PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Kurikan kaupunki PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610

2 Kaavaselostus 1 (91) Susanna Paananen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemamaakunta ja maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava... 19

3 Kaavaselostus 2 (91) Susanna Paananen 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaava PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Suojelukohteet Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin Vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, RKY Vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset Natura-alueisiin, Natura-tarveharkinta Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset... 50

4 Kaavaselostus 3 (91) Susanna Paananen Melumallinnus luonnosvaiheessa Melumallinnus kaavan ehdotusvaiheessa Matalataajuinen melu Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnus luonnosvaiheessa Varjostusmallinnus ehdotusvaiheessa Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavoihin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Ponsivuori, tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto oy Valokuvasovitteet, OX2, Ponsivuoren tuulivoimapuiston yhdystieverkko, Kymen Sipti Oy, Melumallinnus, V126 x 9 x HH145, db(a), Matalataajuinen melu, Varjostusmallinnus, V126 x 9 x HH145, Näkemäanalyysi, ZVI, V126 x 9 x HH145,, Linnustoselvitys ( Silvestris luontoselvitys Oy, 2014) pesimälinnusto- ja muuttolinnustoselvitys Luontoselvitys ( Jynx Oy, 2013) -Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi -metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravaselvitys -lepakkoselvitys

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (69) PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaehdotus Suunnittelualue sijaitsee Kurikan kaupungissa Ponsivuoren alueella Tokerotien pohjoispuolella. Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Kurikan kaupunki Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO OX2 suunnittelee tuulivoimapuistoa Kurikan kaupungin Ponsivuoren alueelle. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisen maanomistajan omistamalle alueelle, jonka pintaala on noin 630 ha. OX2 huolehtii vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on antanut päätöksen YVA-menettelystä (EPOELY/75/07.04/2013). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta Kurikan kaupungissa olevaan Ponsivuoren tuulivoimapuistohankkeeseen. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kurikan kaupunginvaltuusto.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (69) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava OX2 sopii Kurikan kunnan kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Kurikan kunnan puolesta työtä ohjaa Seppo Kangas, ympäristöjohtaja, sekä Jukka Peltoniemi, toimistoarkkitehti. Kaavoituksen laadinnasta vastaa, Ins. AMK Susanna Paananen ja arkkitehti Tuomo Järvinen. 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN 4 NYKYTILANNE Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan ehdotusvaiheessa pidetään keskustelu ja informaatiotilaisuus. Suunnittelualue on normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen halki koillinen-lounas-suunnassa kulkeva Kirkkosalontie johtaa länsi-itäsuuntaisesti kulkevalle Housujärventielle. Lännestä Kirkkosalontiehen yhtyy Kollinkankaantie. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Tokerotie (Seututie 672). Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo lounas-koillinen-suunnassa Fingridin Seinäjoki- Ulvila 400 kv:n suurjännitejohto. Ponsijärven tuulivoimapuiston alue sijaitsee käsitellyllä ja valtaosaltaan kuivatulla talousmetsäalueella. Ympärillä on hakattuja metsäalueita sekä turvetuotantoalueita. Hankealueen ulkopuolella idässä oleva Ponsijärvi on matala ja umpeenkasvanut. Järven pintaa on patoamalla nostettu, ja tehty linnustolle pesimäsaarekkeita ruoppaamalla. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (69) Tuulivoima- alue sijaitsee Seinäjoen lentoaseman lentokorkeusrajoitusalueella. Voimaloiden korkeusasema huomioiden rajoituskorkeuden alapuolelle jää rajoituskorkeutta yli 300 m. Voimalat eivät sijaitse Kauhajoen lentokentän suojavyöhykkeellä. Ponsivuoren hankealueella ei sijaitse vakituista asutusta. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupungissa Jalasjärven ja Kauhajoen kuntien rajojen läheisyydessä. Suunnittelualueen etäisyys Jalasjärven kunnan keskustaan on noin 12 km, etäisyys Kurikan keskustaan on noin 15 km ja etäisyys Kauha-joen keskustaan on noin 19 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 630 hehtaaria. Lopullinen kaava-alue tarkentuu selvitysten perusteella. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Suunnittelualueen koillispuolella Jalasjärven kunnan puolella sijaitsee Venesniemen loma- ja kokouspaikka niminen matkailuyritys pitkospuureitistöineen ja laavuineen. Etäisyys yrityksen käytössä oleviin vapaa-ajan asuntoihin lähimmästä voimalasta on noin 1,8 km.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (69) Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse vakituista asutusta. Alueella sijaitsee yksi vapaaajanrakennus saunarakennuksineen sekä toisella tilalla erillinen saunarakennus. Voimaloiden läheisyydessä on erittäin harvaa asutusta. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan edellä mainittua loma-asuntoa lukuun ottamatta lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin 1,6 km:n etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lähimmät asuinrakennukset (Pirttimaan alue) sijaitsevat noin 1,8 km:n etäisyydellä lähimmästä voimalasta Maanomistus Liikenne Tuulivoimapuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja OX2 huolehtii tarvittavien vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Suunnitellun tuulivoimapuiston eteläosassa kulkee seututie 672 (Kauhajoki Jalasjärvi).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (69) Tuulivoimapuiston kuljetukset saapuisivat alueella todennäköisimmin valtatien 8 ja kantatien 67 kautta seututietä 672 hyödyntäen, joskin myös valtatien 3 suunnasta saapuminen on mahdollista. Seututie 672 soveltuu erittäin hyvin erikoiskuljetuksille, koska sillä ei ole käytännössä lainkaan esteitä. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Kuva 3. Tieverkko suhteessa suunnittelualueeseen (Liikennevirasto). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvassa likimääräisesti. Tokerotiellä ( seututie 672) keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1246 ajoneuvoa. Raskasta liikennettä vuorokaudessa Tokerotiellä kulkee 125 ajoneuvoa. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (69) MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavoitettavalle alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Kuva 4 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella katkoviivalla. Maakuntakaavassa suunnittelualueen luoteispuolelle sijoittuu lounas-koillinensuunnassa kulkee 400 kv:n voimajohto. Voimajohdon alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Voimajohdon kanssa samaa linjausta noudattaa ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (69) Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva alue SL-2 merkinnällä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen itä- ja koillispuolella sijaitsee pohjavesialueita Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Ponsivuoren tuulivoima-puiston osayleiskaavan alueelle. Maakuntakaavassa suunnittelualueen halki pohjoisosassa lousas-koillinen-suunnassa kulkee 400 kv:n voimajohto. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimalle soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta ku-

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (69) moutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista. Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Yleis- ja asemakaavat Kurikan naapurikunnan Jalasjärven puolella on Ponsijärven rannalla itä- ja kaakkoispuolella vuonna 2002 laadittu oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaava on laadittu niin että se kattaa useimpien Jalasjärven kunnan järvien rannat. Rantayleiskaavassa tämä alue on kokonaan M- eli maa- ja metsätalousvaltaista aluetta paitsi Ponsineva- Ponsijärvi alue, joka on luonnonsuojelualuetta (SL). Kuva 5 Ote Jalasjärven rantaosayleiskaavasta.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (69) 4.3 Luonnonolot Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse muita yleiskaavoja tai asemakaavoja. Ponsivuoren linnustoselvityksen on laatinut Silvestris luontoselvitys Oy. Maastokaudella 2013 kartoitusalueella tehtiin muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys. Näiden yhteydessä tutkittiin myös lähialueiden soveltuvuus arvokkaalle pesimälinnustolle sekä lähimpien suoalueiden ja peltoaukeiden soveltuvuus muuttolinnuille. Ennen maastotöitä tehtiin maastokartta- ja ilmakuvatarkastelut, joiden perusteella valittiin alustavasti muutonseurantakohdat sekä hankealueen ulkopuolella olevat suo- ja peltoaukeamat, joita tulisi tarkistaa. Ponsivuoren luontoselvityksen on laatinut Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Maastotyöt tehtiin keväällä ja kesällä Tuulivoimahankealueelta selvitettiin ensisijaisesti: - Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit - Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt - Vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset luontotyypit ja 3 luvun 2 :n luvanvaraiset purot - Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät - Lepakot - Mahdolliset liito-oravat Tämän lisäksi kohteella tarkasteltiin mahdollisia uhanalaisia luontotyyppejä (Suomen ympäristökeskuksen kaksiosainen raportti, Raunio ym. 2008) Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole järviä tai lampia. Alueella on hiekkakuoppia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistojen perusteella suunniteltujen tuulivoimalaitosteen alustavilla rakennuspaikoilla ei sijaitse pintavesiuomia tai altaita. Suunnittelualueella ei myöskään sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat lännessä Pitkämönkankaan pohjavesialue ( ) noin 5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja Venesmäenkallion pohjavesialue ( ) koillisessa noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Pohjavesialueet eivät pitkien etäisyyksien takia aiheuta rajoitteita tuulivoimapuiston suunnittelulle Natura- ja suojelualueet Natura-2000 ohjelman alueet: Kaava-alueen läheisyydessä 5 kilometrin etäisyydellä ei sijaitse Natura-alueita (SCI tai SPA) eikä kymmenen kilometrin etäisyydellä yhtään linnustoarvojen perusteella suojeltuja Natura-alueita (SPA).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (69) Pitkämönluoman (FI , SCI) sijaitsee lähimmillään noin 9,5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta lounaaseen Pitkämön tekojärven pohjoispuolella. Alue on perustettu SCI-kategoriaan lehtojen suojelualueena. Iso Koihnannevan (FI , SCI ja SPA) sijaitsee lähimmillään yli 12 km päässä kaava-alueen eteläpuolella. Alue on tärkeä suoluontotyyppien, luontodirektiivin liitteen II-lajien ja suolla pesivän linnuston kohteena. Ei ole tietojen perusteella tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Ponsineva-Ponsijärvi soidensuojeluohjelman alue sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Suunnittelualue sijaitsee käytännössä kokonaan metsäisellä alueella, vain pari pientä peltolaikkua on kohteen rajalla. Suunnittelualue on pääosin melko tasaista, kuitenkin niin, että maasto loivasti kohoaa kohti Rautapäänkallion ja Matalakallion aluetta. Rautapäänkallio sijaitsee aivan suunnittelualueen pohjoiskoillisrajalla. Muita kohteen mainittavia kallioalueita ovat Susivuori ja Ponsivuori. Susivuoresta, joka sijaitsee kohteen länsirajalla, ei ole suunnittelualueella mukana kuin sen itäreunaa. Kohteen turvemaat ovat järjestään ojitettuja, vain Polvennevalla on ojittamatonta keskiosaa. Kohteen muita turvemaita ovat mm. Susineva, Ponsineva (länsiosaa), Höytölänneva (eteläosaa), Uusineva (eteläosaa), Välineva, Luomanperänneva ja Kärhyskurkku. Näillä ojitetuilla suoalueilla on pääasiassa vain rämemuuttumia ja turvekankaita. Polvennevan ojittamattomalla keskiosalla on ombrotrofista lyhytkorsinevaa (rahkanevaa). Susivuoren suunnittelukohteen metsäalueet ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja hakkuualat, eri ikäiset taimikko- ja kasvatusmetsävaiheet ovat hallitseva näky alueella. Vanhaa metsää ei alueella tavattu. Hiekkapohjaiset mäntykankaat ovat kohteella hyvin hallitsevassa asemassa. Alueella on suuret alat puhdasta männikköä, paikoin on mänty kuusi koivusekametsiköitä. Rautapäänkallion ja Matalakallion alueilla on tehty laajoja hakkuita. Alueella on runsaasti mäntytaimikota ja hakkuuaukeita. Muut metsiköt ovat hiekkapohjaisia käsiteltyjä mäntykankaita. Liito-orava: Kohteella käytiin ja heinäkuussa 2013 luontotyyppikartoituksen yhteydessä, mutta lajille sopivia elinympäristöjä ei löytynyt. Kohteelta ei ole myöskään ole tiedossa aiemmin ilmoitettuja liito-oravahavaintoja. Alueen itäosassa eri-ikäisiä mäntytaimikoita, hakkuita, hiekkakuoppia ja rämesoita. Keski-ja länsiosissa lisäksi kuusikoita, jotka kuitenkin puustoltaan nuoria ja alueet eristyneitä. Johtopäätös: suunnittelualueelta ei ole liito-oravahavaintoja. Lepakot: Kahden kartoitusyön ja maaston tarkastelun perusteella Ponsivuoren kartoitusalueella ei ole lepakoille merkittäviä ruokailu- ja levähdyspaikkoja. Kartoitusalueella tehtiin yhteensä kuusi lepakkohavaintoa. Havaituista lepakoista viisi kuului Suomessa yleiseen pohjanlepakoiden lajiin (Eptesicus nilssonii), joita havaitaan yksittäin lähes aina kartoitusten yhteydessä. Yksi lepakko kuului joko viiksi- tai isoviiksisiippoihin (Myotis mysta-

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (69) cinus ja M. brandtii), joita ei voi äänen perusteella erottaa toisistaan. Vedellä täyttyneillä hiekkakuopilla, jotka ovat alueen ainoita vesistöjä, ei havaittu vesisiippoja. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat sijaita muun muassa talojen vinteillä ja välikatoissa. Luonnossa piilopaikat voivat sijaita esimerkiksi puunkoloissa, kaarnan alla ja halkeamissa. Kartoitusalueella ei yhden hiekkakuopan rannalla sijaitsevaa kahvilarakennusta lukuun ottamatta ole lepakoiden päiväpiiloiksi soveltuvia rakennuksia. Alueella on kaksi verrattain korkeapuustoista metsää, joissa voisi olla lepakoiden piilopaikoiksi sopivia tikankoloja. Metsien pieni koko, vähäiset lepakkohavainnot sekä elokuussa emojen perässä lentävien poikasten havaintojen puute kuitenkin viitaavat siihen, että alueella ei ole merkittäviä lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja Linnusto Maastokaudella 2013 kartoitusalueella tehtiin muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys. Näiden yhteydessä tutkittiin myös lähialueiden soveltuvuus arvokkaalle pesimälinnustolle sekä lähimpien suoalueiden ja peltoaukeiden soveltuvuus muuttolinnuille. Ennen maastotöitä tehtiin maastokartta- ja ilmakuvatarkastelut, joiden perusteella valittiin alustavasti muutonseurantakohdat sekä hankealueen ulkopuolella olevat suo- ja peltoaukeamat, joita tulisi tarkistaa. Samalla tarkasteltiin ja rajattiin alustavasti kartoille hankealueella sijaitsevia mahdollisia monimuotoisia ja linnustoltaan rikkaita elinympäristöjä. Pesimälinnusto Hankealue ei ole linnustoltaan merkittävä, vaikka yksittäisiä arvokkaita pesiviä lintulajeja havaittiin. Erityisen huomionarvoisten pesivien lajien parimäärä oli hyvin vähäinen. Hankealueen linnustollisesti arvokkaimmat alueet sijaitsevat alueen pohjois- ja eteläosassa. Eteläosan Ponsivuoren ympäristössä havaittiin palokärjen pesintä, soidintavia teeriä, mahdollinen järripeipon pesintä sekä joitain arvokkaan elinympäristön ilmentäjälajeja (hömötiainen ja tiltaltti). Pohjoisosat, jotka ovat eteläosaa arvokkaammat, sijaitsevat Polvenmäen ja Rautapäänkallion ympäristössä jossa havaittiin hiirihaukan ja käenpiian mahdolliset pesinnät, eniten metson jätöksiä, pyyn reviiri, teerien soidinpaikkoja ja eniten arvokkaan elinympäristön ilmentäjälajeja (hömötiainen, kulorastas, puukiipijä, tiltaltti, metso ja pyy). Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen tietojen mukaan kyseisellä alueella saattaa myös olla kuukkelin reviiri (kuukkelia ei havaittu). Hankealueella pesivien ja soidintavien (taivaanvuohi ja metsäviklo) lintujen määrä oli suurin kyseisellä alueella, kuten myös mahdollisesti Ponsinevan ja Ponsijärven suo- ja kosteikkoalueella pesivien lintujen (kapustarinta, kurki ja laulujoutsen) liikehdintä. Alue on kuitenkin maastoltaan pirstoutunutta, kuten hankealueen muut metsämaat, mutta yksittäisten luonnontilankaltaisten metsiköiden määrä on täällä suurin. Muuttolinnusto Keväällä muutolla olevien lintujen määrä oli huomattavasti pienempi kuin syksyllä. Keväällä nähtiin joitakin kurki-, kuikka- ja sorsalintuja, sekä petolintuja muuttavan hankealueen yli tai sen läheisyydessä. Kurkien osuus kevään muutosta oli noin 16 % ja petolintujen noin 6 %. Eniten keväällä muutti pikkulintuja, yhteensä noin 50 % koko muuttavasta määrästä. Syysmuutolla kurkien (n. 0,03 %) ja sorsalintujen (n. 0,3 %) määrä oli huomattavasti pienempi. Heikko muutto saattaa johtua epäsuotuisista säistä ja etelänpuoleisista tuulista. Petolintujen määrä oli myös hyvin pieni, vain noin 0,45 % koko muuttavasta määrästä. Eniten syksyllä muutti pikkulintuja (25 %) ja rastaita (72 %).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (69) Petolinnuista havaittiin eniten varpushaukkoja, mutta muutolla ja kiertelevinä havaittiin myös sinisuohaukkoja, ampuhaukkoja, kalasääskiä, maakotka ja merikotka, sekä hiiripöllö. Karttatarkasteluiden ja muuttolintukertymähavaintojen perusteella voi päätellä että muuttoliike pääasiallisesti kulkee Kauhajoki Kurikka ja Jalasjärvi Kurikka jokilaaksojen suurten peltoaukeiden yli. Joitakin kurkikertymiä voi olla Ponsijärven kosteikkoalueella. Näiden lintujen suunta riippuu todennäköisesti paljon tuulen suunnasta, mutta voisi olettaa että kosteikkoalueen itäpuolella olevat lähimmät suuret peltoaukeamat (mm. Larvimaalla) houkuttelevat ensisijaisesti. Koska lintujen lentokorkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, alueella muuttavat ja kiertelevät petolinnut, kurjet ja joutsenet saattavat vaarantua tuulivoimaloiden vuoksi. Hankealueen yli ei tämän selvityksen perusteella kuitenkaan kulje mitään merkittävää kevät- tai syysmuuttolinjaa Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo Merkinnän peruste Alueella sijaitsee metsälain- tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilyminen. Ponsiluoma on sekä metsälain että vesilain mukainen kohde. Ponsivuoren alue kuuluu metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön: karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Kurikan kaupungin etelä-osassa lähellä Kauhajoen kuntarajaa. Hankealuetta läheisimmät asutuskeskukset ovat 13 km etäisyydellä luoteessa sijaitseva Kurikka, 11 km itään oleva Jalasjärvi sekä Kauhajoki, noin 17 km lounaaseen. Suunnittelualue lähiympäristöineen on metsäalueiden osalta voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää. Valtapuulajina on pääsääntöisesti mänty. Maisematilat vaihtelevat suljetuista metsämaisemista puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Hankealueen kautta kulkee muutamia metsäautoteitä. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Pirttimaan viljelyalueen asuinrakennukset noin 1,5 etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta sekä Jalasjokivarren asutus lähimmillään noin 6 km:n etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta Maisemamaakunta ja maisemarakenne Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Kurikan kaupunki kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmin määriteltynä Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä, tulvan ulottumattomissa. Tiiviimmät kylät

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (69) sijaitsevat loivilla kumpareilla. Täällä ovat maamme pohjoisimmat umpipihatalot. Jokilaaksojen ulkopuolella on lisäksi joitakin ryhmäkyliä. Lappajärven - Evijärven ns. järviseudulla on tyypillisiä järvikyliä. Päärakennukset ovat tyypillisesti olleet kookkaita, monet vähän ylöspäin leveneviä, joko kaksikerroksisia kaksfooninkisia tai korkealla vintillä ja matalilla haukkaikkunoilla varustettuja komeita rakennuksia. Listoituksessa on ollut havaittavissa empirevaikutusta, nurkat ovat koteloituja ja kuisteja ei ole rakennettu ennen luvun jälkipuoliskoa. Välaävarainen väestö on rakentanut vaatimattomammin, mutta omaksunut rakennuksiinsa samoja tyylipiirteitä. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suonraivauksesta ja kytöviljelystä, luonnontilaiset tai raivatut suot voivat vielä nykyäänkin liittyä peltoaukioihin. Viljelykautena käytettyjä, väliaikaisia asumuksia ovat olleet kytötuvat ja jokisaunat. Varsinaiset asumukset ja kylät eivät ole sijainneet laajoilla peltoalueilla, vaan niiden reunamilla. Peltoaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä on ladot, jotka jo tosin ovat pikkuhiljaa ränsistymässä. (Ympäristö-ministeriö, Maisemanhoito 1992) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 16 km Hyypänjokilaakso on Kauhajoen eteläosassa sijaitseva, n. 20 km pitkä, kapea ja verrattain jyrkkärinteinen laakso, johon sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi määritelty, kaunis maaseudun kulttuurimaisema. Kauniin, avoimen peltomaiseman lisäksi voi Hyypässä ihailla mm. vanhoja pohjalaistalojen rakennusryhmiä. Vanhimmat rakennukset ovat pääasiassa luvulta ja 1900-luvun alusta. Luopajärvi, etäisyys suunnittelualueeseen noin 9,6 km. Luopajärven kulttuurimaisema on Etelä-Pohjanmaan lakeuksien vaurasta maatalousmaisemaa viljelykäyttöön kuivatun järven ympärillä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertoo historiallisessa asussaan säilyneen talonpoikaisen rakennuskannan sijoittuminen viljelymaiseman reunoilla kohoaville mäenkumpareille tiheiksi ryhmiksi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Luopajärven kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km. Luopajärvi on ollut Jalasjärven ja Hirvikylän ohella pitäjän varsinaisia asutuskeskuksia. Luopajärvi, jonka pohjois- ja luoteisreunan rantatöyräille vanha kyläasutus on asettunut, on 1800-luvun alkupuolella kuivattu pelloksi. Tasaiselta, 6-7 kilometriä pitkältä ja pari kilometriä leveältä viljelysaukealta avautuu peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään. Kylätien varren ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanhimmat talonpoikaistalot ovat lähes kaikki puolitoistakerroksia. Pihapiireissä on poikkeuksellisen paljon vanhoja talousrakennuksia. Kylän arvokkaita pihapiirejä ja 1800-luvun rakennuksineen ovat mm. Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli- Antila ja Rinta. Hieno esimerkki talonpoikaisesta rakennuskannasta on Järviniemi, jossa on mm luvulla rakennettu aitta. Entisen järven koillis- ja itäreunalla Luhtas- Köykän, Perälän ja Pentinmäen tuulimyllyt muodostavat nykyisin harvinaisen maisemallisen ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (69) Vanhojen talojen jakamisen jälkeen on rakennettu kauemmas kylätien varrelta. Myös kylän pienasumukset sijaitsevat suurimmalta osin kauempana kylätieltä, metsäselänteiden reuna-alueella. Rakennuskannassa näkyy voimakkaana luvun korjausrakentaminen. Luopajärvi on valtakunnallisesti arvokasta Luopajärven maisema-aluetta Jalasjärven kirkkoympäristö, etäisyys kohteeseen noin 14 km Kirkonkylän korkeimmalla mäellä seisova jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) 1800-luvun alussa rakentama Jalasjärven kirkko, 1930-luvulla rakennettu seurakuntatalo ja laaja sankarihautausmaa satoine kiviristeineen muodostavat vaikuttavan, ajallisesti kerroksisen kirkkoympäristön. Kolmen tien risteyksessä sijaitseva puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Se on järjestyksessään toinen Jalasjärven kirkko ja jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) rakentama. Suunnittelijalleen tyypillisesti kirkon yhteen sakaraan liittyy moninivelinen torni. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet vuodelta Nykyasuunsa kirkko on vuorattu Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, ja sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas. Kirkon vieressä seisova Jalasjärven seurakuntatalo on valmistunut juuri ennen talvisotaa Aumakattoisen, kaksikerroksisen seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen Juhlavan ilmeen rakennukselle antaa korkea kattoratsastaja. Alkuperäiset pieniruutuiset ikkunat ovat säilyneet. Rakennus on toiminut keskikouluna 1940-luvulta 1950-luvun alkuun. Uusi seurakuntatalo on rakennettu kirkon koillispuolelle. Hämes-Havusen umpipiha, etäisyys suunnittelualuseen noin 17 km Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva umpipihakokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. Vauraan talonpoikaistalon asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa. Hämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen latvajoen varrella. Tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä, joka on ollut käytössä jo keskiajalla. Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisemaalueelle. Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 15 km Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Tie on muodostanut yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Edelleen suurelta osin Suomenselän asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (69) maantien luonteen. Tielinjaus Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Jämijärvi-Kankaanpää-Karvia- Kauhajoki seuraa pääosin pitkiä sora- ja hiekkapohjaisia harjumuodostelmia. Tampereella ja Ylöjärvellä niitä ovat Epilän- ja Pinsiönharjut. Erityisen helppokulkuisen osan tietä muodostavat Hämeenkyrön Kyröskosken jälkeen alkavat soiden rajaamat harjualueet, ensin pienemmät Ulvaanharju ja Vatulanharju sekä niiden jälkeen varsinaiset kankaat, itä-länsisuuntainen Hämeenkangas ja pohjois-eteläsuuntainen Pohjankangas, joiden mukaan tie on nimetty. Asutus tien varrella on harvaa ja keskittyy etupäässä harvojen tien varrella olevien vesistöjen tuntumaan. Esimerkiksi Hämeenkyrön kirkonkylän ja Kyröskosken jälkeen kulkee Ikaalisten ja Jämijärven takamaiden läpi pitkä metsätaival, jonka katkaisevat vain Kankaanpään Valkiajärven rannalla Niinisalon, Karvian Karvianjoen ja Kauhajoella Nummijärven asutus. Metsätaipaleen jälkeen tie jatkuu Kauhajoella viljavassa Kauhajokilaaksossa. Kankaanpäässä tien varrella on Kuninkaanlähde ja Karvialla Kyrön skanssi. Tien eteläpäässä Hämeenkyrön Sasin laakson ja Mahnalanharjun rinteitä mutkittelevalta tieltä avautuu suurten korkeusvaihteluiden ansiosta laajoja näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan. Tielinjaus kulkee "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat", "Vihteljärvi - Niemenkylä" ja "Hyypänjokilaakso" -nimisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läpi Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 9,5 km Kyrönjokilaakson laaja maisema-alue katkeaa Kurikan keskustassa, jossa uudisrakentaminen on mittakaavaltaan ristiriidassa perinteisen maisemakuvan kanssa. Keskustan pohjoispuolella levittäytyy kaunis viljelymaisema, johon liittyy Panttilan vanha kyläasutus. Myös eteläpuoliseen viljelymaisemaan liittyy perinteistä rakennuskantaa. Toikan tila (Kohde id:201680), etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km Toikan tilan rakennusryhmä sijaitsee samassa pihapiirissä Toivakan tilan rakennusten kanssa viljelysten keskellä metsän reunassa haja-asutusalueella. Pihan jokaisella sivulla on rakennuksia ja niiden editse kiertää pihatie. Tilat muodostavat hyvin säilyneen yhteispihaisen pohjalaistalokokonaisuuden. Kurikan kirkko ja kellotapuli, etäisyys suunnittelualueeseen noin 14 km Kurikan kivikirkko rakennettiin Erkki Kuorikosken johdolla Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskiosaa kattaa suuri, lanterniiniin päättyvä kupoli. Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1794 (S.Köykkä). Kirkkomaata ympäröi kivimuuri Kohde id: Koivumäen tila (Mäntylä), etäisyys suunnittelualueeseen noin 11,3 km. Osiota täydennetään prosessin edetessä. Jalasjoki-Matoluoma, etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km. Jalasjärven kulttuurimaisemat näyttäytyvät edustavina Jalasjoen ja Matoluoman varsilla. Matoluoman varrella peltoalat kasvavat suuriksi tasangoiksi. Perinteistä, vaurasta rakennuskantaa on säilynyt mm. Luopajärven Järviniemessä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (69) Kuva 6 Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa aluerajauksella ja nuolella. ( OIVA) Muinaisjäännökset Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy on suorittanut arkeologisen inventoinnin kaavoitettavalla alueella. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 2. ja Lisätarkastus maastossa tarkentuneiden suunnitelmien johdosta suoritettiin ja Inventoinnissa huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (69) Kuva 7 Maastossa tarkastetut alueet. Maastossa havaittiin, että peruskarttaan merkityt tervahaudat olivat joko kokonaan tai osittain tuhoutuneet. Sen sijaan laserkeilausaineiston perusteella pystyttiin paikantamaan kaksi suunniteltujen voimalanpaikkojen lähistölle sijoittuvaa tervahautaa. Näistä Rautapäänkallio sijaitsee suon laidassa entisen hiekkakuoppa-alueen eteläpuolella. Holmin hautamäeltä paikannettiin maastossa yksi tervahauta melko läheltä voimalanpaikkaa. Saman maastomuodostuman luoteisosassa, tuulivoimapuiston ulkopuolella sijaitsee todennäköisesti useampia tervahautoja, ainakin laserkeilausaineistosta voitiin tunnistaa muutamia potentiaalisia rakenteita. Muita muinaisjäännösrakenteita alueelta ei tunnistettu.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (69) 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse tuulivoimaloita. Jalasjärvellä, noin 10 km:n etäisyydellä sijaitsee yksi 220 kw:n voimala. Alla olevassa kuvassa on esitetty Ponsivuoren hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (Suomen tuulivoimayhdistys, tilanne ). Kuva 8 Ponsivuoren tuulivoimapuiston sijainti suhteessa lähimpiin tuulivoimahankkeisiin. 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaluonnosta varten on laadittu luonnosvaiheessa seuraavat erillisselvitykset: Melu- ja varjostusmallinnukset WindPro -ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset esitetään kaavaselostuksessa (, ) Näkymäalueanalyysi (, ) Valokuvasovitteet (OX2 Finland Oy, 2013) Linnustoselvitys ( Silvestris luontoselvitys Oy, 2014) pesimälinnusto- ja muuttolinnustoselvitys Luontoselvitys ( Jynx Oy, 2013) -Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi -metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravaselvitys -lepakkoselvitys

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (69) Kaavan ehdotusvaiheessa laaditut selvitykset: Ponsivuori, tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto oy Valokuvasovitteet, OX2, Ponsivuoren tuulivoimapuiston yhdystieverkko, Kymen Sipti Oy, Melumallinnus, V126 x 9 x HH145, db(a), Varjostusmallinnus, V126 x 9 x HH145, Näkemäanalyysi, ZVI, V126 x 9 x HH145,, TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe OX2 on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa. OX2:n tavoitteena on aloittaa tuotanto Ponsivuoren tuulivoimapuistossa vuoden 2015 loppuun mennessä. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloidensijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Tuulivoimapuiston suunnitelma on tarkentunut tehtyjen selvitysten sekä kaavasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Keskeisin muutos on ollut voimalan nro. 1 siirtäminen kokonaan uuteen sijoituspaikkaan. Kokonaisuudessaan voimaloiden layout-sijoittelu tarkistettiin. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Täydennetään kaavaprosessin edetessä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (69) 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Ponsivuoren tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 8 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20-45 kv maakaapeli), puistomuuntamosta sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista keskijännitekaapeleista tai ilmajohdoista, joilla liitytään johdonvarsiliitännällä olemassa olevaan 110kV ilmajohtoon. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 145 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 63 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 126 metriä. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Vestas V126 x hh145. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Kuva 9 Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja noin lapa 63 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä noin 210 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (69) Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Ponsivuoren tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdot: Liittymispiste Caruna Oy:n (ent. Fortum sähkönsiirto Oy) sähköasemalla Jalasjärven Väisälänmäellä. Sähköaseman etäisyys hankealueesta noin km tietä pitkin. Tällä hetkellä mahdollista liittää tuotantoa varten enintään yksi 25 MVA:n muuntaja. Liittyminen sähköasemalle uudella muuntajalla tai vaihtoehtona rakentaa myös uusi 110 kv johto hankealueelle. Rakentaa uusi 110 kv haarajohto (etäisyys hankealueelta n.13 km) Kurikka- Teollisuusaro 110 kv:n johtoon. Nykyisessä tilanteessa kapasiteettia rajoittaa kuitenkin se, että FSS 1 on kiinni EPA 2 :n 110 kv verkossa, missä vapaata kapasiteettia on niukasti. 1 FSS = Caruna Oy (ent. Fortum sähkönsiirto Oy) 2 EPA = EPV Alueverkko Oy

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (69) Kuva 10 Ponsivuoren tuulivoimapuisto, sähkönsiirtovaihtoehdot Väisälänmäen sähköasemalle. Voimaloiden sijoittelu on muuttunut osayleiskaavan laadinnan aikana. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kurikan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Kurikan kaupunginhallitus on (KH 259) päättänyt Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä OX2:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Kurikan kaupungille. Vireilletulokuulutus on tehty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kurikan kaupungissa välisenä aikana.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (69) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin keväällä Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (69) Kuva 11 Alustava kaavaluonnos

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (69) 8.3 Osayleiskaavaehdotus Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 12 kpl (Etelä- Pohjanmaan liitto, Liikennevirasto, Trafi, EPV JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto, Antti Saarnio, Kauko Ala-Lipasti, Helena Merisaari ja Seija Rantala, Kurikan Luontoseura ry, Hilkka Palomäki, Asko Latvala, Pääesikunta ja Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta). Lyhennelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Lausunnoista valtaosa totesi, että kyseisellä taholla ei ole lausuttavaa kaavasta. Muilta osin lausunnot ottivat kantaa lähinnä yksittäisiin huomioihin, jotka tulee käsitellä kaavan selostuksessa ja vaikutusten arvioinneissa lisäksi JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto otti kantaa hankkeen terveyshaittojen ennalta ehkäisyyn. Mielipiteissä nousi esiin meluun liittyvät kysymykset. Palautteissa nousi esiin yksittäisiä kohteita liittyen muinaismuistoihin, luontoalueisiin ja asuinpaikkoihin. Luontokohteiden osalta palautteet käytiin läpi biologien kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että kyseiset tiedonannot eivät olleet luonteeltaan sellaisia, että kaavakarttaan, määräyksiin tai selvityksiin olisi tarpeen tehdä täydennyksiä. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä selvitysten tuloksien perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Kaavaluonnos Kaavaehdotus Osayleiskaavan pohjoisin voimala siirretään sekä Matalakallion alueen voimalapaikkaa tarkistetaan. Vastaavasti melu- ja varjostusvaikutukset pienenevät pohjoisimman voimalaitoksen siirtämisen osalta Rautapäänjärven alueella.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (69) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kirkkosalontien itäpuolella kaavaluonnoksessa sijainnut voimala nro. 3 siirretään kaavaehdotuksessa tien länsipuolelle (nro.19 kaavaehdotuksessa) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnoksessa voimala nro. 4 siirretään kokonaan uuteen paikkaan kaavoitettavan alueen keskiosaan. Kaavaluonnos Kaavaehdotus

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (69) Kaavaluonnoksen voimala nro. 5 paikkaa tarkistetaan kaavaehdotuksessa (nro.20 kaavaehdotuksessa). Kohteen läheisyyteen osoitetaan sm-kohde arkeologisen inventoinnin tuloksena. Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnoksen voimala nro. 6 sijoittuu pohjoisemmaksi (nro.15 kaavaehdotuksessa.). Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavaluonnoksen voimala nro. 6 sijoittuu pohjoisemmaksi (nro.15 kaavaehdotuksessa.). Kaavaehdotuksessa tielinjausten sekä maakaapelien sijoittelu on tarkistettu uuden voimaloiden layout-sijoittelun johdosta. Tokerotien eteläpuolelta on poistettu m-1 alue. Kaava on rajattu Tokerotiehen. Muinaisjäännöskohteiden sijaintia ja määrää on tarkistettu muinaisjäännösinventoinnin tuloksena. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on täsmennetty kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaselostusta on täydennetty selvitysten osalta yleiskaavan selostuksen ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen ja suunnittelutavoitteen mukaisessa laajuudessa. Tämän lisäksi

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (69) on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta. 8.4 Osayleiskaava Kuva 12 Ponsivuoren tuulivoimapuisto, kaavaehdotus. Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (69) 9 PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 630 ha. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueelle sijoittuva 400 kv:n voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimelisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Sähkönsiirtovaihtoehdot:

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (69) Liittymispiste Caruna Oy:n (ent. Fortum sähkönsiirto Oy) sähköasemalla Jalasjärven Väisälänmäellä. Sähköaseman etäisyys hankealueesta noin km tietä pitkin. Tällä hetkellä mahdollista liittää tuotantoa varten enintään yksi 25 MVA:n muuntaja. Liittyminen sähköasemalle uudella muuntajalla tai vaihtoehtona rakentaa myös uusi 110 kv johto hankealueelle. Rakentaa uusi 110 kv haarajohto (etäisyys hankealueelta n.13 km) Kurikka- Teollisuusaro 110 kv:n johtoon. Nykyisessä tilanteessa kapasiteettia rajoittaa kuitenkin se, että FSS on kiinni EPA :n 110 kv verkossa, missä vapaata kapasiteettia on niukasti. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (69) Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Suojelukohteet MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee metsälain- tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset Ponsiluoma on sekä metsälain että vesilain mukainen kohde. Ponsivuoren alue kuuluu metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön: karukko-kankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. Muinaisjäännösinventoinnissa havaitut kohteet on huomioitu osayleiskaavassa sm-merkinnällä. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (69) OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisen sähköaseman välillä. Osayleiskaavan eteläosassa kulkeva Tokerotie (Kauhajoki Jalasjärvi) on osoitettu kaavassa seututiemerkinnällä. Nykyisinä tielinjauksina osayleiskaavassa on osoitettu metsäautotiet, joita voidaan käyttää voimaloiden rakennus- ja huoltoteinä. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvilli-

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (69) suusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Kurikan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunnittelualue on suurelta osin melko voimakkaan metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22-07). Yhteenvetona voidaan todeta, että Ponsivuoren tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (69) aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Voimaloiden lukumäärä 9 9 Raskaan liikenteen kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä n 15 erikoiskuljetusta/voimala Kuva 13 Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät rakennusaikana. Vaihtoehdossa 1 parannettavia teitä on oletettu olevan 6 km ja vaihtoehdossa 2 parannettavia teitä on oletettu olevan 2 km. Nykyisten teiden tarkempi parannustarve määritetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 500 Perustus, murske- ja sorakuljetukset 35 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 92 Rakennettava tie, 4,5 metriä leveä, sora 3,5 m3 / km Parannettava tie, nykyisellään 3,5 metriä leveä, sora 1,5 m3/ km Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 14 Muu liikenne Yhteensä 869 Kuva 14 Tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkote- 88

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (69) ja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuintiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (69) Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. Voimaloiden etäisyys Tokerotiehen ( st 672) Liikenneviraston ohjeen 8/2012 mukaan iikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä tulee ottaa huomioon tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut (mm. lapojen jääntunnistus) ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Alla olevassa taulukossa on esitetty Ponsivuoren eteläisimpien tuulivoimaloiden etäisyys suhteessa Tokerotiehen: Voimala nro. Etäisyys Tokerotiestä ( m) Ponsivuoren tuulivopimapuiston tuulivoimalat sijaitsevat riittävällä etäisyydellä maantiestä Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esi-

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (69) merkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (69) Kuva 15 Näkymäanalyysi. V126 x 9 x hh145 Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille, kuten Pallonevan turvetuotantoalueelle tai Pirttimaan pienelle peltoalueelle. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Ponsivuoren tuulivoimalat ovat havaittavissa myös kauempana sijaitsevilta avoimilta peltoalueilta. Yli viiden kilometrin etäisyydeltä voimalat havaitaan taustamaisemassa puuston latvuston yläpuolella, eivätkä voimalat siten enää hallitse maisemaa.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (69) Kuva 16 Havainnekuvien ottopaikat. Voimalan napakorkeus 149,5 ja roottori 131 m. Kokonaiskorkeus 215m Kuva 17 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Loukajan vuori (todellinen tilanne)

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (69) Kuva 18 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Luovankylä (mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Voimalat näkyvät Luovan peltoaukeille. Etäisyyttä kaava-alueelle on noin 11 km. Voimaloiden tornit näkyvät kokonaan metsän reunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Maisemallinen vaikutus on vähäinen etäisyydestä johtuen. Kuva 19 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Pirttimaa 2a (todellinen tilanne)

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (69) Kuva 20 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Pirttimaa 2 a (mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Voimalat näkyvät Pirttimaan peltoaukealle. Etäisyyttä kaavoitettavalle alueelle on noin 2 km. Osasta voimaloista roottorin lavat ovat kokonaan havaittavissa metsän reunan yläpuolella. Kauimmaisista voimaloista roottorin lavat näkyvät osittain metsän reunan yläpuolella. Maisemallinen vaikutus on kohtalainen. Kuva 21 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Pirttimaa 2 b(todellinen tilanne)

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (69) Kuva 22 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Pirttimaa 2b(mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Voimalat näkyvät Pirttimaan peltoaukealle. Etäisyyttä kaavoitettavalle alueelle on noin 2 km. Osasta voimaloista roottorin lavat ovat kokonaan havaittavissa metsän reunan yläpuolella. Kauimmaisista voimaloista roottorin lavat näkyvät osittain metsän reunan yläpuolella. Maisemallinen vaikutus on kohtalainen Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin. Luopajärvi, etäisyys suunnittelualueeseen noin 9,6 km. Näkemäanalyysin mukaan valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät Luopajärven maisema-alueelle. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 16 km. Näkemäanalyysin mukaan osa voimaloista saattaa näkyä Hyypänjokilaaksoon. Etäisyyden vuoksi voimalat eivät hallitse maisemakuvaa. Vaikka näköyhteys voimaloihin syntyisi, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa Vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, RKY Luopajärven kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km. Jalasjärven kirkkoympäristö, etäisyys kohteeseen noin 14 km. Hämes-Havusen umpipiha, etäisyys suunnittelualuseen noin 17 km. Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 15 km. Etäisyyden vuoksi voimalat eivät hallitse maisemakuvaa. Vaikka näköyhteys voimaloihin syntyisi, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. RKY-kohteissa pihapuusto sekä ympäröivät rakennukset tosin peittävät osittain näkymät voimaloille Vaikutukset maakunnallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 9,5 km. Toikan tila (Kohde id:201680), etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km. Kurikan kirkko ja kellotapuli, etäisyys suunnittelualueeseen noin 14 km. Jalasjoki-Matoluoma, etäisyys suunnittelu-

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (69) alueeseen noin 8 km. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen Vaikutukset muinaismuistoihin Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy on suorittanut arkeologisen inventoinnin kaavoitettavalla alueella. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 2. ja Lisätarkastus maastossa tarkentuneiden suunnitelmien johdosta suoritettiin ja Inventoinnissa huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset. Maastossa havaittiin, että peruskarttaan merkityt tervahaudat olivat joko kokonaan tai osittain tuhoutuneet. Sen sijaan laserkeilausaineiston perusteella pystyttiin paikantamaan kaksi suunniteltujen voimalanpaikkojen lähistölle sijoittuvaa tervahautaa. Näistä Rautapäänkallio sijaitsee suon laidassa entisen hiekkakuoppa-alueen eteläpuolella. Holmin hautamäeltä paikannettiin maastossa yksi tervahauta melko läheltä voimalanpaikkaa. Saman maastomuodostuman luoteisosassa, tuulivoimapuiston ulkopuolella sijaitsee todennäköisesti useampia tervahautoja, ainakin laserkeilausaineistosta voitiin tunnistaa muutamia potentiaalisia rakenteita. Muita muinaisjäännösrakenteita alueelta ei tunnistettu. Muinaisjäännökset on huomioitu osayleiskaavassa sm-kohdemerkinnällä Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (69) Sähkönsiirtoa varten rakennettava ilmajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Ponsivuoren tuulivoimakohteen metsäiset kivennäismaat ja ojitetut turvemaat ovat järjestään voimakkaassa metsätalouskäytössä. Metsäalueilla on suoritettu runsaasti hakkuita ja hakkuuaukeat ja eri-ikäiset taimikot ovat yleinen näky kohteella. Muut metsiköt ovat käsiteltyjä ja harvennettuja, valtaosin mäntyvaltaisia ja hiekkapohjaisia kasvatusmetsiköitä tai hakkuita odottavia metsiköitä, joiden luontoarvot ovat kaikin puolin vähäiset. Vanhaa metsää ei tavattu missään. Metsälain kohteena suunnittelualueelta tavattiin Polvennevan ojittamattoman osan vähäpuustoinen suo. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma ovat puolestaan luettavissa metsälain kohteiksi purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen välittömäksi lähiympäristöksi. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma ovat myös vesilain kohteita. Lisäksi kohteella havaittiin metsälain tarkoittamia vähätuottoisia kallioita Susivuorella, Rautapäänkalliolla ja Ponsivuorella. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma voidaan luokitella myös uhanalaiseksi luontotyypiksi, koko maassa vaarantuneeksi (VU) havumetsävyöhykkeen turvemaiden puroiksi Vaikutukset Natura-alueisiin, Natura-tarveharkinta Kaavan laatimista varten tehdään kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä Naturatarveharkinta. Natura-arvioinnin tarveharkinta edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Tarveharkinnassa kuvataan hanke, sen aiheuttamat vaikutukset ja vaikutuspiirissä sijaitsevat Natura-alueet sekä arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä. Tarveharkinnan johtopäätöksenä voidaan kunkin hankkeen vaikutuspiirissä olevan Naturaalueen osalta todeta, että hanke ei merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteita (Natura-arviointia ei tarvita). Jos todetaan, että hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen suojeluperusteita tai ei voida varmuudella todeta, ettei hanke yksi-

