Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin. Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin. Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa"

Transkriptio

1 Vihreistä elinkeinoista kasvua kuntiin Kuntapäättäjä Sinulla on valtaa

2 Arvoisa kuntapäättäjä Onnittelemme Sinua, olet saanut hoitaaksesi merkittävän luottamustehtävän kunnassasi. Teemme sinulle ehdotuksia asioista, joista kotikuntasi ja lähialueesi hyötyvät työpaikkoina, verotuloina, investointeina ja palveluina. Sinulla on valtaa, käytä sitä kuntasi parhaaksi. Valtuustokaudella kuntapäättäjät tekevät isoja, pitkälle kunnan tulevaisuuteen, talouteen ja toimintaan vaikuttavia päätöksiä. On tärkeää vahvistaa kunnan taloudellista pohjaa, jolla varmistetaan palveluiden saatavuus ja asukkaiden tyytyväisyys. Samalla on hyvä tarkastella, miten elinkeinoja ja yritysten toimintaympäristöä voidaan kehittää. Elinvoimaiset yritykset ovat vakaan kuntatalouden kivijalka. MTK tarjoaa kunnille Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa. Ruoan, puun ja uusiutuvan energian tuotanto ja jalostaminen, maaseutumatkailu ja maaseudun muu monimuotoinen yrittäjyys ovat kasvualoja. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Maalta ammennetaan hyvinvointia koko Suomeen, myös Sinun kotikuntaasi. Helsingissä tammikuussa 2013 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Sisältö 1. Saatteeksi Julkiset hankinnat oman kunnan parhaaksi Viisas maankäyttö hyödyntää koko kunnan elinvoiman Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelu elinkeinoja vahvistamaan Luonnonvaroista kasvua ja hyvinvointia Juha Marttila puheenjohtaja 1. Saatteeksi Antti Sahi toiminnanjohtaja Viisas kuntapäättäjä näkee lähelle ja huomaa, mitä mahdollisuuksia oman alueen yrityksiin ja elinkeinoihin sisältyy. Kehittyäkseen ne tarvitsevat viisaita päätöksiä kunnan elinkeinopolitiikassa, maankäytössä, rakennusjärjestyksessä, liikennejärjestelyissä ja peruspalveluissa. Suomi on rikkaiden luonnonvarojen, harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien maa. Maamme on vaurastunut pitkälti luonnonvarojen kestävän ja tehokkaan hyödyntämisen ansiosta. Vain neljä prosenttia Suomen pintaalasta on rakennettua, maaseutua on yli 90 prosenttia. Viisaasti johdetussa kunnassa on kaikilla alueilla hyvä asua ja yrittää, ja koko kunnan voimavarat otetaan käyttöön. Luonnonvaraelinkeinojen tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjussa on lähes työpaikkaa. Niiden säilymisestä ja uusien syntymisestä päätetään kunnissa. 2 3

3 Luonnonvaraelinkeinojen investoinnit ovat kunnalle edullisia, sillä ne tehdään yrittäjien omalla riskillä ja ne tuovat kuntaan verotuloja. Elinkeinot eivät muuta pois, moni maa- ja metsätila on toiminut samoilla sijoilla sukupolvien ajan. Selvitysten mukaan yksi maanviljelijä antaa työtä vähintään 1,5 henkilölle. Yhden maatilan maa- ja metsätalouden kautta virtasi vuonna 2011 keskimäärin euroa. Rahavirrat ovat bruttotuloja, joilla maatilat ostavat lähialueelta tuotantopanoksia ja palveluja ja investoivat tuotantoonsa. Suurimmissa maatalouskunnissa, kuten Kokkolassa, Salossa ja Nivalassa, maatalous tuo kuntaan kymmeniä miljoonia euroja ostovoimaa ja jopa miljoonien eurojen investoinnit. Yksityismetsätalouden puunmyyntitulot ovat 2000-luvulla keskimäärin olleet miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkin raha virtaa metsänomistajien kulutuksena ja investointeina hyödyttämään kuntia ja niissä toimivia yrityksiä. Suomen yrityksestä toimii keskusten ja taajamien ulkopuolella. Niistä on luonnonvaraelinkeinojen yrityksiä. Mitä elinvoimaisemmin yritykset voivat toimia ja kehittää toimintaansa, sitä enemmän kunta ja yritykset saavat ostovoimaa ja verotuloja palveluiden rahoittamiseen. Kunnat joutuvat ratkaisemaan uudella valtuustokaudella myös palvelujen tuotantotavat. Päätöksiä tehdään siitä, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä palveluja kunta ostaa. Monitaitoiset maaseudun yrittäjät perheenjäsenineen voivat tuottaa monia kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja, kuten ruoka-, kodinhoitoja terveyspalveluja, koneurakointia, tiestön hoitoa, koulukuljetuksia, rakennus- ja korjauspalveluja ja uusiutuvaa energiaa. Omasta kunnasta hankittuihin palveluihin käytetyt veroeurot jäävät kuntaan. Maaseudun yrittäjät ovat myös turvaverkko kylien muille asukkaille, matkailijoille ja mökkiläisille. Kun navigaattori tai kännykkä pettää, myrsky yllättää tai mökkitie on aurattava, lähellä asuva maanviljelijä tai maaseutuyrittäjä rientää avuksi. Lähivuosina kunnissa päätetään kuntarakenteesta ja kuntien yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kunnanvaltuusto tekee poliittiset linjaukset ja strategiset valinnat siitä, millaiseen rakenteen kehittämiseen tai yhteistyöhön kunta lähtee mukaan. Viisas kuntapäättäjä vaatii, että linjausten ja valintojen vaikutukset kunnan kaikkiin alueisiin ja siellä toimiviin yrityksiin ja yrittäjiin selvitetään ennen päätöksentekoa. Maaseutuvaikutusten arviointimenettely on hyvä työväline vaikutusten selvittämiseen. 2. Julkiset hankinnat oman kunnan parhaaksi Kuntapäättäjänä sinä päätät verorahojen käytöstä. Pidätkö tärkeänä oman alueesi elinvoimaisuuden edistämistä vai kannatatko pelkästään halvimmalla saatavia tuotteita ja palveluita? Kuntapäättäjällä on valta ja mahdollisuus tehdä päätöksiä, joita virkamiehet toteuttavat. Väittämät siitä, että virkamiehet tekevät hankintapyynnöt ja päätökset tai meidän on kuitenkin otettava halvin tarjous eivät pidä paikkaansa. Julkisen sektorin hankintojen arvo nousee miljardeihin euroihin vuodessa. Näitä suuria rahavirtoja kannattaa ohjata oman alueen elinvoimaisuuden edistämiseen. Suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on lähes työpaikkaa. Joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä. Elintarvikeketjun kehitys vaikuttaa myös välillisesti muiden alojen työpaikkoihin. Metsätalouden jalostusketjussa on jopa työpaikkaa. Suomessa tuotettuihin ja jalostettuihin elintarvikkeisiin, lähimetsän uusiutuvaan energiaan ja kotimaiseen puuhun käytetyt varat ovat parhaimmillaan investointi oman kunnan ja lähialueen talouteen ja työllisyyteen. Eurot kiertävät paikallisesti, vahvis- tavat paikallistaloutta ja tuovat kunnille ja valtiolle verotuloja myös tulevaisuudessa. Kunnan hankintastrategia kuntoon Lähiruoka, lähienergia, puurakentaminen ja lähipalveluiden käyttö tulisi sisällyttää kuntien strategioihin. Asioiden kirjaaminen strategiaan tukee päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehiä työskentelemään linjausten mukaan. Kunnan hankintastrategiassa pitää olla selkeä tulevaisuuskuva ja määrittely, mitä asioita pidetään tärkeinä ja millaisia tuotteita ja palveluja kunnan rahoilla hankitaan. Jos kunnassa ei ole vielä hankintastrategiaa tai kirjallista hankintapolitiikkaa, tee aloite ja vaadi, että strategia tehdään. Jos hankintastrategia jo on, huolehdi, että se päivitetään. Jos kunta liittyy usean kunnan hankintarenkaaseen tai -yhtiöön, vaadi, että hankintastrategiaa tehtäessä arvioidaan yhteishankintojen vaikutukset erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuihin. 4 5

