Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin. Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin. Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa"

Transkriptio

1 Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa

2 Arvoisa kuntapäättäjä Onnittelemme Sinua, olet saanut hoitaaksesi merkittävän luottamustehtävän kunnassasi. Teemme sinulle ehdotuksia asioista, joista kotikuntasi ja lähialueesi hyötyvät työpaikkoina, verotuloina, investointeina ja palveluina. Sinulla on valtaa, käytä sitä kuntasi parhaaksi. Valtuustokaudella kuntapäättäjät tekevät isoja, pitkälle kunnan tulevaisuuteen, talouteen ja toimintaan vaikuttavia päätöksiä. On tärkeää vahvistaa kunnan taloudellista pohjaa, jolla varmistetaan palveluiden saatavuus ja asukkaiden tyytyväisyys. Samalla on hyvä tarkastella, miten elinkeinoja ja yritysten toimintaympäristöä voidaan kehittää. Elinvoimaiset yritykset ovat vakaan kuntatalouden kivijalka. MTK tarjoaa kunnille Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa. Ruoan, puun ja uusiutuvan energian tuotanto ja jalostaminen, maaseutumatkailu ja maaseudun muu monimuotoinen yrittäjyys ovat kasvualoja. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Maalta ammennetaan hyvinvointia koko Suomeen, myös Sinun kotikuntaasi. Helsingissä tammikuussa 2013 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Sisältö 1. Saatteeksi Julkiset hankinnat oman kunnan parhaaksi Viisas maankäyttö hyödyntää koko kunnan elinvoiman Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelu elinkeinoja vahvistamaan Luonnonvaroista kasvua ja hyvinvointia Juha Marttila puheenjohtaja 1. Saatteeksi Antti Sahi toiminnanjohtaja Viisas kuntapäättäjä näkee lähelle ja huomaa, mitä mahdollisuuksia oman alueen yrityksiin ja elinkeinoihin sisältyy. Kehittyäkseen ne tarvitsevat viisaita päätöksiä kunnan elinkeinopolitiikassa, maankäytössä, rakennusjärjestyksessä, liikennejärjestelyissä ja peruspalveluissa. Suomi on rikkaiden luonnonvarojen, harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien maa. Maamme on vaurastunut pitkälti luonnonvarojen kestävän ja tehokkaan hyödyntämisen ansiosta. Vain neljä prosenttia Suomen pintaalasta on rakennettua, maaseutua on yli 90 prosenttia. Viisaasti johdetussa kunnassa on kaikilla alueilla hyvä asua ja yrittää, ja koko kunnan voimavarat otetaan käyttöön. Luonnonvaraelinkeinojen tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjussa on lähes työpaikkaa. Niiden säilymisestä ja uusien syntymisestä päätetään kunnissa. 2 3

3 Luonnonvaraelinkeinojen investoinnit ovat kunnalle edullisia, sillä ne tehdään yrittäjien omalla riskillä ja ne tuovat kuntaan verotuloja. Elinkeinot eivät muuta pois, moni maa- ja metsätila on toiminut samoilla sijoilla sukupolvien ajan. Selvitysten mukaan yksi maanviljelijä antaa työtä vähintään 1,5 henkilölle. Yhden maatilan maa- ja metsätalouden kautta virtasi vuonna 2011 keskimäärin euroa. Rahavirrat ovat bruttotuloja, joilla maatilat ostavat lähialueelta tuotantopanoksia ja palveluja ja investoivat tuotantoonsa. Suurimmissa maatalouskunnissa, kuten Kokkolassa, Salossa ja Nivalassa, maatalous tuo kuntaan kymmeniä miljoonia euroja ostovoimaa ja jopa miljoonien eurojen investoinnit. Yksityismetsätalouden puunmyyntitulot ovat 2000-luvulla keskimäärin olleet miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkin raha virtaa metsänomistajien kulutuksena ja investointeina hyödyttämään kuntia ja niissä toimivia yrityksiä. Suomen yrityksestä toimii keskusten ja taajamien ulkopuolella. Niistä on luonnonvaraelinkeinojen yrityksiä. Mitä elinvoimaisemmin yritykset voivat toimia ja kehittää toimintaansa, sitä enemmän kunta ja yritykset saavat ostovoimaa ja verotuloja palveluiden rahoittamiseen. Kunnat joutuvat ratkaisemaan uudella valtuustokaudella myös palvelujen tuotantotavat. Päätöksiä tehdään siitä, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä palveluja kunta ostaa. Monitaitoiset maaseudun yrittäjät perheenjäsenineen voivat tuottaa monia kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja, kuten ruoka-, kodinhoitoja terveyspalveluja, koneurakointia, tiestön hoitoa, koulukuljetuksia, rakennus- ja korjauspalveluja ja uusiutuvaa energiaa. Omasta kunnasta hankittuihin palveluihin käytetyt veroeurot jäävät kuntaan. Maaseudun yrittäjät ovat myös turvaverkko kylien muille asukkaille, matkailijoille ja mökkiläisille. Kun navigaattori tai kännykkä pettää, myrsky yllättää tai mökkitie on aurattava, lähellä asuva maanviljelijä tai maaseutuyrittäjä rientää avuksi. Lähivuosina kunnissa päätetään kuntarakenteesta ja kuntien yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kunnanvaltuusto tekee poliittiset linjaukset ja strategiset valinnat siitä, millaiseen rakenteen kehittämiseen tai yhteistyöhön kunta lähtee mukaan. Viisas kuntapäättäjä vaatii, että linjausten ja valintojen vaikutukset kunnan kaikkiin alueisiin ja siellä toimiviin yrityksiin ja yrittäjiin selvitetään ennen päätöksentekoa. Maaseutuvaikutusten arviointimenettely on hyvä työväline vaikutusten selvittämiseen. 2. Julkiset hankinnat oman kunnan parhaaksi Kuntapäättäjänä sinä päätät verorahojen käytöstä. Pidätkö tärkeänä oman alueesi elinvoimaisuuden edistämistä vai kannatatko pelkästään halvimmalla saatavia tuotteita ja palveluita? Kuntapäättäjällä on valta ja mahdollisuus tehdä päätöksiä, joita virkamiehet toteuttavat. Väittämät siitä, että virkamiehet tekevät hankintapyynnöt ja päätökset tai meidän on kuitenkin otettava halvin tarjous eivät pidä paikkaansa. Julkisen sektorin hankintojen arvo nousee miljardeihin euroihin vuodessa. Näitä suuria rahavirtoja kannattaa ohjata oman alueen elinvoimaisuuden edistämiseen. Suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on lähes työpaikkaa. Joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä. Elintarvikeketjun kehitys vaikuttaa myös välillisesti muiden alojen työpaikkoihin. Metsätalouden jalostusketjussa on jopa työpaikkaa. Suomessa tuotettuihin ja jalostettuihin elintarvikkeisiin, lähimetsän uusiutuvaan energiaan ja kotimaiseen puuhun käytetyt varat ovat parhaimmillaan investointi oman kunnan ja lähialueen talouteen ja työllisyyteen. Eurot kiertävät paikallisesti, vahvis- tavat paikallistaloutta ja tuovat kunnille ja valtiolle verotuloja myös tulevaisuudessa. Kunnan hankintastrategia kuntoon Lähiruoka, lähienergia, puurakentaminen ja lähipalveluiden käyttö tulisi sisällyttää kuntien strategioihin. Asioiden kirjaaminen strategiaan tukee päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehiä työskentelemään linjausten mukaan. Kunnan hankintastrategiassa pitää olla selkeä tulevaisuuskuva ja määrittely, mitä asioita pidetään tärkeinä ja millaisia tuotteita ja palveluja kunnan rahoilla hankitaan. Jos kunnassa ei ole vielä hankintastrategiaa tai kirjallista hankintapolitiikkaa, tee aloite ja vaadi, että strategia tehdään. Jos hankintastrategia jo on, huolehdi, että se päivitetään. Jos kunta liittyy usean kunnan hankintarenkaaseen tai -yhtiöön, vaadi, että hankintastrategiaa tehtäessä arvioidaan yhteishankintojen vaikutukset erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuihin. 4 5

