3 / vuosikerta RAJAMME VARTIJAT. Vartiolaiva Turva Open Ship -kiertueella Rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni Uudet RIB-veneet vauhdissa

Transkriptio

1 RAJAMME VARTIJAT Vartiolaiva Turva Open Ship -kiertueella Rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni Uudet RIB-veneet vauhdissa 3 / vuosikerta

2 14 Myrskylintu, Rajavartiolaitoksen uusi järeä RIB-vene, kiitää Suomenlahdella. KUVA: HARRI EKHOLM 46 Muonion rajavartioaseman päällikkö kapteeni Simo Pöyhtäri (edessä) ja ylikonstaapeli Kalevi Rytkönen Lapin poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksiköstä Kittilästä pysäyttivät auton Kilpisjärven suoralla. Paperit olivat kunnossa. KUVA: ANTTI KUROLA 36 Immolan valatilaisuudessa ja sodan ajan rajajoukkojen veteraanitapaamisessa kohdattiin: vas. valtioneuvos Riitta Uosukainen, kenraali Yrjö Kärkkäinen ja kolmas vas. Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. KUVA: MARJO PENI Sisällysluettelo: Monessa mukana...3 Aktivt på många håll...3 Several irons in the fire...3 Vartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle...4 Turva saapui Turkuun...8 Merikeskus Forum Marinum vaikuttava kokemus kaikenikäisille...9 Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen VL Turvalla VL Turvan Open Ship -kiertue päättyi Helsinkiin Turvallinen vesillä liikkuminen tärkeää...12 Länsiterminaalin rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni pilotin myötä Myrskylintu ja Myrskykeiju - rajan uudet pintakiitäjät...14 Mikä ihmeen RIB-vene?...17 BSMIR-hankkeen lopputulokset vahvistavat välttämättömän yhteistyön...18 Vessel TRIAGE -hanke käynnistynyt...20 Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen päätökseen Ajankohtaista 22 Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva Rajamuseon ritariseinälle...23 Tiedotusmatka Pietariin PTR-hengessä...24 Turvallista ja sujuvaa rajaliikennettä...25 Peruskurssilla kattava katsaus RVL:n toimintaan...26 Rajavartiolaitos keräsi paljon yleisöä SuomiAreenalla...28 Kevätretki Lappiin...30 Merivartijat palasivat Valassaarille - päiväksi Sjöbevakarna återvände till Valsörarna - för en dag Rajavartiolaitos partiolaisten TV-ohjelmassa...32 Vaalimaan Ekillä oli voitokkain vainu...34 Varusmies ja veteraani kohtaavat Immolassa...36 Immolassa koulutetut kolme sukupolvea...37 Ohi on! - kokemuksia johtajakaudelta palveluksen loppuun...38 Psykologi: Muutosvastarinta on hyvästä...39 Välimerellä maahantulon ennätysvuosi...40 Yhdyshenkilöiden työ tuloksellista ja kustannustehokasta...42 Tauno Honkanen - olympiahopealla korpraaliksi...44 Partiotukikohta pohjoisessa...46 Bevakningsfartyget Turva presenterades för allmänheten för första gången...52 Revideringen av gränsbevakningslagstiftningen slutförd...53 Beväringar och veteraner möts i immola...54 Conscripts and veterans meet in Immola...56 Patrol Vessel Turva appears in front of an audience for the first time...57 Pilot project expands use of automated border control gates at the West Terminal...58 ISSN:n RV 3/14 on ilmestynyt lokakuussa. Toimitus: kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, puh , paivi.kaasinen@raja.fi Toimitussihteeri Marja Naapuri, puh , marja.naapuri@raja.fi Postiosoite Rajamme Vartijat, PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset: Multiprint Oy/Multidoc ja Semantix Finland Oy Rajamme Vartijoiden aineiston rajammevartijat@raja.fi Taitto: Grano Paino: Grano Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen, Grano Oy, PL 25, Kuopio, petri.istolainen@grano.fi Kansikuvat: Vartiolaiva Turva etukansi: Vartiolentolaivue, takakansi: Marjo Peni 2 RAJAMME VARTIJAT

3 Pääkirjoitus Päivi Kaasinen viestintäpäällikkö, päätoimittaja Monessa mukana Kesä on takana. Rajavartiolaitoksen kesä oli jälleen työntäyteinen, ja normaalin toiminnan lisäksi olimme mukana tapahtumissa eri puolilla Suomea. Uusi ulkovartiolaiva Turva otettiin vastaan keväällä, ja alus esittäytyi yleisölle kesän aikana monessa satamassa. VL Turvaan tutustui lähes 6000 vierasta, mitä voidaan pitää hienona saavutuksena! VL Turva jatkaa operatiivisessa toiminnassa, ja sen miehistö kouluttautuu käyttämään laivan monenlaisia huippuunsa vietyjä toimintoja. * Kansainvälisen toimintaympäristön tapahtumat eivät ole vaikuttaneet Rajavartiolaitoksen kykyyn hoitaa ydintoimintojaan. Toisaalta mitä mm. talouden kehitys tuo mukanaan, askarruttaa ei vain Rajavartiolaitosta vaan kaikkia muitakin sisäisen turvallisuuden toimijoita. Kaikki joutuvat sopeutumaan, ja valintoja joudutaan tekemään. Rajavartiolaitoksen rooli sisäisen turvallisuuden tuottajana on kiistaton, eikä sen mahdollisuuksia ydintoimintojen luotettavaan ja ammattitaitoiseen hoitamiseen voida heikentää. Aktivt på många håll Sommaren har passerat. Gränsbevakningsväsendets sommar var än en gång arbetsfylld och utöver vår sedvanliga verksamhet medverkade vi även i evenemang runtom i Finland. Det nya högsjöbevakningsfartyget Turva mottogs på våren och fartyget presenterades för allmänheten i många hamnar under sommarens lopp. BF Turva besöktes av nästan intresserade vilket kan betraktas som publiksuccé! BF Turva fortsätter i operativ verksamhet och dess besättning utbildar sig i att använda fartygets mångahanda högst avancerade funktioner. * Händelserna i den internationella verksamhetsmiljön har inte påverkat Gränsbevakningsväsendets förmåga att ha hand om sina kärnfunktioner. Å andra sidan är det inte bara Gränsbevakningsväsendet utan även alla andra aktörer inom den interna säkerheten som bland annat grubblar över ekonomins utveckling och vad den för med sig. Alla är tvungna att anpassa sig och göra val. Gränsbevakningsväsendets roll som producent av intern säkerhet är obestridlig och det går inte att försvaga dess möjligheter att tillförlitligt och yrkeskunnigt ha hand om sina kärnfunktioner. Several irons in the fire Summer is now behind us. The Finnish Border Guard's summer was busy once more, and in addition to our normal operations, we participated in events in different parts of Finland. Turva, the new offshore patrol vessel, was delivered in the spring, and she presented herself to the general public over the summer in many ports around the country. Almost 6,000 visitors toured OPV Turva, which can be considered a great achievement! OPV Turva will now begin operations, while its crew members are trained in the use of the vessel's various state-ofthe-art functions. * Events in the international operating environment have not affected the Finnish Border Guard's ability to handle its core functions. However, the question of what the changes in the economy will bring about causes consternation not only to the Border Guard but all other internal security actors. Everybody needs to adapt, and choices must be made. The Finnish Border Guard's role as an internal security provider is undisputed, and its ability to handle its core functions reliably and professionally must not be curbed. Rajavartiolaitos Gränsbevakningsväsendet The Finnish Border Guard RAJAMME VARTIJAT 3

4 TEKSTI JA KUVAT: MARJO PENI Vartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle Ulkovartiolaiva Turva vieraili Porin Mäntyluodon satamassa SuomiAreena Open Ship -tapahtuman yhteydessä. 4 RAJAMME VARTIJAT

5 Ulkovartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle Porin Mäntyluodon satamassa. VL Turvan OpenShip -päivä kuului Porissa järjestettyyn SuomiAreena -tapahtumaan. RVL:n uuden ulkovartiolaiva VL Turvan tuotanto alkoi STX Finland Oy:n Rauman telakalla Alus sai nimen kastetilaisuudessa, jossa laivan kummina toimi sisäministeri Päivi Räsänen. RVL vastaanotti Turvan Raumalla. Operatiiviset tehtävät Turva aloitti sijoituspaikassaan Suomenlahden merivartiostossa Sinivalkoinen VL Turva on 95,9 m pitkä ja 17,4 m leveä. VL Turva on teknisesti huippuluokkaa ja toimii rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastustehtävissä ja vaativissa ympäristöturvallisuuden tehtävissä. Aluksella on suuri öljyntorjuntakapasiteetti, mikä parantaa Suomen ja Itämeren alueen merellistä öljyntorjuntakykyä. VL Turvaa pääsi helposti katsomaan, sillä Porin keskustasta oli järjestetty maksuton nonstop-bussikuljetus Mäntyluodon satamaan. Turvan komentosillalla toimintoja esitteli laivan osaava miehistö. Aluksen viimeistä huutoa olevat tekniset toteutukset ja monipuoliset toiminnot kiinnostivat paljon yleisöä. Vierailu oli yleisömenestys Suuri yleisö kierteli laivalla rajatulla alueella. Kierroksen varrelle osunutta kalustoa ja monipuolisia toimintoja esitteli laivan osaava miehistö. Uusinta uutta olevat tekniset toteutukset ja toiminnot kiinnostivat yleisöä kovasti. Myös aluksen sinivalkoinen väritys herätti useita kysymyksiä. Vierailijat olivat erittäin tyytyväisiä päästessään tekemään heti kierroksen varrella tarkentavia kysymyksiä suoraan asiantuntijoille. RVL:n Vartiolentolaivue suoritti Open Shipin aikana kaksi pintapelastusnäytöstä Länsi- Suomen merivartioston tuella. Näytökset vetivät laivan kannet täyteen nuoria ja vanhoja katsojia. Yleisön ilmeet olivat jännittyneitä ja vakavia pintapelastajan laskeutuessa mereen ja vinssin nostaessa sekä hänet että pelastettavan helikopterin kyytiin. Yleisö oli silminnähden ihastunut ja vaikuttunut, kun näytös oli ohi ja vinssattavat henkilöt turvallisesti kopterin kyydissä. Open Shipin aikana laivalla vieraili viitisensataa kävijää. Turvan vierailu SuomiAreenalla oli täydellinen yleisömenestys. RAJAMME VARTIJAT 5

6 Länsi-Suomen merivartiosto turvasi pintapelastusnäytöstä. Kuvassa näkyy mm. tarkka vahti, merivartiokoira Urho. Miehistön märät vaatteet kuivuvat näppärästi miehenmuotoisissa vaatepuissa. Pintapelastaja aloitti laskeutumisen pintapelastusnäytöksessä. Vartiolentolaivueen henkilöstö suoritti vauhdikkaan pintapelastusnäytöksen. Osa telakan henkilökunnasta (taustalla) keskeytti työt siirtyen katsomaan vaikuttavaa esitystä. 6 RAJAMME VARTIJAT

7 Turvalla on sairaala pienoiskoossa. Suomalaiseen laivaan kuuluu olennaisesti sauna. VL Turva Porin Mäntyluodon satamassa valmistelee lähtöä ja käynnistää koneita. Vieressä lähtee Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda, jota satama-alus saattelee. RAJAMME VARTIJAT 7

8 Vartiolaiva Turva kiinnosti Turussa ihmisiä, ja elokuun helteessäkin jaksettiin jonottaa. KUVAT: ANNIINA MIKKOLA Turva saapui Turkuun Vartiolaiva Turva saapui OpenShip -kierroksellaan Turkuun ja veti puoleensa paljon väkeä. Ihmiset halusivat innokkaasti saada tietoa laivan eri ominaisuuksista ja hienouksista. Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma (vas.) ja VL Turvan päällikkö Tuomas Saarilehto keskustelivat OpenShip -kiertueella Turussa. Turkulainen yleisö täytti aluksen äärimmilleen ja kyseli innolla laivan saloista. 8 RAJAMME VARTIJAT

9 TEKSTI: ANNIINA MIKKOLA JA KAIJA LEINO KUVAT: MAIJA JORO JA ANNIINA MIKKOLA Merikeskus Forum Marinum vaikuttava kokemus kaikenikäisille Merikeskus Forum Marinum Turussa Aurajoen rannalla on lukuisten näyttelyiden, tapahtumien ja museoalusten kokonaisuus. Siellä on esillä osa suomalaisen merenkulun ja merivoimien kehityksen historiaa. Rajavartiolaitoksen uuden ulkovartiolaiva Turvan pienoismalli on esillä merikeskus Forum Marinumissa. Forum Marinumissa kulkija voi tutustua useisiin meriaiheisiin näyttelykokonaisuuksiin ja lisäksi vierailla satamaan kiinnitetyissä museolaivoissa. Merikeskuksen vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut :n tuntumaan, mutta tapahtumatäyteisen kesäkauden ansiosta kävijämäärä ylittänee tänä vuonna rajan! Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Forum Marinumin repertuaariin kuuluu monia pysyviä perusnäyttelyitä. Ne kuljettavat merellä liikkumisesta kiinnostuneen läpi suomalaisen veneilyn ja laivankehityksen historian. Laivoista ja niiden rakentamisesta kiinnostumattomillekin löytyy silti katsottavaa. Suomen historian suurimpien merionnettomuuksien ja niihin liittyvien pelastusoperaatioiden synkkiin varjoihin johdattaa meripelastuksen eri vuosikymmeniä kuvaava Apua merelle! -näyttely. Suuronnettomuudet Suomen rannikolla viimeisimpänä M/S Estonian uppoaminen, josta tänä syksynä on kulunut 20 vuotta herättävät elävästi huomaamaan Länsi-Suomen merivartiostosta RVL:n esikuntaan siirtynyt komentaja Mikko Hyyppä lahjoitti vanhan VL Turvan kuvan Forum Marinumin kokoelmiin. Hyyppä on palvellut myös vanhan VL Turvan päällikkönä. Tutkija Pauli Kivistö (kuvassa oik.) ja keskellä amanuenssi Jarmo Saarinen ottivat taulun vastaan. meripelastuksen tärkeyden. Turun meripelastuskeskus oli aktiivinen M/S Estonian pelastustoimissa, ja pelkästään yhdellä Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopterin avulla pelastettiin noin 40 ihmisen henki yhteensä 137 pelastuneesta. Apua merelle! -näyttelyssä nähdään videokooste ja kuvamateriaalia meripelastustapahtumista ennen ja nyt. Estonian suuronnettomuuden lisäksi erityisen koskettava on vuonna 1925 Pohjanlahdella myrskyn upottaman torpedovene S 2:n kohtalo. Se aukeaa katsojalle aluksesta nostetun höyrykoneen ja opastetaulun lisäksi vuosikymmenten takaisten lehtileikkeiden ja maalausten kautta. Helsingistä Vaasaan matkannut laivaston alus kuljetti merivoimien sotilaista koostunutta miehistöä, jonka 53 jäsentä vajosi aluksen mukana aallokkoon. Myös RVL:n toiminta on merikeskuksessa vahvasti läsnä. Heinäkuussa Forum Marinumin pienoismallien ja täysikokoisten laivojen joukkoon liittyi myös RVL:n uuden VL Turvan pienoismalli. Apua merelle! -näyttelyssä nähdään myös RVL:n 95-vuotisesta taipaleesta koottu monipuolinen multimediaesitys. RAJAMME VARTIJAT 9

10 TEKSTI JA KUVA: MINNA HONKANEN Vartiolaiva Turva on vaikuttava näky missä tahansa - myös satamassa Helsingissä. Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen (vas.) luovutti Mesikän kuvan vartiolaiva Turvan päällikkö Tuomas Saarilehdolle. Tilaisuuteen osallistui myös Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenrl Jaakko Kaukanen (oik.). Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen VL Turvalla Rajavartiolaitoksessa pitkän työuran tehnyt ja laitoksen päällikkönäkin 1970-luvun lopulla toiminut kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen vieraili vartiolaiva Turvalla lauantaina Kenraaliluutnantti Kärkkäisen vierailun isäntänä toimi Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen. Tilaisuuteen osallistuivat myös päällikön puoliso Sirpa Kaukanen, majuri Sami Mattila Rajavartiolaitoksen esikunnasta sekä Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassinen ja vartiolaivan päällikkö Tuomas Saarilehto. Laivan päivähuoneessa pidetyssä juhlatilaisuudessa kenrl Yrjö Kärkkäinen luovutti alukselle RVL:n historiaan liittyvän karhun, Mesikän, kuvan. RVL:n päällikkö kertoi ennen luovutusta Mesikän tarinan, ja kuvan luovutuksen yhteydessä Kärkkäinen kertoi hieman omia muistojaan. Sitten vieraille tarjottiin kakkukahvit. Vierailun päätteeksi lähdettiin tutustumaan laivan tiloihin. Kunnioitettavaan 96-vuoden ikään ehtinyt kenrl Kärkkäinen kertoi olevansa iloinen päästessään vierailemaan Turvan kaltaisessa laivassa. Mesikän tarina Rukajärven suunnalla jatkosodassa taistelleen 14. divisioonan komentajana toimi kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana. Kevättalvella 1944 alueella ammuttiin emokarhu, jolta jäi pentuja. Pennut kesyyntyivät, ja yksi niistä oli kevään ajan Rukapirtillä Raappanan lemmikkinä. Pennulle annettiin nimeksi Mesikkä. Kesällä 1944 Mesikkä yritettiin jättää takaisin metsään, mutta se seurasi suomalaisia uiden jopa vesistön yli. Lopulta karhu toimitettiin Korkeasaareen, missä se vietti loppuelämänsä. Erämiehenä Raappana oli ennättänyt kiintyä karhuun. Ollessaan asekätkentään liittyen tutkintavankeudessa Raappanalla oli Sörkän sellissään perheenjäsenten kuvien lisäksi vain kuvia Mesikästä. Lankomiehet Ville Kero ja Mikko Kaartinen sekä serkukset Elmo Kero, 3, Heikki Kaartinen, 5, ja Hilkka Kaartinen, 3, saapuivat laivaan ensimmäisten kävijöiden joukossa. Mikko Kaartinen kertoi, että he olivat lukeneet Turvasta Tekniikan maailma-lehdestä ja kiinnostuneet laivasta poikansa kanssa niin paljon, että etsivät Internetistä lisää tietoa ja löysivät sitä kautta tiedon Open Shipistäkin. Koko kesä ollaan seurattu laivaa kiinnostuneina, Kaartinen kertoi. Ville Kero totesi olevansa iloinen siitä, että näin edistyksellinen laiva on rakennettu Suomessa. Paikalle oli saapunut myös Suomenlahden merivartiostosta hiljattain eläkkeelle jäänyt kapteeniluutnantti Keijo Parhiala kolmen lapsensa kanssa. Nykyisin Ranskassa asuva Parhiala oli tullut Suomeen lomailemaan perheensä kera ja huomannut ilmoituksen Turvan Open Shipistä Internetissä. Tutustumiskierroksen jälkeen hän totesi laivan 10 RAJAMME VARTIJAT

11 TEKSTI JA KUVAT: MINNA HONKANEN VL Turvan Open Ship -kiertue päättyi Helsinkiin Vaikuttava! oli yleisin vastaus, kun kysyttiin kävijöiden mielipiteitä VL Turvasta Helsingin Open Shipissä lauantaina 16. elokuuta. Katajanokan laituriin kiinnitetyssä laivassa kävi neljässä tunnissa lähes tuhat vierailijaa. Joukossa oli paljon lapsiperheitä, ja laiva tuntuikin kiinnostavan yhtä lailla isoja ja pieniä. olevan oikein komea. Parhialan Helsingissä asuva aikuinen poika, Kimmo Parhiala, harrastaa aktiivisesti sukellusta. Hänestä sukellusvälinevarasto oli mielenkiintoisin paikka laivassa. Perheen pienimmille, 6-vuotiaalle Annille ja 4-vuotiaalle Aarnille, jäi laivasta mieleen erityisesti pehmustettu putka. Aarni meinattiin laittaa sinne, kertoi Anni viitaten pikkuveljensä riehakkaaseen käytökseen. Poika paransi tapansa kuitenkin putkan ovella. Ystävykset Essi Ryymin ja Terhi Martinez-Abarca olivat myös tulleet tutustumaan laivaan perheidensä kanssa. Tiedon Open Shipistä he olivat saaneet tuttavan kautta. Naiset totesivat, että on hienoa, kun laivan rakentamisessa on huomioitu eri viranomaisten toiminta. Näin saadaan lisättyä viranomaisten yhteistyötä. On myös arvokasta, että laiva on niin monikäyttöinen, kiitteli Ryymin ja mainitsi esimerkkinä öljynkeräyksen. Niin, ja Itämeren tilan tarkkailu on hieno asia, lisäsi Martinez-Abarca. Ryymin kertoi, että laivan tiloissa erityisen vaikutuksen teki kapteenin sillan huipputeknologia. Päätepisteeseen Helsingin Open Ship päätti VL Turvan Open Ship -kiertueen, joka alkoi kuukautta aikaisemmin Porin Suomi Areenalta. Kiertueen aikana laiva oli avoinna yleisölle myös Kotkassa, Maarianhaminassa, Turussa ja Hangossa. Vierailijoita kävi kuukaudessa melkein kuusi tuhatta. Laivan miehistön mukaan Open Ship -tapahtumissa on ollut kautta linjan oikein hyvä tunnelma. Kävijät ovat olleet kiinnostuneita, tyytyväisiä ja vaikuttuneita. Langot Ville Kero ja Mikko Kaartinen sekä serkukset Elmo Kero sekä Heikki ja Hilma Kaartinen saapuivat joukolla Turvaan. RAJAMME VARTIJAT 11

12 TEKSTI JA KUVAT: MARJO PENI Turvallinen vesillä liikkuminen tärkeää Turvallisuusalan toimijat järjestivät Helsingissä Katajanokalla mediatilaisuuden, jossa havaintoesityksin näytettiin kesänviettoon liittyviä turvallisuusriskejä ja vaaratilanteita. Vartiolentolaivue suoritti Katajanokalla pintapelastusnäytöksen. Mediatilaisuudessa oli ainutlaatuinen mahdollisuus kuvata kesän turvallisuusriskejä näyttävissä toimintanäytöksissä. Rajavartiolaitoksen meripelastusasiantuntija Pekka Parkkali avasi tilaisuuden, esitteli sen järjestäjätahot ja kertoi muun muassa syyt meripelastuksen hälytysnumeron muuttumiseen. RVL järjesti ratsian vaaratilanteen aiheuttaneeseen veneeseen, vesiturvallisuusnäytöksen ja pintapelastusnäytöksen. Näytösten jälkeen media saattoi haastatella asiantuntijoita. Media oli kiinnostunut toimintanäytöksistä. Niistä sai erittäin hyvää kuvamateriaalia, jota asiantuntijoiden haastattelut täydensivät. Nelosen uutisiin Helsingin Sanomat haastatteli RVL:n meripelastusasiantuntija Pekka Parkkalia. Hän kertasi vesiturvallisuusnäytöksessä ilmenneitä turvallisuusnäkökohtia ja muistutti veneilijöitä mm. veneen kunnon huolellisesta tarkastamisesta ennen vesille lähtöä. Pintapelastusnäytös lähetettiin suorana lähetyksenä Ylen Aamu-tv:ssä. Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirvi selosti näytöksen tapahtumat Ylen toimittajalle. Hän haastatteli Hirveä partioveneen kannella näytöksen välittömässä läheisyydessä. Media kuvasi myös RVL:n vesiliikennevalvontanäytöksen, ratsian vaaratilanteen aiheuttaneeseen veneeseen. Haastattelussa Helsingin merivartioaseman päällikkö Lars Blomqvist kertasi veneilijöiden ohjeita ja muistutti uudesta meripelastuksen hälytysnumerosta Numeron pitäisi olla näkyvillä veneessä ja tallennettuna myös jokaisen veneilijän puhelimeen. Mediatilaisuuden järjestivät yhteistyössä seuraavat turvallisuusalan toimijat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund Helsingin kaupungin pelastuslaitos Rajavartiolaitos Suomen palopäällystöliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry Venepoliisi HS:n toimittaja haastatteli Rajavartiolaitoksen asiantuntija Pekka Parkkalia Nelosen uutisiin. Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirveä haastateltiin Ylen Aamu-tv:n suoraan lähetykseen. 12 RAJAMME VARTIJAT

13 TEKSTI JA KUVAT: SATU SAARIVUORI Länsiterminaalin rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni pilotin myötä Suomenlahden merivartioston Sataman rajatarkastusyksikössä Länsiterminaalissa laajennettiin alkaneen pilotin myötä rajatarkastusautomaatit myös viisumivelvollisten kolmannen maan kansalaisten käyttöön. Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassinen (vas.) ja Sataman rajatarkastusyksikön päällikkö Jouni Lahtinen avaavat pilotin juhlallisesti käyttöön Länsiterminaalissa Helsingissä. Viisumivelvollisista pilottiin otettiin mukaan venäläiset risteilymatkustajat. Pilotti kestää viisi kuukautta ja on saanut tukea Euroopan unionin ulkorajarahastolta. Rajatarkastusautomaattilinjaston laajenemisen kunniaksi satamassa järjestettiin myös juhlallinen tiedotustilaisuus. Sinne kutsuttiin Rajavartiolaitokselle tärkeitä yhteistyökumppaneita sekä tiedotusvälineiden edustajia Suomesta ja Venäjältä. Venäläisen median kiinnostus pilotin käyttöönottoa, ennakkoa ja itse tilaisuutta kohtaan oli hyvin suuri. Rajatarkastusautomaatteja on käytetty Länsiterminaalissa jo vuodesta 2012 lähtien. Automaatteja täydennettiin pilotin Media ympäröi Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassista. edellyttämin laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuksin. Pilotissa testataan uusia, EU-laajuisia rajan ylikulkua sujuvoittavia järjestelmiä ja valmistaudutaan ottamaan niitä käyttöön. Pilotin ajan kaksi venäjänkielentaitoista opastajaa auttaa matkustajia rajatarkastusautomaateilla. RAJAMME VARTIJAT 13

14 TEKSTI JA KUVAT: HARRI EKHOLM Myrskylintu ja Myrskykeiju - rajan uudet pintakiitäjät Bruno Marion, asiantuntija Zodiactehtailta, kertoo Zohurric Hurricane ZH 1100 OB -tyypistä veneiden ensimmäisille suomalaisille käyttäjille keväällä Kotkan merivartioaseman laiturilla. Veneiden kuljettajien on hallittava myös perälaudan kolmeen konekoppaan jaetut 1050 hevosvoimaa. 14 RAJAMME VARTIJAT

15 Ornitologeille myrskylintu ja myrskykeiju ovat Suomessa rareja, rariteettilajeja siis harvinaisuuksia. Suomenlahden merivartioston laitureissa Myrskylintu ja Myrskykeiju ovat keväästä lähtien olleet vakiovieraita. Usein ne myös liitävät pitkin Suomenlahden ja jopa pohjoisen Itämeren pintaa ja vauhti ei jää jälkeen linnun lentonopeudesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Kaksoset Myrskylintu ja Myrskykeiju jättävät Kotkan taakseen. Virallisilta tunnuksiltaan NV-114 Myrskylintu ja NV-115 Myrskykeiju ovat Rajavartiolaitoksen uusimmat, suurimmat ja tehokkaimmat RIB-veneet. Niitä käytetään kaikissa mahdollisissa RVL:n toiminnan tehtävissä ja tarjoavatpa ne kuljetusapua muillekin viranomaisille. - Toukokuun puolivälissä RVL:n vastaanottamat uudet RIB-veneet on sijoitettu SLMV:oon. Siellä alkoi heti veneiden käyttökoulutus ja ajoharjoittelu, selittää RIB-veneprojektin hankepäällikkö, Kotkan merivartioaseman päällikkö, yliluutnantti Tommi Salopelto. Jo viikko veneiden vastaanotosta toukokuussa Kotkan merivartioaseman laiturilla istui liki kymmenpäinen merivartijoiden joukko ja kuunteli hartaana, kun kanadalaisen Zodiac-tehtaan edustaja Bruno Marion selvitti englanniksi uutuustuotteensa rakennetta ja toimintaa. Vesille ei lähdetty, ennen kuin perustiedot uuden työkalun perustiedot hallittiin. Veneiden hankintaan ja varusteluun osallistunut hankepäällikkö Tommi Salopelto kertasi päämitat ja tekniset tiedot: - Veneet ovat 11,7 metriä pitkiä ja 3,23 metriä leveitä. Vauhtia antaa peräti kolme 350-hevosvoimaista perämoottoria. Veneissä on myös kattava navigointielektroniikka, RVL:n tehtävien edellyttämät viesti- ja kommunikaatiojärjestelmät ja lämpökamera (FLIR). Yhteensä 1050 hevosvoiman koneiden jyrähtäessä käyntiin tuntuu veneen kannella maakravunkin jalkojen alla sellainen tärinä, että on helppoa uskoa, että tarvittaessa vene kulkee todella lujaa. - Tällä saavutetaan 50 solmun nopeus helposti, vakuutta Tommi Salopelto lyhytkin tukka hulmuten, kun kiidämme Kirkonmaanselältä lounaaseen ja Suursaaren RAJAMME VARTIJAT 15

16 jyhkeä profiili kasvaa silmissä kovaa vauhtia. Onneksi navigaattori on ajan tasalla ja kurvaa Lupin luodon ympäri miltei u-käännöksen. Matka jatkuu itään Haapasaariston ulkopuolelle. Matkalla Salopelto selvittää vielä, miten veneen kansirakenne on suunniteltu niin, että siihen saadaan kiinni mitä moninaisin määrä istuimia tai varustelaatikoita kunkin tehtävän mukaan. Lisäksi veneissä on irrotettava yksipistenostojärjestelmä. Veneet voi siis nostaa helposti vaikka keskellä avomerta ulkovartiolaiva Turvan kannelle. Viime kesän käyttökokemusten perusteella nostoja ei tarvita ainakaan liian kovan merenkäynnin takia. - Kun uusi RIB-tyyppi on kaksi kertaa painavampi ja neljä metriä pidempi kuin aiemmat RIB-veneemme, niin toki tämä kulkee kovassa kelissäkin entistä paremmin, sanoo eräs ensimmäisistä Myrskylinnun ja Myrskykeijun kuljettajaksi koulutetuista. Hän on Hangon merivartioaseman konemestari, vanhempi merivartija Tero Lukkari. Kotkan merivartioaseman päällikkö, yliluutnantti Tommi Salopelto ja uusien RIB-veneiden hankepäällikkö on tyytyväinen uuteen kalustoon. Kotka Rankki ohutta yläpilveä - Myrskylintu kiitää ohi täydessä vauhdissa. - Ahtaissa satama-altaissa näitä on haastavampi käsitellä kuin pikkuveljiä, mutta ulapoilla kovassakin aallokossa nämä toimivat paremmin, sanoo Tero Lukkari. Hän kertasi kokemuksiaan uutuusveneistä reilun kolmen kuukauden käytön perusteella. Myrskylinnun ja Myrskykeijun pääasiallisia toiminta-alueita ovatkin ulkosaaristo ja aluemeri. Ylivoimaisen nopeuden, merikelpoisuuden ja kuljetuskapasiteetin vuoksi uudet veneet mahdollistavat merelliset alustarkastustehtävät aiempaa tehokkaammin ja työturvallisemmin, myös yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Veneitä suunniteltaessa ja varustettaessa on huomioitu myös RVL:n valmiusjoukkueiden ja poliisin Karhu-ryhmän tarpeet. Toki kesällä on osallistuttu aivan normaaleihin meripelastustehtäviin, kun on osuttu turmapaikkaa lähimmäksi viranomaisalukseksi. - Tämä on loistava työkalu, kiittelee vanh mvja Tero Lukkari. 16 RAJAMME VARTIJAT