4 Jos hankinnoista ei ole kunnassa vielä keskusteltu, on aika käydä arvokeskustelu. Päätökset vaikuttavat ruoan laatuun ja palvelujen hankintaan siihen, mihin verorahat käytetään. Onko oikein, että verorahat menevät ulkomaille? Halutaanko ostaa suomalaisia ja kenties paikallisia elintarvikkeita? Kuntapäättäjänä sinun ei tarvitse hallita lainsäädännön kiemuroita. Virkamiesten tehtävänä on tuntea lait ja niiden vaatimukset ja hoitaa hankintatoimea kunnassa yhteisesti päätetyn linjan mukaan. Sinun on tärkeä tiedostaa, millaisia päätöksiä voidaan tehdä ja miten hankintoja voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Kestävä kehitys on otettava monipuolisesti huomioon kaikessa kunnan toiminnassa. Kunnan olisi hankintatoimessaan noudatettava valtioneuvoston periaatepäätöstä (2010) kestävien ja ympäristöystävällisten valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Julkisten hankintojen säädökset Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Säätelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintaa koskevat samat periaatteet, olipa kyseessä tavaroiden (elintarvikkeet), tuotteiden (tietokoneet) tai palveluiden (perhekoti) hankinta tai vaikkapa urakkahankinta (teiden auraus). Kunnan palvelustrategiassa tulisi määritellä, mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankintalainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan kunnan ostamiin palveluihin. Kunta, kuntayhtymä ja kunnan liikelaitos noudattavat kansallista lainsäädäntöä ja EU:n direktiiviä sekä Maailman kauppajärjestön GPA-sopimusta (SopS 5/1995). Tärkeimmät ovat hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja hankinta-asetus (614/2007)sekä EU:n julkisten hankintojen direktiivi(2004/18/ey). Julkiset hankinnat voidaan jakaa kansallisiin ja EU-hankintoihin hankinnan kokonaisarvon mukaan. Kynnysarvo tarkoittaa yksittäisen hankinnan ennakoitua arvonlisäverotonta arvoa. Kynnysarvoja on kaksi erilaista: kansallinen kynnysarvo ja EU-kynnysarvo. Hankintalakia uudistetaan, mikä muuttaa kynnysarvoja. Tässä esitetyt arvot ovat voimassa toistaiseksi. Ennakoitu arvo on suurin maksettava kokonaiskorvaus. Kynnysarvo on hankinnan arvo hankintailmoituksen lähettämishetkellä tai hankintamenettelyn aloittamisen hetkenä. Kuntia koskevat kansalliset kynnysarvot ovat euroa (tavara- ja palveluhankinnat), euroa (tietyt terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut) ja euroa (rakennusurakat). Kuntia koskevat EU-kynnysarvot ovat euroa (tavara- ja palveluhankinnat) ja euroa (rakennusurakat). Jos kynnysarvo ylitetään, hankinta on kilpailutettava. Hankintalain mukaisesti kaikista yli euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista (mm. ruoka), yli euron sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista sekä yli euron rakennusurakoista on ilmoitettava Hilma-hankintailmoitusjärjestelmässä (hilma.fi). Jos hankinta ei ylitä kansallista kynnysarvoa, se on pienhankinta. Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Pienhankinnat on kilpailutettava, mutta kevyemmällä tavalla. Hankintalain periaatteet koskevat myös pienhankintoja. Tarjouspyyntö on kilpailutuksessa avainasemassa: se määrittelee, mitä tarjoajien pitää tarjota. Laatuvaatimusten on oltava selkeästi kirjoitettu tarjouspyyntöön. Tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Virkamiehet laativat tarjouspyynnön kunnan hankintastrategian periaatteiden mukaan. He päättävät kilpailuttamismenettelystä. Tarjoukset otetaan vastaan määräaikoja noudattaen ja hankintapäätös tehdään. Kunta tekee kirjallisen hankintasopimuksen. Hankintapäätöksestä voi valittaa markkinatuomioistuimeen, jos kansalliset kynnysarvot ylittyvät. Hankintaoikaisu voidaan tehdä hankintayksikölle myös pienhankinnoissa. 6 7

