Jori Nummelin on Teoston uusi puheenjohtaja. Musiikki soi monimuotoisena seurakunnissa TEOSTON ASIAKASLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jori Nummelin on Teoston uusi puheenjohtaja. Musiikki soi monimuotoisena seurakunnissa TEOSTON ASIAKASLEHTI 2 2008"

Transkriptio

1 Jori Nummelin on Teoston uusi puheenjohtaja Musiikki soi monimuotoisena seurakunnissa TEOSTON ASIAKASLEHTI Uussuomalaisia SÄVELTÄJIÄ

2 Pääkirjoitus 2/08 Tässä numerossa Omistajien ja liikekumppanien luottamus on Teostolle elinehto Oikeudenomistajat pitävät Teoston tärkeimpänä tehtävänä musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeuksien edistämistä. Näin vastasi valtaosa keväiseen asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistuneista säveltäjistä, sanoittajista ja musiikin kustantajista. Tämä ei sinänsä hämmästytä, koska aatteellisena yhdistyksenä Teosto on luontaisesti hoitanut tätä leiviskää jo 80 vuoden ajan. Oikeuksien edistämiseen sisältyy myös huolehtiminen siitä, että oikeudenomistaja saa kohtuullisen korvauksen teostensa käytöstä. Omistajat edellyttävät oikeuksiensa taloudellisen arvon turvaamista järjestöltä, jolle he ovat luovuttaneet oikeuksiensa hallinnoinnin. Sopimusvapaus ja heikomman suoja lainsäädännössä antavat perustan ammattimaiselle luovalle tekemiselle. Musiikki on haluttua kauppatavaraa. Sitä käytetään uudenlaisissa yhteyksissä ja sen ympärille kehkeytyy uutta yritystoimintaa. Musiikkia kuluttavat yleisöt paisuvat, laventuvat ja samalla sirpaloituvat. Mukavia uutisia musiikkia ammatikseen kirjoittavalle tai kustantavalle! Mutta yhtälö ontuu. Musiikkia ja muuta taiteellista sisältöä liiketoiminnassaan käyttävät yritykset ja niitä edustavat toimialajärjestöt pitävät tekijänoikeutta tietoyhteiskuntakehityksen jarruna tai esteenä. Tosin ei silloin, kun on kyse niiden omista tekijänoikeuksista. Vaikuttaa siltä kuin luovan alan arvoketjussa tekijöiden pitäisi alistua pahnanpohjimmaisiksi, joiden työ ei saa maksaa ja joiden oikeutta sopia teostensa käytöstä halutaan rajoittaa. Toivottavasti tämä on näköharha tai väärinymmärrys. Sopimusvapaus ja heikomman suoja lainsäädännössä antavat perustan ammattimaiselle luovalle tekemiselle ja rikkaalle monimuotoiselle kulttuurille. Tämä pätee tietoyhteiskunnassakin. Nyt kolmatta kertaa teetetyssä oikeudenomistajien asiakastyytyväisyyttä ja palveluodotuksia luotaavassa tutkimuksessa Teoston tärkeinä tehtävinä pidetään myös piratismin ehkäisemistä, luovan kotimaisen säveltaiteen monimuotoisuuden edistämistä, tiedottamista ja asiakkaiden musiikinkäyttöä palvelevien lupatuotteiden myymistä. Tästä myynnistä syntyvät tulovirrat oikeudenomistajille. Tutkimukseen vastanneet antoivat kiitosta Teoston korvaustilitysten oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Omistajien luottamus on Teostolle elinehto ja niin myös liikekumppanien luottamus. Tässä aatteellinen yhdistys ei poikkea yrityksestä. Musiikkia käyttäviä asiakkaitaan Teosto haluaa palvella yhtä hyvin kuin oikeudenomistajiaankin. Linkkinä tekijöiden ja käyttäjien välillä Teosto hakee tervettä tasapainoa markkinoilla. Ohjenuorana on turvata säveltäjien, sanoittajien ja musiikin kustantajien henkisen omaisuuden arvo ja samalla kehittää ja tarjota helppoja ja nopeita ratkaisuja kohtuuhinnoin perinteisiin ja aivan uudenlaisiin musiikin käyttötarpeisiin. Musiikkibisneksessä on mukana yhä useampi ja suurempi yritys. Niille soisi loistavan tulevaisuuden. Onhan loogista, että niiden menestys vaurastuttaa musiikin tekijöitäkin. Ja ilman ammattimaisesti sävellettyä, sanoitettua ja sovitettua musiikkia ei ole musiikkibisnestä. Intressi on yhteinen. 2 teostory

3 TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa Maahanmuuttajat rikastuttavat suomalaista musiikkielämää. Teosto sai arvosanan 8,58 oikeudenomistajien asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Jori Nummelin haluaa olla kaikkiin sidosryhmiin siltoja rakentava puheenjohtaja. Kiinan-viennissä yhteistyö paikallisten tahojen kanssa on valttia. Musiikki kuuluu olennaisena osana seurakuntien työhön. Teoston vuosikertomus 2007: Teoston tehokkuus on Euroopan kärkeä. Kesäkuun tilityksessä korvauksia musiikintekijälle ja kustantajalle. 20 k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 SUOMALAISI Suomeen muuttaneiden säveltäjien ja muusikoiden kertomuksiin liittyy usein myyttinen juonenkäänne, jossa päähenkilö tapaa suomalaisen (yleensä naisen), löytää elämänsä rakkauden, hylkää oman kulttuurinsa ja muuttaa pohjoisen kylmään ja omalaatuiseen maahan. Tarina on tosi, muttei läheskään kaikkien kohdalla. Jotkut tulivat heti muusikon töihin, toiset ensin pakolaisina. On niitä, jotka harjoittivat muusikon ammattia jo synnyinmaassaan, ja niitä, joista tuli ammattimuusikkoja vasta Suomessa. Eikä pidä unohtaa niitäkään, jotka saapuivat Suomeen vaikkapa toimihenkilöksi kansainvälisen yrityksen konttoriin. Heille musisointi on vasta toinen työ tai harrastus. Uussuomalaisten musiikkikoulutus vaihtelee siinä missä kotimaistenkin musiikintekijöiden. Tavallisesti koulutusta on runsaammin niin sanotuista länsimaista tulleilla. Toisaalta monissa kulttuureissa osaaminen siirtyy kuulonvaraisesti mestarilta kisällille. Kun muusikolla on tällainen tausta, koulutus voi olla täydellinen ilman ainuttakaan tutkintopaperia tai edes nuotinlukutaitoa. Yhtä kaikki on selvää, että kaikki ulkomailla syntyneet musiikintekijämme ovat yksilöitä, joilla on erilaiset taustat ja tavoitteet. Yhteistä heille on se, etteivät he halua tulla kutsutuiksi maahanmuuttajamuusikoiksi. He toivovat sen sijaan, että heihin suhtaudutaan omaa työtään tekevinä taiteilijoina samaan tapaan kuin kantasuomalaisiinkin. Monet muuttaneista ovat eläneet täällä riittävän kauan pitääkseen Suomea ensisijaisena tai jopa ainoana kotimaanaan. Tarkkaa lukua ulkomailla syntyneistä musiikintekijöistä ei ole, mutta määrä nousee kuitenkin satoihin. Suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, ja miehet peittoavat lukumäärällään naiset moninkertaisesti. Lähtömaiden maantieteellinen jakauma riippuu paljolti siitä, mistä musiikinlajista puhutaan. SÄVELTÄJIÄ Suomessa työskentelee satoja muualta muuttaneita musiikintekijöitä niin rockin kuin konserttimusiikin piirissä. Erityisesti etnisen musiikin taitajia auttaa eteenpäin Maailman musiikin keskus. t e k s t i mi k a ka u h a n e n k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u 4 teostory

5 1960-luvulla maamme eturivin rock-yhtyeet hakivat laulajansa Englannista. Wigwamin Jim Pembroke ja Tasavallan Presidentin Frank Robson eivät tyytyneet ainoastaan oikeanlaisen aksentin omaavan keulakuvan rooliin, vaan kunnostautuivat myös säveltäjinä ja sanoittajina. Etnomusiikin tekijöistä on Suomeen tullut eniten afrikkalaisia. Hasse Wallin Asamaanin senegalilaisista muusikoista osa jäi pysyvästi Suomeen ja perusti myöhemmin oman Galaxy-yhtyeensä. Sakari Kukon luotsaama Piirpauke taas on koonnut rivinsä milloin mistäkin maasta. Entisistä jäsenistä espanjalainen laulaja ja flamencokitaristi Cinta Hermo kuuluu naismuuttajien harvalukuiseen joukkoon. Konserttimusiikin säveltäjiä on saapunut meille lähinnä Euroopasta ja Yhdysvalloista, mutta myös Kiinasta. Sibelius-Akatemian kansainvälistä mainetta saavuttanut sävellysluokka on houkutellut yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, viime vuosina esimerkiksi perulaisen Jimmy Lopezin ja kanadalaisen Matthew Whittallin. Muualta muuttaneet eivät tee musiikkia vain itsekseen ja omissa ryhmissään, vaan suurin osa heistä on integroitunut yhteisiin projekteihin ja kokoonpanoihin täkäläisten muusikoiden kanssa. Tämän ilmiön ehkäpä tunnetuin hetki koitti, kun Malang Cissokho lauloi riemastuttavan väliosansa J. Karjalaisen Väinö-hittiin 1990-luvun puolivälissä. Kyseessä ei ollut mikään eksoottinen syrjähyppy, sillä Cissokho oli Karjalaisen Electric Sauna -yhtyeen vakituinen jäsen. Osa muuttajista rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää lähtömaansa perinnemusiikilla. Heidän tukenaan on Helsingissä sijaitseva Maailman musiikin keskus, jonka tehtävänä on levittää tietoa eri kansojen musiikista tekemällä tutkimusta, järjestämällä tapahtumia (Etnosoi!-festivaali), tuottamalla A äänitteitä ja muita julkaisuja sekä tiedottamalla. Keskuksen piirissä toimivat esimerkiksi äänitysstudio sekä kaikille avoin käsikirjasto ja tietopalvelu. Tapahtumajärjestäjiä Maailman musiikin keskus palvelee tarjoamalla konsultointiapua esiintyjien valinnassa sekä ylläpitämällä Immigrés-katalogia verkkosivuillaan Tämä kokoava artistirosteri sisältää lähinnä kolmannesta maailmasta muuttaneiden muusikoiden yhtyeitä erityisesti etnisen musiikin tyylilajeista. Kokoonpanot on ryhmitelty maantieteellisesti ja pikainen silmäys osoittaa, että afrikkalaisia ryhmiä on katalogissa ylivoimaisesti eniten, mutta latinalaisamerikkalaiset tulevat hyvinä kakkosina. Kyseessä on ilmainen yhteiskunnallinen palvelu, sanoo Maailman musiikin keskuksen johtaja Jaana-Maria Jukkara. Emme myy keikkoja, vaan toimimme tiedonvälittäjinä. Yhteystietoihin kirjattu kontaktihenkilö on tavallisesti joku yhtyeen muusikoista. Jukkara pitää kriittisenä tekijänä artisti- Veikkaisin, että 99 prosenttia tuntemistani maahanmuuttajamuusikoista ei haluaisi, että heitä sellaiseksi kutsutaan. "Tarvittaisiin palvelukeskusta, josta saisi ohjeita apurahojen hakemisesta", Jaana-Maria Jukkara sanoo. edustuksien, kuten ohjelmamyyjien tai managerien puutetta Suomessa. Melkein joka päivä minulta kysytään, tietäisinkö jotakuta, joka alkaisi myydä meidän bändiä. Muualta muuttaneiden musiikintekijöiden mahdollisuudet ansaita elantonsa musiikilla eivät silti ole Jukkaran mukaan välttämättä sen huonommat kuin muillakaan. Sen jälkeen kun on kunnolla asettunut tähän maahan, mikä luonnollisesti voi olla pitkä prosessi, ei muusikon todellisuus ole sen kummempi. Ei muusikon leipä kauhean leveä ole, vaikka puhuttaisiin ihan täällä syntyneestä ihmisestä. Jukkaran mielestä vain harvoilla on mahdollisuus hankkia elantonsa pelkästään musiikintekijänä. Hän huomauttaa, että moni hänen tuntemistaan muusikoista niin ulkomaisista kuin kotimaisistakin joutuu tekemään toista työtä esimerkiksi taksikuskina, etenkin jos opettaminen ei tunnu itselle luontevalta ratkaisulta. Onko uussuomalaisille musiikintekijöille sitten taustastaan hyötyä vai haittaa? Sekä että. Taustaan liittyvä erikoisosaaminen saattaa olla juuri se avain. Jos on ammattimuusikko ja taitaa oman maansa perinnekulttuurin, niin kilpailua ei välttämättä hirveästi vielä ole Suomessa, sanoo Jukkara. teostory

6 Toiseudella ei kuitenkaan kauheasti elämöidä. Veikkaisin, että 99 prosenttia tuntemistani maahanmuuttajamuusikoista ei haluaisi, että heitä sellaiseksi kutsutaan, koska se tarkoittaa tämän päivän keskustelun viitekehyksessä sitä, että he kokevat saman tien olevansa sosiaalisia ongelmia. He ovat vain muusikoita, jotka asuvat täällä. Moni muusikko joutuu tekemään toista työtä esimerkiksi taksikuskina. Jukkaran mielestä uussuomalaisten edellytyksiä toimia musiikin ammattilaisina olisi mahdollista kehittää esimerkiksi apurahojen osalta. Ennen kuin apurahoihin ylipäätään pääsee käsiksi, suuri mystiikka on siinä, että mitä ne ovat ja miten niitä haetaan. Näin oli varsinkin aiemmin, kun oli mahdotonta hakea englannin kielellä. Tarvittaisiin palvelukeskusta, josta saisi ohjeita apurahojen hakemisesta. Toisaalta Jukkara näkee musiikintekijöiden oman aktiivisuuden tärkeänä. Kotoa ei tulla ketään hakemaan töihin, ei muusikoita eikä muitakaan. Jonkin verran sellaista kannustusta saa tässä työssä tehdä. Jukkara perää diversiteetin huomioon ottamista jo koulujen perusopetuksessa. Musiikin ja muiden taideaineiden osuutta lukujärjestyksestä on jatkuvasti vähennetty, mikä asettaa monikulttuurisen musiikin esiinpääsylle kaksinkertaisen haasteen. Jukkara on mukana Suomen musiikkineuvoston työryhmässä, joka valmistelee parhaillaan valtakunnallista Monimuotoinen musiikki -hanketta. Suunnitelma on tarkoitus esittää kesällä opetusministeriölle. Hanke esimerkiksi tavoittelee maahanmuuttajataustaisille oppilaille aitoa mahdollisuutta oman kulttuurinsa musiikin oppimiseen kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa. Aikuisille musiikintekijöille projekti toisi kaivattuja työtilaisuuksia opetustehtävissä. Frank Robson SUOMALAISEN ROCKIN URANUURTAJA Frank Robson saapui ensimmäisen kerran Suomeen vuonna Hänen englantilainen yhtyeensä Sons of Mad oli juuri hajonnut kiertueen viimeisen konsertin jälkeen Tukholmassa, ja Robsonin mieleen juolahti soittaa suomalaisille ystäville, joihin hän oli aiemmin tutustunut sattuman oikusta lontoolaisessa baarissa. Kutsu kävi ja Robson hyppäsi turistina autolauttaan. Vierailun venähtäessä Robson tutustui helsinkiläisiin muusikoihin eikä aikaakaan, kun häntä pyydettiin Jim Pembroken seuraajaksi Blues Sectionin riveihin. Pesti tosin jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi yhtyeen lopetettua toimintansa saksofonisti Eero Koivistoisen lähdön jälkeen. Lähdin takaisin ja ajattelin, että Suomi on nyt nähty. Ristiin rastiin olin käynyt Istun alas ja tuijotan sitä pianoa, kunnes alkaa tapahtua. Suomi on muuttunut sitten 60-luvun, kun Frank Robson aloitti Tasavallan Presidentin laulajana. joka paikassa ihan Lappia myöten, kertoo Robson. Mutta vuotta myöhemmin tapahtui jotain, mikä varmisti Robsonin paikan suomalaisen rockin historiankirjoissa. Måns Grundström ja Vesa Aaltonen pyysivät häntä laulusolistiksi perusteilla olevaan Tasavallan Presidentti -yhtyeeseen. Sanoin, että jos järjestätte työluvan ja asunnon, niin mikäs siinä. Siihen aikaan työluvat nimittäin olivat kiven takana pitkätukkaiselle ulkomaalaiselle muusikolle. Asia järjestyi, ja Robson tuli Suomeen jäädäkseen. Tasavallan Presidentti oli ensimmäisiä suomalaisia rockbändejä, joiden materiaali oli itse kirjoitettua ja taiteellisesti kunnianhimoista. Se oli pioneerin asemassa myös ulkomaan kiertueiden suhteen yhdessä toisen progressiivisen rockin kauden suurnimen Wigwamin kanssa, ja erityisesti Ruotsissa yhtye nautti alan harrastajien keskuudessa suurta suosiota. Robson jatkoi Tasavallan Presidentin laulajana vuoteen 1972 asti, jolloin ruoriin tarttui Eero Raittinen. Kekkosen ajan Suomi oli Lontoossa asuvalle muusikolle eksoottinen kokemus. Kun ensimmäisen kerran tulin tänne, tuntui kuin olisin astunut kivikaudelle, jos puhutaan pubikulttuurista ja muutenkin elämäntavoista, Robson muistelee. 6 teostory

7 Frank Robson on jälleen täysipäiväinen musiikintekijä. teostory

8 8 teostory Taiteen tekeminen ei ole Jovanka Trbojevicille pelkkää inspiraatiota vaan myös pitkäjänteistä työtä.

9 Mutta sehän on muuttunut vuosien varrella radikaalisti, nyt ei ole enää mitään eroa. Kotiuduttuaan Suomeen Robson tapasi tulevan vaimonsa, perusti perheen, ja meni päivätöihin Fazerin musiikkikauppaan lähes 30 vuodeksi. Nyt hän on jälleen täysipäiväinen musiikintekijä. Tasavallan Presidentti on tullut takaisin pitkän tauon jälkeen, ja samalla alkuperäinen laulaja Robson on ottanut jälleen paikkansa eturivissä. Näyttävä paluu alkoi Ruisrockissa vuonna 1995, kun festivaali halusi 25-vuotisjuhliinsa samat yhtyeet kuin kaikkien aikojen ensimmäisessä tapahtumassa. Robson muistaa, että Martti Ahtisaari tuli keikan jälkeen kiittelemään. Tapasi hän aikoinaan Urho Kekkosenkin ja sittemmin Tarja Halosen, joka kutsui Linnan juhliin vuonna Samana vuonna julkaistiin Pressan uusin albumi Six Complete, jossa suurin osa lauluista on Robsonin käsialaa. Pian yhtyeeltä ilmestyi myös ensimmäinen DVD. Pressan viettäessä juuri nyt hiljaiseloa Robson ehtii valmistella järjestyksessään kuudetta soololevyään Herttoniemen studiolla. Myös oma keikkayhtye, Frank Robson Band, elää aktiivista vaihetta. Musiikkia omilla ehdoilla Robsonin sävellykset syntyvät pianon ääressä. Istun alas ja tuijotan sitä pianoa, kunnes alkaa tapahtua. Se voi kestää monta tuntia tai viisi minuuttia, säveltäjä kertoo. Tapaillessaan koskettimia hän löytää tavallisesti ensin sointukierron, sitten melodian ja lopuksi sanat. Sanoituksia hän on tehnyt myös muiden sävelmiin. Esimerkiksi suomalaisia euroviisuja hän käänsi englanniksi jopa parinkymmenen vuoden ajan. Euroviisujen karsinnoissa on kuultu myös Robsonin omia lauluja: Irina Milanin tulkitsema Song for a Dove sijoittui neljänneksi vuonna 1973 Rauno Lehtisen säveltämän Tom Pitäisi niellä ylpeys ja ryhtyä tekemään yksinkertaisia biisejä, jos haluaa elää säveltäjänä. tom tomin voittaessa kilpailun. Neljä vuosikymmentä alan kokemusta keränneeltä muusikolta on kiinnostavaa kysyä, minkälaiset mahdollisuudet lauluntekijällä on elättää itsensä Suomessa. Meikäläisen musiikki on vähän vaikeampaa. Pitäisi niellä ylpeys ja ryhtyä tekemään yksinkertaisia biisejä, jos haluaa elää säveltäjänä. Okei, sävellän ja sanoitan muillekin. Mutta jos oikein haluaa, niin pitää olla nöyrä poika ja kirjoittaa yksinkertaisia iskelmäbiisejä, mikä on minulle erittäin vaikeaa. Robson ei koe, että musiikin tekemisen edellytykset olisivat hänen kohdallaan huonommat kuin täällä syntyneillä. Hän on sopeutunut Suomeen hyvin. Tajusin heti, että täytyy oppia suomen kieltä ja paikallista mentaliteettia sekä tulla toimeen ihmisten kanssa. Minulla on paljon erittäin hyviä ystäviä, jotka eivät osaa sanaakaan englantia. Suomalaiset soittajat saavat Robsonilta roppakaupalla kehuja. Täällä on uskomattoman paljon hyviä muusikoita suhteessa väestön kokoon, hän sanoo ja mainitsee esimerkkitapauksena Sibelius-Akatemian jazz-osastolta valmistuneen tyttärensä Jenny Robsonin soololevyn. Frank hämmästelee albumilla soittavien nuorukaisten korkeaa tasoa ja muistuttaa, että ikänsä puolesta he voisivat olla hänen omia lapsiaan. Jovanka Trbojevic OHJENUORANA INTUITIO JA LUJA TYÖNTEKO omaa musiikkia ja yritän reflektoida jotakin mitä maailmalla tapahtuu ja mitä minun sisälläni tapahtuu, sanoo Jovanka Trbojevic, entisessä Jugoslaviassa syntynyt nykymusiikin säveltäjä. Hän pitää Sävellän musiikkia keinona ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan eikä tunnusta lähtökohdakseen mitään sävellysmetodia. Toki myös ilmaisun keinot täytyy hallita, mutta rationaalinen ajattelu ei ole Trbojevi in mielestä säveltäjän ainoa ajattelun muoto. Hän uskoo vahvasti intuitioon, vaistoon. Trbojevi aloitti 1980-luvun alussa diplomipianistin opinnot Prahan musiikkiakatemiassa itsensä Franz Lisztin oppilaan oppilaan ohjauksessa. Tiukasti klassisen perinteen mukainen opetus asettui uuteen valoon, kun Trbojevi kävi Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilla vuonna Se oli ensimmäinen kontaktini uuteen musiikkiin. Ajattelin, että minäkin haluaisin tehdä tällaista, oli kuin uudet ovet olisivat avautuneet edessäni, Trbojevi kertoo. Hän muutti Suo- Jovanka Trbojevic vaihtoi Suomeen tultuaan uraa klassisen koulun pianistista nykymusiikin säveltäjäksi. meen kaksi vuotta myöhemmin ja aloitti sävellyksenopinnot Sibelius-Akatemiassa aluksi Eero Hämeenniemen ja myöhemmin Paavo Heinisen johdolla. Tosin musiikki oli muuttoon vasta toissijainen syy. Tulin Suomeen, koska rakastuin ensin, Trbojevi nauraa. Siihen aikaan melkein kaikki ulkomaalaiset tulivat tänne siitä syystä. Nyt on enemmän ulkomaalaisia, jotka tulevat opiskelemaan tai työskentelemään. Tänään Trbojevi on täysipäiväinen säveltäjä. Hän aloittaa arkipäivisin työskentelyn yhdeksän maissa ja lopettelee neljältä. Säännöllistä päivärytmiä tarvitaan, koska taiteen tekeminen ei ole hänelle pelkkää inspiraatiota, vaan pitkäjänteistä työtä. Mutta ei minun tarvitse pakottaa itseäni, koska tämä on minun juttuni. Rakastan tätä työtä, Trbojevi vakuuttaa. Säveltäminen vaatii paitsi vision, myös valintaa ja organisoimista, paranteluakin. Sävellys on vähän kuin joku elävä olento, jonka sinä rakennat. Trbojevi in olennot ovat olleet elinkelpoisia, teostory

10 sillä hänen teoksiaan on esitetty paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa sekä Japanissa ja Australiassa. Osmo Tapio Räihälän luonnehdinnan mukaan Trbojevi välttää sävellyksissään voimakkaita iskuja ja nopeita tempoja sekä antaa teoksen dramaturgialle aikaa kehittyä. Trbojevi on säveltänyt urallaan ennen kaikkea kamarimusiikkia, mutta viime aikoina hän on halunnut syventyä aiempaa laajempiin muotoihin ja suurempiin kokoonpanoihin. Viime vuonna RSO kantaesitti Trbojevi in orkesteriteoksen Orgone Accumulator. Tänä keväänä valmistui hänen viimeisin voimainponnistuksensa, Kööpenhaminassa ensi-iltansa saanut kamariooppera Heart in a Plastic Bag. Aidosti kansainvälisessä projektissa oli mukana norjalainen ohjaaja sekä englantilaisia ja tanskalaisia laulajia. Suurien muotojen lisäksi Trbojevi iä kiinnostaa eri alojen taiteilijoiden välinen kohtaaminen. Temppeliaukion kirkossa Täällä on paljon itäistä vaikutusta, vaikka Suomi haluaisikin olla vain länsimaa, hän muistuttaa. Emotionaalisessa mielessä huomaa slaavilaista meininkiä, monesti ihmisten sydän tulee ulos, kun he avautuvat. Tämän kaiken voi kuulemma havaita myös musiikissa. Trbojevi in ulkomaalaistausta ei ole aiheuttanut hänelle ongelmia varsinkaan ammattipiireissä, joissa häntä on kohdeltu asiansa osaavana yksilönä. He ovat nähneet vuosien varrella, että haluan tehdä tätä ja että pystyn johonkin. Se on reilu ja oikea tapa toimia. Mutta tietysti varmaankin on myös ihmisiä, jotka ajattelevat, että en ole suomalainen. Instituutioilta Trbojevi sanoo saaneensa työhönsä paljon tukea; apurahoja on myönnetty muun muassa Suomen Kulttuurirahastosta ja Valtion Säveltaidetoimikunnasta. Silloin kun sain kolmivuotisen apurahan, Kulttuurirahaston juhlan lopussa soi Maamme-laulu ja minulle tuli kyyneleet silmiin. Mieheni, Omaa maatani ei enää ole olemassa, joten tämä on ainoa, mikä minulla on. on nähty hänen konserttinsa, jossa muusikoiden lisäksi esiintyivät runoilija, vaatesuunnittelija, taidemaalari ja tuoksutaiteilija! Säveltäjän yhteistyökumppaneiden listalle on kerääntynyt myös kirjailijoita kuten Sigurjón Sjón Birgir Sigurðsson tai Jyrki Kiiskinen. Seuraavaksi on suunnitteilla yhteinen Kalevala-teos kuvanveistäjä Martti Aihan kanssa. Koti on nyt täällä En tunne hirveästi, että olisin maahanmuuttaja, koska olen asunut täällä niin pitkään, sanoo Trbojevi. Hän on asunut Suomessa jo pidempään kuin aikoinaan Jugoslaviassa, ja koti sijaitsee nyt täällä. Lapseni ovat suomalaisia myös, ja sitä kautta olen sitoutunut Suomeen. Omaa maatani ei enää ole olemassa, joten tämä on ainoa, mikä minulla on. Täysin ilman kitkaa ei sopeutuminen Suomeen käynyt. Tietysti aina kun tulee toiseen maahan, siellä on kaikenlaista uutta. Mutta ei mitään sellaista, mitä en olisi sietänyt, muutenhan en olisi jäänyt. Täällä on paljon hyviä asioita, mutta sosiaalinen käyttäytyminen ja puhuminen voisi olla vilkkaampaa. Mutta kyllä siihen tottuu, että on hiljaista joskus. Ainakin nykyään olen sen verran suomalaistunut, että on myös kiva, ettei tarvitse koko ajan olla sosiaalinen. Suomalaisten länsisuuntautuneisuus huvittaa Trbojevi ia. joka on suomalainen, nauroi. On tosi ihanaa, että ihmisillä on sellainen maa, josta voi olla ylpeä, ja että minä voin olla osa tätä meininkiä täällä. Hiljattain on noussut esiin tiettyjä säveltäjän asemaan liittyviä trendejä, joista Trbojevi löytää kritisoitavaa. Nykyään on tullut sellaisia näkemyksiä, että säveltäjän pitää olla yrittäjä ja hoitaa omia yrityshankkeitaan, hän puuskahtaa. Olen taiteilija, en yrittäjä enkä halua olla. Myös konserttimusiikin kentän sisällä on hänen mielestään parannettavaa asenteissa. Kukaan ei ole kiinnostunut enää elävistä säveltäjistä. Eletään kuin museossa. Perinnettä on hyvä pitää esillä, mutta täytyy muistaa, että elävät säveltäjät ovat ainoita, joilla on joku suhde tähän maailmaan ja siihen aikaan, missä me elämme. Trbojevi kaivaa haastattelun lopuksi laukustaan säveltäjien esseitä sisältävän kokoomateoksen Elämäni on musiikki (1980). Siinä Aulis Sallinen jatkokehittelee runoilija Lassi Nummen vertausta taiteesta kukkaketona. Trbojevi avaa kirjan ja siteeraa Sallista: Siinähän se on, taiteen perimmäinen tehtävä, arvokas ja korvaamaton. Sen tehtävä on kuljettaa ihmisyyden siitepölyä, levittää ympärilleen henkisten ärsykkeiden tuoksua ja kauneuden ymmärtämistä silloinkin ja ehkä juuri silloin kun yhteiskuntiamme raastavat mitä moninaisimmat epäkohdat. 10 teostory

11 Kymmenkielinen kantele on Arnold Chiwalalan pääsoitin PolePole-yhtyeessä. Arnold Chiwalala KOHTI KOKONAISVALTAISTA TAIDETTA Arnold Chiwalala ei tyydy ainoastaan säveltämään ja sanoittamaan, vaan laatii esityksilleen myös koreografian ja tarinan. Tansaniassa syntynyt lauluntekijä, muusikko ja tanssija Arnold Chiwalala tunnetaan Suomessa paitsi monikulttuurisesta Pole- Pole-duosta, myös erilaisista teatteri- ja tanssiteoksista, joiden puitteissa hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Jukka Linkolan ja Reijo Kelan kanssa. Muusikon ura ei ollut Chiwalalalle mikään itsestään selvä valinta. Hän kävi nuorukai- teostory

12 sena teknillistä koulua ja haaveili insinöörin ammatista. Vaikka paikallisessa perinneryhmässä esiintyminen oli hänelle pelkkä harrastus, Chiwalala kiinnostui, kun Bagamoyon uuteen taidekouluun etsittiin opiskelijoita eri puolilta Tansaniaa. Opettajat lupasivat, että taideaineiden ohella koulussa voisi opiskella myös teknisiä aineita kuten lavatekniikkaa. Chiwalala päätti pyrkiä kouluun ja pääsikin sisään. Sittemmin maailmanmaineeseen noussut Bagamoyon taidekoulu pyrki kokonaisilmaisua korostavaan opetusohjelmaan. Kaikkien opiskelijoiden piti opiskella musiikkia, tanssia, akrobatiaa ja draamaa. Nämä ainekset muodostavat yhdessä Tansanian perinteisen taidemuodon, ngoman. Chiwalalan opinnot sujuivat niin hyvin, että valmistumisensa jälkeen hänet nimitettiin taide- oopperaan. Työskentelyn ohella Chiwalala päätti jatkaa musiikkiopintojaan. Tansaniassa hän oli soittanut izezeä, perinteistä kielisointinta, joka muistuttaa länsiafrikkalaista koraa kurpitsaan kaiverrettuine kaikukoppineen. Suomessa hän innostui kanteleesta huomattuaan soittimien sukulaisuuden. Arja Kastinen opetti Chiwalalalle Sibelius-Akatemiassa ensin viisikielisen soittoa ja suomalaisia kansansävelmiä, kunnes hän vaihtoi instrumenttinsa kymmenkieliseen versioon. Se on nykyisin Chiwalalan pääsoitin PolePolessa. Vuonna 1998 perustettu Pole- Pole on Chiwalalan ja kitaristi Topi Korhosen vakituinen duo. Nimi on kiswahilia (vapaasti käännettynä ota iisisti ), jota myös käytetään suomen ohella toisena laulukielenä. Monikulttuurisen musiikin ja tanssin taikaa tarjoava PolePole ei ollut taitojen näyttämistä, vaan tuli suoraan sielusta. Se oli soulmusiikkia. Toisaalta Chiwalala on huomannut musiikin tekemisen tavoissa eroja Suomen ja Tansanian välillä. Tansaniassa varsinkin perinteistä musiikkia esittävät muusikot seuraavat sydäntään ja mielikuvitustaan, ja kaikki tapahtuu yhteisön sisällä. Täällä on enemmän nuottien kirjoittamista ja teknisempi lähestymistapa musiikkiin. Tansaniassa musiikki on kokonaisuus, joka ei kaipaa analyysia. Inspiraatiolla on Chiwalalalle tärkeä merkitys. Sävelmä voi syntyä ainakin kolmella eri tavalla. Ensinnäkin melodia heijastaa elämää itseään sekä myös omaa elämänkokemustani. Toiseksi se voi muistuttaa näkyä joskus kävelyllä voin kuulla melodian päässäni tai kun näen unta, se voi tulla aivan selkeänä. Kolmas vaihto- ammattilaisista. Jos joku on taiteilija, haluan pitää häntä ammattilaisena ilman, että liitän häneen etuliitettä maahanmuuttaja. Näin siitä syystä, että tämä sana jollain tapaa rakentaa muureja ja estää suomalaisten ja ulkomaalaisten integraation. Teostoryn haluaisin esittelevän suomalaisia ja ulkomaisia taiteilijoita sekaisin eikä niin, että tällä kertaa meillä on maahanmuuttajia. Olen jakanut suomalaisen yhteiskunnan kanssa sen, mitä minulla on sekä taiteilijana että opettajana. Olen opettanut paljon lapsia, vammaisia lapsia, olen opettanut vankiloissa tätä tietoa, mitä minulla on, Chiwalala kertoo painottaen samalla saaneensa itsekin paljon yhteistyöstä suomalaisten taiteilijoiden kanssa. Kuinka säveltäjän asemaa voisi Chiwalalan mielestä kehittää Suomessa? Tarvitaan paljon käsiä, Musiikintekijöiden pitäisi ryhtyä entistä enemmän vuorovaikutukseen toistensa kanssa. koulun opettajaksi. Hän työskenteli Bagamoyossa vuosina , ja virka on yhä jäljellä, jos Chiwalala päättää jonain päivänä palata. Suomessa Chiwalala kävi ensimmäisen kerran vuonna 1987 taidekoulun opettajien yhtyeen Euroopan-kiertueen merkeissä. Vierailu herätti positiivista huomiota ja kaksi vuotta myöhemmin Suomen Nuorisoseurojen liitto kutsui Chiwalalan pitämään tanssityöpajoja kouluissa ja tanssistudioissa. Kutsu toistui vuosittain ja Chiwalala tutustui vähitellen kulttuurialan ihmisiin ja sai lisää työkontakteja. Myös musiikki astui kuvaan ja opetuskokemusta alkoi kertyä esimerkiksi Sibelius-Akatemiasta, Teatterikorkeakoulusta ja Helsingin yliopistosta. Pysyvästi Chiwalala asettui Suomeen vuonna 1995 saadessaan Kansallisoopperasta pestin Kari Tikan Frieda- on esiintynyt niin koti- kuin ulkomaisillakin festivaaleilla, esimerkiksi Suomen virallisena edustajana Eurofolkissa vuonna Lumi ja kiire uutuuksia Suomessa Valkoisen lumipeitteen näkeminen ensimmäistä kertaa oli todella jännittävää, Chiwalala muistelee ensivaikutelmiaan Suomesta. Myös ihmisten käyttäytyminen oli aivan erilaista kuin Tansaniassa. Kaikilla oli koko ajan kiire, jopa kadulla kävellessään. Busseissa taas oli aivan hiljaista, mikä tuntui oudolta. Ruoka vaati aluksi totuttelua, samoin saunakulttuuri ja toki musiikissakin oli uusia asioita. Chiwalalan ei ollut lainkaan vaikea samastua suomalaisten kansansävelmien haikeisiin melodioihin. Täkäläisten naislaulajien laulutapa muistutti hänen mielestään tansanialaisten naisten laulua. Se ehto on, että tapahtuu jotain mikä liikuttaa minua. Chiwalala kertoo kehittelevänsä sävellyksiään improvisaation avulla. Sen sijaan koreografian laatimiseen hän käyttää tietoaan ngomasta, jonka sisältämien sääntöjen mukaan tietyt liikkeet sopivat yhteen tiettyjen rytmien kanssa. Ngoma antaa eväitä myös Chiwalalan taiteelliseen tohtorintutkintoon Sibelius-Akatemiassa. Aiheena on musiikin, tanssin ja draaman yhdistäminen, ilmaisun ykseys. Olen tehnyt jo kaikki konsertit, ja nyt viimeistelen kirjoitustyötä. Monia käsiä tarvitaan Chiwalalan katse valpastuu, kun häneltä kysyy, onko etnisestä taustasta ollut hyötyä taikka haittaa työskentelylle Suomessa. Mielestäni sanaa maahanmuuttajamuusikko ei ole hyvä käyttää etenkään, kun puhutaan hän sanoo. Jotta esityksiä syntyisi, ei riitä, että jollain on valmis idea sävellyksestä tai projektista, vaan tarvitaan myös taloudellisia tukijoita sekä tuottajan kaltaisia organisoijia. Lisäksi musiikintekijöiden pitäisi ryhtyä entistä enemmän vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Koska joskus, jos on vain oma tapa tehdä asioita, voi tulla hieman kapeaksi. Muilla säveltäjillä on toisenlaisia ideoita. Uuden luominen vaatii Chiwalalan mukaan yhteistyötä. Hän mainitsee esimerkkinä luovuudesta viisuvoittaja Lordin, jonka esitys erottui asioiden uudenlaisen sekoittamisen ansiosta. Näin on ollut hänen mielestään Euroviisuissa muulloinkin. Kun katsot voittajia, huomaat että he ovat ihmisiä, joilla on jotain uutta annettavaa. Kyse on aina uudesta luomuksesta eikä jonkun toisen kopioinnista. Haastattelu tehtiin englanniksi. Käännökset kirjoittajan. 12 teostory

13 Teoston tilitystarkkuus sai kiitosta Teosto tutkitutti oikeudenomistajiensa asiakastyytyväisyyttä nyt kolmannen kerran. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a Säveltäjät, sanoittajat ja musiikin kustantajat pitävät Teostoa luotettavana, oikeudenmukaisena sekä avoimena ja kehityshakuisena. Myös henkilöstön palveluhalukkuus ja asiantuntemus sekä tilitysten oikeellisuus ja tarkkuus saivat kiitosta. Valtaosa Teoston oikeudenomistajista pitää Teoston tärkeimpänä tehtävänä musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeuksien edistämistä. Muina Teoston tärkeinä tehtävinä pidetään piratismin ehkäisemistä, luovan kotimaisen säveltaiteen monimuotoisuuden edistämistä, tiedottamista sekä asiakkaiden musiikinkäyttöä palvelevien lupatuotteiden myymistä. Teosto tutkitutti oikeudenomistajiensa asiakastyytyväisyyttä nyt kolmannen kerran. Corporate Image Oy haastatteli maalis-huhtikuussa 2008 yhteensä 300:aa Teoston oikeudenomistaja-asiakasta. Tutkimus oli vertailu vuosien 2004 ja 2006 vastaaviin. Teoston oikeudenomistaja-asiakkaat antoivat Teostolle kokonaisarvosanaksi 8,58 eli kokonaistyytyväisyys oli pysynyt käytännössä samana edelliseen tutkimukseen verrattuna (8,53). Oikeudenomistajat toivoivat järjestönsä toimintaan lisää joustavuutta. Järjestön arvoista toteutuu tutkimuksen mukaan parhaiten tehokkuus. Kriittisimmin asiakkaat arvioivat puolestaan tilityksen maksamisen yhteydessä Oikeudenomistajat toivoivat järjestönsä toimintaan lisää joustavuutta. Järjestön arvoista toteutuu tutkimuksen mukaan parhaiten tehokkuus. toimitettavan tilitysinformaation selkeyttä. Teostosta oli positiivinen nimimielikuva 73 prosentilla vastaajista, neutraali 25 prosentilla ja ainoastaan yhdellä prosentilla negatiivinen. Suurimpaan tilitysluokkaan kuuluvien vastaajien mielikuva Teostosta oli useammin positiivinen kuin pienempien tilitysluokkien vastaajilla. Kustantajat kokivat muita useammin ja sanoittajat muita harvemmin positiivisen assosiaation kuullessaan Teosto-nimen. Teostoryn lukijoiden määrä kasvoi Selvä enemmistö eli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti saavansa riittävästi tietoa Teoston toiminnasta. Tärkeimmiksi tiedotuskanaviksi vastaajat nimesivät Teostory-lehden. Edellis kertaiseen tutkimukseen verrattuna säännöllisesti lukevien osuus kasvoi ja selailijoiden väheni. Teostoryn ohella verkkosivut ja sähköposti ovat tiedotuskanavina tärkeitä. Kaksi kolmasosaa haastatelluista ilmoitti käyttävänsä Teoston verkkopalveluja. Niitä käyttävistä neljä viidestä ilmoitti olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä verkkopalveluihin, mikä on hieman edelliskertaista pienempi määrä. Verkkopalvelusopimuksen tekemistä valtaosa vastaajista piti helppona. Verkkopalveluissa yli puolet sanoi ilmoittavansa teostietoja tai ylläpitävänsä niitä. Verkkopalveluihin tyytymättömien perustelut liittyivät useimmin palvelun vaikeakäyttöisyyteen. Vastaajat toivoivat verkkopalveluilta parempia hakuominaisuuksia, helpompaa siirtymistä osioista toiseen, loogisuutta sivustoon ja parannusta teosselailuun. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi, että kaiken kaikkiaan Teostolta saatu palvelu oli parantunut kahden viime vuoden aikana. Joka kymmenes vastaaja arvioi, että palvelu oli parantunut selvästi, mikä on edelliskertaista hieman heikommalla tasolla. Vain muutama prosentti katsoi kuitenkin palvelun heikentyneen. teostory

14 Leppoisasta olemuksestaan huolimatta Jori Nummelin tunnetaan tiukkana musiikintekijöiden edunvalvojana. Jämäkkyys on kuitenkin vahvassa kytköksessä ratkaisuhakuiseen neuvotteluhaluun ja -kykyyn, jota arvostetaan laajasti Teoston sidosryhmissä. Jori Nummelin on ensimmäinen sanoittaja Teoston johdossa Uusi puheenjohtaja rakentaa avointa vuorovaik jäsenjärjestöjen kanssa 14 teostory

15 Huhtikuusta asti Teostoa luotsanneen sanoittaja Jori Nummelinin elämänrytmiin järjestötyö tuli hiipimällä. Se ei kuulunut suunnitelmiin, ja Teoston puheenjohtajuuskin tuli Nummelinin mukaan nurkan takaa. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n Nummelinin tuntevat tosin viestivät sieltä nurkan takaa, että aikaansaavaksi, tunnolliseksi ja asioihin paneutuvaksi tiedetty Jori oli helppo ja riidaton valinta Teoston veturiksi. Näyttöä on pitkältä ajalta Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n ja Teoston johtokunnista sekä lukuisista muista luottamustehtävistä. Ja vastuunkantohan tunnetusti kerryttää velvoitekuormaa. Jos järjestöjyräksi ryhtyminen ei ollutkaan suunniteltua, puheenjohtajan muut elämänvaiheet ovat toteutuneet sangen harkitusti ja haaveiden mukaisesti. Tähtäsin tietoisesti siihen, että noin viidenkympin korvilla jätän taakseni kahdeksasta neljään rumban ja uskaltaudun musiikin ja sanoitusten varaan, sanoo Nummelin, joka myös teki haaveesta totta ja ryhtyi kokopäiväiseksi sanoittajaksi. Jori Nummelinilla on kaupallinen koulutus, jota hän on hyödyntänyt liike-elämässä lähinnä viestinnän ja markkinoinnin saralla. Näitä töitä hän paiski yhtä soittoa lähes 30 vuotta, puolet ajasta yrittäjän tai osakkaan riskillä. Nyt elän jonkinlaista kolmatta elämää. Ensin oli leipätyövaihe, sitten täyspäiväinen sanoitus ja nyt sanoituksen ja järjestötyön yhdistelmä. Pidän itseäni kohtuullisen onnellisena. Arvostan myös vapaa-aikaa, jota olen toistaiseksi onnistunut rytmittämään sopivasti työrupeamien vastapainoksi. Perhe- ja sukukeskeiseksi tunnustautuva Nummelin viettää vapaa-aikaansa muun muassa taidenäyttelyissä ja utusta -huutokaupoissa. Hän hakee myös teatterista ja tietenkin erilaisista konserteista aktiivisesti elämyksiä. Niitä karttuu myös Lapin-lomilta, joihin perhe hurahti jo 15 vuotta sitten. Siltoja kaikkiin sidosryhmiin Teoston puheenjohtajuuteen kuuluu aimo annos kansainvälisiä velvoitteita. Tekijänoikeusjärjestöillä on Euroopan- ja maailmanlaajuista yhteistyötä, josta Jori Nummelin on aidosti kiinnostunut. Pohjoismaisesta yhteistyöstä minulla on kokemusta ennestäänkin, mutta Teoston hallituspaikan myötä vuodesta 2003 lähtien kansainvälinen yhteydenpito on jatkuvasti laventunut ja lisääntynyt. Puheenjohtajan saappaissa tahti Tekijänoikeus on ammattimaisen musiikin tekemisen kivijalka. vielä kiihtyy. Paitsi että kansainväliset asiat ovat kiinnostavia ja Teoston kannalta äärimmäisen tärkeitä, arvostan uusia ystävyys- ja tuttavuussuhteita, joita maailmalla olen saanut. Jori Nummelin on asettanut itselleen henkilökohtaiset tavoitteet puheenjohtajana. Haluan olla kuunteleva, ajatuksia kokoava ja kaikkiin sidosryhmiin siltoja rakentava. Tiimityöhön minun ei tarvitse opetella, sillä en missään tapauksessa ole despootti. Teoston hallitustyöskentelyn terävöittämiseksi puheenjohtaja tähtää tavoitteellisen hallitusohjelman laatimiseen. Omistajaohjauksen pitää näkyä Teoston strategiassa. teostory

16 Rakentava, avoimuuteen perustuva yhteistyö hallituksen sisällä ja sidosryhmien kanssa on korkealla hänen arvoasteikollaan. Hän pyrkii myös tiivistämään Teoston toimivan johdon ja hallituksen yhteistyötä. Kolmelta jäsenjärjestöltä hän toivoo aktiivisuutta ja paneutumista Teostoasioihin. Teosto ja sen jäsenjärjestöthän ajavat samoja asioita. Olen pohtinut mahdollisuutta luoda jokin kanava tai elin jäsenjärjestöjen ja Teoston hallituksen yhteistyölle. Systemaattinen yhteydenpito lisäisi avoimuutta, kyteviä erimielisyyksiä päästäisiin purkamaan ennen kuin niistä syntyy umpisolmutilanteita, ja jäsenkokouk- Liittoutuminen tai yhteistyö jonkin ulkomaisen sisarjärjestön kanssa on yksi vaihtoehto. sissa voitaisiin keskittyä olennaiseen. Kritiikkiä pitää olla, mutta sen voi kanavoida myönteisestikin hyödyttämään yhteisiä tavoitteita. Tekijänoikeus on ammattimaisen musiikin tekemisen kivijalka, ja musiikin tekemisen edellytysten parantamisestahan tässä on loppujen lopuksi kysymys, Nummelin muistuttaa. Hän pitää lisäksi tärkeänä hallituksen ja Teoston henkilökunnan vuorovaikutuksen lisäämistä. Nummelin istuu myös NCB:n hallituksessa, jonka kokouksissa on läsnä henkilöstön edustaja. Se on vuosien perinne NCB:ssä ja näyttää toimivan. Teoston hallitus miettii erilaisia vaihtoehtoja, miten Teoston toimihenkilöiden näkemykset välittyisivät luontevasti hallitukselle sekä toisin päin. Teoston oltava valpas ja ketterä Jori Nummelin tietää, että 700-jäsenisen yhdistyksen vetovastuuta ei hoideta toisella kädellä. Teostossa uusi puheenjohtaja tunnetaan vastuullisesti asioihin paneutuvaksi. Tätä paneutumista tarvitaan jatkuvasti ja entistä monisäikeisempiin kysymyksiin. Tekijänoikeusmarkkinat Euroopassa ovat jo pitempään olleet myllerryksessä. Järjestöjen keskinäinen kilpailu oikeudenomistajista ja musiikinkäyttäjistä on vasta aluillaan, mutta lähivuosina rajutkin mullistukset ovat mahdollisia. Tekijänoikeuksien puolustaminen ja edistäminen vaatii entistä enemmän työtä. Muun muassa musiikin isot kansainväliset käyttäjäyritykset pyrkivät tekijänoikeuskorvausten minimointiin ja jopa saamaan sisältöä ilmaiseksi. Pienen maan pienenä, vaikkakin tehokkaana järjestönä Teoston on oltava valpas ja ketterä, jotta se pysyy tekijänoikeusjärjestöjen toimintaympäristön muutoksissa mukana. Pitää pystyä vastaamaan nykyisten lähes oikeudenomistajan sekä tulevien musiikin tekijöiden ja kustantajien palveluodotuksiin. Samalla pitää kyetä kehittämään ratkaisuja musiikin käyttäjien aivan uudenlaisiin tarpeisiin. Liittoutuminen tai yhteistyö jonkin ulkomaisen sisarjärjestön kanssa on yksi vaihtoehto Teoston kilpailukyvyn ja laadukkaan suomalaisen tekijänoikeuspalvelun turvaamiseksi. Yhteistyöhön ei ryhdytä sokkona ja muiden ehdoilla. Teoston kilpailukyky on mainio valtti, jonka avulla voimme asettaa kohtuulliset reunaehdot neuvotteluille, Nummelin painottaa. Haitari vietteli musiikin ammattilaiseksi Teoston asiakkaaksi Jori Nummelin liittyi 1989 ja yhdistyksen jäseneksi hän haki ja hänet hyväksyttiin vuonna Puheenjohtajan pesti syö aikaa ja energiaa, mutta sanoittajana Nummelin ahkeroi vastakin. Hän tekee yhteistyötä monien säveltäjien ja artistien kanssa. Häneltä sanoituksia tilaavat tietävät, että Jorilla on tekniikka hallussa ja aikataulut pitävät. Tekstejä syntyy tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla. Ensimmäiset Nummelinin sanoitukset julkaistiin äänitteillä Jo sitä ennen hän oli luonut huomattavan määrän mainosmusiikkia. Iskelmät ja pop ovat hänen pääasiallisin musiikinlajinsa. Moni lastenlaulukin helähtää ilmoille Nummelin sanoituksin. Laulelmat, joululaulut kuten Enkelikello sekä teatterimusiikki kuuluvat nekin Nummelinin repertoaariin. Tätä nykyä hänen sanoituksiaan voi kuunnella yli 500 äänitteeltä. Niillä on kolmisensataa Nummelinin kappaletta, joita maamme eturivin tähdet esittävät. Musiikin maailmaan Nummelinin vietteli 3-vuotiaana saatu leikkihaitari. Se vaihtui pian Italiassa teetettyyn 5-riviseen näppäinhaitariin, joka sopi hyvin 5-vuotiaan muusikonalun hyppysiin. Haitari on siitä lähtien ollut Nummelinin omin soitin, johon hän harjaantui musiikkiopistossa muun muassa Veikko Huuskosen opissa. Haitarista tuli 60-luvulla Rolling Stonesin ynnä muiden myötä vähän epäseksikäs. Minäkin hairahduin kitaraan, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Haitari sen sijaan soi joskus vieläkin valikoidulle yleisölle. Musiikki ja kirjoittaminen ovat olleet ja ovat edelleen tärkeätä elämänsisältöä. Ne ovat Teoston puheenjohtajuuden ohella työtäni. 16 teostory

17 Fimicin uutisia t o i m i t ta n e e t m e r j a ho t t i n e n, m i k k o ko i v u m ä k i, h e n n a sa l o Fimic on Teoston osana toimiva Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Iro Haarla ja Timo Lassy Amerikan mantereelle Iro Haarla Quintet ja Timo Lassy Band esiintyvät kesäkuussa Pohjois-Amerikassa. Yhtyeiden kutsuja on New Yorkin osavaltiossa kesäkuuta järjestettävä Rochester International Jazz Festival. Festivaali esittelee Nordic Jazz Now -konserttisarjassaan laajasti pohjoismaisia huippuyhtyeitä. Viime vuonna sarja oli festivaalin suosituimpia ja kiitetyimpiä. Rochesterin konsertit ovat osa monivuotista, yhteispohjois maista Nordic Jazz Now -hanketta, jonka Suomenkoordinaattorina Fimic toimii. Kansallisten toimijoiden ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukema Nordic Jazz Now esittelee Pohjoismaiden nykyjazzia genren syntymailla Pohjois-Amerikassa. Maanosan haasteellisilla musiikkimarkkinoilla pohjoismaisen yhteistoiminnan on havaittu tuovan synergiaa ja positiivista huomiota. Iro Haarla Quintet jatkaa Rochesterin-vierailun jälkeen laajalle kiertueelle Kanadaan, jossa se esiintyy useilla maan suurimmista jazzfestivaaleista. Myös Timo Lassy Bandilla on muita esiintymisiä; yhtye soittaa muun muassa pohjoismaisessa showcase-illassa newyorkilaisessa Joe s Pubissa. Saariaho nosteessa USA:ssa Suomalainen musiikki saatiin soimaan Venäjällä Fimicin kaksi vuotta kestänyt Venäjä-hanke on saatu päätökseen tänä keväänä. Opetusministeriön rahoituksella toteutettu laaja suomalaisen nykymusiikin vientihanke tuotti lukuisten suomalaisen musiikin esitysten lisäksi tuloksenaan laajan kontaktikartoituksen, useita venäjänkielisiä julkaisuja suomalaisesta musiikista sekä eläviä yhteyksiä venäläisiin musiikkitoimijoihin. Projektin puitteissa Venäjällä vierailivat teostensa esitysten yhteydessä muun muassa säveltäjät Lotta Wennäkoski, Juha T. Koskinen ja Perttu Haapanen. Venäjänkielisinä versioina ilmestyivät keväällä 2008 Kalevala-teemainen kirja Inspired by Tradition, suomalaisen musiikin yleisesitys Inventing Finnish Music sekä esite suomalaisesta kamarimusiikista. Julkaisut lähetettiin yli sataan musiikkiorganisaatioon Venäjälle. Fimicin tiivis yhteistyö venäläisten musiikkitoimijoiden kanssa jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Fimicin nuotisto on luvannut venäläiskontakteille loppuvuodeksi alennuksen jakelemistaan nuoteista. Syksyllä Venäjällä vierailee Tapio Tuomela, joka osallistuu ympäristöteemaiselle Yhdessäfestivaalille Jekaterinburgissa, Permissä ja Moskovassa syyskuuta. Perttu Haapasen teoksia esitettiin Venäjällä useissa konserteissa huhtikuussa. Disco Ensemble USA:han maineikkaalle Warped-kiertueelle Kovassa kansainvälisessä nosteessa oleva Disco Ensemble on ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä päässyt mukaan Warped Tourille Yhdysvaltoihin. Vuodesta 1994 järjestetyllä Warpedilla esittäytyy vuosittain ajankohtaisia vaihtoehtoyhtyeitä. Disco Ensemble soittaa heinäkuisella kiertueella yhteensä 16 konserttia. Lisäksi bändi nähdään kesällä useilla suurilla festivaaleilla muun muassa Saksassa, Belgiassa, Itävallassa ja Japanissa. Disco Ensemblelta ilmestyi vastikään kolmas albumi Magic Recoveries, joka julkaistaan kotimaan markkinoiden lisäksi muun muassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. s a a r a vu o r j o k i /fimic Arvostetun yhdysvaltalaisen Nemmers-sävellyspalkinnon keväällä saanut säveltäjä Kaija Saariaho on vahvasti esillä yhdysvaltalaisessa musiikkielämässä kesällä Saariahon toinen ooppera Adriana Mater saa USA:n ensiesityksensä 26. heinäkuuta Santa Fen oopperassa. Elokuussa Saariahon musiikki soi puolestaan näyttävästi New Yorkin Lincoln Centerissä järjestettävällä Mostly Mozart -festivaalilla, jonka teemasäveltäjänä Saariaho tänä vuonna on. Festivaalilla kuullaan muun muassa Saariahon oratorio La Passion de Simone sekä lukuisia muita Saariahon teoksia. j u s s i pu i k k o n e n m a a r i t ky t ö h a r j u

18 Fimicin uutisia Alamaailman Vasarat takoo keikkaa maailmalla Kuvitteellista maailmanmusiikkia ankaralla energialla ja asenteella soittava Alamaailman Vasarat saa kiihtyvään tahtiin esiintymiskutsuja ulkomaille. Yhtye läpäisi viime syksynä tiukan seulan: se valittiin maailmanmusiikkialan kärkitapahtuma Womexin showcase-ohjelmaan Alamaailman Vasarat herätti runsaasti kiinnostusta myös Fimicin koordinoimassa Arctic Paradise LIVE -vientitapahtumassa huhtikuussa Kanadalaisen Mission-festivaalin johtaja oli mukana tapahtumassa ja kutsui Vasarat heinäkuuta järjestettäville festivaaleilleen. Elokuussa yhtye valloittaa Budapestissa Sziget-festivaalien tasokkaan maailmanmusiikkilavan, ja kesän aikana luvassa on vierailuja myös muun muassa Saksaan ja Tsekkiin. n i k o lu o m a Jaakko Mäntyjärvi on säveltänyt tilausteoksen kuoromusiikin maailmansymposiumiin. m a a r i t ky t ö h a r j u/fimic Suomalainen kuoromusiikki näkyy kuoromusiikin maailmansymposiumissa Maailman kuorot ja kuoronjohtajat kokoava kahdeksas kuoromusiikin maailmansymposium järjestetään tänä kesänä Kööpenhaminassa heinäkuuta. Noin tuhannen osallistujan symposium koostuu konserteista, workshopeista, mestarikursseista ja laajoista kuoromusiikkia esittelevistä World Choral Expo -messuista. Symposium on maailman suurin kuoroalan tapahtuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Fimic on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa koordinoiden World Choral Expo -messuille suomalaisen kuoromusiikin laajan esittäytymisen. Mukana on suomalaisia kuoromusiikin kustantajia ja festivaaleja. Suomesta symposiumiin on kutsuttu säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi, joka on säveltänyt tilausteoksen John Drydenin ja William Shakespearen teksteihin. Teoksen kantaesittää EMO Ensemble, jonka kanssa Mäntyjärvi osallistuu myös pohjoismaisia säveltäjiä esittelevään workshopiin. Symposiumissa konsertoi Suomesta lisäksi lauluyhtye Rajaton. 18 teostory

19 Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus ja Musiikki & Media järjestivät huhtikuussa Helsingissä kevätseminaarin China: the next big thing? Kiinasta on puhuttu julkisuudessa lähinnä uhkana länsimaiselle tehdasteollisuudelle, mutta musiikkialalla on pikku hiljaa alettu pohtia idän jättiläiseen liittyviä vientimahdollisuuksia. Seminaarille oli siis selvästi tilausta. t e k s t i mi k a ka u h a n e n k u v a t cr e s t o c k, s a n n a ta k a l a, s a m i pe u r a Onko KIINAAN Kiina-seminaari huipensi ESR-rahoitteisen Music Management for Export -projektin, jota Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus on vetänyt vuodesta 2006 lähtien. Hankkeen päämääränä on tukea suomalaisten musiikkialan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Musiikki & Median ammattilaisseminaarit edistävät samaa tavoitetta, ja nämä kaksi toimijaa näyttävät nyt luoneen tiiviin yhteistyösuhteen koulutus- ja verkottumistapahtumien järjestäjinä. Kevätkaudella kertyi viisi yhteistä tilaisuutta. Kaikilla Kiina-seminaarin alustajilla oli omakohtaista kokemusta paikan päältä. Suomalaisia konkareita ei vielä ollut näihin kehiin heittää, paitsi Hanna Marttinen- Deakins, joka on asunut paikan päällä yli viisitoista vuotta ja edistänyt suomalaisen ICT-teollisuuden asiaa Finpron leivissä. Ulkomaisia puhujia oli seminaarissa kolme. Markkinat suoraan digitaaliaikaan Yleiskatsauksen Kiinan musiikkimarkkinoihin esitti brittiläinen luennoitsija Kienda Hoji Westminsterin yliopistosta. Omaa Cage Consulting -yhtiötään pyörittävä Hoji esitteli suuren määrän erilaisia tunnuslukuja Kiinan markkinoista. Hän muistutti, että sikäläiset tilastotiedot ovat erittäin epäluotettavia, mutta varmaa kuitenkin on, että eniten rahaa liikkuu digitaalisella puolella. Tämä koskee etenkin mobiilipalveluita ja niistä erityisesti soittoääniä. Kiinassa on lähes 500 miljoonaa menijöitä? matkapuhelimen käyttäjää, jotka lataavat innokkaasti puhelimiinsa erilaisia sisältöjä. Internetin käyttäjiäkin on Kiinassa yli 200 miljoonaa, mutta latauksiin tarvittavia luottokortteja on vain harvoilla. Lisäksi verkkopiratismi rehottaa, ja jopa viralliset kauppapaikat saattavat jättää rojaltit maksamatta teoksen ja tallenteen oikeudenomistajille. Digitaalisilla markkinoilla on siitä huolimatta paras tuottopotentiaali, koska fyysisistä äänitallenteista peräti 90 prosenttia on laittomia kopioita. Hoji huomauttikin, että niille ei Kiinassa koskaan ehtinyt edes syntyä kunnollisia markkinoita. Mobiilin ohella toinen lupaava osa-alue on elävä musiikki: live-keikkoja teostory

20 Yhteistyö paikallisen tahon kanssa on tärkeää Kiinan-markkinoille pyrkiessä, Kienda Hoji painotti. Don Johnson Big Band sai tuntumaa kiinalaisille esiintymisestä Pekingin rock-festivaaleilla ei ole mahdollista piratisoida. Tosin lippujen hinnat ovat Kiinassa niin alhaisia, että ulkomainen yhtye tarvitsee poikkeuksetta konsertteihinsa huomattavia sponsoripanostuksia. Hojin mukaan tyypillinen konserttilipun hinta on 4 euroa ja yli 10 euron lipunhinnoilla nuorison voi jättää kokonaan pois laskuista. Kiertuetoimintaan lisätuottoja tuovien merchandise-tuotteiden menekkiin ei Kiinassa voi luottaa, koska myös T-paidoista ja lippalakeista tehdään pikavauhtia piraattiversioita. Tekijänoikeus ja ylipäätään immateriaaliset oikeudet eivät toteudu Kiinassa yhtä hyvin kuin länsimaissa. Itse asiassa koko henkisen omaisuuden käsite koetaan siellä usein vieraaksi. Tämä johtuu Hojin mielestä siitä konfutselaisuudesta juontuvasta ajatuksesta, jonka mukaan musiikki Kiinassa kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa. tai taide ylipäätään tehdään kaikkien ihmisten hyväksi eikä kukaan voi sitä yksin omistaa. Hoji pelkääkin, että tekijänoikeus ei tule ehkä koskaan toimimaan Kiinassa samalla tavalla kuin lännessä. Toisaalta Kiina on viime aikoina ryhtynyt moniin piratismin vastaisiin toimiin. Kiinassa valtion byrokratia tuo mukanaan omat haasteensa, sillä kaikki kulttuurituotteet joutuvat sensuurin hampaisiin. Käytännöt vaihtelevat, mutta poliittiset aiheet tarttuvat haaviin vuorenvarmasti. Konsertteihin tarvitaan lupa sekä paikalliselta viranomaiselta että kulttuuriministeriöltä, ja hakemuksiin täytyy liittää iso määrä erilaisia dokumentteja passinkopioista laulujen sanoihin. Tämä on yksi syy siihen, että Kiinaan ei voi mennä yksin, vaan on tehtävä yhteistyötä jonkin paikallisen tahon kanssa. Jopa major-levymerkit ovat liittyneet kiinalaisiin kumppaneihin. Hoji painotti lopuksi, että kielen ja kulttuurin opiskelu on todella tärkeää, jos haluaa menestyä Kiinassa. Länsimaisiin malleihin ei kannata takertua, sillä niitä ei noin vain istuteta Kiinaan ainakaan pakolla. Pitää muistaa, että olemme tekemisissä lohikäärmeen kanssa, sanoi Hoji ja muistutti Kiinan olevan itsetietoinen supervalta. Ruotsi satsaa Kiinan-vientiin Seminaarin toisena puhujana Export Music Swedenin toimitusjohtaja Anders Hjelmtorp kertoi ruotsalaisten ponnistuksista Kiinassa. Yleisvaikutelmaksi jäi, että Ruotsi kaataa ämpärikaupalla varoja vientihankkeisiin, vaikkei tuotoista ole minkäänlaisia takeita. Hjelmtorp korosti puheessaan, että panostukset ovat investointeja tulevaisuuteen. Kiinassa pitää olla tukeva jalansija silloin, kun tulonmuodostus lähtee kunnolla käyntiin. Ruotsin operaatioita Kiinassa kutsutaan yhteisellä nimityksellä Beachhead, joka vertautuu Hjelmtorpin mukaan Normandian maihinnousuun. Silloin uskottiin invaasion onnistumiseen, vaikkei kenelläkään ollut vielä hajuakaan, milloin päästään Berliiniin asti. Vuonna 2008 Ruotsin hankkeisiin Kiinassa kuuluu vientiviikko sekä lukuisten artistien konsertteja eri musiikkityyleille omistetuilla festivaaleilla. Vientiprojekteista Hjelmtorp sanoi, että hankkeisiin tarvitaan aina kiinalainen partneri. Hän vinkkasi myös, että business-to-business 20 teostory

21 -tapaamisissa tai showcaseissa kutsujana täytyy aina olla suurlähetystö tai konsulaatti, jotta myös johtajatason ihmiset vaivautuvat paikalle. Hjelmtorpin mukaan Kiinan musiikkimarkkinoiden monitorointi on vaikeaa, koska luotettavia äänitteiden myyntilistoja ei ole saatavilla. Neuvotteluissa ei kannata luottaa länsimaisiin sopimuskäytäntöihin, koska Kiinassa niitä ei tunnusteta, vaan kauppojen hierominen aloitetaan aidosti tyhjältä paperilta. Saadakseen kappaleensa radiosoittoon Kiinassa pitää kanaville maksaa rahaa kaikkialla payola ei näköjään ole vielä mennyttä aikaa. Asiakas saa silloin tosin itse valita haluamansa kappaleet lähetysvirtaan. Ruotsalaisen musiikkiviennin valttikortit eli co-writing ja co-producing toimivat kuulemma myös Kiinassa. Laulunkirjoittajat ja tuottajat tehtailevat kiinalaistettuja versioita alun perin Ruotsissa lanseeratuista kappaleista. Akkulturointi on tärkeää erityisesti kielen osalta, sillä Kiinassa ymmärretään edelleen huonosti englantia. Kiinalaisia versioita esittävät esimerkiksi tyttöbändit, joita Kiinan TV:n suositut talenttiohjelmat kuten Super Vocal Girl syöttävät julkisuuteen. Käytännön vinkkejä heti kättelyssä Viimeisen alustuksen seminaarissa piti Hanna Marttinen- Deakins Finprosta. Hänen esityksensä pureutui kulttuurisiin erikoisuuksiin kiinalaisessa liiketoiminnassa. Marttinen-Deakins teki heti alussa selväksi, että 1,3 miljardin asukkaan Kiina ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Shanghain maailmanmetropolin todellisuus on toisenlainen kuin maaseutukylän. Rannikon suurten kaupunkien osuus kansantuotteesta on lähes 60 prosenttia. Ihmisten väliset henkilökohtaiset suhteet ovat Marttinen-Deakinsin mukaan erittäin keskeisiä kiinalaisessa liike- elämässä. Keskinäisen avunannon verkostoille on oma termi, guanxi. Tehdäkseen bisnestä kiinalaisen kanssa täytyy ensin ansaita ja kunnioitus ja luottamus ja päästä siten guanxin piiriin. Pisteitä saa esimerkiksi silloin, jos pelastaa kiinalaisen kasvot auttamalla hänet ulos jostain kiusallisesta tilanteesta. Pelin menettää lopullisesti, jos arvostelee kiinalaista hänen esimiehensä kuullen. Marttinen-Deakins antoi paljon erilaisia käytännön ohjeita käyntikortin oikeaoppisesta ojentamisesta kättelyn pituuteen ja istumajärjestyksiin. Tärkeintä kuitenkin on, että Kiinaan menijällä on selkeä liiketoimintastrategia ja että hän on tehnyt kunnolla kotiläksynsä. Kiinalaiset tietävät kaiken sinusta ja yhtiöstäsi. Kiinalaiset tietävät kaiken sinusta ja yhtiöstäsi. He tietävät myös, millaisia sopimuksia yhtiösi normaalisti tekee, Marttinen-Deakins sanoi ja päätti esityksensä mietteeseen Kiinassa kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa. Suomalaiset Kiinassa Seminaarin päätti Paul Bradleyn (Music Ally) moderoima paneelikeskustelu. Siitä kävi ilmi, että suomalainen musiikkiteollisuus on hädin tuskin lähtökuopissa Kiinan suhteen. Kerrattiin, että maassa on esiintynyt Don Johnson Big Band ja Negative pistokeikoilla sekä muutamia konemusiikkiartisteja Sounds Like Suomi -kiertueella. Panelisteista Musexin Ville Kilpeläinen kertoi, että heillä keskitytään tällä hetkellä alueisiin, joilta on luvassa välittömiä tuottoja. Kiina ei vielä kuulu niihin, mutta tilannetta seurataan. Musexin vuosittaisten kyselyiden mukaan vientihankkeisiin osallistuvat jäsenyritykset haluavat suunnata voimavarat etupäässä Saksaan ja Englantiin. Don Johnson Big Bandin managerin Sami Peuran mukaan yhtyeen taannoinen vierailu Pekingin rock-festivaalilla kävi lähinnä mukavasta lomamatkasta, joka tehtiin kulupohjalta. Universal Musicin kahden hengen Pekingin-toimisto vei sentään koko porukan syömään. Mutta lopuksi kuultu yleisökommentti valoi uskoa kuulijoihin. Club for Fiven laulaja Tuomas Ahola kertoi yhtyeen tienanneen ihan mukavasti Kiinan-kiertueellaan ja kaikki järjestelyt olivat sujuneet hienosti kiinalaisen agentin avustuksella. Yhtyeellä oli keikkoja paitsi konserttisaleissa myös television Miss China -ohjelmassa. Syksyllä on luvassa uusi kiertue Kiinassa! teostory

22 Seurakuntien musiikkitilaisuuksien määrä on suuri. Vuonna 2007 seurakunnissa järjestettiin yli musiikkitilaisuutta, joissa oli yleisöä yli kaksi miljoonaa henkeä. t e k s t i pa s i ly y t i k ä i n e n k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u ja pa s i ly y t i k ä i n e n Seuraku 22 teostory

23 nnissa kuuluu ratkaisevasti kirkon olemukseen. Se tarkoittaa, että kirkon täytyy laulaa. Rohkenisin sanoa, Musiikki että jos laulaminen poistettaisiin, niin kirkko menettäisi olemuksestaan paljon, kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan työalasihteeri Ulla Tuovinen toteaa. Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat Suomessa mittava musiikinkäyttäjäryhmä. Suomen 515 seurakunnassa on yhteensä noin 850 kanttoria. Seurakunnissa toimii lisäksi vapaaehtoistyönä lähes musiikkiryhmää, kuoroa tai soitinyhtyettä, joissa on mukana yli vapaaehsoi rikas ja monimuotoinen musiikki teostory

24 toista musiikin harrastajaa tai ammattilaista. Seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä toimijoita. Meidän tärkein tehtävämme on tukea seurakuntien musiikkityötä. Tuotamme esimerkiksi musiikkiasioihin liittyvää materiaalia, Tuovinen linjaa työnjakoa seurakuntien ja kirkkohallituksen välillä. Kanttorin toimintaa seurakunnissa ohjaa kirkkojärjestys. Kirkkojärjestykseen liittyvistä asioista päättää puolestaan kirkolliskokous. Kanttoreilla on seurakuntien musiikkitoiminnassa paljon valtaa. Myös seurakuntaneuvostot yhdessä kirkkoherran kanssa tekevät päätöksiä siitä, onko jokin tietty konsertti sopiva kirkkoon. Musiikkikeskustelua käydään yleensä seurakuntien sisällä. Olemme tarvittaessa mukana keskustelussa ja yritämme antaa eväitä eri osapuolille. Piispainkokouksen ohjeissa todetaan vain, että toimituksen musiikin tulee olla jumalanpalvelustoiminnan mukaista. Virret kuuluvat koululaisen yleissivistykseen Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän ja musiikkityöalan tehtäväkenttä on laaja ja ulottuu lähes kaikkiin seurakuntien toimialoihin. Musiikki kuuluu ratkaisevasti kirkon olemukseen, Ulla Tuovinen sanoo. Tehtäväämme kuuluu myös moniammatillinen koulutus, jossa musiikkiala on mukana. Tällainen on esimerkiksi jumalanpalveluskasvatus. Sitten työalaamme liittyy myös musiikkia läheltä liippaavat asiat, kuten esimerkiksi mistä löytyy kirkonkelloja -tyyppiset asiat, Tuovinen naurahtaa. Musiikkikasvatuksesta on tullut tärkeä osa kirkon musiikkitoimintaa. Seurakuntien musiikkileikkikoulutoiminnalla on kasvava tarve. Myös virsikasvatuksen tukeminen on tärkeä osa kirkkohallituksen tehtävää. Kirkkohallitus on ollut mukana koordinoimassa kolmasneljäsluokkalaisille suunnattua leikkimielistä VirsiVisa -kilpailua. VirsiVisaan osallistuvat lapset ovat oppineet noin virttä ulkoa. Virsien laulaminen on kouluissa ja muussa musiikkitoiminnassa vähentynyt huomattavasti. Tämä on eräs syy sille, että seurakunnat ovat ottaneet aktiivisen roolin myös musiikkikasvattajina. Virret ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja myös eduskunta on linjannut, että virret kuuluvat suomalaisten koululaisten yleissivistykseen. Virsibuumi rikastaa tulkintoja Kansainvälistyminen näkyy myös virsikulttuurissa. Englanninkielisten käännösten tarve keskeisimmistä suomalaisista virsistä on noussut. Seurakunnat ovat ottaneet aktiivisen roolin myös musiikkikasvattajina. JATKUU SIVULLA teostory

25 Kanttori on musiikin moniammattilainen Martti Syrjäniemi säveltää, soittaa, johtaa orkesteria ja antaa musiikkikasvatusta. Martti Syrjäniemi on valmistunut vuonna 1997 Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta musiikin maisteriksi. Hän on ollut Hervannan seurakunnan A-kanttorin virassa vuodesta 2000 alkaen. Saan tehdä monipuolista muusikon työtä ja viljellä omaa osaamistani. Johdan muun muassa seurakunnassa perustamaani barokkiorkesteria ja lapsikuoroa. Syrjäniemen luotsaamassa barokkiorkesterissa on 8 10 muusikkoa. Hervannan seurakunta on hankkinut myös cembalon urkuparvelle. Orkesterin soittajat ovat musiikin harrastajia yhteiskunnan eri aloilta. Orkesterin toiminta on hienosti rikastuttanut jumalanpalvelusmusiikkia, olemme saaneet paljon hyvää palautetta. Syrjäniemi opiskeli Sibelius-Akatemiassa myös sävellystä Harri Viitasen johdolla. Omaa sävellystyyliäni voisin luonnehtia kolmisoinnuille pohjautuvaksi, aina kansantajuiseksi. Bach on minulle suuri esikuva. Mun musiikkimakuni on akselilla Scarlatti Duruflé. Uudempi musiikki on minulle vieraampaa, samoin hengellinen rytmimusiikki. Se ei tarkoita, ettenkö arvostaisi niitä tyylejä, ne ei vaan ole minun juttujani. Martti Syrjäniemen sävellysmetodiin liittyy myös liikunnallisuus: Olen maratoonari ja usein prosessoin sävellystyötä lenkkeillessäni. Musiikkikasvatuksen tarve kasvanut Seurakuntien monipuolinen musiikkielämä saa Syrjäniemeltä kiitosta. Kirkon moniarvoinen musiikkikulttuuri on hieno asia. Kirkossa tarvitaan kaikenlaista musiikkia. Moniarvoisuus näkyy hyvin myös Hervannan seurakunnassa, jossa musiikkitoimintaa on jaettu kahden kanttorin kesken. Kanttori Riikka Heikkinen luotsaa seurakunnassa myös hengellistä rytmimusiikkia. Kun toinen kanttorin virka perustettiin Hervantaan, niin tavoitteemme oli saada toimintaa laajennettua myös tähän suuntaan, Syrjäniemi valottaa. Myös Syrjäniemi on havainnut seurakuntien musiikkikasvatuksen tarpeen lisääntyneen 2000-luvulla. Tampereen seurakuntayhtymä tarjoaa musiikinopetusta musiikkileikkikouluryhmissä ja kouluikäisille myös soitonopetusta eri instrumenteissa. Tampereen seurakuntien musiikkikasvatuksen piirissä on noin lasta ja nuorta. teostory

26 Eräs osoitus virsien suosiosta on myös viime vuosien suoranainen virsibuumi. Se sai alkunsa vuonna 2001 vietetystä 1701 julkaistun virsikirjan 300-vuotisjuhlasta. Buumi on tuottanut hyvin erilaisia virsien tulkintoja. Jaakko Mäntyjärven Salvat 1701 on eräänlainen virsi- tai koraalidraama. Lahden kaupunginorkesteri tilasi suomalaisilta säveltäjiltä loisteliaita virsisovituksia sinfoniaorkesterille. Jukka Perkon intiimit virsilevyt ovat saaneet suuren suosion, samoin Samuli Edelmannin virsitulkinnat. Leimallista virsi-ilmiölle on ollut se, että virsi on otettu todesta. Olen iloinen, että virret on löydetty myös tällä tavoin, Tuovinen toteaa. Suomalaisen kirkon hengellisen musiikin kirjo on laaja. Se ulottuu Jyrki Linjaman koskettavan modernista liturgiamusiikista Jaakko Löytyn herkkiin veisuihin ja seurakunnan voimallisesta virsilaulusta suuriin klassisiin messuteoksiin. Monenlaiselle uudelle musiikille seurakunnissa on siis selkeästi tilaa ja tarvetta. Hengellisen musiikin sävellystyöhön onkin rohkaistu jo vanhan testamentin psalmissa 98, jossa todetaan: Laulakaa Herralle uusi laulu. Tahdon laulaa Hänen teoistaan suomalaisen gospelin tienraivaajat Afroamerikkalainen rytmimusiikki tuli seurakuntiin kohun kera. Eräs murros seurakuntien musiikkielämässä tapahtui lukujen taitteessa, jolloin käytiin kiivasta keskustelua siitä, voiko kirkossa soittaa hengellistä afroamerikkalaista rytmimusiikkia. Aihe oli jopa niin kuuma, että se nousi 80-luvun alussa iltapäivälehtien lööppeihin. Murroksen keskiössä elivät muun muassa runoilija Anna-Mari Kaskinen ja lauluntekijä Pekka Anna-Mari Kaskinen ja Pekka Simojoki ovat uudistaneet suomalaista hengellistä musiikkia. Simojoki. Heidän laulunsa ovat tulleet tutuiksi etenkin rippikouluissa ja seurakuntien muussa nuorisotoiminnassa. Afrikkalaisen messun ja Liekit-musikaalin kautta he ponnahtivat suuren yleisön tietoisuuteen. Oli sovittu TV-jumalanpalvelus, jossa Afrikkalainen messu olisi pitänyt esittää. Messun esitys kuitenkin hyllytettiin sopimattomana ja tilalla esitettiin tavanomainen jumalanpalvelus. Asiasta syntyi kova julkinen keskustelu. Aluksi tuntui pahalta, mutta polemiikki oli loppujen lopuksi hyvä asia. Kaikki halusivat nähdä kohumessun. Aika pian kohun laannuttua messu myös televisioitiin Lahdessa järjestetyssä nuorten suurtapahtumassa, Simojoki muistelee. sia virikkeitä Afrikasta. Afrikkalaisten musisoinnissa oli vähemmän teknistä osaamista mutta sitäkin enemmän tunnetta. Minun käsitykseni musiikista oli tuohon saakka musiikista rajoittunut lähinnä Aaronin pianokouluun, Simojoki naurahtaa. Suomeen tultuaan Simojoki meni suoraan rippikouluun. Kun vanhemmat kysyivät, että mitä poika haluaa rippilahjaksi, oli Pekalla vastaus valmiina: Kitara se ei ollut mopo, vaan kitara. Simojoki oli sittemmin monet kesät riparilla isosena, kitara tietysti mukanaan. Mulla oli kova kitarainto. Soitin CCR:ää. Paul Simon oli mulle iso nimi, samoin esimerkiksi John Denver, gospelmuusikoista muun muassa Johnny Cash. Tykkäsin myös ABBAn melodioista, sitä tosin piti kuunnella vähän salaa, kun se oli niin lällyä. Pro Fide oli harvoja kotimaisia gospelbändejä, sitä kuunneltiin. Sen lisäksi tykkäsin joistakin Juicen ja Kasevankin biiseistä. Tilausteokset nostivat tekijän itsetuntoa Anna-Mari Kaskisen runoilijanuran Rippilahjaksi mopon sijaan kitara Pekka Simojoen vanhemmat olivat lähetystyöntekijöinä vuosina Ambomaalla. Pekka kertoo saaneensa paljon musiikillialkuhetket saivat myös sysäyksen ulkomailta. Kävin lukion ensimmäisen luokan kansainvälisessä koulussa Kanadassa, jossa oli opiskelijoita 46 maasta. Siellä oli paljon nuoria eri uskontokunnista. Suomessa oli 70-luvulla hyvin erilaista. Takaisin tullessani minulla oli jotenkin vai- Gospel on haluttu nähdä marginaalin musiikkina. Mutta mitä ihmeen marginaalimusiikkia se on, jota kaikki nuoret laulavat vuodesta toi s een rippikouluissa. 26 teostory

27 Jos laulaminen poistettaisiin, kirkko menettäisi olemuksestaan paljon. keaa löytää omaa paikkaani. Sisälleni kertynyt paine alkoi purkautua runoina ulos. Nuori runoilija ja muusikko tapasivat ensimmäisen kerran 70-luvun lopulla Helsingin kansainvälisen seurakunnan opiskelijaillassa. Pekka kertoi olevansa muusikko ja kun hän kuuli, että kirjoitan runoja, hän halusi niitä nähdäkseen. Kerran Pekka kutsui luokseen ja esitti säveltämänsä runon. Se tuntui ihmeelliseltä, sillä en ollut ajatellut alun perin runojani sävellettäväksi. Suomen Lähetysseura alkoi myös tilata lauluja Kaskiselta ja Simojoelta. Laulujen tilaaminen oli merkityksellinen seikka nuorille lauluntekijöille. Lähetysseura tilasi Kaskiselta ja Simojoelta Afrikkalaisen messun vuonna Tilaamisella oli valtava vaikutus nuoren tekijän itsetunnolle. Vaikka meillä ei ollut vielä vahvoja näyttöjä, niin silti luotettiin. Se tuntui hyvälle, Kaskinen muistelee. Hän pitää tärkeänä, että nuoria tekijöitä tuetaan. Noihin aikoihin teimme oikeastaan lauluja laulun perään. Mutta sitten Afrikkalaista messua tehdessämme täytyi ajatella jo järjestelmällisemmin, Kaskinen muistelee. Pekka Simojoki kritisoi nuorena jumalanpalveluselämän musiikkitoimintaa. Hänestä, Afrikassa lapsuutensa viettäneestä gospelmuusikosta, suomalainen jumalanpalveluselämä tuntui jäykältä: Silloin ajattelin, että eihän tuota kestä Erkkikään, jotain on tehtävä. Nykyään Simojoki ja Kaskinen vaikuttavat kirkon asioihin muun muassa kirkolliskokouksen jäseninä. Kaskinen on ollut mukana jo 16 vuotta, Simojoki aloitti pestinsä tänä vuonna. Kirkon sisällä tapahtuu paljon. Kirkon vaikuttajat eivät ole niin vanhoillisia kuin saattaisi luulla. Minulle tämä ensimmäinen kirkolliskokous on ollut positiivisempi kokemus kuin osasin odottaa. Erittäin fiksua porukkaa. Gospel ei ole marginaalimusiikkia Viime vuosina noussut virsi- ja gospelbuumi näkyy myös. Gospelia levytetään paljon erilaisina versioina ja muun muassa Pekka Simojoen luotsaama Exit-bändi on noteerattu myös listoilla. Gospel on haluttu nähdä vain marginaalin musiikkina. Mutta mitä ihmeen marginaalimusiikkia se on, jota kaikki nuoret laulavat vuodesta rippikouluissa, ja joka pitkällä aikavälillä myy joskus jopa platinalevyn verran? Hengellisyys on ihmeellinen tabu suomalaisessa kulttuurissa. Julkisuudessa voi keskustella nykyään estoitta mistä tahansa muusta paitsi ei Jumalasta. Simojoki ja Kaskinen ovat jatkaneet 1980-luvun jälkeen tahoillaan omaa työtään. Kaskinen on tehnyt runo- ja lastenkirjoja sekä näytelmiä. Hänen kynästään on lähtenyt tekstejä muun muassa Petri Laaksoselle. Pekka Simojoki keikkailee edelleen ahkerasti ja hän on viime vuonna julkaissut myös kirjan Exit, Apostolin kyytiä, jossa hän kuvailee gospelyhtyeen edesottamuksia 20 vuoden ajalta. Yhteisiäkin suunnitelmia on edelleen, Kaskinen paljastaa: Haaveenamme olisi tehdä Liekit-musikaaliin jatko-osa, jossa päähenkilöt olisivat meidän mukanamme kasvaneet. teostory

28 Jori Nummelinista Teoston uusi puheenjohtaja Sanoittaja Jori Nummelin valittiin Teoston uudeksi puheenjohtajaksi yhdistyksen kevätkokouksessa 16. huhtikuuta. Kevätkokouksen valinta oli yksimielinen. Syyskokouksessa tehdyn sääntömuutoksen mukaisesti kokous valitsi aiemman kymmenhenkisen johtokunnan sijasta kuusijäsenisen hallituksen. Kokous valitsi hallituksen jäseniksi vakavan musiikin säveltäjien edustajana Mikko Heiniön, kevyen musiikin säveltäjä Arto Tammisen, musiikin kustantajat Tom Friskin ja Ari Niemisen sekä kaikkien musiikin tekijöiden eli säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kirjailijoiden piiristä Heikki Elon. Myös hallituksen jäsenten valinnat olivat yksimielisiä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Teoston kevätkokouksessa oli edustettuina 225 yhdistyksen noin 700 jäsenestä. Uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 7. toukokuuta yksimielisesti Mikko Heiniön varapuheenjohtajaksi. Teoston uusi ja vanha hallitus. Vasemmalta Timo Forsström, Ari Nieminen, Arto Tamminen, Tom Frisk, hallituksessa uutena jäsenenä aloittanut Heikki Elo, uusi puheenjohtaja Jori Nummelin, Tapio Tuomela, väistyvä puheenjohtaja Jani Uhlenius, Mikko Heiniö ja Markus Fagerudd. (Kuva: Jakke Nikkarinen) Teoston vuosikertomus 2007: Teoston tehokkuus on Euroopan kärkeä Julkaisemme Teoston vuosikertomuksesta 2007 otteena toimitusjohtajan katsauksen. Koko vuosikertomus on luettavissa Teoston verkkosivuilta Painetun version saa postitse tilaamalla osoitteesta 28 teostory

29 Kuva: Alexander Zach Teosto keräsi kotimaasta musiikin esityskorvauksia 36,6 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava luku oli 36,5 miljoonaa. Elävän musiikin tapahtumista erityisesti konsertit vetivät ilahduttavasti yleisöä ja niistä kerätyt korvaukset kasvoivat peräti 27 prosenttia. Televisioalueelta tuotot vähenivät 6,6 prosenttia, mutta luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen. Silloin tuottokertymään sisältyi poikkeuksellisen paljon takautuvia maksuja aiemmilta vuosilta. Ulkomailta saadut esityskorvaukset ylittivät nyt ensi kerran kolmen miljoonan euron rajan. Yhteensä 3,1 miljoonan tuotosta valtaosa perustuu suomalaisen musiikin esityksiin ulkomailla vuonna Muun muassa Lordin voitokas Hard Rock Hallelujah näkyy korvaussummassa. Teoston seurannan mukaan kotimaisten tekijöiden musiikkia esitettiin vuonna 2007 kansainvälisillä areenoilla edellisvuotta enemmän. Kasvun pitäisi näkyä Teoston sisarjärjestöjen tilityksissä Suomeen vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 keräämistään musiikin esityskorvauksista Teosto jakaa kotimaisille ja ulkomaisille oikeudenomistajilleen 35,7 miljoonaa eli lähes 90 prosenttia; 84,3 prosenttia henkilökohtaisina tilityksinä ja 5,3 prosenttia oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä suomalaisen musiikin monimuotoisuuden ja viennin edistämiseen. Kulut musiikin esityskorvausten hallinnoinnista nousivat edellisvuoden 5,7 miljoonasta eurosta kuuteen miljoonaan. Alhaisilla, 10,4 prosentin toimintakuluilla Teoston kustannustehokkuus on huippuluokkaa. Music & Copyright -lehden (nro tammikuuta 2008) selvityksessä, jossa muun muassa verrattiin eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kuluprosentteja, Teosto kipusi ykköseksi pienimmällä kuluprosentillaan. Kärkipaikka on erinomainen saavutus, varsinkin kun otetaan huomioon suomalaisten musiikkimarkkinoiden pienuus ja ulkomaantulojen suhteellisen vähäinen osuus kaikista tuloista verrattuna vaikkapa Ruotsin ja Britannian sisarjärjestöihimme. Teosto on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että tekijänoikeuskorvausten hallinnointi saataisiin arvonlisäveron piiriin. Tämä muun muassa avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyölle muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa sekä merkitsisi Teostolle vuosittain huomattavaa kulujen säästöä, kun ostettuihin palveluihin ja hankintoihin sisältyvä arvonlisävero olisi vähennyskelpoinen. Teoston kansainvälisen kilpailukyvyn säilymisen kannalta asialla on ratkaiseva merkitys. Valtaosassa ns. vanhoja EUmaita tekijänoikeusjärjestöt ovat arvonlisäverovelvollisia. Kaupallisten televisioiden kanssa solmittiin kattavat sopimukset Toukokuussa 2007 Teosto solmi kaupallisten TVyhtiöiden Nelosen sekä MTV:n ja Subtv:n kanssa pitkäaikaisiksi tarkoitetut sopimukset, jotka kattavat Esityskorvaukset Euroa (1 000) Esityskorvaukset ulkomailta Esityskorvaukset kotimaasta Toiminnan kulut Euroa (1 000) teostory

30 kaiken musiikinkäytön niiden kanavien televisiolähetyksissä ja uusissa jakeluteissä. Uusi sopimus koskee myös mobiilitelevisiota. Sopimukset ovat liikevaihtopohjaisia, kun ne aiemmin perustuivat musiikin minuuttihinnoitteluun. Musiikki on televisio-ohjelmien olennaista sisältöä. Liikevaihtoon sidottu sopimus mittaa hyvin musiikin käytöstä saatavaa hyötyä. Jos uusista jakeluteistä syntyy tulovirtoja, saavat myös musiikin tekijät ja kustantajat kasvaneesta tulosta osansa. Kansainväliselle nettiradiotoiminnalle saatiin vuonna 2007 vahvat kotimaiset vaihtoehdot, kun Teosto ja Suomen Radioiden Liitto sopivat kesäkuussa musiikin käytöstä radioasemien nettisivuilla. Uusien nettiradioiden myötä musiikin kuuntelu on entistä helpompaa ja suomalaisilla säveltäjillä ja sanoittajilla uusi väylä saada teoksensa yleisön kuultaviksi. Vuoden lopulla luvan hakeneita kotimaisia nettiradioita oli parisenkymmentä. Ylen kanssa käydyt, Ylen koko toimialuetta koskevat sopimusneuvottelut vuoden 2008 musiikin käytöstä saatiin päätökseen vuoden 2008 alussa. Hyvitysmaksupäätös oli pettymys TV-yhtiöiden ja radioiden kanssa solmitut sopimukset olivat myönteisiä ratkaisuja suomalaisen musiikin monimuotoisuuden ja musiikin tekijöiden tulojen kannalta. Sen sijaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskeva päätös vuoden lopulla oli pettymys koko luovalle alalle, kun digitaaliseen tallennukseen yleisesti käytettäviä multimedialaitteita ei saatu maksun piiriin. Taiteilijoille, sisältöjen tekijöille ja luovan alan yrittäjille tämä merkitsee tuntuvaa tulojen alenemista, kun luovien sisältöjen kopiointi yksityiseen käyttöön tapahtuu yhä useammin ja merkittävässä määrin juuri musiikkikännyköiden kaltaisiin digitaalisiin monikäyttölaitteisiin sekä tietokoneiden ulkoisille kovalevyille. Esimerkiksi mp3- soittimet ovat hyvitysmaksun piirissä, mutta niiden tavoin toimivat puhelimet eivät. Laitemyyjät itse ovat painottaneet, että musiikkipuhelimet ovat syrjäyttämässä mp3-soittimet tallentimina. Teosto pyrkii kilpailuasemansa vahvistamiseen Lokakuusta 2005 lähtien Euroopan tekijänoikeusmarkkinoilla on ollut turbulenssia. Komissio antoi tuolloin suosituksensa, jolla se pyrkii ohjaamaan musiikin tekijänoikeuksien hallintoa online- ja mobiilialueilla muutamalle suurelle eurooppalaiselle tekijänoikeusjärjestölle. Lisäksi komission käsityksen mukaan järjestöjen keskinäiset sopimukset eivät kaikilta osin vastaa kilpailuoikeuden määräyksiä. Komission perimmäisenä ajatuksena on edistää musiikin laillisia online-palveluita Euroopassa siten, että musiikin oikeudenhaltijat voisivat kilpailuttaa tekijänoikeusjärjestöjä ja musiikin käyttäjät saisivat kaikenkattavan Euroopan-laajuisen musiikin käyttöluvan yhdestä paikasta. Käytännössä komission kilpailupaineet ovat kuitenkin johtamassa epävarmuuteen siitä, millä järjestöllä on oikeus lisensioida mitäkin repertoaaria online-käyttöön. Tekijänoikeusjärjestöjen vastavuoroisuussopimukset ovat perustuneet siihen, että kukin järjestö lisensioi alueellaan kansainvälistä repertoaaria yksinoikeudella. Komission kritiikki on kohdistunut juuri alueelliseen yksinoikeuteen. Tekijänoikeusjärjestöjen maailmanlaajuinen yhteistyö on taannut kaikenkokoisille ja -tyyppisille musiikinkäyttäjille kattavan, oikeusvarman musiikin käyttöluvan. Sopimukset ovat myös turvanneet musiikin tekijöille ja kustantajille heidän teostensa käytöstä heille kuuluvat tulot. Tekijänoikeusjärjestöjen globaali yhteistyöelin Cisac ja eurooppalaisten järjestöjen edunvalvoja Gesac sekä yksittäiset järjestöt ovat käyneet neuvotteluja komission kanssa sellaisesta ratkaisusta, joka tyydyttäisi komission kilpailunormit. Cisac valmistelee käytyjen neuvottelujen pohjalta esitystä komissiolle. Toiminnan tulos Euroa (1 000) % 12 % 10 % Kulu-% 12,9 % 12,2 % 11,9 % 10,7 % 10,4 % % % % % % teostory

31 Komission kilpailupolitiikka hapertaa musiikin käyttölupien oikeusvarmuutta ja monimutkaistaa niiden hankkimista. Oikeudenomistajien kannalta suuri riski piilee siinä, että kilpailukeinoksi muovautuu yksinomaan repertoaarin hinta. Tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeustulot pienenisivät vääjäämättä. Suuret käyttäjäyritykset hyötyisivät. Jos komission ajama muutaman suuren eurooppalaisen järjestön malli toteutuu, pienen kulttuurialueen oman repertoaarin hinnoittelu kannattavasti saattaa vaikeutua. Tekijänoikeuksien hallinnointi on olennainen osa paikallista kulttuurin tukiverkostoa, joka tähtää sekä taloudelliseen tuottoon että kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen. Musiikin verkkokaupan lupakäytäntöjen pitäisi muotoutua ensisijaisesti markkinaosapuolten keskinäisin sopimuksin, ei komission sääntelyllä. Käytännössä kilpailutilanne on johtanut siihen, että eurooppalaisille tekijänoikeusmarkkinoille on syntynyt ja syntymässä erilaisia liittoutumia. Muun muassa Ruotsin STIM ja Englannin MCPS-PRS Alliance sopivat keväällä ICE- (International Copyright Enterprise) yhteisyrityksen perustamisesta tarjoamaan palveluita dokumentointiin, raportointiin ja tilitykseen tekijänoikeuksien hallinnointia varten. Osana liittoutumisjärjestelyjä MCPS-PRS:n kanssa STIM on irtisanonut sopimuksensa yhteispohjoismaisen tallennusoikeuksia hallinnoivan tekijänoikeusjärjestö NCB:n kanssa päättymään Myös Teosto sanoi vuoden lopulla irti NCB-sopimuksensa päättymään ja on aloittamassa neuvotteluja uuden sopimuksen sisällöstä. Teoston syyskokous valtuutti hallituksen neuvottelemaan yhteistyömuodoista muiden tekijänoikeusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyöllä pyritään turvaamaan Teoston asema vahvana kansallisena palveluntarjoajana sekä kilpailukyky kansainvälisessä verkostossa. Johtokunnasta nykyistä pienempi hallitus Teoston syyskokous muutti yhdistyksen sääntöjä siten, että nykyisen kymmenjäsenisen johtokunnan sijaan valitaan kuusijäseninen hallitus kevätkokouksessa Siihen kuuluu yksi jäsen kustakin tekijäryhmästä eli kevyen ja vakavan musiikin säveltäjistä sekä sanoittajista, yksi kaikkia tekijöitä edustava jäsen sekä kaksi kustantajajäsentä. Uusittu hallitus täyttää kansainvälisen tekijänoikeus- ja kustantajajärjestöjen ns. Gesac-ICMP/CIEM-julistuksen ehdot. Uusittujen sääntöjen mukaan hallitus voi erityisistä syistä hyväksyä Teoston jäseneksi myös tekijän tai kustantajan, joka ei ole ollut asiakkaana vielä neljää vuotta tai saanut tilityksiä kahdelta kaudelta. Laaja näkökulma tarpeen tietoyhteiskunnan rakennustyössä Valtioneuvosto teetti selvityksen siitä, missä ministeriössä tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi valmistella. Selvityksen jälkeen hallitus päätti marraskuussa, että valmisteluvastuu säilyy opetusministeriössä. Päätös oli oikea. Säveltäjät, kirjailijat ja muut taiteentekijät korostivat käydyssä keskustelussa, että heidän tekijänoikeutensa ovat kulttuurimme kivijalka. Siksi siihen liittyvää lainsäädäntöä tulee edelleen valmistella kulttuuriasioista vastaavassa ministeriössä. Luovan alan toimintaedellytyksiä kehitetään silti luontevasti usean ministeriön yhteistyössä. Suomelle luodaan kansallista IPR-strategiaa sekä laaditaan toimintasuunnitelmaa arjen tietoyhteiskunnan rakennustarpeiksi. Teosto on edustettuna toimielimissä, joilla näitä tärkeitä hankkeita viedään eteenpäin. Tietoyhteiskuntastrategiassa sisältöjen ja palvelujen kehittäminen on ilahduttavasti saanut oman lukunsa. Suomen kaltaisen pienen kieli- ja kulttuurialueen haasteena on kansallisilla toimenpiteillä tarjota myös luovan alan tekijöitä, taiteilijoita ja muita sisällön tuottajia kannustava infrastruktuuri monipuolisen, monimuotoisen ja kilpailukykyisen kotimaisen kulttuurin takaamiseksi. Teosto onkin painottanut molemmissa strategiaprosesseissa mahdollisimman laajan näkökulman tarpeellisuutta tulevaisuuden hahmottamiseksi. Tavoitteenahan on pohjustaa kansalaisille ja yrityksille luovuutta, innovatiivisuutta ja älyllistä pääomaa ruokkivaa, aidosti kannustavaa toimintaympäristöä. Sisältöihin tarvittavien oikeuksien hankintaa ei pidä tarkastella esteenä liiketoiminnalle. Joustavat markkinalähtöiset toimintatavat ovat neuvoteltavissa ja luotavissa eri osapuolten tasapainoisella yhteistyöllä. Muuttuvilla markkinoilla Teosto kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla. Katri Sipilä Hallituksen jäsenet valitaan edelleen Teoston jäsenistön piiristä ja heidän toimikautensa on kaksivuotinen. Valintaa valmistelemaan nimetään vaalivaliokunta, joka tekee kevätkokoukselle ehdotuksen hallituksen jäseniksi. teostory

32 Ajankohtaista Janne Louhivuoresta Elvis ry:n puheenjohtaja Jutta Jaakkola valittiin Fimicin toiminnanjohtajaksi Jutta Jaakkola valittiin toukokuussa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin toiminnanjohtajaksi. Jutta Jaakkola on työskennellyt Fimicissä vuodesta 1999, ensin kevyen musiikin tiedottajana ja vuodesta 2002 alkaen kevyen musiikin tuotantopäällikkönä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineena musiikkitiede. j u k k a uo t i l a j u k k a uo t i l a Janne Louhivuori valittiin Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Elvis ry:n maaliskuussa pidetyssä vuosikokouksessa. Hän seuraa tehtävässä Henrik Otto Donneria. Varapuheenjohtajaksi valittiin Eero Lupari. Johtokunnan jäsenet ovat Heikki Elo, Eija Hinkkala, Katriina Honkanen, Jussi Liski, Ilkka Niemeläinen, Toni Nygård ja Mariska Rahikainen. Vuosikokouksessa myös kukitettiin yhdistyksen uudet kunniajäsenet Pirjo Bergström, Juhani Leinonen ja Vexi Salmi. Janne Louhivuori Kun musiikki ei riitä: Musiikki + 1 Pohjoismaiset musiikkipäivät Helsingissä s a a r a vu o r j o k i /fimic Pohjoismaiset musiikkipäivät esittelee uuden musiikin nordic designia, laadukkaimpia ja kiinnostavimpia teoksia. Vuorovuosin Pohjoismaissa kiertävälle festivaalille ei tänä vuonna riittänyt pelkkä musiikki. Musiikki + 1 -teema syntyi luonnostaan, kun suunniteltiin elämyksellisiä konserttikokonaisuuksia, taiteellinen johtaja Markus Fagerudd kertoo. Hoksattiin, että kaikissa konserteissa musiikkiin liittyy jokin toinen elementti, ja ajatusta lähdettiin kehittelemään. Plus yksi näkyy monin tavoin. Circo Aereo ynnää musiikkiin uutta sirkusta ja kuuden konserton maraton erikoisia solisteja. Monessa teoksessa käytetään tilaefektejä ja musiikin kanssa käy dialogia myös nukketeatteri. Fagerudd nostaa esiin erityisesti Aleksanterin teatterin musiikkiteatteri-illan 4. lokakuuta. Siellä nähdään, mitä Suomen musiikkiteatterista puuttuu! Pohjoismaisten musiikkipäivien yhteydessä järjestetään Teoston juhlavuoteen liittyvä seminaari otsikolla Kuva musiikin kotina. Tähtivieras, ohjaaja Edgar Reitz, tunnetaan filmijärkäleestä Heimat. Leffan pitäisi kiinnostaa säveltäjiä myös siksi, että päähenkilönä oli säveltäjä, Fagerudd virnuilee. Teoston 80-vuotisjuhlaseminaari: Kuva musiikin kotina. Perjantai klo 13 16, Valkoinen sali, Helsinki. Pohjoismaisten musiikkipäivien ohjelma: Markus Fagerudd 32 teostory

33 Folk-passilla festareille Uudenlainen Folk-passi avaa tänä kesänä pääsyn Kaustinen Folk Music Festivalin lisäksi kahdelle muulle valinnaiselle festivaalille. Kaustisen lisäksi mukana uudenlaisessa lippukäytännössä ovat Haapavesi Folk, Kihaus, Pispalan Sottiisi, Spelit sekä Sata-Häme Soi. Yhteiselle lipulle on ilmiselvästi ollut tarvetta, sanoo Kaustinen Folk Music Festivalin markkinointi- ja myyntijohtaja Jari-Pekka Jouppi. Jo nyt olemme saaneet useita kyselyjä mukaan haluavien kesätapahtumien puolelta. Kansanmusiikkiin keskittyneet tapahtumat loivat oivallisen harjoituskentän yhteiselle passille, joka tuo aivan uudenlaista vaivattomuutta matkailijoiden kesänvieton suunnitteluun. Kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö Finland Festivals halusi tarjota alustan uuden lippukonseptin lanseeraukselle. Folk-passi on merkittävä avaus eri festivaalien yhteistyön kehittämiseksi. On kiinnostavaa nähdä, voisiko passin kokemuksia käyttää hyödyksi myös muiden kulttuuritapahtumien yhteydessä, Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla pohtii. Folk-passin hinta on 98 euroa ja sitä myydään Lippupalvelun lippukaupoissa. Seminar Industry Awards Gala Lost In Music Festival Tampere, Finland Vuoden tärkein musiikkibisnestapahtuma rekisteröidy nyt! Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinto Kaj Backlundille Säveltäjä, sovittaja, trumpetisti ja pedagogi Kaj Backlund sai toukokuussa Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinnon ansioistaan rytmimusiikin parissa. Palkitsemisen keskeisin peruste oli Kaj Backlundin mittava ja uraa uurtava työ jazzpohjaisen musiikin teorian, improvisoinnin ja sovittamisen opetuksessa maassamme. Palkintoperustelujen mukaan Backlundin luontainen kiinnostus musiikin rakenteisiin johti väsymättömään ja intohimoiseen sovitusten tutkimiseen ja niiden kirjoittamiseen useille erilaisille yhtyeille ja orkestereille. Määrätietoinen työskentely asian parissa johti myös systemaattisen koulutuksen aloittamiseen Oulunkylän pop/jazz-opistossa 1970-luvun alkuvuosina. Tämä toiminta jatkui ja kehittyi Pop & Jazz Konservatoriossa sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian popja jazzmusiikin koulutusohjelmassa. Niin ikään Sibelius-Akatemian jazzosaston käynnistämisessä Backlund oli keskeisesti mukana. Ennen keskittymistään pedagogin m a r k k u mat t i l a uraansa Kaj Backlund ehti toimia pitkään freelance-trumpetistina ja -sovittajana. Hänen mieltymyksensä big band -sointiin on ilmennyt myös tässä toiminnassa. Backlundia voi luonnehtia hyvin kirjoitetun musiikin puolestapuhujaksi. Hänen tinkimätön työskentelynsä asian eteen on olennaisesti vaikuttanut siihen, että maamme rytmimusiikin taso on myös sovittajien ja pedagogien suhteen noussut kansainväliselle tasolle. Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet Paul Nacke Johansson vuonna 1999 ja Pentti Lasanen vuonna teostory

34 Nootti Korvauksia kotimaiselle tekijälle ja kustantajalle Teosto maksoi päätilityksessään kesäkuussa korvauksia 15,8 miljoonaa euroa suomalaiselle musiikin tekijälle ja kustantajalle. Korvauksia maksettiin teosten vuoden 2007 koti- ja ulkomaanesityksistä sekä tallentamisesta kuva- ja äänitallenteille ja lataamisesta matkapuhelinten soittoääniksi. Korvaukset on maksettu oikeudenomistajien tileille 11. kesäkuuta. Osan viime vuonna saaduista tallennuskorvauksista sekä kaupallisten radioiden ja suurten konserttien korvauksista Teosto on maksanut oikeudenomistajille jo viime vuoden puolella. Teosto keräsi viime vuonna Suomesta esityskorvauksia yhteensä 36,6 miljoonaa euroa. Suurimmat maksajat olivat radio- ja televisioyhtiöt. Tästä tilitetään koti- ja ulkomaisille oikeudenomistajille lähes 90 prosenttia: 84,3 prosenttia henkilökohtaisina tilityksinä ja 5,3 prosenttia suomalaisen musiikin edistämiseen. Yli puolet esityskorvauksista tilitetään ulkomaille. Ulkomaisilta sisarjärjestöiltä Teosto sai viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa euroa niiden keräämiä korvauksia suomalaisten oikeudenomistajien teosten esittämisestä ulkomailla. Musiikin tallentamisesta ääni- ja kuvatallenteille NCB keräsi Suomesta 9,4 miljoonaa euroa. Korvaukset Teosto jakaa radio- ja televisioyhtiöiltä, konserttien ja muiden tilaisuuksien järjestäjiltä, orkestereilta ja soittoäänipalvelujen tarjoajilta saatujen musiikin esitystietojen perusteella. Taustamusiikin käytöstä esimerkiksi yrityksissä Teosto ei pyydä esitystietoja, vaan taustamusiikin käyttökorvaukset jaetaan oikeudenomistajille vuosittain tehtävien musiikinkäyttötutkimusten tietojen perusteella. Muista ilmoittaa kesäfestareiden musiikkitiedot! Jos esiinnyt yksin tai bändisi kanssa jollakin kesän musiikkifestivaaleista, muista toimittaa esityksestä meille ohjelmailmoitus mahdollisimman pian esityksen jälkeen. Näin varmistat, että kaikkien esittämiesi kappaleiden tekijät saavat aikanaan tilityksen esityksestä. Kun esität omia kappaleitasi, saat tilityksen tietysti itse. Jos esität muiden kappaleita, ole reilu myös näiden kappaleiden tekijöitä kohtaan ja tee ohjelmailmoitus, jotta hekin saavat tilityksen! Teosto tilittää suurimpien musiikkifestivaalien esityskorvaukset musiikin tekijöille niin, että kunkin festivaalin tilitys lasketaan erikseen. Niinpä jos festarilla on kymmenen bändiä esiintymässä, mutta vain viisi tekee ohjelmailmoituksen, tilitys menee pelkästään näissä viidessä ohjelmailmoituksessa ilmoitettujen kappaleiden tekijöille. Varmistu siis, että ohjelmailmoitus tulee tehdyksi ja kaikki saavat esityskorvauksensa. Ilmoituksen teet kätevimmin verkkopalvelussamme. Kesän tilityksen erittelyn näet verkosta Selvityksen tilityksestä ja siihen liittyvät erittelyt näet Teoston verkkosivuilta henkilökohtaisilla tunnuksillasi. Tilityslistat löydät Teoston sivuilta kohdasta Verkkoasiointi. Verkossa näet tilityksistä maksupäivät, yhteissummat ja teoskohtaiset erittelyt. Tiedot ovat nähtävillä sekä esitysettä tallennuskorvauksista. Jos sinulla ei ole vielä verkkopalvelun käyttöön tarvittavaa sopimusta ja tunnuksia, voit tilata tunnukset Verkkoasiointi-kohdasta ja saat ne postitse parissa päivässä. Tilityserittelyn lähetämme paperitulosteena vain sitä erikseen pyytäville. Ohjenuora musiikinkustantamisen hyvään käytäntöön Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö -nimiseen asiakirjaan on kirjattu Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n sekä Suomen Säveltäjät ry:n yhteisesti hyväksymä näkemys, jonka tarkoituksena on osaltaan turvata toimivat puitteet musiikin tekijän ja kustantajan sopimussuhteelle. Kyseessä on eräänlainen musiikinkustantamisen ohjenuora, jota noudattamalla osapuolet voivat ennalta ehkäistä sen, ettei sopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta synny erimielisyyksiä. Tarkoituksena on myös tarjota aineksia sovitteluratkaisun löytämiseen, jos erimielisyyksiä kaikesta huolimatta syntyy. Asiakirja on allekirjoitettu 16. huhtikuuta 2008 ja se on tarkoitettu koskemaan ensisijaisesti allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehtäviä kustannussopimuksia. Asiakirja korvaa vuonna 1999 laaditun vastaavanlaisen asiakirjan. Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö on luettavissa Teoston verkkosivuilta kohdasta Tekijät ja kustantajat. 34 teostory

35 TEOSTO-KALENTERI Kesäkuu 2008 Kesäkuun tilityksessä maksetaan: Esityskorvaukset valtakunnallisilla radio- ja TV-kanavilla, Ylen maakuntaradioissa, elokuvateattereissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa vuonna 2007 esitetystä musiikista Esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja isoissa konserteissa esitetystä musiikista Ulkomailta tulleita esityskorvauksia Tallennuskorvaukset ajalta Elokuu 2008 Jos huomasit kesäkuun tilityksessä korjattavaa, toimita meille kirjallinen korjauspyyntö mennessä. Teosilmoitukset, jotka ovat Teostossa viimeistään , ehtivät mukaan joulukuun tilityksiin. Elävän musiikin esitykset USA:ssa Teoston amerikkalainen sisarjärjestö Ascap tilittää musiikin tekijöille esityskorvaukset vain kaikkein suurimmista elävän musiikin esityksistä. Tästä syystä myös suomalaiset musiikin tekijät, joiden teoksia on esitetty Yhdysvalloissa esimerkiksi konserteissa, voivat hakemuksen perusteella saada korvauksen Ascapin kansainvälisestä Awards-ohjelmasta. Korvauksia voit hakea, jos teoksiasi on esitetty tai esitetään Yhdysvalloissa eivätkä Ascapilta tuolta ajalta saamasi korvaukset ylitä :ta dollaria. Korvauksia voivat hakea vain musiikin tekijät, eivät kustantajat. Korvaukset maksetaan saajille Teoston tilitysten yhteydessä. Hakulomakkeita saat oikeudenomistajapalvelustamme, puh. (09) Täytetty lomake pitää palauttaa Teostoon viimeistään Onko rekisterissämme oleva sähköpostiosoitteesi voimassa? Jos haluat saada sähköpostitse tilityksiin, teosilmoituksiin ym. asioidesi hoitoon liittyviä viestejämme, toimita meille voimassa oleva sähköpostiosoitteesi ellet ole jo sitä ilmoittanut! Musiikin tekijöille ja musiikin esittäjille sähköpostitse lähettämistämme viesteistä palautuu jokaisessa postituksessa meille monia lähetyksiä virheellisten osoitteiden takia. Korjaa siis sähköpostiosoitteesi ja tarvittaessa muutkin osoite- ja pankkiyhteystietosi ajan tasalle, jotta tiedot ja tilitykset kulkisivat sujuvasti! Omat yhteystietosihan voit helpoimmin korjata itse verkossa omilla sivuillasi. Teoston verkkopalvelut avattu nyt myös englanniksi Teoston verkkosivujen kirjautumista vaativat palvelut ovat nyt avautuneet myös englanniksi. Palvelut ovat verkkosivujen englanninkielisessä osassa ja ne on tarkoitettu musiikin tekijöille, kustantajille, ohjelmailmoitusten tekijöille ja elävän musiikin tapahtumien järjestäjille. Palvelussa voi tehdä muun muassa teos- ja ohjelmailmoitusilmoituksia, selata musiikkitietoja, seurata omien tilitystensä tietoja ja ilmoittaa tapahtumien laskutustietoja. Myös NCB:n verkkopalvelut nyt käytettävissä Teosto tarjoaa pääsyn myös NCB:n verkkopalveluihin. Oman käyttäjätilisi kautta voit käyttää Album & Track Search -nimistä hakua teostesi tallennetietojen hakuun sekä Distribution Search- ja Distribution Statements -palveluita teostesi tarkempien NCB-tilitystietojen hakuun. Palvelut ovat englanninkielisiä ja tulevat käyttöön kesäkuussa. rokkaa taas R.E.M. Musiikkilehdet Teoston asiakkaille tarjoushintaan Pop Media Oy ja Musiikkikustannus Rondo Oy tarjoavat Teoston asiakkaille lehtiään tilattavaksi tarjoushintaan. Linkki tarjoukseen Teoston verkkosivuilla kohdassa Tekijät ja kustantajat. Episodi Esittelee ensi-iltaelokuvat ja niiden taustat sekä henkilöt elokuvien takana. Episodia kannattaa lukea, jos katsot elokuvia teatterissa, kotiteatterissa tai tv:stä. 12 numeroa vuodessa. Tarjoushinta 41 euroa (norm. 54,90). Inferno Raskaan rockin erikoislehti. Tarjoaa raskasta asiaa laadukkaasti paketoituna. Pohjoismaiden suurin metallijulkaisu. 10 numeroa vuodessa. Tarjoushinta 32 euroa (norm. 42,50). Rumba Vältä huonoa musiikkia! Rumba on rock- ja popmusiikin sanansaattaja, joka uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutiset, esittelee uudet levyt ja bändit ensimmäisenä sekä tuo maailmalta ajankohtaiset aiheet suomalaisille. 24 numeroa vuodessa. Tarjoushinta 42 euroa (norm. 56,50). Rytmi Monipuolisesti musiikista! 1934 perustettu Rytmi on vahva lukupaketti, joka kattaa modernin populaarimusiikin ilmiöiden koko kaaren 1950-luvulta tähän päivään. 8 numeroa vuodessa. Tarjoushinta 32 euroa (norm. 43,50). Rondo Rondo-Classica on jokaisen klassisen musiikin ystävän lehti, joka seuraa tiiviisti musiikkimaailman tapahtumia meillä ja muualla. Reportaaseja, haastatteluja, syventäviä artikkeleita musiikillisista ilmiöistä. Konserttikalenteri, levyarvioita ja tulevan kuukauden musiikkiohjelmat radiossa ja tv:ssä. 12 numeroa vuodessa. Tarjoushinta 51 euroa (norm. 67 euroa). teostory

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot