Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalistoukokuu 2007 Nro 1/2007 Romanikieltä elvytetään ja siirretään tuleville sukupolville kielikerhossa, joka kokoaa saman pöydän äärelle nuoria ja vanhempia. Elämä ja Valo ry:n kieliprojektin tarkoituksena on herättää kiinnostusta romanien omaan kieleen. Kieliprojekti saa rahoitusta mm. Suomen Kulttuurirahastolta ja opetusministeriöstä. Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä lse, millaisia aikuisia tämän päivän lapsista ja nuorista kasvaa, on isien, äitien ja muiden aikuisten vastuulla. Lasten koulun käyntiin panostaminen kotona on tärkeä asia, joka vaikuttaa paljon lasten tulevaisuuteen. Isän ja äidin tukea ja läsnäoloa arjessa tarvitaan, jotta lapsesta kasvaa elämästään selviävä, tasapainoinen aikuinen. Ihmisen itsetunnon peruspohja luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Lapsuusiässä rakennetulla itsetunnolla on suuri merkitys aikuisiän elämänhallinnassa ja valinnoissa. Ei ole yhdentekevää, mitä elämän eväitä vanhemmat antavat lapsilleen. Sisäsivuilla käsitellään laajasti lasten ja nuorten asioita. Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää l Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa romaniäideille ja -isille tietoa ja rohkaisua lastenkasvatuksessa, joka on tärkeä ja vaativa tehtävä. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi takanaan rikkinäinen lapsuus, hän voi itse valinnoillaan päättää, millaiset elämän eväät hän omalle lapselleen antaa. Keskiaukeaman artikkelissa käsitellään lapsen itsetuntoa ja sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Älä anna pahan voittaa itseäsi! Henkinen pahoinvointi ja ahdistuneisuus lisääntyvät huolestuttavasti yhteiskunnassamme. Samalla välinpitämättömyys ja itsekkyys valtaavat alaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut vanhemmuus hukassa jo pitkään. Perheen ihmissuhteet tökkivät pahasti, perheet hajoavat, lasten ja nuorten turvattomuus kasvaa. Jäljet ovat näkyneet kauan aikaa ja nyt leikkaamme niiden tuomaa satoa. Olemme saaneet viime kuukausina lukea ikäviä uutisia. Marraskuussa mies surmasi vaimonsa ampumalla useita laukauksia päähän. Kymmenen lasta jäi orvoksi. Poika surmasi isänsä Viime kuukaudet ovat olleet raskasta aikaa myös romaniyhteisössä. Pienessä ajassa pari nuorta miestä on kuollut ikävällä tavalla, toisen käden kautta. Monissa suvuissa on ollut paljon itkua ja ahdistavaa surua. Elämä on pysähtynyt, lapset itkevät isäänsä. Me täällä Romano Missiossa, lastensuojelujärjestönä työskentelemme etupäässä lasten kanssa ja heidän parhaaksensa. Jo siitäkin syystä tällaisia järkyttäviä tapahtumia pohtii lapsen näkökulmasta katsottuna. Mieli on täynnä erilaisia kysymyksiä: Miten lapset selviävät isän äkillisestä menehtymisestä? Miten tällaisia perheitä voidaan tukea ja auttaa? Miten tätä surua ja tuskaa voidaan purkaa? Mitä tästä seuraa? Keihin kaikkiin menetyksestä nouseva viha heijastuu? Mikä saa nuoret miehet tekemään tällaisia tekoja? Miten tämä kierre katkaistaan? Toimistossa on käynyt näitä yksin lastensa kanssa jääneitä äitejä. Kun kohtaa tällaisen menetyksen ja surun murtamia ihmisiä, kokee itsensä avuttomaksi ja pieneksi. Sanat takertuvat kurkkuun, niitä ei yksinkertaisesti löydy. Sydämestä vain purkautuu hiljainen rukous: Auta hyvä Jumala näitä ihmisiä, anna heille voimaa käydä tämän raskaan surun lävitse. Jo parin vuosikymmenen ajan olemme myös romaniyhteisössä tiedostaneet nuorisomme kasvavat ongelmat, juurettomuuden ja huumeiden tuoman rappion. Olemme ummistaneet silmämme totuudelta, tuudittaneet itseämme uneen: kyllä vahva ja vanha kulttuurimme kantaa meitä. Tämä filosofia on kääntynyt meitä vastaan. Nyt viimeistään on aika herätä ja katsoa totuutta silmiin. Tällaiset raskaat koettelemukset koskettavat koko romaniyhteisöä. Niiden tuomat vaikutukset; viha ja katkeruus heijastuvat pienessä yhteisössä laajalle ja vaikuttavat moniin sukuihin ja ennen kaikkea tuhoavat lapsen maailman jo pienenä. Sydämeen iskostuu viha ja katkeruus. Pahaolo heijastuu välittömästi lapsen käytöksessä, se täyttää koko elämän. Aikuisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota miten näitä ikäviä asioita käsitellään lasten aikana ja heidän kanssaan. Jumalan sana koskettaa meitä ja näyttää yhteisöllemme oikean suunnan mihin edetään: Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan näin sanoo Herra. (Room. 12:17-19) Nyt tarvitaan avointa ja rehellistä keskustelua ja toimenpiteitä. Emme voi odottaa, että yhteiskunta hoitaa ja huolehtii. Meidän on itse romaniyhteisönä otettava vastuu toisistamme; lapsista ja nuorista. Meillä ei ole varaan antaa pienen yhteisömme tuhota itseään sisältä päin. Mielestäni romanijärjestöjen pitäisi mahdollisimman pian kokoontua yhteisen pöydän ääreen ja vakavasti pohtia mitä on tehtävissä, miten katkaistaan tämä kierre ja estetään tapahtumien eteneminen. Nyt tarvitaan sitä kuuluisaa yhteishenkeä, vastuun ottamista; selkeää toimintaa. Jossitteluihin ja syyllistämisiin ei ole aikaa. Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme. (Room.14:19) romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2007 Leena Rauhala Jeppe Isberg Unto Jääpuro Väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri Uljas Sami Valentin Paula Åkerlund Päivi Rask-Helin Anne Nurminen varajäsen KESKUSTOIMISTO puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista sosionomi kulttuuriohjaaja psykologi Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja sähköposti: Timo Jokela talouspäällikko Mervi Pamukci toimistosihteeri sähköposti: Tuula Nyman kenttäsihteeri Kimmo Ollikainen projektipäällikkö KENTTÄTYÖ Tuula Nyman kenttäsihteeri puh. (09) , GSM sähköpostiosoite: PERHETYÖPROJEKTI Kimmo Ollikainen projektipäällikkö GSM sähköposti: Jaana Ruusumeri kenttätyöntekijä GSM Seppo Ärling osa-aikainen kenttätyöntekijä PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: LAHDEN PIENRYHMÄKOTI Matkamiehenkatu 11, Lahti Puh. (03) fax (03) Johtaja Hanna Pekonen Sähköpostiosoite: KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva Timonen Sähköpostiosoite: ROMANINUORTEN OPISTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa Eduskuntavaaleissa monta romaniehdokasta 4 Lapsen tarpeet ovat aikuisten laki 6 Romanilasten koulutus ajokortti työhön 6 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille 7 Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää 8 Koulutus väylä parempaan huomiseen 10 Romanikielen lautakunta huoltaa kirjoitettua ja julkista romanikieltä 11 Valkoisen ruusun ritarikunnan mitali Henry Bollströmille 12 Raamatun sanaa romanikielellä ja suomeksi 12 Elämä on elettävä nyt! 13 Työelämävalmennusta romaniväestölle Haminassa 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 Elämää ja Valoa jo yli 40 vuotta 16 Pienistä puroista kasvaa VOIMAKAS VIRTA Romanijärjestöissä on aina ollut monta pientä ja joskus yksinäistakin toimijaa. Monissa yhdistyksissä on vain muutama tekijä eikä tapahtumiin ole ollut paljon varoja. Moni on uupunut työssä ja yhdistykset ovat saattaneet jäädä lepäämään joskus vuosiksikin. Kuitenkin yhdistysten voimavarana on aina ollut vapaaehtoistyö, jonka turvin järjestöjen aatteellinen ja toiminnallinen perusajatus on säilynyt vaikeinakin vuosina. Romanijärjestöillä on omat syntyhistoriansa ja toiminta on kohdistunut kunkin järjestön omaan jäsenistöön, mikä sinänsä on arvokasta, koska jäsenistön yhdyssiteenä toimiminen on järjestötoiminnan voimavara. Viime vuosina kiinnostus romaniväestön kulttuuria ja elämänolosuhteita kohtaan on yhteiskunnassamme kasvanut. Viranomaistahoilla on annettu arvostusta niille aloitteille, joita järjestöiltä on tullut. Opetusministeriö, opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys ovat Rakel Hiltunen Numero 2/2007 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry konkreettisesti lähteneet tukemaan erilaisia hankkeita, joita järjestöt ovat esittäneet. Romano Mission 100-vuotisjuhlat osoittivat järjestöllä olevan laajat yhteistyösuhteet hyvin monien yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Suomen Romaniyhdistyksellä taas on hyvät yhteistoimintasuhteet Helsingin sosiaalivirastoon. romanijärjestöillä yhteinen tavoite kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy päätoimittaja: Tuula Åkerlund toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Suomen Kirkko-Mediat Oy taitto ja kuvien käsittely: Valfrid Åkerlund/Grafimus Oy toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Tuula Åkerlund, Valfrid Åkerlund, Airi Markkanen. kansikuva: Juhani Valentin tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 13 euroa. Jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta: 70 snt/pmm Erilaisista taustoista huolimatta kaikilla romanijärjestöillä on sama tavoite: halu toimia romaniväestön hyväksi. Nyt on tultu uudelle vuosituhannelle ja pikkuhiljaa on alkanut itää siemen: Entäpä jos yhdistäisimme voimiamme ja asiantuntemustamme? Mitä sillä saavutettaisiin? Yhä useammin ovat järjestöjen edustajat ottaneet toisiinsa yhteyttä ja kysyneet, miten ja missä meidän voimamme ja osaamisemme kohtaavat. On mietitty, olisiko toisaalta olisi parempi erikoistua ja panostaa syvemmin jonkin asian hoitoon vai antaa apua ja asiantuntemusta toiselle järjestölle. Syvenevä yhteistyö ei ole pois kunkin järjestön omasta toiminnasta tai jäsenistön eduista. Esimerkkinä voisimme puhua Romano Mission ja Suomen Romaniyhdistyksen mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä. Romano Missio on erikoistunut vuosikymmenien aikana lastensuojelu- ja perhetyöhön. Romaniyhdistys on taas enenevässä määrin kohdistanut toimiaan vanhusten hyvinvointiin. Silti nämä ovat samanlaisia perheen asioita, joskus jopa samojen ihmisten asioita. Suomen Romaniyhdistys on saanut RAY:n tuella käynnistettyä romanivanhusten palvelutarpeen kartoituksen. Järjestöillemme voisi nousta yhteiseksi haasteeksi romanivanhusten aseman parantaminen. Vanhuksia askarruttavat nuorten asema ja vaikeudet. Yhtä hyvin nuoret ja työikäiset ihmiset kantavat vastuuta vanhuksista. Sosiaalipolitiikassa ja viranomaistoiminnassa ihmisen elämänkaari pyritään näkemään kokonaisvaltaisena. Esimerkiksi Helsingin sosiaaliviraston tunnus on vauvasta vaariin. Romanilasten ja -nuorten tasavertaisuus koulunkäynnissä, opiskelussa ja työelämässä ovat Romanilasten ja -nuorten tasavertaisuus koulunkäynnissä, opiskelussa ja työelämässä ovat suuria tulevaisuuden haasteita sekä järjestöjemme yhteistyölle että koko yhteiskunnalle, kirjoittaa Rakel Hiltunen. Aikaisemmin haasteet olivat vielä suurempia. Eteenpäin on jo menty. Kuva vuodelta 1966 Kuopion leiriltä. painopaikka: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy, Kokkola tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Sähköposti: Internet: ISSN suuria tulevaisuuden haasteita sekä järjestöjemme yhteistyölle että koko yhteiskunnalle. RaKeL hiltunen suomen Romaniyhdistys ry:n hallituksen pj. helsingin kaupunginvaltuuston pj.

3 4 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Eduskuntavaaleissa nyt monta Maaliskuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa on ehdokkaana nyt ennätysmäärä romaniehdokkaita. Tällä aukeamalla esittelemme romaniehdokkaita ja heidän tavoitteitaan. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla on äänioikeus, jota kannattaa käyttää. Vaaleissa tärkeää muistaa, että ketä tahansa ei voi äänestää. Äänestää voi vain niitä ehdokkaita, jotka ovat ehdolla samassa vaalipiirissä, jossa itse asut. 1. Kuka olet? Missä vaalipiirissä olet ehdokkaana? 2. Miten haluat esitellä itsesi? 3. Miksi asetuit eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi? 4. Mitä asioita haluat erityisesti ajaa, jos sinut valitaan? 5. Miten mielestäsi romanien yhteiskunnallista asemaa voitaisiin parantaa? 6. Miten mielestäsi romanit itse voivat vaikuttaa siihen, että heidän yhteiskunnallinen asemansa kehittyisi samanlaiseksi kuin muilla suomalaisilla? Malla Laiti Olen 49-vuotias. Puolueeni on Kristillisdemokraatit ja vaalipiirini Uudenmaan vaalipiiri. Kotipaikkani on Vantaa. 2. Olen Porttilan Feijan (Grönfors) tyttö Kiuruvedeltä. Asun Tikkurilassa perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu kolme aikuistuvaa poikaa ja Martti, joka on saamelainen. Koulutukseltani olen sosiaalikasvattaja. Etelä-Suomen lääninhallituksessa olen työskennellyt yhdeksän vuotta. Nyt toimin alueellisen romaniasian neuvottelukunnan suunnittelijana. Olen koko aikuisiän toiminut työtehtävissä, joissa on ollut mahdollista ajaa romanien asemaa. 3. Koen omasta elämästäni johtuen osaavani asettua monenlaisten ihmisten asemaan. Jos voin omalla työpanoksellani olla vaikuttamassa romanien mahdollisuuksiin olla tasavertaisina osallistujina gaajeitten kanssa, tahdon olla siinä mukana. 4. Haluan kaikissa toimissani olla edistämässä sitä, että romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat ja kaikki suomalaiset saisivat yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Lapsi sinällään on arvokas, ja häntä täytyy suojella, rakastaa ja varoa rikkomasta. Yksinhuoltajaperheille on osoitettava enemmän tukea ja perheneuvolatyötä on tehostettava. Työttömille, pitkäaikaistyöttömille, romaneille ja maahanmuuttajille tulee järjestää räätälöityä koulutusta. Koulutusta on kohdennettava aloille, joilla on ja tulee olemaan työvoimapulaa. Iäkkäät ihmiset ovat arvokkaita. He ovat antaneet meille ja nyt on meidän vuoro antaa heille. Iäkkäiden ihmisten hoitamiseen pitäisi saada 4000 uutta hoitajaa. 5. Romanien täytyy pystyä osallistumaan yhteiskuntaan samalla tasolla kuin valtaväestö. Yhteiskunnassamme on jo kaikki tarvittavat rakenteet, mutta me romanit emme välttämättä osaa niitä hakea. Tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä. 6. Romanit tarvitsevat ammattiin valmistavaa koulutusta. Koulutuksen kautta saamme mieluista työtä, jota jaksaa tehdä ja jonka kautta saamme elämään muunkinlaista sisältöä. Vanhempien on keskityttävä lasten koulunkäyntiin. Koulutus ja työelämässä mukana oleminen eivät vie meiltä pois meidän omaa itseämme, mustalaisuutta. 206 Miranda Vuolasranta 1. Olen 47-vuotias Soittaja-Santun Pekan ja Helli-vainaan tyttö Keski-Suomesta Suolahdesta. Asun nykyään Espoossa. Puolueeni on Sosiaalidemokraatit ja ehdokkaana olen Uudenmaan vaalipiirissä. 2. Minulla on kolme jo aikuista lasta. Olen toiminut 28 vuotta työelämässä mm. opetusmateriaalin tuottajana, sosiaali- ja terveysministeriössä Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä sekä erityisasiantuntijana kansainvälisessä yhteistyössä Euroopan neuvostossa Strasbourgissa Suomen ulkoasiainministeriön edustajana. Toimin Suomen edustajana Euroopan Romani Foorumissa (ERTF), Euroopan Romanien Informaatiotoimiston (ERIO) hallituksen puheenjohtajana, romanikielen lautakunnan jäsenenä (KOTUS) ja Suomen romanijärjestöjen nimittämän kattojärjestö selvitystyöryhmän puheenjohtajana. 3. Ihmisten yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka toteutuminen käytännössä vaatii vielä paljon työtä. Perinteitä kunnioittava kasvatus on luonut minulle vahvan identiteetin, koulutus ja pitkä työelämän kokemus ovat antaneet kokemusta vastata yhteiskunnan haasteisiin. Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon ja maailmankatsomukseni pohjautuu kristillisiin arvoihin ja selkeään henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalaan. 4. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja oikeutta kohtuulliseen asumiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järkeistämistä, joka ottaa huomioon heikommassa asemassa olevien tarpeet. Vanhus- ja veteraanihuollon toimivuutta sekä oikeutta työhön taustasta riippumatta. On etsittävä keinoja työllistää erilaisista taustoista tulevia työnhakijoita. Koulutuksen tukeminen on avain parempaan tulevaisuuteen. Yhteisvastuun ottaminen on romanikulttuurin hengen mukaista. Se ottaa kantaa ja puuttuu tarvittaessa vaikeisiin tilanteisiin. 5. Koulutuksella ja säilyttämällä oma vahva romani-identiteetti sekä osallistumalla ympärillä olevan yhteiskunnan toimintaan. 6. Osallistumalla, osallistumalla ja osallistumalla! Romaniutta kaalomaisuutta on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hallita ympärillä olevia muutoksen haasteita. Aahhen Deuleha! 5 Eija Grönfors 1. Olen mukana Kristillisdemokraateissa. Asun Pirkkalassa ja vaalipiirini on Pirkanmaa. Perhe: aviomies Mertsi ja kolme aikuista lasta. 2. Ammatti: lähihoitaja. Koulutus: lähihoitaja, mielenterveysja päihdetyö Luottamustoimet: Tampereen käräjäoikeuden lautamies, Kristillisdemokraattien Pirkkalan osaston vpj. 4. Haluan auttaa yhteiskunnan syrjäytyneitä. Haluan, että kristilliset perusarvot olisivat esillä politiikassa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten asiat ovat minulle tärkeitä. Romanien asioissa tärkeää on saada nuorille koulutusta. 5. Syrjintä on lailla kiellettyä, mutta asennekasvatusta pitäisi lisätä. Romaneita pitää kohdella tasa-arvoisesti. Samalta viivalta pitäisi lähteä. Tästä syystä ei pidä luoda mitään erityislainsäädäntöä romaneja varten, vaan jo olemassa olevaa lainsäädäntöä tulee käyttää tehokkaammin romanien hyväksi. 6. Romanien on alettava toimimaan. On otettava asioista selvää, opiskeltava ja tarvittaessa uskallettava pitää puolensa lain antamin keinoin. Työ on varmasti raskasta ja vie aikaa. Ilman ei kuitenkaan synny mitään. 225 Harri Bollström 1. Olen kotoisin Lohjalta, Matin ja Aino-vainaan poika. Olen Kristillisdemokraattien ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. 2. Valmistuin Lohjan ammattikoulusta autonasentajaksi. Olen työskennellyt Yleisradiossa 23 vuotta postilähettinä, postikeskuksen työnjohtajana. Olen nyt toiminut pääluottamusmiehenä viisi vuotta. Uskoon olen tullut Lohjalla vuonna Muutin Espooseen yli kymmenen vuotta sitten ja Herra johdatti minut Espoon helluntaiseurakuntaan. Kuulun Espoon helluntaiseurakunnan hallitukseen. Olen myös romaninuorten yhdistyksen puheenjohtaja. Romaninuorten yhdistys on hengellinen nuorten tukijärjestö. 4. Perusasiat, perheiden hyvinvointi, työpaikkojen saanti ja yleinen turvallisuus, koskettavat jokaista ikäluokkaa. Tuloerot ovat kasvaneet ja perheitä, jotka tarvitsevat romaniehdokasta apua jokapäiväisessä elämässä, on yhä enemmän. Myös henkiset ja hengelliset arvot ovat monissa perheissä hukassa. Tähän pitäisi puuttua voimakkaasti. 5. Koulutus, yhteiskunnallisiin asioihin osallistuminen ja romanien oman aktiivisuuden lisääminen ovat keinoja, joilla romanit voivat parantaa yhteiskunnallista asemaansa. Romanien erilainen koulutus ja lähtötaso pitäisi huomioida haettaessa koulutuspaikkoihin. Pitäisi järjestää mahdollisuuksia parantaa keskiasteen koulutusta. näin ÄÄnestetÄÄn eduskuntavaaleissa Eduskuntavaalit pidetään tänä keväänä. Joka neljäs vuosi pidettävissä vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan mm. säätämään lakeja ja päättämään tärkeistä asioista. ketkä saavat äänestää? Äänioikeus on kaikilla täysi-ikäisillä suomalaisilla, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Jokainen äänioikeutettu saa postissa äänioikeudesta kertovan ilmoituskortin helmikuussa. tuksen merkitys kasvaa koko ajan, eikä ihminen ole koskaan liian vanha oppimaan uutta. Väinö Lindberg 1. Olen 68-vuotias ja kuulun Kristillisdemokraatteihin. Asun ja elän Suomen Turussa. Vaalipiirini on Varsinais-Suomi. Perheeseeni kuulu vaimoni Tuula ja Petteri sekä hänen perheensä, Valentina, Joonas ja Sofia. Tämä kortti on hyvä ottaa mukaan, kun käy äänestämässä. Ilmoituskortissa kerrotaan äänestyspaikan osoite. Jos ilmoituskorttia ei tule postissa, kannattaa ottaa yhteyttä maistraattiin ja varmistaa oma äänestysoikeus. Milloin äänestetään? Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina Silloin saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty kotiin tulleeseen ilmoituskorttiin. Missään muualla ei silloin voi äänestää. Vaalipaikalla pyydetään näyttämään henkilöllisyystodistus. Ota se siis mukaan lähtiessäsi äänestämään. Miten äänestetään ennakkoon? Äänestää voi myös ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoäänestysaika on Silloin voi käydä äänestämässä ennakkoäänestyspaikassa missä tahansa Suomessa. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat mm. postikonttorit ja monet kunnanvirastot. Vaalipaikalla pyydetään näyttämään henkilöllisyystodistus. Se kannattaa olla mukana. 6. Jo nyt vanhemmat kannustavat lapsiaan käymään koulua ja kouluttamaan itsensä. Pitäisi tukea vanhempia ja parantaa koulun ja vanhempien yhteistyötä. Monet toimivat erittäin aktiivisesti seurakunnassa, tästä on pieni askel mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Pidän romaneja etulyöntiasemassa, kun on kysymys yhteisten asioiden hoidosta. Romanit ovat kasvaneet ottamaan vastuuta lähimmäisistään. Romanikulttuuriin kuuluu luonnostaan yhteisöllisyys ja toisistaan välittäminen. Meidän pitää vain rohkeasti lähteä mukaan toimintaan sekä rohkaista muitakin osallistumaan. Siunatkaa lapsia ja tukekaa heitä koulunkäynnissä. Koulunut mm. Romano Mission toiminnanjohtajana ja järjestön hallinnossa lähes 35 vuotta. Olen toiminut romaniasiain neuvottelukunnassa lähes 35 vuotta. Olen toiminut Turun kunnallispolitiikassa vuodesta Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi minulle sosiaalineuvoksen arvon ja nimen sekä sain valkoisen ruusun ritarimerkin Jouduin kokemaan syrjintää lapsena koulussa. Ne ajat synnyttivät halun vaikuttaa yhteiskunnan eriarvoisuuden poistamiseksi. 2. Koulutukseltani olen pastori. Opiskelin Vapaakirkon teologisessa opistossa ja valmistuin papiksi 1960-luvulla. Pitkän työurani olen tehnyt valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla. Olen toimiomaleimaisella kulttuurillaan. Vuoden 2006 RONK:n juhlateemaa romanit toimijoina yhteiskunnassa voisi jatkaa ja kehittää romanit yhteiskunnassa ja eduskunnassa. Kristillinen arvopohja kaikelle. 4. Yhdenvertaisuuden ja tasaarvon toteutuminen yhteis Armas Åkerlund kunnassa. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten elämänolosuhteiden kohentuminen. Kestävän kehityksen ajatus, joka suojelee luontoa ja ilmastoa. 5. Lasten varhaiskasvatus ja esiopetus 100-prosenttiseksi. Peruskoulun ja jatko-opintojen loppuun saattaminen ja sitä kautta yhteiskuntaan ja työelämään. Perheiden tukeminen. 6. Osallistumalla, äänestämällä ja olla toimijoita muissakin kuin omissa asioissaan. Osallistumalla yhteiskunnan monimuotoiseen kehittämiseen. Rikastuttaa yhteiskuntaa Ennakkoäänestyspaikan vaalikopin seinällä sen vaalipiirin ehdokkaiden nimet ja numerot, jonka alueella äänestyspaikka on. Jos äänestät ennakkoon jossakin muualla kuin omassa vaalipiirissäsi, voit pyytää äänestyspaikalla olevalta vaalivirkailijalta nähtäväksi oman vaalipiirisi ehdokaslistojen yhdistelmän. Siinä on kaikkien oman alueesi ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot. ketä saa äänestää? Suomi on jaettu 15 vaalipiiriin. Äänestää saa vain sen vaalipiirin ehdokasta, jonka alueella itse asuu. Esimerkiksi Lahdessa asuva henkilö saa äänestää vain Hämeen vaalipiirin ehdokasta ja Kajaanissa asuva vain Oulun piirin ehdokasta. Jos asut Uudellamaalla Vihdissä, voit äänestää Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita, mutta et Helsingin ehdokkaita. Helsingissä on eri vaalipiiri. Esimerkiksi jos asut Vihdissä ja tarkoituksesi on äänestää tuttavaasi, joka ei ole Uudenmaan vaan Helsingin vaalipiirin ehdokas numero 999, äänesi 1. Olen 62-vuotias hovimestari, yrittäjä, eläkeläinen Raahesta, syntynyt Haapavedellä. Olen Kristillisdemokraattien ehdokkaana Oulun vaalipiirissä. Tulin 1960-luvulla Raaheen Rautaruukkia rakentamaan. Armeijan ja Ravintolakoulun jälkeen toimin 23 vuotta Helsingissä ravintola-alalla mm. baari- ja hovimestarina. Sen jälkeen tulin takaisin Raaheen. Toimin täällä samalla alalla ja yrittäjänä ennen eläkkeelle jäämistäni. Olen ollut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan menee Uudenmaan piirin ehdokkaalle numero 999. Kannattaa etukäteen varmistaa, että äänesi menee varmasti oikealle henkilölle. Miten äänestys tapahtuu? Äänestyspaikalla ja vielä äänestyskopissa on esillä vaaliluettelo, jossa on ehdokkaiden VAALIPIIRIEN NUMEROT: liitossa jäsenenä ja Ylivieskan osastossa hoitajana ja luottamusmiehenä. 2. Arkisia ilonaiheita ovat perheeni, johon kuuluu vaimoni ja neljä aikuista eri ammateissa toimivaa lasta sekä viisi lastenlasta. Olen saanut olla uskossa yli 20 vuotta. Herra on siunannut myös lapsiani samalla tiellä. Iloitsen myös 39 vuotta kestäneestä ja yhä jatkuvasta avioliitosta Kirsti-vaimoni kanssa ja terveydestä. 3. Olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa, koska kansanedustajana pystyisin paremmin vaikuttamaan asioihin, joihin tahtoisin muutosta. Lähellä sydäntäni ovat heitteille jätetyt vanhukset ja yksinhuoltajaäidit tai -isät lapsineen. 4. Lähdin mukaan eduskuntavaaleihin, koska kansanedustajana pystyisin paremmin vaikuttamaan asioihin, joihin tarvitaan muutosta. Kristillisdemokraattina voin toimia oman vakaumukseni mukaisesti kristillisen arvomaailman pohjalta ja tehdä voitavani heikoimmassa asemassa olevien lähimmäisteni hyväksi. Tärkeintä minulle on, että kaikilla suomalaisilla olisi riittävä toimeentulo ja elämisen arvoinen elämä. Itkin, kun minulla ei ollut kenkiä kunnes näin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja nimet ja numerot. Vain ehdokkaan numero merkitään selkeästi äänestyslippuun, ei mitään muuta. Jos et kykene kirjoittamaan numeroita vaalilippuun, voi käyttää haluamaasi avustajaa. Myös vaalipaikalla olevat vaalivirkailijat auttavat. Myös sairaaloissa, vankiloissa ja kotona äänestäminen on mahdollista tietyin edellytyksin. 1. Helsingin vaalipiiri 2. Uudenmaan vaalipiiri 3. Varsinais-Suomen vaalipiiri 4. Satakunnan vaalipiiri 5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 6. Hämeen vaalipiiri 7. Pirkanmaan vaalipiiri 8. Kymen vaalipiiri 9. Etelä-Savon vaalipiiri 10. Pohjois-Savon vaalipiiri 11. Pohjois-Karjalan vaalipiiri 12. Vaasan vaalipiiri 13. Keski-Suomen vaalipiiri 14. Oulun vaalipiiri 15. Lapin vaalipiiri

4 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Lapsen tarpeet ovat aikuisten laki Yleinen pahoinvointi ja köyhyys yhteiskunnassamme ovat lisääntyneet. Yleisimmät syyt näihin ovat päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Suurimmat laskun maksajat tästä pahoinvoinnista ovat lapset ja nuoret. Kyvyttömyys asettaa lapsen tarpeet etusijalle on näkyvä piirre kaikissa lastensuojelun toimenpiteitä tarvitsevissa perheissä. Varhainen puuttuminen lasten turvallisuuden takaamiseksi on ensisijainen tavoite. Varhaiseen puuttumiseen edellytykset antaa lastensuojelulain kokonaisuudistus, jota on odotettu pitkään. Laki antaa edellytykset puuttua lasten pahoinvointiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, parantaa lastensuojelutyön laatua, edistää kuntatason lastensuojelun ja lapsipolitiikan suunnitelmallisuutta ja selventää kuntien välistä kustannusten jakoa. Tärkeimpiä muutoksia on myös se, että laki selkiyttää asianosaisten oikeusturvaa lapsen huostaanottoprosessissa. Kokonaisuudessaan laki siis tulee vahvistamaan lastensuojelutyön lapsilähtöisyyttä ja konkretisoi lapsen edun määrittelyä. Tähän kuuluu lapsen henkilökohtainen tapaaminen viranomaistaholta sekä hänen läheisverkostonsa kartoittaminen. Lapsen omaa osallistumista ja vaikuttamista tulisi uudistetussa laissa kuitenkin vielä enemmän korostaa. Olen toiminut Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa romaniväestön koulutusyksikön johtoryhmän puheenjohtajana kaksi vuotta. Koulutusyksikössä tehdään työtä romanilasten perusopetuksen kehittämiseksi. Työ on vielä kesken. Punaisena lankana romanien koulutusyksikössä on ollut ajatus siitä, että koulutus on ajokortti työhön. Suomi on sivistyksen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin vahva maa. Siksi on sääli, etteivät romanilasten koulutusmahdollisuudet ole tasa-arvoisia kaikissa Suomen kunnissa. Romanilapset eivät osallistu juuri lainkaan esiopetukseen, Lapsella oikeus kasvurauhaan joka valmistaisi romanilapsia tulevaan koulutyöhön. Kaikilla romanilapsilla ei ole myöskään mahdollisuutta opiskella äidinkieltään ja kulttuuriaan. Ja aivan liian monesti useiden koulumuuttojen jälkeen osaavakin romanioppilas siirretään erityisopetukseen. Tulevaisuudessa näihin epäkohtiin on puututtava, koska ne vaikuttavat romaninuorten työllistymiseen. Samalla on tuettava romaniperheiden kasvatustyötä. Romaniperheet tarvitsevat kaiken tuen ja arvostuksen. Pienillä parannuksilla päästään suuriin vaikutuksiin. Opetushallituksen romaniväestön koulutusyksikkö ei pysty Lapsi on kuin puutarha, jota on taidolla hoidettava, jotta lapsi kukoistaisi ja saavuttaisi sen tehtävän ja olemuksen, mihin hänet on luotu ja tarkoitettu. Vastuu on meidän kaikkien yhteinen, kirjoittaa Leena Rauhala. Lapsella on oikeus kasvurauhaan. Tämän turvaamiseksi on lapsen saatava turvallinen kasvuympäristö, jossa hänen ei tarvitse pelätä mitään. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös riittävä yöuni, terveellinen ja riittävä ravinto sekä koulutus, joka avaa väylän haluttuun, parempaan ja laadukkaampaan elämään. Perhe on nuorelle kaikkein tärkein asia ja siksi kouluttautumiseen tarvitaan ensisijaisesti vanhempien tukea ja kannustusta. Yhteiskunnan tehtävä on tukea lapsia heidän mahdollisissa koulutuksellisissa erityistarpeissaan. Lasten ja nuorten yksilöllisiä valmiuksia tulee sekä vanhempien että koulun tukea ja auttaa heitä löytämään oma ammattialansa. Ennaltaehkäisevä toiminta on aina inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavampaa kuin jälkien korjaaminen. Lastensuojelussa avohuollon palveluiden tulee olla ensisijaisia, koska niillä voidaan ehkäistä mm. huostaanottojen tarvetta, joita on hälyttävän paljon. Kotipalvelut sekä perhe- ja kasvatusneuvoloiden palvelut ovat edelleen laman jälkeisessä jamassa. Tämä asia tulisi kiireesti korjata, sillä palveluiden käyttö korreloi suoraan perheiden hyvinvointiin. Perheiden rikkoutuminen, vanhempien työttömyys ja toisaalta työpaineet, päihteet sekä mielenterveyskriisit uhkaavat lasten psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Laki ei riittävästi velvoita valtiota ja kuntia ennaltaehkäisyyn. Painopiste on tällä hetkellä korjaavilla toimenpiteillä. Romanilasten koulutus on ajokortti työhön yksin kaikkia edellä mainittuja epäkohtia korjaamaan. Siksi remonttimiehiksi tarvitaan meitä kaikkia. Meidän tulee verkostoitua. Nyt olisi aika tehdä parempaa yhteistyötä. Hyvät yhteistyöideat ovat nyt tarpeen. Haastan Sinut mukaan yhteiseen hedelmälliseen kehittämistyöhön: aloitetaan tänään romanilasten oppimisen vallankumous! Minna Lintonen Kansanedustaja Minna Lintonen Lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi olisi asuinpaikasta tai vanhempien sosiaalisesta asemasta riippumatta turvattava aamu- ja iltapäivätoiminta, mahdollisuus liikuntaharrastuksiin ja taidekasvatukseen sekä nuorille tilaisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin. Lapsissa on tulevaisuus. Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet yksilökeskeisyyden suuntaan, mutta toivon, että vielä löydämme koko kylä kasvattaa -hengen uudelleen. Perheiden hyvinvointiin perustuu yhteiskunnan hyvinvointi ja turvallisuus. Tämän edistämiseen tulee meidän kaikkien sitoutua. Lapsi on kuin puutarha, jota on taidolla hoidettava, jotta lapsi kukoistaisi ja saavuttaisi sen tehtävän ja olemuksen, mihin hänet on luotu ja tarkoitettu. Vastuu on meidän kaikkien yhteinen. Leena Rauhala Kansanedustaja (kd) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Romaniasiain neuvottelukunta toteuttaa vuoden 2007 teemaa: Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille Romaniasiain neuvottelukunta juhli viime vuonna 50-vuotista toimintaansa. Tänä vuonna tavoitteena on edistää oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumista. Tämän vuoden teema on Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Teemavuoden tavoitteena on edistää oik e u d e n m u k a i s e n yhteiskunnan toteutumista. Tähän tavoitteeseen pyritään lisäämällä tietoisuutta vähemmistöjen ja erityisryhmien oikeuksista, vahvistamalla syrjinnän vaarassa olevien ihmisten ja ryhmien edustusta sekä lisäämällä ihmisten ja väestöryhmien keskinäistä arvostusta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa yhteenkuuluvuutta poistamalla stereotyyppisiä käsityksiä, ennakkoluuloja ja väkivaltaa. Teemavuonna Suomessa käynnistyy viisi isoa sateenkaarihanketta, jotka ovat näkyvyys-, taide-, liikunta- ja työelämähanke sekä hanke, joka kartoittaa oikeuksien toteutumista. Kaikissa hankkeissa eri syrjintäperusteet ovat mukana läpäisyperiaatteella. Lisätietoa teemavuodesta: Viime keväänä 50-vuotisjuhlat Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) 50-vuotisjuhlat pidettiin viime huhtikuussa Helsingissä. Samassa yhteydessä julkaistiin myös neuvottelukunnan toiminnasta kertova juhlakirja ja myönnettiin ensi kertaa Paarkiba-tunnustus romaniasioissa ansioituneelle henkilölle. Tunnustuspalkinto