5 Hankintalain periaatteet Voiko kotimaisuutta tai paikallisuutta edistää? Syrjimättömyysperiaatteen mukaan kaikkia tarjoajaehdokkaita on kohdeltava samalla tavalla. Esimerkiksi tarjouspyynnössä ei saa suoraan suosia paikallisia tai suomalaisia yrityksiä, niiden tuotteita tai palveluja. Laatuvaatimuksia saa ja pitää käyttää. Tarjouspyynnössä voi esim. määritellä, että leivän on oltava leivottu samana vuorokautena, kun se käytetään. Avoimuusperiaatteella varmistetaan avoin ja läpinäkyvä tarjouskilpailu. Ei haluta, että tarjouskilpailuja voitetaan esim. sukulaisuudella tai muilla suhteilla. Kilpailun on oltava reilu, vaikka halutaan suomalaisia tuotteita tai palveluja. Suhteellisuusperiaate edellyttää, että vaatimukset eivät ole liian ankaria. Kunta saa kuitenkin päättää ehdoistaan ja vaatimuksistaan siten, että se saa juuri sellaisia tuotteita kuin haluaa. Laatuvaatimuksia saa olla. Voidaan esimerkiksi vaatia, että marjojen on sovittava käyttöön kuumentamatta. Näitä kolmea periaatetta kunnioittaen voidaan kunnallisissa hankinnoissa ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita. Kyllä, mutta tarjouspyyntöön ei voi kirjoittaa, että halutaan ainoastaan suomalaisia tuotteita tai palveluja. Hankintalainsäädännön mukaan tarjouspyynnössä on määriteltävä laatuvaatimukset, jotka voivat koskea esimerkiksi tuotantotapaa, toimitusketjun lyhyyttä (vaikuttaa laatuun ja ympäristöön), tuotteen jäljitettävyyttä, sertifiointia jne. Hankinnan jakaminen osiin on täysin laillista. Hankintoja voi jakaa, jos kunta haluaa mahdollistaa pienemmille tavaran tai palvelun tuottajille mahdollisuuden osallistua tarjouskilpailuun. Pienten yritysten on vaikea osallistua, jos tarjouspyynnössä määritellyt määrät ovat liian suuria. Osiin jaetun hankinnan kynnysarvo on kaikkien osien kynnysarvojen yhteissumma. Hankintaa ei saa pilkkoa kynnysarvojen alittamiseksi. Tarjouspyyntö on tärkein osa hankintamenettelyä. Tarjouspyynnössä määritellään laatuvaatimukset yksityiskohtaisesti. Hankintastrategiassa on kuitenkin jo määrätty, mitkä asiat virkamiesten on otettava huomioon, kun yksittäinen tarjouspyyntö kirjoitetaan. Lähiruoalle laatuvaatimukset Kunnat tarjoavat vuosittain kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ym. lähes 450 miljoonaa ateriaa. Jokainen suomalainen syö vuodessa 150 julkista ateriaa. Tässä kuntapäättäjällä on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä suuri osa suomalaisista syö. Suomalaisen ruoan tuottajat noudattavat suomalaista lainsäädäntöä ja elintarvikeketjun laatujärjestelmien kautta tuotantotapaa, jonka vaatimukset mm. eläinten hyvinvoinnissa ovat maailman vastuullisimpia. Suomalainen tuottaja noudattaa lainsäädäntöä, joka tuo mukanaan huomattavia kustannuksia. Onko moraalisesti ja eettisesti oikein, että julkisissa hankinnoissa ei ole määritelty elintarvikkeiden laatuvaatimuksia niin, että ruoan olisi täytettävä suomalaisen tuotantotavan säännökset? Vaadimme, että omassa kunnassa toimivan sikalan on oltava tietynlainen, mutta samaan aikaan ostam- me verorahoilla surutta halpaa sianlihaa, joka on tuotettu huomattavasti huonommissa olosuhteissa. Lainsäätäjä vaatii, että suomalainen tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissamme syödään lihaa, jota olisi laitonta tuottaa Suomessa. Voimmeko vaikuttaa asiaan? Valinta ja päätös ovat kuntapäättäjän vallassa. Monissa kyselyissä on selvinnyt, että suomalaiset haluavat suomalaista ruokaa. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton lokakuussa 2012 teettämän kyselyn mukaan 88 prosenttia suomalaisista haluaa, että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. MTK:n määritelmän mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. 8 9

6 Vinkkilista kuntapäättäjälle lähiruoan lisäämiseksi 1. Kunnassa tehdään periaatepäätös edistää kunnan elintarvikehankinnoissa hyvää ja kestävällä tavalla tuotettua lähiruokaa. 2. Hankintaohjeistuksessa: Otetaan huomioon vaatimukset mm. ruoan hintaan, turvallisuuteen, tuotantotapaan, jäljitettävyyteen ja alkuperään liittyen. Varmistetaan, että ilmasto-, energia- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon hankintapäätöksiä tehtäessä. Otetaan huomioon myös huoltovarmuusnäkökohdat aiempaa kattavammin. Tehdään selvitys erilaisten kriisitilanteiden aiheuttamista riskeistä kaupungin vastuulla olevalle elintarvikehuollolle. 3. Elintarvikehankintojen yhteydessä määritellään ruoan laatuvaatimukset, kuten tuoreus, turvallisuus, joustavuus sekä tarpeeseen perustuva oikea määrä ja laatu. Esimerkiksi pakkausten pitää olla tarpeeseen sopivat, jalostusasteen pitää sopia käyttötarkoitukseen, tuotteiden laadun pitää säilyä kuljetuksessa ja varastoinnissa. 4. Elintarvikehankintoja ei ilman erityisen painavaa syytä tehdä pelkästään hinnan perusteella, vaan laadulle laitetaan iso painoarvo. 5. Parannetaan kunnan ja ruoka-alan toimijoiden yhteydenpitoa järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja tapaamisia. 6. Tehostetaan kunnan tiedotusta elintarvikehankinnoista, erityisesti tulossa olevista kilpailutuksista

7 Muillekin hankinnoille laatuvaatimukset Kunnan hankintastrategiaan ja -ohjeistukseen voi sisällyttää myös esimerkiksi paperitavaroita, huonekaluja ja uusiutuvaa energiaa koskevia vaatimuksia. Kunta voi edellyttää, että sen omissa painotuotteissa ja papereissa käytetään PEFC-sertifioitua paperia. Kunta voi päättää, että ostaa vain PEFC-sertifioituja puutuotteita. Kunta voi päättää, että suuntautuu julkisessa rakentamisessa puuraakaaineen käyttöön ja siirtyy omissa rakennuksissa uusiutuvan metsäenergian käyttöön. Kuntapäättäjän muistilista lähienergian lisäämiseksi: 1. Kunta teettää energiakatselmuksen ja selvittää mahdollisuudet siirtyä pelletin tai puun käyttöön. 2. Kunta ottaa kaavamääräyksin käyttöön uusiutuvan energian. 3. Kunta ottaa tavoitteeksi ympäristöperusteisen (vähäinen hiilijälki, lyhyt metsähakkeen kuljetusmatka jne.) energiantuotannon. 4. Kunta tekee selvityksen energiahuoltovarmuudesta. 5. Kunta kannustaa energiayrittäjyyttä. Lisätietoja Kuntaliiton ja TEM:n hankintojen neuvontaja infopiste TEM:n maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa ilmoitetaan julkisista hankinnoista julkisten hankintojen seurantapaikka 3. Viisas maankäyttö hyödyntää koko kunnan elinvoiman Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) lähtee siitä, että päätösvalta kunnan maankäytöstä ja kaavoituksesta on kunnalla. Kunta päättää kaavojen sisällöstä lain antamissa puitteissa, kunta päättää kaavoitettavista alueista ja kunta päättää (poikkeuksena rantarakentaminen) pääosasta poikkeusluvista. Vastuu kunnan alueen maankäytön järjestämisestä on kunnalla, ei esimerkiksi ELY-keskuksella. Kaavoituksella kunta suunnittelee yleensä yksityisten ihmisten omaisuuden käyttöä. Koska kyse on toisen omaisuuden käytön suunnittelemisesta, on omistajalle varattava erityinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Perustuslaki takaa yksityiselle omaisuudelle erityisen suojan, jota kaavoituksessa on kunnioitettava. Kunnan tulee käyttää annettua valtaa niin, että kunnan eri osat ovat tasaarvoisessa asemassa. Muun muassa rakentaminen tulee olla järkevästi mahdollista kunnan koko alueella. Erityisesti maaseutumaisilla alueilla ranta-alueet ovat huomattava voimavara, jota on voitava käyttää hajarakennusoikeuden puitteissa. Kuntapäättäjän kannattaa pysähtyä miettimään, millaisilla päätöksillä kunnan kaikki asukkaat ja yrittäjät tulevat tyytyväisiksi ja haluavat asua ja yrittää kunnan eri alueilla. Kunnilla on valta päättää maankäytöstä ja kaavoituksesta, päätökset tehdään valtuustoissa. Kuntien maankäytön tehtävänä on kuntarakenteen, ympäristön, liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kokonaisvaltainen kehittäminen, hallinta ja hoito. Kaavoituksella määritellään, mihin tarkoitukseen ja miten maaalueita kunnissa käytetään. Parhaimmillaan kaavoitus tukee koko kunnan alueen kehittymistä ja kaikkien voimavarojen hyödyntämistä. Mutta epäonnistunut kaavoitus on myös järeä väline estämään ja jarruttamaan kehitystä. Viime vuosina on Suomessa voimistunut vallankäyttö, jolla pyritään tiivistämään yhdyskuntarakennetta ja hillitsemään asuntojen rakentamista ja yritysten kehittymistä kaava-alueiden ulkopuolelle. Suurten asutuskeskusten tarpeisiin suunnitellut yhdyskuntarakenteen kehittämiskeinot on otettu kirjaimellisesti käyttöön myös hyvin maaseutumaisissa kunnissa

8 Liian monen haja-asutusalueelle asumaan haluavan perheen unelma kodista maalla on kaatunut siihen, että kunta ei ole antanut lupaa rakentaa kaavoittamattomalle alueelle. Tarpeettoman usein myös ELY-keskus on käyttänyt valitusoikeuttaan, kun kunta on oman harkintansa mukaisesti luvan myöntänyt. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen perusteluina on käytetty ilmasto- ja ympäristöväitteitä, jotka syyllistävät maaseudulla asuvia ja mökkiläisiä. Väitteet eivät kaikin osin kestä tieteellistä tarkastelua. Kunnan luottamushenkilöillä on valtaa päättää, saavatko ihmiset tulevaisuudessa asua siellä, missä haluavat ja voivatko taajamien ulkopuolella toimivat yritykset kehittyä koko kunnan parhaaksi. Alueiden käyttöä suunnitellaan kaavoilla Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava sekä niitä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suunnittelujärjestelmä on hierarkkinen siten, että ylemmänasteinen kaava ohjaa alemmanasteista: maakuntakaava yleiskaavaa ja yleiskaava asemakaavaa. Maakuntakaava ohjaa asemakaavoitusta vain, jos yleiskaavaa ei ole. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaikuttavat pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta, mutta niissä on myös suoraan yleis- ja asemakaavoitusta koskevia tavoitteita. Maakuntakaava Yleisluontoisin kaava on maakuntakaava, jonka maakunnan liitto laatii alueelleen. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman maankäytöstä. Se voidaan laatia myös vaiheittain, koskien tiettyä teemaa ja aihekokonaisuutta, kuten luonnonvaroja, tuulivoimaa, liikennettä ja kulttuuriympäristöä. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella, mutta ohjaa näiden kaavojen muuttamista. Viranomaisten on alueiden käyttöä koskevassa toiminnassaan otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja pidettävä huolta siitä, ettei kaavan toteuttamista vaikeuteta. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin suoraan ohjata rakentamista (rantayleiskaava ja kyläkaava). Ranta-alueita koskevassa yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että yleiskaavaa tai sen osaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 momentti) rantavyöhykkeellä tai -alueella. Määräys voidaan liittää esimerkiksi sellaiseen loma-asuntojen alueeseen, jolla rakentamisen määrä ja sijoittuminen on osoitettu maanomistajakohtaisesti. Alueella voi olla myös omakotitalojen rakennuspaikkoja tai pienehköjä matkailupalveluja. Jos rannalle halutaan osoittaa tavanomaista huomattavasti normaalia tiiviimpää loma-asutusta, merkittäviä matkailupalveluja tai laajahko alue vakituista asumista varten, alue tulee suunnitella kunnan asemakaavalla tai maanomistajan laatimalla ranta-asemakaavalla. Rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa mitoitettavan alueen rakennuspaikkojen määrä ja sijainti osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Samalla on turvattava rakentamattomiksi osoitettujen alueiden säilyminen rakentamattomina. Myös kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus on tarpeen osoittaa. Lisäksi kaavassa voi olla rakennustapaa ja perustellusta syystä myös jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Kaavaa laadittaessa on tehtävä riittävät luonto- ja muut selvitykset sekä arvioitava kaavan vaikutukset. Kaavakartan mittakaavan tulee olla riittävän suuri, jotta rakennuspaikat voidaan osoittaa. Koska rakentamiseen suoraan oikeuttava rantayleiskaava voi hoitaa maanomistajalle muutoin kuuluvia rantaasemakaavan tehtäviä, kunnalla on lain mukaan mahdollisuus periä enintään puolet loma-asutusta järjestelevän yleiskaavan laatimiskustannuksista maanomistajilta (MRL 76 ). Asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus. Asemakaavan tekemisestä vastaa kunta. Siinä osoitetaan alueita eri tarkoituksiin, kuten asumiseen, virkistykseen, liikenteeseen sekä elinkeinojen ja palvelujen tarpeisiin. Asemakaavassa annetaan myös kaavan tarkoitus huomioon ottaen tarpeellisia määräyksiä rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Asemakaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi rakennusten sijoittamista, kokoa ja kerrosalan määrää. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus) eikä asemakaava-alueelle saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle (MRL 58 )

9 Asemakaava-alueella on aina voimassa toimenpiderajoitus: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toimenpide on tarpeen asemakaavan toteuttamiseksi tai se perustuu myönnettyyn rakennuslupaan (MRL 128 ). Maanomistaja voi laatia maalleen ranta-asemakaavan, joka soveltuu pääasiassa lomaasutuksen suunnitteluun. Loma-asutuksen joukossa voi olla myös yksittäisiä vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Yksityiskohtaista suunnittelua vaativat esimerkiksi rakentamisen suuri määrä, rakennusten tiheä sijoittelu, rakentamisen ja teiden sovittaminen maastoon sekä mahdolliset vesihuollon järjestelyt. Ranta-asemakaavaa käytetään, kun kyse on pääasiassa loma-asutuksen suunnittelusta. Asemakaava tarvitaan, jos rannalle halutaan sijoittaa pääasiassa tai yksinomaan vakituista asutusta. Kaavoihin voidaan sisällyttää määräyksiä, joilla on toimintaa rajoittavia ja sallivia vaikutuksia. Kaavan aluevarauksien perustana tulee olla eri alueiden vallitseva käyttö, luonnonvarat, sijainti ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Aluevarausten edellyttämien muutosten perusteella arvioidaan muun muassa kaavan tasapuolisuutta ja kohtuullisuutta. ALOITUSVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Valtuuston päätös kaavoitettavasta alueesta ja kaavan tavoitteista Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen TIEDOTTAMINEN: kuulutuskirje maanomistajille (käsitellään heidän omaisuutensa käyttöä) mielipiteen antaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Yleiskaavan ja asemakaavan laatimisen vaiheet LAATIMISVAIHE Kaavaluonnoksen valmistelu ja esittely Lautakunnan käsittely Luonnoksesta kuuleminen TIEDOTTAMINEN: kirje maanomistajille kuulutus alustavasta nähtävilläolosta mielipiteen kertominen kaavaluonnoksesta kaavan valmistelijalle Tämä on tärkein vaihe kaavaan vaikuttamisessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotuksen valmistelu Lautakunnan käsittely Kunnanhallituksen käsittely Kaavaehdotuksen virallinen nähtävilläolo (min 30 vrk) TIEDOTTAMINEN: kuulutus kaavaehdotuksen virallisesta nähtävilläolosta kirje maanomistajille (käsitellään heidän omaisuutensa käyttöä) muistutuksen jättäminen kunnanhallitukselle nähtävilläoloaikana HYVÄKSYMISVAIHE Kunnanhallituksen käsittely Valtuuston hyväksymispäätös TIEDOTTAMINEN: kuulutus kaavan hyväksymisestä kaavan hyväksymispäätöksestä 30 vrk valitusaika hallintooikeuteen TIEDOTTAMINEN: Kuulutus kaavan voimaantulosta, kun kaava on lainvoimainen Maakuntakaava Kuntien yhteinen yleiskaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) hyväksyy valtioneuvosto: On otettava erityisesti maakuntakaavaa laadittaessa huomioon niin, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntaliiton valtuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö (YM). Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyvät kunnanvaltuustot ja vahvistaa YM. Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto

10 Vinkki kuntapäättäjälle: Päätösvalta kaavoituksessa kuuluu kunnalle. Tähän päätösvaltaan sisältyvät muun muassa kaavoitettavan alueen valitseminen ja kaavan sisältö. Kaavan sisällön kannalta on olennaista esimerkiksi, miten rakennusoikeus mitoitetaan ja miten rakennusoikeuden määrä lasketaan. Valtion rooli kaavoituksessa rajoittuu kahteen asiaan. Valtion viranomaisten velvollisuus on valvoa, että kaavoituksessa noudatetaan lakia ja otetaan riittävästi huomioon valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Muusta kaavan sisällöstä päättää kunta. Kaavaa laadittaessa käydään kunnan ja valtion viranomaisten välillä viranomaisneuvottelut. Kunnan pitää käyttää sille annettua valtaa eikä alistua kuunteluoppilaaksi, sillä lain mukaan kunta on neuvottelussa tasavertainen neuvotteluosapuoli. Kunta luvan myöntäjänä Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kunnan tehtäviin kuuluu päättää viidestä eri luvasta, joita ovat 1) rakennuslupa, 2) purkulupa, 3) toimenpidelupa, 4) maisematyölupa ja 5) poikkeamispäätös. Nämä luvat ovat kiinteässä yhteydessä kaavoitukseen. Vinkki kuntapäättäjälle: Kaava tulee laatia niin, että poikkeamispäätöksiä tarvitaan mahdollisimman vähän. Perusrakentamisoikeus Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, erityisesti suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella, että maanomistusoikeuteen kuuluva perusrakentamisoikeus toteutuu. Kunnan ei ole taloudellisesti järkevää jarruttaa kuntaan tehtäviä investointeja ja pelätä infrastruktuurin rakentamisesta seuraavia kulueriä. Perusrakentamisoikeudella tarkoitetaan maanomistajan oikeutta rakentamiskelpoisen maan tavanomaiseen, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen rakentamistarkoituksessa. Hajarakentamisoikeus osana perusrakentamisoikeutta tarkoittaa maanomistajan oikeutta rakentaa hajaasutusmaisesti rakennuksia muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain vaatimin edellytyksin. Perusrakentamisoikeus tulee yleisesti tunnustaa haja-asutusalueilla eikä sitä saa viranomaisten tai poliitikkojen päätöksin perusteetta heikentää. Perus- ja hajarakentamisoikeus ovat maa- ja metsätalouden ja maaseudulla asumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Kunta, joka vaikeuttaa rakentamista kuntakeskusten ulkopuolella hidastelemalla rakennuslupien myöntämisessä tai tekemällä suunnittelutarvealuepäätöksiä (MRL 16) ilman aikomustakaan alkaa kaavoitusproses

11 sia, luo pahimmassa tapauksessa kuntakeskustojen ympärille rakennuskannaltaan vanhenevan haja-asutusalueen kehän, jonka toiselle puolelle alkaa muodostua uusi tiiviimmin rakennettu alue. Vinkki kuntapäättäjälle: Kaavassa pitää määrittää tilakohtainen rakentamisoikeus. Kunnassa ei tulisi laatia sellaista kaavaa, joka estää perustuslaillisen rakentamisoikeuden. Jos jostain syystä tällainen kaava kuitenkin laaditaan, kunnan tulee varautua korvaamaan kaavasta aiheutuvat menetykset maanomistajille. Päätöksiä suunnittelutarvealueista tulee käyttää vain tilanteissa, joissa alueelle kohdistuu todellinen rakennuspaine ja kunta on todella aikeissa aloittaa kaavoittamisen lähiaikoina. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavan tuomion siitä, että viranomais- tai tuomioistuinprosessi on kestänyt kansalaisen kannalta kohtuuttoman kauan. Eräässä tapauksessa kohtuuttoman pitkäksi ajaksi katsottiin noin kahdeksan vuotta. Kaavoituksen aloittamiseen kuluva aika ei saa venyä kohtuuttoman pitkäksi. Rantakaavoitus ja -rakentaminen Maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä haluttiin kaavoitusta ja rakentamista koskeva valta siirtää valtiolta kunnille muilta paitsi rantarakentamisen osalta. Rantarakentamisen poikkeamispäätökset tekee pääosin ELY-keskus. Kunnat vastaavat suurimmaksi osaksi kaavoista poikkeamisista ja käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämästä poikkeamispäätöksestä. Lisäksi kunta antaa lausunnon kaikista poikkeamishakemuksista. Ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Sama koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan lomaasutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske esimerkiksi maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista tai olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Kunta voi vapauttaa lain määräämästä suunnittelutarpeesta ELY-keskusta kuultuaan enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan sellaiset ranta- alueet, joilla ei ole sijaintinsa vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällä ratkaisulla kunta voi helpottaa rakentamista, sillä päätöksen jälkeen kyseisille alueille voidaan rakentaa suoraan kunnan myöntämillä rakennusluvilla. Vinkki kuntapäättäjälle: Kunnan rakennusjärjestyksessä on määriteltävä pienin sallittu tontti tai tila, jolle saa rakentaa. Kokovaatimusten on oltava kohtuullisia, koska rakennusjärjestykseen ei sisälly korvausmekanismia, jolla kohtuuttomuus voitaisiin korvata. Useiden hehtaareiden kokovaatimus on selvästi kohtuuton. Kohtuullisena voidaan vielä pitää noin neliömetriä. Rakennusjärjestyksessä on myös määriteltävä lyhin sallittu rakentamisetäisyys rannasta. Yli 50 metrin etäisyyden vaatimista voidaan pitää kohtuuttomana määräyksenä. Vesihuolto Kunnalla on merkittävä rooli järkevän ja oikeudenmukaisen vesihuoltojärjestelmän valinnassa. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Toiminta-alueen rajaus on tehtävä huolella, jotta kunta ja kuntalaiset välttyisivät tarpeettomalta poikkeamislupa- ja valitusprosessilta. Toimintaalueen on oltava sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Toiminta-alueen rajauksen merkittävyys johtuu siitä, että kiinteistönomistajien velvollisuus liittyä viemäriverkostoon on varsin vahva. Jos toiminta-alueen rajaus on tehty ilman tarkkaa ja seikkaperäistä harkintaa, päädytään kiinteistön omistajien kannalta helposti kohtuuttomiin ja kunnan talouden kannalta kestämättömiin tilanteisiin. Vinkki kuntapäättäjälle: Vesiosuuskuntien toimialueen vahvistamiselle ei ole varsinaista tarvetta, koska vapaaehtoisuuden kautta syntyy järkevämpiä taloudellisia hankkeita. Mikäli toimialue vahvistetaan, on sitä ennen hankittava kaikkien toimialueella olevien kiinteistönomistajien suostumus. Vesiosuuskunnan kuuleminen ei riitä. Mikäli poikkeuslupia haetaan vesilaitokseen tai vesiosuuskuntiin liittymisestä, olisi kunnioitettava kiinteistönomistajien tahtoa ja vähintään sallittava niin pitkät siirtymäajat, että olemassa olevat investoinnit tulevat kuoletetuiksi

12 Kunnan maapolitiikan keinot Maankäyttö- ja rakennuslain sisältämiä kunnan maapolitiikan keinoja ovat vapaaehtoinen maanhankinta, etuosto-oikeus tai maankäyttösopimukset. Mihin tahansa keinoon kunnan poliittinen johto päätyy, kunnan edun mukaista on, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimella menettelyllä. Laajalla tiedotuksella saadaan yhteisymmärrys ja vältetään kielteinen julkisuus ja valitukset. Asiaan osallisia on kuultava lain määräämissä rajoissa, ja maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Pakkokeinoja ei ole tarkoitettu siihen, että maan arvon nousu voitaisiin sosialisoida, siirrättää kunnalle tai toiselle yksityiselle taholle. Pakkokeinojen tarkoituksena on ollut tehdä mahdolliseksi järkevän, suunnittelun tuloksena syntyneen suunnitelman toteutuminen ja estää sen kaatuminen yksittäisten tahojen vastustukseen. Vapaaehtoinen maanhankinta: Mitä enemmän voidaan noudattaa vapaaehtoisuutta ja toimia vapailla markkinoilla, sitä suurempaa luottamusta kunnan noudattama politiikka nauttii. Sopimusyhteiskuntaa tukemalla saavutetaan kestäviä ratkaisuja ja vähennetään valitusprosesseja. Kunnan olisi joka tapauksessa paras ensin tarjota maanomistajalle kaavoitus- tai maankäyttösopimusta. Yleistyvä tapa, jossa maanomistajilta on ensin evätty mahdollisuus saada kaava omistamalleen alueelle, ja kunta on tämän jälkeen ostanut maan joutomaan hinnalla uhaten pakkolunastuksella, ei ole oikeudenmukainen toimintamalli. Suurin osa yhdyskuntarakentamiseen tulevasta maasta on pyrittävä hankkimaan kunnalle vapaaehtoisin kaupoin. Tuloksiin päästään parhaiten, jos maanhankinnat tehdään riittävän ajoissa, maan hinnoittelu on johdonmukaista ja perustuu käypään hintaan ja poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet noudattamaan kunnan maapolitiikan linjauksia, jotka ovat oikeudenmukaisia. Etuosto-oikeus: Etuosto-oikeutta voidaan yksittäistapauksissa ja tapauskohtaisesti harkiten käyttää täydentämään kunnan maanhankintaa. Oikeutta käyttäessään kunta tulee toteutuneessa kiinteistökaupassa ostajan sijaan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Etuosto-oikeuden hyvä puoli on se, että kauppahinta ja muut ehdot ovat saaneet muodostua vapaasti. Maankäyttösopimukset: Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin. Kaavojen sisällöstä ei voida sitovasti sopia. Maankäyttösopimus voidaan sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Rakentamiskehotus: Kunta voi edistää asemakaavan toteutumista tehokkaasti ja taloudellisesti rakentamiskehotuksilla. Tavoitteena on lisätä rakentamattomien, vajaakäyttöisten tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Tarkoituksena ei saa olla hankkia yksityisten omistamia tontteja kunnan omistukseen, vaan saada tontit lähivuosien aikana rakennetuiksi ja tehokkaampaan käyttöön. Kehotus ei vaikuta maanomistajan oikeuteen myydä tonttiaan ja mahdollisuuteen saada tontistaan käypä hinta. Kunnan lunastaessa tontin määrätään maanomistajalle lunastustoimituksessa tontin käypää arvoa vastaava korvaus. Kunnan pitää viimeiseen asti välttää tontin lunastamista. Ensisijaisesti on edistettävä tonttien rakentumista ilman kehotusmenettelyä. Kunta voi avustaa yksityisiä maanomistajia esimerkiksi rakentamissopimuksin tai tonttien markkinoinnissa. Pakkolunastaminen viimeinen keino: Monilla paikkakunnilla pakkolunastukseen suhtaudutaan niin kuin pitääkin viimeisenä keinona. Useammin pakkolunastukseen ei tarvitse turvautua, jos maanomistajien kanssa avoimesti neuvotellaan maan myymisestä tai sen saamisesta rakentamisen piiriin. Useimmiten ongelmia aiheuttavat tilanteet, joissa todelliset neuvottelut ohitetaan ja asiat yritetään ratkaista sanelupolitiikalla. Pakkolunastuksella on paikkansa, mutta se ei ole eikä sen kuulu olla kunnan arkea

13 Yksityistiet Suomessa on lähes km yksityisten tahojen hoitamia teitä. Miljoona suomalaista asuu yksityisteiden piirissä ja pääosin niitä pitkin kuljetetaan puu ja elintarvikkeiden raakaaineet jalostukseen. Kunta voi tukea rahallisesti yksityisteiden kunnossapitoa. Kunta voi myös suostua liikenteenohjauslaitteiden asentamiseen. Näin ylimääräinen liikennepaine ohjautuu yksityisteiltä yleisille teille ja tieverkon kunto säilyy pienemmin investoinnein. Maisemansuojelu Kaikissa kaavoissa voidaan antaa mille alueelle tahansa suojelumääräyksiä maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen ja muiden erityisarvojen vuoksi. Määräykset eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia eivätkä merkitä alueen täyssuojelua. Luonnonsuojelulain mukaisessa maisemansuojelussa kohteena on maiseman kauneusarvo, jonka syntyyn ihmiskäsi on yleensä myötävaikuttanut. Luontoa saa tällöin muuttaa, kunhan maiseman kauneusarvot eivät siitä kärsi. Aluetta voidaan edelleen käyttää taloudelliseen toimintaan, nimenomaan maa- ja metsätalouteen, mutta myös rakentamiseen. Vinkki kuntapäättäjälle: Jos maisemaa suojellaan kaavalla tai suojelumääräyksin, on otettava huomioon, että suojeltavalla kohteella on todellinen erityisarvo ja että määräykset ovat kohtuullisia. Varmuuden vuoksi suojelua ei tarvita. Lukuvinkki kuntapäättäjälle: Asumisen vapaus -kirjassa kymmenen kirjoittajaa kertoo näkemyksiään hyvästä asumisesta. Asumisen vapaus liittyy erityisesti suomalaisen maaseudun tulevaisuuteen. Asumisen vapaus, toim. Juha Kuisma, julkaisija Talonpoikaiskulttuurisäätiö, kustantaja Maahenki, Kirjan myynti 4. Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelu elinkeinoja vahvistamaan Maa- ja metsätalous perustuvat puhtaaseen ympäristöön, luontoon ja vesistöön. Ne käyttävät uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ja tehokkaasti parhaan mahdollisen teknologian avulla, jotta maan hyvä tuottokyky säilyy ja metsät kasvavat vielä sukupolvien ajan. Maa- ja metsätalous tuottavat hoidetun maaseutumaiseman, viljellyt pellot ja kasvavat metsät. Uusiutuvien luonnonvarojen viisas käyttö tarjoaa mahdollisuuksia ja ratkaisuja vastata kotimaisiin ja laajempiin ympäristöuhkiin. Tehokkaasti toimiva maatalous kierrättää ravinteita, ja hoidetut metsät sitovat ilmasta hiilidioksidia. Maa- ja metsätalouden vaikutusta ympäristöön ohjataan muun muassa ympäristönsuojelulailla, joka on ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskeva yleislaki. Lakia sovelletaan kaikkiin päästöjä aiheuttaviin toimintoihin, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Laki sisältää keskeiset ympäristönsuojeluun tähtäävät periaatteet, velvollisuudet ja kiellot. Ympäristön pilaantumisen torjunnan ohjauskeinoina ovat yleisnormit (valtioneuvoston/ ympäristöministeriön asetukset, kunnan ympäristönsuojelumääräykset), ennakkovalvonta (ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely) sekä jälkivalvonta. Ympäristöluvista Valtaosa kotieläintiloista on ympäristölupavelvollisia eläinsuojien vuoksi. Lupavelvollisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintaa ei voi harjoittaa ennen kuin lainvoimainen ympäristölupa on saatu. Ongelmat ja viivästykset ympäristölupien käsittelyssä heijastuvat nopeasti maatalouden investointeihin ja kasvunäkymiin. Kotieläinyrittäjä hakee ympäristöluvan joko aluehallintovirastosta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kunnan lupa tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan esimerkiksi eläinsuojalle, jossa on vähintään 30 lypsylehmää. Lupakynnystä pienemmillä eläinmäärillä voi toimia ilman ympäristölupaa, ellei lainsäädännöstä seuraa muita erityisiä syitä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen eläinsuojien ympäristöluparajat ovat varsin matalat

14 Merkittävä osa maatalousyrittäjistä toimii ympäristölupien piirissä. Yleinen arvio on, että lähes kaikki sikaja siipikarjatilat ovat lupavelvollisia, kun taas lammas- ja hevostilat ovat pääsääntöisesti alle lupakynnyksen olevia toimintoja. Lypsykarjatiloista arviolta 30 prosenttia on ympäristölupaharkinnan piirissä. Voitaneen myös arvioida, että kotieläintuotantoa pääelinkeinonaan harjoittavat ovat ympäristölupavelvollisia eri tuotantosuuntien rakennekehityksen vuoksi. Vinkki kuntapäättäjälle: Ympäristölupaprosessi vaatii laajaa asiantuntemusta niin lainsäädännöstä kuin käsiteltävänä olevasta lupatoiminnasta. Asiantuntemus lisättynä yhteistyö- ja neuvottelutaidoilla takaavat kaikkien kannalta onnistuneen lopputuloksen: nopeasti käsitellyn ympäristöluvan, joka ei siirry tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ympäristölainsäädännön joustavien ja tulkinnanvaraisten normien tueksi on tapana laatia valtakunnallisia ohjeita. Erilaisten ohjeiden säännönmukainen noudattaminen ei kuitenkaan ole ollut niiden laatimisen tarkoitus. Ohjeet ovat sananmukaisesti ohjeellisia eivätkä sido viranomaisia päätöksenteossa. Jokainen ympäristölupahakemus on yksilöllinen, ja lupaharkinta on tapauskohtaista. Kuntien on tärkeää keskittyä merkittäviin ympäristövaikutuksiin erityisesti lupamääräyksiä laadittaessa, jotta niiden lukumäärä pysyy kohtuullisena. Tämä helpottaa myös luvan jälkivalvontaa. Ympäristölupamääräysten laadinta ei ole pelkästään viranhaltijan yksinoikeus, vaan luvan hyväksyvän lautakunnan kuuluu ja pitää ottaa tarvittaessa kantaa myös lupamääräysten sisältöön. Kunnan maataloussihteerin asiantuntemus ympäristönsuojeluasioissa kannattaa hyödyntää. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Laissa on säädetty erikoistilanteista, joita määräykset eivät voi koskea. Tällainen on esimerkiksi luvanvarainen toiminta. Kuntapäättäjän on tärkeä tietää, millaisia tilanteita ja toimintoja varten ympäristönsuojelumääräyksiä voi laatia. Määräysten soveltamisalaa on laissa selvästi rajoitettu, niiden osalta ei kuntapäättäjillä ole harkintavaltaa. Määräykset voivat kohdistua esimerkiksi toimiin, rajoituksiin ja rakennelmiin, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia, valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamiseen sekä vyöhykkeisiin tai alueisiin, joilla lannan tai lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. Määräysten on perustuttava paikallisista olosuhteista johtuviin ja tarpeellisiin toimiin ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi. Näiden edellytysten on täytyttävä, jotta määräys on lain mukainen. Määräysten on kohdistuttava selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on erityisesti huomioitu sellaiseksi ohjauskeinoksi, jonka merkitys ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa on otettava huomioon. Lisäksi on varmistettava, että määräykset ovat perustuslain omaisuudensuojaa ja elinkeinovapautta koskevien säännösten mukaisia. Tällöin ne eivät kohtuuttomasti ja suhteettomasti vaikeuta maaomaisuuden käyttöä ja elinkeinotoimintaa

15 Vinkki kuntapäättäjälle: Ympäristöä koskevan sääntelyn eri alueet ovat yhteyksissä toisiinsa muodostaen monimutkaisen verkoston, mikä edellyttää yhä parempia oikeudellisia valmiuksia säädösten soveltajilta. Tämä on syytä pitää mielessä kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä laadittaessa. Kaikenlaista päällekkäistä sääntelyä tulee välttää se ei ole kunnan eikä elinkeinonharjoittajan edun mukaista. Myös määräysten kohtuullisuus ja elinkeinonharjoittajan mahdollisuus noudattaa niitä on tärkeä ottaa huomioon. Kuntapäättäjän on hyvä olla myös tietoinen perustuslain reunaehdoista viranomaisen norminannolle. Viranomaisnormin, kuten kunnan ympäristönsuojelumääräyksen, vaikutukseen perusoikeuksien suojaan ja lainsäädäntöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutustu maatalouden ja metsätalouden toimijoihin, elinkeinojen sisäisiin ohjauskeinoihin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön ennen määräysten laatimista. Huolellinen taustatyö ja mahdollisten ympäristömääräysten vahvat perustelut edesauttavat määräysten yleistä hyväksyttävyyttä, karsivat valituksia eivätkä turhaan vaikeuta kunnan vihreiden elinkeinojen toimintaa. 5. Luonnonvaroista kasvua ja hyvinvointia Vihreät elinkeinot ovat kasvualoja. Suomen ja oman kuntasi kasvu ja verotulopohjan vahvistuminen on viisasta perustaa elinkeinoihin, jotka pysyvät Suomessa ja työllistävät koko maassa. Kansalaiset haluavat asua maalla, rakentaa sinne asuntoja sekä perustaa ja laajentaa yritystoimintaa. Arvoisa kuntapäättäjä, tässä vielä tiivistettynä ehdotuksia, miten voit hyödyntää MTK:n Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa oman kuntasi parhaaksi: Tukekaa luonnonvaraelinkeinojen kehittämis- ja investointisuunnitelmien laatimista. Nuoret sukupolvenvaihdoksen tekevät yrittäjät vahvistavat kuntien tulo- ja väestöpohjaa. Suunnatkaa julkiset hankinnat suomalaisen lainsäädännön mukaisesti tuotettuun ruokaan, uusiutuvaan energiaan, puuhun ja lähialueen palveluihin. Mahdollistakaa lähiyrittäjien osallistuminen julkisiin hankintakilpailuihin. Painottakaa hankinnoissa aluetalouden kannalta kokonaisedullisinta vaihtoehtoa pelkän hinnan sijaan. Varmistakaa kunnan maankäyttöpolitiikalla ja kaavoituksella, että kunnan kaikilla alueilla voi asua ja yrittää. Kuntien ei pidä omilla päätöksillään kiristää lakeihin ja asetuksiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä ja ympäristölupien myöntämiskäytäntöjä. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen vähimmäistaso riittää varmistamaan vesiensuojelun pääosassa kunnista. Luonnonvaraelinkeinot tarvitsevat toimivat eläinlääkintä- ja lomituspalvelut sekä elinkeinojen kehittämispalvelut. Sähköisten palvelujen ja viestintätekniikan hyödyntäminen edellyttää kuntien tietoliikenneyhteyksien parantamista. Huolehtikaa siitä, että valtio suuntaa varoja tie- ja liikennöintiverkoston parantamiseen. Heikkokuntoiset tiet haittaavat elintarvikkeiden, puun ja metsäenergian kuljetuksia sekä maaseudun yrittäjyyttä ja matkailua. Huolehtikaa tasaarvoisesti kaikista kaduista ja teistä. Avustakaa yksityisteiden kunnossapitoa. Varmistakaa, että kaikilla kuntalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet terveydenhoitoon, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin. Huolehtikaa siitä, että kunnan yhteiskuntatakuun piirissä olevat nuoret voivat työllistyä myös maatiloilla ja muissa maaseudun yrityksissä. Ottakaa kunnan strategiseen päätöksentekoon mukaan maaseutuvaiku- 28 tusten arviointi lisätietoja: 29

16 Omat VINKKINI Lisätietoja ja vinkkejä kuntapäättäjän palvelusivuilta: Sinua palvelevat myös MTK-liittojen ja metsänomistajaliittojen sekä paikallisten tuottajayhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöt. Yhteystiedot löytyvät >Liitot ja yhdistykset. Julkaisija ja tuottaja: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Toimituskunta: Markku Tornberg ja Juho Tuomi, maankäyttö ja kaavoitus Minna Ojanperä, ympäristöluvat Marica Twerin ja Anni-Mari Syväniemi, julkiset hankinnat Paula Viertola, poliittinen edunvalvonta Yhteystiedot: p tai Esitteen kuvat: Eija Hiltunen, sivut 2, 7, 12, Markku Wiik, sivut 12, 16, 18, 19, 24, 27, 30 Emilia Moisio, sivu 12 Tuomas Koivuniemi, sivu 18 Julia von Flittner, sivu 11 MTK:n arkisto, sivu 23 Kekri.fi -kuvapankki, kansi ja sivu 9 31

17 Simonkatu 6 PL 510, Helsinki p PEFC/ Tämä esite on painettu LumiSilk 200 g/130 g -paperille. Paperi on valmistettu Stora Enson Oulun tehtaalla ja valmistuksessa on käytetty PEFC-sertifioitujen metsien puuta. 01/2013, painosmäärä kpl, Erweko Oy

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 14 mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 14 mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Kirkkonummen kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 20.5.2016 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja sen tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty IMATRAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMIALA Rakennusvalvonta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) päivitetty 27.1.2016 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN 1.LÄHDÖKOHDAT Peruste rakennusjärjestyksen uudistamiseksi

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT

KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT 1 KAJAANIN KAUPUNGISSA KAAVOITUKSESTA JA MUISTA KAAVOITUKSEEN LIITTYVISTÄ VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ PERITTÄ- VÄT MAKSUT Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa 30.9.2015 71 Voimassa 23.10.2015 alkaen.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 LIITE 5 / Khall 11.1.2005 Erillisliite Kvalt 26.1.2005 RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 C Maanmittauslaitos SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 1 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 12.10.2015 VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

PYHÄRANTA. RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PYHÄRANTA. RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PYHÄRANTA RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Matildanranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2016 Tämä ranta-asemakaavanmuutos koskee Pyhärannan, Kukolan kylän tilaa 631-406-2-70 Matildanranta. Sijaintikartta

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot