PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Kurikan kaupunki PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610

2 Kaavaselostus 1 (91) Susanna Paananen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemamaakunta ja maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe... 24

3 Kaavaselostus 2 (91) Susanna Paananen 6.3 Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Yleiskaavaan tehdyt muutokset ja kaavan hyväksyminen PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Luonnosvaiheen havainnekuvat Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 53

4 Kaavaselostus 3 (91) Susanna Paananen 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) 3. Linnustoselvitys (Silvestris luontoselvitys Oy, 2014) 4. Melumallinnus_ (, ) 5. Varjostusmallinnus (, ) 6. Näkemäalueanalyysi (, ) 7. Näkemäalueanalyysi kartta A3 (, ) 8. Valokuvasovitteet ( O2 Finland Oy) 9. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (56) PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Kurikan kaupungissa Ponsivuoren alueella Tokerotien pohjoispuolella. Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Kurikan kaupunki (KH 259) Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO O2 Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Kurikan kaupungin Ponsivuoren alueelle. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan maksimissaan noin 27 MW. Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupungissa Jalasjärven ja Kauhajoen kuntien rajoen läheisyydessä. Suunnittelualueen etäisyys Jalasjärven kunnan keskustaan on noin 12 km, etäisyys Kurikan keskustaan on noin 15 km ja etäisyys Kauhajoen keskustaan on noin 19 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 800 hehtaaria. Tuulivoimapuisto koostuuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tuulivoimapuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja O2 Finland Oy huolehtii tarvittavien vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on antanut päätöksen YVA-menettelystä (EPOELY/75/07.04/2013). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta Kurikan kaupungissa olevaan Ponsivuoren tuulivoimapuistohankkeeseen. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kurikan kaupunginvaltuusto.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (56) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava O2 Finland Oy sopii Kurikan kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Kurikan kaupungin puolesta työtä ohjaa Seppo Kangas, ympäristöjohtaja. Kaupunki vastaa omalta osaltaan valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden valmistelusta. O2 Finland Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG:n työryhmä: Susanna Paananen Tuomo Järvinen Mattias Järvinen suunnittelija Ins. Amk projektipäällikkö, arkkitehti suunnittelupäällikkö, FM 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö O2 Finland Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Kurikan kaupungille. Kurikan kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoitussopimuksen ja tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä (KH 259). Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Kaavaprosessin tulevia vaiheita Tavoiteaikataulu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaiheen luonnos hyväksytty kunnanhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen nähtävilläolo Työneuvottelu luonnosvaiheen palautteesta viranomaisten kanssa Kaavaehdotus hyväksytty kunnanhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (56) Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa Kuulutus kaava lainvoimainen Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat: Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten kuntien energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: Fingrid Oyj Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Kurikan metsänhoitoyhdistys Kurikan riistanhoitoyhdistys

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (56) Kurikan vesihuolto Oy Kurikan yrittäjät ry Venesniemi Ky Jalasjärven Luontoyhdistys Luhurikka ry. Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat: Kurikka-seura ry Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kurikan kaupungin hallintokunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Metsähallitus Museovirasto Puolustusvoimat Kauhajoen kaupunki Jalasjärven kunta Viestintävirasto Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu sekä tarvittaessa viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot saatu. Tarvittaessa kaavaa käsitellään muissakin työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Muistio liitteenä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (56) 4 NYKYTILANNE Suunnittelualue on normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen halki koillinen-lounas-suunnassa kulkeva Kirkkosalontie johtaa länsi-itäsuuntaisesti kulkevalle Housujärventielle. Lännestä Kirkkosalontiehen yhtyy Kollinkankaantie. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Tokerotie (Seututie 672). Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortokuvalla Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo lounas-koillinen-suunnassa Fingridin Seinäjoki- Ulvila 400 kv:n suurjännitejohto. Ponsijärven tuulivoimapuiston alue sijaitsee käsitellyllä ja valtaosaltaan kuivatulla talousmetsäalueella. Ympärillä on hakattuja metsäalueita sekä turvetuotantoalueita. Hankealueen ulkopuolella idässä oleva Ponsijärvi on matala ja umpeenkasvanut. Järven pintaa on patoamalla nostettu, ja tehty linnustolle pesimäsaarekkeita ruoppaamalla. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Tuulivoima- alue sijaitsee Seinäjoen lentoaseman lentokorkeusrajoitusalueella. Voimaloiden korkeusasema huomioiden rajoituskorkeuden alapuolelle jää rajoituskorkeutta yli 300 m. Voimalat eivät sijaitse Kauhajoen lentokentän suojavyöhykkeellä. Ponsivuoren hankealueella ei sijaitse vakituista asutusta. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kaupungissa Jalasjärven ja Kauhajoen kuntien rajoen läheisyydessä. Suunnittelualueen etäisyys Jalasjärven kunnan keskustaan on noin 12 km, etäisyys Kurikan keskustaan on noin 15 km ja etäisyys Kauhajoen keskustaan on noin 19 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 800 hehtaaria. Lopullinen kaava-alue tarkentuu selvitysten perusteella.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (56) Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Suunnittelualueen koillispuolella Jalasjärven kunnan puolella sijaitsee Venesniemen loma- ja kokouspaikka niminen matkailuyritys pitkospuureitistöineen ja laavuineen. Etäisyys yrityksen käytössä oleviin vapaa-ajan asuntoihin on noin 1,2 km koilliseen.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (56) Kuva 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse vakituista asutusta. Alueella sijaitsee yksi yksi vapaaajanrakennus saunarakennuksineen sekä toisella tilalla erillinen saunarakennus. Voimaloiden läheisyydessä on erittäin harvaa asutusta. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan voimaloita edellä mainittua loma-asuntoa lukuun ottamatta lähimmät asuinrakennukset ja loma-asunnot sijaitsevat yli 1.2 km:n etäisyydellä voimaloista. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Pirttimaan viljelyalueen asuinrakennukset noin km:n etäisyydellä lähimmästä voimalasta sekä Jalasjokivarren asutus lähimmillään noin 5.5 km:n etäisyydellä voimaloista.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (56) Kuva 4. Vakituiset asuinrakennukset (mustat pisteet) ja lomarakennukset (vihreät pisteet) suunnittelualueen läheisyydessä. (TUULIVOIMAKOHTEEN YMPÄRISTÖSELVITYS, NUMEROLA OY) Maanomistus Liikenne Tuulivoimapuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja O2 Finland Oy huolehtii tarvittavien vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Suunnitellun tuulivoimapuiston eteläosassa kulkee seututie 672 (Kauhajoki Jalasjärvi). Tuulivoimapuiston kuljetukset saapuisivat alueella todennäköisimmin valtatien 8 ja kantatien 67 kautta seututietä 672 hyödyntäen, joskin myös valtatien 3 suunnasta saapu-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (56) minen on mahdollista. Seututie 672 soveltuu erittäin hyvin erikoiskuljetuksille, koska sillä ei ole käytännössä lainkaan esteitä. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Kuva 5. Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne,kvl (yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi). Liikennevirasto 2012