4 Jos hankinnoista ei ole kunnassa vielä keskusteltu, on aika käydä arvokeskustelu. Päätökset vaikuttavat ruoan laatuun ja palvelujen hankintaan siihen, mihin verorahat käytetään. Onko oikein, että verorahat menevät ulkomaille? Halutaanko ostaa suomalaisia ja kenties paikallisia elintarvikkeita? Kuntapäättäjänä sinun ei tarvitse hallita lainsäädännön kiemuroita. Virkamiesten tehtävänä on tuntea lait ja niiden vaatimukset ja hoitaa hankintatoimea kunnassa yhteisesti päätetyn linjan mukaan. Sinun on tärkeä tiedostaa, millaisia päätöksiä voidaan tehdä ja miten hankintoja voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Kestävä kehitys on otettava monipuolisesti huomioon kaikessa kunnan toiminnassa. Kunnan olisi hankintatoimessaan noudatettava valtioneuvoston periaatepäätöstä (2010) kestävien ja ympäristöystävällisten valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen säädökset Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Säätelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintaa koskevat samat periaatteet, olipa kyseessä tavaroiden (elintarvikkeet), tuotteiden (tietokoneet) tai palveluiden (perhekoti) hankinta tai vaikkapa urakkahankinta (teiden auraus). Kunnan palvelustrategiassa tulisi määritellä, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankintalainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan kunnan ostamiin palveluihin. Kunta, kuntayhtymä ja kunnan liikelaitos noudattavat kansallista lainsäädäntöä ja EU:n direktiiviä sekä Maailman kauppajärjestön GPA-sopimusta (SopS 5/1995). Tärkeimmät ovat hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja hankinta-asetus (614/2007)sekä EU:n julkisten hankintojen direktiivi(2004/18/ey). Julkiset hankinnat voidaan jakaa kansallisiin ja EU-hankintoihin hankinnan kokonaisarvon mukaan. Kynnysarvo tarkoittaa yksittäisen hankinnan ennakoitua arvonlisäverotonta arvoa. Kynnysarvoja on kaksi erilaista: kansallinen kynnysarvo ja EU-kynnysarvo. Hankintalakia uudistetaan, mikä muuttaa kynnysarvoja. Tässä esitetyt arvot ovat voimassa toistaiseksi. Ennakoitu arvo on suurin maksettava kokonaiskorvaus. Kynnysarvo on hankinnan arvo hankintailmoituksen lähettämishetkellä tai hankintamenettelyn aloittamisen hetkenä. Kuntia koskevat kansalliset kynnysarvot ovat euroa (tavara- ja palveluhankinnat), euroa (tietyt terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut) ja euroa (rakennusurakat). Kuntia koskevat EU-kynnysarvot ovat euroa (tavara- ja palveluhankinnat) ja euroa (rakennusurakat). Jos kynnysarvo ylitetään, hankinta on kilpailutettava. Hankintalain mukaisesti kaikista yli euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista (mm. ruoka), yli euron sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista sekä yli euron rakennusurakoista on ilmoitettava Hilma-hankintailmoitusjärjestelmässä (hilma.fi). Jos hankinta ei ylitä kansallista kynnysarvoa, se on pienhankinta. Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Pienhankinnat on kilpailutettava, mutta kevyemmällä tavalla. Hankintalain periaatteet koskevat myös pienhankintoja. Tarjouspyyntö on kilpailutuksessa avainasemassa: se määrittelee, mitä tarjoajien pitää tarjota. Laatuvaatimusten on oltava selkeästi kirjoitettu tarjouspyyntöön. Tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Virkamiehet laativat tarjouspyynnön kunnan hankintastrategian periaatteiden mukaan. He päättävät kilpailuttamismenettelystä. Tarjoukset otetaan vastaan määräaikoja noudattaen ja hankintapäätös tehdään. Kunta tekee kirjallisen hankintasopimuksen. Hankintapäätöksestä voi valittaa markkinatuomioistuimeen, jos kansalliset kynnysarvot ylittyvät. Hankintaoikaisu voidaan tehdä hankintayksikölle myös pienhankinnoissa. 6 7

5 Hankintalain periaatteet Voiko kotimaisuutta tai paikallisuutta edistää? Syrjimättömyysperiaatteen mukaan kaikkia tarjoajaehdokkaita on kohdeltava samalla tavalla. Esimerkiksi tarjouspyynnössä ei saa suoraan suosia paikallisia tai suomalaisia yrityksiä, niiden tuotteita tai palveluja. Laatuvaatimuksia saa ja pitää käyttää. Tarjouspyynnössä voi esim. määritellä, että leivän on oltava leivottu samana vuorokautena, kun se käytetään. Avoimuusperiaatteella varmistetaan avoin ja läpinäkyvä tarjouskilpailu. Ei haluta, että tarjouskilpailuja voitetaan esim. sukulaisuudella tai muilla suhteilla. Kilpailun on oltava reilu, vaikka halutaan suomalaisia tuotteita tai palveluja. Suhteellisuusperiaate edellyttää, että vaatimukset eivät ole liian ankaria. Kunta saa kuitenkin päättää ehdoistaan ja vaatimuksistaan siten, että se saa juuri sellaisia tuotteita kuin haluaa. Laatuvaatimuksia saa olla. Voidaan esimerkiksi vaatia, että marjojen on sovittava käyttöön kuumentamatta. Näitä kolmea periaatetta kunnioittaen voidaan kunnallisissa hankinnoissa ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita. Kyllä, mutta tarjouspyyntöön ei voi kirjoittaa, että halutaan ainoastaan suomalaisia tuotteita tai palveluja. Hankintalainsäädännön mukaan tarjouspyynnössä on määriteltävä laatuvaatimukset, jotka voivat koskea esimerkiksi tuotantotapaa, toimitusketjun lyhyyttä (vaikuttaa laatuun ja ympäristöön), tuotteen jäljitettävyyttä, sertifiointia jne. Hankinnan jakaminen osiin on täysin laillista. Hankintoja voi jakaa, jos kunta haluaa mahdollistaa pienemmille tavaran tai palvelun tuottajille mahdollisuuden osallistua tarjouskilpailuun. Pienten yritysten on vaikea osallistua, jos tarjouspyynnössä määritellyt määrät ovat liian suuria. Osiin jaetun hankinnan kynnysarvo on kaikkien osien kynnysarvojen yhteissumma. Hankintaa ei saa pilkkoa kynnysarvojen alittamiseksi. Tarjouspyyntö on tärkein osa hankintamenettelyä. Tarjouspyynnössä määritellään laatuvaatimukset yksityiskohtaisesti. Hankintastrategiassa on kuitenkin jo määrätty, mitkä asiat virkamiesten on otettava huomioon, kun yksittäinen tarjouspyyntö kirjoitetaan. Lähiruoalle laatuvaatimukset Kunnat tarjoavat vuosittain kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ym. lähes 450 miljoonaa ateriaa. Jokainen suomalainen syö vuodessa 150 julkista ateriaa. Tässä kuntapäättäjällä on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä suuri osa suomalaisista syö. Suomalaisen ruoan tuottajat noudattavat suomalaista lainsäädäntöä ja elintarvikeketjun laatujärjestelmien kautta tuotantotapaa, jonka vaatimukset mm. eläinten hyvinvoinnissa ovat maailman vastuullisimpia. Suomalainen tuottaja noudattaa lainsäädäntöä, joka tuo mukanaan huomattavia kustannuksia. Onko moraalisesti ja eettisesti oikein, että julkisissa hankinnoissa ei ole määritelty elintarvikkeiden laatuvaatimuksia niin, että ruoan olisi täytettävä suomalaisen tuotantotavan säännökset? Vaadimme, että omassa kunnassa toimivan sikalan on oltava tietynlainen, mutta samaan aikaan ostam- me verorahoilla surutta halpaa sianlihaa, joka on tuotettu huomattavasti huonommissa olosuhteissa. Lainsäätäjä vaatii, että suomalainen tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissamme syödään lihaa, jota olisi laitonta tuottaa Suomessa. Voimmeko vaikuttaa asiaan? Valinta ja päätös ovat kuntapäättäjän vallassa. Monissa kyselyissä on selvinnyt, että suomalaiset haluavat suomalaista ruokaa. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton lokakuussa 2012 teettämän kyselyn mukaan 88 prosenttia suomalaisista haluaa, että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. MTK:n määritelmän mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. 8 9

6 Vinkkilista kuntapäättäjälle lähiruoan lisäämiseksi 1. Kunnassa tehdään periaatepäätös edistää kunnan elintarvikehankinnoissa hyvää ja kestävällä tavalla tuotettua lähiruokaa. 2. Hankintaohjeistuksessa: Otetaan huomioon vaatimukset mm. ruoan hintaan, turvallisuuteen, tuotantotapaan, jäljitettävyyteen ja alkuperään liittyen. Varmistetaan, että ilmasto-, energia- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon hankintapäätöksiä tehtäessä. Otetaan huomioon myös huoltovarmuusnäkökohdat aiempaa kattavammin. Tehdään selvitys erilaisten kriisitilanteiden aiheuttamista riskeistä kaupungin vastuulla olevalle elintarvikehuollolle. 3. Elintarvikehankintojen yhteydessä määritellään ruoan laatuvaatimukset, kuten tuoreus, turvallisuus, joustavuus sekä tarpeeseen perustuva oikea määrä ja laatu. Esimerkiksi pakkausten pitää olla tarpeeseen sopivat, jalostusasteen pitää sopia käyttötarkoitukseen, tuotteiden laadun pitää säilyä kuljetuksessa ja varastoinnissa. 4. Elintarvikehankintoja ei ilman erityisen painavaa syytä tehdä pelkästään hinnan perusteella, vaan laadulle laitetaan iso painoarvo. 5. Parannetaan kunnan ja ruoka-alan toimijoiden yhteydenpitoa järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja tapaamisia. 6. Tehostetaan kunnan tiedotusta elintarvikehankinnoista, erityisesti tulossa olevista kilpailutuksista

7 Muillekin hankinnoille laatuvaatimukset Kunnan hankintastrategiaan ja -ohjeistukseen voi sisällyttää myös esimerkiksi paperitavaroita, huonekaluja ja uusiutuvaa energiaa koskevia vaatimuksia. Kunta voi edellyttää, että sen omissa painotuotteissa ja papereissa käytetään PEFC-sertifioitua paperia. Kunta voi päättää, että ostaa vain PEFC-sertifioituja puutuotteita. Kunta voi päättää, että suuntautuu julkisessa rakentamisessa puuraakaaineen käyttöön ja siirtyy omissa rakennuksissa uusiutuvan metsäenergian käyttöön. Kuntapäättäjän muistilista lähienergian lisäämiseksi: 1. Kunta teettää energiakatselmuksen ja selvittää mahdollisuudet siirtyä pelletin tai puun käyttöön. 2. Kunta ottaa kaavamääräyksin käyttöön uusiutuvan energian. 3. Kunta ottaa tavoitteeksi ympäristöperusteisen (vähäinen hiilijälki, lyhyt metsähakkeen kuljetusmatka jne.) energiantuotannon. 4. Kunta tekee selvityksen energiahuoltovarmuudesta. 5. Kunta kannustaa energiayrittäjyyttä. Lisätietoja Kuntaliiton ja TEM:n hankintojen neuvontaja infopiste TEM:n maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa ilmoitetaan julkisista hankinnoista julkisten hankintojen seurantapaikka 3. Viisas maankäyttö hyödyntää koko kunnan elinvoiman Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) lähtee siitä, että päätösvalta kunnan maankäytöstä ja kaavoituksesta on kunnalla. Kunta päättää kaavojen sisällöstä lain antamissa puitteissa, kunta päättää kaavoitettavista alueista ja kunta päättää (poikkeuksena rantarakentaminen) pääosasta poikkeusluvista. Vastuu kunnan alueen maankäytön järjestämisestä on kunnalla, ei esimerkiksi ELY-keskuksella. Kaavoituksella kunta suunnittelee yleensä yksityisten ihmisten omaisuuden käyttöä. Koska kyse on toisen omaisuuden käytön suunnittelemisesta, on omistajalle varattava erityinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Perustuslaki takaa yksityiselle omaisuudelle erityisen suojan, jota kaavoituksessa on kunnioitettava. Kunnan tulee käyttää annettua valtaa niin, että kunnan eri osat ovat tasaarvoisessa asemassa. Muun muassa rakentaminen tulee olla järkevästi mahdollista kunnan koko alueella. Erityisesti maaseutumaisilla alueilla ranta-alueet ovat huomattava voimavara, jota on voitava käyttää hajarakennusoikeuden puitteissa. Kuntapäättäjän kannattaa pysähtyä miettimään, millaisilla päätöksillä kunnan kaikki asukkaat ja yrittäjät tulevat tyytyväisiksi ja haluavat asua ja yrittää kunnan eri alueilla. Kunnilla on valta päättää maankäytöstä ja kaavoituksesta, päätökset tehdään valtuustoissa. Kuntien maankäytön tehtävänä on kuntarakenteen, ympäristön, liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kokonaisvaltainen kehittäminen, hallinta ja hoito. Kaavoituksella määritellään, mihin tarkoitukseen ja miten maaalueita kunnissa käytetään. Parhaimmillaan kaavoitus tukee koko kunnan alueen kehittymistä ja kaikkien voimavarojen hyödyntämistä. Mutta epäonnistunut kaavoitus on myös järeä väline estämään ja jarruttamaan kehitystä. Viime vuosina on Suomessa voimistunut vallankäyttö, jolla pyritään tiivistämään yhdyskuntarakennetta ja hillitsemään asuntojen rakentamista ja yritysten kehittymistä kaava-alueiden ulkopuolelle. Suurten asutuskeskusten tarpeisiin suunnitellut yhdyskuntarakenteen kehittämiskeinot on otettu kirjaimellisesti käyttöön myös hyvin maaseutumaisissa kunnissa

8 Liian monen haja-asutusalueelle asumaan haluavan perheen unelma kodista maalla on kaatunut siihen, että kunta ei ole antanut lupaa rakentaa kaavoittamattomalle alueelle. Tarpeettoman usein myös ELY-keskus on käyttänyt valitusoikeuttaan, kun kunta on oman harkintansa mukaisesti luvan myöntänyt. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen perusteluina on käytetty ilmasto- ja ympäristöväitteitä, jotka syyllistävät maaseudulla asuvia ja mökkiläisiä. Väitteet eivät kaikin osin kestä tieteellistä tarkastelua. Kunnan luottamushenkilöillä on valtaa päättää, saavatko ihmiset tulevaisuudessa asua siellä, missä haluavat ja voivatko taajamien ulkopuolella toimivat yritykset kehittyä koko kunnan parhaaksi. Alueiden käyttöä suunnitellaan kaavoilla Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava sekä niitä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suunnittelujärjestelmä on hierarkkinen siten, että ylemmänasteinen kaava ohjaa alemmanasteista: maakuntakaava yleiskaavaa ja yleiskaava asemakaavaa. Maakuntakaava ohjaa asemakaavoitusta vain, jos yleiskaavaa ei ole. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaikuttavat pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta, mutta niissä on myös suoraan yleis- ja asemakaavoitusta koskevia tavoitteita. Maakuntakaava Yleisluontoisin kaava on maakuntakaava, jonka maakunnan liitto laatii alueelleen. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman maankäytöstä. Se voidaan laatia myös vaiheittain, koskien tiettyä teemaa ja aihekokonaisuutta, kuten luonnonvaroja, tuulivoimaa, liikennettä ja kulttuuriympäristöä. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella, mutta ohjaa näiden kaavojen muuttamista. Viranomaisten on alueiden käyttöä koskevassa toiminnassaan otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja pidettävä huolta siitä, ettei kaavan toteuttamista vaikeuteta. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin suoraan ohjata rakentamista (rantayleiskaava ja kyläkaava). Ranta-alueita koskevassa yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että yleiskaavaa tai sen osaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 momentti) rantavyöhykkeellä tai -alueella. Määräys voidaan liittää esimerkiksi sellaiseen loma-asuntojen alueeseen, jolla rakentamisen määrä ja sijoittuminen on osoitettu maanomistajakohtaisesti. Alueella voi olla myös omakotitalojen rakennuspaikkoja tai pienehköjä matkailupalveluja. Jos rannalle halutaan osoittaa tavanomaista huomattavasti normaalia tiiviimpää loma-asutusta, merkittäviä matkailupalveluja tai laajahko alue vakituista asumista varten, alue tulee suunnitella kunnan asemakaavalla tai maanomistajan laatimalla ranta-asemakaavalla. Rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa mitoitettavan alueen rakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Samalla on turvattava rakentamattomiksi osoitettujen alueiden säilyminen rakentamattomina. Myös kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus on tarpeen osoittaa. Lisäksi kaavassa voi olla rakennustapaa ja perustellusta syystä myös jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Kaavaa laadittaessa on tehtävä riittävät luonto- ja muut selvitykset sekä arvioitava kaavan vaikutukset. Kaavakartan mittakaavan tulee olla riittävän suuri, jotta rakennuspaikat voidaan osoittaa. Koska rakentamiseen suoraan oikeuttava rantayleiskaava voi hoitaa maanomistajalle muutoin kuuluvia rantaasemakaavan tehtäviä, kunnalla on lain mukaan mahdollisuus periä enintään puolet loma-asutusta järjestelevän yleiskaavan laatimiskustannuksista maanomistajilta (MRL 76 ). Asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus. Asemakaavan tekemisestä vastaa kunta. Siinä osoitetaan alueita eri tarkoituksiin, kuten asumiseen, virkistykseen, liikenteeseen sekä elinkeinojen ja palvelujen tarpeisiin. Asemakaavassa annetaan myös kaavan tarkoitus huomioon ottaen tarpeellisia määräyksiä rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Asemakaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi rakennusten sijoittamista, kokoa ja kerrosalan määrää. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus) eikä asemakaava-alueelle saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle (MRL 58 )

