle on yhdistyksemme merkittävä tehtävä. Kirjoitus- ja vanhojen valokuvien käsittelykursseja olemme järjestäneet ja järjestämme. Nopeasti muuttuvassa, teknistyvässä maailmassa lapset tarvitsevat yhä enemmän ymmärtävää olkapäätä ja kuuntelevaa korvaa. Tähän tehtävään isovanhemmat ovat valmiit. Tänä syksynä uudistuvilta -sivuiltamme löytyy lisää mennyttä ja tulevaa. Mikäli olette kiinnostuneita toiminnastamme, niin olemme käytettävissänne. Hyvää vuoden jatkoa! Pekka Leinonen puheenjohtaja, opetusneuvos Suomen Isovanhemmat ry Havaintoja ADHD:sta eli tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöstä äidin, opettajan, ADHD-ohjaajan sekä isoäidin silmin Jos on tilaisuus pidempään seurata ADHD-lapsen toimintaa, saattaa havaita seuraavanlaisia piirteitä. Hän on keskittymiskyvytön, lyhytjännitteinen ja impulsiivinen. Häntä voidaan arvioida myös sanalla huolimaton, mutta ehkä ei olekaan kyse samankaltaisesta huolimattomuudesta kuin meillä muilla, ns. normaaleilla ihmisillä. Usein ADHD-lapsi on älykäs, mutta rajoitustensa vuoksi älykkyydestään huolimatta myös helposti alisuoriutuja. Mielestäni kuvaa luonnetta, jos häntä sanotaan itsepäiseksi tai riidanhaluiseksi. Sitä hän toki voi olla, mutta kaikki eivät ole. Kuitenkin hän sietää huonosti pettymyksiä ja hänellä saattaa olla vaikeuksia ihmissuhteissaan, jotka johtuvat osaltaan myös kanssaihmisten, esim. sukulaisten tai opettajien rajallisuudesta suvaita ja ymmärtää häntä. Paljon kärsivällisyyttä ja ohjausta vaatii myös se, ettei hän lyhytjännitteisyydessään kykene arvioimaan oman toimintansa seurauksia tai kyvystään arvioida omien voimiensa riittävyyttä. Mieliala voi myös vaihdella, ja hän on joko yliaktiivinen tai alavireinen. Lääkkeet saattavat auttaa häntä tässä tilanteessa siten, että osa piirteistä lievenee tai helpottuu. Miten häiriö ilmenee? On hyvä tietää, että ADHD on häiriö aivojen välittäjäaineissa eli noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin tuotannossa. Kun aivojen välittäjäaineissa ei ole riittävästi tuotantoa, ryhtyy henkilö itse nostamaan aktivaatiotasoaan liikkumalla ja touhuamalla, myös ns. puheripuli on tätä samaa tason nostoa. Kun lapsi sitten kuvatulla tavalla itse nostaa aktivaatiotasoaan, ympäristön ihmiset tulkitsevat sen häiriöksi. Silloin kanssaihmiset reagoivat ja niinpä ADHD-lapsen vanhemmat saavat usein vastaanottaa kiukkuisia tai tuomitsevia viestejä siitä, kuinka huonosti he ovatkaan lapsensa kasvattaneet. Usein lapsi itsekin vaistoaa ympäristön tyytymättömyyden itseensä ja saattaa masentua joutuessaan kuin noidankehään omien yritystensä ja ympäristön vaatimusten suhteen. Lapsi toimii kuin duracell-patteri eli jatkuvaa toimintaa on vaikea saada loppumaan, kun se on päässyt vauhtiin, ja myös vireystilan vaihtaminen on vaikeaa, eli kun duracellin saa viimein nukahtamaan, niin herääminen onkin taas oma numeronsa. ADHD-lapsi ja vanhemmat Vanhemmilleen lapsi on haaste, koska hän vaatii jatkuvaa huomiota ja toiminnanohjausta. Koululaisenakaan hän ei kykene hahmottamaan aikataulua eikä ajankulua, ja kokonaisuuksien hoitaminen on täten itsenäisesti vaikeaa. Hän ei kykene pitämään tavaroitaan järjestyksessä ja huoneen siivoamisessa hän ei keksi, mistä/miten sen aloittaisi. Koulutehtävien hoito vaatii aikuisen ohjausta, ettei lapsen tarkkaavaisuus karkaisi asiasta, vaan pysyisi kokonaisuuksissa. Usein käy niin, että lapsi upottaa koko energiansa yhteen matematiikan laskuun ja saatuaan siihen tuloksen, ehkä pakkaa kirjat laukkuunsa aamullista kouluun lähtöä varten, sillä hän ei todellakaan muista, että läksyjä oli vielä paljon tekemättä muistakin oppiaineista. Mikä voisi auttaa levottomassa ympäristössä? Koululuokkien, päiväkotien ja välituntien ilmapiiri saattaa olla kovin levoton. Moni ADHD-lapsi kokee päivän vilkkaan ympäristön niin levottomaksi, että paras rauhoittumisen aika on yöllä, kun hänellä ei ole pakonomainen tarve koko ajan skannata ympäristön tapahtumia. Tämä vain johtaa usein siihen, että lapsi valvoo pitkälle yöhön ja aamulla on sitten vaikea päästä uuteen vireystilaan. Tästä syntyy helposti kierre, ja ADHD-henkilö voi tarvita apua nukahtamiseen ihan aikuiseksi asti. Silloin rauhoittava hieronta ja/tai musiikki saattavat auttaa. Oman itsensä arviointi (metakognitiiviset taidot) Impulsiivisuus voi olla suuri ongelma, sillä lapsi ei kykene riittävän nopeasti arvioimaan, onko hänen tekonsa järkevää tai mitä tekemisestään seuraa, vaan tarttuu kenties impulsiivisesti pomppien joka asiaan ja miettii vasta jälkeenpäin sen 9 5 /2008

10 järkevyyttä. Niinpä monet ADHDlapset ovat jatkuvissa ongelmissa ja ihmettelevät itsekin, että kuinkas tässä taas näin kävi Miksi vanhemmat väsyvät? Lapsen vanhemmat ovat usein hyvin väsyneitä joutuessaan jatkuvasti kohtaamaan lapsensa ongelmia, joihin vielä ympäristö asennoituu tuomitsevasti. Positiivista suhtautumista elämään ei ruoki se, että jokapäiväisessä arjessa tulee päivittäin toistuvaa negatiivista palautetta lapsesta. Voisivatko isovanhemmat auttaa? Moni koti onkin kokenut, että isovanhempien apu on voinut suuresti auttaa, jos ja kun mummot ja vaarit ovat nähneet ja ymmärtäneet oman lapsensa tilanteen ja sitten mahdollisuuksiensa mukaan pyrkineet olemaan läsnä. 5 /2008 He voivat auttaa omaa lastaan antamalla tälle omaa aikaa samalla kun itse viettävät ns. laatuaikaa lapsenlapsensa kanssa. Näin he konkreettisesti tukevat lapsen vanhempia. Lapselle taas on helpottavaa, jos kodin lisäksi löytyy paikka ja syli, jossa lapsi voi tuntea tulevansa rakastetuksi ja hyväksytyksi siten, ettei hän koko ajan saa olemisestaan tai tekemisistään vain negatiivista palautetta. Mitä yhdessä tekisimme? ADHD-lapset ovat usein motorisesti ylivilkkaita ja kaipaisivat koko ajan mielekästä toimintaa arkeensa. Vanhemmat eivät yksin voi sitä jatkuvasti järjestää, kun perheessä saattaa olla muitakin lapsia, jotka myös vaativat vanhempiensa huomiota. Isovanhemmat saattavat tällöin olla korvaamaton apu vaikkapa järjestämällä yhteistä ohjelmaa lapsen kanssa, esim. kalareissu vaarin kanssa, perheretki johonkin 10 kohteeseen, kukkien istutuspäivä tai muuta mukavaa puutarhahommaa, nurmikon leikkausta, mummolassa leipomista, lettujen paistoa jne. Samalla he oman elämänkokemuksensa perusteella voivat viisaasti ohjata lasta. Jos isovanhemmat asuvat läheisyydessä, voivat he jaksaessaan olla mukana auttamassa lapsen päivittäisessä toiminnanohjauksessa. Myös esim. koululaisen arjen sujumista voi helpottaa se, että tietyt koulutöitten valvonnat jaetaan vanhempien kanssa. Jos vanhemmat ovat vielä työssä, kun lapset jo pääsevät koulusta, voi ADHD-lapsi tuntea olonsa turvatuksi, jos hän voi tulla isovanhempien luo ja hetken levon ja kotoisen juttelun jälkeen, aloittaa siellä myös läksyjen teon kenties vaarin ohjauksessa. Isovanhemmat ja oma lapsi Mutta ehkä kaikkein suurinta apua isovanhemmat voivat antaa kuuntelemalla sitä omaa lastaan, joka ker-

11 too ADHD-lapsestaan. Puhuminen asiasta vanhemmilleen on helpottavaa, ja samalla mummot ja papat voivat kuulostella tuntemuksia ja kuulemansa perusteella suunnata omaa toimintaansa. Näin tulevat autetuiksi sekä oma lapsi että lapsenlapsi. ADHD-lapsi on herkkä, eikä häntä pitäisi lähestyä hermot pinnalla, sillä lapsi vaistoaa, jos hänen vuokseen hermostutaan ja saattaa tuntea syyllisyyttä asiasta. Parhaimpaan tulokseen päästään, jos läsnäoleva aikuinen on virkeä ja lapsi vaistoaa, että hän tekee asioita lapsen kanssa mielellään. Näin lapselle syntyy ympäröivä turvaverkko, johon hän oppii luottamaan ja joka auttaa häntä hahmottamaan maailmaa. Kohti aikuisuutta Ajan myötä monen lapsen oireet helpottuvat ja muuttavat muotoaan. Itse oireyhtymä ei koskaan katoa, joten läsnäoloa tarvitaan jollain muotoa. Uusien hoitomuotojen ja varhaisten tukitoimien avulla yhä useampi ADHD-lapsi selviää yhteiskuntakelpoiseksi, ja usein nämä lapset osoittautuvatkin erityislahjakkaiksi. Oikealla ohjauksella ja oikeanlaisilla tukitoimilla heidän arkeansa voidaan niin tukea, että heidän lahjakkuutensa pääsee esiin, ja henkilö kykenee sitä hyödyntämään itsensä ja yhteiskunnan parhaaksi. Usein kyse on voimavaroista. Mikä siis voisikaan olla lapselle parempaa kuin häntä lapsuudessaan ja nuoruudessaan aidosti rakastavat ja ymmärtävät isovanhemmat. Ja entäs, jos hän kaikesta huolimatta on luova ja lahjakas! Vilkkaan keskittymishäiriöisen lapsen vahvuus on luovuus ja innokkuus. Kenties lapsi saa koko elämänsä ajan ympäristöltään kielteistä palautetta, mutta silloin diagnoosin saaminen häiriöstään onkin usein suuri helpotus. Isokin mies saattaa pillahtaa itkuun, kun selitys käyttäytymiseen ja ongelmiin selviää (sanonut psykiatri Asko Niemelä). Katsoimme TV2:sta tammikuussa 2007 ohjelman Taikuri Luttisesta, joka aina kuuli olevansa tyhmä, laiska ja huolimaton. Ohjelma kertoo, miten hän oikealla motivaatiolla halusi tiukasti onnistua taikurina, ja kuinka miehen lahjakkuus asiassa vei suureen voittoon. Teksti: Hanna-Leena Koskenala, opettaja, ADHD-ohjaaja, äiti Raija Sabelström-Leppänen, opettaja, isoäiti Kuvat: Pekka Leinonen 11 5 /2008

12 UUTISIA ADHD-liiton uutisia Tervehdys kaikille lukijoille! Nimeni on Tanja Arffman ja olen aloittanut työni ADHD-liiton uutena kuntoutus- ja koulutussihteerinä Kerron tässä teille hieman taustoistani ja siitä kuinka päädyin tähän paikkaan. Kaikkihan lähti pienestä Jormuan kylästä ja seitsenhenkisestä maanrakennusalan yksityisyrittäjän perheestä Otetaanpa kuitenkin lukijoita säästääksemme hieman lyhyemmän kaavan mukaan. Kajaanista olen kotoisin ja viimeiset viisi vuotta Helsingissä asustellut. Olen sopeutunut tänne erittäin hyvin ja sen voin sanoa poikanikin puolesta. Hän on energinen ikiliikkuja, niin kuin 9-vuotiaat tuppaavat yleensä olemaan. Kylläpä taitaa stadilaisella avopuolisollanikin olla ansiota tuohon sopeutumiseen, sillä rauhallinen mies meidän talossamme on loistava vastapaino meille ikiliikkujille. Kajaanissa suoritin tutkinnon vaatetusalalta, mutta kaupan alalta löytyi elanto, myös täällä pääkaupunkiseudulla. Sitten tuli alanvaihto eteen ja suoritin koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon. Sen jälkeen pari vuotta vierähti Pohjois- Haagan ala-asteella koulunkäyntiavustajana. Kovasti vaan terveisiä koko koulun henkilökunnalle ja oppilaille! Avustajan työssä saadut kokemukset antoivat minulle paljon. Näkökulmani moniin asioihin muuttui täysin ja silmäni avautuivat myös useiden epäkohtien edessä. Kouluissa jos missä tarvitaan ammattitaitoista henkilökuntaa opettamaan, ohjaamaan ja opastamaan pieniä tulevaisuudentoivojamme. Valitettavasti avustettavien määrä ei suinkaan ole vähenemässä, joten haasteita riittää jatkossakin. Nyt kuitenkin olen astunut uusiin saappaisiin, jotka alussa tuntuivat olevan ainakin kuusi numeroa liian suuret! Kivasti on kuitenkin homma lähtenyt käyntiin, eikä vähiten mukavan ja lämpimän vastaanoton ansiosta. Kiitos kaikille siitä. Tällä hetkellä teen töitä kuntoutuksen kursseihin liittyvien asioiden parissa. Paljon on vielä opittavaa, mutta ahkerasti töihin tarttuen uskon asioiden valkenevan hyvässä tahdissa. Minut tavoittaa sähköpostilla tai puhelimitse asiakaspalveluaikana arkisin klo numeroista (09) / Mikäli en johonkin kysymykseen saa heti vastattua, niin otan varmasti asiasta selvää. Toivotan lukijoille raikasta ja kuulasta syksyä, sekä mukavaa loppuvuotta! Tanja Arffman kuntoutus- ja koulutussihteeri ADHD-liitto ry ADHD-liiton tiedottaja Jari Hämäläinen jää vanhempainvapaalle ja palaa töihin Tiedottajan sijaisena toimii Silva Lehtinen ja hänet tavoittaa alkaen puhelimitse numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta Tiedottaja toivottaa kaikille mukavaa ja kaunista syksyä. 5 /

13 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen kesäretki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys aloitti kesänvieton retkellä Helsingin Vartiosaareen. Kauniina toukokuun lopun iltapäivänä yhdeksän jäsenperhettä astui veneeseen Reposalmenrannassa ja silmiä hivelevät merimaisemat saivat retkiporukan virittäytymään alkukesän letkeään tunnelmaan. Koululaistenkin oli hyvä lähteä retkelle, kun lukuvuoden uurastus oli lähes takanapäin. Veneen kokka suunnattiin kohti Mäntymäen leirikeskusta, jossa pihapiiriä komistaa vanha jugendhuvila, grillikatos ja monet leikkipaikat lapsille. Mukaan retkelle olivat lähteneet myös lastenohjaajat Lotta ja Olga sekä seikkailukouluttaja Juha, jonka järjestämä seikkailurata sai jäsenperheiden lapset odottamaan jännittäviä kiipeilykokemuksia. Mäntymäen pihapiirissä innokkaat lapset löysivät heti parhaat leikkipaikat: trampoliinin ja pihanurmen, jolla pojat kirmasivat pallon perässä. Juhan mukaan lähtivät rohkeat kiipeilijät, jotka saivat tehtäväkseen kiivetä yhteen pihapiirin jykevistä männyistä. Lapsia ei tarvinnut kahdesti käskeä valjaisiin, ja pian yksi toisensa jälkeen kipusi Juhan opastuksella korkealle puuhun toisten odottaessa jännittyneinä vuoroaan. Kun kaikki ketterät kiipeilijät olivat käyneet korkealla männyssä, siirryttiin toiseen lajiin, trapetsihyppyyn. Lapset kiipesivät nelimetrisen tangon päähän, johon oli viritetty trapetsi, ja hyppäsivät tyhjän päälle vain valjaat apunaan. Kaikki ylös tankoon kiivenneet myös tulivat alas: jotkut rohkeat hyppäsivät alas epäröimättä, toiset odottivat hetken ja lopulta uskaltautuivat hyppyyn. Kaikki trapetsihyppyyn uskaltautuneet saivat ansaitut aplodit ja kaikilla oli hyvä mieli onnistuneen hypyn jälkeen. vanhemmat saivat aikaa levähtää toistensa seurassa ja vaihtaa kuulumisia. Yhdistyksemme puheenjohtaja Siru Putkonen oli valmistanut retkeläisille maittavat eväät ja pihagrillissä kypsyvät makkarat tekivät ulkoilmassa hyvin kauppansa. Mäntymäen isäntä oli lämmittänyt pihapiirin puulämmitteisen saunan, jonka pehmeitä löylyjä monet lähtivät kokeilemaan. Ilta-auringon vielä paistaessa päätimme retken rentoutuneina ja mieli täynnä mukavia kokemuksia. Teksti ja kuva: Tani Salomäki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Lapsien hyppiessä, kiipeillessä tai juostessa pallon perässä perheiden 13 5 /2008

14 Teksti: Liisa Ylikojola, Lapsi- ja perhetoiminnan suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n Kylämummi ja -vaari Kuva: MLL / Katja Rippstein Sukupolvien välinen yhteys rikastuttaa sekä lapsen että aikuisen elämää. Se antaa lapsille mahdollisuuden hahmottaa omaa paikkaansa osana suurempaa kokonaisuutta availla ikkunoita menneeseen ja kurkistaa tulevaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto pyrkii Kylämummi ja vaari -toiminnallaan lisäämään sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja tuomaan iloa sekä pienille että isoille. Sukupolvien välisessä kanssakäymisessä lapsi saa aikuisen aikaa, turvallisuutta, elämyksiä ja elämänkokemusta joita vasten hän voi peilata omia tunteitaan. Isät ja äidit puolestaan saavat tukea omaan vanhemmuuteensa. Mummien ja vaarien arki saa uutta merkitystä ja heidän hyvinvointinsa lisääntyy. 5 /2008 Kiireinen arki, muuttoliike ja moninaiset elämäntavat ja perhemuodot johtavat siihen, että kaikilla lapsilla ei ole biologisia isovanhempia läsnä arjessaan. Terveiden ja aktiivisten ikäihmisten määrä puolestaan lisääntyy eikä kaikilla suinkaan ole omia lapsia tai lastenlapsia. Joskus taas lapsenlapset asuvat kaukana jopa ulkomailla. Siksi sukupolvien keskinäisten suhteiden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tarvitsee tukea. Kaikkien tiedot ja taidot ovat tärkeitä Kylämummit ja -vaarit ovat luotettavia, vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Jokaisen tiedot ja taidot ovat tärkeitä. Kylämummit ja -vaarit eivät ole yksittäisten perheiden tai lasten 14 varaisovanhempia, vaan he toimivat esimerkiksi päiväkodeissa, MLL:n perhekahviloissa ja kerhoissa arjen apuna. Lapsille voi lukea kirjoja, heidän kanssaan voi tehdä lämpimiä voileipiä ja heille voi järjestää luontorasteja. Tärkeintä on läsnäolo, kuunteleminen, tukeminen ja rohkaiseminen. Kerttu-mummu taitaa perinteitä. Hän on ollut mukana ulkotapahtumassa pajupillien tekijänä, leiponut karjalanpiirakoita yhdessä lasten ja perheiden kanssa sekä laulanut perinteisiä lauluja perhekahvilassa. Kerttu kertoo mielellään ajoista, jolloin lapsilla riitti tekemistä ilman televisiota, nettiä ja tietokonetta. (Toiminnassa mukana ollut perhekahvilan ohjaaja)

15 toiminnasta iloa kaiken ikäisille Toiminnan perustana on vapaaehtoisuus, luotettavuus ja luottamuksellisuus. Kylämummi ja -vaari -toiminnalla on usein myös paikkakunnan yhteisöllisyyttä vahvistava vaikutus. Toimintaan voi lähteä mukaan jo ennen eläkkeelle siirtymistä. Mukana ollaan omilla ehdoilla. Jokainen voi itse päättää, kuinka pitkäksi aikaa sitoutuu ja lasten kanssa saa tehdä sitä, mikä itselle on luontevaa. Mummeille ja vaareille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös virkistäviä tapaamisia, joissa voi jakaa kokemuksia ja ideoita. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet saavat mukana olosta iloa ja piristystä arkeen. Mitä me sitten saamme? Tunteen siitä, että meitä tarvitaan. Pienet säryt ja vaivat unohtuvat. Elämään tulee säpinää. Saamme uusia, sekä pieniä että suuria ystäviä. Saamme myös kertoa menneistä asioista tulevalle sukupolvelle. Meillä on mahdollisuus olla linkkinä sukupolvien välillä silloin, kun nuorelta perheeltä syystä tai toisesta puuttuu kosketus luonnolliseen isovanhemmuuteen. (toiminnassa mukana ollut kylämummi) Miten kylämummiksi tai -vaariksi? Toiminta sai alkunsa vuonna 2003 ja sitä on tähän mennessä kokeiltu jo useilla paikkakunnilla. Kylämummi ja -vaari -toiminta leviää parhaillaan vilkkaasti koko maassa. Mikäli kiinnostuit kylämummi ja -vaari -toiminnasta, ota yhteyttä oman alueesi MLL:n piirijärjestöön. Toiminnan alkuvaiheessa MLL:n piirijärjestöt vastaavat mummien ja vaarien ohjaamisesta ja perehdytyksestä sekä paikallisyhdistysten tukemisesta. Tule siis rohkeasti mukaan! Kotipaikkakuntasi kylämummi ja -vaari -toiminta saattaa käynnistyä juuri Sinusta! Katso yhteyshenkilöt osoitteesta: kylamummi_ja-vaari-toiminta/ toiminnan_esittely/yhteyshenkilot/ Lisätietoja myös: Liisa Ylikojola, p tai liisa.ylikojola(at)mll.fi MLL:n yhteistyökumppaneita sukupolvia ylittävässä toiminnassa ovat Tukivaarit ry, Pienperheyhdistys, Suomen Isovanhemmat ry ja Seurakuntien Lapsityön Keskus. Kuva: MLL / Markus Ylikojola 15 5 /2008

16 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA Kokemuksia erityislapsen kasvatuksesta Kylmänä talvipäivänä soitan rivitaloasunnon ovikelloa Länsi- Suomessa. Oven avauduttua pieni tyttönen törmää ulos sukkasillaan. Äiti toruu tyttöä lempeästi, ja ohjaa hänet sisään toivotellen minua samalla tervetulleeksi. Astuttuani sisään jo eteisessä huomaa, että tästä talosta löytyy paljon lapsia; takkeja ja kenkäpareja näkyy useampi kappale. Metelikin kertoo, että olen saapunut kuusilapsisen perheen kotiin. Tästä talosta löytyy todellakin nykyaikana harvinaisen paljon lapsia, aina 15-vuotiaasta Mikosta (nimi muutettu) 1,5- vuotiaaseen valloittavaan oven avaajaan. Työsarka on varmasti suuri jo sinällään, mutta kaksi erityislasta tuovat arkeen oman mielenkiintoisen kulkunsa. - Armotonta säheltämistähän se on, toteaa suurperheen äiti. Esikoinen Mikko esimerkiksi viuhtoo tuulispäänä ympäri kämppää, tekee yhtä, tekee toista...eikä kukaan ulkopuolinen ota selkoa mitä hän oikein puuhaa. Kiihtyneessä tilassa puhekin on epäselvää. Itsensä rauhoittaminen on Mikolle vaikeaa. Äidin mukaan Mikon oireet alkoivat jo aivan vauvana. - Vauvanakin Mikko oli levoton, nukkui huonosti ja säpsähteli hereille. Unijaksot olivat lyhyitä, ja nukahtaminen vaikeaa. Kitisevän lapsen kanssa tuntui hankalalta lähteä minnekään, muistelee äiti. Liikunnallinen kehitys Mikolla meni kuitenkin onneksi normaalisti. Mikkoa kuitenkin tutkittiin jo alle kouluikäisenä mm. kastelun vuoksi. - Mikollahan on aina ollut tuntoaisti yli- tai alikehittynyt eri osa-alueilla, kertoo äiti. Tästä aiheutui myös kasteluongelma. Housut jalassaan Mikko ei tuntenut pissahätää, mutta alastomana taas osasi tunnistaa milloin käydä pissalla. - Mikko tarvitsee edelleen paljon tuntoaistimuksia, eli pitää usein mm. hieroa päätä tai selkää. Mikko oli pienempänä hyvin vilkas ja levoton poika, kontaktin saaminen oli usein vaikeata. Hän saattoi juosta ja remuta ympäriinsä, eikä juuri reagoinut korotettuunkaan äänensävyyn. Kun pienemmät sisarukset vielä villiintyivät isoveljensä käytöksestä, olivat pojanvillikon vanhemmat koetuksella. Tätä on vaikeaa uskoa, kun katsoo keittiössä hääräävää Mikkoa. Poika tarjoilee sujuvasti kahvia jutustellen samalla iloisesti. - Mikko onkin avoimen utelias muita ihmisiä kohtaan, äiti kertoo. Hän juttelee vieraitten kanssa avoimesti, ja harva huomaakaan ensi näkemältä Mikossa mitään erikoista, vaan pitää häntä tavallisena, seurallisena poikana. Pian Mikko kuitenkin jo kyllästyy ja lähtee omiin puuhiinsa. Äiti kertoo, että kun kiinnostus Mikolla lopahtaa, hän poistuu välittömästi ja tilanne on hänen mielestään ohi ja asia loppuun käsitelty. Mikko ei Asperger-oireisena lapsena osaa piitata siitä, mitä muut ajattelevat hänestä. Mikolla on ADHD:n lisäksi myös Aspergerin oireyhtymä sekä lapsuudenaikainen autismi. Autismi on suhteellisen lievä, mutta silti arjessa tämä moninainen yhdistelmä kyllä näkyy monin tavoin. - Mikko on autistina lievimmästä päästä, hän osaa kommunikoida eikä ole täysin sulkeutunut. Hän sietää ulkomaailmaa tietyn verran, mutta sen jälkeen tarvitsee omaa rauhaa. Sosiaalinen kanssakäyminen on Mikolle väsyttävää, kertoo äiti. - Mikko on myös hyvin omaehtoinen, asiat eivät yksinkertaisesti tapahdu, jos hän ei halua niiden tapahtuvan. Häntä on esimerkiksi vaikea 5 /

17 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA saada lähtemään mukaan, oli sitten kyse asioiden hoitamisesta tai rannalle lähdöstä. Usein hänellä on jokin ns. kummallinen syy kieltäytyä. Monesti lapsella saattaa esiintyä sekä Aspergerin oireyhtymä että ADHD. Mikon äidin mukaan kummatkin ovat hyvin samantyyppisiä, mutta tarkkaavuuden puute ja ylikierroksille meneminen on nimenomaan ADHD:ta. Mikon on myös hyvin vaikea keskittyä. Tämän vuoksi juuri kasvatuskeskustelut ovat erittäin vaikeita, koska hän ei jaksa keskittyä ja olla paikoillaan. Hän on pitkään kestävissä keskusteluissa levoton ja saattaa turhautua. Turhautuminen näkyy esimerkiksi itkemisenä tai raivostumisena. Mikolla onkin heikko pettymysten sietokyky. Periaatteessa kaikki mikä ei mene oman mielen mukaan, on pettymys. Pettymyksiä yritetään ennakoida, mutta hankaluuksia silti tulee jatkuvasti. Mikon äiti kertoo arkielämässä Aspergerin oireyhtymän ja ADHD:n näkyvän myös sisarusten välisissä suhteissa. Mikko pyrkii ohjailemaan muita ihmisiä, eikä ymmärrä, että vanhemmat laittavat rajat lapsille Mikon sijasta. Mikolla on oma näkemyksensä siitä, miten tulee missäkin tilanteessa toimia. Hän hämmästyy, kun ei voikaan ohjailla muita ja se voi olla taas raivostumisen paikka. ADHD-lapsena Mikko unohtelee paljon asioita. Hänen on vaikea muistaa vanhempiensa hetki sitten antamia ohjeita. Kotiintuloaikojenkin noudattamisessa tulee vaikeuksia. Mikko tuntee kellon, mutta ei siitä äitinsä harmiksi juurikaan välitä. Juuttuminen johonkin toimeen on Mikolle tyypillistä. Juuttumista voi olla vaikka jalan heilutus tai sormien naputus. Mikko ei pääse irti eitoivotusta käytöksestä vaikka kuinka kehottaisi. Kasvattaako äiti Mikkoa ADHD- ja Asperger-oireisena lapsena eri tavalla kuin muita lapsiaan? - Pyrin kasvattamaan kaikkia samoin, mutta tietysti Mikon kanssa pitää mennä välillä kiertotietä päätepisteeseen. Hänen kanssaan tulee olla napakka ja muistuttaa siitä missä mennään, kuten tietysti monille muillekin tuon ikäisille. Sami (nimi muutettu) on Mikon 10- vuotias pikkuveli, jolla myös on Aspergerin oireyhtymä. Samilla todettiin ongelmia esikouluikäisenä ja Mikko pääsi tutkimuksiin ikään kuin siivellä. - Sami lähetettiin eskarivuonna yliopistolliseen sairaalaan, kun päiväkodissa oli tehty seurantaa psykologin voimin...siitä se lähti. - Ennen eskaria jo tuli palautetta Samista. Ongelmia tuli esim. pukeutumistilanteissa, koska Sami häiriintyi muista lapsista ja alkoi häätämään heitä pois läheltään. Samin oli myös vaikea sietää muita lähellään istumassa. Hän vaati itselleen jonkin tietyn paikan penkiltä, ja raivasi haluamansa tilan itselleen keinoja kaihtamatta. - Sami sai sitten oman tuolin ja naulakon. Nämä asiat herättivät huolta päiväkodissa ja Samille suositeltiin erityispäiväkotia. Tässä vaiheessa ei tiedetty vielä, mikä Samilla oli. Sairaalaan päästyä diagnoosit tulivat nopeasti tutkimusten jälkeen. - Tampereella on Suomen ensimmäinen lasten neuropsykologinen klinikka. Mikon kanssa tahkottiin toisaalla monta vuotta, mutta nyt tutkimukset saatiin kunnolla käyntiin, kiittelee äiti. Poikien tutkimukset pitivät sisällään mm. haastatteluja, joissa käytiin läpi poikien elämää raskausajasta nykyhetkeen. Poikien äidiltä kyseltiin poikien kehityksestä, kuinka he toimivat tai reagoivat mihinkin. Sairaalassa tehtiin myös erilaisia testejä esim. sosiaalisen vuorovaikutuksen testaamista ja tarkkailua. Peilihuoneessa oli ohjattua leikkimistä lapsen ja lääkärin kesken, äidin kanssa peilin takaa tarkkaili toinen lääkäri. Sairaalassa myös arvioitiin pojille sopivaa lääkitystä. Mikolla oli lääkitys, joka aluksi tehosi hyvin. Ajan myötä teho kuitenkin heikkeni. Sairaalassa lääkettä kokeiltiin isommalla annoksella ja todettiin, ettei sillä ollut toivottua vaikutusta. Samilla ei ole lääkitystä ollut lainkaan. Sami käy erityiskoulua, joka sujuu hyvin pieniä motivaatio-ongelmia lukuun ottamatta. Niihin on pikkuinen porkkana yleensä auttanut, vaikkakin toisinaan kyllä hän on niin ehdoton, ettei mikään auta. Keskustellessamme äidin kanssa Sami käy pienellä ja hentoisella äänellään kysymässä välillä äidiltään jotakin. Sami vaikuttaa hyvin rauhalliselta ja tyyneltä pojalta. Jatkuu>> 17 5 /2008

18 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA - Sami on ollut vauvasta asti todella rauhallinen muksu, tarkkailee mielellään muita sivusta, kertoo äiti. Helppo vauva hän oli kerta kaikkiaan! Oppi puhumaan veljeään aiemmin, mutta pienestä pitäen on leikkinyt mieluiten itsekseen. Sami ei ole ollut sellaisesta vastavuoroisesta leikistä oikein innostunut. Sami vaikuttaa Aspergerin oireyhtymästä huolimatta omatoimiselta. Puuhailtuaan omissa oloissaan hän pukee yllensä ja lähtee reppu selässä bussilla kaverinsa luokse yökylään. - Sami on aika hiljainen, näkymätön lapsi. Kontaktin ottaminen jopa minuun on arkaa, sanoo äiti. - Samin puheääni on hiljainen, hänellä on vaikeuksia muodostaa ajatuksensa lauseiksi. Ei hän toki vaivaton ole, saattaa esimerkiksi loukkaantua niin, etten yhtään ymmärrä mikä meni pieleen ja missä. Aspergerin oireyhtymään kuuluu, että usein on vaikeuksia havaita ja ymmärtää muiden ihmisten mielialoja ja ajatuksia. Samin on ollut vaikea ymmärtää omiakin tunteitaan. Nyt Sami on kuitenkin pikkuhiljaa oppinut nimeämään omia tunteitaan ja se helpottaa elämää. Miltä sitten näyttää Mikon ja Samin tulevaisuus? Mikon kohdalla äiti ei näe, että täysi-ikäisenä poika osaisi elää itsenäisesti ja hoitaa omia asioitaan. Edelleen äiti mm. joutuu joka päivä lähettämään Mikon kouluun. Yhdeksännellä luokalla tehdään jatkoopintoja ajatellen jonkinlainen suunnitelma ja katsotaan olisiko Mikolle hyväksi opiskella erityisoppilaitoksessa tai muuten mukautetussa opetuksessa. Mikolla itsellään on haaveena tulla puusepäksi. Hän onkin käsistään kätevä ja lahjakkuutta vaikkapa puusepän ammattiin olisi. Samin tulevaisuudesta on vaikea vielä sanoa, mutta koulu hänellä onneksi menee varsin hyvin. Aspergerin oireyhtymä tai ADHD eivät kerrokaan kantajansa älykkyydestä mitään. Heistä löytyykin usein huomattavaa lahjakkuutta omaavia henkilöitä, joiden kykyprofiili voi tosin olla erittäin epätasainen. Entäpä perheen tulevaisuus ja sen jaksaminen? - Toisinaan on todella toivoton olo, kun molemmat pojat kotkottelevat omiaan eikä keskusteluyhteyttä tunnu syntyvän ilman riitaa ja kovistelua, huokaisee äiti. - Joskus Mikon kanssa olen jopa miettinyt, riittävätkö voimat kunnon kasvatukseen. Kun on pitkään vaikeaa, syö se myös muiden perheenjäsenten voimia sekä omaa tilaa ja huomion saamista. - Kun taas on hyviä aikoja tai, kun tuntee saaneensa yhteyden lapseensa, korvaavat ne tätä pahaa mieltä. Eikä meidän perhe olisi tämä iloinen hullunmylly ilman näitä erityissählääjiä, hymyilee suurperheen äiti. Jätän Länsi-Suomen taakseni, ja suuntaan toisaalle Suomeen, jossa tapaan ADHD-pojan isän Jukan (nimi muutettu). Teemu (nimi muutettu) on kymmenenvuotias ja käy normaalin ala-asteen kolmatta luokkaa. Miten ADHD-piirteet sitten erottuvat Teemussa? - Lähteminen, pukeminen, ruokailu, ylipäänsä lähes kaikki kestävät pitkään. Poika, riippuen päivästä, haaveilee tai sählää jotakin. Hän on hidas liikkeissään, jää tekemään aina jotakin muuta kuin mitä pitäisi, luettelee Jukka. - Teemulla on myös ADHD-henkilöille tyypillisiä aistiyliherkkyyksiä, mm. herkkyys erilaisille hajuille ja mauille näkyy erityisesti ruokailussa, Teemu ei suostu syömään juuri mitään vaan on hyvin ronkeli. Hän kasvaa kuitenkin onneksi normaalisti. Salaatteja ei suostu syömään lainkaan, vaan suurimpia herkkuja ovat valmispizzat ja pinaattiletut. Tämä tuottaa Teemulle koulussakin vaikeuksia. Teemu myös ärsyyntyy hälinästä. Tästä huolimatta koulu menee pojalla hyvin alun vaikeuksien jälkeen. Esikoulussa Teemua alettiin tutkia, koska poika oli mm. levoton ja ärsyyntynyt, eikä pysynyt paikallaan. Eskarin kautta Teemu laitettiin lasten neuropsykologille tutkimuksiin. Teemulle suositeltiin avustajaa, mutta sitä ei ole valitettavasti saatu koskaan. Jukka on kuitenkin tyytyväinen, koska koulussa seurataan tilannetta jatkuvasti, ja opettaja pitää vanhemmat ajan tasalla. Aikaisemmin Teemulla oli pahempia vaikeuksia keskittyä, ja tämä näkyi levottomuutena ja koulutovereiden häiritsemisenä. Teemu on erityisen kiinnostunut matematiikasta ja lukuaineista. Hänen sydäntään lähimpänä on kuitenkin kaikenlainen tekniikka. Teemu on kiinnostunut siitä, mitä erilaiset laitteet pitävät sisällään ja miten ne toimivat. Teemu on myös kiinnostunut erilaisesta kokoamisesta ja rakentelusta, vaikka hänellä onkin ongelmia motoriikassa. Tästä johtuu mm. huono käsiala sekä kömpelyys. Jukka itse on hyvin urheilullinen, ja siksi harmitteleekin, kun poika ei ole innostunut esim. palloilulajeista. Teemulla on ystäviä sekä koulussa että naapurustossa, mutta kun muut pojat innostuvat pelaamaan jalkapalloa, lähtee Teemu leikkimään pientä tiedemiestä. Teemu pelaisi kyllä videopelejä mielellään, vaikka aamusta iltaan, mutta Jukka ja Teemun äiti ovat antaneet pojan pelata ainoastaan viikonloppuisin. - Perjantaisin meiltä löytyykin erityisen iloinen ja innostunut poika, hymyilee Jukka. Teemulla ei ole lääkitystä, mutta hän nauttii säännöllisesti rasvahappovalmisteita. Jukka kertoo tästä olleen 5 /

19 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA Teemulle merkittävää hyötyä, kunhan hän vain muistaa ottaa ne säännöllisesti. Teemun keskittymiskyky on parantunut, eikä hän ole niin ärtynyt kuin aikaisemmin. -Toki Teemu on kasvanut ja kehittynyt ihmisenäkin, sanoo Jukka. ADHD-oireyhtymä aiheutuu noin 80 prosenttisesti perinnöllisistä tekijöistä ja 20 prosenttisesti raskauteen ja synnytykseen liittyvistä seikoista, kuten keskosuudesta, yliaikaisuudesta tai hapenpuutteesta. Tunnistaako Jukka itsessään tai suvussaan ADHD-piir- teitä, vaikkei muita diagnosoituja perheestä löydykään? - Äitini puolelta on havaittavissa joitakin piirteitä, ehkä myös veljessänikin. Itseltäni löytyy paljon impulsiivisuutta ja temperamenttisuutta. - Pahin painajaiseni olisi tehdä jotakin yksitoikkoista, olen ehkä ollut hieman kärsimätön, oman tieni kulkija. Tosin urheilijana olen tottunut kurinalaisuuteen, enkä kärsi ongelmista motoriikassa. Jukka on hyvässä asemassa, johtamassa eteenpäin menevää yritystä. Hän on ennenkin toiminut esimiestehtävissä ja ollut myös yrittäjä. Koulussa hän kertoo olleensa keskitason oppilas, ja kesken jääneen lukion jälkeen hän on opiskellut mm. markkinointia ja johtamista. Nykyisessä työssään hän on ollut pari vuotta, ja kertoo olevansa siihen erittäin tyytyväinen. Viime aikoina on keskusteltu paljonkin siitä, että suotuisat olosuhteet ja empaattinen kasvatus ovat suureksi hyödyksi ADHD-lapsen kasvatuksessa. Toki tämä pitää paikkansa kaikkien lasten kohdalla, mutta ADHD-lapset (ja toki aikuisetkin) hyötyvät selkeistä rajoista ja kärsivällisyydestä. Jukka kertoo olevansa pohjimmiltaan pitkäpinnainen ihminen, erityisesti lastensa kanssa. Hän antaa Teemun olla omanlaisensa persoona, jota rakastetaan juuri sellaisena kuin hän on. Teemu on lapsi, jolla nyt vain sattuu olemaan ikätovereitaan vaikeampaa tietyissä asioissa. Kotona otetaan huomioon, että Teemu on joissakin asioissa hitaampi tai hankalampi. Tällöin vanhemmat voivat valmistella poikaa esimerkiksi kouluun lähtöön hieman aikaisemmin, tai syöttävät pojalle pinaattikeiton sijasta pinaattilettuja. Elämästä ei selkeästikään tarvitse tehdä liian vaikeaa. Teemu saa kasvaa hyväksyvässä ja ymmärtäväisessä ympäristössä, eikä hänen ADHD:staan tehdä turhan suurta numeroa. Se on vain osa elämää. Oli näillä lapsilla millainen kirjainyhdistelmä hyvänsä uskon, että sekä Teemu, Mikko että Sami saavat tulevaisuudessakin osakseen ymmärrystä, rakkautta sekä vanhempiensa tuen. Teksti: Mari Kaasalainen Suomen AD/HD-Aikuiset ry 19 5 /2008

20 5 /

21 21 5 /2008

22 Liity yhdistykseen jäseneksi JÄSENYHDISTYKSET ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) Vertaisryhmät kokoontuvat taas Kauhanojan koululla seuraavasti: ke klo aiheena: terapiat ke klo aiheena: arjen pyöritys ja lasten kasvatus ke klo koko perheen pikkujoulu Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasiaja ADHD-yhdistys Sari Tuominen, puh Pahoittelemme viime lehteen päässeitä vääriä tietoja - ADHD-lasten vanhempien keskusteluryhmä kokoontuu Hätilän päiväkodilla, Birger Jaarlinkatu 2 b ti 7.10 klo Lastenhoitoa emme pysty toistaiseksi järjestämään!!! - Ratsastusta on toivottu ja sitä järjestetään syksyn aikana. Tästä ilmoitellaan myöhemmin. Voit jo ilmoittautua tähän ennakkoon, ettet jää ilman paikkaa. Ryhmään mahtuu vain 5. Mahdollisesti järjestämme myös päivän ratsastusleirin. Tied. ja ilm. Paula Kulmala tai s-posti ti 4.11 klo ti 9.12 klo 18.00, jolloin kokoonnumme Hätilän päiväkodin luona ja lähdemme siitä yhdessä syömään Pikkujoulu teemalla (jokainen huolehtii kustannuksista itse) lisätiedot Sarilta p Ti klo Esittely- ja paneelikeskustelu Mitä peruskoulun jälkeen puheenjohtajana Päivi Kortesniemi; Kasvatust. maisteri HAMK; Wetterhofin auditorio - Uutena harrastuksena lasten toivomuksesta Karate, joka sopii vuotiaille. Ohjaajana alan ihmiset. Paikka, hinta ja tarkka aika varmistuvat lähiaikoina. Ryhmään mahtuu 8. Tied. ja ilm. Paula Immonen Parkour jatkuu Puistokadun liikuntahallin peilisalissa yläkouluikäisille puistokadun koulun oppilaille. Omin päin ei Ellan vuorolle saa mennä, vaan ilmoittautumiset EHDOTTOMASTI Paula Immoselle p Ti klo Opettajien keskustelutilaisuus Onko luokassasi/päiväkotiryhmässäsi autismin kirjon lapsi? Riitta Hakamäki; Ojoisten koulu (Mäyräntie 3, Hämeenlinna) - Ti klo Hymy r.y.:n vuosikokous. Tietoa tarkemmin: - Ma klo Ystävänpäivätapahtuma. Tietoa alkuvuonna 2009: Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh tai - Jos haluat ottaa yhteyttä puhelimitse, soita pj Saku Linnamurrolle p tai Sointu Kumpulaiselle p Jäsenrekisteriä ylläpitää ja osoitteenmuutostietoja ottaa vastaan Tiina Pulkkinen p , s-posti Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg puh Vertaisryhmä vanhemmille ja läheisille, Kotkassa. Autisti-, asperger-, adhd-,dysfasia- ja tourettelasten vanhemmille ja läheisille tarkoitettu ryhmä kokoontuu Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Marja Rinteelä puh Mahdollisuuksien talossa, Kotkassa (Kymenlaaksonkatu 20 D, 2 krs) joka kuukaden ensimmäinen maanantai klo Syksyn tapaamisett: 6.10., ja Vertaisryhmiä nuorille ja aikuisille, Kotkassa. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa sunnuntaisin ravintola Karoliinassa, Puutarhakatu 11 klo Syksyn kokoontumispäivät: , ja Lisätietoa: - Vertaisryhmä ADHD- ja ADD-lasten ja nuorten vanhemmille, Lappeenrannassa. - Vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina Lahden invakeskuksen salissa klo: Päivi Porali tulee kertomaan meille theraplaysta vieraaksemme tulee luovanilmaisun opettaja Arja Häkkä koko perheen pikkujoulut. Ryhmä kokoontuu Lappeenrannan seurakunnan kokoushuoneessa, Koulukatu 10 klo Syksyn kokoontumispäivät ovat: ja tai p Yhdistyksen uusi sähköpostiosoite Olemme ottaneet käyttöön uuden sähköpostiosoitteen: Luovumme asteittain aikaisemmasta osoitteesta. -ADHD-nuorten vertaisryhmä kokoontuu myös joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. 5 /

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot