3 / vuosikerta RAJAMME VARTIJAT. Vartiolaiva Turva Open Ship -kiertueella Rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni Uudet RIB-veneet vauhdissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2014 80. vuosikerta RAJAMME VARTIJAT. Vartiolaiva Turva Open Ship -kiertueella Rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni Uudet RIB-veneet vauhdissa"

Transkriptio

1 RAJAMME VARTIJAT Vartiolaiva Turva Open Ship -kiertueella Rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni Uudet RIB-veneet vauhdissa 3 / vuosikerta

2 14 Myrskylintu, Rajavartiolaitoksen uusi järeä RIB-vene, kiitää Suomenlahdella. KUVA: HARRI EKHOLM 46 Muonion rajavartioaseman päällikkö kapteeni Simo Pöyhtäri (edessä) ja ylikonstaapeli Kalevi Rytkönen Lapin poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksiköstä Kittilästä pysäyttivät auton Kilpisjärven suoralla. Paperit olivat kunnossa. KUVA: ANTTI KUROLA 36 Immolan valatilaisuudessa ja sodan ajan rajajoukkojen veteraanitapaamisessa kohdattiin: vas. valtioneuvos Riitta Uosukainen, kenraali Yrjö Kärkkäinen ja kolmas vas. Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. KUVA: MARJO PENI Sisällysluettelo: Monessa mukana...3 Aktivt på många håll...3 Several irons in the fire...3 Vartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle...4 Turva saapui Turkuun...8 Merikeskus Forum Marinum vaikuttava kokemus kaikenikäisille...9 Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen VL Turvalla VL Turvan Open Ship -kiertue päättyi Helsinkiin Turvallinen vesillä liikkuminen tärkeää...12 Länsiterminaalin rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni pilotin myötä Myrskylintu ja Myrskykeiju - rajan uudet pintakiitäjät...14 Mikä ihmeen RIB-vene?...17 BSMIR-hankkeen lopputulokset vahvistavat välttämättömän yhteistyön...18 Vessel TRIAGE -hanke käynnistynyt...20 Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen päätökseen Ajankohtaista 22 Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva Rajamuseon ritariseinälle...23 Tiedotusmatka Pietariin PTR-hengessä...24 Turvallista ja sujuvaa rajaliikennettä...25 Peruskurssilla kattava katsaus RVL:n toimintaan...26 Rajavartiolaitos keräsi paljon yleisöä SuomiAreenalla...28 Kevätretki Lappiin...30 Merivartijat palasivat Valassaarille - päiväksi Sjöbevakarna återvände till Valsörarna - för en dag Rajavartiolaitos partiolaisten TV-ohjelmassa...32 Vaalimaan Ekillä oli voitokkain vainu...34 Varusmies ja veteraani kohtaavat Immolassa...36 Immolassa koulutetut kolme sukupolvea...37 Ohi on! - kokemuksia johtajakaudelta palveluksen loppuun...38 Psykologi: Muutosvastarinta on hyvästä...39 Välimerellä maahantulon ennätysvuosi...40 Yhdyshenkilöiden työ tuloksellista ja kustannustehokasta...42 Tauno Honkanen - olympiahopealla korpraaliksi...44 Partiotukikohta pohjoisessa...46 Bevakningsfartyget Turva presenterades för allmänheten för första gången...52 Revideringen av gränsbevakningslagstiftningen slutförd...53 Beväringar och veteraner möts i immola...54 Conscripts and veterans meet in Immola...56 Patrol Vessel Turva appears in front of an audience for the first time...57 Pilot project expands use of automated border control gates at the West Terminal...58 ISSN:n RV 3/14 on ilmestynyt lokakuussa. Toimitus: kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, puh , Toimitussihteeri Marja Naapuri, puh , Postiosoite Rajamme Vartijat, PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset: Multiprint Oy/Multidoc ja Semantix Finland Oy Rajamme Vartijoiden aineiston Taitto: Grano Paino: Grano Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen, Grano Oy, PL 25, Kuopio, Kansikuvat: Vartiolaiva Turva etukansi: Vartiolentolaivue, takakansi: Marjo Peni 2 RAJAMME VARTIJAT

3 Pääkirjoitus Päivi Kaasinen viestintäpäällikkö, päätoimittaja Monessa mukana Kesä on takana. Rajavartiolaitoksen kesä oli jälleen työntäyteinen, ja normaalin toiminnan lisäksi olimme mukana tapahtumissa eri puolilla Suomea. Uusi ulkovartiolaiva Turva otettiin vastaan keväällä, ja alus esittäytyi yleisölle kesän aikana monessa satamassa. VL Turvaan tutustui lähes 6000 vierasta, mitä voidaan pitää hienona saavutuksena! VL Turva jatkaa operatiivisessa toiminnassa, ja sen miehistö kouluttautuu käyttämään laivan monenlaisia huippuunsa vietyjä toimintoja. * Kansainvälisen toimintaympäristön tapahtumat eivät ole vaikuttaneet Rajavartiolaitoksen kykyyn hoitaa ydintoimintojaan. Toisaalta mitä mm. talouden kehitys tuo mukanaan, askarruttaa ei vain Rajavartiolaitosta vaan kaikkia muitakin sisäisen turvallisuuden toimijoita. Kaikki joutuvat sopeutumaan, ja valintoja joudutaan tekemään. Rajavartiolaitoksen rooli sisäisen turvallisuuden tuottajana on kiistaton, eikä sen mahdollisuuksia ydintoimintojen luotettavaan ja ammattitaitoiseen hoitamiseen voida heikentää. Aktivt på många håll Sommaren har passerat. Gränsbevakningsväsendets sommar var än en gång arbetsfylld och utöver vår sedvanliga verksamhet medverkade vi även i evenemang runtom i Finland. Det nya högsjöbevakningsfartyget Turva mottogs på våren och fartyget presenterades för allmänheten i många hamnar under sommarens lopp. BF Turva besöktes av nästan intresserade vilket kan betraktas som publiksuccé! BF Turva fortsätter i operativ verksamhet och dess besättning utbildar sig i att använda fartygets mångahanda högst avancerade funktioner. * Händelserna i den internationella verksamhetsmiljön har inte påverkat Gränsbevakningsväsendets förmåga att ha hand om sina kärnfunktioner. Å andra sidan är det inte bara Gränsbevakningsväsendet utan även alla andra aktörer inom den interna säkerheten som bland annat grubblar över ekonomins utveckling och vad den för med sig. Alla är tvungna att anpassa sig och göra val. Gränsbevakningsväsendets roll som producent av intern säkerhet är obestridlig och det går inte att försvaga dess möjligheter att tillförlitligt och yrkeskunnigt ha hand om sina kärnfunktioner. Several irons in the fire Summer is now behind us. The Finnish Border Guard's summer was busy once more, and in addition to our normal operations, we participated in events in different parts of Finland. Turva, the new offshore patrol vessel, was delivered in the spring, and she presented herself to the general public over the summer in many ports around the country. Almost 6,000 visitors toured OPV Turva, which can be considered a great achievement! OPV Turva will now begin operations, while its crew members are trained in the use of the vessel's various state-ofthe-art functions. * Events in the international operating environment have not affected the Finnish Border Guard's ability to handle its core functions. However, the question of what the changes in the economy will bring about causes consternation not only to the Border Guard but all other internal security actors. Everybody needs to adapt, and choices must be made. The Finnish Border Guard's role as an internal security provider is undisputed, and its ability to handle its core functions reliably and professionally must not be curbed. Rajavartiolaitos Gränsbevakningsväsendet The Finnish Border Guard RAJAMME VARTIJAT 3

4 TEKSTI JA KUVAT: MARJO PENI Vartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle Ulkovartiolaiva Turva vieraili Porin Mäntyluodon satamassa SuomiAreena Open Ship -tapahtuman yhteydessä. 4 RAJAMME VARTIJAT

5 Ulkovartiolaiva Turva esittäytyi ensi kertaa yleisölle Porin Mäntyluodon satamassa. VL Turvan OpenShip -päivä kuului Porissa järjestettyyn SuomiAreena -tapahtumaan. RVL:n uuden ulkovartiolaiva VL Turvan tuotanto alkoi STX Finland Oy:n Rauman telakalla Alus sai nimen kastetilaisuudessa, jossa laivan kummina toimi sisäministeri Päivi Räsänen. RVL vastaanotti Turvan Raumalla. Operatiiviset tehtävät Turva aloitti sijoituspaikassaan Suomenlahden merivartiostossa Sinivalkoinen VL Turva on 95,9 m pitkä ja 17,4 m leveä. VL Turva on teknisesti huippuluokkaa ja toimii rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastustehtävissä ja vaativissa ympäristöturvallisuuden tehtävissä. Aluksella on suuri öljyntorjuntakapasiteetti, mikä parantaa Suomen ja Itämeren alueen merellistä öljyntorjuntakykyä. VL Turvaa pääsi helposti katsomaan, sillä Porin keskustasta oli järjestetty maksuton nonstop-bussikuljetus Mäntyluodon satamaan. Turvan komentosillalla toimintoja esitteli laivan osaava miehistö. Aluksen viimeistä huutoa olevat tekniset toteutukset ja monipuoliset toiminnot kiinnostivat paljon yleisöä. Vierailu oli yleisömenestys Suuri yleisö kierteli laivalla rajatulla alueella. Kierroksen varrelle osunutta kalustoa ja monipuolisia toimintoja esitteli laivan osaava miehistö. Uusinta uutta olevat tekniset toteutukset ja toiminnot kiinnostivat yleisöä kovasti. Myös aluksen sinivalkoinen väritys herätti useita kysymyksiä. Vierailijat olivat erittäin tyytyväisiä päästessään tekemään heti kierroksen varrella tarkentavia kysymyksiä suoraan asiantuntijoille. RVL:n Vartiolentolaivue suoritti Open Shipin aikana kaksi pintapelastusnäytöstä Länsi- Suomen merivartioston tuella. Näytökset vetivät laivan kannet täyteen nuoria ja vanhoja katsojia. Yleisön ilmeet olivat jännittyneitä ja vakavia pintapelastajan laskeutuessa mereen ja vinssin nostaessa sekä hänet että pelastettavan helikopterin kyytiin. Yleisö oli silminnähden ihastunut ja vaikuttunut, kun näytös oli ohi ja vinssattavat henkilöt turvallisesti kopterin kyydissä. Open Shipin aikana laivalla vieraili viitisensataa kävijää. Turvan vierailu SuomiAreenalla oli täydellinen yleisömenestys. RAJAMME VARTIJAT 5

6 Länsi-Suomen merivartiosto turvasi pintapelastusnäytöstä. Kuvassa näkyy mm. tarkka vahti, merivartiokoira Urho. Miehistön märät vaatteet kuivuvat näppärästi miehenmuotoisissa vaatepuissa. Pintapelastaja aloitti laskeutumisen pintapelastusnäytöksessä. Vartiolentolaivueen henkilöstö suoritti vauhdikkaan pintapelastusnäytöksen. Osa telakan henkilökunnasta (taustalla) keskeytti työt siirtyen katsomaan vaikuttavaa esitystä. 6 RAJAMME VARTIJAT

7 Turvalla on sairaala pienoiskoossa. Suomalaiseen laivaan kuuluu olennaisesti sauna. VL Turva Porin Mäntyluodon satamassa valmistelee lähtöä ja käynnistää koneita. Vieressä lähtee Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda, jota satama-alus saattelee. RAJAMME VARTIJAT 7

8 Vartiolaiva Turva kiinnosti Turussa ihmisiä, ja elokuun helteessäkin jaksettiin jonottaa. KUVAT: ANNIINA MIKKOLA Turva saapui Turkuun Vartiolaiva Turva saapui OpenShip -kierroksellaan Turkuun ja veti puoleensa paljon väkeä. Ihmiset halusivat innokkaasti saada tietoa laivan eri ominaisuuksista ja hienouksista. Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ismo Siikaluoma (vas.) ja VL Turvan päällikkö Tuomas Saarilehto keskustelivat OpenShip -kiertueella Turussa. Turkulainen yleisö täytti aluksen äärimmilleen ja kyseli innolla laivan saloista. 8 RAJAMME VARTIJAT

9 TEKSTI: ANNIINA MIKKOLA JA KAIJA LEINO KUVAT: MAIJA JORO JA ANNIINA MIKKOLA Merikeskus Forum Marinum vaikuttava kokemus kaikenikäisille Merikeskus Forum Marinum Turussa Aurajoen rannalla on lukuisten näyttelyiden, tapahtumien ja museoalusten kokonaisuus. Siellä on esillä osa suomalaisen merenkulun ja merivoimien kehityksen historiaa. Rajavartiolaitoksen uuden ulkovartiolaiva Turvan pienoismalli on esillä merikeskus Forum Marinumissa. Forum Marinumissa kulkija voi tutustua useisiin meriaiheisiin näyttelykokonaisuuksiin ja lisäksi vierailla satamaan kiinnitetyissä museolaivoissa. Merikeskuksen vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut :n tuntumaan, mutta tapahtumatäyteisen kesäkauden ansiosta kävijämäärä ylittänee tänä vuonna rajan! Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Forum Marinumin repertuaariin kuuluu monia pysyviä perusnäyttelyitä. Ne kuljettavat merellä liikkumisesta kiinnostuneen läpi suomalaisen veneilyn ja laivankehityksen historian. Laivoista ja niiden rakentamisesta kiinnostumattomillekin löytyy silti katsottavaa. Suomen historian suurimpien merionnettomuuksien ja niihin liittyvien pelastusoperaatioiden synkkiin varjoihin johdattaa meripelastuksen eri vuosikymmeniä kuvaava Apua merelle! -näyttely. Suuronnettomuudet Suomen rannikolla viimeisimpänä M/S Estonian uppoaminen, josta tänä syksynä on kulunut 20 vuotta herättävät elävästi huomaamaan Länsi-Suomen merivartiostosta RVL:n esikuntaan siirtynyt komentaja Mikko Hyyppä lahjoitti vanhan VL Turvan kuvan Forum Marinumin kokoelmiin. Hyyppä on palvellut myös vanhan VL Turvan päällikkönä. Tutkija Pauli Kivistö (kuvassa oik.) ja keskellä amanuenssi Jarmo Saarinen ottivat taulun vastaan. meripelastuksen tärkeyden. Turun meripelastuskeskus oli aktiivinen M/S Estonian pelastustoimissa, ja pelkästään yhdellä Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopterin avulla pelastettiin noin 40 ihmisen henki yhteensä 137 pelastuneesta. Apua merelle! -näyttelyssä nähdään videokooste ja kuvamateriaalia meripelastustapahtumista ennen ja nyt. Estonian suuronnettomuuden lisäksi erityisen koskettava on vuonna 1925 Pohjanlahdella myrskyn upottaman torpedovene S 2:n kohtalo. Se aukeaa katsojalle aluksesta nostetun höyrykoneen ja opastetaulun lisäksi vuosikymmenten takaisten lehtileikkeiden ja maalausten kautta. Helsingistä Vaasaan matkannut laivaston alus kuljetti merivoimien sotilaista koostunutta miehistöä, jonka 53 jäsentä vajosi aluksen mukana aallokkoon. Myös RVL:n toiminta on merikeskuksessa vahvasti läsnä. Heinäkuussa Forum Marinumin pienoismallien ja täysikokoisten laivojen joukkoon liittyi myös RVL:n uuden VL Turvan pienoismalli. Apua merelle! -näyttelyssä nähdään myös RVL:n 95-vuotisesta taipaleesta koottu monipuolinen multimediaesitys. RAJAMME VARTIJAT 9