9 Asemakaava-alueella on aina voimassa toimenpiderajoitus: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toimenpide on tarpeen asemakaavan toteuttamiseksi tai se perustuu myönnettyyn rakennuslupaan (MRL 128 ). Maanomistaja voi laatia maalleen ranta-asemakaavan, joka soveltuu pääasiassa lomaasutuksen suunnitteluun. Loma-asutuksen joukossa voi olla myös yksittäisiä vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Yksityiskohtaista suunnittelua vaativat esimerkiksi rakentamisen suuri määrä, rakennusten tiheä sijoittelu, rakentamisen ja teiden sovittaminen maastoon sekä mahdolliset vesihuollon järjestelyt. Ranta-asemakaavaa käytetään, kun kyse on pääasiassa loma-asutuksen suunnittelusta. Asemakaava tarvitaan, jos rannalle halutaan sijoittaa pääasiassa tai yksinomaan vakituista asutusta. Kaavoihin voidaan sisällyttää määräyksiä, joilla on toimintaa rajoittavia ja sallivia vaikutuksia. Kaavan aluevarauksien perustana tulee olla eri alueiden vallitseva käyttö, luonnonvarat, sijainti ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Aluevarausten edellyttämien muutosten perusteella arvioidaan muun muassa kaavan tasapuolisuutta ja kohtuullisuutta. ALOITUSVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Valtuuston päätös kaavoitettavasta alueesta ja kaavan tavoitteista Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen TIEDOTTAMINEN: kuulutuskirje maanomistajille (käsitellään heidän omaisuutensa käyttöä) mielipiteen antaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Yleiskaavan ja asemakaavan laatimisen vaiheet LAATIMISVAIHE Kaavaluonnoksen valmistelu ja esittely Lautakunnan käsittely Luonnoksesta kuuleminen TIEDOTTAMINEN: kirje maanomistajille kuulutus alustavasta nähtävilläolosta mielipiteen kertominen kaavaluonnoksesta kaavan valmistelijalle Tämä on tärkein vaihe kaavaan vaikuttamisessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotuksen valmistelu Lautakunnan käsittely Kunnanhallituksen käsittely Kaavaehdotuksen virallinen nähtävilläolo (min 30 vrk) TIEDOTTAMINEN: kuulutus kaavaehdotuksen virallisesta nähtävilläolosta kirje maanomistajille (käsitellään heidän omaisuutensa käyttöä) muistutuksen jättäminen kunnanhallitukselle nähtävilläoloaikana HYVÄKSYMISVAIHE Kunnanhallituksen käsittely Valtuuston hyväksymispäätös TIEDOTTAMINEN: kuulutus kaavan hyväksymisestä kaavan hyväksymispäätöksestä 30 vrk valitusaika hallintooikeuteen TIEDOTTAMINEN: Kuulutus kaavan voimaantulosta, kun kaava on lainvoimainen Maakuntakaava Kuntien yhteinen yleiskaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) hyväksyy valtioneuvosto: On otettava erityisesti maakuntakaavaa laadittaessa huomioon niin, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntaliiton valtuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö (YM). Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyvät kunnanvaltuustot ja vahvistaa YM. Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto

10 Vinkki kuntapäättäjälle: Päätösvalta kaavoituksessa kuuluu kunnalle. Tähän päätösvaltaan sisältyvät muun muassa kaavoitettavan alueen valitseminen ja kaavan sisältö. Kaavan sisällön kannalta on olennaista esimerkiksi, miten rakennusoikeus mitoitetaan ja miten rakennusoikeuden määrä lasketaan. Valtion rooli kaavoituksessa rajoittuu kahteen asiaan. Valtion viranomaisten velvollisuus on valvoa, että kaavoituksessa noudatetaan lakia ja otetaan riittävästi huomioon valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Muusta kaavan sisällöstä päättää kunta. Kaavaa laadittaessa käydään kunnan ja valtion viranomaisten välillä viranomaisneuvottelut. Kunnan pitää käyttää sille annettua valtaa eikä alistua kuunteluoppilaaksi, sillä lain mukaan kunta on neuvottelussa tasavertainen neuvotteluosapuoli. Kunta luvan myöntäjänä Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnan tehtäviin kuuluu päättää viidestä eri luvasta, joita ovat 1) rakennuslupa, 2) purkulupa, 3) toimenpidelupa, 4) maisematyölupa ja 5) poikkeamispäätös. Nämä luvat ovat kiinteässä yhteydessä kaavoitukseen. Vinkki kuntapäättäjälle: Kaava tulee laatia niin, että poikkeamispäätöksiä tarvitaan mahdollisimman vähän. Perusrakentamisoikeus Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, erityisesti suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella, että maanomistusoikeuteen kuuluva perusrakentamisoikeus toteutuu. Kunnan ei ole taloudellisesti järkevää jarruttaa kuntaan tehtäviä investointeja ja pelätä infrastruktuurin rakentamisesta seuraavia kulueriä. Perusrakentamisoikeudella tarkoitetaan maanomistajan oikeutta rakentamiskelpoisen maan tavanomaiseen, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen rakentamistarkoituksessa. Hajarakentamisoikeus osana perusrakentamisoikeutta tarkoittaa maanomistajan oikeutta rakentaa hajaasutusmaisesti rakennuksia muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimin edellytyksin. Perusrakentamisoikeus tulee yleisesti tunnustaa haja-asutusalueilla eikä sitä saa viranomaisten tai poliitikkojen päätöksin perusteetta heikentää. Perus- ja hajarakentamisoikeus ovat maa- ja metsätalouden ja maaseudulla asumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Kunta, joka vaikeuttaa rakentamista kuntakeskusten ulkopuolella hidastelemalla rakennuslupien myöntämisessä tai tekemällä suunnittelutarvealuepäätöksiä (MRL 16) ilman aikomustakaan alkaa kaavoitusproses

11 sia, luo pahimmassa tapauksessa kuntakeskustojen ympärille rakennuskannaltaan vanhenevan haja-asutusalueen kehän, jonka toiselle puolelle alkaa muodostua uusi tiiviimmin rakennettu alue. Vinkki kuntapäättäjälle: Kaavassa pitää määrittää tilakohtainen rakentamisoikeus. Kunnassa ei tulisi laatia sellaista kaavaa, joka estää perustuslaillisen rakentamisoikeuden. Jos jostain syystä tällainen kaava kuitenkin laaditaan, kunnan tulee varautua korvaamaan kaavasta aiheutuvat menetykset maanomistajille. Päätöksiä suunnittelutarvealueista tulee käyttää vain tilanteissa, joissa alueelle kohdistuu todellinen rakennuspaine ja kunta on todella aikeissa aloittaa kaavoittamisen lähiaikoina. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavan tuomion siitä, että viranomais- tai tuomioistuinprosessi on kestänyt kansalaisen kannalta kohtuuttoman kauan. Eräässä tapauksessa kohtuuttoman pitkäksi ajaksi katsottiin noin kahdeksan vuotta. Kaavoituksen aloittamiseen kuluva aika ei saa venyä kohtuuttoman pitkäksi. Rantakaavoitus ja -rakentaminen Maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä haluttiin kaavoitusta ja rakentamista koskeva valta siirtää valtiolta kunnille muilta paitsi rantarakentamisen osalta. Rantarakentamisen poikkeamispäätökset tekee pääosin ELY-keskus. Kunnat vastaavat suurimmaksi osaksi kaavoista poikkeamisista ja käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämästä poikkeamispäätöksestä. Lisäksi kunta antaa lausunnon kaikista poikkeamishakemuksista. Ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Sama koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan lomaasutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske esimerkiksi maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista tai olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Kunta voi vapauttaa lain määräämästä suunnittelutarpeesta ELY-keskusta kuultuaan enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan sellaiset ranta- alueet, joilla ei ole sijaintinsa vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällä ratkaisulla kunta voi helpottaa rakentamista, sillä päätöksen jälkeen kyseisille alueille voidaan rakentaa suoraan kunnan myöntämillä rakennusluvilla. Vinkki kuntapäättäjälle: Kunnan rakennusjärjestyksessä on määriteltävä pienin sallittu tontti tai tila, jolle saa rakentaa. Kokovaatimusten on oltava kohtuullisia, koska rakennusjärjestykseen ei sisälly korvausmekanismia, jolla kohtuuttomuus voitaisiin korvata. Useiden hehtaareiden kokovaatimus on selvästi kohtuuton. Kohtuullisena voidaan vielä pitää noin neliömetriä. Rakennusjärjestyksessä on myös määriteltävä lyhin sallittu rakentamisetäisyys rannasta. Yli 50 metrin etäisyyden vaatimista voidaan pitää kohtuuttomana määräyksenä. Vesihuolto Kunnalla on merkittävä rooli järkevän ja oikeudenmukaisen vesihuoltojärjestelmän valinnassa. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Toiminta-alueen rajaus on tehtävä huolella, jotta kunta ja kuntalaiset välttyisivät tarpeettomalta poikkeamislupa- ja valitusprosessilta. Toimintaalueen on oltava sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Toiminta-alueen rajauksen merkittävyys johtuu siitä, että kiinteistönomistajien velvollisuus liittyä viemäriverkostoon on varsin vahva. Jos toiminta-alueen rajaus on tehty ilman tarkkaa ja seikkaperäistä harkintaa, päädytään kiinteistön omistajien kannalta helposti kohtuuttomiin ja kunnan talouden kannalta kestämättömiin tilanteisiin. Vinkki kuntapäättäjälle: Vesiosuuskuntien toimialueen vahvistamiselle ei ole varsinaista tarvetta, koska vapaaehtoisuuden kautta syntyy järkevämpiä taloudellisia hankkeita. Mikäli toimialue vahvistetaan, on sitä ennen hankittava kaikkien toimialueella olevien kiinteistönomistajien suostumus. Vesiosuuskunnan kuuleminen ei riitä. Mikäli poikkeuslupia haetaan vesilaitokseen tai vesiosuuskuntiin liittymisestä, olisi kunnioitettava kiinteistönomistajien tahtoa ja vähintään sallittava niin pitkät siirtymäajat, että olemassa olevat investoinnit tulevat kuoletetuiksi

12 Kunnan maapolitiikan keinot Maankäyttö- ja rakennuslain sisältämiä kunnan maapolitiikan keinoja ovat vapaaehtoinen maanhankinta, etuosto-oikeus tai maankäyttösopimukset. Mihin tahansa keinoon kunnan poliittinen johto päätyy, kunnan edun mukaista on, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimella menettelyllä. Laajalla tiedotuksella saadaan yhteisymmärrys ja vältetään kielteinen julkisuus ja valitukset. Asiaan osallisia on kuultava lain määräämissä rajoissa, ja maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Pakkokeinoja ei ole tarkoitettu siihen, että maan arvon nousu voitaisiin sosialisoida, siirrättää kunnalle tai toiselle yksityiselle taholle. Pakkokeinojen tarkoituksena on ollut tehdä mahdolliseksi järkevän, suunnittelun tuloksena syntyneen suunnitelman toteutuminen ja estää sen kaatuminen yksittäisten tahojen vastustukseen. Vapaaehtoinen maanhankinta: Mitä enemmän voidaan noudattaa vapaaehtoisuutta ja toimia vapailla markkinoilla, sitä suurempaa luottamusta kunnan noudattama politiikka nauttii. Sopimusyhteiskuntaa tukemalla saavutetaan kestäviä ratkaisuja ja vähennetään valitusprosesseja. Kunnan olisi joka tapauksessa paras ensin tarjota maanomistajalle kaavoitus- tai maankäyttösopimusta. Yleistyvä tapa, jossa maanomistajilta on ensin evätty mahdollisuus saada kaava omistamalleen alueelle, ja kunta on tämän jälkeen ostanut maan joutomaan hinnalla uhaten pakkolunastuksella, ei ole oikeudenmukainen toimintamalli. Suurin osa yhdyskuntarakentamiseen tulevasta maasta on pyrittävä hankkimaan kunnalle vapaaehtoisin kaupoin. Tuloksiin päästään parhaiten, jos maanhankinnat tehdään riittävän ajoissa, maan hinnoittelu on johdonmukaista ja perustuu käypään hintaan ja poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet noudattamaan kunnan maapolitiikan linjauksia, jotka ovat oikeudenmukaisia. Etuosto-oikeus: Etuosto-oikeutta voidaan yksittäistapauksissa ja tapauskohtaisesti harkiten käyttää täydentämään kunnan maanhankintaa. Oikeutta käyttäessään kunta tulee toteutuneessa kiinteistökaupassa ostajan sijaan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Etuosto-oikeuden hyvä puoli on se, että kauppahinta ja muut ehdot ovat saaneet muodostua vapaasti. Maankäyttösopimukset: Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin. Kaavojen sisällöstä ei voida sitovasti sopia. Maankäyttösopimus voidaan sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Rakentamiskehotus: Kunta voi edistää asemakaavan toteutumista tehokkaasti ja taloudellisesti rakentamiskehotuksilla. Tavoitteena on lisätä rakentamattomien, vajaakäyttöisten tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Tarkoituksena ei saa olla hankkia yksityisten omistamia tontteja kunnan omistukseen, vaan saada tontit lähivuosien aikana rakennetuiksi ja tehokkaampaan käyttöön. Kehotus ei vaikuta maanomistajan oikeuteen myydä tonttiaan ja mahdollisuuteen saada tontistaan käypä hinta. Kunnan lunastaessa tontin määrätään maanomistajalle lunastustoimituksessa tontin käypää arvoa vastaava korvaus. Kunnan pitää viimeiseen asti välttää tontin lunastamista. Ensisijaisesti on edistettävä tonttien rakentumista ilman kehotusmenettelyä. Kunta voi avustaa yksityisiä maanomistajia esimerkiksi rakentamissopimuksin tai tonttien markkinoinnissa. Pakkolunastaminen viimeinen keino: Monilla paikkakunnilla pakkolunastukseen suhtaudutaan niin kuin pitääkin viimeisenä keinona. Useammin pakkolunastukseen ei tarvitse turvautua, jos maanomistajien kanssa avoimesti neuvotellaan maan myymisestä tai sen saamisesta rakentamisen piiriin. Useimmiten ongelmia aiheuttavat tilanteet, joissa todelliset neuvottelut ohitetaan ja asiat yritetään ratkaista sanelupolitiikalla. Pakkolunastuksella on paikkansa, mutta se ei ole eikä sen kuulu olla kunnan arkea

13 Yksityistiet Suomessa on lähes km yksityisten tahojen hoitamia teitä. Miljoona suomalaista asuu yksityisteiden piirissä ja pääosin niitä pitkin kuljetetaan puu ja elintarvikkeiden raakaaineet jalostukseen. Kunta voi tukea rahallisesti yksityisteiden kunnossapitoa. Kunta voi myös suostua liikenteenohjauslaitteiden asentamiseen. Näin ylimääräinen liikennepaine ohjautuu yksityisteiltä yleisille teille ja tieverkon kunto säilyy pienemmin investoinnein. Maisemansuojelu Kaikissa kaavoissa voidaan antaa mille alueelle tahansa suojelumääräyksiä maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen ja muiden erityisarvojen vuoksi. Määräykset eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia eivätkä merkitä alueen täyssuojelua. Luonnonsuojelulain mukaisessa maisemansuojelussa kohteena on maiseman kauneusarvo, jonka syntyyn ihmiskäsi on yleensä myötävaikuttanut. Luontoa saa tällöin muuttaa, kunhan maiseman kauneusarvot eivät siitä kärsi. Aluetta voidaan edelleen käyttää taloudelliseen toimintaan, nimenomaan maa- ja metsätalouteen, mutta myös rakentamiseen. Vinkki kuntapäättäjälle: Jos maisemaa suojellaan kaavalla tai suojelumääräyksin, on otettava huomioon, että suojeltavalla kohteella on todellinen erityisarvo ja että määräykset ovat kohtuullisia. Varmuuden vuoksi suojelua ei tarvita. Lukuvinkki kuntapäättäjälle: Asumisen vapaus -kirjassa kymmenen kirjoittajaa kertoo näkemyksiään hyvästä asumisesta. Asumisen vapaus liittyy erityisesti suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Asumisen vapaus, toim. Juha Kuisma, julkaisija Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kustantaja Maahenki, Kirjan myynti 4. Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelu elinkeinoja vahvistamaan Maa- ja metsätalous perustuvat puhtaaseen ympäristöön, luontoon ja vesistöön. Ne käyttävät uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja tehokkaasti parhaan mahdollisen teknologian avulla, jotta maan hyvä tuottokyky säilyy ja metsät kasvavat vielä sukupolvien ajan. Maa- ja metsätalous tuottavat hoidetun maaseutumaiseman, viljellyt pellot ja kasvavat metsät. Uusiutuvien luonnonvarojen viisas käyttö tarjoaa mahdollisuuksia ja ratkaisuja vastata kotimaisiin ja laajempiin ympäristöuhkiin. Tehokkaasti toimiva maatalous kierrättää ravinteita, ja hoidetut metsät sitovat ilmasta hiilidioksidia. Maa- ja metsätalouden vaikutusta ympäristöön ohjataan muun muassa ympäristönsuojelulailla, joka on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki. Lakia sovelletaan kaikkiin päästöjä aiheuttaviin toimintoihin, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Laki sisältää keskeiset ympäristönsuojeluun tähtäävät periaatteet, velvollisuudet ja kiellot. Ympäristön pilaantumisen torjunnan ohjauskeinoina ovat yleisnormit (valtioneuvoston/ ympäristöministeriön asetukset, kunnan ympäristönsuojelumääräykset), ennakkovalvonta (ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely) sekä jälkivalvonta. Ympäristöluvista Valtaosa kotieläintiloista on ympäristölupavelvollisia eläinsuojien vuoksi. Lupavelvollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintaa ei voi harjoittaa ennen kuin lainvoimainen ympäristölupa on saatu. Ongelmat ja viivästykset ympäristölupien käsittelyssä heijastuvat nopeasti maatalouden investointeihin ja kasvunäkymiin. Kotieläinyrittäjä hakee ympäristöluvan joko aluehallintovirastosta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kunnan lupa tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan esimerkiksi eläinsuojalle, jossa on vähintään 30 lypsylehmää. Lupakynnystä pienemmillä eläinmäärillä voi toimia ilman ympäristölupaa, ellei lainsäädännöstä seuraa muita erityisiä syitä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen eläinsuojien ympäristöluparajat ovat varsin matalat

14 Merkittävä osa maatalousyrittäjistä toimii ympäristölupien piirissä. Yleinen arvio on, että lähes kaikki sikaja siipikarjatilat ovat lupavelvollisia, kun taas lammas- ja hevostilat ovat pääsääntöisesti alle lupakynnyksen olevia toimintoja. Lypsykarjatiloista arviolta 30 prosenttia on ympäristölupaharkinnan piirissä. Voitaneen myös arvioida, että kotieläintuotantoa pääelinkeinonaan harjoittavat ovat ympäristölupavelvollisia eri tuotantosuuntien rakennekehityksen vuoksi. Vinkki kuntapäättäjälle: Ympäristölupaprosessi vaatii laajaa asiantuntemusta niin lainsäädännöstä kuin käsiteltävänä olevasta lupatoiminnasta. Asiantuntemus lisättynä yhteistyö- ja neuvottelutaidoilla takaavat kaikkien kannalta onnistuneen lopputuloksen: nopeasti käsitellyn ympäristöluvan, joka ei siirry tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ympäristölainsäädännön joustavien ja tulkinnanvaraisten normien tueksi on tapana laatia valtakunnallisia ohjeita. Erilaisten ohjeiden säännönmukainen noudattaminen ei kuitenkaan ole ollut niiden laatimisen tarkoitus. Ohjeet ovat sananmukaisesti ohjeellisia eivätkä sido viranomaisia päätöksenteossa. Jokainen ympäristölupahakemus on yksilöllinen, ja lupaharkinta on tapauskohtaista. Kuntien on tärkeää keskittyä merkittäviin ympäristövaikutuksiin erityisesti lupamääräyksiä laadittaessa, jotta niiden lukumäärä pysyy kohtuullisena. Tämä helpottaa myös luvan jälkivalvontaa. Ympäristölupamääräysten laadinta ei ole pelkästään viranhaltijan yksinoikeus, vaan luvan hyväksyvän lautakunnan kuuluu ja pitää ottaa tarvittaessa kantaa myös lupamääräysten sisältöön. Kunnan maataloussihteerin asiantuntemus ympäristönsuojeluasioissa kannattaa hyödyntää. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Laissa on säädetty erikoistilanteista, joita määräykset eivät voi koskea. Tällainen on esimerkiksi luvanvarainen toiminta. Kuntapäättäjän on tärkeä tietää, millaisia tilanteita ja toimintoja varten ympäristönsuojelumääräyksiä voi laatia. Määräysten soveltamisalaa on laissa selvästi rajoitettu, niiden osalta ei kuntapäättäjillä ole harkintavaltaa. Määräykset voivat kohdistua esimerkiksi toimiin, rajoituksiin ja rakennelmiin, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia, valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamiseen sekä vyöhykkeisiin tai alueisiin, joilla lannan tai lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. Määräysten on perustuttava paikallisista olosuhteista johtuviin ja tarpeellisiin toimiin ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi. Näiden edellytysten on täytyttävä, jotta määräys on lain mukainen. Määräysten on kohdistuttava selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on erityisesti huomioitu sellaiseksi ohjauskeinoksi, jonka merkitys ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa on otettava huomioon. Lisäksi on varmistettava, että määräykset ovat perustuslain omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta koskevien säännösten mukaisia. Tällöin ne eivät kohtuuttomasti ja suhteettomasti vaikeuta maaomaisuuden käyttöä ja elinkeinotoimintaa

15 Vinkki kuntapäättäjälle: Ympäristöä koskevan sääntelyn eri alueet ovat yhteyksissä toisiinsa muodostaen monimutkaisen verkoston, mikä edellyttää yhä parempia oikeudellisia valmiuksia säädösten soveltajilta. Tämä on syytä pitää mielessä kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa. Kaikenlaista päällekkäistä sääntelyä tulee välttää se ei ole kunnan eikä elinkeinonharjoittajan edun mukaista. Myös määräysten kohtuullisuus ja elinkeinonharjoittajan mahdollisuus noudattaa niitä on tärkeä ottaa huomioon. Kuntapäättäjän on hyvä olla myös tietoinen perustuslain reunaehdoista viranomaisen norminannolle. Viranomaisnormin, kuten kunnan ympäristönsuojelumääräyksen, vaikutukseen perusoikeuksien suojaan ja lainsäädäntöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutustu maatalouden ja metsätalouden toimijoihin, elinkeinojen sisäisiin ohjauskeinoihin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön ennen määräysten laatimista. Huolellinen taustatyö ja mahdollisten ympäristömääräysten vahvat perustelut edesauttavat määräysten yleistä hyväksyttävyyttä, karsivat valituksia eivätkä turhaan vaikeuta kunnan vihreiden elinkeinojen toimintaa. 5. Luonnonvaroista kasvua ja hyvinvointia Vihreät elinkeinot ovat kasvualoja. Suomen ja oman kuntasi kasvu ja verotulopohjan vahvistuminen on viisasta perustaa elinkeinoihin, jotka pysyvät Suomessa ja työllistävät koko maassa. Kansalaiset haluavat asua maalla, rakentaa sinne asuntoja sekä perustaa ja laajentaa yritystoimintaa. Arvoisa kuntapäättäjä, tässä vielä tiivistettynä ehdotuksia, miten voit hyödyntää MTK:n Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa oman kuntasi parhaaksi: Tukekaa luonnonvaraelinkeinojen kehittämis- ja investointisuunnitelmien laatimista. Nuoret sukupolvenvaihdoksen tekevät yrittäjät vahvistavat kuntien tulo- ja väestöpohjaa. Suunnatkaa julkiset hankinnat suomalaisen lainsäädännön mukaisesti tuotettuun ruokaan, uusiutuvaan energiaan, puuhun ja lähialueen palveluihin. Mahdollistakaa lähiyrittäjien osallistuminen julkisiin hankintakilpailuihin. Painottakaa hankinnoissa aluetalouden kannalta kokonaisedullisinta vaihtoehtoa pelkän hinnan sijaan. Varmistakaa kunnan maankäyttöpolitiikalla ja kaavoituksella, että kunnan kaikilla alueilla voi asua ja yrittää. Kuntien ei pidä omilla päätöksillään kiristää lakeihin ja asetuksiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölupien myöntämiskäytäntöjä. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen vähimmäistaso riittää varmistamaan vesiensuojelun pääosassa kunnista. Luonnonvaraelinkeinot tarvitsevat toimivat eläinlääkintä- ja lomituspalvelut sekä elinkeinojen kehittämispalvelut. Sähköisten palvelujen ja viestintätekniikan hyödyntäminen edellyttää kuntien tietoliikenneyhteyksien parantamista. Huolehtikaa siitä, että valtio suuntaa varoja tie- ja liikennöintiverkoston parantamiseen. Heikkokuntoiset tiet haittaavat elintarvikkeiden, puun ja metsäenergian kuljetuksia sekä maaseudun yrittäjyyttä ja matkailua. Huolehtikaa tasaarvoisesti kaikista kaduista ja teistä. Avustakaa yksityisteiden kunnossapitoa. Varmistakaa, että kaikilla kuntalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet terveydenhoitoon, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin. Huolehtikaa siitä, että kunnan yhteiskuntatakuun piirissä olevat nuoret voivat työllistyä myös maatiloilla ja muissa maaseudun yrityksissä. Ottakaa kunnan strategiseen päätöksentekoon mukaan maaseutuvaiku- 28 tusten arviointi lisätietoja: 29

16 Omat VINKKINI Lisätietoja ja vinkkejä kuntapäättäjän palvelusivuilta: Sinua palvelevat myös MTK-liittojen ja metsänomistajaliittojen sekä paikallisten tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöt. Yhteystiedot löytyvät >Liitot ja yhdistykset. Julkaisija ja tuottaja: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Toimituskunta: Markku Tornberg ja Juho Tuomi, maankäyttö ja kaavoitus Minna Ojanperä, ympäristöluvat Marica Twerin ja Anni-Mari Syväniemi, julkiset hankinnat Paula Viertola, poliittinen edunvalvonta Yhteystiedot: p tai Esitteen kuvat: Eija Hiltunen, sivut 2, 7, 12, Markku Wiik, sivut 12, 16, 18, 19, 24, 27, 30 Emilia Moisio, sivu 12 Tuomas Koivuniemi, sivu 18 Julia von Flittner, sivu 11 MTK:n arkisto, sivu 23 Kekri.fi -kuvapankki, kansi ja sivu 9 31

17 Simonkatu 6 PL 510, Helsinki p PEFC/ Tämä esite on painettu LumiSilk 200 g/130 g -paperille. Paperi on valmistettu Stora Enson Oulun tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertifioitujen metsien puuta. 01/2013, painosmäärä kpl, Erweko Oy

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SOTKAMON KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.3.2013 2 1. RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARVE JA LÄHTÖKOHDAT Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja:

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

1. Mikä rakennusjärjestys on?

1. Mikä rakennusjärjestys on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UURAISTEN KUNTA 1(5) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 ja tavoitteet Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot