Ajankohtaiskatsaus Norjan energia- ja cleantech-sektorille
|
|
- Siiri Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajankohtaiskatsaus Norjan energia- ja cleantech-sektorille Biodieselin verotus nousee Norjassa samaan suuruusluokkaan tavallisen dieselin kanssa. Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen rakennettavan CCS-testilaitoksen rakennustyöt on saatu alkuun, ja sen on määrä valmistua vuoden vaihteessa Hankkeelle toivotaan lisää yhteistyökumppaneita. Hiilidioksidin varastoinnista povataan Norjalle merkittävää liiketoimintamahdollisuutta; SINTEF:in tutkija arvioi Pohjanmeren varastointipotentiaalin voivan olla jopa 500 mrd tonnia. Norjassa investoidaan tulevina vuosina merkittävästi sähköverkkojen uudistusja parannustöihin. Parannusta vaaditaan sekä Norjan sisäiseen että Norjan ja Euroopan väliseen kaapelikapasiteettiin. Norjassa on tänä vuonna aloittanut toimintansa kahdeksan ympäristöystävällisen energian tutkimuskeskusta, jotka keskittyvät mm. offshore-tuulienergiaan, aurinkoenergiaan, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja CCS-teknologiaan. Statkraft avasi Norjaan maailman ensimmäisen osmoosia hyödyntävän suolavesivoimalan. Voimala on testikäytössä, ja teknologian kaupallistamisen arvioidaan voivan olla mahdollista joidenkin vuosien päästä. Hammerfest Strøm on kehittänyt vuorovesivoimateknologiaa, ja on avaamassa ensimmäistä täysikokoista voimalaa Skotlantiin vuonna Biodieselin verotus nousee Norjassa Norjan punavihreän hallituksen toinen kausi käynnistyi kiistalla biodieselille asetettavasta verosta, josta se on aiemmin tavalliseen dieseliin verrattuna ollut vapautettu. Biodieselille määrättävä vero kirjattiin lokakuussa julkaistuun budjettiesitykseen. Veroa vastustivat kaikki oppositiopuolueet, jotka katsoivat sen lisäävän epävarmuutta edellytyksistä kehittää ympäristöteknologiaa ja uusiutuvaa energiaa Norjassa. Ympäristöjärjestöt suhtautuivat veroon hyvin kriittisesti. Hallituspuolueista SV ja Sp heräsivät vastustamaan veroa budjetin esittelyn jälkeen, mutta joutuivat lopulta taipumaan kiistassa työväenpuolueen tahtoon. Biodieselvero hyväksyttiin suurkäräjillä kaikkien hallituspuolueiden edustajien äänestettyä sen puolesta. Veroratkaisu syntyi pääministeri Jens Stoltenbergin henkilökohtaisen voimakkaan väliintulon turvin. Stoltenberg kertoi näkemyksestään EU-suurlähettiläille heti suurkäräjien äänestyksen jälkeen. Ensisijainen argumentti veronkorotuksen puolesta vaikutti olevan huoli veropohjan kaventumisesta biodieselin markkinaosuuksien kasvun myötä. Pääministeri viittasi siihen, että biodieseliä muut verotuksellisin keinoin tukevat maat, kuten Saksa ja Ruotsi, ovat päättäneet asettaa veroa biodieselille. Stoltenberg ei ole vakuuttunut nykyteknologialla tuotetun biodieselin paremmuudesta ympäristön ja ilmaston näkökulmasta. Norjan tulisi pikemminkin panostaa raideliikenteen kehittämiseen kuin tukea tieliikennettä verotuksellisin keinoin.
2 2 Biodieselille asetettava vero otetaan käyttöön asteittain; vuonna 2010 biodiesel on vapautettu verosta puolittain, ja vuonna 2011 vero otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Huhtikuun alussa voimaan tulleen säädöksen mukaan 2,5 prosenttia Norjassa myytävästä polttoaineesta tulee olla biopolttoainetta. Säädöksen vuoksi tavalliseen dieseliin sekoitetaan viisi prosenttia biodieseliä. Hallitus harkitsee nyt biopolttoaineen osuuden nostamista 2,5 prosentista. Biodieselveropäätöksen yhteydessä hallitus lupasi ympäristöteknologian kehittämiseen 40 miljoonaa kruunua lisävaroja. Teollisuus on protestoinut veroa vastaan voimakkaasti. Viime kesänä biodieseltehtaan avannut Uniol on uhannut lomauttavansa koko henkilökuntansa veron seurauksena. Biodieselsatsausta Norjaan jo jonkin aikaa suunnitellut Norske Skog pohtii nyt satsauksen mielekkyyttä. CCS-testilaitoksen rakennustyöt saatu alkuun, hankkeelle toivotaan lisää yhteistyökumppaneita Norjan hallitus satsaa voimakkaasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian kehitykseen. Ensi vuonna CCS-teknologian kehitykseen myönnetään hallituksen budjetissa 3,5 miljardia kruunua. Suurkäräjät hyväksyi kesällä Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen rakennettavan CCS-testilaitoksen rakentamisen. European CO2 Technology Center Mongstadin (TCM) rakentamistyöt aloitettiin viime kesänä, ja sen on määrä olla valmiina vuodenvaihteessa Hankkeessa ovat mukana Norjan valtio omistamansa Gassnova-yhtiön kautta, Statoil ja Shell. Testilaitoksen kustannusten arvioidaan nousevan 5,5 miljardiin kruunuun. Tarkoituksena on testata kahta erilaista hiilidioksidin talteenottoon tarkoitettua teknologiaa (amine technology, chilled ammonia technology) sekä kaasujalostamon että kaasuvoimalan päästöjen yhteydessä. Talteenotettua hiilidioksidia ei vielä testivaiheessa varastoida. Gassnova suunnittelee koeporauksen tekemistä kartoittaakseen merenpohjasta sopivia varastointipaikkoja hiilidioksidille. Täysikokoisen talteenotto- ja varastointilaitoksen on arvioitu valmistuvan vuonna Näin aikainen valmistumisajankohta kuitenkin edellyttää investointipäätöksen tekemistä vuonna 2012, jolloin testilaitoksen on määrä valmistua. Öljy- ja energiaministeri Terje Riis-Johansenin mukaan päätöksenteossa on tuolloin huomioitava yhtäältä tarve tutkia teknologiavaihtoehtoja riittävän kattavasti ja toisaalta tarve saada päästöjen puhdistus alkuun mahdollisimman nopeasti. Hankkeelle toivotaan lisää yhteistyökumppaneita. Etelä-afrikkalainen Sasol, jonka omistuksessa on joitakin suurimmista yksittäisistä päästöhotspoteista maailmassa, solmi marraskuussa öljy- ja energiaministeriön kanssa aiesopimuksen yhteistyöstä TCM:n yhteydessä. Hiilidioksidin varastointi nähdään Norjassa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuutena. Kansainvälisiä säännöksiä (London-protokoll) ollaan muuttamassa Norjalle edulliseen suuntaan niin, että muista maista talteenotettuja hiilidioksidipäästöjä on jatkossa mahdollista viedä maasta toiseen varastoitavaksi. Tutkimuslaitos SINTEF:in öljy- ja kaasuosaston päätutkija Erik Lindeberg on tutkinut hiilidioksidin varastointia Utsira-kentälle. Utsira-kenttää on hyödynnetty varastona Sleipner-kaasukentältä talteenotetulle hiilidioksidille vuodesta 1996 lähtien. Lindeberg arvioi Pohjanmeren varastointipotentiaalin olevan valtava, ja uskoo, että Pohjanmeren alueelle olisi periaatteessa mahdollista varastoida 500 miljardia tonnia hiilidioksidia. Varastointia varten tarvittava infrastruktuuri ei Lindebergin mukaan merkittävästi poikkeaisi öljyntuotannossa ja kuljetuksessa käytetystä infrastruktuurista. Järjestelmän selkärangaksi riittäisi viisi suurta Keski-Euroopan ja Norjan välillä kulkevaa putkea. Lisätietoja:
3 Yhdysvaltojen energiaministeri Steven Chu vieraili Norjassa 3 Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman Norjan vierailun yhteydessä Norjassa vieraili myös Yhdysvaltojen energiaministeri, fysiikan nobelisti Steven Chu. Chu tapasi vierailunsa aikana norjalaisia ministereitä, osallistui energia- ja ilmastoalan seminaariin ja tutustui muun muassa Mongstadin testilaitokseen sekä Norjan suurimpiin vesivoimaloihin. Chu itse oli erityisen kiinnostunut juuri vesivoimaloista sekä niiden potentiaalista tasapainottaa muuta energiantuotantoa. Mongstadin vierailun yhteydessä Chu totesi, että CCS-teknologia vaikuttaa tällä hetkellä niin kehittyneeltä, että kehitysprosessi varmasti valmistuu 8-10 vuoden kuluessa. Aikataulu on kuitenkin hyvin kunnianhimoinen. Chun mukaan tärkeintä on saada teknologian kustannukset laskuun. Lisäksi tulisi testata erilaisia varastointivaihtoehtoja sekä merenpohjassa että maalla. Chu uskoo, että teknologian kaupallistaminen on 50 prosentin todennäköisyydellä mahdollista kymmenen vuoden päästä. Norjan sähköverkkoihin odotettavissa lähitulevaisuudessa merkittäviä investointeja Norjan valtiollisen sähköverkkoyhtiön Statnettin toimitusjohtaja Auke Lont esitteli syksyllä Norjan sähköverkkoon tulevaisuudessa kohdistuvia investointipaineita. Norjassa joudutaan lähivuosina investoimaan merkittävästi sähköverkkojen uudistus- ja rakennustöihin. Lont näkee tärkeimpinä investointitarpeeseen vaikuttavina tekijöinä öljy- ja kaasu- sekä prosessiteollisuuden kasvavan sähkön tarpeen, toimitusvarmuuden parantamisvaatimukset, globaalisti nousevat energiahinnat sekä ilmastopolitiikan seurauksena uusiutuvan energian tulevaisuudessa kasvavan tuotannon. Investointitarvetta kasvattaa entisestään se, että verkkoihin ei ole Norjassa juurikaan investoitu viimeisen vuoden aikana. Lyhyellä tähtäimellä Norjan sähköjärjestelmän tilanne on hyvä. Haavoittuvin tilanne on Keski-Norjassa sekä Hordalandin läänissä, ja sähkölinjojen rakentaminen tilanteiden helpottamiseksi tulisi saada mahdollisimman nopeasti käyntiin. Öljy- ja kaasuteollisuuden energiatarve katetaan tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön avulla. Tällä on merkitystä erityisesti Pohjois-Norjassa, jossa Statnett on jo hakenut lupaa uuden verkon (420 kv) rakentamiselle Balsfjordista Hammerfestiin, jotta esim. Goliatja Snøhvit-kenttien tarpeet voidaan paremmin täyttää. Jos kysyntä Finnmarkissa kasvaa voimakkaasti, verkkoa tulisi Finnmarkissa vahvistaa sekä itä-länsisuunnassa että Suomen suuntaan. EU:n energiapolitiikka ja ennen kaikkea 2020-tavoite vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi myös Norjan energiantuotantoon. Uusiutuviin energiamuotoihin, ennen kaikkea tuulienergiaan panostaminen Euroopassa parantaa vesivoimaa tuottavan Norjan asemaa tasapainottavan energian viejänä. Norjan ja Pohjoismaiden energiaylijäämä kasvaa tulevaisuudessa Suomen uuden tai uusien ydinvoimaloiden rakentamisen, Ruotsin ydinvoimaloiden toimiaikojen pidentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvaan energiaan panostamisen seurauksena. Norja implementoi EU:n RES-direktiivin, mutta siihen liittyvä tarkka tavoite on vielä sopimatta. Auke Lontin mukaan verkkokapasiteetin rakentaminen pitää Statnettin joka tapauksessa lähivuosina kiireisenä, mutta rakentamisen kanssa tulee todella kiire, mikäli Norjalle asetetaan direktiivin osalta kunnianhimoinen tavoite. Norja on huomattavien energiaresurssiensa vuoksi myös houkutteleva kohde muiden maiden rahoittamille energiahankkeille, jotka direktiivi mahdollistaa. Verkkokapasiteetin lisärakentamiseen kehottaa myös Enovan toimitusjohtaja Nils Christian Nakstad, jonka mukaan sähköylijäämään on todella syytä varautua Norjan ja Euroopan välistä sähköverkkoa parantamalla. Enova on valtion omistama yritys, jonka tehtävänä on edistää energiantuotannon ja käytön kehittymistä ympäristöystävälliseen suuntaan. Uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa syntyvä sähköylijäämä johtaa Norjassa hintojen merkittävään laskuun, jonka myötä energiantuotanto muuttuu kannattamattomaksi, jollei kaapelikapasiteetti Eurooppaan ole riittävä. Liian alhaiset energiahinnat eivät myöskään kannusta energiatehokkuuden parantamiseen, joka on yksi Enovan tärkeimmistä tavoitteista. Nakstad katsoo norjalaisen uusiutuvan energian voivan olla tärkeä tekijä ilmasto-ongelman ratkaisussa Euroopassa.
4 Kahdeksan ympäristöystävällisen energian tutkimuskeskusta aloitti toimintansa 4 Norjaan perustettiin viime keväänä kahdeksan ympäristöystävälliseen energiaan ja energiateknologiaan keskittyvää tutkimuskeskusta (Forskningssentre for miljøvennlig energi, FME). Tutkimusaktiviteetin vahvistaminen energia-alalla pohjautuu vuonna 2008 hallitus- ja oppositiopuolueiden (lukuunottamatta FrP) välillä solmittuun ilmastosopimukseen. Keskuksien tutkimusalat kattavat muun muassa offshore-tuulienergian, aurinkoenergian, bioenergian kehittämisen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä energiatehokkaan rakentamisen. Tutkimuslaitoksien perustamisella on pyritty luomaan hyvät puitteet norjalaisten toimijoiden yhteistyölle näillä tutkimusaloilla. Keskuksilla on yhteistyökumppaneina yrityksiä sekä ulkomaalaisia tutkimuslaitoksia (suomalaisista toimijoista mukana ainakin Åbo Akademi, YIT Building Systems, Metsäntutkimuslaitos). Jokainen keskus saa valtiolta vuosittain miljoonaa kruunua määrärahoja. Keskusten on määrä toimia viisi vuotta, joiden jälkeen niiden saavutuksia arvioidaan. Toimintakautta on mahdollista pidentää arviointiin perustuen. Lisätietoja keskuksista: gename=energisenter%2fhovedsidemal Energiatekniikan instituutin (Institutt for Energiteknikk), Oslon yliopiston, SINTEFin ja NTNU:n yhdessä perustamassa Aurinkokennoteknologian tutkimuskeskuksessa (Norwegian Research Center for Solar Cell Technology), joka on yksi kahdeksasta FME:stä, kehitetään parhaillaan nykyistä huomattavasti tehokkaampaa teknologiaa aurinkoenergian tuottamiseen. Mukana satsauksessa ovat muun muassa myös alan yritykset Hydro, Elkem Solar, REC ja Norsun. Uuden teknologian kehittämisessä hyödynnetään nanoteknologiaa. Nykyiset silikaatista valmistetut aurinkopaneelit voivat hyödyntää prosenttia auringonvalosta. Uuden teknologian avulla valmistetut paneelit pystyvät teoriassa hyödyntämään energiasta 80 prosenttia, ja massatuotannossa valmistettunakin prosenttia. Norjaan avattiin maailman ensimmäinen osmoosia hyödyntävä suolavesivoimala Statkraft avasi marraskuussa Norjaan maailman ensimmäisen suolavesivoimalan. Voimala tuottaa tällä hetkellä sähköä vain hyvin vähän, ja sen pääasiallisena tarkoituksena on testata ja kehittää teknologiaa niin, että ensimmäinen kaupalliseen tarkoitukseen tarkoitettu voimala voidaan rakentaa joidenkin vuosien päästä. Voimalan teknologia perustuu osmoosiin. Voimalassa makea vesi ja merivesi ajetaan omiin kammioihinsa, joiden välissä on osittain veden läpäistävä kalvo. Meriveden suolamolekyylit vetävät makeaa vettä puoleensa läpi kalvon, jolloin paine suolavesikammiossa kasvaa. Painetta voidaan hyödyntää sähköä tuottavassa turbiinissa. Hammerfest Strøm avaa vuorovesivoimalan Skotlantiin Norjalainen Hammerfest Strøm on erikoistunut vuorovesiteknologiaan. Yrityksen kehittämän teknologian voidaan hieman yksinkertaistetusti sanoa perustuvan olemassa olevaan vesivoima- ja offshore-teknologiaan. Yritys on testannut teknologiaansa Kvalsundin rannikolla Finnmarkissa prototyypin avulla neljän vuoden ajan. Tänä aikana voimala on tuottanut sähkö yhteensä kotitalouden tarpeisiin. Testikausi on ollut onnistunut, ja ensi vuonna on tarkoitus rakentaa ensimmäinen täysikokoinen vuorovesivoimalaitos (teholtaan 1 MW) Skotlantiin. Teknologiaa on testattu 50 metrin syvyydessä merenpohjassa. Näin siitä ei aiheudu haittaa meriliikenteelle, eikä se myöskään ole haitaksi maisemalle. Teknologian vahvuuksiksi voidaan myös laskea se, että vuorovedet ja niin myös sähkön tuotanto ovat hyvin ennakoitavissa, ja että teknologiaa on mahdollista käyttää suurimmassa osassa maailmaa.
5 5 Hammerfest Strømin omistajiin lukeutuvat muun muassa Statoil New Energy, Hammerfest Energi sekä Scottish Power Renewables. Suomalainen Preseco Oy keskeisesti mukana Trondheimin alueen biokaasuhankkeessa Malvik Biogas As on kehittänyt Trondheimille ja sen naapurikunnille kokonaisvaltaisen biokaasuhankkeen, jonka turvin kaupunkialueen kaikki bussit siirtyvät käyttämään nestemäistä biokaasua (metaania) 2012 mennessä. Esityksen mukaan keskeisimmän teknologian hanketta varten toimittaisi suomalainen, Espoossa ja Vaasassa toimiva Preseco Oy, joka on Malvik Biogas As:n vähemmistöosakas (20%). Trondheimin alueen bussivarikon viereen aiotaan rakentaa nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos. Raaka-aineena on tarkoitus käyttää teurastus- ja muita biojätteitä. Tuotettavan kaasun lasketaan riittävän vähintään 150 bussille, myöhemmässä vaiheessa 250:lle. Hanke on ympäristö- ja ilmastopoliittisesti erittäin attraktiivinen. Johtuen sijainnistaan vuonon pohjukassa Trondheim kärsii pahoista ilmanlaatuongelmista dieselillä kulkevien ajoneuvojen pienhiukkaspäästöjen muodossa. Siirtyminen biokaasun käyttöön parantaisi ilmanlaatua oleellisesti. Samalla vähennetään alueen hiilidioksidipäästöjä ja kevennetään jätehuoltotaakkaa. Malvikin (ja Presecon) edustajan Christoffer Worsöen mukaan hanke on liiketaloudellisesti varsin kannattava. Finnveran myöntämät luottotakuut lisäävät hankkeen houkuttelevuutta poliittisten päättäjien näkökulmasta. Investoinnin kustannukset nousevat lähes 300 miljoonaan kruunuun. Hankkeen tuotto olisi 8-15 prosentin tasolla riippuen reunaehdoista. Hanke esitellään Sör-Tröndelagin maakunnan,trondheimin kaupungin ja sen naapurikuntien poliittisille päättäjille Malvik/Preseco toivoo, että investointipäätös syntyy vielä tammikuun aikana. Jos investointipäätös tehdään, hankkeesta on tulossa merkittävä cleantech-referenssi Suomellekin. Presecon ohella hankkeeseen osallistuu toinen suomalainen yritys, BMH Service Uudestakaupungista. Suurlähettiläs on Presecon norjalaisedustajan toivomuksesta käynyt keskusteluja hankkeesta sekä Sör-Tröndelagin maakunnan että Trondheimin kaupungin johdon edustajien kanssa. Asenteet hanketta kohtaan ovat varsin myötämielisiä. Mikäli hanke etenee toivotulla tavalla, se esitellään jo huhtikuussa järjestettävillä norjalaisilla jätehuoltomessuilla.
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotLannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella
Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotUusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen
Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotEnergia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotLUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.
LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotSundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa
Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari
LisätiedotTEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotEtanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013
Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,
ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset
Kokoeko-seminaari Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset 12.2.2019 GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. INVESTOINNIT 58,1 milj. MAAKAASULIIKETOIMINNAN MYYNTI
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotTurun kestävät energianhankinnan ratkaisut
Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotNeo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii
VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea
LisätiedotEnergiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo
Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotMitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011
Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotTUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen
LisätiedotLIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan
EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotSolnet Green Energy Oy
Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotNEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille
NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotLahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p
Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotMetsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotAurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
Lisätiedot