Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2012/ /2012

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) 168 Asianro 2012/ /2012 Lausunto koskien Savilahden osayleiskaavaa Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Asia Vaatimukset Itä-Suomen hallinto-oikeus on jättänyt päivätyn lausuntopyynnön tehdystä valituksesta, joka koskee kaupunginvaltuuston ( ) tekemää Savilahden osayleiskaavan hyväksymispäätöstä. Valittaja vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista lainvastaisena (PL2.3, PL20.2, HL6, HL27-28, HL31.1, HL45.1, HL50.1, MRL1, MRL5.1, MRL6, MRL9, MRL24.2 ja MRL62-67) ja että Savilahden osayleiskaava palautetaan kokonaisuudessaan uudelleen valmisteltavaksi. Kuopion kaupunki vaatii, että valitus on hylättävä aiheettomana ja kaupunginvaltuuston päätös on pidettävä ennallaan. Oikeudellinen arviointi Numero viittaa valituksen asiakohtaan. 5.1 Kuopion kaupungin strateginen maankäytön suunnittelu kuuluu kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Strateginen maankäytön suunnittelu suorittaa ja valmistelee kaupunginhallituksen sille määräämiä tehtäviä. Yleiskaavajohtajan tehtäviin kuuluu vastata näiden tehtävien suorittamisesta ja valmistelusta päätöksentekoa varten. Päätökseen menevistä töistä yleiskaavajohtaja tekee esityksen ja kaupunginjohtaja ehdotuksen kaupunginhallitukselle. Yleiskaavajohtaja ei ole asioiden valmistelussa esteellinen eikä näin ollen toiminnassa ole hallintolain vastaisuutta. Kuopion kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat määritelleet kaupungin väestötavoitteet, kuten myös kaupungin strategian ja kasvusopimuksen. Savilahden kaavatyö toteuttaa näitä kaupungin strategisia tavoitteita, kuten myös MRL:n ja valtakunnallisten alueidenkäytön mukaisia tavoitteita, joiden mukaan yhdyskuntarakenteen tasapainottaminen ja eheyttäminen on kaupungissa ensisijaista. Kuopion kaupunginhallitus on määritellyt kaupungin strategiset tavoitteet ja kasvusopimuksen, jotka myös kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Väestöennustetta laadittaessa ovat strategisen maankäytön suunnittelu sekä talous- ja strategiapalvelu toteuttaneet kaupunginhallituksen ja -valtuuston tahtoa, jossa väestöennuste on laadittu viime vuosien vahvan väestönkehityksen mukaiseksi. Aiempi vuonna 2011 laadittu ennuste oli jaettu kahtia ns. perusennusteeseen ja tavoite-ennusteeseen. Ennustekaudella Kuopion väestönkehitys ylitti selvästi perusennusteen tason, jonka takia uusi ennuste laadittiin vuonna 2014 lähemmäksi tavoite-ennustetta. Valtion kanssa laaditussa Kuopion seudun kasvusopimuksessa tavoitteena on vähintään asukkaan väestönkasvu koko Kuopion seudun kehitys huomioiden. Myös tämä on otettu huomioon vuonna 2014 laaditussa ennusteessa.

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (2) 5.2 Savilahden osayleiskaava täyttää perustuslain 20.2 :n näkökohdan terveellisestä ympäristöstä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Osayleiskaavaprosessi täyttää maankäyttö- ja rakennuslain näkökohdat riittävästä tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta ja edelleen MRL 1 :n ja MRL 5 :n näkökohdat. Osayleiskaavan tavoitteet voidaan määrittää kaavan luonteen mukaisesti esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyen. Se ei ole lain vastaista. Kaavan tavoitteet ovat kaavan luonne, sisältö ja tarkkuustaso huomioiden riittävät eivätkä ne näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain vastaiset. Kuopion väestöennuste tarkistetaan säännöllisesti noin 3 4 vuoden väliajoin. Tällä varmistetaan se, että ennusteen taso on aina kehitys- ja suhdannetilanteen ja hallituksen tahdon mukainen. Viime vuosina ( ) väestönkehitys (n asukkaan kasvu/vuosi) on ollut hyvin voimakasta, minkä vuoksi ennusteen tasoa nostettiin vuonna Taso on silti asetettu hieman toteutunutta alhaisemmaksi viitaten pidempään menneen kehityksen trendiin (noin 5 8 vuotta). Tätä pidempää trendiä ei ole mitään syytä käyttää, koska ennuste on uusittavissa tarpeen vaatiessa hyvinkin pian. Uudessa ennusteessa on huomioitu viime vuoden Kuopion toteutunut muuttoliike, jota on peilattu tuleville vuosille. hyväksyi uuden ennusteen yksimielisesti suunnittelun pohjaksi Maankäytössä Kuopion on varauduttava vahvan väestönkasvun jatkumiseen myös tulevina vuosina ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Savilahden osayleiskaavalla huolehditaan siitä, että Kuopiossa on tarjolla riittävästi tonttimaata asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Kuopion väestötavoitteet ja kasvusopimus edellyttävät asuntotuotanto- ja työpaikkatavoitteiden toteutumista kaupungissa. Tavoitteena on ollut noin 800 asunnon vuosituotanto, josta noin asuntoa tulisi kerrostaloihin. Savilahden osayleiskaava-alue on Kuopion keskeisin kerrostaloasuntotuotannon kohdealue Lehtoniemen alueiden rakennuttua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Savilahden tontteja tarvitaan rakentamiseen jo tämän vuosikymmenen lopulla, jotta asuntotuotannon taso voidaan turvata. Osaltaan kaava-alue vastaa myös yritys- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymiin ja työpaikkatavoitteisin, jotka kaupunki on asettanut. Kuopion muuttovoitosta suuri osa tulee Itä-Suomesta ja Pohjois-Savosta, mutta kokonaisuutena Kuopioon muutetaan ympäri Suomea. Samaan aikaan Kuopio menettää muuttajia (muuttotappiota) pääkaupunkiseudulle ja useisiin suuriin kaupunkeihin. Kuopion on turvattava tonttitarjonnan avulla tulomuuttajille mahdollisuus asettua kaupunkiin asumaan. Mikäli Kuopio ei pysty siihen, muuttovoitot valuvat yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin Kuopiota suurempiin kaupunkeihin (Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä). Kuopio tarjoaa työtä ja asumista erilaisille väestöryhmille ja hoitaa osaltaan myös oman alueensa sosiaalipoliittisia tehtäviä (mm. tarjoaa sosiaalista tuettua vuokra-asumista ja vanhusten asumista). Savilahdessa sijaitsee runsaasti palveluja, palvelutarpeen määrä lisääntyy voimakkaasti uuden rakentamisen myötä ja julkiset kunnalliset palvelut sijaitsevat hyvin lähellä asukkaita ja alueen toimijoita. Palvelujen osalta alueen rakentaminen vastaa MRL:n tavoitteisiin ja on erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista rakentamista. Savilahdessa sijaitsee tällä hetkellä huomattavan paljon palveluja ja uuden rakentamisen myötä palvelujen määrä lisääntyy edelleen. Kunnallisten palvelujen osalta alue tukeutuu suuressa määrin keskustan ja lähialueiden palvelui-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (3) hin. Julkisia koulutus- ja terveyspalveluja sijaitsee sen sijaan alueella. Tällä hetkellä alueelle on suunniteltu sijoittuvan 1 2 pientä päiväkotia (Savilahti ja Savisaari), lähikauppa sekä runsaasti uusia yksityisiä palveluja. Alakoulut ja kirjastot sijaitsevat lähialueilla ja terveyspalvelut keskustassa, Harjulassa ja KYS:n alueella eli aivan alueen tuntumassa/alueella. Alueelle voi sijoittua myös lisää uusia yksityisiä terveyspalveluja. Alueen rakentaminen ja sen suhde palveluihin on MRL:n tavoitteiden mukaista, koska uusi täydennysrakentaminen tukee myös nykyisten palvelujen säilymistä ja kasvava väestönmäärä luo myös edellytyksiä uusien palvelujen syntymiselle. Alueella tulee olemaan huomattavan monipuolinen ja laaja palvelutarjonta. Savilahden alueelta lähin yhtenäiskoulu (Neulamäki) sijaitsee noin 1 1,5 etäisyydellä ja Savisaaresta vastaava etäisyys alakouluun on alle kaksi kilometriä (Rajala). Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta etäisyydet ovat ihanteellisia koululaisten päivittäiseen kulkuun, jota tuetaan joukko- ja kevyenliikenteen järjestelyin. Osa Savilahden uusista asuntoalueista sijaitsee jopa alle kilometrin etäisyydellä Neulamäen palveluista, kuten koulusta, kirjastosta, hammashuollon palveluista jne. Alueen suunnittelu tukee MRL 5 :n mukaista täydennysrakentamista. Savilahden asunto- ja työpaikkarakentaminen luo edellytyksiä MRL:n mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle ja uuden hyvän, turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän elinympäristön rakentamiselle. Mikäli vastaavan kokoinen asunto- ja työpaikka-alue sijoitettaisiin kauemmaksi keskustasta irrallisena kaupunkirakenteen reunamille, rakentaminen ei tukisi valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja lukuisa joukko Savilahdessa saavutettuja MRL:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia etuja jäisi saavuttamatta. Suurempi keskusta-etäisyys toisi jo huomattavan paljon enemmän autoliikennettä ja ekologisia haittoja suhteessa Savilahden rakentamiseen. Myös joukkoliikenteen tehokas järjestäminen olisi oleellisesti vaikeampaa. Kestävän kaupunkirakenteen vaateet vaarantuisivat. Savilahden ja Savisaaren alueet edustavat erittäin hyvää elinympäristöä ja ekologisesti kestävää kehitystä. Edellä kuvattuun nähden Savilahden osayleiskaava täyttää MRL 1 :n ja MRL 5 :n näkökohdat ja näihin liittyen melua koskevan asian. Se, että sitä ei ole mainittu sanana tavoitteissa, ei tarkoita, että sitä ei olisi kaavatyössä huomioitu osana kestävän kehityksen periaatteita ja valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita. Näin ollen kaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslainvastainen. Kaavaan liittyen on tehty meluselvitys, joka on kaavan luonne, sisältö ja tarkkuustaso huomioiden riittävä. 5.3 Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja sen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Toteutuksen aikajänne on yleensä useita vuosia. Kaupungin on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvattava asuntotuotantoalueiden ja elinkeinoalueidensa riittävyys. Savilahti on tämän vuosikymmenen lopun ja ensivuosikymmenen kehittämiskohde. Kerrostalotuotannon kannalta alue on merkittävä Saaristokaupungin rinnalle ja jälkeen tapahtuvalle rakentamiselle. Savilahti on kaupungin strategian mukainen kehittämiskohde. Tähän ovat myös valtio ja Kuopion kaupunki sitoutuneet kasvusopimuksessaan. Lähtökohdat ja tehdyt selvitykset ovat riittävät ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset. Lisäksi päätöksenteossa on ollut riittävät ja asianmukaiset tiedot, jotka täyttävät myös hallintolain näkökohdat.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (4) Savilahden osayleiskaavan laadinnassa myös kaupungin väestötietoihin liittyvät lähtökohdat ja tiedot ovat riittävät ja täyttävät MRL:n yleiskaavan sisältövaatimukset sekä ovat riittävät kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Uudella asumisella pyritään tukemaan ja tasapainottamaan Neulamäen ja koko läntisen alueen väestön ikärakennetta. Kaikilla Kuopion asuntoalueilla väestön ikärakenne vanhenee pikku hiljaa näin myös Neulamäessä on tapahtunut. Savilahden osayleiskaavassa ei ole ollut tarkoituksenmukaista käsitellä lähialueiden väestörakennetta nyt esitettyä tarkemmin. Kaikki nämä tiedot ovat olleet osallisten saatavilla tarvittaessa ja liiteaineistona erillisissä raporteissa. Savilahden rakentaminen vaikuttaa positiivisesti koko läntisen kaupunkialueen väestörakenteeseen ja sisäiseen muuttoliikkeeseen. Neulamäen väestönmäärä on vähentynyt hitaasti jo pitkään. Ajanjaksolla väestönmäärä vähentyi noin 660 asukkaalla (11 %). Samaan aikaan 65+ -vuotiaiden määrä lisääntyi noin 240 asukkaasta noin 430 asukkaaseen eli yli 80 prosenttia. Vaikka muuttoliike on ollut hyvin vilkasta alueella, lasten määrät ovat vähentyneet oleellisesti. Alakouluikäisten määrä on vähentynyt ajanjaksolla noin 150 lapsella (n. 6 7 alakoululuokan verran) ja yläkouluikäisten määrä noin 90 lapsella. Jos peilataan nykytilannetta vielä kauemmaksi, lasten määrät ovat vähentyneet huimasti eli esimerkiksi vuonna 1990 alakouluikäisten määrä oli alueella lähes 800, kun se vuoden 2014 alussa oli enää noin 200 lasta. Lasten määrän vähentymisen takia Neulamäen yhtenäiskoulussa on paljon ylimääräistä tilaa. Myös päivähoitoikäisten määrä on dramaattisesti vähentynyt, minkä vuoksi useita pieniä päivähoitoyksiköitä on jouduttu lakkauttamaan viime vuosikymmeninä. Osa ikääntyvästä väestöstä muuttaa pois Neulamäestä, mihin Savilahden uudet kerrostalot antavat hyviä mahdollisuuksia. Tämä muutto toisi heitä lähemmäksi mm. terveyspalveluja, mutta mahdollistaisi myös lapsiperheiden muuton heiltä vapautuviin asuntoihin Neulamäen alueelle. Savilahden osayleiskaava mahdollistaa lähialueiden välisen sisäisen muuttoliikkeen, joka on myös hyvin toivottua kehitystä kaupungin kannalta: Uudet kerrostaloasunnot vapauttavat vanhaa asuntokantaa mm. nuorille ja lapsiperheille. Läntisellä kaupunkialueella näitä mahdollisuuksia on ollut hyvin vähän, koska uusia asuintaloja ei ole viime vuosikymmeninä lainkaan valmistunut. Nyt Savilahden osayleiskaava-alue tuo asiaan huomattavaa helpotusta. 5.4 Savilahden osayleiskaavassa on tehty meluselvitykset ja ne ovat kaavatasoon sen luonteeseen ja tarkkuustasoon nähden riittävät eikä ne näin ollen ole maankäyttö ja rakennuslain MRL 9 vastaiset eikä kaava ole myöskään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden vastainen (MRL 5 ). Melulaskennat on tehty 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.0 laskentaohjelmistolla. Aluevarausten yhtenä perusteena on käytetty asiantuntijakonsultin laatimia, valtakunnallisesti yleisesti hyväksytyn menetelmän mukaisesti laskettuja meluennusteita. Kaavavarausten johtopäätökset on laadittu valtioneuvoston ohjearvojen puitteissa ottaen huomioon, että valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta sisältyy keinoina myös mahdollisuus melulle altistuvien kohteiden suojaamiseen, toimintojen tarkoituksenmukaiseen sijoitteluun sekä asuntojen ja peruskorjauksen suunnittelun välineisiin. Osayleiskaavan yhteydessä laadittuja meluennusteita tullaan käyttämään lähtötietoina yksityiskohtaisessa suunnittelussa arvioitaessa lisäselvitysten tarpeita, uusien rakennusten sijoittelua ja verkostojen teknisiä ratkaisuja (mm. kadun katugeometria, poikkileikkaus ja ajonopeus). Asemakaavaa, katusuunnitelmia ja muita yksityiskohtaisempia suunnitelmia laadittaessa tavoitteena

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) pidetään meluhaittojen minimoimista valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti. Osayleiskaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Osayleiskaavan meluselvitysten tarkkuus on riittävä jo osoittamaan, että asuntoalueilla ohjearvot eivät pääsääntöisesti ylity. Osayleiskaavan tarkoitus ja ohjausvaikutus huomioon ottaen alueiden toteuttaminen edellyttää vielä Savilahden alueen tarkempaa suunnittelua asemakaavalla. Melu ja sen mukaiset toimenpiteet tarkentuvat asemakaavassa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa siten, että terveellisyyden ja viihtyvyyden näkökohdat ja muut asemakaavoituksen sisältövaatimukset täyttyvät. Valittaja viittaa ohjearvojen ylityksiin eri rakentamisen alueilla. Meluarvot tulevat tarkentumaan asemakaavoituksen yhteydessä. Valittaja on nostanut esille mm. Harjulan alueen. Tämä toimii tarkentuvan suunnittelun ja eri kaavatasojen hyvänä esimerkkinä, jolle asemakaavoituksen kautta on saatu hyväksytty ratkaisu. Alue on parhaillaan rakentumassa. Toisin kuin valittaja tuo esille, kaupunki katsoo, että uudet ja vanhat alueet ovat samassa asemassa toisiinsa nähden. Loimutien kohdalla ainoastaan vain kahden tontin kohdalla melutaso ylittyy. Tätä ei voi pitää osayleiskaavatasolla kohtuuttomana eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa. Melu tulee edellä kuvatun mukaisesti tarkemmin tarkasteltavaksi asemakaavoituksessa ja katusuunnittelussa ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältötavoitteet. Loimutien alueen kohdalla osayleiskaava osoittaa melusuojaustarpeen suunnitellun uuden kadun varteen. Yleiskaava ei estä melusuojauksen toteuttamista suunnitellun kadun Loimutien puoleiselle reunalle. Suojauksen salliminen ei tee tästä osayleiskaavasta maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Yleiskaavan maankäyttöratkaisut on laadittu kaupunginhallituksen asettaman toimeksiannon ja tavoitteiden mukaisesti, toimeksiantajan ohjauksessa. Savilahden keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa korostui entisestään Neulamäen alueen vapauduttua Puolustusvoimien käytöstä ja yliopiston tarpeesta kehittää toimintojaan kampusalueen osalta. Alueella myös muu toiminta edellyttää maankäytön kehittämistä. Savilahden alue on strategisena tavoitteena kaupungin kehittämisen kärkihanke ja näin ollen luonnonrauhan saavuttaminen on katsottava väistyväksi tavoitteeksi. Osayleiskaavaratkaisussa on huomioitu se, että riittävän läheltä löytyy laajoja luonnonvaraisia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita, kuten Kolmisoppi-Neulamäki Natura 2000 alue ja Puijo. Valtakunnalliset tavoitteet kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja riittävästä asunto- ja työpaikkavarannosta edellyttävät Savilahden tilanteessa kompromisseja luonnonrauhan ja hiljaisuusvaatimusten suhteen. Edellä kuvattuun nähden Savilahden osayleiskaavan lähtötiedot ovat riittävät ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain näkökohdat. Käytettävissä on ollut kaavan ratkaisemisen suhteen kaikki tarpeellinen tieto. 5.5 Kuten edellä on todettu Savilahden osayleiskaavassa on tehty meluselvitykset ja ne ovat kaavatasoon sen luonteeseen ja tarkkuustasoon nähden riittävät eikä ne näin ollen ole maankäyttö ja rakennuslain MRL 9 :n vastaiset eikä kaava ole myöskään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden vastainen (MRL 5 ). Melulaskennat on tehty yleisesti käytössä olevalla ja hyväksytyllä 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.0 laskentaohjelmistolla. Osayleiskaavan melutarkastelut osoittavat, että ohjearvot alueilla on saavutettavissa ja että kaikkien kaavassa esitettyjen meluesteiden toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Tämän arvion Kuopion kaupunki katsoo riittävän

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (6) osayleiskaavatasolla ratkaisujen lähtökohdaksi. Melusuojausten toteutustavat ja kustannusten jakaminen ratkaistaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä, kun tiedetään todellinen tarve ja sen mukainen ratkaisu. Esimerkiksi osa melusuojauksista on toteutettavissa maavalleina, jotka toimivat ylijäämämassojen sijoituspaikkoina ja ovat näin ollen mm. kaavataloudellisesti varteenotettavia ja kannatettavia ratkaisuja. Osayleiskaava, alueen toteuttaminen edellyttää vielä asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaista suunnittelua, joissa melutasot tarkentuvat, kun tiedetään yksityiskohtaisemmin katurakenteet, -linjaukset, -geometria, kadun varteen sijoittuva rakentaminen, massoittelu ja rakennusten suuntaus. Myös kansirakenteen osalta meluselvitykset kuten myös kustannukset tarkentuvat yksityiskohtaisen suunnittelun myötä. Kansirakenteen osalta osayleiskaava esittää kehittämisen periaatteet. Perustelut käyvät ilmi kaavaselostuksesta (s.25). Kannen toteutuksen aikajänne voi olla useita vuosia. Osayleiskaavassa kansirakenne on toteutettavissa. Toteuttaminen on tutkittu yhdessä ELYkeskuksen kanssa. Mikroautoradan melu on huomioitu osayleiskaavassa. Melu on ajoittaista. Osayleiskaavan lähtökohtana on radan siirtyminen toisaalle ja siirrosta on kustannusarvio esitetty kaavaselostuksessa. Neulamäen rinteen käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi radan siirron jälkeen. Rinnealueen jatkosuunnittelun näkökohdat on tuotu kaavaselostuksessa esille (s. 22). Se, että osayleiskaavassa on osoitettu rakentamisen alueita ja niiden käyttöönottoon esitetty tiettyjä reunaehtoja ei tee kaavasta maankäyttö- ja rakennuslain vastaista, vaan päinvastoin, eli kaavahierarkkinen ohjausmenettely toimii. 5.6 Osayleiskaavassa uuden rakentamisen vaikutukset Puijon valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen on selvitetty. Maisema-alueen rajaus ilmenee kaavaselostuksen liitteestä 5. Osayleiskaavassa esitetyt rakentamisen alueet jäävät lähes kokonaan aluerajauksen ulkopuolelle. Uusi rakentaminen koskettaa pientä aluetta Savisaaressa ja Loimutien pohjoispuolella Neulamäessä. Vaikutukset on selvitetty ja arvioitu kaavaselostuksen sivuilla 32 ja 33. Rakentamisen toteuttamiseen on suositus kaavaselostuksen sivulla 24, kohdassa Neulamäki. Vaikutukset eivät ole merkittäviä. Rakennusten korkeudet määritetään yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksessa, jolloin vaikutukset tarkentuvat. Neulamäessä osayleiskaavan esitysluonteiset rakennusten korkeudet 4 5 kerrosta jäävät puuston latvuksien alapuolelle. Vallitseva puiden korkeus on yli 20 metriä. Alueella on toteutunutta 2 3-kerroksista rakentamista (rakennekorkeus 7 10 m) eivätkä ne näy nykyisessä maisemakuvassa Puijon tornista katsottaessa. Mikäli kerroskorkeus on 4 5, rakennekorkeus on metriä, mikä on edelleen alle vallitsevan puustokorkeuden. Koska lopullinen kerroskorkeus määritetään asemakaavoituksessa yleiskaavan suositukset (maastoon, luontoon ja maisemaan sovittaen) huomioon ottaen, ei ole osayleiskaavavaiheessa tarpeen tehdä erillisiä kuvasovituksia, kun rakentaminen jää selkeästi alle puustokorkeuksien. Savisaaren rakennusten korkeus tulee maisemassa esille, mutta se jää maaston korkeussuhteista johtuen selkeästi alisteiseksi Puijonlaakson kerrostalojen korkeuksille. Uudet rakennukset ovat samassa kaukomaiseman näkemäsektorissa Puijonlaakson rakennetun ympäristön ja rakennusten kanssa eivätkä ne poikkea merkittävästi Puijon tornista avautuvasta maisemakuvasta.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Edellä mainittuun viitaten selvitykset ovat riittävät (MRL 9 ). Savilahden osayleiskaavassa on otettu kaavatasoon nähden laajasti ja riittävästi huomioon Puijon maisema-alue. Lisäksi asia on tutkittavissa tarkemmin vielä asemakaavoituksessa. Näin ollen osayleiskaava on ottanut huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja täyttää MRL 39 mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. 5.7 Osayleiskaava täyttää perustuslain näkökohdan toiminnan lainmukaisuudesta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa osayleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 39 ). Kaava edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja kaavassa on otettu huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus. Vaikutusten arviointi on riittävä ja kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset kaavavaikutuksista ja kaavavertailusta nykytilaan. Päätöksenteossa on ollut riittävät ja asianmukaiset tiedot, jotka täyttävät myös hallintolain näkökohdat. Savilahden osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma. Kaavan laajuus, luonne, tehtävä ja tarkoitus huomioiden kaava on riittävästi selvitetty ja tutkittu. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen mm. kustannusennuste on suuntaa antava. Kustannukset tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kustannustaulukon arvioitu 49 miljoonan kokonaissumma pitää paikkansa. Kaupungin osuutta arvioitaessa on kokonaissummasta vähennetty ulkoiset kustannukset lukuun ottamatta Rinnakkaistien ja Viestikadun jatkeen muutoksia (3 milj.) ja 70 % :n osuutta kannen 12 miljoonan toteutuskustannuksista ( noin 30 % on oletettu jäävän mahdollisen toimijan rakentamiskustannuksiksi). Tähtimerkintää on käytetty informoimaan siitä, että kustannusjakoa ei ole suunnittelun tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi ratkaista. Kuopion Veden, joka on liikelaitos, 4,4 miljoonan kustannuserää ei ole laskettu kaupungin kustannukseksi. Valittaja viittaa valituksessaan kaavaluonnosvaiheen vastineeseen ja katsoo, että vastineen sisältö on epätosi ja harhaan johtava ja näin ollen hallintolain 6 vastainen. Kaupunki myöntää, että vastineessa on epätarkkuutta. Kaupunki kuitenkin katsoo, että sillä ei ole ollut merkitystä jatkosuunnittelun päätöksen teossa eikä sillä ole ollut harhauttavaa vaikutusta varsinkin, kun kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheiden liiteaineistossa on kartta maakuntakaavasta, josta käy ilmi, että Neulaniemen itäpuoli on taajamatoimintojen aluetta ja länsipuoli virkistys ja suojelualuetta. Kaupungin toiminta täyttää tasapuolisuuden ja puolueettomuuden näkökohdat eikä se näin ollen ole ollut edellä mainitun lainkohdan vastainen. 5.8 Oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa on osoitettu taajamatoimintojen alue Neulaniemeen. Maakuntakaava toimii ohjeena yleiskaavan laatimiselle. Savilahden osayleiskaavassa on maakuntakaava ja Neulaniemen liittyminen suunnittelualueeseen otettu huomioon. Kaavassa on esitetty kaksi tieyhteyttä Neulaniemen alueen kytkemiseksi nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Kaupunkirakenteen kehittämistä ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet, joista yksi keskeisin on palvelurakennetta tukevat joukkoliikennevyöhykkeet. Tämä kantava ajatus sisältyy Savilahden osayleiskaavaan. Neulaniemi kytketään joukkoliikennevyöhykkeeseen ja Neulamäen palvelurakenteeseen. Osayleiskaava ottaa huomioon yhteystarpeen sekä Neulaniementien että Neulamäen kautta. Kaksi yhteyttä jakaa ja tasaa liikennettä sekä huomioi myös onnettomuus ja turvallisuusnäkökohdat. Kaupunkirakenne 2025 suunnitelmaluonnos osoittaa periaatteen kahden eri osa-alueen kytkemisestä toisiinsa. Se tarkentaa vahvistettua maakuntakaavaa ja luo suunnitteluvalmiuksia muulle suunnittelulle ja tässä tapauksessa Savilahden osayleis-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (8) kaavan laadinnalle, jossa yhteydessä varsinainen keskustelu tielinjauksesta käydään. Kaupunkirakenteen suunnittelu on kaupungin strategista suunnittelua, asioiden tarkastelua, jossa on luotu pohjaa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Ennakkoon suunnittelu, ennakkovalmistelu eivät ole maankäyttöja rakennuslainlainvastaista. Katuyhteyden linjausvaihtoehtoja Neulamäen kautta on tutkittu. Yksi mahdollinen reitti on Neulamäentien päästä pohjoiseen. Tämä kuitenkin edellyttää päiväkodin purkamisen eikä näin ollen tule kyseeseen. Toinen mahdollinen reitti on Rosokujan kautta, mutta tämä edellyttää rakentuneen kerrostalotontin kautta linjausta, mikä tilanahtauden kautta ei tule kyseeseen. Kolmas reittivaihtoehto sijoittuu Varsitien ja Pokarakujan väliseen puistokaistaan. Tämä taas sulkee pois keskeisen ulkoilureitin ja on muutonkin leveydeltään kapea ja suunnittelultaan hyvin haasteellinen puistoon rajautuvista kiinteistöistä johtuen. Vaihtoehdoista realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi tieyhteysvaraukseksi soveltuu osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Se tukee myös osaltaan osayleiskaavassa uusien asuinkäyttöön osoitettujen alueiden kytkemistä nykyrakenteeseen. Ratkaisu on ollut koko kaavaprosessin ajan esillä ja valittaja on ratkaisumahdollisuudesta ollut tietoinen. Hän on kannanotossaan tuonut myös esille omat vaihtoehtolinjauksensa, joissa osayleiskaavan mukainen linjaus on säilynyt ja ainoastaan satulanotkon yli menevä linjaus on muuttunut. Kaavan laajuus ja tarkkuustaso huomioon ottaen näitä linjauksia on tutkittu kaavan valmistelussa ja siinä on katsottu, että ne eivät vastaa katuteknisiä ja katuverkostollisia vaatimuksia. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on myös tuotu selkeästi esille yhteyksien selvittäminen Neulaniemen suuntaan. Kaavaprosessi täyttää riittävästi vuorovaikutuksen ja kaavasta tiedottamisen. Kaavaa valmisteltaessa on oltu riittävästi vuorovaikutuksessa henkilöiden ja yhteisöjen kanssa. Kaavasta on tiedotettu riittävästi, jotta kaavoitusta on ollut mahdollisuus seurata riittävästi. Osayleiskaavasta on kuulutettu asianmukaisesti ja pidetty aloitus-, luonnos- ja ehdotusvaiheen yleisötilaisuudet sekä viranomaisneuvottelut. Osalliset eivät ole vaatineet erillisneuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osayleiskaava täyttää edellä mainituin perustein lain edellytykset eikä se näin ollen ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen (MRL 6, ). Kaikkeen yllämainittuun viitaten Kuopion kaupunki vaatii, että valitus on hylättävä aiheettomana ja kaupunginvaltuuston päätös on pidettävä ennallaan. Liitteet /2012 Valitus Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää antaa edellä esitetyn lausunnon Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (9) Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (10)