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (56) Kuva 6 Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä (raskas liikenne). Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne,kvl (yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi). Liikennevirasto Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (56) Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualueen halki pohjoisosassa lousas-koillinen-suunnassa kulkee 400 kv:n voimajohto. Voimajohdon alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Voimajohdon kanssa samaa linjausta noudattaa ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Kuva 7 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella katkoviivalla.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (56) Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva alue SL-2 merkinnällä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen itä- ja koillispuolella sijaitsee pohjavesialueita Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Ponsivuoren tuulivoima-puiston osayleiskaavan alueelle. Maakuntakaavassa suunnittelualueen halki pohjoisosassa lousas-koillinen-suunnassa kulkee 400 kv:n voimajohto. Suunnittelualueen etäisyys lähimpiin vaihemaakuntakaavassa esiitettyihin tuulivoimapuistojen aluevarauksiin: Alue: Nimi: Etäisyys: 1 Mustaisneva Noin 23 km 2 Vöyrinkangas Noin 10,5 km 3 Lehtivuori Noin 13 km 5 Rourunkangas Noin 16 km 17 Santaisvuori-Meskaisvuori Noin 8 km

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (56) Kuva 8 Vaihemaakuntakaava I, tuulivoima. Ote kaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa punaisella aluerajauksella. Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta kumoutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista. Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Yleis- ja asemakaavat Kurikan naapurikunnan Jalasjärven puolella on Ponsijärven rannalla itä- ja kaakkoispuolella vuonna 2002 laadittu oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaava on laadittu niin että se kattaa useimpien Jalasjärven kunnan järvien rannat. Rantayleiskaavassa tämä alue on kokonaan M- eli maa- ja metsätalousvaltaista aluetta paitsi Ponsineva- Ponsijärvi alue, joka on luonnonsuojelualuetta (SL).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (56) Kuva 9 Ote Jalasjärven rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse muita yleiskaavoja tai asemakaavoja.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (56) 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse tuulivoimaloita. Jalasjärvellä, noin 10 km:n etäisyydellä sijaitsee yksi 220 kw:n voimala. Lähimmät tuulivoimahankkeet ovat: Megatuuli Oy: 9 tuulivoimalaa Kurikan Rasakankaalle, noin 30 kilometriä han kealueesta luoteeseen. Megatuuli Oy : 9 tuulivoimalaa Teuvan Saunamaalle, noin 23 kilometriä han kealueesta luoteeseen. EPV Tuulivoima Oy: noin 20 tuulivoimalaa Santavuoren Meskaisvuoren alu eelle. Tuulivoimapuiston YVA-selostus on päivätty / Ramboll. Etäi syys suunnittelualueeseen noin 17 km pohjoiseen. Koskenkorvan Tuulivoima Oy rakentaa kahta tuulivoimalaa Kurikan pohjoispuolelle Ilmajoelle, noin 26 km etäisyydelle hankealueesta koilliseen. Lehtivuoret Wind Farm Oy: 9 tuulivoimalaa Kurikan Lehtivuoren alueelle, noin 20 kilometriä hankealueesta luoteeseen. 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaluonnosta varten on laadittu seuraavat erillisselvitykset: Melu- ja varjostusmallinnukset WindPro -ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset esitetään kaavaselostuksessa ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Näkymäalueanalyysi (, ) Valokuvasovitteet ( O2 Finland Oy, 2013) Linnustoselvitys ( Silvestris lountoselvitys Oy, 2014) pesimälinnusto- ja muuttolinnustoselvitys Luontoselvitys ( Jynx Oy, 2013) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravaselvitys lepakkoselvitys Kaavaehdotusta varten laaditaan: Arkeologinen inventointi Matalataajusmelu Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Maakuntaliitto, 2009

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (56) Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2012 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen jatkoselvitys, pienet 1-9 tuulivoimalan tuulivoimapuistot Etelä-Pohjanmaanmaakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto. 5.3 Luonnonolot Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Ramboll, 2013 Osiota täydennetään projektin edetessä Ponsivuoren linnustoselvityksen on laatinut Silvestris luontoselvitys Oy. Maastokaudella 2013 kartoitusalueella tehtiin muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys. Näiden yhteydessä tutkittiin myös lähialueiden soveltuvuus arvokkaalle pesimälinnustolle sekä lähimpien suoalueiden ja peltoaukeiden soveltuvuus muuttolinnuille. Ennen maastotöitä tehtiin maastokartta- ja ilmakuvatarkastelut, joiden perusteella valittiin alustavasti muutonseurantakohdat sekä hankealueen ulkopuolella olevat suo- ja peltoaukeamat, joita tulisitarkistaa. Ponsivuoren luontoselvityksen on laatinut Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Maastotyöt tehtiin keväällä ja kesällä Tuulivoimahankealueelta selvitettiin ensisijaisesti: - Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit - Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt - Vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset luontotyypit ja 3 luvun 2 :n luvanvaraiset purot - Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät - Lepakot - Mahdolliset liito-oravat Tämän lisäksi kohteella tarkasteltiin mahdollisia uhanalaisia luontotyyppejä (Suomen ympäristökeskuksen kaksiosainen raportti, Raunio ym. 2008) Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole järviä tai lampia. Alueella on hiekkakuoppia,, jotka ovat täyttyneet vedellä. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistojen perusteella suunniteltujen tuulivoimalaitosteen alustavilla rakennuspaikoilla ei sijaitse pintavesiuomia tai altaita. Suunnittelualueella ei myöskään sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat lännessä Pitkämönkankaan pohjavesialue ( ) noin 5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja Venesmäenkallion pohjavesialue ( ) koillisessa noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Pohjavesialueet eivät pitkien etäisyyksien takia aiheuta rajoitteita tuulivoimapuiston suunnittelulle.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (56) Natura- ja suojelualueet Pitkämönluoman Natura 2000-alue sijaitsee lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ponsineva-Ponsijärvi soidensuojeluohjelman alue sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Suunnittelualue sijaitsee käytännössä kokonaan metsäisellä alueella, vain pari pientä peltolaikkua on kohteen rajalla. Suunnittelualue on pääosin melko tasaista, kuitenkin niin, että maasto loivasti kohoaa kohti Rautapäänkallion ja Matalakallion aluetta. Rautapäänkallio sijaitsee aivan suunnittelualueen pohjoiskoillisrajalla. Muita kohteen mainittavia kallioalueita ovat Susivuori ja Ponsivuori. Susivuoresta, joka sijaitsee kohteen länsirajalla, ei ole suunnittelualueella mukana kuin sen itäreunaa. Kohteen turvemaat ovat järjestään ojitettuja, vain Polvennevalla on ojittamatonta keskiosaa. Kohteen muita turvemaita ovat mm. Susineva, Ponsineva (länsiosaa), Höytölänneva (eteläosaa), Uusineva (eteläosaa), Välineva, Luomanperänneva ja Kärhyskurkku. Näillä ojitetuilla suoalueilla on pääasiassa vain rämemuuttumia ja turvekankaita. Polvennevan ojittamattomalla keskiosalla on ombrotrofista lyhytkorsinevaa (rahkanevaa). Susivuoren suunnittelukohteen metsäalueet ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja hakkuualat, eri ikäiset taimikko- ja kasvatusmetsävaiheet ovat hallitseva näky alueella. Vanhaa metsää ei alueella tavattu. Hiekkapohjaiset mäntykankaat ovat kohteella hyvin hallitsevassa asemassa. Alueella on suuret alat puhdasta männikköä, paikoin on mänty kuusi koivusekametsiköitä. Rautapäänkallion ja Matalakallion alueilla on tehty laajoja hakkuita. Alueella on runsaasti mäntytaimikota ja hakkuuaukeita. Muut metsiköt ovat hiekkapohjaisia käsiteltyjä mäntykankaita. Liito-orava: Kohteella käytiin ja heinäkuussa 2013 luontotyyppikartoituksen yhteydessä, mutta lajille sopivia elinympäristöjä ei löytynyt. Kohteelta ei ole myöskään ole tiedossa aiemmin ilmoitettuja liito-oravahavaintoja. Alueen itäosassa eri-ikäisiä mäntytaimikoita, hakkuita, hiekkakuoppia ja rämesoita. Keski-ja länsiosissa lisäksi kuusikoita, jotka kuitenkin puustoltaan nuoria ja alueet eristyneitä. Johtopäätös: suunnittelualueelta ei ole liito-oravahavaintoja. Lepakot: Kahden kartoitusyön ja maaston tarkastelun perusteella Ponsivuoren kartoitusalueella ei ole lepakoille merkittäviä ruokailu- ja levähdyspaikkoja. Kartoitusalueella tehtiin yhteensä kuusi lepakkohavaintoa. Havaituista lepakoista viisi kuului Suomessa yleiseen pohjanlepakoiden lajiin (Eptesicus nilssonii), joita havaitaan yksittäin lähes aina kartoitusten yhteydessä. Yksi lepakko kuului joko viiksi- tai isoviiksisiippoihin (Myotis mystacinus ja M. brandtii), joita ei voi äänen perusteella erottaa toisistaan. Vedellä täyttyneillä hiekkakuopilla, jotka ovat alueen ainoita vesistöjä, ei havaittu vesisiippoja.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (56) Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat sijaita muun muassa talojen vinteillä ja välikatoissa. Luonnossa piilopaikat voivat sijaita esimerkiksi puunkoloissa, kaarnan alla ja halkeamissa. Kartoitusalueella ei yhden hiekkakuopan rannalla sijaitsevaa kahvilarakennusta lukuun ottamatta ole lepakoiden päiväpiiloiksi soveltuvia rakennuksia. Alueella on kaksi verrattain korkeapuustoista metsää, joissa voisi olla lepakoiden piilopaikoiksi sopivia tikankoloja. Metsien pieni koko, vähäiset lepakkohavainnot sekä elokuussa emojen perässä lentävien poikasten havaintojen puute kuitenkin viitaavat siihen, että alueella ei ole merkittäviä lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja Linnusto Maastokaudella 2013 kartoitusalueella tehtiin muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys. Näiden yhteydessä tutkittiin myös lähialueiden soveltuvuus arvokkaalle pesimälinnustolle sekä lähimpien suoalueiden ja peltoaukeiden soveltuvuus muuttolinnuille. Ennen maastotöitä tehtiin maastokartta- ja ilmakuvatarkastelut, joiden perusteella valittiin alustavasti muutonseurantakohdat sekä hankealueen ulkopuolella olevat suo- ja peltoaukeamat, joita tulisi tarkistaa. Samalla tarkasteltiin ja rajattiin alustavasti kartoille hankealueella sijaitsevia mahdollisia monimuotoisia ja linnustoltaan rikkaita elinympäristöjä. Pesimälinnusto Hankealue ei ole linnustoltaan merkittävä, vaikka yksittäisiä arvokkaita pesiviä lintulajeja havaittiin. Erityisen huomionarvoisten pesivien lajien parimäärä oli hyvin vähäinen. Hankealueen linnustollisesti arvokkaimmat alueet sijaitsevat alueen pohjois- ja eteläosassa. Eteläosan Ponsivuoren ympäristössä havaittiin palokärjen pesintä, soidintavia teeriä, mahdollinen järripeipon pesintä sekä joitain arvokkaan elinympäristön ilmentäjälajeja (hömötiainen ja tiltaltti). Pohjoisosat, jotka ovat eteläosaa arvokkaammat, sijaitsevat Polvenmäen ja Rautapäänkallion ympäristössä jossa havaittiin hiirihaukan ja käenpiian mahdolliset pesinnät, eniten metson jätöksiä, pyyn reviiri, teerien soidinpaikkoja ja eniten arvokkaan elinympäristön ilmentäjälajeja (hömötiainen, kulorastas, puukiipijä, tiltaltti, metso ja pyy). Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen tietojen mukaan kyseisellä alueella saattaa myös olla kuukkelin reviiri (kuukkelia ei havaittu). Hankealueella pesivien ja soidintavien (taivaanvuohi ja metsäviklo) lintujen määrä oli suurin kyseisellä alueella, kuten myös mahdollisesti Ponsinevan ja Ponsijärven suo- ja kosteikkoalueella pesivien lintujen (kapustarinta, kurki ja laulujoutsen) liikehdintä. Alue on kuitenkin maastoltaan pirstoutunutta, kuten hankealueen muut metsämaat, mutta yksittäisten luonnontilankaltaisten metsiköiden määrä on täällä suurin. Muuttolinnusto Keväällä muutolla olevien lintujen määrä oli huomattavasti pienempi kuin syksyllä. Keväällä nähtiin joitakin kurki-, kuikka- ja sorsalintuja, sekä petolintuja muuttavan hankealueen yli tai sen läheisyydessä. Kurkien osuus kevään muutosta oli noin 16 % ja petolintujen noin 6 %. Eniten keväällä muutti pikkulintuja, yhteensä noin 50 % koko muuttavasta määrästä. Syysmuutolla kurkien (n. 0,03 %) ja sorsalintujen (n. 0,3 %) määrä oli huomattavasti pienempi. Heikko muutto saattaa johtua epäsuotuisista säistä ja etelänpuoleisista tuulista. Petolintujen määrä oli myös hyvin pieni, vain noin 0,45 % koko muuttavasta määrästä. Eniten syksyllä muutti pikkulintuja (25 %) ja rastaita (72 %).

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (56) Petolinnuista havaittiin eniten varpushaukkoja, mutta muutolla ja kiertelevinä havaittiin myös sinisuohaukkoja, ampuhaukkoja, kalasääskiä, maakotka ja merikotka, sekä hiiripöllö. Karttatarkasteluiden ja muuttolintukertymähavaintojen perusteella voi päätellä että muuttoliike pääasiallisesti kulkee Kauhajoki Kurikka ja Jalasjärvi Kurikka jokilaaksojen suurten peltoaukeiden yli. Joitakin kurkikertymiä voi olla Ponsijärven kosteikkoalueella. Näiden lintujen suunta riippuu todennäköisesti paljon tuulen suunnasta, mutta voisi olettaa että kosteikkoalueen itäpuolella olevat lähimmät suuret peltoaukeamat (mm. Larvimaalla) houkuttelevat ensisijaisesti. Koska lintujen lentokorkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, alueella muuttavat ja kiertelevät petolinnut, kurjet ja joutsenet saattavat vaarantua tuulivoimaloiden vuoksi. Hankealueen yli ei tämän selvityksen perusteella kuitenkaan kulje mitään merkittävää kevät- tai syysmuuttolinjaa Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo Merkinnän peruste Alueella sijaitsee metsälain- tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilyminen. Ponsiluoma on sekä metsälain että vesilain mukainen kohde. Rautapäänkallion ja Ponsivuoren kohdat kuuluvat metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöön: karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. Taulukkoa täydennetään tarvittaessa prosessin edetessä. 5.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Kurikan kunnan eteläosassa lähellä Kauhajoen kuntarajaa. Hankealuetta läheisimmät asutuskeskukset ovat 13 km etäisyydellä luoteessa sijaitseva Kurikka, 11 km itään oleva Jalasjärvi sekä Kauhajoki, noin 17 km lounaaseen. Suunnittelualue lähiympäristöineen on metsäalueiden osalta voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää. Valtapuulajina on pääsääntöisesti mänty. Maisematilat vaihtelevat suljetuista metsämaisemista puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Hankealueen kautta kulkee muutamia metsäautoteitä. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Pirttimaan viljelyalueen asuinrakennukset noin km:n etäisyydellä lähimmästä voimalasta sekä Jalasjokivarren asutus lähimmillään noin 5.5 km:n etäisyydellä voimaloista Maisemamaakunta ja maisemarakenne Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Kurikan kaupunki kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmin määriteltynä Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (56) Etelä-Pohjanmaalla sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisema avautuu tasaisena lakeutena, mutta jokilaaksojen välisillä selänne alueilla pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtele valla kumpareisuudellaan. Eräänlaisena saarekkeena keskellä Etelä- Pohjanmaata on joukko ym päristöään yli 75 m korkeampia kalliokohoutumia; tämän ns. jäännösvuorialueen huippuja ovat Simpsiö, Pyhävuori ja Santavuori. Kohoumien välisillä alueilla korkokuva muodostuu joko mo reenista tai hienosedimenteistä, joihin on paikoin syöpynyt syviä jokilaaksoja. Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tun nusomaisimmat elementit ovat kuitenkin joki laaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä ve sistöjäja mihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Järviä on vähän, suurimpina Lappajärvi ja Evijärvi. Näistä edellinen on geologinen erikoisuus, meteorikraateri. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä, tulvan ulottumattomissa. Tiiviimmät kylät sijaitsevat loivilla kumpa reilla. Täällä ovat maamme pohjoisimmat umpipihatalot. Jokilaaksojen ulkopuolella on lisäksi joitakin ryhmäkyliä. Lappajärven - Evijärven ns. järviseudulla on tyypillisiä järvikyliä. Päärakennukset ovat tyypillisesti olleet kookkaita, monet vähän ylöspäin leveneviä, joko kaksikerroksisia kaksfooninkisia tai korkealla ymtilläja matalilla haukkaikkunoilla varustettuja komeita rakennuksia. Listoituksessa on ollut havaittavissa empirevaikutusta, nurkat ovat koteloituja ja kuisteja ei ole rakennettu ennen luvun jälkipuoliskoa. Välaävarainen väestö on rakentanut vaatimattomammin, mutta omaksunut rakennuksiinsa samoja tyylipiirteitä. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suonraivauksesta ja kytöviljelystä, luonnontilaiset tairaivatut suot voivat vielä nykyäänkin liittyä peltoaukioihin. Viljelykautena käytettyjä, väliaikaisia asumuksia ovat olleet kytötuvat ja jokisaunat.varsinaiset asumuksetja kylät eivät ole sijainneetlaajoilla peltoalueilla, vaan niiden reunamilla.peltoaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä on ladot, jotka jo tosin ovat pikkuhiljaa ränsistymässä. (Ympäristö-ministeriö, Maisemanhoito 1992) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 16 km Hyypänjokilaakso on Kauhajoen eteläosassa sijaitseva, n. 20 km pitkä, kapea ja verrattain jyrkkärinteinen laakso, johon sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi määritelty, kaunis maaseudun kulttuurimaisema. Kauniin, avoimen peltomaiseman lisäksi voi Hyypässä ihailla mm. vanhoja pohjalaistalojen rakennusryhmiä. Vanhimmat rakennukset ovat pääasiassa luvulta ja 1900-luvun alusta. Luopajärvi, etäisyys suunnittelualueeseen noin 9,6 km. Luopajärven kulttuurimaisema on Etelä-Pohjanmaan lakeuksien vaurasta maatalousmaisemaa viljelykäyttöön kuivatun järven ympärillä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertoo historiallisessa asussaan säilyneen talonpoikaisen rakennuskannan sijoittuminen viljelymaiseman reunoilla kohoaville mäenkumpareille tiheiksi ryhmiksi.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (56) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Luopajärven kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km. Luopajärvi on ollut Jalasjärven ja Hirvikylän ohella pitäjän varsinaisia asutuskeskuksia. Luopajärvi, jonka pohjois- ja luoteisreunan rantatöyräille vanha kyläasutus on asettunut, on 1800-luvun alkupuolella kuivattu pelloksi. Tasaiselta, 6-7 kilometriä pitkältä ja pari kilometriä leveältä viljelysaukealta avautuu peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään. Kylätien varren ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanhimmat talonpoikaistalot ovat lähes kaikki puolitoistakerroksia. Pihapiireissä on poikkeuksellisen paljon vanhoja talousrakennuksia. Kylän arvokkaita pihapiirejä ja 1800-luvun rakennuksineen ovat mm. Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli- Antila ja Rinta. Hieno esimerkki talonpoikaisesta rakennuskannasta on Järviniemi, jossa on mm luvulla rakennettu aitta. Entisen järven koillis- ja itäreunalla Luhtas- Köykän, Perälän ja Pentinmäen tuulimyllyt muodostavat nykyisin harvinaisen maisemallisen ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden. Vanhojen talojen jakamisen jälkeen on rakennettu kauemmas kylätien varrelta. Myös kylän pienasumukset sijaitsevat suurimmalta osin kauempana kylätieltä, metsäselänteiden reuna-alueella. Rakennuskannassa näkyy voimakkaana luvun korjausrakentaminen. Luopajärvi on valtakunnallisesti arvokasta Luopajärven maisema-aluetta Jalasjärven kirkkoympäristö, etäisyys kohteeseen noin 14 km Kirkonkylän korkeimmalla mäellä seisova jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) 1800-luvun alussa rakentama Jalasjärven kirkko, 1930-luvulla rakennettu seurakuntatalo ja laaja sankarihautausmaa satoine kiviristeineen muodostavat vaikuttavan, ajallisesti kerroksisen kirkkoympäristön. Kolmen tien risteyksessä sijaitseva puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Se on järjestyksessään toinen Jalasjärven kirkko ja jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) rakentama. Suunnittelijalleen tyypillisesti kirkon yhteen sakaraan liittyy moninivelinen torni. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet vuodelta Nykyasuunsa kirkko on vuorattu Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, ja sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas. Kirkon vieressä seisova Jalasjärven seurakuntatalo on valmistunut juuri ennen talvisotaa Aumakattoisen, kaksikerroksisen seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen Juhlavan ilmeen rakennukselle antaa korkea kattoratsastaja. Alkuperäiset pieniruutuiset ikkunat ovat säilyneet. Rakennus on toiminut keskikouluna 1940-luvulta 1950-luvun alkuun. Uusi seurakuntatalo on rakennettu kirkon koillispuolelle. Hämes-Havusen umpipiha, etäisyys suunnittelualuseen noin 17 km Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva umpipihakokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (56) Vauraan talonpoikaistalon asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa. Hämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen latvajoen varrella. Tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä, joka on ollut käytössä jo keskiajalla. Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisemaalueelle. Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 15 km Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Tie on muodostanut yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Edelleen suurelta osin Suomenselän asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen. Tielinjaus Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Jämijärvi-Kankaanpää-Karvia- Kauhajoki seuraa pääosin pitkiä sora- ja hiekkapohjaisia harjumuodostelmia. Tampereella ja Ylöjärvellä niitä ovat Epilän- ja Pinsiönharjut. Erityisen helppokulkuisen osan tietä muodostavat Hämeenkyrön Kyröskosken jälkeen alkavat soiden rajaamat harjualueet, ensin pienemmät Ulvaanharju ja Vatulanharju sekä niiden jälkeen varsinaiset kankaat, itä-länsisuuntainen Hämeenkangas ja pohjois-eteläsuuntainen Pohjankangas, joiden mukaan tie on nimetty. Asutus tien varrella on harvaa ja keskittyy etupäässä harvojen tien varrella olevien vesistöjen tuntumaan. Esimerkiksi Hämeenkyrön kirkonkylän ja Kyröskosken jälkeen kulkee Ikaalisten ja Jämijärven takamaiden läpi pitkä metsätaival, jonka katkaisevat vain Kankaanpään Valkiajärven rannalla Niinisalon, Karvian Karvianjoen ja Kauhajoella Nummijärven asutus. Metsätaipaleen jälkeen tie jatkuu Kauhajoella viljavassa Kauhajokilaaksossa. Kankaanpäässä tien varrella on Kuninkaanlähde ja Karvialla Kyrön skanssi. Tien eteläpäässä Hämeenkyrön Sasin laakson ja Mahnalanharjun rinteitä mutkittelevalta tieltä avautuu suurten korkeusvaihteluiden ansiosta laajoja näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan. Tielinjaus kulkee "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat", "Vihteljärvi - Niemenkylä" ja "Hyypänjokilaakso" -nimisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läpi Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 9,5 km Kyrönjokilaakson laaja maisema-alue katkeaa Kurikan keskustassa, jossa uudisrakentaminen on mittakaavaltaan ristiriidassa perinteisen maisemakuvan kanssa. Keskustan pohjoispuolella levittäytyy kaunis viljelymaisema, johon liittyy Panttilan vanha kyläasutus. Myös eteläpuoliseen viljelymaisemaan liittyy perinteistä rakennuskantaa. Toikan tila (Kohde id:201680), etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km Toikan tilan rakennusryhmä sijaitsee samassa pihapiirissä Toivakan tilan rakennusten kanssa viljelysten keskellä metsän reunassa haja-asutusalueella. Pihan jokaisella sivulla

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (56) on rakennuksia ja niiden editse kiertää pihatie. Tilat muodostavat hyvin säilyneen yhteispihaisen pohjalaistalokokonaisuuden. Kurikan kirkko ja kellotapuli, etäisyys suunnittelualueeseen noin 14 km Kurikan kivikirkko rakennettiin Erkki Kuorikosken johdolla Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskiosaa kattaa suuri, lanterniiniin päättyvä kupoli. Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1794 (S.Köykkä). Kirkkomaata ympäröi kivimuuri Kohde id: Koivumäen tila (Mäntylä), etäisyys suunnittelualueeseen noin 11,3 km. Osiota täydennetään prosessin edetessä. Jalasjoki-Matoluoma, etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km. Jalasjärven kulttuurimaisemat näyttäytyvät edustavina Jalasjoen ja Matoluoman varsilla. Matoluoman varrella peltoalat kasvavat suuriksi tasangoiksi. Perinteistä, vaurasta rakennuskantaa on säilynyt mm. Luopajärven Järviniemessä. Kuva 10 Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa sinisellä aluerajauksella ja nuolella Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan alueella sijaitsee kuitenkin kolme tervahautaa. Osoita täydennetään, kun muinaisjäännösinventointi on suoritettu alueella.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (56) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe O2 Finland Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa. O2 Finland Oy:n tavoitteena on aloittaa tuotanto Ponsivuoren tuulivoimapuistossa vuoden 2015 loppuun mennessä. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Ponsivuoren tuulivoimapuisto muodostuu enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Sähkönsiirto tarkentuu suunnittelun edetessä. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (56) on 2,4-4,0 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni hybriditornin napakorkeus on noin metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 120 metriä (siipi 60 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voimaloiden siiven kärki nousee enimmillään 200 metrin korkeuteen. Kuva 11. Periaatekuva tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on 140 m ja lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä 205 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (56) Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Ponsivuoren tuulivoimapuiston alustavat sähkönsiirtovaihtoehdot: Liittymispiste Fortumin sähköasemalla Jalasjärven Väisälänmäellä. Sähköaseman etäisyys hankealueesta noin km tietä pitkin. Tällä hetkellä mahdollista liittää tuotantoa varten enintään yksi 25 MVA:n muuntaja. Liittyminen sähköasemalle uudella muuntajalla tai vaihtoehtona rakentaa myös uusi 110 kv johto hankealueelle. Rakentaa uusi 110 kv haarajohto (etäisyys hankealueelta n.13 km) Kurikka- Teollisuusaro 110 kv:n johtoon. Nykyisessä tilanteessa kapasiteettia rajoittaa kuitenkin se, että FSS 1 on kiinni EPA 2 :n 110 kv verkossa, missä vapaata kapasiteettia on niukasti. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. 1 FSS = Fortum sähkönsiirto Oy 2 EPA = EPV Alueverkko Oy

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (56) Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kurikan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Kurikan kaupunginhallitus on (KH 259) päättänyt Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä O2 Finland Oy:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Kurikan kaupungille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kurikan kaupungissa. -. välisenä aikana. 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi keväällä 2014.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (56) Kuva 12 Alustava kaavaluonnos Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (56) 8.3 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Osiota täydennetään prosessin edetessä. 8.4 Yleiskaavaan tehdyt muutokset ja kaavan hyväksyminen Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä 9 PONSIVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 800 ha. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueen halki kulkeva 400 kv:n voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimelisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (56) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Täma yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa jatoteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (56) päätös melutasojen ohjearvoista sekäympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit jatielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Muut merkinnät ja määräykset Nykyisiä teitä ja voimajohtoa koskevat merkinnät ja määräykset: Osayleiskaavan eteläosassa kulkeva Tokerotie ( Kauhajoki Jalasjärvi) on osoitettu kaavassa seututiemerkinnällä. Nykyisinä tielinjauksina osayleiskaavassa on osoitettu metsäautotiet, joita voidaan käyttää voimaloiden rakennus- ja huoltoteinä. Sähkölinjan merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen pohjoisosassa kulkeva Fingridin 400 kv:n Seinäjoki-Ulvila suurjännitelinja. Muut merkinnät ja määräykset:

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (56) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (56) 10.2 Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Kurikan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunnittelualue on suurelta osin melko voimakkaan metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiton huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maaraken-

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (56) nus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä ja tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen Ponsijärven alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous-maisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (56) voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006) Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Ponsivuoren tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille, kuten Pallonevan turvetuotantoalueelle tai Pirttimaan pienelle peltoalueelle. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Ponsivuoren tuulivoimalat ovat havaittavissa myös kauempana sijaitsevilta avoimilta peltoalueilta. Yli viiden kilometrin etäisyydeltä voimalat havaitaan taustamaisemassa puuston latvuston yläpuolella, eivätkä voimalat siten enää hallitse maisemaa. Valtakunnallisesti arvokaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet, RKY ( Luopajärven kyläasutus, Hyypänjokilaakso, Jalasjärven kirkkoympäristö, Hämeshavusen umpipiha sekä Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie) sijaitsevat lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Selkeällä säällä voimalat vodaan erottaa kaukomaisemassa. RKY-kohteissa pihapuusto sekä ympäröivät rakennukset tosin peittävät osittain näkymät voimaloille kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (56) Kuva 13 Luonnosvaiheen näkemäanalyysi. N x 9 x hh141

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (56) Luonnosvaiheen havainnekuvat Kuva 14 Havainnekuvien ottopaikat

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (56) Kuva 15 Havainnekuva Loukajanvuorelta ( 1a). Kuva 16Havainnekuva Pirttimaa (2 AB)

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (56) Kuva 17. Havainnekuva Pirttimaa (2b) 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien rakenteiden perustaminen aiheuttaa työskentelyalueilla riskin muinaisjäännösten vahingoittumisesta tai peittymisestä. Vaikutuksen merkittävyys riippuu kohteen merkittävyydestä. Lisäksi tuulivoimapuiston käytön aikana saattaa huoltotöiden yhteydessä aiheutua riskitilanteita muinaisjäännöksille, mikäli kohteita ei tunnisteta tai osata välttää maastossa. Kohtaa täydennetään, kun arkeologinen inventointi onsuoritettu alueella Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (56) tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Ponsivuoren tuulivoimakohteen metsäiset kivennäismaat ja ojitetut turvemaat ovat järjestään voimakkaassa metsätalouskäytössä. Metsäalueilla on suoritettu runsaasti hakkuita ja hakkuuaukeat ja eri-ikäiset taimikot ovat yleinen näky kohteella. Muut metsiköt ovat käsiteltyjä ja harvennettuja, valtaosin mäntyvaltaisia ja hiekkapohjaisia kasvatusmetsiköitä tai hakkuita odottavia metsiköitä, joiden luontoarvot ovat kaikin puolin vähäiset. Vanhaa metsää ei tavattu missään. Metsälain kohteena suunnittelualueelta tavattiin Polvennevan ojittamattoman osan vähäpuustoinen suo. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma ovat puolestaan luettavissa metsälain kohteiksi purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen välittömäksi lähiympäristöksi. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma ovat myös vesilain kohteita. Lisäksi kohteella havaittiin metsälain tarkoittamia vähätuottoisia kallioita Susivuorella, Rautapäänkalliolla ja Ponsivuorella. Pitkämönluoma ja Ponsiluoma voidaan luokitella myös uhanalaiseksi luontotyypiksi, koko maassa vaarantuneeksi (VU) havumetsävyöhykkeen turvemaiden puroiksi Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkenemi-

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (56) nen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Ponsivuoren tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Ponsijärven tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuu-livoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoi-malaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla ta-valla arvioituna Ponsivuoren tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Koska lintujen lentokorkeus vaihtelee sääolosuhteiden vuoksi, alueella muuttavat ja kiertelevät petolinnut, kurjet ja joutsenet saattavat vaarantua tuulivoimaloiden vuoksi. Tuuliolosuhteet vaikuttavat laajasti lintujen reittivalintaan, jonka takia on muutamana päivänä tehty seurannan perusteella vaikea sanoa varmasti mitkä reitit ovat lintujen

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (56) suosimia. Alueen kautta ei kuitenkaan havaintojen perusteella kulje mitään merkittävää muuttolinjaa. Hankealueen pesimälinnuston määrä on vähälukuinen. Linnustollisesti arvokkaimmilla alueilla, hankealueen pohjoisosassa, on mm. eniten metsäkanalintuja sekä mahdollinen hiirihaukan reviiri. Hankealueen itäpuolella olevalla Ponsinevan ja Ponsijärven suo- ja kosteikkoalueella pesii useampi erityisen huomionarvoinen lintulaji. Osa linnuista liikkuvat hankealueella ja varsinkin hankealueen pohjoisosan yli Pirttimaan peltoaukeille. On epävarmaa, paljonko lintuja liikkuu päivittäin Pirttimaan ja suo- ja kosteikkoalueen välissä, mutta tämän selvityksen perusteella liikehdintä ei ole kovin vilkas. Kyseessä näyttäisi olevan lähinnä muutamasta lintuyksilöstä. Tuulivoimaturbiinien sijoittaminen hankealueen pohjoisosaan, Polvenmäen ja Rautapäänkallion sekä Pirttimaan ja Ponsinevan ja Ponsijärven väliseen maastoon, aiheuttaisi vähäistä haittaa Pirttimaan peltojen ja suo- ja kosteikkoalueen välissä lentäville linnuille, sekärakennusajan aikana häiriötä pohjoisen osan pesivälle linnustolle Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Hankealueella ei esiinny liito-oravaa. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, eikä tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan voimakkaan metsätalouden muovaamilla alueilla tuulivoimapuistoilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Simoon ja Tervolaan rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen alueella on havaittu ruokailevia pohjanlepakoita, joiden käyttäytymiseen viereiset tuulivoimalat eivät näennäisesti ole vaikuttaneet. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus, ja törmäysriski vaihtelee myös lajeittain. Ponsivuoren hankealueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla (< 30 metriä), minkä lisäksi alueen lepakkotiheys on selvitysten perusteella hyvin alhainen. Pohjanlepakoilla on havaittu paikoin, että syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymis-tään ja siirtyä saalistamaan hyönteisiä jopa m korkeudelle. Tällöin niiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olo-suhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. Kokonaisuudessaan Ponsijärven tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (56) 10.9 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden no-peana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Nordex N x 9 x hh141 voimalaa. Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 141 m. Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Ruotsin Uumajan sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data).

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (56) Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Kuva 18 Luonnosvaiheen varjostusmallinnus, N x 9 x hh141

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (56) Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Kahdessa kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi rajan. Toisessa kohteessa ( Kirkkosalontie 153) varjostusvaikutus on 19:02 h/vuosi ja toisessa (Kirkkosalontie) varjostus aika on 19:26 h/vuosi. Osoitteessa Kirkkosalontie 153 sijaitsee rakennuslupatietojen mukaan (98/119) vapaaajanrakennus ja saunarakennus. Osoitteessa Kirkkosalontie sijaitsee rakennuslupatietojen (02/68) mukaan saunarakennus. Kiinteistöjen omistajiin on oltu yhteydessä ja tiedotettu varjostusvaikutuksen määrästä. Kiinteistöjen omistajat ovat ilmaisseet selkeästi, että kiinteistöihin kohdistuva varjostusvaikutus ei haittaa heitä. Varjostusmallinnuksen mukaan Venesniemen loma- ja kokouspaikalle ei aiheudu varjostusvaikutuksia Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on erittäin vähäinen. Tuulivoimaloissa on mahdollista käyttää jääntunnistus tai poistotekniikkaa.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (56) Melu Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu melumallinnusten pohjalta. Mallinnusparametreina on käytetty VTT:n teettämän tutkimusraportin Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan ( ) mukaisia parametreja. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanottujen leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä. Kuva 19 Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (56) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Kuva 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992).

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (56) Kuva 21 Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot. Melumallinnuksessa vaikutuksia tutkittiin voimalatyypillä Käytetty voimala Nordex N ja napakorkeus 141.Lähtömelutaso 106 db. Mallinnuksen lähtötiedot vastaavat VTT:n 2013 valmistunutta tutkimusraporttia (VTT-R , VTT-R ), sillä erotuksella, että mallinnuksissa käytettiin ilman lämpötilana 10 C, jonka tuottama melumalli on hieman laajempi, kuin 15 C laadittu. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.