10 TEKSTI JA KUVA: MINNA HONKANEN Vartiolaiva Turva on vaikuttava näky missä tahansa - myös satamassa Helsingissä. Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen (vas.) luovutti Mesikän kuvan vartiolaiva Turvan päällikkö Tuomas Saarilehdolle. Tilaisuuteen osallistui myös Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenrl Jaakko Kaukanen (oik.). Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen VL Turvalla Rajavartiolaitoksessa pitkän työuran tehnyt ja laitoksen päällikkönäkin 1970-luvun lopulla toiminut kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen vieraili vartiolaiva Turvalla lauantaina Kenraaliluutnantti Kärkkäisen vierailun isäntänä toimi Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen. Tilaisuuteen osallistuivat myös päällikön puoliso Sirpa Kaukanen, majuri Sami Mattila Rajavartiolaitoksen esikunnasta sekä Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassinen ja vartiolaivan päällikkö Tuomas Saarilehto. Laivan päivähuoneessa pidetyssä juhlatilaisuudessa kenrl Yrjö Kärkkäinen luovutti alukselle RVL:n historiaan liittyvän karhun, Mesikän, kuvan. RVL:n päällikkö kertoi ennen luovutusta Mesikän tarinan, ja kuvan luovutuksen yhteydessä Kärkkäinen kertoi hieman omia muistojaan. Sitten vieraille tarjottiin kakkukahvit. Vierailun päätteeksi lähdettiin tutustumaan laivan tiloihin. Kunnioitettavaan 96-vuoden ikään ehtinyt kenrl Kärkkäinen kertoi olevansa iloinen päästessään vierailemaan Turvan kaltaisessa laivassa. Mesikän tarina Rukajärven suunnalla jatkosodassa taistelleen 14. divisioonan komentajana toimi kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappana. Kevättalvella 1944 alueella ammuttiin emokarhu, jolta jäi pentuja. Pennut kesyyntyivät, ja yksi niistä oli kevään ajan Rukapirtillä Raappanan lemmikkinä. Pennulle annettiin nimeksi Mesikkä. Kesällä 1944 Mesikkä yritettiin jättää takaisin metsään, mutta se seurasi suomalaisia uiden jopa vesistön yli. Lopulta karhu toimitettiin Korkeasaareen, missä se vietti loppuelämänsä. Erämiehenä Raappana oli ennättänyt kiintyä karhuun. Ollessaan asekätkentään liittyen tutkintavankeudessa Raappanalla oli Sörkän sellissään perheenjäsenten kuvien lisäksi vain kuvia Mesikästä. Lankomiehet Ville Kero ja Mikko Kaartinen sekä serkukset Elmo Kero, 3, Heikki Kaartinen, 5, ja Hilkka Kaartinen, 3, saapuivat laivaan ensimmäisten kävijöiden joukossa. Mikko Kaartinen kertoi, että he olivat lukeneet Turvasta Tekniikan maailma-lehdestä ja kiinnostuneet laivasta poikansa kanssa niin paljon, että etsivät Internetistä lisää tietoa ja löysivät sitä kautta tiedon Open Shipistäkin. Koko kesä ollaan seurattu laivaa kiinnostuneina, Kaartinen kertoi. Ville Kero totesi olevansa iloinen siitä, että näin edistyksellinen laiva on rakennettu Suomessa. Paikalle oli saapunut myös Suomenlahden merivartiostosta hiljattain eläkkeelle jäänyt kapteeniluutnantti Keijo Parhiala kolmen lapsensa kanssa. Nykyisin Ranskassa asuva Parhiala oli tullut Suomeen lomailemaan perheensä kera ja huomannut ilmoituksen Turvan Open Shipistä Internetissä. Tutustumiskierroksen jälkeen hän totesi laivan 10 RAJAMME VARTIJAT

11 TEKSTI JA KUVAT: MINNA HONKANEN VL Turvan Open Ship -kiertue päättyi Helsinkiin Vaikuttava! oli yleisin vastaus, kun kysyttiin kävijöiden mielipiteitä VL Turvasta Helsingin Open Shipissä lauantaina 16. elokuuta. Katajanokan laituriin kiinnitetyssä laivassa kävi neljässä tunnissa lähes tuhat vierailijaa. Joukossa oli paljon lapsiperheitä, ja laiva tuntuikin kiinnostavan yhtä lailla isoja ja pieniä. olevan oikein komea. Parhialan Helsingissä asuva aikuinen poika, Kimmo Parhiala, harrastaa aktiivisesti sukellusta. Hänestä sukellusvälinevarasto oli mielenkiintoisin paikka laivassa. Perheen pienimmille, 6-vuotiaalle Annille ja 4-vuotiaalle Aarnille, jäi laivasta mieleen erityisesti pehmustettu putka. Aarni meinattiin laittaa sinne, kertoi Anni viitaten pikkuveljensä riehakkaaseen käytökseen. Poika paransi tapansa kuitenkin putkan ovella. Ystävykset Essi Ryymin ja Terhi Martinez-Abarca olivat myös tulleet tutustumaan laivaan perheidensä kanssa. Tiedon Open Shipistä he olivat saaneet tuttavan kautta. Naiset totesivat, että on hienoa, kun laivan rakentamisessa on huomioitu eri viranomaisten toiminta. Näin saadaan lisättyä viranomaisten yhteistyötä. On myös arvokasta, että laiva on niin monikäyttöinen, kiitteli Ryymin ja mainitsi esimerkkinä öljynkeräyksen. Niin, ja Itämeren tilan tarkkailu on hieno asia, lisäsi Martinez-Abarca. Ryymin kertoi, että laivan tiloissa erityisen vaikutuksen teki kapteenin sillan huipputeknologia. Päätepisteeseen Helsingin Open Ship päätti VL Turvan Open Ship -kiertueen, joka alkoi kuukautta aikaisemmin Porin Suomi Areenalta. Kiertueen aikana laiva oli avoinna yleisölle myös Kotkassa, Maarianhaminassa, Turussa ja Hangossa. Vierailijoita kävi kuukaudessa melkein kuusi tuhatta. Laivan miehistön mukaan Open Ship -tapahtumissa on ollut kautta linjan oikein hyvä tunnelma. Kävijät ovat olleet kiinnostuneita, tyytyväisiä ja vaikuttuneita. Langot Ville Kero ja Mikko Kaartinen sekä serkukset Elmo Kero sekä Heikki ja Hilma Kaartinen saapuivat joukolla Turvaan. RAJAMME VARTIJAT 11

12 TEKSTI JA KUVAT: MARJO PENI Turvallinen vesillä liikkuminen tärkeää Turvallisuusalan toimijat järjestivät Helsingissä Katajanokalla mediatilaisuuden, jossa havaintoesityksin näytettiin kesänviettoon liittyviä turvallisuusriskejä ja vaaratilanteita. Vartiolentolaivue suoritti Katajanokalla pintapelastusnäytöksen. Mediatilaisuudessa oli ainutlaatuinen mahdollisuus kuvata kesän turvallisuusriskejä näyttävissä toimintanäytöksissä. Rajavartiolaitoksen meripelastusasiantuntija Pekka Parkkali avasi tilaisuuden, esitteli sen järjestäjätahot ja kertoi muun muassa syyt meripelastuksen hälytysnumeron muuttumiseen. RVL järjesti ratsian vaaratilanteen aiheuttaneeseen veneeseen, vesiturvallisuusnäytöksen ja pintapelastusnäytöksen. Näytösten jälkeen media saattoi haastatella asiantuntijoita. Media oli kiinnostunut toimintanäytöksistä. Niistä sai erittäin hyvää kuvamateriaalia, jota asiantuntijoiden haastattelut täydensivät. Nelosen uutisiin Helsingin Sanomat haastatteli RVL:n meripelastusasiantuntija Pekka Parkkalia. Hän kertasi vesiturvallisuusnäytöksessä ilmenneitä turvallisuusnäkökohtia ja muistutti veneilijöitä mm. veneen kunnon huolellisesta tarkastamisesta ennen vesille lähtöä. Pintapelastusnäytös lähetettiin suorana lähetyksenä Ylen Aamu-tv:ssä. Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirvi selosti näytöksen tapahtumat Ylen toimittajalle. Hän haastatteli Hirveä partioveneen kannella näytöksen välittömässä läheisyydessä. Media kuvasi myös RVL:n vesiliikennevalvontanäytöksen, ratsian vaaratilanteen aiheuttaneeseen veneeseen. Haastattelussa Helsingin merivartioaseman päällikkö Lars Blomqvist kertasi veneilijöiden ohjeita ja muistutti uudesta meripelastuksen hälytysnumerosta Numeron pitäisi olla näkyvillä veneessä ja tallennettuna myös jokaisen veneilijän puhelimeen. Mediatilaisuuden järjestivät yhteistyössä seuraavat turvallisuusalan toimijat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund Helsingin kaupungin pelastuslaitos Rajavartiolaitos Suomen palopäällystöliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry Venepoliisi HS:n toimittaja haastatteli Rajavartiolaitoksen asiantuntija Pekka Parkkalia Nelosen uutisiin. Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirveä haastateltiin Ylen Aamu-tv:n suoraan lähetykseen. 12 RAJAMME VARTIJAT

13 TEKSTI JA KUVAT: SATU SAARIVUORI Länsiterminaalin rajatarkastusautomaattien käyttö laajeni pilotin myötä Suomenlahden merivartioston Sataman rajatarkastusyksikössä Länsiterminaalissa laajennettiin alkaneen pilotin myötä rajatarkastusautomaatit myös viisumivelvollisten kolmannen maan kansalaisten käyttöön. Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassinen (vas.) ja Sataman rajatarkastusyksikön päällikkö Jouni Lahtinen avaavat pilotin juhlallisesti käyttöön Länsiterminaalissa Helsingissä. Viisumivelvollisista pilottiin otettiin mukaan venäläiset risteilymatkustajat. Pilotti kestää viisi kuukautta ja on saanut tukea Euroopan unionin ulkorajarahastolta. Rajatarkastusautomaattilinjaston laajenemisen kunniaksi satamassa järjestettiin myös juhlallinen tiedotustilaisuus. Sinne kutsuttiin Rajavartiolaitokselle tärkeitä yhteistyökumppaneita sekä tiedotusvälineiden edustajia Suomesta ja Venäjältä. Venäläisen median kiinnostus pilotin käyttöönottoa, ennakkoa ja itse tilaisuutta kohtaan oli hyvin suuri. Rajatarkastusautomaatteja on käytetty Länsiterminaalissa jo vuodesta 2012 lähtien. Automaatteja täydennettiin pilotin Media ympäröi Suomenlahden merivartioston komentaja Markku Hassista. edellyttämin laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuksin. Pilotissa testataan uusia, EU-laajuisia rajan ylikulkua sujuvoittavia järjestelmiä ja valmistaudutaan ottamaan niitä käyttöön. Pilotin ajan kaksi venäjänkielentaitoista opastajaa auttaa matkustajia rajatarkastusautomaateilla. RAJAMME VARTIJAT 13

14 TEKSTI JA KUVAT: HARRI EKHOLM Myrskylintu ja Myrskykeiju - rajan uudet pintakiitäjät Bruno Marion, asiantuntija Zodiactehtailta, kertoo Zohurric Hurricane ZH 1100 OB -tyypistä veneiden ensimmäisille suomalaisille käyttäjille keväällä Kotkan merivartioaseman laiturilla. Veneiden kuljettajien on hallittava myös perälaudan kolmeen konekoppaan jaetut 1050 hevosvoimaa. 14 RAJAMME VARTIJAT

15 Ornitologeille myrskylintu ja myrskykeiju ovat Suomessa rareja, rariteettilajeja siis harvinaisuuksia. Suomenlahden merivartioston laitureissa Myrskylintu ja Myrskykeiju ovat keväästä lähtien olleet vakiovieraita. Usein ne myös liitävät pitkin Suomenlahden ja jopa pohjoisen Itämeren pintaa ja vauhti ei jää jälkeen linnun lentonopeudesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Kaksoset Myrskylintu ja Myrskykeiju jättävät Kotkan taakseen. Virallisilta tunnuksiltaan NV-114 Myrskylintu ja NV-115 Myrskykeiju ovat Rajavartiolaitoksen uusimmat, suurimmat ja tehokkaimmat RIB-veneet. Niitä käytetään kaikissa mahdollisissa RVL:n toiminnan tehtävissä ja tarjoavatpa ne kuljetusapua muillekin viranomaisille. - Toukokuun puolivälissä RVL:n vastaanottamat uudet RIB-veneet on sijoitettu SLMV:oon. Siellä alkoi heti veneiden käyttökoulutus ja ajoharjoittelu, selittää RIB-veneprojektin hankepäällikkö, Kotkan merivartioaseman päällikkö, yliluutnantti Tommi Salopelto. Jo viikko veneiden vastaanotosta toukokuussa Kotkan merivartioaseman laiturilla istui liki kymmenpäinen merivartijoiden joukko ja kuunteli hartaana, kun kanadalaisen Zodiac-tehtaan edustaja Bruno Marion selvitti englanniksi uutuustuotteensa rakennetta ja toimintaa. Vesille ei lähdetty, ennen kuin perustiedot uuden työkalun perustiedot hallittiin. Veneiden hankintaan ja varusteluun osallistunut hankepäällikkö Tommi Salopelto kertasi päämitat ja tekniset tiedot: - Veneet ovat 11,7 metriä pitkiä ja 3,23 metriä leveitä. Vauhtia antaa peräti kolme 350-hevosvoimaista perämoottoria. Veneissä on myös kattava navigointielektroniikka, RVL:n tehtävien edellyttämät viesti- ja kommunikaatiojärjestelmät ja lämpökamera (FLIR). Yhteensä 1050 hevosvoiman koneiden jyrähtäessä käyntiin tuntuu veneen kannella maakravunkin jalkojen alla sellainen tärinä, että on helppoa uskoa, että tarvittaessa vene kulkee todella lujaa. - Tällä saavutetaan 50 solmun nopeus helposti, vakuutta Tommi Salopelto lyhytkin tukka hulmuten, kun kiidämme Kirkonmaanselältä lounaaseen ja Suursaaren RAJAMME VARTIJAT 15

16 jyhkeä profiili kasvaa silmissä kovaa vauhtia. Onneksi navigaattori on ajan tasalla ja kurvaa Lupin luodon ympäri miltei u-käännöksen. Matka jatkuu itään Haapasaariston ulkopuolelle. Matkalla Salopelto selvittää vielä, miten veneen kansirakenne on suunniteltu niin, että siihen saadaan kiinni mitä moninaisin määrä istuimia tai varustelaatikoita kunkin tehtävän mukaan. Lisäksi veneissä on irrotettava yksipistenostojärjestelmä. Veneet voi siis nostaa helposti vaikka keskellä avomerta ulkovartiolaiva Turvan kannelle. Viime kesän käyttökokemusten perusteella nostoja ei tarvita ainakaan liian kovan merenkäynnin takia. - Kun uusi RIB-tyyppi on kaksi kertaa painavampi ja neljä metriä pidempi kuin aiemmat RIB-veneemme, niin toki tämä kulkee kovassa kelissäkin entistä paremmin, sanoo eräs ensimmäisistä Myrskylinnun ja Myrskykeijun kuljettajaksi koulutetuista. Hän on Hangon merivartioaseman konemestari, vanhempi merivartija Tero Lukkari. Kotkan merivartioaseman päällikkö, yliluutnantti Tommi Salopelto ja uusien RIB-veneiden hankepäällikkö on tyytyväinen uuteen kalustoon. Kotka Rankki ohutta yläpilveä - Myrskylintu kiitää ohi täydessä vauhdissa. - Ahtaissa satama-altaissa näitä on haastavampi käsitellä kuin pikkuveljiä, mutta ulapoilla kovassakin aallokossa nämä toimivat paremmin, sanoo Tero Lukkari. Hän kertasi kokemuksiaan uutuusveneistä reilun kolmen kuukauden käytön perusteella. Myrskylinnun ja Myrskykeijun pääasiallisia toiminta-alueita ovatkin ulkosaaristo ja aluemeri. Ylivoimaisen nopeuden, merikelpoisuuden ja kuljetuskapasiteetin vuoksi uudet veneet mahdollistavat merelliset alustarkastustehtävät aiempaa tehokkaammin ja työturvallisemmin, myös yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Veneitä suunniteltaessa ja varustettaessa on huomioitu myös RVL:n valmiusjoukkueiden ja poliisin Karhu-ryhmän tarpeet. Toki kesällä on osallistuttu aivan normaaleihin meripelastustehtäviin, kun on osuttu turmapaikkaa lähimmäksi viranomaisalukseksi. - Tämä on loistava työkalu, kiittelee vanh mvja Tero Lukkari. 16 RAJAMME VARTIJAT

17 Myrskylintu matkaa kohti Kotkaa. Mikä ihmeen RIB-vene? Nimitys RIB-vene tulee englannin kielen termistä rigid inflable boat. Suomeksi käännettynä se olisi vaikka jäykkärunkoinen ilmatäytteinen vene. Tämä kertookin paremmin, millainen RIB-vene on. Suomalaista nimeä näille Rajavartiolaitoksen työkaluille ei ole keksitty, joten puhumme yhä RIB-veneistä. Veneen pohja on alumiinista tai lasikuidusta tehty jäykkä rakenne. Veneen kolmea sivua kiertävät ilmatäytteiset kellukkeet. Ne on jaettu useisiin lokeroihin, jotta yksi luodinreikä tai muu naarmu ei olisi kohtalokas eikä pysäyttäisi toimintaa. Pienempiä RIB-veneitä on myös yksityiskäytössä. Nyt Suomeen hankittujen RIB-veneiden tyyppisiä veneitä käyttävät ympäri maailmaa pääasiassa viranomaiset. Käyttäjiksi tiedetään eri maiden armeijoita, laivastoja sekä rajavalvonta-, tulli- ja poliisiviranomaisia. Veneiden yksi merkittävä toimintaetu on se, että niillä voidaan operoida myös varsin matalissa vesissä ja vaikka ajaa keula maihin laiturittomaan rantaan jos on tarve jatkaa toimintaa maissa. RVL käyttää yhteensä noin 60 erikokoista RIB-venettä. RAJAMME VARTIJAT 17

18 TEKSTI: BSMIR-HANKE KUVA: TONI FOHLIN Laivaonnettomuuksiin varautuminen Itämerellä BSMIR-hankkeen lopputulokset vahvistavat välttämättömän yhteistyön Alkukesällä päätettiin onnistuneesti Rajavartiolaitoksen ja sisäministeriön pelastusosaston yhteishanke Baltic Sea Maritime Incident Response Survey (BSMIR). Siinä tarkasteltiin Itämeren alueen maiden varautumista merellisiin suur- ja monialaonnettomuuksiin. Yhdeksän kuukauden mittaisen hankkeen rahoitti ulkoasiainministeriö. Hanke liittyi läheisesti Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteisiin Itämeren maiden neuvostossa. BSMIR-hankkeeseen osallistui kahdeksan Itämeren alueen valtiota sekä Islanti ja Norja. Yrityksistä huolimatta Venäjää ei saatu houkuteltua aktiiviseksi osallistujaksi mukaan. Hankkeessa kartoitettiin kyseisten maiden keskeisiä kansallisia merellisten suuronnettomuuksien varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja ja tarkasteltiin erityisesti yhteistyömuotoja meripelastusviranomaisten, pelastustoimen, poliisitoimen ja terveydenhuollon välillä. Taustaa hankkeeseen Itämeren meriliikenteen turvallisuudessa on monia yhteisiä haasteita, kuten useissa solmukohdissa risteävä liikenne ja alati kasvavat liikennemäärät. Myös Itämeren pohjoisosien vaativat talviolosuhteet lisäävät laajamittaisen merionnettomuuden mahdollisuutta ja vaikeuttavat pelastustoimia. Itämeren alueella tehdään hyvin paljon tutkimustyötä ja toteutetaan erilaisia hankkeita meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi. Etenkin yhteen tärkeimmistä toimenpiteistä, meriliikenteen onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, on panostettu paljon viime vuosina. Sen sijaan hankkeita, joissa olisi keskitytty suuronnettomuuksien operatiiviseen pelastustyöhön sekä siihen liittyvään monialaiseen viranomaisyhteistyöhön ja valmiussuunnitteluun, on ollut toistaiseksi melko vähän. Laajassa merionnettomuudessa tilannetta hoitavat monet erilaiset toimijat. Merellinen suuronnettomuus edellyttää toimintaa merellä ja maalla, ja vain harvoin pelastamiseen osallistuu yksi viranomainen. Esimerkiksi laivapaloihin lähetetään usein erityisryhmiä palontorjuntaan ja pelastamaan. Myös meripelastuksen ja öljyntorjunnan johtovastuut kuuluvat monessa maassa eri viranomaisille. Laajamittainen merionnettomuus voi syntyä myös rikollisen tai tahallisen toiminnan vuoksi, jolloin poliisiviranomainen saattaa ottaa johtovastuun tilanteesta. Kansallisen yhteistyön lisäksi laajamittaisen merionnettomuuden hoitaminen edellyttää usein kansainvälistä yhteistoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi 18 RAJAMME VARTIJAT

19 tulee tuntea muiden maiden toimijat ja toimintamallit. BSMIR-hankkeessa tehtiin ensi kertaa kattava tilannekuva eri maiden kansallisista varautumisista ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista Itämeren alueella. Hankkeen tulokset Joka Itämeren alueen maa on varautunut merionnettomuuksiin, ja kaikissa on kansainvälisten sopimusten mukainen meripelastusjärjestelmä. Hankkeen lopputulokset kuitenkin vahvistavat, että yhdelläkään alueen valtioista ei ole valmiuksia hoitaa laajamittaista merionnettomuutta täysin itsenäisesti, vaan naapurimaiden apua tarvitaan aina jossain muodossa. Kansallisista toimintamalleista havaittiin, että monissa Itämeren alueen maissa on selkeä viranomaisten välinen yhteistoimintamalli, kun taas joissakin maissa yhteisiä toimintaperiaatteita ja suunnitelmia vasta kehitetään. Kaikilla mailla on tai ainakin on valmisteilla kansallinen suunnitelma suuronnettomuus- ja pelastusoperaatioita (Mass Rescue Operations, MRO) varten. Suunnitelmien sisältö vaihtelee melkoisesti. Käytännön varautuminen ja suunnittelu kemikaalionnettomuuksien varalta taas on hyvin vähäistä lähes kaikissa tarkastelluissa maissa. Rikollisen toiminnan takia syntyvän merellisen monialaonnettomuustilanteen hoito on erittäin vähän selvitetty kokonaisuus Itämerellä. Hankkeessa selvisi merellisten poliisijohtoisten tilanteiden toimintamallien suunnittelun olleen ilmeisen riittämätöntä tarkastelluissa maissa. Varautumista erityistilanteisiin tulisi suunnitella muiden meripelastukseen osallistuvien viranomaisten kanssa. Kansallisten toimintamallien kehittämisessä voi hyödyntää muiden maiden hyviä käytänteitä. BSMIR-hankkeen hyväksi käytänteeksi tunnistettiin esimerkiksi ilma-alusten käytön koordinointimalli pelastusoperaatioihin (Baltic ACO). Koulutusyhteistyössä ilma-alusten käytön koordinointimalliin ja onnettomuuspaikan johtajan koulutuksiin liittyen järjestetään jo kansainvälisiä kursseja, mutta monella muulla meripelastuksen osa-alueella voitaisiin kehittää koulutusyhteistyötä entisestään. Yhteisen koulutuksen edistäminen edellyttäisi vahvaa koordinointia. Itämeren alueen varautumisen kansainvälistä yhteistyötä tarkasteltaessa havaittiin myös, että alueen meripelastusyhteistyön suurin puute on yhteisen Itämeren alueen kattavan meripelastusfoorumin puuttuminen. Tarvitaan kokoava taho, jossa kaikki Itämeren alueen maat keskustelisivat monialaisten merellisten onnettomuuksien varautumisen kokonaisuudesta ja kaikki Rajavartiolaitoksen helikopteri leijuu monitoimialus Louhen yllä. meripelastukseen osallistuvat viranomaiset tekisivät tiiviimmin yhteistyötä. Nähtäväksi jää, perustetaanko säännöllisesti kokoontuva meripelastusfoorumi lähitulevaisuudessa. BSMIR-hankkeen loppuraportin voi ladata Rajavartiolaitoksen nettisivuilta: RAJAMME VARTIJAT 19

20 Vessel TRIAGE -hanke käynnistynyt Rajavartiolaitoksen esikunnassa on kesäkuussa käynnistetty ulkoasiainministeriön rahoittama "Vessel TRIAGE" -hanke, jossa kehitetään onnettomuusalusten luokitteluja riskintunnistusjärjestelmää laivaluokan onnettomuuksiin. Hanke toteutetaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston kanssa Vessel TRIAGE -järjestelmän kehittäminen aloitettiin vuoden 2012 alussa heti Italian rannikolla tapahtuneen Costa Concordia -risteilyaluksen onnettomuuden jälkeen. Kesällä käynnistetyn hankkeen myötä luokittelujärjestelmää pyritään kehittämään edelleen monikansallisesti. Hankkeen alkukuukausina sen kumppaneiksi on ilmoittautunut meripelastusviranomaisia, merenkulkuviranomaisia, varustamoja, yliopistoja ja luokituslaitoksia useista eri maista. Tarpeellinen luokittelujärjestelmä Yhtenäistä monikansallista onnettomuusaluksen tilaa kuvaavaa luokittelujärjestelmää tarvitaan onnettomuusalusten tilanteen vakavuuden arvioimiseksi ja pelastustoimiin liittyvän päätöksenteon helpottamiseksi. Luokittelun avulla yritetään tunnistaa nopeasti onnettomuusalukseen liittyvät keskeiset toiminnalliset riskit ja luokitella sen tila yhteismitallisesti tarkoitustenmukaisten pelastus- ja jatkotoimenpiteiden turvaamiseksi. Vessel TRIAGE:a vastaavia luokittelujärjestelmiä ei ole vielä olemassa. Käytännössä aluksen "tilaa" kuvaavia luokkia aiotaan havainnollistaa värein alla olevan kuvan mukaan. Sitä, montako aluksen tilaa kuvaava luokkaa Vessel TRIAGE -järjestelmä tarvitsee ja luokitusten nimet ja kriteerit ("laskusäännöt" ja kysymyssarjat, joiden kautta aluksen tilaa kuvaava luokka määräytyy), selvitetään tulevina kuukausina. Luokittelujärjestelmän tavoite on helpottaa viranomaisten ja onnettomuusaluksen välisen tilannetietoisuuden ylläpitoa ja tiivistää niiden välistä viestiliikennettä. Luokittelu tehostaisikin pelastustoimen ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi - niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Onnettomuusaluksen luokittelujärjestelmän kehittämisen lisäksi hankkeessa luodaan Vessel TRIAGE -järjestelmään liittyvä konkreettinen riskinarviotyökalu. Työkalu pyrkii parantamaan erityisesti onnettomuusaluksen ja meripelastuksen johtokeskuksen välistä tilannetietoisuutta aluksen tilasta ja vallitsevista riskeistä. Luokittelujärjestelmä hyödyttäisi myös maissa tapahtumaan osallistuvia toimijoita esimerkiksi suojapaikkapäätöksen valmistelussa ja evakuointikeskuksessa. Monta toteuttajaa Hankkeessa työskentelevät päätoiminen projektipäällikkö Jori Nordström ja projektisihteeri Raita Putkonen. Rajavartiolaitoksen, Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston lisäksi hankkeen läpivientiä tukee VTT. Se tarjoaa hankkeelle riskianalyysin ja riskienarvioinnin asiantuntijuutta. Luokittelujärjestelmään liittyvä kehitystyö toteutuu kansainvälisissä työpajoissa ja videokokouksissa. Syksyllä 2014 Helsingissä järjestetään kaksi kansainvälistä seminaaria, joihin kutsutaan kaikki hankkeeseen ilmoittautuneet yhteistyökumppanit. Ensimmäisessä seminaarissa aiotaan sopia onnettomuusaluksen tilaa kuvaavista luokista ja toisessa niiden kriteereistä. Tavoitteen mukaan luokittelujärjestelmä ja siihen liittyvä riskiarviotyökalu ovat valmiit esiteltäviksi huhtikuussa Luokitteluajatusta on esitelty useilla kansainvälisillä meripelastuksen foorumeilla. Luokittelujärjestelmä on otettu vastaan positiivisesti. Jos hankkeen aikana syntyy vahva konsensus luokittelujärjestelmästä, hankkeen puitteissa varaudutaan laatimaan asiasta tarvittavat asiakirjat kansainväliselle 20 RAJAMME VARTIJAT

21 merenkulkujärjestölle (IMO) asian saamiseksi kansainvälisen lento- ja meripelastuskäsikirjan (IAMSAR) toimintamalleihin ja mahdollisesti kansainväliseen turvallisuusjohtamissäännöstöön (ISM). Hankkeen etenemistä voi seurata RVL:n nettisivuilla (www.raja.fi/vesseltriage), Facebookissa (Vessel Triage) ja Twitterissä TEKSTI: JAANA HEIKKINEN LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen päätökseen Hanke rajavartiolainsäädännön tarkistamiseksi on saatu päätökseen. Rajavartiolainsäädäntöä muutettiin kahdessa eri vaiheessa niin, että muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 aikana. Vessel TRIAGE -hankkeen päätoiminen projektipäällikkö Jori Nordström on koulutukseltaan merikapteeni. Ennen Vessel TRIAGE:a hän on työskennellyt Suomen Meripelastusseurassa vastuualueenaan operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Vessel TRIAGE:n projektisihteerinä toimii YTM Raita Putkonen. Hän on toiminut projektisihteerinä Rajavartiolaitoksen johtamassa BSMIR-hankkeessa, jossa selvitettiin Itämeren alueen maiden varautumista laajoihin merionnettomuuksiin. Osana hanketta hallitus antoi eduskunnalle syyskuussa 2013 hallituksen esityksen rajavartiolaitoksen hallintolain ja henkilötietolain muuttamiseksi. Lait tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset koskevat muun muassa rajavartijan peruskurssin opiskelijan opintososiaalisia etuuksia. Tarkistamishanke jatkui tammikuussa 2014 eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä, jossa ehdotettiin muutettavaksi rajavartiolakia ja eräitä muita siihen liittyviä lakeja. Nämä muutokset tulivat pääosin voimaan Rajavartiolain muutoksilla täsmennetään rajavartiomiehen toimivaltuuksia rajavalvonnassa ja Rajavartiolaitoksen suorittamassa rikostorjunnassa. Täsmennykset koskevat muun muassa menettelyjä rajavalvonnan henkilöntarkastuksissa, turvatarkastuksissa ja turvallisuustarkastuksissa. RVL voi jatkossa käyttää televalvontaa silloin, kun tutkitaan törkeää metsästysrikosta tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä. Poliisilla vastaava oikeus jo oli. Televalvonta voi helpottaa suunnitelmallisten sekä laajoilla ja asumattomilla alueilla tapahtuneiden metsästysrikosten tutkintaa. Rajavartiolakiin on lisätty säännös rajavartiomiehen toimivaltuuksista yhteispartiossa poliisin kanssa. Rajavartiomies voi yhteispartiossa poliisimiehen johdolla osallistua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtävään vastaavasti kuin poliisimies. Tällaista partiointia tehdään harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa. Rajavyöhykkeen maa- ja vesialueiden omistajia koskee velvollisuus sallia valtion kustannuksella rajavyöhykkeen takarajan merkintä maastoon. Aiemmin rajavyöhykkeen takarajan merkintä saattoi tapahtua vain alueen omistajan suostumuksella. Rajavyöhykkeen lähistöllä liikkuvien on kuitenkin voitava havaita liikkumiselta rajoitetun alueen alkaminen. Rajavyöhykkeen takaraja merkitään maastoon maalaamalla tai kiinnittämällä takarajalla oleviin puihin tai sinne pystytettyihin pylväisiin keltainen rengas. Vesialueella takaraja merkitään joko keltaisilla viitoilla tai keltaisilla poijuilla. Rajavyöhykkeen takarajan merkinnöistä ja merkintöjen ylläpitämisestä ei yleensä aiheudu omistajalle tai haltijalle haittaa tai vahinkoa, mutta jos näin käy, on vahingosta ja haitasta suoritettava käyvän hinnan mukainen korvaus. Lisää tietoa lakihankkeen sivuilla: rajavartiolainsaadannon_tarkistaminen RAJAMME VARTIJAT 21

22 Ajankohtaista Ylennyksiä ja nimityksiä Rajavartiolaitoksessa lukien Prikaatikenraali Ilkka Laitinen ylennetään kenraalimajuriksi Tasavallan Presidentti on tekemällään päätöksellä nimittänyt Ilkka Laitisen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön virkaan ja määrännyt Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävään lukien. Laitinen toimii tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen esikunnassa kansainvälisten asioiden johtajana. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1985 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Laitinen on toiminut EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajana ( ). Kommodori Markku Hassinen ylennetään lippueamiraaliksi Tasavallan Presidentti on tekemällään päätöksellä nimittänyt Markku Hassisen Rajavartiolaitoksen amiraalin virkaan ja määrännyt Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön tehtävään väliseksi määräajaksi. Hassinen toimii tällä hetkellä Suomenlahden merivartioston komentajana. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1986 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Hassinen on toiminut RVLE:n raja- ja meriosaston meriturvallisuus- ja meripelastusyksikön päällikkönä ( ). Everstiluutnantti Jari Tolppanen nimitetään everstin virkaan ja ylennetään everstiksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Jari Tolppasen Lapin rajavartioston komentajan tehtävään lukien. Tolppanen toimii tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikön päällikkönä. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1990 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Tolppanen on toiminut RVLE:ssa teknillisen osaston apulaisosastopäällikkönä Komentaja Tom Hanén nimitetään kommodorin virkaan ja ylennetään kommodoriksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Tom Hanénin Suomenlahden merivartioston komentajan tehtävään lukien. Hanén toimii tällä hetkellä rajaturvallisuusasiantuntijana Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa (Bryssel). Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 1995 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Hanén on toiminut SLMV:n apulaiskomentajana Komentajakapteeni Tomi Kivenjuuri ylennetään komentajaksi Rajavartiolaitoksen päällikkö on tekemällään päätöksellä määrännyt Tomi Kivenjuuren Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan tehtävään lukien. Hän on valmistunut RVL:n upseeriksi vuonna 2000 ja suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon v Ennen nykyistä tehtäväänsä Kivenjuuri on toiminut rajaturvallisuusasiantuntijana Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosastolla ja Länsi-Suomen merivartioston esikunnassa meritoimiston päällikkönä Prikaatikenraali Ilkka Laitinen ylennetään kenraalimajuriksi Kommodori Markku Hassinen ylennetään lippueamiraaliksi Everstiluutnantti Jari Tolppanen nimitetään everstin virkaan ja ylennetään everstiksi Komentaja Tom Hánen nimitetään kommodorin virkaan ja ylennetään kommodoriksi Komentajakapteeni Tomi Kivenjuuri ylennetään komentajaksi RAJAMME VARTIJAT

23 Ajankohtaista Sotilasansiomitali Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen myönsi sotilasansiomitalin prikaatikenraali Ilkka Laitiselle. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää Puolustusvoimain hyväksi tehdystä erityisen arvokkaasta työstä. TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Vuodesta 2005 Euroopan unionin Rajaturvallisuusvirasto Frontexin pääjohtajana toiminut prkenr Laitinen palasi Rajavartiolaitokseen Kultainen ansiolevyke Immolassa Raja- ja merivartiokoulun johtajan tehtävien vaihtokatselmuksen yhteydessä koulun johtaja eversti Vesa Huuskoselle annettiin Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukasen myöntämä Rajavartiolaitoksen kultainen ansiolevyke. Väestönsuojelun ansiomitalit Sisäministeri Päivi Räsänen myönsi väestönsuojelun I ja II luokan ansiomitalit. Väestönsuojelun ansiomitali myönnetään ansiokkaasta tai erittäin ansiokkaasta työstä väestönsuojelun hyväksi. Rajavartiolaitoksesta I luokan mitalin saivat Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jarkko Alén, Suomenlahden merivartioston kommodori Markku Hassinen ja sisäministeriön valmiuskoordinaattori everstiluutnantti Marko Turunen. Merivartioristit ja Rajavartioristit Erityisistä ansioista Rajavartiolaitoksen perinne- ja kiltatyön hyväksi Rajavartioristi on myönnetty seuraaville henkilöille: eläkeläinen Veikko Juntunen, kapteeni evp Antti Väisänen, ylirajavartija evp Asko Liiri, eläkeläinen Olavi Lehtonen, erityisopettaja Matti Kallio, kunnanjohtaja Jorma Ikonen, eläkeläinen Oiva Kostamo ja eläkeläinen Seppo Kultala Erityisistä ansioista Rajavartiolaitoksen perinne- ja kiltatyön hyväksi Merivartioristi on myönnetty seuraaville henkilöille: kontra-amiraali Matti Möttönen, kapteeniluutnantti evp Raimo Yli- Jouto, ylimerivartija evp Pentti Virtala Korjaukset: Rajamme Vartijat 2/14 Artikkeliin Rajan ensimmäisestä kenraalista kirja (sivu 22): Kustannusosakeyhtiö Otavan tietokirjapäällikkö on Eva Reenpää. Jussi Nuorteva on Kansallisarkiston pääjohtaja. Artikkelin Rajamiesten menestystä kilpakentillä (sivu 28) kirjoittajan nimi oli pudonnut pois. Kirjoittaja on Sami Mattila. Korjaus sivun 29 alempaan kuvatekstiin: Lehtinen voitti ottelun pelastusuinnissa kultaa ja oli kokonaiskilpailun 23. Toimitus pahoittelee virheitä. Keskellä on kuva Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsestä. Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva Rajamuseon ritariseinälle Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsen kuva lisättiin Rajamuseon ritariseinälle Immolassa. Kyseisenä päivänä oli kulunut tasan 71 vuotta siitä, kun hänelle myönnettiin toisen luokan Mannerheim-risti. Määttänen taisteli talvisodassa rajajoukoissa ja myöhemmin jatkosodassa päämajan tiedusteluosastossa. Siksi hänen kuvansa puuttui rajajoukkojen ritarien joukosta, johon se nyt viimein lisättiin. Edesmennyt Määttänen oli kokenut kuuluneensa vahvasti rajajoukkoihin. Nyt kuva saatiin arvoiselleen paikalle. Tilaisuutta isännöi Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Tero Kaakinen Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja everstiluutnantti Jaakko Hamusen ja museonhoitaja Mika Albertssonin kanssa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt, Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Martti Kukkonen, K-SR:n n apulaiskomentaja everstiluutnantti Jarkko Alén sekä joukko Onni Määttäsen sukulaisia. RAJAMME VARTIJAT 23

24 TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Tiedotusmatka Pietariin PTR-hengessä Kaakkois-Suomen rajavartiosto keräsi porukan kasaan ja toteutti kertaalleen kokeillun ja hyväksi havaitun viestintäiskun Pietariin toukokuun viimeisellä viikolla ennen kesälomaliikenteen alkua. Pietarin pääkonsulaatissa järjestettiin yhtenä päivänä kolme tilaisuutta, joissa räätälöidyin sisällöin kerrottiin rajanylityksen ajankohtaisista asioista venäläisille tiedotusvälineille, matkatoimistoille ja liikenteenharjoittajille. Yhteinen päämäärä kaikissa keskustelevissa vuorovaikutustilanteissa oli turvallinen ja sujuva rajanylitys jokaisen osapuolen näkökulmasta katsottuna. PTR-yhteistyössä Rajalta K-SR:n organisoimissa ja komentaja eversti Tero Kaakisen johdolla toteutetuissa tilaisuuksissa puhuivat ja keskustelivat asiantuntijapaneelissa ev Kaakisen lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta rajatarkastusupseeri majuri Ville Joskitt ja rikostorjuntayksikön päällikkö maj Mikko Lehmus. Suomenlahden merivartiostoa edustivat merivartioston apulaiskomentaja kom Ismo Siikaluoma ja sataman rajatarkastusyksikön päällikkö kapteeni Jouni Lahtinen. Poliisista paikalla oli ylikomisario Ilkka Pöyhiä sekä Tullista lähetystöneuvos Tommi Kivilaakso. Tilaisuuksissa tulkkasivat omat tulkit Eeva Rissanen Kaakkois-Suomesta ja Viktoria Pakki Suomenlahdelta. Matka tarjosi samalla ev Kaakiselle puitteet Team Finlandin henkilöiden tapaamiseen raja-asioissa, keskusteluihin pääkonsuli Pirjo Tulokkaan kanssa ja yhdysmiehen toiminnan tarkastamiseen paikan päällä. Kuulijoita riitti, ja asia kiinnosti Osallistujia kiinnosti kovasti Suomen maantierajanylityspaikkojen kehittäminen ja oikeat toimintatavat rajaa ylitettäessä. Yleensäkin Suomessa liikkuminen ja sallitut sekä kielletyt asiat olivat esillä. Eri matkailumuodot polkupyöristä pikkubusseihin keskusteluttivat. Laivaliikenteeseen kokeiluun tulossa olevat automaattiset rajatarkastukset olivat täysin uutta informaatiota. Kysymyksiä sateli kaikille panelisteille lehdistökonsuli Susanna Niinivaaran jakaessa puheenvuoroja. Tilaisuuksissa markkinoitiin samalla Rajavartiolaitoksen edellisenä päivänä avattua internetsivujen venäjänkielistä osiota ja kaistatarkastusmallin mukaiseen matkustamiseen perehdyttävää elokuvaa. Päivä päättyi pääkonsuli Pirjo Tulokkaan residenssissään järjestämään iltatilaisuuteen, jossa voitiin vielä jatkaa keskustelua ja solmia kontakteja. Jatkoakin kaivataan Kaikki osapuolet arvioivat yhteistyön hyödylliseksi. Tilaisuuksia päätettiin jatkaa tulevaisuudessakin uusia toimintakonsepteja hioen. Pääkonsulaatin väelle sekä rajan omalle yhdysmiehelle Jaakko Ruokoselle vielä suuret kiitokset mahdollisuudesta toteuttaa tilaisuudet! Mediaväki seurasi kiinnostuneena eversti Tero Kaakisen puhetta. 24 RAJAMME VARTIJAT

25 TEKSTI JA KUVA: MERVI VAINIKKALA-RANTA Turvallista ja sujuvaa rajaliikennettä uuden toimintamallin myötä Rajavartiolaitoksen kehittämä uusi rajatarkastusmalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Imatralla juuri ennen vuoden vaihteen ruuhkia joulukuussa Autoista päärakennukseen kävelyn sijaan ei-tullattavan henkilöliikenteen matkustajat valitsevatkin auki olevan kaistan. Rajatarkastus suoritetaan kaistatarkastustilasta käsin asiakkaiden istuessa autoissaan. Reilut puoli vuotta noudatetusta mallista saatuja kokemuksia on nyt hyvä pohtia. Henkilökunnalla riittänyt opeteltavaa Vuosi 2014 jää Kaakkois-Suomen rajavartiostossa historiaan suurena rakennushankkeiden vuotena. Henkilökunnalle on epäilemättä ollut raskasta työskennellä työmaan keskellä vaihtuvissa olosuhteissa. Uusi toimintamalli on tuonut paljon opeteltavaa. Työpisteenä on täysin uudenlainen kaistatarkastustila, josta käsin on tarkastettava autollinen ihmisiä. Monesti muihin kuin kuljettajaan voi olla vaikea saada kontaktia. Imatran rajatarkastusaseman päällikkö kapteeni Ilkka Tuomikko kertoo, että alkuvaiheen joskus hieman kriittinenkin suhtautuminen on muuttunut toimintamallin käyttöönoton myötä positiiviseksi ja innokkaaksi. Hän on saanut aseman päällikkönä seurata iloisena ja ylpeänä henkilöstön toimintaa uudistuksessa. Tuomikko antaa suurkiitoksen koko rajatarkastusaseman henkilöstölle. Matkustajat totuttelevat uusiin tapoihin Uusi on ollut opettelua henkilökunnalle ja myös matkustajille. Rajavartiolaitoksen kehittämä uusi rajatarkastusmalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Imatralle. Rajatarkastus suoritetaan kaistatarkastustilasta käsin asiakkaiden istuessa autoissaan. - Opasteiden seuraaminen ja oikean kaistan valinta on tuottanut jonkin verran vaikeuksia, kertoo Tuomikko. Joskus on nähty yllättäen autosta ulos nousevia seurueita tai kaistanvaihtoja sulkuviivan yli kuviteltua nopeammin etenevään jonoon. Joskus on peltiäkin mennyt ruttuun. Rajatarkastusasemalta kerrotaan matkustajien olleen pääosin erittäin tyytyväisiä uuteen tyyliin. Rajan ylittäminen on nopeutunut merkittävästi Imatran rajanylityspaikalla. Etenkin rakennustöiden alussa saatiin jonkin verran palautetta keskeneräisistä liikennejärjestelyistä, mutta lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Esikunta ja rajatarkastusasemat tiiviissä yhteistyössä Yliluutnantti Jani Liikola Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan rajatoimistosta vastaa taktisen tason ohjeistuksen ja toimintamallien suunnittelusta sekä kehittämisestä hallintoyksikössä. Hän on työryhmineen kerännyt parhaita käytänteitä, joiden pohjalta rajatarkastusprosessia yhdenmukaistetaan koko vartiostossa. Liikola pitää uutta mallia merkittävänä kehitysaskeleena, kun pyritään ratkaisemaan kasvavan rajaliikenteen hallinnan tulevat haasteet. - Konkreettisin hyöty on sujuvuus, hän sanoo ja jatkaa, että laadun varmistamiseksi tehdään toki vielä hienosäätöä. Kaistatarkastusmalli tukee rajatarkastusprosessin tehostamista, koska infrastruktuuri ja taktiikka saadaan yhdenmukaisemmaksi. Monen osa-alueen kokonaistehokkuus kasvaa. Parannusehdotuksia Kaistatarkastustilat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi työtiloiksi. Tosin kylmästä säästä saadaan kokemuksia vasta ensi talvena. Imatran rajatarkastusasemalla tarvitaan erilaisia pieniä teknisiä korjauksia ja parannuksia muun muassa kaistatarkastustilojen luukkujen toimintaan. Myös työturvallisuus puhuttaa ja koskee erityisesti liikenteen seassa työskentelevää ulkovalvontahenkilöstöä. Muille asemille, joiden kaistatarkastusmallin käyttöönotto on vielä kesken, Tuomikko toivottaa avointa ja positiivista mieltä. - Tämän mallin kanssa pärjätään varmasti, hän sanoo. RAJAMME VARTIJAT 25

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 49/2015 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus

Sisäasiainministeriön asetus Sisäasiainministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön päätöksen

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000 Sija. Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 3. Käyttöauto Oy Jyväskylä Risto Vainio Ilkka Mansala 2. 18. Markku Lehisto Jaakko Riikonen Raimo Alm 3. 9. Markku Lehisto Markku Lehisto Juha Tammisto

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

RAJAMME VARTIJAT. 95-vuotias RVL juhli ympäri maata Vuoden 2013 Rajamies Virpiniemestä Ulkovartiolaiva Turva luovutettu RVL:lle

RAJAMME VARTIJAT. 95-vuotias RVL juhli ympäri maata Vuoden 2013 Rajamies Virpiniemestä Ulkovartiolaiva Turva luovutettu RVL:lle RAJAMME VARTIJAT 95-vuotias RVL juhli ympäri maata Vuoden 2013 Rajamies Virpiniemestä Ulkovartiolaiva Turva luovutettu RVL:lle 2 / 2014 80. vuosikerta 4 Rajavartiolaitoksen esikunta juhli 95-vuotista laitosta

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Seinäjoki 18.5.2016 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972. Toistokarsinta Naiset Alle 60 Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972 Alle 70 Annastiina Rajaniemi 1985 Yli 80 Tarja Perälä 1968 Maksimikarsinta Alle 60 Satu Raappana

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 999/2013 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.5.2015 klo 17:00 1/5 Paikka Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Tuijussuontie 10, Raisio LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen 1 Infektiohälytystilanne laivalla Mahdollisia

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Jäseniä yli 2.000 Aatteellinen yhdistys pelastustoimen päällystö-, alipäällystö- ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Yksityisen turvallisuusalan ajankohtaiset valvonta- ja lainsäädäntöasiat. Poliisiylitarkastaja Pekka Aho Turvallisuusalan valvontayksikkö

Yksityisen turvallisuusalan ajankohtaiset valvonta- ja lainsäädäntöasiat. Poliisiylitarkastaja Pekka Aho Turvallisuusalan valvontayksikkö Yksityisen turvallisuusalan ajankohtaiset valvonta- ja lainsäädäntöasiat Poliisiylitarkastaja Pekka Aho Turvallisuusalan valvontayksikkö TURVALLISUUSALAN VALVONTAYKSIKKÖ Sisäasiainministeriön poliisiosaston

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Trafin ajankohtaiset kuulumiset

Trafin ajankohtaiset kuulumiset Trafin ajankohtaiset kuulumiset Läntinen valvontayksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Päivän ohjelma Päivän ohjelma 10:00 10:20 Trafin tilannekatsaus (Jan Welander Trafi) 10:20 10:45 Työturvallisuusopas

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

Vastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa

Lisätiedot

Versio 19.11.2012 1 (14) MERIPELASTUSTOIMEN JA MONIALAONNETTOMUUDEN JOHTAMISEN PERUSTEET

Versio 19.11.2012 1 (14) MERIPELASTUSTOIMEN JA MONIALAONNETTOMUUDEN JOHTAMISEN PERUSTEET Versio 19.11.2012 1 (14) MERIPELASTUSTOIMEN JA MONIALAONNETTOMUUDEN JOHTAMISEN PERUSTEET 1. Yleistä Tässä osassa kuvataan vain meripelastustoimen johtamiseen. Merellisten alusöljyja kemikaalionnettomuuksien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011

Vesibussi KING, karilleajo Helsingin saaristossa 18.8.2011 Tutkintaselostus C3/2011M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa. Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen

Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa. Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen ESITYKSEN RAKENNE Katsaus sisäisen turvallisuuden ohjelma II:een Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa Teknisten vikojen kartoitus Uusi partiovene hanke Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen

Lisätiedot