ojennettiin Tasavallan presidentti Tarja Haloselle Presi- Romaninuorten lauluryhmä esiintyi Romaniasiain neuvottelukunnan viime vuonna pidetyissä 50-vuotisjuhlissa. Tänä vuonna tavoitteena on edistää oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumista. Vuoden teema on Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. dentinlinnassa neuvottelukunnan toukokuisen vierailun yhteydessä. Kattojärjestö Romaniasiain neuvottelukunta tuki viime vuonna romanijärjestöjen liiton muodostumista järjestämällä järjestöille seminaarin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Helmikuussa pidetyssä seminaarissa käytiin läpi romaniasioiden kansainvälistä ulottuvuutta ja sen suhdetta kansalliseen toimintaan. Toukokuussa järjestöt kutsuttiin koolle keskustelemaan kattojärjestöstä vielä lisää ja elokuussa järjestöt kokoontuivat RONKissa muodostaen yhteistä liittoa suunnittelevan työryhmän. Kokouksessa valitut suunnitteluryhmän jäsenet työstävät prosessia eteenpäin. Romanit ja media seminaari Romaniasiain neuvottelukunta järjesti yhdessä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kanssa kesäkuussa romanit ja media -seminaarin. Seminaarin alustusluennossa mm. tutkija Pentti Raittila Tampereen yliopistosta totesi tutkimuksien pohjalta, että romanit ovat mediassa useimmiten kohde, ei toimija. Hän kritisoi myös romanikulttuurin liiallista eksotisointia. Jutuissa etnisen alkuperän mainitseminen toimii myös usein kielteisenä ryhmittämisenä. Seminaarin paneeliin osallistui keskustelijoita mm. Yleisradiosta, Suomenmaa-lehdestä, Journalistiliitosta ja romaniorganisaatioista. Romanien medianäkyvyys on ryhmän kokoon verrattuna melko hyvä ja suunta on lisääntymään päin. Uudesta ajattelutavasta kertoo osanottajien mielestä se, että media haluaa kertoa nykyään tavallisten romanien elämästä, ei ns. julkkisromaneista. Myönteisemmän asennoitumisen lisäämisestä huolimatta toivottiin, että romanit itse käsittelisivät julkisesti myös ongelmiaan. Mediassa tasa-arvon nähtiin monen mielestä olevan sitä, että romanit huomioidaan monipuolisesti erilaisissa rooleissa, ja että etninen alkuperä nostetaan esille vain silloin kun sillä on merkitystä. Neuvottelukuntien neuvottelupäivät Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja valtakunnallinen neuvottelukunta kokoontuivat viime syyskuussa Kokkolaan keskustelemaan paikallisesta toiminnasta ja yhteistyöstä. Romaniasiain neuvottelukunta, alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja paikalliset romanityöryhmät Kokkolasta sekä Kauhajoelta totesivat negatiivisten asenteiden vaikuttavan voimakkaasti romanien sosiaalis-ekonomiseen ja sivistykselliseen yhdenvertaisuuteen. Länsi-Suomen läänin alueella ovat yleistyneet paikallistason romanityöryhmät, joissa päästään lähelle romaniperheitä ja kiinni arjen ongelmakohtiin. Työryhmissä romanit voivat vaikuttaa oman kunnan toimintakäytäntöihin. Romaniasiain neuvottelukunta ja alueelliset neuvottelukunnat tiivistävät yhteistyötään. Neuvottelukunnat suunnittelevat yhteisiä toimintatapoja, siten että alueellinen toiminta eri puolilla maata olisi suunnilleen samanlaista. Kuulemiset, vierailut, työryhmät Neuvottelukunnan vierailijoina viime vuonna piipahtivat mm. Ruotsin oikeusministeriön pari virkamiestä. Vierailun vaikutukset näkyvät Ruotsin hallituksen syyskuussa 2006 antamassa komiteaohjeessa Delegationen för romska frågor. RONKissa on käynyt vieraita myös mm. Hollannista ja Unkarista tutustumassa suomalaiseen hallintotapaan romaniasioissa. Pääsihteeri ja puheenjohtaja osallistuivat Unkarin presidentin Lazlo Solyomin Suomen vierailuun presidentinlinnassa ja Unkarin lähetystössä. Neuvottelukunta sai kutsun Tasavallan presidentin luo viime toukokuussa. Kesäkuussa neuvottelukunta taas oli kuultavana perustuslakivaliokunnassa kielilainsäädännön soveltamisesta. Syyskuussa neuvottelukunta kutsuttiin kuultavaksi Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen sopimuksen valvontakomitean vieraillessa Suomessa. Marraskuussa Suomessa vieraili Euroopan neuvoston vähemmistökielien suojelua valvova komitea ja neuvottelukunta kutsuttiin kuultavaksi myös tuolloin. Viime vuoden aikana neuvottelukunta antoi lukuisia asiantuntijalausuntoja ja kommentteja eri tahoille. Lisäksi neuvottelukunnan jäseniä oli jäsenenä erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, kuten Euroopan unionin teemavuoden 2007 Suomen toimeenpanoa valmistelevassa johtoryhmässä. Anne-Mari Mäki vs. pääsihteeri Romaniasiain neuvottelukunta

5 8 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää hmisen itsetunnon peruspohja luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Lapsuusiässä rakennetulla itsetunnolla on suuri merkitys aikuisiän elämänhallinnassa ja valinnoissa. Ei ole yhdentekevää, mitä elämäneväitä vanhempina annamme lapsillemme. Lastensuojelujärjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa Romano Boodos -lehden välityksellä tarjota vanhemmille tietoa ja rohkaisua tärkeässä ja vaativassa lastenkasvatustehtävässä. Itsetunnolla voidaan tarkoittaa ja ymmärtää vähän eri asioita eri yhteyksissä. Tässä yhteydessä lapsen hyvällä itsetunnolla tarkoitetaan lapsen myönteistä ja totuudenmukaista käsitystä itsestään, omista ominaisuuksistaan ja taidoistaan. Itsetunto on siis itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan, vielä aikuisenakin. Joillain kehitysvaiheilla ajatellaan olevan erityinen yhteys itsetunnon laatuun ja sävyyn. Tärkeitä kehitysvaiheita ovat ainakin lapsen varhaisvaiheet, 2-3 vuoden ikään ajoittuva tahtomisen harjoitteluvaihe ja nuoruus. itsetunnon juuret vauvaiässä Pienen lapsen mielikuvat omasta itsestään ovat vahvasti yhteydessä hänen vanhemmiltaan saamaansa hoivan kokemukseen. Vanhempi voi varhaisten, ensimmäisten kuukausien aikana antaa lapselleen hyvän perustan myönteisen itsetunnon kehittymiselle. Vanhempi viestittää katsekontaktillaan, ilmeillään, kosketuksellaan ja äänenpainoillaan lapselle, että tämä on arvokas ja vanhemmalle mielihyvää tuottava. Vanhempi tyydyttää lapsen perustarpeet, syöttää, säätelee lepoa ja valveilla oloa ja suojelee lasta kaikelta sellaiselta, mikä olisi hänelle vielä liian vaikeaa kokea. Lapselle syntyy luottavainen olo, kokemus siitä, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa. Tutustumalla vauvansa temperamenttiin ja rytmiin vanhempi voi parhaiten auttaa vauvaansa purkamaan jännitteitä, joita nälkä, väsymys tai vaikka vatsan nipistelyt aiheuttavat. Tutustuminen tapahtuu vähitellen. Jos vauva itkee paljon, eikä uni- ja ruokailurytmiä löydy, vanhemman voi olla vaikeaa jaksaa olla myönteinen ja luottavainen. Yleensä vanhempi kuitenkin löytää yhteisen rytmin, joka sopii juuri hänelle ja vauvalle, juuri siihen perheeseen. lapsi kehittyy yhteydessä toisiin ihmisiin Vähitellen lapselle kehittyy pysyvämpiä muisti- ja mielikuvia läheisistä hoitajistaan ja itsestään. Lapsen kokemusmaailma rikastuu entisestään, kun uudet tilanteet ja uudet ihmiset antavat mahdollisuuden harjoitella millä tavoin lapsen kannattaa käyttäytyä ja olla suhteessa toisiin ihmisiin. Itsetunnon kehitys saa uusia virikkeitä ja sysäyksiä. Erilaisissa tilanteissa ja eri henkilöiden kanssa lapselle kehittyy joustavia taitoja ja hänestä tulee entistä aktiivisemmin ympäristöön vaikuttava yksilö. Koko lapsuuden ajan vanhemmat ovat kuitenkin merkityksellisimpiä ihmisiä. Heiltä saadaan syvimmät ja pysyvimmät kokemukset siitä, minkälainen minun tulee olla saadakseni vanhempieni huolenpidon ja hyväksynnän. Lapsen kehityksen ulkoiset piirteet on helppo havaita: hän oppii uusia, aina vaativampia taitoja, kuten konttaamaan, kävelemään, juoksemaan, pyöräilemään tai hyppäämään voltteja trampoliinilla. Lapsi kasvaa pituutta ja muuttuu ulkoiselta olemukseltaan vauvasta pikkulapseksi ja edelleen leikkiikäiseksi, sitten koululaiseksi. Itsetunnon kehittymistä ei voi mitata eikä silmällä havaita, mutta tämä psyykkinen osaalue kehittyy myös vähitellen. palaute oman minän rakennusainetta mat jättävät asian huomiotta tai toruvat lasta. Joskus palaute kohdistuu lapsen toimintaan, esimerkiksi vanhempi iloitsee lapsen onnistumisesta kun tämä syö itse lusikalla. Joskus palaute taas kohdistuu tunteisiin, kun lapsi esimerkiksi pelkää jotain, ja vanhempi tarjoaa turvaa ja lohdutusta. Tai kun lapsi kiukkuaa, vanhempi ymmärtää lapsen olevan väsynyt, ei hermostu itse, vaan rauhoittelee lapsen nukkumaan. Nämä vasteparit lapsen toiminta ja vanhemman palaute sekä lapsen tunne ja vanhemman tunne sisäistyvät vähitellen osaksi lapsen minää. Varttuessaan lapsi ei tarvitsekaan vanhemman jatkuvaa palautetta, koska hän voi muistinsa ja päättelykykynsä varassa kehittää palautteen osittain itse. Minä pesin itse hampaat, olenpas minä taitava. Pimeässä sängyssä on vähän pelottavaa, mutta ei pelko ole vaarallista, olen ihan turvassa. Monet leikit muistuttavat lapsen omia kokemuksia, lapsi voi nuhdella tottelematonta nukkea tai olla peloton ritari, joka suojelee pienempää sisarta. vanhempi elää lapsen mielessä Lapsi sisäistää mielikuvan vanhemmastaan osaksi omaa minää. Siihen, minkälaisen vanhemman mielikuvan lapsi sisäistää, vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laatu sekä lapsen kokemus tai tulkinta tilanteesta. Lapsen tulkintaan puolestaan vaikuttaa hänen persoonallisuutensa ja kaikki aikaisemmat kokemukset. Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin. Aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisten aito kunnioittaminen, on hyödyllinen ja tavoittelemisen arvoinen. Turvallisuutta lapselle luovat myös hänen vähitellen sisäistämät säännöt siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Koska toiset lapset ovat persoonaltaan ja temperamentiltaan vilkkaampia ja omaehtoisempia, heidän kanssaan vanhemmat tarvitsevat ehdottomampia rajoja. Jos lapsi saa toteuttaa täydellisesti mielihalujaan ilman rajoja, lapsen itsetunto voi kehittyä epätodenmukaiseksi. Lapsen on koettava sopivassa määrin Lapsi tarvitsee äitiä ja isää joka päivä kehittyäkseen tasapainoiseksi, tasapainoiseksi aikuiseksi, joka selviytyy elämästään hyvin. pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy kyky sietää kielteisiäkin tunteita. ketään ei saa satuttaa tahallaan Lapsen on myös opittava jo varhain kunnioittamaan toisia ihmisiä: ketään ei saa tahallaan satuttaa eikä kiusata. Ja vielä sekin turhauttava kokemus on koettava ja opittava, että jos tahtoo jotain saada, sen eteen joutuu ponnistelemaan. Valitettavasti aikuisen, joka ei ole sisäistänyt näitä asioita jo lapsena, voi olla vaikeaa nähdä toiset ihmiset todellisina ja arvokkaina. Oma käyttäytyminen voi olla itsekeskeistä, rajatonta ja piittaamatonta. Onnen tavoittelu voi olla lyhytnäköistä: kaikki minulle heti ilman ponnisteluja. Tällaisella itsetunnolla varustetun vanhemman voi olla vaikeaa nähdä lapsensa itsestään erillisenä yksilönä, jolla on omat äidin tai isän piirteistä poikkeavat ominaisuudet ja tarpeet. Vanhempi ei oikein kykene olemaan lastaan varten saatavilla ja olemassa, vaan tilanne kääntyy päinvastoin: lapsen tehtäväksi tulee tyydyttää vanhemman tarpeita. Lapsi voi sisäistää myös hyvin ankaran ja mitätöivän vanhemman osaksi itsetuntoaan. Näin voi tapahtua esim. silloin, jos lapsi saa toistuvasti tuntea että ei osaa tai toimii väärin. Jos lapsi on persoonaltaan ja temperamentiltaan ujo ja herkkä, vanhemman on oltava herkkänä, ettei lapsen toimintayllykkeitä mitätöidä tai lasta kielletä liian ankarasti. Lapsi voi silloin olla liian huolestunut, onko hän tarpeeksi kiltti ja arvokas ja toimiiko oikein. Tällöin lapsen voi olla myöhemminkin, esimerkiksi murrosiässä, vaikeaa erottaa todellisia, itselleen tärkeitä asioita toisten tarpeista. itsetunto kehittyy vähitellen Ihmisen itsetunto kehittyy vähitellen, eivätkä pienet kolhut suista ketään raiteilta. Sen sijaan on olemassa riskitilanteita, joihin ei toivoisi yhdenkään lapsen joutuvan. Erityisen haitallista lapsen kehitykselle on vanhempien väkivaltaisuus, joka voi olla henkistä tai ruumiillista. Ruumiillinen väkivalta, kuten lapsen läimäyttäminen, piiskaaminen tai seksuaalissävytteinen koskeminen, pitää aina sisällään myös henkistä väkivaltaa. Valitettavasti vanhemman mielenterveysongelmat, kuten vakava masennus, psykoottisuus tai vaikeat alkoholiongelmat vievät monen vanhemman mahdollisuuden toteuttaa tasapainoista vanhemmuutta ja aiheuttavat useissa perheissä lasten itsetunnon kehitykselle traumaattisia seurauksia. Väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokenut lapsi on pelokas ja ahdistunut, itsetuntoa leimaa syvä häpeän ja arvottomuuden kokemus. Ikävät kokemukset voivat muuttua itseinhoksi tai toisten satuttamiseksi. Silloin lapsi on sisäistänyt ajatuksen: väkivaltaisuus kuuluu osaksi normaalia kanssakäymistä ja minulla on oikeus satuttaa itseäni ja toisia. vanhemman oma jaksaminen Jotta vanhempi jaksaisi hoitaa lapsensa perustarpeet ja olla vielä herkkänä tämän tunteille, vanhemman on voitava itse hyvin. Vanhemman oma jaksaminen ja hänen mahdollisuutensa toimia tasapainoisena, myönteisenä peilinä lapselle kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Tutkimusten mukaan lapselle syntyvä kokemus itsestään, itsetunnon perusta, vastaa hyvin pitkälle ympäristön tapaa kohdella