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (69) nään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä Naturaalueen eheyttä ja niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on valittu, pitkällä tai lyhyellä aikavälillä on Natura-arviointi suoritettava. Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus. Lähin Natura-alue on Pitkämönluoma (FI , SCI), etäisyys lyhyimmillään noin 9,5 km, jonka suojeluperusteena on Boreaaliset lehdot (pinta-ala 100 %, priorisoitu luontotyyppi). Luontotyyppien perusteella suojeltuun Pitkämönluoman Naturaalueeseen ei kohdistu hankkeesta haitallisia vaikutuksia pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä hankkeesta koituvat epäsuorat yhteisvaikutukset muiden seudun tuulivoimahankkeiden kanssa ovat todennäköisesti neutraalit tai positiiviset, mikäli hankkeet vähentävät metsien tehokäyttöä ja ehkäisevät ilmaston lämpenemistä. Varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Lähin linnuston perusteella Natura-ohjelmassa oleva kohde on Iso Koihnannevan (FI , SCI ja SPA), joka sijaitsee lähimmillään yli 12 km päässä. Alue on suojeluperusteena olevien lintulajien pesimäaluetta. Alue ei ole merkittävä muutonaikainen levähdys tai ruokailualue. Seuraavissa taulukossa on esitetty alueen suojeluperusteena olevat luontodirektiivin lajit ja luontotyypit sekä lintudirektiivin linnut ja säännölliset muuttolinnut, joilla on vastaava asema: Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit: Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit Peittävyys: 0% *Keidassuot 80% *Aapasuot 5% *Boreaaliset luonnonmetsät 1% Susi Karhu Ilves Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut: laulujoutsen ampuhaukka kaakkuri

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (69) kurki kapustarinta kalatiira teeri liro kaksi uhanalaista lajia tuulihaukka Tuulivoimayleiskaavan ei arvioida aiheuttavan pitkällä tai lyhyellä aikavälillä haitaliisia vaikutuksia alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajistolle pitkän etäisyyden ja alueiden sijainnin suhteessa toisiinsa. Hankealue ei sijoitu muutto- tai ruokailureittien välille suhteessa Natura-alueeseen. Epäsuorat vaikutukset yhdessä muiden seudun tuulivoimahankkeiden kanssa ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti neutraalit tai positiiviset, mikäli tuulivoimahankkeet vähentävät soiden tehokäyttöä ja ehkäisevät ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia. Varsinaista Natura-arviointia ei tarvita Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Ponsivuoren tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Ponsijärven tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (69) todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Ponsivuoren tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Koska lintujen lentokorkeus vaihtelee sääolosuhteiden vuoksi, alueella muuttavat ja kiertelevät petolinnut, kurjet ja joutsenet saattavat vaarantua tuulivoimaloiden vuoksi. Tuuliolosuhteet vaikuttavat laajasti lintujen reittivalintaan, jonka takia on muutamana päivänä tehty seurannan perusteella vaikea sanoa varmasti mitkä reitit ovat lintujen suosimia. Alueen kautta ei kuitenkaan havaintojen perusteella kulje mitään merkittävää muuttolinjaa. Hankealueen pesimälinnuston määrä on vähälukuinen. Linnustollisesti arvokkaimmilla alueilla, hankealueen pohjoisosassa, on mm. eniten metsäkanalintuja sekä mahdollinen hiirihaukan reviiri. Hankealueen itäpuolella olevalla Ponsinevan ja Ponsijärven suo- ja kosteikkoalueella pesii useampi erityisen huomionarvoinen lintulaji. Osa linnuista liikkuvat hankealueella ja varsinkin hankealueen pohjoisosan yli Pirttimaan peltoaukeille. On epävarmaa, paljonko lintuja liikkuu päivittäin Pirttimaan ja suo- ja kosteikkoalueen välissä, mutta tämän selvityksen perusteella liikehdintä ei ole kovin vilkas. Kyseessä näyttäisi olevan lähinnä muutamasta lintuyksilöstä. Tuulivoimaturbiinien sijoittaminen hankealueen pohjoisosaan, Polvenmäen ja Rautapäänkallion sekä Pirttimaan ja Ponsinevan ja Ponsijärven väliseen maastoon, aiheuttaisi vähäistä haittaa Pirttimaan peltojen ja suo- ja kosteikkoalueen välissä lentäville linnuille, sekä rakennusajan aikana häiriötä pohjoisen osan pesivälle linnustolle Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Hankealueella ei esiinny liito-oravaa.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (69) Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, eikä tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan voimakkaan metsätalouden muovaamilla alueilla tuulivoimapuistoilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Simoon ja Tervolaan rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen alueella on havaittu ruokailevia pohjanlepakoita, joiden käyttäytymiseen viereiset tuulivoimalat eivät näennäisesti ole vaikuttaneet. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus, ja törmäysriski vaihtelee myös lajeittain. Ponsivuoren hankealueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla (< 30 metriä), minkä lisäksi alueen lepakkotiheys on selvitysten perusteella hyvin alhainen. Pohjanlepakoilla on havaittu paikoin, että syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymistään ja siirtyä saalistamaan hyönteisiä jopa m korkeudelle. Tällöin niiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olo-suhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. Kokonaisuudessaan Ponsijärven tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavoitettavalla alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (69) Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Voimaloista mahdollisesti irtoavan jään tai osien ja liikenteeseen liittyvine turvallisuus riskien takia eri tahoilta on kuitenkin annettu suosituksia ja ohjeita. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 ( tilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta). Seuraavat tapaukset löytyivät: 7 potentiaalisesti vaarallista tapausta: 2 kärkijarrun tippumista (selvästi vaarallisia), 1 tulipalo konehuoneessa ja 1 navan spinnerin putoaminen voimalan juurelle meren puolelle (ei kovin vaarallinen), 2 liittyen kärkijarruihin, joita ei enää uusissa voimaloissa ole ja yksi liittyen lavan osittaiseen vaurioon, joka korjattiin. Lisäksi eräässä 3 MW pilottilaitoksessa oli lapavaurio, jonka seurauksena lapa tuhoutui. Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (69) materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pääasiassa tilanteissa, kun voimala ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat, mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä voidaan ilmoittaa varoituskyltein. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (69) työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu melumallinnusten pohjalta. Mallinnusparametreina on käytetty VTT:n teettämän tutkimusraportin Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan ( ) mukaisia parametreja. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Yleiset melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (69) ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo db 40 db 40 db 35 db ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot: Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) , Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/ Melumallinnus luonnosvaiheessa Melumallinnuksessa luonnosvaiheessa vaikutuksia tutkittiin voimalatyypillä Nordex N ja napakorkeus 141.Lähtömelutaso 106 db. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (69) Kuva 23 Luonnosvaiheen melumallinnus. Nordex N x 9 x hh141 Laaditun melumallinnuksen mukaan Ponsivuorem tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). 45 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijiatsee tietojen mukaan kaksi rakennusta:

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (69) Luonnosevaiheessa selvitettiin 40 db:n ja 45 db:n välisellä alueella sijaitsevien rakennuksiksi merkittyjen (sinisten pallojen) lupatiedot: Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o 98/119 Vapaa-ajan rakennus 3:463 ja saunarakennus 02/68 saunarakennus 7:306 Osoitteessa Kirkkosalontie 153 meluarvot vapaa-ajan rakennuksella ovat noin 42 db (Nordex N ja napakorkeus 141.Lähtömelutaso 106 db.) Osoitteessa Kirkkosalontie meluarvot ovat saunarakennuksella noin 44,8 db (Nordex N ja napakorkeus 141.Lähtömelutaso 106 db.)

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (69) Edellä mainituissa rakennuksissa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (päivä 45 db, yö 40 db) eivät ylity päivän osalta. Yöllä ylitystä tapahtuu hivenen. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (päivä 40 db, yö 35 db) ylittyvät päivällä hivenen. Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo (>35 db) ylittyy näissä kohteissa. Kohteiden Kirkkosalontie 153:n ja Kirkkosalontien kiinteistöjen omistajiin on oltu yhteydessä sekä tiedotettu meluvaikutuksen määrästä. Kiinteistöjen omistajat ovat hyväksyneet meluarvojen ylityksen. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, rakennuslupavaiheessa voidaan tehdä tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnuksen mukaan Venesniemen loma- ja kokouspaikalle ei aiheudu meluhaittoja Melumallinnus kaavan ehdotusvaiheessa Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Ehdotusvaiheessa melumallinnus on laadittu voimalatyypillä Vestas V126 x 9x hh145. Kyseisen voimalatyypin lähtömelutaso on 107,5 db (A).

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (69) Kuva 24 Melumallinnus ehdotusvaiheessa.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (69) Kuva 25 Melumallinnus, mallinnuskohteet A-E Laaditun melumallinnuksen mukaan Ponsivuoren tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Ponsivuoren tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille ylittävät kahdessa kohteessa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ulkomelutason ohjearvot yöajalla (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot päivä ja yöajalla. (päivä 40 db, yö 35 db). Mallinnuskohteessa G, laskennallinen melutaso on 43,6 db ja mallinnuskohteessa H, laskennallinen melutaso on 45,5 db. Kiiteistöjen omistajat ovat myös hyäksyneet meluarvojen ylityksen. Tuulivoimarakentamista ohjaavat melutasojen suunnitteluohjearvot koskevat loma-asumiseen käytettäviä alueita. Alueen päämaankäyttötarkoitus (metsätalous) huomioiden, hankkeella voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Matalataajuinen melu Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja lasken-

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (69) tatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisella menettelyllä ja saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa.rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset. Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen H Lomarakennus (Kirkkosalontie) luona, jossa se ulkona pahimmillaan ylittää asuinhuoneiden ohjearvon noin 12 db taajuudella 100 Hz. Sisällä ohjearvo ei ylity ja pahimmillaan melu on noin 1 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. H Lomarakennus (Kirkkosalontie) Pienitaajuinen melu sisällä pahimmillaan ylittää kuulokynnyksen noin 7 db taajuudella 200 Hz. Kohteen E ja voimala-alueen välissä on pieni vesialue. Tämän vaikutus ylikorostuu, sillä mallinnuksessa oletettiin koko voimala-alueen ja kohteen E väli vesialueeksi. Siten todellisuudessa äänitaso jää jonkin verran laskettua alemmalle tasolle tässä kohteessa. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria yksilöllisiä eroja matalilla taajuuksilla ja sisällä vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa merkittävästi myös huoneen mitat sekä sisustus. Melumallinnuksen tulokset sekä raportointi Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (69) Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden no-peana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case) Varjostusmallinnus luonnosvaiheessa Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Nordex N x 9 x hh141 voimalaa. Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 141 m.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (69) Kuva 26 Luonnosvaiheen varjostusmallinnus, N x 9 x hh141 Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Kahdessa kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi rajan. Toisessa kohteessa ( Kirkkosalontie 153) varjostusvaikutus on 19:02 h/vuosi ja toisessa (Kirkkosalontie) varjostus aika on 19:26 h/vuosi. Osoitteessa Kirkkosalontie 153 sijaitsee rakennuslupatietojen mukaan (98/119) vapaaajanrakennus ja saunarakennus. Osoitteessa Kirkkosalontie sijaitsee rakennuslupatietojen (02/68) mukaan saunarakennus. Kiinteistöjen omistajiin on oltu yhteydessä ja tiedotettu varjostusvaikutuksen määrästä. Varjostusmallinnuksen mukaan Venesniemen loma- ja kokouspaikalle ei aiheudu varjostusvaikutuksia.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (69) Varjostusmallinnus ehdotusvaiheessa Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalaa, jonka napakorkeus on 145m ja roottorin halkaisija 126 m. Kuva 27 Varjostusvaikutus ehdotusvaiheessa, real-case, no forest. Suurin varjostusvaikutus kohdistuu tuulivoimapuiston ydinalueelle. Tuulivoimalat eivät aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen asutuksessa.

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (69) Kuva 28 Varjostusmallinnus, mallinuskohteet A-H Kahdessa kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi rajan. Mallinnuskohteessa G, varjostusvaikutus on noin 17:19 h/vuosi. Mallinnuskohteessa H, varjostusvaikutus on noin 17:16 h/vuosi. Varjostusvaikutusta on havaittavissa ajanjaksolla helmikuu-marraskuu mallinnuskohteessa G. Helmi-maaliskuussa varjostusvaikutus ajoittuu ajankohtaan noin klo: Huhtikuu-lokakuu välisenä aikana varjostusta ajoittuu noin klo väliseen ajanjaksoon. Marraskuussa varjostusvaikutusta on havaittavissa klo

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (69) välisenä ajanjaksona. Varjostusmallinnuksen laadinnassa ei ole huomioitu puuston vaikutusta. Rakennuspaikkaan kohdistuvat varjostusvaikutukset voidaan todeta vähäisiksi huomioiden varjostuksen ajankohdan ( varhainen aamu, alkutalvi ja syksy). Varjostusvaikutusta on havaittavissa mallinnuskohteessa H syksyllä ja talvella. Toukoelokuussa varjostusvaikutusta ei ole havaittavissa kohteessa. Tammikuu-maaliskuu välisenä ajanjaksona varjostus ajoittuu noin klo väliseen ajanjaksoon. Lokakuu- joulukuu välisellä ajanjaksolla varjostus ajoittuu noin klo väliseen ajanjaksoon. Ottaen huomioon varjostuksen ajankohdat (talvi ja syksy), voidaan rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten todeta olevan vähäisiä. Varjostusmallinnuksen tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Pääesikunnan operatiivinen osasto on tutkinut tuulivoimapuiston vaikutukset aluevalvonnalle. Puolustusvoimain Pääesikunnan lausunnon (AK 14620,256/73/2014) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvontakykyyn Vaikutukset viestintäyhteyksiin Kaikenlainen radioliikenne muodostaa yhteyden lähetin- ja vastaanotinantennien välille sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) avulla. Kaikki sähköä johtavat aineet vaikuttavat aaltojen kulkuun, tällaisia ovat metallirakenteet, maa ja suuremmilla taajuuksilla myös kostea ilma ja metsä. Tuulivoimala voi myös aiheuttaa häiriöitä lähellä oleviin vastaanotinantenneihin. Häiriöiden syntyminen riippuu muun muassa tuulivoimalan sijainnista lähetin- ja vastaanottoantennien suhteen, lähetystehosta, maaston muodoista sekä muista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisessa tiedonsiirrossa häiriöiden esiintyminen on vähäisempää kuin analogisessa.