17 Myrskylintu matkaa kohti Kotkaa. Mikä ihmeen RIB-vene? Nimitys RIB-vene tulee englannin kielen termistä rigid inflable boat. Suomeksi käännettynä se olisi vaikka jäykkärunkoinen ilmatäytteinen vene. Tämä kertookin paremmin, millainen RIB-vene on. Suomalaista nimeä näille Rajavartiolaitoksen työkaluille ei ole keksitty, joten puhumme yhä RIB-veneistä. Veneen pohja on alumiinista tai lasikuidusta tehty jäykkä rakenne. Veneen kolmea sivua kiertävät ilmatäytteiset kellukkeet. Ne on jaettu useisiin lokeroihin, jotta yksi luodinreikä tai muu naarmu ei olisi kohtalokas eikä pysäyttäisi toimintaa. Pienempiä RIB-veneitä on myös yksityiskäytössä. Nyt Suomeen hankittujen RIB-veneiden tyyppisiä veneitä käyttävät ympäri maailmaa pääasiassa viranomaiset. Käyttäjiksi tiedetään eri maiden armeijoita, laivastoja sekä rajavalvonta-, tulli- ja poliisiviranomaisia. Veneiden yksi merkittävä toimintaetu on se, että niillä voidaan operoida myös varsin matalissa vesissä ja vaikka ajaa keula maihin laiturittomaan rantaan jos on tarve jatkaa toimintaa maissa. RVL käyttää yhteensä noin 60 erikokoista RIB-venettä. RAJAMME VARTIJAT 17

18 TEKSTI: BSMIR-HANKE KUVA: TONI FOHLIN Laivaonnettomuuksiin varautuminen Itämerellä BSMIR-hankkeen lopputulokset vahvistavat välttämättömän yhteistyön Alkukesällä päätettiin onnistuneesti Rajavartiolaitoksen ja sisäministeriön pelastusosaston yhteishanke Baltic Sea Maritime Incident Response Survey (BSMIR). Siinä tarkasteltiin Itämeren alueen maiden varautumista merellisiin suur- ja monialaonnettomuuksiin. Yhdeksän kuukauden mittaisen hankkeen rahoitti ulkoasiainministeriö. Hanke liittyi läheisesti Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteisiin Itämeren maiden neuvostossa. BSMIR-hankkeeseen osallistui kahdeksan Itämeren alueen valtiota sekä Islanti ja Norja. Yrityksistä huolimatta Venäjää ei saatu houkuteltua aktiiviseksi osallistujaksi mukaan. Hankkeessa kartoitettiin kyseisten maiden keskeisiä kansallisia merellisten suuronnettomuuksien varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja ja tarkasteltiin erityisesti yhteistyömuotoja meripelastusviranomaisten, pelastustoimen, poliisitoimen ja terveydenhuollon välillä. Taustaa hankkeeseen Itämeren meriliikenteen turvallisuudessa on monia yhteisiä haasteita, kuten useissa solmukohdissa risteävä liikenne ja alati kasvavat liikennemäärät. Myös Itämeren pohjoisosien vaativat talviolosuhteet lisäävät laajamittaisen merionnettomuuden mahdollisuutta ja vaikeuttavat pelastustoimia. Itämeren alueella tehdään hyvin paljon tutkimustyötä ja toteutetaan erilaisia hankkeita meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi. Etenkin yhteen tärkeimmistä toimenpiteistä, meriliikenteen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, on panostettu paljon viime vuosina. Sen sijaan hankkeita, joissa olisi keskitytty suuronnettomuuksien operatiiviseen pelastustyöhön sekä siihen liittyvään monialaiseen viranomaisyhteistyöhön ja valmiussuunnitteluun, on ollut toistaiseksi melko vähän. Laajassa merionnettomuudessa tilannetta hoitavat monet erilaiset toimijat. Merellinen suuronnettomuus edellyttää toimintaa merellä ja maalla, ja vain harvoin pelastamiseen osallistuu yksi viranomainen. Esimerkiksi laivapaloihin lähetetään usein erityisryhmiä palontorjuntaan ja pelastamaan. Myös meripelastuksen ja öljyntorjunnan johtovastuut kuuluvat monessa maassa eri viranomaisille. Laajamittainen merionnettomuus voi syntyä myös rikollisen tai tahallisen toiminnan vuoksi, jolloin poliisiviranomainen saattaa ottaa johtovastuun tilanteesta. Kansallisen yhteistyön lisäksi laajamittaisen merionnettomuuden hoitaminen edellyttää usein kansainvälistä yhteistoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi 18 RAJAMME VARTIJAT

19 tulee tuntea muiden maiden toimijat ja toimintamallit. BSMIR-hankkeessa tehtiin ensi kertaa kattava tilannekuva eri maiden kansallisista varautumisista ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista Itämeren alueella. Hankkeen tulokset Joka Itämeren alueen maa on varautunut merionnettomuuksiin, ja kaikissa on kansainvälisten sopimusten mukainen meripelastusjärjestelmä. Hankkeen lopputulokset kuitenkin vahvistavat, että yhdelläkään alueen valtioista ei ole valmiuksia hoitaa laajamittaista merionnettomuutta täysin itsenäisesti, vaan naapurimaiden apua tarvitaan aina jossain muodossa. Kansallisista toimintamalleista havaittiin, että monissa Itämeren alueen maissa on selkeä viranomaisten välinen yhteistoimintamalli, kun taas joissakin maissa yhteisiä toimintaperiaatteita ja suunnitelmia vasta kehitetään. Kaikilla mailla on tai ainakin on valmisteilla kansallinen suunnitelma suuronnettomuus- ja pelastusoperaatioita (Mass Rescue Operations, MRO) varten. Suunnitelmien sisältö vaihtelee melkoisesti. Käytännön varautuminen ja suunnittelu kemikaalionnettomuuksien varalta taas on hyvin vähäistä lähes kaikissa tarkastelluissa maissa. Rikollisen toiminnan takia syntyvän merellisen monialaonnettomuustilanteen hoito on erittäin vähän selvitetty kokonaisuus Itämerellä. Hankkeessa selvisi merellisten poliisijohtoisten tilanteiden toimintamallien suunnittelun olleen ilmeisen riittämätöntä tarkastelluissa maissa. Varautumista erityistilanteisiin tulisi suunnitella muiden meripelastukseen osallistuvien viranomaisten kanssa. Kansallisten toimintamallien kehittämisessä voi hyödyntää muiden maiden hyviä käytänteitä. BSMIR-hankkeen hyväksi käytänteeksi tunnistettiin esimerkiksi ilma-alusten käytön koordinointimalli pelastusoperaatioihin (Baltic ACO). Koulutusyhteistyössä ilma-alusten käytön koordinointimalliin ja onnettomuuspaikan johtajan koulutuksiin liittyen järjestetään jo kansainvälisiä kursseja, mutta monella muulla meripelastuksen osa-alueella voitaisiin kehittää koulutusyhteistyötä entisestään. Yhteisen koulutuksen edistäminen edellyttäisi vahvaa koordinointia. Itämeren alueen varautumisen kansainvälistä yhteistyötä tarkasteltaessa havaittiin myös, että alueen meripelastusyhteistyön suurin puute on yhteisen Itämeren alueen kattavan meripelastusfoorumin puuttuminen. Tarvitaan kokoava taho, jossa kaikki Itämeren alueen maat keskustelisivat monialaisten merellisten onnettomuuksien varautumisen kokonaisuudesta ja kaikki Rajavartiolaitoksen helikopteri leijuu monitoimialus Louhen yllä. meripelastukseen osallistuvat viranomaiset tekisivät tiiviimmin yhteistyötä. Nähtäväksi jää, perustetaanko säännöllisesti kokoontuva meripelastusfoorumi lähitulevaisuudessa. BSMIR-hankkeen loppuraportin voi ladata Rajavartiolaitoksen nettisivuilta: RAJAMME VARTIJAT 19

20 Vessel TRIAGE -hanke käynnistynyt Rajavartiolaitoksen esikunnassa on kesäkuussa käynnistetty ulkoasiainministeriön rahoittama "Vessel TRIAGE" -hanke, jossa kehitetään onnettomuusalusten luokitteluja riskintunnistusjärjestelmää laivaluokan onnettomuuksiin. Hanke toteutetaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston kanssa Vessel TRIAGE -järjestelmän kehittäminen aloitettiin vuoden 2012 alussa heti Italian rannikolla tapahtuneen Costa Concordia -risteilyaluksen onnettomuuden jälkeen. Kesällä käynnistetyn hankkeen myötä luokittelujärjestelmää pyritään kehittämään edelleen monikansallisesti. Hankkeen alkukuukausina sen kumppaneiksi on ilmoittautunut meripelastusviranomaisia, merenkulkuviranomaisia, varustamoja, yliopistoja ja luokituslaitoksia useista eri maista. Tarpeellinen luokittelujärjestelmä Yhtenäistä monikansallista onnettomuusaluksen tilaa kuvaavaa luokittelujärjestelmää tarvitaan onnettomuusalusten tilanteen vakavuuden arvioimiseksi ja pelastustoimiin liittyvän päätöksenteon helpottamiseksi. Luokittelun avulla yritetään tunnistaa nopeasti onnettomuusalukseen liittyvät keskeiset toiminnalliset riskit ja luokitella sen tila yhteismitallisesti tarkoitustenmukaisten pelastus- ja jatkotoimenpiteiden turvaamiseksi. Vessel TRIAGE:a vastaavia luokittelujärjestelmiä ei ole vielä olemassa. Käytännössä aluksen "tilaa" kuvaavia luokkia aiotaan havainnollistaa värein alla olevan kuvan mukaan. Sitä, montako aluksen tilaa kuvaava luokkaa Vessel TRIAGE -järjestelmä tarvitsee ja luokitusten nimet ja kriteerit ("laskusäännöt" ja kysymyssarjat, joiden kautta aluksen tilaa kuvaava luokka määräytyy), selvitetään tulevina kuukausina. Luokittelujärjestelmän tavoite on helpottaa viranomaisten ja onnettomuusaluksen välisen tilannetietoisuuden ylläpitoa ja tiivistää niiden välistä viestiliikennettä. Luokittelu tehostaisikin pelastustoimen ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi - niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Onnettomuusaluksen luokittelujärjestelmän kehittämisen lisäksi hankkeessa luodaan Vessel TRIAGE -järjestelmään liittyvä konkreettinen riskinarviotyökalu. Työkalu pyrkii parantamaan erityisesti onnettomuusaluksen ja meripelastuksen johtokeskuksen välistä tilannetietoisuutta aluksen tilasta ja vallitsevista riskeistä. Luokittelujärjestelmä hyödyttäisi myös maissa tapahtumaan osallistuvia toimijoita esimerkiksi suojapaikkapäätöksen valmistelussa ja evakuointikeskuksessa. Monta toteuttajaa Hankkeessa työskentelevät päätoiminen projektipäällikkö Jori Nordström ja projektisihteeri Raita Putkonen. Rajavartiolaitoksen, Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston lisäksi hankkeen läpivientiä tukee VTT. Se tarjoaa hankkeelle riskianalyysin ja riskienarvioinnin asiantuntijuutta. Luokittelujärjestelmään liittyvä kehitystyö toteutuu kansainvälisissä työpajoissa ja videokokouksissa. Syksyllä 2014 Helsingissä järjestetään kaksi kansainvälistä seminaaria, joihin kutsutaan kaikki hankkeeseen ilmoittautuneet yhteistyökumppanit. Ensimmäisessä seminaarissa aiotaan sopia onnettomuusaluksen tilaa kuvaavista luokista ja toisessa niiden kriteereistä. Tavoitteen mukaan luokittelujärjestelmä ja siihen liittyvä riskiarviotyökalu ovat valmiit esiteltäviksi huhtikuussa Luokitteluajatusta on esitelty useilla kansainvälisillä meripelastuksen foorumeilla. Luokittelujärjestelmä on otettu vastaan positiivisesti. Jos hankkeen aikana syntyy vahva konsensus luokittelujärjestelmästä, hankkeen puitteissa varaudutaan laatimaan asiasta tarvittavat asiakirjat kansainväliselle 20 RAJAMME VARTIJAT

21 merenkulkujärjestölle (IMO) asian saamiseksi kansainvälisen lento- ja meripelastuskäsikirjan (IAMSAR) toimintamalleihin ja mahdollisesti kansainväliseen turvallisuusjohtamissäännöstöön (ISM). Hankkeen etenemistä voi seurata RVL:n nettisivuilla ( Facebookissa (Vessel Triage) ja Twitterissä TEKSTI: JAANA HEIKKINEN LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen päätökseen Hanke rajavartiolainsäädännön tarkistamiseksi on saatu päätökseen. Rajavartiolainsäädäntöä muutettiin kahdessa eri vaiheessa niin, että muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 aikana. Vessel TRIAGE -hankkeen päätoiminen projektipäällikkö Jori Nordström on koulutukseltaan merikapteeni. Ennen Vessel TRIAGE:a hän on työskennellyt Suomen Meripelastusseurassa vastuualueenaan operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Vessel TRIAGE:n projektisihteerinä toimii YTM Raita Putkonen. Hän on toiminut projektisihteerinä Rajavartiolaitoksen johtamassa BSMIR-hankkeessa, jossa selvitettiin Itämeren alueen maiden varautumista laajoihin merionnettomuuksiin. Osana hanketta hallitus antoi eduskunnalle syyskuussa 2013 hallituksen esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja henkilötietolain muuttamiseksi. Lait tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset koskevat muun muassa rajavartijan peruskurssin opiskelijan opintososiaalisia etuuksia. Tarkistamishanke jatkui tammikuussa 2014 eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä, jossa ehdotettiin muutettavaksi rajavartiolakia ja eräitä muita siihen liittyviä lakeja. Nämä muutokset tulivat pääosin voimaan Rajavartiolain muutoksilla täsmennetään rajavartiomiehen toimivaltuuksia rajavalvonnassa ja Rajavartiolaitoksen suorittamassa rikostorjunnassa. Täsmennykset koskevat muun muassa menettelyjä rajavalvonnan henkilöntarkastuksissa, turvatarkastuksissa ja turvallisuustarkastuksissa. RVL voi jatkossa käyttää televalvontaa silloin, kun tutkitaan törkeää metsästysrikosta tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä. Poliisilla vastaava oikeus jo oli. Televalvonta voi helpottaa suunnitelmallisten sekä laajoilla ja asumattomilla alueilla tapahtuneiden metsästysrikosten tutkintaa. Rajavartiolakiin on lisätty säännös rajavartiomiehen toimivaltuuksista yhteispartiossa poliisin kanssa. Rajavartiomies voi yhteispartiossa poliisimiehen johdolla osallistua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtävään vastaavasti kuin poliisimies. Tällaista partiointia tehdään harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa. Rajavyöhykkeen maa- ja vesialueiden omistajia koskee velvollisuus sallia valtion kustannuksella rajavyöhykkeen takarajan merkintä maastoon. Aiemmin rajavyöhykkeen takarajan merkintä saattoi tapahtua vain alueen omistajan suostumuksella. Rajavyöhykkeen lähistöllä liikkuvien on kuitenkin voitava havaita liikkumiselta rajoitetun alueen alkaminen. Rajavyöhykkeen takaraja merkitään maastoon maalaamalla tai kiinnittämällä takarajalla oleviin puihin tai sinne pystytettyihin pylväisiin keltainen rengas. Vesialueella takaraja merkitään joko keltaisilla viitoilla tai keltaisilla poijuilla. Rajavyöhykkeen takarajan merkinnöistä ja merkintöjen ylläpitämisestä ei yleensä aiheudu omistajalle tai haltijalle haittaa tai vahinkoa, mutta jos näin käy, on vahingosta ja haitasta suoritettava käyvän hinnan mukainen korvaus. Lisää tietoa lakihankkeen sivuilla: rajavartiolainsaadannon_tarkistaminen RAJAMME VARTIJAT 21

22 Ajankohtaista Ylennyksiä ja nimityksiä Rajavartiolaitoksessa lukien Prikaatikenraali Ilkka Laitinen ylennetään kenraalimajuriksi Tasavallan Presidentti on tekemällään päätöksellä nimittänyt Ilkka Laitisen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön virkaan ja määrännyt Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävään lukien. Laitinen toimii tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen esikunnassa kansainvälisten asioiden johtajana. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1985 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Laitinen on toiminut EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajana ( ). Kommodori Markku Hassinen ylennetään lippueamiraaliksi Tasavallan Presidentti on tekemällään päätöksellä nimittänyt Markku Hassisen Rajavartiolaitoksen amiraalin virkaan ja määrännyt Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön tehtävään väliseksi määräajaksi. Hassinen toimii tällä hetkellä Suomenlahden merivartioston komentajana. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1986 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Hassinen on toiminut RVLE:n raja- ja meriosaston meriturvallisuus- ja meripelastusyksikön päällikkönä ( ). Everstiluutnantti Jari Tolppanen nimitetään everstin virkaan ja ylennetään everstiksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Jari Tolppasen Lapin rajavartioston komentajan tehtävään lukien. Tolppanen toimii tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikön päällikkönä. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1990 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Tolppanen on toiminut RVLE:ssa teknillisen osaston apulaisosastopäällikkönä Komentaja Tom Hanén nimitetään kommodorin virkaan ja ylennetään kommodoriksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Tom Hanénin Suomenlahden merivartioston komentajan tehtävään lukien. Hanén toimii tällä hetkellä rajaturvallisuusasiantuntijana Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa (Bryssel). Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1995 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Hanén on toiminut SLMV:n apulaiskomentajana Komentajakapteeni Tomi Kivenjuuri ylennetään komentajaksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Tomi Kivenjuuren Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan tehtävään lukien. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 2000 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Kivenjuuri on toiminut rajaturvallisuusasiantuntijana Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosastolla ja Länsi-Suomen merivartioston esikunnassa meritoimiston päällikkönä Prikaatikenraali Ilkka Laitinen ylennetään kenraalimajuriksi Kommodori Markku Hassinen ylennetään lippueamiraaliksi Everstiluutnantti Jari Tolppanen nimitetään everstin virkaan ja ylennetään everstiksi Komentaja Tom Hánen nimitetään kommodorin virkaan ja ylennetään kommodoriksi Komentajakapteeni Tomi Kivenjuuri ylennetään komentajaksi RAJAMME VARTIJAT

23 Ajankohtaista Sotilasansiomitali Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen myönsi sotilasansiomitalin prikaatikenraali Ilkka Laitiselle. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää Puolustusvoimain hyväksi tehdystä erityisen arvokkaasta työstä. TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Vuodesta 2005 Euroopan unionin Rajaturvallisuusvirasto Frontexin pääjohtajana toiminut prkenr Laitinen palasi Rajavartiolaitokseen Kultainen ansiolevyke Immolassa Raja- ja merivartiokoulun johtajan tehtävien vaihtokatselmuksen yhteydessä koulun johtaja eversti Vesa Huuskoselle annettiin Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukasen myöntämä Rajavartiolaitoksen kultainen ansiolevyke. Väestönsuojelun ansiomitalit Sisäministeri Päivi Räsänen myönsi väestönsuojelun I ja II luokan ansiomitalit. Väestönsuojelun ansiomitali myönnetään ansiokkaasta tai erittäin ansiokkaasta työstä väestönsuojelun hyväksi. Rajavartiolaitoksesta I luokan mitalin saivat Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jarkko Alén, Suomenlahden merivartioston kommodori Markku Hassinen ja sisäministeriön valmiuskoordinaattori everstiluutnantti Marko Turunen. Merivartioristit ja Rajavartioristit Erityisistä ansioista Rajavartiolaitoksen perinne- ja kiltatyön hyväksi Rajavartioristi on myönnetty seuraaville henkilöille: eläkeläinen Veikko Juntunen, kapteeni evp Antti Väisänen, ylirajavartija evp Asko Liiri, eläkeläinen Olavi Lehtonen, erityisopettaja Matti Kallio, kunnanjohtaja Jorma Ikonen, eläkeläinen Oiva Kostamo ja eläkeläinen Seppo Kultala Erityisistä ansioista Rajavartiolaitoksen perinne- ja kiltatyön hyväksi Merivartioristi on myönnetty seuraaville henkilöille: kontra-amiraali Matti Möttönen, kapteeniluutnantti evp Raimo Yli- Jouto, ylimerivartija evp Pentti Virtala Korjaukset: Rajamme Vartijat 2/14 Artikkeliin Rajan ensimmäisestä kenraalista kirja (sivu 22): Kustannusosakeyhtiö Otavan tietokirjapäällikkö on Eva Reenpää. Jussi Nuorteva on Kansallisarkiston pääjohtaja. Artikkelin Rajamiesten menestystä kilpakentillä (sivu 28) kirjoittajan nimi oli pudonnut pois. Kirjoittaja on Sami Mattila. Korjaus sivun 29 alempaan kuvatekstiin: Lehtinen voitti ottelun pelastusuinnissa kultaa ja oli kokonaiskilpailun 23. Toimitus pahoittelee virheitä. Keskellä on kuva Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsestä. Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva Rajamuseon ritariseinälle Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva lisättiin Rajamuseon ritariseinälle Immolassa. Kyseisenä päivänä oli kulunut tasan 71 vuotta siitä, kun hänelle myönnettiin toisen luokan Mannerheim-risti. Määttänen taisteli talvisodassa rajajoukoissa ja myöhemmin jatkosodassa päämajan tiedusteluosastossa. Siksi hänen kuvansa puuttui rajajoukkojen ritarien joukosta, johon se nyt viimein lisättiin. Edesmennyt Määttänen oli kokenut kuuluneensa vahvasti rajajoukkoihin. Nyt kuva saatiin arvoiselleen paikalle. Tilaisuutta isännöi Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Tero Kaakinen Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja everstiluutnantti Jaakko Hamusen ja museonhoitaja Mika Albertssonin kanssa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Martti Kukkonen, K-SR:n n apulaiskomentaja everstiluutnantti Jarkko Alén sekä joukko Onni Määttäsen sukulaisia. RAJAMME VARTIJAT 23

24 TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Tiedotusmatka Pietariin PTR-hengessä Kaakkois-Suomen rajavartiosto keräsi porukan kasaan ja toteutti kertaalleen kokeillun ja hyväksi havaitun viestintäiskun Pietariin toukokuun viimeisellä viikolla ennen kesälomaliikenteen alkua. Pietarin pääkonsulaatissa järjestettiin yhtenä päivänä kolme tilaisuutta, joissa räätälöidyin sisällöin kerrottiin rajanylityksen ajankohtaisista asioista venäläisille tiedotusvälineille, matkatoimistoille ja liikenteenharjoittajille. Yhteinen päämäärä kaikissa keskustelevissa vuorovaikutustilanteissa oli turvallinen ja sujuva rajanylitys jokaisen osapuolen näkökulmasta katsottuna. PTR-yhteistyössä Rajalta K-SR:n organisoimissa ja komentaja eversti Tero Kaakisen johdolla toteutetuissa tilaisuuksissa puhuivat ja keskustelivat asiantuntijapaneelissa ev Kaakisen lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta rajatarkastusupseeri majuri Ville Joskitt ja rikostorjuntayksikön päällikkö maj Mikko Lehmus. Suomenlahden merivartiostoa edustivat merivartioston apulaiskomentaja kom Ismo Siikaluoma ja sataman rajatarkastusyksikön päällikkö kapteeni Jouni Lahtinen. Poliisista paikalla oli ylikomisario Ilkka Pöyhiä sekä Tullista lähetystöneuvos Tommi Kivilaakso. Tilaisuuksissa tulkkasivat omat tulkit Eeva Rissanen Kaakkois-Suomesta ja Viktoria Pakki Suomenlahdelta. Matka tarjosi samalla ev Kaakiselle puitteet Team Finlandin henkilöiden tapaamiseen raja-asioissa, keskusteluihin pääkonsuli Pirjo Tulokkaan kanssa ja yhdysmiehen toiminnan tarkastamiseen paikan päällä. Kuulijoita riitti, ja asia kiinnosti Osallistujia kiinnosti kovasti Suomen maantierajanylityspaikkojen kehittäminen ja oikeat toimintatavat rajaa ylitettäessä. Yleensäkin Suomessa liikkuminen ja sallitut sekä kielletyt asiat olivat esillä. Eri matkailumuodot polkupyöristä pikkubusseihin keskusteluttivat. Laivaliikenteeseen kokeiluun tulossa olevat automaattiset rajatarkastukset olivat täysin uutta informaatiota. Kysymyksiä sateli kaikille panelisteille lehdistökonsuli Susanna Niinivaaran jakaessa puheenvuoroja. Tilaisuuksissa markkinoitiin samalla Rajavartiolaitoksen edellisenä päivänä avattua internetsivujen venäjänkielistä osiota ja kaistatarkastusmallin mukaiseen matkustamiseen perehdyttävää elokuvaa. Päivä päättyi pääkonsuli Pirjo Tulokkaan residenssissään järjestämään iltatilaisuuteen, jossa voitiin vielä jatkaa keskustelua ja solmia kontakteja. Jatkoakin kaivataan Kaikki osapuolet arvioivat yhteistyön hyödylliseksi. Tilaisuuksia päätettiin jatkaa tulevaisuudessakin uusia toimintakonsepteja hioen. Pääkonsulaatin väelle sekä rajan omalle yhdysmiehelle Jaakko Ruokoselle vielä suuret kiitokset mahdollisuudesta toteuttaa tilaisuudet! Mediaväki seurasi kiinnostuneena eversti Tero Kaakisen puhetta. 24 RAJAMME VARTIJAT

25 TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Turvallista ja sujuvaa rajaliikennettä uuden toimintamallin myötä Rajavartiolaitoksen kehittämä uusi rajatarkastusmalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Imatralla juuri ennen vuoden vaihteen ruuhkia joulukuussa Autoista päärakennukseen kävelyn sijaan ei-tullattavan henkilöliikenteen matkustajat valitsevatkin auki olevan kaistan. Rajatarkastus suoritetaan kaistatarkastustilasta käsin asiakkaiden istuessa autoissaan. Reilut puoli vuotta noudatetusta mallista saatuja kokemuksia on nyt hyvä pohtia. Henkilökunnalla riittänyt opeteltavaa Vuosi 2014 jää Kaakkois-Suomen rajavartiostossa historiaan suurena rakennushankkeiden vuotena. Henkilökunnalle on epäilemättä ollut raskasta työskennellä työmaan keskellä vaihtuvissa olosuhteissa. Uusi toimintamalli on tuonut paljon opeteltavaa. Työpisteenä on täysin uudenlainen kaistatarkastustila, josta käsin on tarkastettava autollinen ihmisiä. Monesti muihin kuin kuljettajaan voi olla vaikea saada kontaktia. Imatran rajatarkastusaseman päällikkö kapteeni Ilkka Tuomikko kertoo, että alkuvaiheen joskus hieman kriittinenkin suhtautuminen on muuttunut toimintamallin käyttöönoton myötä positiiviseksi ja innokkaaksi. Hän on saanut aseman päällikkönä seurata iloisena ja ylpeänä henkilöstön toimintaa uudistuksessa. Tuomikko antaa suurkiitoksen koko rajatarkastusaseman henkilöstölle. Matkustajat totuttelevat uusiin tapoihin Uusi on ollut opettelua henkilökunnalle ja myös matkustajille. Rajavartiolaitoksen kehittämä uusi rajatarkastusmalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Imatralle. Rajatarkastus suoritetaan kaistatarkastustilasta käsin asiakkaiden istuessa autoissaan. - Opasteiden seuraaminen ja oikean kaistan valinta on tuottanut jonkin verran vaikeuksia, kertoo Tuomikko. Joskus on nähty yllättäen autosta ulos nousevia seurueita tai kaistanvaihtoja sulkuviivan yli kuviteltua nopeammin etenevään jonoon. Joskus on peltiäkin mennyt ruttuun. Rajatarkastusasemalta kerrotaan matkustajien olleen pääosin erittäin tyytyväisiä uuteen tyyliin. Rajan ylittäminen on nopeutunut merkittävästi Imatran rajanylityspaikalla. Etenkin rakennustöiden alussa saatiin jonkin verran palautetta keskeneräisistä liikennejärjestelyistä, mutta lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Esikunta ja rajatarkastusasemat tiiviissä yhteistyössä Yliluutnantti Jani Liikola Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan rajatoimistosta vastaa taktisen tason ohjeistuksen ja toimintamallien suunnittelusta sekä kehittämisestä hallintoyksikössä. Hän on työryhmineen kerännyt parhaita käytänteitä, joiden pohjalta rajatarkastusprosessia yhdenmukaistetaan koko vartiostossa. Liikola pitää uutta mallia merkittävänä kehitysaskeleena, kun pyritään ratkaisemaan kasvavan rajaliikenteen hallinnan tulevat haasteet. - Konkreettisin hyöty on sujuvuus, hän sanoo ja jatkaa, että laadun varmistamiseksi tehdään toki vielä hienosäätöä. Kaistatarkastusmalli tukee rajatarkastusprosessin tehostamista, koska infrastruktuuri ja taktiikka saadaan yhdenmukaisemmaksi. Monen osa-alueen kokonaistehokkuus kasvaa. Parannusehdotuksia Kaistatarkastustilat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi työtiloiksi. Tosin kylmästä säästä saadaan kokemuksia vasta ensi talvena. Imatran rajatarkastusasemalla tarvitaan erilaisia pieniä teknisiä korjauksia ja parannuksia muun muassa kaistatarkastustilojen luukkujen toimintaan. Myös työturvallisuus puhuttaa ja koskee erityisesti liikenteen seassa työskentelevää ulkovalvontahenkilöstöä. Muille asemille, joiden kaistatarkastusmallin käyttöönotto on vielä kesken, Tuomikko toivottaa avointa ja positiivista mieltä. - Tämän mallin kanssa pärjätään varmasti, hän sanoo. RAJAMME VARTIJAT 25