häntä. Vanhemmaksi tulo mullistaa sekä äidin että isän kokemusmaailman. Vanhempi kokee jatkuvan vastuun uudesta ihmisestä usein yllättävänkin raskaaksi. Lapsi voi olla erilainen kuin vanhempi oli kuvitellut. Hän voi olla itkuinen ja vaikeasti tyynnyteltävissä. Elämän muutos voi tuntua järisyttävältä. Miten ihmeessä voi jaksaa koko päivän, ellei saa nukkua yöllä tarpeeksi? Miten sietää jatkuvaa huolta lapsen hyvinvoinnista? Eikö enää voikaan tehdä mitään itselle tärkeää asiaa rauhassa ja loppuun saakka? Parisuhde tasapainoilee muutoksen keskellä. Missä on kaikki kahden aikuisen läheisyys? Minne katosi erotiikka? Asiat eivät ole mustavalkoisia sillä tavoin, että vauvan syntymän jälkeen kaikki olisi pelkkää ihanuutta tai toisaalta synkkyyttä. Yhden päivän aikana vanhempi voi käydä läpi koko tunneskaalan onnesta ja ylpeydestä pettymykseen ja kiukkuun. Itsestään huolehtiminen tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Joidenkin on lähdettävä hyvin kaukaa omasta lapsuudestaan saakka etsimään perustaa vanhemmuudelleen. Lähes kaikki vanhemmiksi tulleet miettivät ja muistelevat uudella tavalla omia lapsuuden kokemuksiaan. Tahdonko olla samanlainen kuin äitini tai isäni? Jos oma lapsuus on ollut turvallinen ja vanhemmalla on hyviä muistoja ja kokemuksia, hän usein luottaa itseensä vanhempana. Kun on itse saanut rakkautta ja arvostusta osakseen, sitä on helpompi antaa myös toiselle. Ja yleensä tasapainoisilla ja rakastavilla vanhemmilla on onnellisia ja hyvällä itsetunnolla varustettuja lapsia. Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti palautetta. Lapsi tarvitsee tätä palautetta oman minän rakennusaineiksi. Vanhemmat innostuvat joistain lapsen toimista, iloitsevat ja kannustavat lasta. Ja taas päinvastoin, kun lapsi toimii epäsuotavalla tavalla, vanhemtue arjessa lapsen itsetuntoa Hyvä vanhemmuus ei vaadi monimutkaisia asioita, mutta tämä ei tarkoita, että se olisi helppoa. Lapsen myönteisen itsetunnon kehittymisen tukeminen ei koostu sarjasta temppuja. Alla on kuitenkin tiivistetty joitain tärkeitä asioita. Tutustu lapseesi. Vauvasi, myöhemmin varttuva lapsesi on yksilö. Missään ei ole olemassa täysin samanlaista lasta. Tiedosta lapsesi temperamentti: ujon lapsen kanssa kohtaatte erilaisia haasteita kuin vilkkaan. Hyväksy se tosiasia, että lapsesi kehittyy ja kypsyy omalla vauhdillaan. Tutustu itseesi ja vanhemmuuteesi. Temperamentissasi ja luonteessasi on todennäköisesti jotain samaa kuin lapsessasi, mutta ei välttämättä. Yritä vastata vaikeisiinkin kysymyksiin: Minkälainen vanhempi tahdot lapsellesi olla? Mitä asioita tahdot omasta lapsuudestasi siirtää ja mitä taas jättää siirtämättä vanhemmuuteesi? Mitkä ovat vahvuuksiasi vanhempana, entä kompastuskivesi? Arvosta lastasi. Kuuntele, mitä hän sanoo, ja näe hänet todellisena. Älä keskeytä tai luule tietäväsi aina lasta paremmin, mitä asiaa hänellä on tai mitä hän tarvitsee. omat huonot kokemukset käsiteltävä Lasta ei voi eikä tarvitse suojella kaikilta henkisiltä kolhuilta. Kyky sietää ristiriitoja ja luottaa omaan pärjäämiseen, kehittyy kokemuksista. Pettymyksiä ja pulmia ei tietenkään saa olla liikaa suhteessa onnistumisen kokemuksiin, eikä lasta saa jättää yksin liian isojen kysymysten äärelle. Tavallinen arkinen päivä sisältää lukuisia tilanteita, joissa lasta voi kehua. Hyvää käytöstä ja arjen sujumista ei tarvitse pitää itsestäänselvyyksinä, joista ei tule ketään kiittää. Lapselle voi sanoa esim. Kyllä olet jaksanut hienosti koko kauppareissun, vaikka se kesti pitkään. Anna lapsellesi ikätasoon sopivia tehtäviä, joista hän ottaa vastuun. Onnistumisesta seuraa hyvä olo, jota ei voi saavuttaa muuten kuin tekemällä työtä, kantamalla vastuuta ja saamalla kiitosta. Kerro lapsellesi, mikä ero on lahjana saadun lahjakkuuden ja työllä saavutettujen taitojen välillä ja kannusta häntä opettelemaan ja tekemään niitä asioista, joista hän pitää. Uskalla myöntää rehellisesti lapsellesi, jos et tiedä tai osaa jotain asiaa. Pyydä anteeksi, jos kiukustut ja sanot pahasti lapsellesi ja selitä, miksi pinnasi paloi. Luultavasti hermostumiseesi vaikutti monet muutkin kuin lapsesta johtuvat tekijät. Ole ehdoton siinä, ettei lapsesi saa satuttaa Vanhemmuuteen startataan myös vaikeammista oloista. Vanhempi voi yllättyä siitä, miten yhtäkkiä omat lapsuudessa koetut hylkäämisen muistot tai pelottavat tilanteet nousevat mieleen. Jos vanhempi pelkää, ettei hän menneisyytensä kokemusten vuoksi kykene turvaamaan lapsensa omanarvontunnon kehittymistä, kannattaa asian äärelle pysähtyä. Näin on esimerkiksi, jos vanhempi on joutunut kokemaan psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa lapsuuden kodissaan. Silloin voi olla hyödyllistä pohtia lapsuudenkokemuksiaan yksin, puolison, ystävän tai neuvolan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Vanhempi voi onneksi tehdä tietoisia päätöksiä siitä, ettei siirrä joitain lapsuudessaan kokemia ikäviä asioita sellaisenaan vanhemmuuteensa. Vanhemman on kehitettävä itsetuntoonsa uusi alue: minä äitinä tai minä isänä. On selvää, että aluksi jokainen tuntee epävarmuutta. Ohjeita saa paljon ja ne voivat olla ristiriitaisia. Mitä minä saan tehdä lapseni kanssa? Mikä on lapselleni parasta? Kirjoitus on koottu Mannerheimin lastensuojeluliiton internet-sivuilta onni löytyy arjesta ketään, ei itseään eikä toisia tai rikkoa mitään tahallaan. On paljon asioita, joissa vanhempi voi olla joustava ja neuvotella lapsensa kanssa. Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole neuvottelukysymyksiä. Harjoittele itse sietämään arkeen ja ihmiselämään liittyvää epävarmuutta, jännitystä ja surua ja opeta tätä taitoa lapsellesikin. Ei ole vaarallista, vaikka välillä on huolestunut, väsynyt tai surullinen. Itsetunto ei ole myöskään sillä tavoin vakaa, että kun sen kerran saavuttaa, luottaa kaikissa tilanteissa itseensä. Jokainen tuntee itsensä välillä vahvemmaksi ja osaavammaksi ja taas välillä epävarmemmaksi. Opeta lapsellesi psykologisia taitoja. Kerro siitä, että tunteet on lupa ilmaista eikä niitä tarvitse pelätä.itkua ei tarvitse hävetä, ei lapsen eikä aikuisen. Selitä ihmissuhdetilanteita lapsellesi. Kerro median herättämissä jännitetilanteissa ihmiselämään liittyvistä asioista. Minkälaisista ihmisistä pidetään, millä tavoin ihmiset ovat erilaisia, miksi joku ihminen käyttäytyi pahasti? Keskustele lapsesi kanssa sinun ja hänen välisestä suhteesta. Kerro, miksi sinusta on hienoa saada olla juuri hänen äiti tai isä. Kerro myös, miksi vanhemmuus on mukavaa.

Eduskuntavaalit 18.3.2007

Eduskuntavaalit 18.3.2007 Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot