Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalistoukokuu 2007 Nro 1/2007 Romanikieltä elvytetään ja siirretään tuleville sukupolville kielikerhossa, joka kokoaa saman pöydän äärelle nuoria ja vanhempia. Elämä ja Valo ry:n kieliprojektin tarkoituksena on herättää kiinnostusta romanien omaan kieleen. Kieliprojekti saa rahoitusta mm. Suomen Kulttuurirahastolta ja opetusministeriöstä. Tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä lse, millaisia aikuisia tämän päivän lapsista ja nuorista kasvaa, on isien, äitien ja muiden aikuisten vastuulla. Lasten koulun käyntiin panostaminen kotona on tärkeä asia, joka vaikuttaa paljon lasten tulevaisuuteen. Isän ja äidin tukea ja läsnäoloa arjessa tarvitaan, jotta lapsesta kasvaa elämästään selviävä, tasapainoinen aikuinen. Ihmisen itsetunnon peruspohja luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Lapsuusiässä rakennetulla itsetunnolla on suuri merkitys aikuisiän elämänhallinnassa ja valinnoissa. Ei ole yhdentekevää, mitä elämän eväitä vanhemmat antavat lapsilleen. Sisäsivuilla käsitellään laajasti lasten ja nuorten asioita. Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää l Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa romaniäideille ja -isille tietoa ja rohkaisua lastenkasvatuksessa, joka on tärkeä ja vaativa tehtävä. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi takanaan rikkinäinen lapsuus, hän voi itse valinnoillaan päättää, millaiset elämän eväät hän omalle lapselleen antaa. Keskiaukeaman artikkelissa käsitellään lapsen itsetuntoa ja sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Älä anna pahan voittaa itseäsi! Henkinen pahoinvointi ja ahdistuneisuus lisääntyvät huolestuttavasti yhteiskunnassamme. Samalla välinpitämättömyys ja itsekkyys valtaavat alaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut vanhemmuus hukassa jo pitkään. Perheen ihmissuhteet tökkivät pahasti, perheet hajoavat, lasten ja nuorten turvattomuus kasvaa. Jäljet ovat näkyneet kauan aikaa ja nyt leikkaamme niiden tuomaa satoa. Olemme saaneet viime kuukausina lukea ikäviä uutisia. Marraskuussa mies surmasi vaimonsa ampumalla useita laukauksia päähän. Kymmenen lasta jäi orvoksi. Poika surmasi isänsä Viime kuukaudet ovat olleet raskasta aikaa myös romaniyhteisössä. Pienessä ajassa pari nuorta miestä on kuollut ikävällä tavalla, toisen käden kautta. Monissa suvuissa on ollut paljon itkua ja ahdistavaa surua. Elämä on pysähtynyt, lapset itkevät isäänsä. Me täällä Romano Missiossa, lastensuojelujärjestönä työskentelemme etupäässä lasten kanssa ja heidän parhaaksensa. Jo siitäkin syystä tällaisia järkyttäviä tapahtumia pohtii lapsen näkökulmasta katsottuna. Mieli on täynnä erilaisia kysymyksiä: Miten lapset selviävät isän äkillisestä menehtymisestä? Miten tällaisia perheitä voidaan tukea ja auttaa? Miten tätä surua ja tuskaa voidaan purkaa? Mitä tästä seuraa? Keihin kaikkiin menetyksestä nouseva viha heijastuu? Mikä saa nuoret miehet tekemään tällaisia tekoja? Miten tämä kierre katkaistaan? Toimistossa on käynyt näitä yksin lastensa kanssa jääneitä äitejä. Kun kohtaa tällaisen menetyksen ja surun murtamia ihmisiä, kokee itsensä avuttomaksi ja pieneksi. Sanat takertuvat kurkkuun, niitä ei yksinkertaisesti löydy. Sydämestä vain purkautuu hiljainen rukous: Auta hyvä Jumala näitä ihmisiä, anna heille voimaa käydä tämän raskaan surun lävitse. Jo parin vuosikymmenen ajan olemme myös romaniyhteisössä tiedostaneet nuorisomme kasvavat ongelmat, juurettomuuden ja huumeiden tuoman rappion. Olemme ummistaneet silmämme totuudelta, tuudittaneet itseämme uneen: kyllä vahva ja vanha kulttuurimme kantaa meitä. Tämä filosofia on kääntynyt meitä vastaan. Nyt viimeistään on aika herätä ja katsoa totuutta silmiin. Tällaiset raskaat koettelemukset koskettavat koko romaniyhteisöä. Niiden tuomat vaikutukset; viha ja katkeruus heijastuvat pienessä yhteisössä laajalle ja vaikuttavat moniin sukuihin ja ennen kaikkea tuhoavat lapsen maailman jo pienenä. Sydämeen iskostuu viha ja katkeruus. Pahaolo heijastuu välittömästi lapsen käytöksessä, se täyttää koko elämän. Aikuisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota miten näitä ikäviä asioita käsitellään lasten aikana ja heidän kanssaan. Jumalan sana koskettaa meitä ja näyttää yhteisöllemme oikean suunnan mihin edetään: Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan näin sanoo Herra. (Room. 12:17-19) Nyt tarvitaan avointa ja rehellistä keskustelua ja toimenpiteitä. Emme voi odottaa, että yhteiskunta hoitaa ja huolehtii. Meidän on itse romaniyhteisönä otettava vastuu toisistamme; lapsista ja nuorista. Meillä ei ole varaan antaa pienen yhteisömme tuhota itseään sisältä päin. Mielestäni romanijärjestöjen pitäisi mahdollisimman pian kokoontua yhteisen pöydän ääreen ja vakavasti pohtia mitä on tehtävissä, miten katkaistaan tämä kierre ja estetään tapahtumien eteneminen. Nyt tarvitaan sitä kuuluisaa yhteishenkeä, vastuun ottamista; selkeää toimintaa. Jossitteluihin ja syyllistämisiin ei ole aikaa. Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme. (Room.14:19) romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2007 Leena Rauhala Jeppe Isberg Unto Jääpuro Väinö Lindberg Tina Mäkelä Lauri Uljas Sami Valentin Paula Åkerlund Päivi Rask-Helin Anne Nurminen varajäsen KESKUSTOIMISTO puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista sosionomi kulttuuriohjaaja psykologi Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja sähköposti: tuula.akerlund@romanomissio.fi Timo Jokela talouspäällikko toimisto@romanomissio.fi Mervi Pamukci toimistosihteeri sähköposti: toimisto@romanomissio.fi Tuula Nyman kenttäsihteeri Kimmo Ollikainen projektipäällikkö KENTTÄTYÖ Tuula Nyman kenttäsihteeri puh. (09) , GSM sähköpostiosoite: tuula.nyman@romanomissio.fi PERHETYÖPROJEKTI Kimmo Ollikainen projektipäällikkö GSM sähköposti: kimmo.ollikainen@romanomissio.fi Jaana Ruusumeri kenttätyöntekijä GSM Seppo Ärling osa-aikainen kenttätyöntekijä PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: paivakumpu@romanomissio.fi LAHDEN PIENRYHMÄKOTI Matkamiehenkatu 11, Lahti Puh. (03) fax (03) Johtaja Hanna Pekonen Sähköpostiosoite: lahti@romanomissio.fi KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva Timonen Sähköpostiosoite: kotimaki@romanomissio.fi ROMANINUORTEN OPISTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa Eduskuntavaaleissa monta romaniehdokasta 4 Lapsen tarpeet ovat aikuisten laki 6 Romanilasten koulutus ajokortti työhön 6 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille 7 Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää 8 Koulutus väylä parempaan huomiseen 10 Romanikielen lautakunta huoltaa kirjoitettua ja julkista romanikieltä 11 Valkoisen ruusun ritarikunnan mitali Henry Bollströmille 12 Raamatun sanaa romanikielellä ja suomeksi 12 Elämä on elettävä nyt! 13 Työelämävalmennusta romaniväestölle Haminassa 15 Toiminnanjohtajan palsta 15 Elämää ja Valoa jo yli 40 vuotta 16 Pienistä puroista kasvaa VOIMAKAS VIRTA Romanijärjestöissä on aina ollut monta pientä ja joskus yksinäistakin toimijaa. Monissa yhdistyksissä on vain muutama tekijä eikä tapahtumiin ole ollut paljon varoja. Moni on uupunut työssä ja yhdistykset ovat saattaneet jäädä lepäämään joskus vuosiksikin. Kuitenkin yhdistysten voimavarana on aina ollut vapaaehtoistyö, jonka turvin järjestöjen aatteellinen ja toiminnallinen perusajatus on säilynyt vaikeinakin vuosina. Romanijärjestöillä on omat syntyhistoriansa ja toiminta on kohdistunut kunkin järjestön omaan jäsenistöön, mikä sinänsä on arvokasta, koska jäsenistön yhdyssiteenä toimiminen on järjestötoiminnan voimavara. Viime vuosina kiinnostus romaniväestön kulttuuria ja elämänolosuhteita kohtaan on yhteiskunnassamme kasvanut. Viranomaistahoilla on annettu arvostusta niille aloitteille, joita järjestöiltä on tullut. Opetusministeriö, opetushallitus ja Raha-automaattiyhdistys ovat Rakel Hiltunen Numero 2/2007 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen toimisto@romanomissio.fi. Julkaisija: Romano Missio ry konkreettisesti lähteneet tukemaan erilaisia hankkeita, joita järjestöt ovat esittäneet. Romano Mission 100-vuotisjuhlat osoittivat järjestöllä olevan laajat yhteistyösuhteet hyvin monien yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Suomen Romaniyhdistyksellä taas on hyvät yhteistoimintasuhteet Helsingin sosiaalivirastoon. romanijärjestöillä yhteinen tavoite kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy päätoimittaja: Tuula Åkerlund toimitussihteeri: Paula Huhtala/ Suomen Kirkko-Mediat Oy taitto ja kuvien käsittely: Valfrid Åkerlund/Grafimus Oy toimitusneuvosto: Henry Hedman, Tuovi Putkonen, Tuula Åkerlund, Valfrid Åkerlund, Airi Markkanen. kansikuva: Juhani Valentin tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 13 euroa. Jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta: 70 snt/pmm Erilaisista taustoista huolimatta kaikilla romanijärjestöillä on sama tavoite: halu toimia romaniväestön hyväksi. Nyt on tultu uudelle vuosituhannelle ja pikkuhiljaa on alkanut itää siemen: Entäpä jos yhdistäisimme voimiamme ja asiantuntemustamme? Mitä sillä saavutettaisiin? Yhä useammin ovat järjestöjen edustajat ottaneet toisiinsa yhteyttä ja kysyneet, miten ja missä meidän voimamme ja osaamisemme kohtaavat. On mietitty, olisiko toisaalta olisi parempi erikoistua ja panostaa syvemmin jonkin asian hoitoon vai antaa apua ja asiantuntemusta toiselle järjestölle. Syvenevä yhteistyö ei ole pois kunkin järjestön omasta toiminnasta tai jäsenistön eduista. Esimerkkinä voisimme puhua Romano Mission ja Suomen Romaniyhdistyksen mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä. Romano Missio on erikoistunut vuosikymmenien aikana lastensuojelu- ja perhetyöhön. Romaniyhdistys on taas enenevässä määrin kohdistanut toimiaan vanhusten hyvinvointiin. Silti nämä ovat samanlaisia perheen asioita, joskus jopa samojen ihmisten asioita. Suomen Romaniyhdistys on saanut RAY:n tuella käynnistettyä romanivanhusten palvelutarpeen kartoituksen. Järjestöillemme voisi nousta yhteiseksi haasteeksi romanivanhusten aseman parantaminen. Vanhuksia askarruttavat nuorten asema ja vaikeudet. Yhtä hyvin nuoret ja työikäiset ihmiset kantavat vastuuta vanhuksista. Sosiaalipolitiikassa ja viranomaistoiminnassa ihmisen elämänkaari pyritään näkemään kokonaisvaltaisena. Esimerkiksi Helsingin sosiaaliviraston tunnus on vauvasta vaariin. Romanilasten ja -nuorten tasavertaisuus koulunkäynnissä, opiskelussa ja työelämässä ovat Romanilasten ja -nuorten tasavertaisuus koulunkäynnissä, opiskelussa ja työelämässä ovat suuria tulevaisuuden haasteita sekä järjestöjemme yhteistyölle että koko yhteiskunnalle, kirjoittaa Rakel Hiltunen. Aikaisemmin haasteet olivat vielä suurempia. Eteenpäin on jo menty. Kuva vuodelta 1966 Kuopion leiriltä. painopaikka: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy, Kokkola tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Sähköposti: toimisto@romanomissio.fi Internet: ISSN suuria tulevaisuuden haasteita sekä järjestöjemme yhteistyölle että koko yhteiskunnalle. RaKeL hiltunen suomen Romaniyhdistys ry:n hallituksen pj. helsingin kaupunginvaltuuston pj.

3 4 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Eduskuntavaaleissa nyt monta Maaliskuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa on ehdokkaana nyt ennätysmäärä romaniehdokkaita. Tällä aukeamalla esittelemme romaniehdokkaita ja heidän tavoitteitaan. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla on äänioikeus, jota kannattaa käyttää. Vaaleissa tärkeää muistaa, että ketä tahansa ei voi äänestää. Äänestää voi vain niitä ehdokkaita, jotka ovat ehdolla samassa vaalipiirissä, jossa itse asut. 1. Kuka olet? Missä vaalipiirissä olet ehdokkaana? 2. Miten haluat esitellä itsesi? 3. Miksi asetuit eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi? 4. Mitä asioita haluat erityisesti ajaa, jos sinut valitaan? 5. Miten mielestäsi romanien yhteiskunnallista asemaa voitaisiin parantaa? 6. Miten mielestäsi romanit itse voivat vaikuttaa siihen, että heidän yhteiskunnallinen asemansa kehittyisi samanlaiseksi kuin muilla suomalaisilla? Malla Laiti Olen 49-vuotias. Puolueeni on Kristillisdemokraatit ja vaalipiirini Uudenmaan vaalipiiri. Kotipaikkani on Vantaa. 2. Olen Porttilan Feijan (Grönfors) tyttö Kiuruvedeltä. Asun Tikkurilassa perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu kolme aikuistuvaa poikaa ja Martti, joka on saamelainen. Koulutukseltani olen sosiaalikasvattaja. Etelä-Suomen lääninhallituksessa olen työskennellyt yhdeksän vuotta. Nyt toimin alueellisen romaniasian neuvottelukunnan suunnittelijana. Olen koko aikuisiän toiminut työtehtävissä, joissa on ollut mahdollista ajaa romanien asemaa. 3. Koen omasta elämästäni johtuen osaavani asettua monenlaisten ihmisten asemaan. Jos voin omalla työpanoksellani olla vaikuttamassa romanien mahdollisuuksiin olla tasavertaisina osallistujina gaajeitten kanssa, tahdon olla siinä mukana. 4. Haluan kaikissa toimissani olla edistämässä sitä, että romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat ja kaikki suomalaiset saisivat yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Lapsi sinällään on arvokas, ja häntä täytyy suojella, rakastaa ja varoa rikkomasta. Yksinhuoltajaperheille on osoitettava enemmän tukea ja perheneuvolatyötä on tehostettava. Työttömille, pitkäaikaistyöttömille, romaneille ja maahanmuuttajille tulee järjestää räätälöityä koulutusta. Koulutusta on kohdennettava aloille, joilla on ja tulee olemaan työvoimapulaa. Iäkkäät ihmiset ovat arvokkaita. He ovat antaneet meille ja nyt on meidän vuoro antaa heille. Iäkkäiden ihmisten hoitamiseen pitäisi saada 4000 uutta hoitajaa. 5. Romanien täytyy pystyä osallistumaan yhteiskuntaan samalla tasolla kuin valtaväestö. Yhteiskunnassamme on jo kaikki tarvittavat rakenteet, mutta me romanit emme välttämättä osaa niitä hakea. Tarvitsemme tietoisuuden lisäämistä. 6. Romanit tarvitsevat ammattiin valmistavaa koulutusta. Koulutuksen kautta saamme mieluista työtä, jota jaksaa tehdä ja jonka kautta saamme elämään muunkinlaista sisältöä. Vanhempien on keskityttävä lasten koulunkäyntiin. Koulutus ja työelämässä mukana oleminen eivät vie meiltä pois meidän omaa itseämme, mustalaisuutta. 206 Miranda Vuolasranta 1. Olen 47-vuotias Soittaja-Santun Pekan ja Helli-vainaan tyttö Keski-Suomesta Suolahdesta. Asun nykyään Espoossa. Puolueeni on Sosiaalidemokraatit ja ehdokkaana olen Uudenmaan vaalipiirissä. 2. Minulla on kolme jo aikuista lasta. Olen toiminut 28 vuotta työelämässä mm. opetusmateriaalin tuottajana, sosiaali- ja terveysministeriössä Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä sekä erityisasiantuntijana kansainvälisessä yhteistyössä Euroopan neuvostossa Strasbourgissa Suomen ulkoasiainministeriön edustajana. Toimin Suomen edustajana Euroopan Romani Foorumissa (ERTF), Euroopan Romanien Informaatiotoimiston (ERIO) hallituksen puheenjohtajana, romanikielen lautakunnan jäsenenä (KOTUS) ja Suomen romanijärjestöjen nimittämän kattojärjestö selvitystyöryhmän puheenjohtajana. 3. Ihmisten yhdenvertaisuus on perusoikeus, jonka toteutuminen käytännössä vaatii vielä paljon työtä. Perinteitä kunnioittava kasvatus on luonut minulle vahvan identiteetin, koulutus ja pitkä työelämän kokemus ovat antaneet kokemusta vastata yhteiskunnan haasteisiin. Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon ja maailmankatsomukseni pohjautuu kristillisiin arvoihin ja selkeään henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalaan. 4. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja oikeutta kohtuulliseen asumiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järkeistämistä, joka ottaa huomioon heikommassa asemassa olevien tarpeet. Vanhus- ja veteraanihuollon toimivuutta sekä oikeutta työhön taustasta riippumatta. On etsittävä keinoja työllistää erilaisista taustoista tulevia työnhakijoita. Koulutuksen tukeminen on avain parempaan tulevaisuuteen. Yhteisvastuun ottaminen on romanikulttuurin hengen mukaista. Se ottaa kantaa ja puuttuu tarvittaessa vaikeisiin tilanteisiin. 5. Koulutuksella ja säilyttämällä oma vahva romani-identiteetti sekä osallistumalla ympärillä olevan yhteiskunnan toimintaan. 6. Osallistumalla, osallistumalla ja osallistumalla! Romaniutta kaalomaisuutta on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hallita ympärillä olevia muutoksen haasteita. Aahhen Deuleha! 5 Eija Grönfors 1. Olen mukana Kristillisdemokraateissa. Asun Pirkkalassa ja vaalipiirini on Pirkanmaa. Perhe: aviomies Mertsi ja kolme aikuista lasta. 2. Ammatti: lähihoitaja. Koulutus: lähihoitaja, mielenterveysja päihdetyö Luottamustoimet: Tampereen käräjäoikeuden lautamies, Kristillisdemokraattien Pirkkalan osaston vpj. 4. Haluan auttaa yhteiskunnan syrjäytyneitä. Haluan, että kristilliset perusarvot olisivat esillä politiikassa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten asiat ovat minulle tärkeitä. Romanien asioissa tärkeää on saada nuorille koulutusta. 5. Syrjintä on lailla kiellettyä, mutta asennekasvatusta pitäisi lisätä. Romaneita pitää kohdella tasa-arvoisesti. Samalta viivalta pitäisi lähteä. Tästä syystä ei pidä luoda mitään erityislainsäädäntöä romaneja varten, vaan jo olemassa olevaa lainsäädäntöä tulee käyttää tehokkaammin romanien hyväksi. 6. Romanien on alettava toimimaan. On otettava asioista selvää, opiskeltava ja tarvittaessa uskallettava pitää puolensa lain antamin keinoin. Työ on varmasti raskasta ja vie aikaa. Ilman ei kuitenkaan synny mitään. 225 Harri Bollström 1. Olen kotoisin Lohjalta, Matin ja Aino-vainaan poika. Olen Kristillisdemokraattien ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. 2. Valmistuin Lohjan ammattikoulusta autonasentajaksi. Olen työskennellyt Yleisradiossa 23 vuotta postilähettinä, postikeskuksen työnjohtajana. Olen nyt toiminut pääluottamusmiehenä viisi vuotta. Uskoon olen tullut Lohjalla vuonna Muutin Espooseen yli kymmenen vuotta sitten ja Herra johdatti minut Espoon helluntaiseurakuntaan. Kuulun Espoon helluntaiseurakunnan hallitukseen. Olen myös romaninuorten yhdistyksen puheenjohtaja. Romaninuorten yhdistys on hengellinen nuorten tukijärjestö. 4. Perusasiat, perheiden hyvinvointi, työpaikkojen saanti ja yleinen turvallisuus, koskettavat jokaista ikäluokkaa. Tuloerot ovat kasvaneet ja perheitä, jotka tarvitsevat romaniehdokasta apua jokapäiväisessä elämässä, on yhä enemmän. Myös henkiset ja hengelliset arvot ovat monissa perheissä hukassa. Tähän pitäisi puuttua voimakkaasti. 5. Koulutus, yhteiskunnallisiin asioihin osallistuminen ja romanien oman aktiivisuuden lisääminen ovat keinoja, joilla romanit voivat parantaa yhteiskunnallista asemaansa. Romanien erilainen koulutus ja lähtötaso pitäisi huomioida haettaessa koulutuspaikkoihin. Pitäisi järjestää mahdollisuuksia parantaa keskiasteen koulutusta. näin ÄÄnestetÄÄn eduskuntavaaleissa Eduskuntavaalit pidetään tänä keväänä. Joka neljäs vuosi pidettävissä vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan mm. säätämään lakeja ja päättämään tärkeistä asioista. ketkä saavat äänestää? Äänioikeus on kaikilla täysi-ikäisillä suomalaisilla, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Jokainen äänioikeutettu saa postissa äänioikeudesta kertovan ilmoituskortin helmikuussa. tuksen merkitys kasvaa koko ajan, eikä ihminen ole koskaan liian vanha oppimaan uutta. Väinö Lindberg 1. Olen 68-vuotias ja kuulun Kristillisdemokraatteihin. Asun ja elän Suomen Turussa. Vaalipiirini on Varsinais-Suomi. Perheeseeni kuulu vaimoni Tuula ja Petteri sekä hänen perheensä, Valentina, Joonas ja Sofia. Tämä kortti on hyvä ottaa mukaan, kun käy äänestämässä. Ilmoituskortissa kerrotaan äänestyspaikan osoite. Jos ilmoituskorttia ei tule postissa, kannattaa ottaa yhteyttä maistraattiin ja varmistaa oma äänestysoikeus. Milloin äänestetään? Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina Silloin saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty kotiin tulleeseen ilmoituskorttiin. Missään muualla ei silloin voi äänestää. Vaalipaikalla pyydetään näyttämään henkilöllisyystodistus. Ota se siis mukaan lähtiessäsi äänestämään. Miten äänestetään ennakkoon? Äänestää voi myös ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoäänestysaika on Silloin voi käydä äänestämässä ennakkoäänestyspaikassa missä tahansa Suomessa. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat mm. postikonttorit ja monet kunnanvirastot. Vaalipaikalla pyydetään näyttämään henkilöllisyystodistus. Se kannattaa olla mukana. 6. Jo nyt vanhemmat kannustavat lapsiaan käymään koulua ja kouluttamaan itsensä. Pitäisi tukea vanhempia ja parantaa koulun ja vanhempien yhteistyötä. Monet toimivat erittäin aktiivisesti seurakunnassa, tästä on pieni askel mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Pidän romaneja etulyöntiasemassa, kun on kysymys yhteisten asioiden hoidosta. Romanit ovat kasvaneet ottamaan vastuuta lähimmäisistään. Romanikulttuuriin kuuluu luonnostaan yhteisöllisyys ja toisistaan välittäminen. Meidän pitää vain rohkeasti lähteä mukaan toimintaan sekä rohkaista muitakin osallistumaan. Siunatkaa lapsia ja tukekaa heitä koulunkäynnissä. Koulunut mm. Romano Mission toiminnanjohtajana ja järjestön hallinnossa lähes 35 vuotta. Olen toiminut romaniasiain neuvottelukunnassa lähes 35 vuotta. Olen toiminut Turun kunnallispolitiikassa vuodesta Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi minulle sosiaalineuvoksen arvon ja nimen sekä sain valkoisen ruusun ritarimerkin Jouduin kokemaan syrjintää lapsena koulussa. Ne ajat synnyttivät halun vaikuttaa yhteiskunnan eriarvoisuuden poistamiseksi. 2. Koulutukseltani olen pastori. Opiskelin Vapaakirkon teologisessa opistossa ja valmistuin papiksi 1960-luvulla. Pitkän työurani olen tehnyt valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla. Olen toimiomaleimaisella kulttuurillaan. Vuoden 2006 RONK:n juhlateemaa romanit toimijoina yhteiskunnassa voisi jatkaa ja kehittää romanit yhteiskunnassa ja eduskunnassa. Kristillinen arvopohja kaikelle. 4. Yhdenvertaisuuden ja tasaarvon toteutuminen yhteis Armas Åkerlund kunnassa. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten elämänolosuhteiden kohentuminen. Kestävän kehityksen ajatus, joka suojelee luontoa ja ilmastoa. 5. Lasten varhaiskasvatus ja esiopetus 100-prosenttiseksi. Peruskoulun ja jatko-opintojen loppuun saattaminen ja sitä kautta yhteiskuntaan ja työelämään. Perheiden tukeminen. 6. Osallistumalla, äänestämällä ja olla toimijoita muissakin kuin omissa asioissaan. Osallistumalla yhteiskunnan monimuotoiseen kehittämiseen. Rikastuttaa yhteiskuntaa Ennakkoäänestyspaikan vaalikopin seinällä sen vaalipiirin ehdokkaiden nimet ja numerot, jonka alueella äänestyspaikka on. Jos äänestät ennakkoon jossakin muualla kuin omassa vaalipiirissäsi, voit pyytää äänestyspaikalla olevalta vaalivirkailijalta nähtäväksi oman vaalipiirisi ehdokaslistojen yhdistelmän. Siinä on kaikkien oman alueesi ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot. ketä saa äänestää? Suomi on jaettu 15 vaalipiiriin. Äänestää saa vain sen vaalipiirin ehdokasta, jonka alueella itse asuu. Esimerkiksi Lahdessa asuva henkilö saa äänestää vain Hämeen vaalipiirin ehdokasta ja Kajaanissa asuva vain Oulun piirin ehdokasta. Jos asut Uudellamaalla Vihdissä, voit äänestää Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaita, mutta et Helsingin ehdokkaita. Helsingissä on eri vaalipiiri. Esimerkiksi jos asut Vihdissä ja tarkoituksesi on äänestää tuttavaasi, joka ei ole Uudenmaan vaan Helsingin vaalipiirin ehdokas numero 999, äänesi 1. Olen 62-vuotias hovimestari, yrittäjä, eläkeläinen Raahesta, syntynyt Haapavedellä. Olen Kristillisdemokraattien ehdokkaana Oulun vaalipiirissä. Tulin 1960-luvulla Raaheen Rautaruukkia rakentamaan. Armeijan ja Ravintolakoulun jälkeen toimin 23 vuotta Helsingissä ravintola-alalla mm. baari- ja hovimestarina. Sen jälkeen tulin takaisin Raaheen. Toimin täällä samalla alalla ja yrittäjänä ennen eläkkeelle jäämistäni. Olen ollut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan menee Uudenmaan piirin ehdokkaalle numero 999. Kannattaa etukäteen varmistaa, että äänesi menee varmasti oikealle henkilölle. Miten äänestys tapahtuu? Äänestyspaikalla ja vielä äänestyskopissa on esillä vaaliluettelo, jossa on ehdokkaiden VAALIPIIRIEN NUMEROT: liitossa jäsenenä ja Ylivieskan osastossa hoitajana ja luottamusmiehenä. 2. Arkisia ilonaiheita ovat perheeni, johon kuuluu vaimoni ja neljä aikuista eri ammateissa toimivaa lasta sekä viisi lastenlasta. Olen saanut olla uskossa yli 20 vuotta. Herra on siunannut myös lapsiani samalla tiellä. Iloitsen myös 39 vuotta kestäneestä ja yhä jatkuvasta avioliitosta Kirsti-vaimoni kanssa ja terveydestä. 3. Olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa, koska kansanedustajana pystyisin paremmin vaikuttamaan asioihin, joihin tahtoisin muutosta. Lähellä sydäntäni ovat heitteille jätetyt vanhukset ja yksinhuoltajaäidit tai -isät lapsineen. 4. Lähdin mukaan eduskuntavaaleihin, koska kansanedustajana pystyisin paremmin vaikuttamaan asioihin, joihin tarvitaan muutosta. Kristillisdemokraattina voin toimia oman vakaumukseni mukaisesti kristillisen arvomaailman pohjalta ja tehdä voitavani heikoimmassa asemassa olevien lähimmäisteni hyväksi. Tärkeintä minulle on, että kaikilla suomalaisilla olisi riittävä toimeentulo ja elämisen arvoinen elämä. Itkin, kun minulla ei ollut kenkiä kunnes näin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja nimet ja numerot. Vain ehdokkaan numero merkitään selkeästi äänestyslippuun, ei mitään muuta. Jos et kykene kirjoittamaan numeroita vaalilippuun, voi käyttää haluamaasi avustajaa. Myös vaalipaikalla olevat vaalivirkailijat auttavat. Myös sairaaloissa, vankiloissa ja kotona äänestäminen on mahdollista tietyin edellytyksin. 1. Helsingin vaalipiiri 2. Uudenmaan vaalipiiri 3. Varsinais-Suomen vaalipiiri 4. Satakunnan vaalipiiri 5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 6. Hämeen vaalipiiri 7. Pirkanmaan vaalipiiri 8. Kymen vaalipiiri 9. Etelä-Savon vaalipiiri 10. Pohjois-Savon vaalipiiri 11. Pohjois-Karjalan vaalipiiri 12. Vaasan vaalipiiri 13. Keski-Suomen vaalipiiri 14. Oulun vaalipiiri 15. Lapin vaalipiiri

4 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Lapsen tarpeet ovat aikuisten laki Yleinen pahoinvointi ja köyhyys yhteiskunnassamme ovat lisääntyneet. Yleisimmät syyt näihin ovat päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Suurimmat laskun maksajat tästä pahoinvoinnista ovat lapset ja nuoret. Kyvyttömyys asettaa lapsen tarpeet etusijalle on näkyvä piirre kaikissa lastensuojelun toimenpiteitä tarvitsevissa perheissä. Varhainen puuttuminen lasten turvallisuuden takaamiseksi on ensisijainen tavoite. Varhaiseen puuttumiseen edellytykset antaa lastensuojelulain kokonaisuudistus, jota on odotettu pitkään. Laki antaa edellytykset puuttua lasten pahoinvointiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, parantaa lastensuojelutyön laatua, edistää kuntatason lastensuojelun ja lapsipolitiikan suunnitelmallisuutta ja selventää kuntien välistä kustannusten jakoa. Tärkeimpiä muutoksia on myös se, että laki selkiyttää asianosaisten oikeusturvaa lapsen huostaanottoprosessissa. Kokonaisuudessaan laki siis tulee vahvistamaan lastensuojelutyön lapsilähtöisyyttä ja konkretisoi lapsen edun määrittelyä. Tähän kuuluu lapsen henkilökohtainen tapaaminen viranomaistaholta sekä hänen läheisverkostonsa kartoittaminen. Lapsen omaa osallistumista ja vaikuttamista tulisi uudistetussa laissa kuitenkin vielä enemmän korostaa. Olen toiminut Opetushallituksen alaisuudessa toimivassa romaniväestön koulutusyksikön johtoryhmän puheenjohtajana kaksi vuotta. Koulutusyksikössä tehdään työtä romanilasten perusopetuksen kehittämiseksi. Työ on vielä kesken. Punaisena lankana romanien koulutusyksikössä on ollut ajatus siitä, että koulutus on ajokortti työhön. Suomi on sivistyksen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin vahva maa. Siksi on sääli, etteivät romanilasten koulutusmahdollisuudet ole tasa-arvoisia kaikissa Suomen kunnissa. Romanilapset eivät osallistu juuri lainkaan esiopetukseen, Lapsella oikeus kasvurauhaan joka valmistaisi romanilapsia tulevaan koulutyöhön. Kaikilla romanilapsilla ei ole myöskään mahdollisuutta opiskella äidinkieltään ja kulttuuriaan. Ja aivan liian monesti useiden koulumuuttojen jälkeen osaavakin romanioppilas siirretään erityisopetukseen. Tulevaisuudessa näihin epäkohtiin on puututtava, koska ne vaikuttavat romaninuorten työllistymiseen. Samalla on tuettava romaniperheiden kasvatustyötä. Romaniperheet tarvitsevat kaiken tuen ja arvostuksen. Pienillä parannuksilla päästään suuriin vaikutuksiin. Opetushallituksen romaniväestön koulutusyksikkö ei pysty Lapsi on kuin puutarha, jota on taidolla hoidettava, jotta lapsi kukoistaisi ja saavuttaisi sen tehtävän ja olemuksen, mihin hänet on luotu ja tarkoitettu. Vastuu on meidän kaikkien yhteinen, kirjoittaa Leena Rauhala. Lapsella on oikeus kasvurauhaan. Tämän turvaamiseksi on lapsen saatava turvallinen kasvuympäristö, jossa hänen ei tarvitse pelätä mitään. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös riittävä yöuni, terveellinen ja riittävä ravinto sekä koulutus, joka avaa väylän haluttuun, parempaan ja laadukkaampaan elämään. Perhe on nuorelle kaikkein tärkein asia ja siksi kouluttautumiseen tarvitaan ensisijaisesti vanhempien tukea ja kannustusta. Yhteiskunnan tehtävä on tukea lapsia heidän mahdollisissa koulutuksellisissa erityistarpeissaan. Lasten ja nuorten yksilöllisiä valmiuksia tulee sekä vanhempien että koulun tukea ja auttaa heitä löytämään oma ammattialansa. Ennaltaehkäisevä toiminta on aina inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavampaa kuin jälkien korjaaminen. Lastensuojelussa avohuollon palveluiden tulee olla ensisijaisia, koska niillä voidaan ehkäistä mm. huostaanottojen tarvetta, joita on hälyttävän paljon. Kotipalvelut sekä perhe- ja kasvatusneuvoloiden palvelut ovat edelleen laman jälkeisessä jamassa. Tämä asia tulisi kiireesti korjata, sillä palveluiden käyttö korreloi suoraan perheiden hyvinvointiin. Perheiden rikkoutuminen, vanhempien työttömyys ja toisaalta työpaineet, päihteet sekä mielenterveyskriisit uhkaavat lasten psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Laki ei riittävästi velvoita valtiota ja kuntia ennaltaehkäisyyn. Painopiste on tällä hetkellä korjaavilla toimenpiteillä. Romanilasten koulutus on ajokortti työhön yksin kaikkia edellä mainittuja epäkohtia korjaamaan. Siksi remonttimiehiksi tarvitaan meitä kaikkia. Meidän tulee verkostoitua. Nyt olisi aika tehdä parempaa yhteistyötä. Hyvät yhteistyöideat ovat nyt tarpeen. Haastan Sinut mukaan yhteiseen hedelmälliseen kehittämistyöhön: aloitetaan tänään romanilasten oppimisen vallankumous! Minna Lintonen Kansanedustaja Minna Lintonen Lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi olisi asuinpaikasta tai vanhempien sosiaalisesta asemasta riippumatta turvattava aamu- ja iltapäivätoiminta, mahdollisuus liikuntaharrastuksiin ja taidekasvatukseen sekä nuorille tilaisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin. Lapsissa on tulevaisuus. Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet yksilökeskeisyyden suuntaan, mutta toivon, että vielä löydämme koko kylä kasvattaa -hengen uudelleen. Perheiden hyvinvointiin perustuu yhteiskunnan hyvinvointi ja turvallisuus. Tämän edistämiseen tulee meidän kaikkien sitoutua. Lapsi on kuin puutarha, jota on taidolla hoidettava, jotta lapsi kukoistaisi ja saavuttaisi sen tehtävän ja olemuksen, mihin hänet on luotu ja tarkoitettu. Vastuu on meidän kaikkien yhteinen. Leena Rauhala Kansanedustaja (kd) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Romaniasiain neuvottelukunta toteuttaa vuoden 2007 teemaa: Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille Romaniasiain neuvottelukunta juhli viime vuonna 50-vuotista toimintaansa. Tänä vuonna tavoitteena on edistää oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumista. Tämän vuoden teema on Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Teemavuoden tavoitteena on edistää oik e u d e n m u k a i s e n yhteiskunnan toteutumista. Tähän tavoitteeseen pyritään lisäämällä tietoisuutta vähemmistöjen ja erityisryhmien oikeuksista, vahvistamalla syrjinnän vaarassa olevien ihmisten ja ryhmien edustusta sekä lisäämällä ihmisten ja väestöryhmien keskinäistä arvostusta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa yhteenkuuluvuutta poistamalla stereotyyppisiä käsityksiä, ennakkoluuloja ja väkivaltaa. Teemavuonna Suomessa käynnistyy viisi isoa sateenkaarihanketta, jotka ovat näkyvyys-, taide-, liikunta- ja työelämähanke sekä hanke, joka kartoittaa oikeuksien toteutumista. Kaikissa hankkeissa eri syrjintäperusteet ovat mukana läpäisyperiaatteella. Lisätietoa teemavuodesta: Viime keväänä 50-vuotisjuhlat Romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) 50-vuotisjuhlat pidettiin viime huhtikuussa Helsingissä. Samassa yhteydessä julkaistiin myös neuvottelukunnan toiminnasta kertova juhlakirja ja myönnettiin ensi kertaa Paarkiba-tunnustus romaniasioissa ansioituneelle henkilölle. Tunnustuspalkinto ojennettiin Tasavallan presidentti Tarja Haloselle Presi- Romaninuorten lauluryhmä esiintyi Romaniasiain neuvottelukunnan viime vuonna pidetyissä 50-vuotisjuhlissa. Tänä vuonna tavoitteena on edistää oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumista. Vuoden teema on Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. dentinlinnassa neuvottelukunnan toukokuisen vierailun yhteydessä. Kattojärjestö Romaniasiain neuvottelukunta tuki viime vuonna romanijärjestöjen liiton muodostumista järjestämällä järjestöille seminaarin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Helmikuussa pidetyssä seminaarissa käytiin läpi romaniasioiden kansainvälistä ulottuvuutta ja sen suhdetta kansalliseen toimintaan. Toukokuussa järjestöt kutsuttiin koolle keskustelemaan kattojärjestöstä vielä lisää ja elokuussa järjestöt kokoontuivat RONKissa muodostaen yhteistä liittoa suunnittelevan työryhmän. Kokouksessa valitut suunnitteluryhmän jäsenet työstävät prosessia eteenpäin. Romanit ja media seminaari Romaniasiain neuvottelukunta järjesti yhdessä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kanssa kesäkuussa romanit ja media -seminaarin. Seminaarin alustusluennossa mm. tutkija Pentti Raittila Tampereen yliopistosta totesi tutkimuksien pohjalta, että romanit ovat mediassa useimmiten kohde, ei toimija. Hän kritisoi myös romanikulttuurin liiallista eksotisointia. Jutuissa etnisen alkuperän mainitseminen toimii myös usein kielteisenä ryhmittämisenä. Seminaarin paneeliin osallistui keskustelijoita mm. Yleisradiosta, Suomenmaa-lehdestä, Journalistiliitosta ja romaniorganisaatioista. Romanien medianäkyvyys on ryhmän kokoon verrattuna melko hyvä ja suunta on lisääntymään päin. Uudesta ajattelutavasta kertoo osanottajien mielestä se, että media haluaa kertoa nykyään tavallisten romanien elämästä, ei ns. julkkisromaneista. Myönteisemmän asennoitumisen lisäämisestä huolimatta toivottiin, että romanit itse käsittelisivät julkisesti myös ongelmiaan. Mediassa tasa-arvon nähtiin monen mielestä olevan sitä, että romanit huomioidaan monipuolisesti erilaisissa rooleissa, ja että etninen alkuperä nostetaan esille vain silloin kun sillä on merkitystä. Neuvottelukuntien neuvottelupäivät Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja valtakunnallinen neuvottelukunta kokoontuivat viime syyskuussa Kokkolaan keskustelemaan paikallisesta toiminnasta ja yhteistyöstä. Romaniasiain neuvottelukunta, alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat ja paikalliset romanityöryhmät Kokkolasta sekä Kauhajoelta totesivat negatiivisten asenteiden vaikuttavan voimakkaasti romanien sosiaalis-ekonomiseen ja sivistykselliseen yhdenvertaisuuteen. Länsi-Suomen läänin alueella ovat yleistyneet paikallistason romanityöryhmät, joissa päästään lähelle romaniperheitä ja kiinni arjen ongelmakohtiin. Työryhmissä romanit voivat vaikuttaa oman kunnan toimintakäytäntöihin. Romaniasiain neuvottelukunta ja alueelliset neuvottelukunnat tiivistävät yhteistyötään. Neuvottelukunnat suunnittelevat yhteisiä toimintatapoja, siten että alueellinen toiminta eri puolilla maata olisi suunnilleen samanlaista. Kuulemiset, vierailut, työryhmät Neuvottelukunnan vierailijoina viime vuonna piipahtivat mm. Ruotsin oikeusministeriön pari virkamiestä. Vierailun vaikutukset näkyvät Ruotsin hallituksen syyskuussa 2006 antamassa komiteaohjeessa Delegationen för romska frågor. RONKissa on käynyt vieraita myös mm. Hollannista ja Unkarista tutustumassa suomalaiseen hallintotapaan romaniasioissa. Pääsihteeri ja puheenjohtaja osallistuivat Unkarin presidentin Lazlo Solyomin Suomen vierailuun presidentinlinnassa ja Unkarin lähetystössä. Neuvottelukunta sai kutsun Tasavallan presidentin luo viime toukokuussa. Kesäkuussa neuvottelukunta taas oli kuultavana perustuslakivaliokunnassa kielilainsäädännön soveltamisesta. Syyskuussa neuvottelukunta kutsuttiin kuultavaksi Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen sopimuksen valvontakomitean vieraillessa Suomessa. Marraskuussa Suomessa vieraili Euroopan neuvoston vähemmistökielien suojelua valvova komitea ja neuvottelukunta kutsuttiin kuultavaksi myös tuolloin. Viime vuoden aikana neuvottelukunta antoi lukuisia asiantuntijalausuntoja ja kommentteja eri tahoille. Lisäksi neuvottelukunnan jäseniä oli jäsenenä erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, kuten Euroopan unionin teemavuoden 2007 Suomen toimeenpanoa valmistelevassa johtoryhmässä. Anne-Mari Mäki vs. pääsihteeri Romaniasiain neuvottelukunta

5 8 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Lapsen itsetunnon kehittymiseen tarvitaan äitiä ja isää hmisen itsetunnon peruspohja luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Lapsuusiässä rakennetulla itsetunnolla on suuri merkitys aikuisiän elämänhallinnassa ja valinnoissa. Ei ole yhdentekevää, mitä elämäneväitä vanhempina annamme lapsillemme. Lastensuojelujärjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa Romano Boodos -lehden välityksellä tarjota vanhemmille tietoa ja rohkaisua tärkeässä ja vaativassa lastenkasvatustehtävässä. Itsetunnolla voidaan tarkoittaa ja ymmärtää vähän eri asioita eri yhteyksissä. Tässä yhteydessä lapsen hyvällä itsetunnolla tarkoitetaan lapsen myönteistä ja totuudenmukaista käsitystä itsestään, omista ominaisuuksistaan ja taidoistaan. Itsetunto on siis itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan, vielä aikuisenakin. Joillain kehitysvaiheilla ajatellaan olevan erityinen yhteys itsetunnon laatuun ja sävyyn. Tärkeitä kehitysvaiheita ovat ainakin lapsen varhaisvaiheet, 2-3 vuoden ikään ajoittuva tahtomisen harjoitteluvaihe ja nuoruus. itsetunnon juuret vauvaiässä Pienen lapsen mielikuvat omasta itsestään ovat vahvasti yhteydessä hänen vanhemmiltaan saamaansa hoivan kokemukseen. Vanhempi voi varhaisten, ensimmäisten kuukausien aikana antaa lapselleen hyvän perustan myönteisen itsetunnon kehittymiselle. Vanhempi viestittää katsekontaktillaan, ilmeillään, kosketuksellaan ja äänenpainoillaan lapselle, että tämä on arvokas ja vanhemmalle mielihyvää tuottava. Vanhempi tyydyttää lapsen perustarpeet, syöttää, säätelee lepoa ja valveilla oloa ja suojelee lasta kaikelta sellaiselta, mikä olisi hänelle vielä liian vaikeaa kokea. Lapselle syntyy luottavainen olo, kokemus siitä, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa. Tutustumalla vauvansa temperamenttiin ja rytmiin vanhempi voi parhaiten auttaa vauvaansa purkamaan jännitteitä, joita nälkä, väsymys tai vaikka vatsan nipistelyt aiheuttavat. Tutustuminen tapahtuu vähitellen. Jos vauva itkee paljon, eikä uni- ja ruokailurytmiä löydy, vanhemman voi olla vaikeaa jaksaa olla myönteinen ja luottavainen. Yleensä vanhempi kuitenkin löytää yhteisen rytmin, joka sopii juuri hänelle ja vauvalle, juuri siihen perheeseen. lapsi kehittyy yhteydessä toisiin ihmisiin Vähitellen lapselle kehittyy pysyvämpiä muisti- ja mielikuvia läheisistä hoitajistaan ja itsestään. Lapsen kokemusmaailma rikastuu entisestään, kun uudet tilanteet ja uudet ihmiset antavat mahdollisuuden harjoitella millä tavoin lapsen kannattaa käyttäytyä ja olla suhteessa toisiin ihmisiin. Itsetunnon kehitys saa uusia virikkeitä ja sysäyksiä. Erilaisissa tilanteissa ja eri henkilöiden kanssa lapselle kehittyy joustavia taitoja ja hänestä tulee entistä aktiivisemmin ympäristöön vaikuttava yksilö. Koko lapsuuden ajan vanhemmat ovat kuitenkin merkityksellisimpiä ihmisiä. Heiltä saadaan syvimmät ja pysyvimmät kokemukset siitä, minkälainen minun tulee olla saadakseni vanhempieni huolenpidon ja hyväksynnän. Lapsen kehityksen ulkoiset piirteet on helppo havaita: hän oppii uusia, aina vaativampia taitoja, kuten konttaamaan, kävelemään, juoksemaan, pyöräilemään tai hyppäämään voltteja trampoliinilla. Lapsi kasvaa pituutta ja muuttuu ulkoiselta olemukseltaan vauvasta pikkulapseksi ja edelleen leikkiikäiseksi, sitten koululaiseksi. Itsetunnon kehittymistä ei voi mitata eikä silmällä havaita, mutta tämä psyykkinen osaalue kehittyy myös vähitellen. palaute oman minän rakennusainetta mat jättävät asian huomiotta tai toruvat lasta. Joskus palaute kohdistuu lapsen toimintaan, esimerkiksi vanhempi iloitsee lapsen onnistumisesta kun tämä syö itse lusikalla. Joskus palaute taas kohdistuu tunteisiin, kun lapsi esimerkiksi pelkää jotain, ja vanhempi tarjoaa turvaa ja lohdutusta. Tai kun lapsi kiukkuaa, vanhempi ymmärtää lapsen olevan väsynyt, ei hermostu itse, vaan rauhoittelee lapsen nukkumaan. Nämä vasteparit lapsen toiminta ja vanhemman palaute sekä lapsen tunne ja vanhemman tunne sisäistyvät vähitellen osaksi lapsen minää. Varttuessaan lapsi ei tarvitsekaan vanhemman jatkuvaa palautetta, koska hän voi muistinsa ja päättelykykynsä varassa kehittää palautteen osittain itse. Minä pesin itse hampaat, olenpas minä taitava. Pimeässä sängyssä on vähän pelottavaa, mutta ei pelko ole vaarallista, olen ihan turvassa. Monet leikit muistuttavat lapsen omia kokemuksia, lapsi voi nuhdella tottelematonta nukkea tai olla peloton ritari, joka suojelee pienempää sisarta. vanhempi elää lapsen mielessä Lapsi sisäistää mielikuvan vanhemmastaan osaksi omaa minää. Siihen, minkälaisen vanhemman mielikuvan lapsi sisäistää, vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laatu sekä lapsen kokemus tai tulkinta tilanteesta. Lapsen tulkintaan puolestaan vaikuttaa hänen persoonallisuutensa ja kaikki aikaisemmat kokemukset. Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin. Aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisten aito kunnioittaminen, on hyödyllinen ja tavoittelemisen arvoinen. Turvallisuutta lapselle luovat myös hänen vähitellen sisäistämät säännöt siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Koska toiset lapset ovat persoonaltaan ja temperamentiltaan vilkkaampia ja omaehtoisempia, heidän kanssaan vanhemmat tarvitsevat ehdottomampia rajoja. Jos lapsi saa toteuttaa täydellisesti mielihalujaan ilman rajoja, lapsen itsetunto voi kehittyä epätodenmukaiseksi. Lapsen on koettava sopivassa määrin Lapsi tarvitsee äitiä ja isää joka päivä kehittyäkseen tasapainoiseksi, tasapainoiseksi aikuiseksi, joka selviytyy elämästään hyvin. pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy kyky sietää kielteisiäkin tunteita. ketään ei saa satuttaa tahallaan Lapsen on myös opittava jo varhain kunnioittamaan toisia ihmisiä: ketään ei saa tahallaan satuttaa eikä kiusata. Ja vielä sekin turhauttava kokemus on koettava ja opittava, että jos tahtoo jotain saada, sen eteen joutuu ponnistelemaan. Valitettavasti aikuisen, joka ei ole sisäistänyt näitä asioita jo lapsena, voi olla vaikeaa nähdä toiset ihmiset todellisina ja arvokkaina. Oma käyttäytyminen voi olla itsekeskeistä, rajatonta ja piittaamatonta. Onnen tavoittelu voi olla lyhytnäköistä: kaikki minulle heti ilman ponnisteluja. Tällaisella itsetunnolla varustetun vanhemman voi olla vaikeaa nähdä lapsensa itsestään erillisenä yksilönä, jolla on omat äidin tai isän piirteistä poikkeavat ominaisuudet ja tarpeet. Vanhempi ei oikein kykene olemaan lastaan varten saatavilla ja olemassa, vaan tilanne kääntyy päinvastoin: lapsen tehtäväksi tulee tyydyttää vanhemman tarpeita. Lapsi voi sisäistää myös hyvin ankaran ja mitätöivän vanhemman osaksi itsetuntoaan. Näin voi tapahtua esim. silloin, jos lapsi saa toistuvasti tuntea että ei osaa tai toimii väärin. Jos lapsi on persoonaltaan ja temperamentiltaan ujo ja herkkä, vanhemman on oltava herkkänä, ettei lapsen toimintayllykkeitä mitätöidä tai lasta kielletä liian ankarasti. Lapsi voi silloin olla liian huolestunut, onko hän tarpeeksi kiltti ja arvokas ja toimiiko oikein. Tällöin lapsen voi olla myöhemminkin, esimerkiksi murrosiässä, vaikeaa erottaa todellisia, itselleen tärkeitä asioita toisten tarpeista. itsetunto kehittyy vähitellen Ihmisen itsetunto kehittyy vähitellen, eivätkä pienet kolhut suista ketään raiteilta. Sen sijaan on olemassa riskitilanteita, joihin ei toivoisi yhdenkään lapsen joutuvan. Erityisen haitallista lapsen kehitykselle on vanhempien väkivaltaisuus, joka voi olla henkistä tai ruumiillista. Ruumiillinen väkivalta, kuten lapsen läimäyttäminen, piiskaaminen tai seksuaalissävytteinen koskeminen, pitää aina sisällään myös henkistä väkivaltaa. Valitettavasti vanhemman mielenterveysongelmat, kuten vakava masennus, psykoottisuus tai vaikeat alkoholiongelmat vievät monen vanhemman mahdollisuuden toteuttaa tasapainoista vanhemmuutta ja aiheuttavat useissa perheissä lasten itsetunnon kehitykselle traumaattisia seurauksia. Väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokenut lapsi on pelokas ja ahdistunut, itsetuntoa leimaa syvä häpeän ja arvottomuuden kokemus. Ikävät kokemukset voivat muuttua itseinhoksi tai toisten satuttamiseksi. Silloin lapsi on sisäistänyt ajatuksen: väkivaltaisuus kuuluu osaksi normaalia kanssakäymistä ja minulla on oikeus satuttaa itseäni ja toisia. vanhemman oma jaksaminen Jotta vanhempi jaksaisi hoitaa lapsensa perustarpeet ja olla vielä herkkänä tämän tunteille, vanhemman on voitava itse hyvin. Vanhemman oma jaksaminen ja hänen mahdollisuutensa toimia tasapainoisena, myönteisenä peilinä lapselle kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Tutkimusten mukaan lapselle syntyvä kokemus itsestään, itsetunnon perusta, vastaa hyvin pitkälle ympäristön tapaa kohdella häntä. Vanhemmaksi tulo mullistaa sekä äidin että isän kokemusmaailman. Vanhempi kokee jatkuvan vastuun uudesta ihmisestä usein yllättävänkin raskaaksi. Lapsi voi olla erilainen kuin vanhempi oli kuvitellut. Hän voi olla itkuinen ja vaikeasti tyynnyteltävissä. Elämän muutos voi tuntua järisyttävältä. Miten ihmeessä voi jaksaa koko päivän, ellei saa nukkua yöllä tarpeeksi? Miten sietää jatkuvaa huolta lapsen hyvinvoinnista? Eikö enää voikaan tehdä mitään itselle tärkeää asiaa rauhassa ja loppuun saakka? Parisuhde tasapainoilee muutoksen keskellä. Missä on kaikki kahden aikuisen läheisyys? Minne katosi erotiikka? Asiat eivät ole mustavalkoisia sillä tavoin, että vauvan syntymän jälkeen kaikki olisi pelkkää ihanuutta tai toisaalta synkkyyttä. Yhden päivän aikana vanhempi voi käydä läpi koko tunneskaalan onnesta ja ylpeydestä pettymykseen ja kiukkuun. Itsestään huolehtiminen tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Joidenkin on lähdettävä hyvin kaukaa omasta lapsuudestaan saakka etsimään perustaa vanhemmuudelleen. Lähes kaikki vanhemmiksi tulleet miettivät ja muistelevat uudella tavalla omia lapsuuden kokemuksiaan. Tahdonko olla samanlainen kuin äitini tai isäni? Jos oma lapsuus on ollut turvallinen ja vanhemmalla on hyviä muistoja ja kokemuksia, hän usein luottaa itseensä vanhempana. Kun on itse saanut rakkautta ja arvostusta osakseen, sitä on helpompi antaa myös toiselle. Ja yleensä tasapainoisilla ja rakastavilla vanhemmilla on onnellisia ja hyvällä itsetunnolla varustettuja lapsia. Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti palautetta. Lapsi tarvitsee tätä palautetta oman minän rakennusaineiksi. Vanhemmat innostuvat joistain lapsen toimista, iloitsevat ja kannustavat lasta. Ja taas päinvastoin, kun lapsi toimii epäsuotavalla tavalla, vanhemtue arjessa lapsen itsetuntoa Hyvä vanhemmuus ei vaadi monimutkaisia asioita, mutta tämä ei tarkoita, että se olisi helppoa. Lapsen myönteisen itsetunnon kehittymisen tukeminen ei koostu sarjasta temppuja. Alla on kuitenkin tiivistetty joitain tärkeitä asioita. Tutustu lapseesi. Vauvasi, myöhemmin varttuva lapsesi on yksilö. Missään ei ole olemassa täysin samanlaista lasta. Tiedosta lapsesi temperamentti: ujon lapsen kanssa kohtaatte erilaisia haasteita kuin vilkkaan. Hyväksy se tosiasia, että lapsesi kehittyy ja kypsyy omalla vauhdillaan. Tutustu itseesi ja vanhemmuuteesi. Temperamentissasi ja luonteessasi on todennäköisesti jotain samaa kuin lapsessasi, mutta ei välttämättä. Yritä vastata vaikeisiinkin kysymyksiin: Minkälainen vanhempi tahdot lapsellesi olla? Mitä asioita tahdot omasta lapsuudestasi siirtää ja mitä taas jättää siirtämättä vanhemmuuteesi? Mitkä ovat vahvuuksiasi vanhempana, entä kompastuskivesi? Arvosta lastasi. Kuuntele, mitä hän sanoo, ja näe hänet todellisena. Älä keskeytä tai luule tietäväsi aina lasta paremmin, mitä asiaa hänellä on tai mitä hän tarvitsee. omat huonot kokemukset käsiteltävä Lasta ei voi eikä tarvitse suojella kaikilta henkisiltä kolhuilta. Kyky sietää ristiriitoja ja luottaa omaan pärjäämiseen, kehittyy kokemuksista. Pettymyksiä ja pulmia ei tietenkään saa olla liikaa suhteessa onnistumisen kokemuksiin, eikä lasta saa jättää yksin liian isojen kysymysten äärelle. Tavallinen arkinen päivä sisältää lukuisia tilanteita, joissa lasta voi kehua. Hyvää käytöstä ja arjen sujumista ei tarvitse pitää itsestäänselvyyksinä, joista ei tule ketään kiittää. Lapselle voi sanoa esim. Kyllä olet jaksanut hienosti koko kauppareissun, vaikka se kesti pitkään. Anna lapsellesi ikätasoon sopivia tehtäviä, joista hän ottaa vastuun. Onnistumisesta seuraa hyvä olo, jota ei voi saavuttaa muuten kuin tekemällä työtä, kantamalla vastuuta ja saamalla kiitosta. Kerro lapsellesi, mikä ero on lahjana saadun lahjakkuuden ja työllä saavutettujen taitojen välillä ja kannusta häntä opettelemaan ja tekemään niitä asioista, joista hän pitää. Uskalla myöntää rehellisesti lapsellesi, jos et tiedä tai osaa jotain asiaa. Pyydä anteeksi, jos kiukustut ja sanot pahasti lapsellesi ja selitä, miksi pinnasi paloi. Luultavasti hermostumiseesi vaikutti monet muutkin kuin lapsesta johtuvat tekijät. Ole ehdoton siinä, ettei lapsesi saa satuttaa Vanhemmuuteen startataan myös vaikeammista oloista. Vanhempi voi yllättyä siitä, miten yhtäkkiä omat lapsuudessa koetut hylkäämisen muistot tai pelottavat tilanteet nousevat mieleen. Jos vanhempi pelkää, ettei hän menneisyytensä kokemusten vuoksi kykene turvaamaan lapsensa omanarvontunnon kehittymistä, kannattaa asian äärelle pysähtyä. Näin on esimerkiksi, jos vanhempi on joutunut kokemaan psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa lapsuuden kodissaan. Silloin voi olla hyödyllistä pohtia lapsuudenkokemuksiaan yksin, puolison, ystävän tai neuvolan terveydenhoitajan tai psykologin kanssa. Vanhempi voi onneksi tehdä tietoisia päätöksiä siitä, ettei siirrä joitain lapsuudessaan kokemia ikäviä asioita sellaisenaan vanhemmuuteensa. Vanhemman on kehitettävä itsetuntoonsa uusi alue: minä äitinä tai minä isänä. On selvää, että aluksi jokainen tuntee epävarmuutta. Ohjeita saa paljon ja ne voivat olla ristiriitaisia. Mitä minä saan tehdä lapseni kanssa? Mikä on lapselleni parasta? Kirjoitus on koottu Mannerheimin lastensuojeluliiton internet-sivuilta onni löytyy arjesta ketään, ei itseään eikä toisia tai rikkoa mitään tahallaan. On paljon asioita, joissa vanhempi voi olla joustava ja neuvotella lapsensa kanssa. Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole neuvottelukysymyksiä. Harjoittele itse sietämään arkeen ja ihmiselämään liittyvää epävarmuutta, jännitystä ja surua ja opeta tätä taitoa lapsellesikin. Ei ole vaarallista, vaikka välillä on huolestunut, väsynyt tai surullinen. Itsetunto ei ole myöskään sillä tavoin vakaa, että kun sen kerran saavuttaa, luottaa kaikissa tilanteissa itseensä. Jokainen tuntee itsensä välillä vahvemmaksi ja osaavammaksi ja taas välillä epävarmemmaksi. Opeta lapsellesi psykologisia taitoja. Kerro siitä, että tunteet on lupa ilmaista eikä niitä tarvitse pelätä.itkua ei tarvitse hävetä, ei lapsen eikä aikuisen. Selitä ihmissuhdetilanteita lapsellesi. Kerro median herättämissä jännitetilanteissa ihmiselämään liittyvistä asioista. Minkälaisista ihmisistä pidetään, millä tavoin ihmiset ovat erilaisia, miksi joku ihminen käyttäytyi pahasti? Keskustele lapsesi kanssa sinun ja hänen välisestä suhteesta. Kerro, miksi sinusta on hienoa saada olla juuri hänen äiti tai isä. Kerro myös, miksi vanhemmuus on mukavaa.

6 10 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Koulutus väylä parempaan huomiseen Suomalainen yhteiskunta arvostaa suuresti koulutusta. Koulutusväyliä on monenlaisia ja kiinnostuneille löytyy ja järjestyy koulutusta vaikka mihin lähtöön. Meillä Suomen romaneilla on kaikki samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin pääväestölläkin kouluttautua ja edetä elämässämme eteenpäin. Suurella osalla romanilapsista koulunkäynti on valitettavasti edelleenkin heikkoa ja epäsäännöllistä. Toisaalta romanilapsilla ei ole ollut tarvittavia kouluvalmiuksia aloittaessaan koulunkäyntiään. On selvää, jos koulun aloittaminen tuntuu ahdistavalta ja vaikealta, lapsi alkaa pelätä koulua eikä viihdy siellä. Viime vuosien aikana tilannetta on pyritty korjaamaan. Romanilapset saavat päiväkodissa ja esikoulussa erilaisia virikkeitä ja valmiuksia, jotka auttavat lasta selviytymään pa- remmin koulussa. Mutta vieläkin kodin antama tuki ja virikkeet ovat liian vähäiset. Ollessani vuosien ajan opettajana havaitsin selkeästi, että ulkopuolisten tuki ei riitä. On ehdottoman tärkeää jo alusta lähtien, että koti ja vanhemmat kannustavat ja ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä. Koulunkäynti vaatii koko perheeltä panostamista. Olen varma, jos lapset huomaavat, että vanhemmat pitävät heidän koulunkäyntiään hyvänä ja tärkeänä asiana, niin koulunkäynnin arvostus tarttuu myös lapsiin. On tärkeää, että nuoret näkevät sellaisia malleja, jotka uskaltavat kurkottaa pidemmälle, kouluttautua, päästä hyviin työpaikkoihin ja silti kykenevät ja haluavat säilyttää romani-identiteettinsä. Vaeltavasta romanikansasta on nyt tullut paikallaan asuva väestönosa. Suomi on muuttunut koulutus- ja teollisuusyhteiskunnaksi, jossa ammatit ja toimeentulo ovat lähes täysin koulutukseen sidottuja. Tämä on merkinnyt romanien taloudellisten mahdollisuuksien lakkaamista ympäristössä. Entiset ammatit eivät enää ole elättäneet. Kuvassa iloisia leiritunnelmia Junnilasta vuodelta Lapselle on tärkeää, että hänen töitään ihaillaan, annetaan myönteistä palautetta läksyjen teossa, järjestetään lapselle rauhallinen ympäristö, että lapsi voi keskittyä koulutehtäviinsä. Myös säännöllinen nukkumaanmeno on tärkeää. Jos lapsi valvoo paljon, hän on koulussa niin väsynyt, ettei jaksa kuunnella eikä keskittyä. Koululaisten poissaoloihin ja myöhästymisiin tulisi kodissa suhtautua vakavasti. Jos lapsi on useamman päivän pois koulusta, hän jää väkisinkin jälkeen muista. Lapsi alkaa vaivaantua, kun ei ymmärrä opetusta. Hän kokee itsensä tyhmäksi ja viimeinenkin koulumotivaatio on sen jälkeen kadonnut kuin tuhka tuuleen. vastuu on meidän Samana ajanjaksona, jona vaeltavasta romanikansasta on tullut paikallaan asuva väestönosa, on suomalaisesta yhteiskunnasta lopullisesti tullut koulutus- ja teollisuusyhteiskunta, jossa ammatit ja toimeentulo ovat lähes täysin koulutukseen sidottuja. Tämä on merkinnyt romanien taloudellisten mahdollisuuksien lakkaamista ympäristössä. Entiset ammatit eivät enää ole elättäneet. Monet ovat joutuneet ammatilliseen tyhjiöön. Muuttunut maailma ja ympäristö ovat toki myös vaikuttaneet siihen, että romanit ovat joutuneet pohtimaan tulevaisuuden näkymiään ihan uudella tavalla. Aika pakottaa muuttumaan. Toisaalta suomalainen yhteiskunta on myös muuttunut suvaitsevaisemmaksi. Päättäjät ovat tulleet romaneja vastaan ja lainsäädäntö takaa tänään romanikulttuurille ja kielelle hyväksytyn olemassaolon. Nämä ovat olleet tärkeitä myönteisiä signaaleja romaniväestölle. Enää ei tarvitse pelätä tasapäistämistä, vaan voi kouluttautua eri ammatteihin ja säilyttää oman identiteettinsä. Vapauttava kokemus! ilman koulutusta ei selvitä On oivallettu, että ilman koulutusta pieni vähemmistöryhmä ei tule selviämään. On ollut piirrä tai kirjoita Meille! Lapsen piirros, runo ja tarina ilahduttavat kaikkia ja tuovat hyvää mieltä. Haluamme Romano Boodoksen seuraavissa numeroissa julkaista lasten piirroksia, runoja ja lyhyitä tarinoita. Piirrä vaalealle paperille (ei ruutupaperille), kirjoita runo tai lyhyt tarina. Ethän ilahduttavaa nähdä, kuinka monet aikuiset romanit ovat alkaneet kouluttaa itseään. He ovat saaneet uutta intoa elämäänsä kouluttautumisen myötä. Vaikka esteitä on vieläkin kosolti, sitkeyttä ja sinnikkyyttä löytyy. Tie on raivattava, periksi ei anneta! Näin moni romani on kertonut tuntojaan hakiessaan itselleen työpaikkaa tai etsiessään sopivaa koulutusväylää. Romaninuoria on jo jonkin verran jatkokoulutuksessa, lukioissa, ammattikouluissa, yliopistojen tiedekunnissa. Verrattuna romanien kokonaismäärään suhdeluku ei kuitenkaan ole suuri. Se on kuitenkin rohkea alku huomiseen. Myönteisiä malleja tarvitaan. On tärkeää, että nuoret näkevät sellaisia malleja, jotka uskaltavat kurkottaa pidemmälle, kouluttautua, päästä hyviin työpaikkoihin ja silti kykenevät ja haluavat säilyttää romani-identiteettinsä. Me aikuiset romanit olemme myös vastuussa ja avainasemassa nuortemme tulevaisuuden löytämisessä. Nyt tarvitaan rohkaisijoita ja kannustajia. katse lapseen ja hänen tulevaisuuteensa Keskustelu, motivoiminen ja päämäärien asettaminen ovat tärkeitä asioita, joihin lasten kasvatuksessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Tarvitaan myös hyviä suhteita paikkakunnan päättäjiin ja kouluviranomaisiin. Kannattaakin ottaa rohkeasti yhteyttä opettajiin ja kysyä myös opinto-ohjaajilta mahdollisuuksista ja koulutusväylistä, joita nuoremme voivat käyttää päästäkseen asettamiinsa tavoitteisiin. Me emme voi enää syyttää yhteiskuntaa, ettei meille anneta mahdollisuuksia. Nyt on meidän vuoromme kantaa vastuuta läheisistämme ja heidän tulevaisuudestaan. Tarvitsemme koko yhteisönä selkeää asennemuutosta; itseemme menemistä, avointa keskustelua ja tavoitteiden asettamista parempaan huomiseen. taita piirustuksia postittaessasi niitä. Lähetä työsi huhtikuun loppuun mennessä osoitteella: Romano Boodos - lehti Vilppulantie 2 C Helsinki. Samaan kirjekuoreen voi laittaa useampiakin töitä. Nyt siis kynät ja värit esiin! Romanikielen lautakunta huoltaa kirjoitettua ja julkista romanikieltä Romanikielen lautakunta on toiminut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä vuodesta 1997 asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on päättää romanikielen käyttöä koskevista periaatteellista ja yleisluonteisista suosituksista. Kielilautakunnan perustamisen taustalla oli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain (758/1996) muutos, jonka myötä laitoksen tehtäviin liitettiin myös romanikielen tutkimus ja huolto. Romanikielen lautakunnan jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu tällä hetkellä seitsemän jäsentä, joista kuusi edustaa romaniväestöä. Lautakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Matti Leiwo vuosina Matti Leiwon jälkeen puhetta on johtanut Fred Karlsson, joka on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professori. Varsinaisista jäsenistä tutkija Henry Hedman edustaa lautakunnassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta. Kimmo Granqvist oli lautakunnan jäsenenä vuosina Asiantuntijajäsenenä hän on ollut vuodesta Lautakunta on keskeinen romanikielen kodifikaatioelin (säädöksiä/normeja kokoava elin). Lautakunta käsittelee ensisijaisesti kirjoitettujen tekstien sekä julkisen kielenkäytön kieltä. Puhuttua arkikieltä ei sen sijaan käsitellä lautakunnassa eikä sitä varten myöskään haluta laatia normeja. Kielenhuollon normeja pohtiessaan lautakunta pyrkii pysymään lähellä kansankieltä, puhuttua Suomen romanikieltä, jottei kielestä tulisi puhujilleen liian etäistä ja vaikeaa. Kieltä ei yritetä palauttaa historiallisesti oikeisiin muotoihin, jotka olisivat sen puhujille jo vieraita, eikä toisaalta myöskään kansainvälistää liikaa. Romanikielen huollossa pyritään ennen kaikkea selvyyteen ja ymmärrettävyyteen. (Leiwo 1999.) kielen normittaminen valintojen tekemistä Kielen normittaminen on paljolti valintojen tekemistä, jonka vaikeutta lisää vaihtelun määrä nykyisessä Suomen romanikielessä (esim. Pirttisaari 2002, 2004). Esimerkiksi syksyllä 2002 päätettiin suosittaa persoonissa taipuvaa subjunktiivia (rakkaves, rakkavel) kilpailevan muodon, taipumattoman infinitiivin (rakkavel) sijaan. Pohjana oli Pia Brandt-Taskisen (2001) pro gradu -työ, jossa hän selvitteli verbimuotoja. Vuonna 2005 lautakunta tarkasteli monipuolisesti yksittäisten sanojen kirjoitusasuja: lautakunta piti diftongillisia asuja kuten lyönos, hyög kirjoitetussa kielessä suositeltavimpina kuin pitkävokaalisia (löönos, höög), mutta päätyi olemaan suosittelematta suomen murteista omaksutun švaavokaalin (bri(i)no, gul(u)va, hel(e)savaa, val(a)googos) käyttämistä kirjoitetussa kielessä ja korrektissa yleiskielessä. Tämän kirjoituksen puitteissa on mahdotonta perehtyä yksityiskohtaisesti lautakunnan kokouksissa esillä olleisiin kielen ilmiöihin. Niistä onkin tarkoitus laatia erillinen vihkonen romanikielen jaettavaksi parissa työskenteleville. Termityö on ollut koko tärkeänä osana lautakunnan työtä. Myös sen tuloksia on tarkoitus koota erikseen julkaistavaksi. lautakunnan rooli monitahoinen Lautakunnan rooli on ollut usein paljon monitahoisempi kuin sen lakitekstin sanelema rooli kielenhuoltoelimenä edellyttäisi. Työkentän tosiasialliseen muotoutumiseen on vaikuttanut jäsenten aktiivisuus useilla eri aloilla, kuten opetuksen ja kirkon piirissä sekä kansainvälisissä elimissä, jotka huolehtivat romaniasioista Euroopan yhteisössä. Lautakunnan jäsenet kokevat ymmärrettävästi olevansa myös kieliyhteisöön päin paljolti vastuussa siitä, millä tavoin ja ketkä kielen parissa toimivat. Tämä on johtanut käytännössä siihen, että lautakunnan työhön on aika ajoin vaikuttanut sen tutkimuspoliittinen ja toimintaympäristöä rajaava puoli. Koko ajan lautakunnan toiminnassa on korostunut erilaisista lähisidosryhmistä koostuvien verkostojen arvo. Lautakunnan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet kaikki keskeiset romanijärjestöt sekä romaniasiainhallinnon elimistä Opetushallituksen romaniväestön koulutusyksikkö ja sosiaali- ja terveysministeriön romaniasiain neuvottelukunta. Kiinteä yhteys romanikielen opettajiin ja oppimateriaalien laatijoihin tarjoaa lautakunnalle mahdollisuuden tehokkaaseen tiedonlevitykseen. Tämä yhteys auttaa lautakuntaa kohdentamaan voimavaransa siten, että kysyntä ja tarjonta vastaisivat toisiaan. Varsinkin romanikielen opettajien toivoisi kuitenkin ottavan aktiivisemmin yhteyttä opetustyönsä liittyvissä kysymyksissä. Se helpottaisi ja tehostaisi lautakunnan työtä. KiMMo GRanQVist Romanikielen lautakunta Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KiRjaLLisuus Brandt-taskinen, Pia suomen romanikielen verbikomplementit. Pro gradu -työ. helsingin yliopisto. Leiwo, Matti suomen romanikielen asemasta ja huollosta. teoksessa Pekkola, seppo (toim.), Sadanmiehet. Aarni Penttilän ja Ahti Rytkösen juhlakirja. suomen kielen laitoksen julkaisuja 41. jyväskylä: jyväskylän yliopisto, s Pirttisaari, helena suomen romanin partisiippien morfologiaa. Pro gradu -työ. helsingin yliopisto Contact-induced changes in Finnish Romani. kielitiede/20scl/abstracts. shtml#pirttisaari.

7 12 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Valkoisen ruusun ritarikunnan mitali Henry Bollströmille Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kiinnitti valkoisen ruusun ritarikunnan mitalin Henry Bollströmin rintaan. Kansallisarkiston virastomestari Henry Bollströmille luovutettiin juhlavassa tilaisuudessa valkoisen ruusun ritarikunnan mitali. Mitalin myönsi Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan ja hallintojohtaja Anitta Hämäläisen esityksestä Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen. Henry Bollström on aloittanut työnsä valtiolla vuonna Hän oli lyhyen ajan yksityisen palveluksessa, kunnes taas jatkoi valtion virassa. Luovutustilaisuudessa käytiin läpi Bollströmin ansioluetteloa; työnantaja kehui Bollströmiä aloitteellisuudesta ja hyvän työilmapiirin luomisessa. Bollström on ollut kautta vuosien luotettava ja esimerkillinen työntekijä. Viime vuodet Bollströmin työnkuva on ollut pääasiassa pääjohtajan ja ylimmän johdon autonkuljettajana toimimista. Vaatimaton Henry Bollström ihmetteli, että mitä haastattelemista hänessä on? Hän on vaan valtion työntekijä. Harva meistä kuitenkaan saa työstään mitaleja: lämpimät onnittelut vaatimattomalle työnsankarille! Bollström mainitsee, että myös kaikki hänen veljensä ovat tai ovat olleet valtion palveluksessa. Yksi veli on perinteisellä hevosalalla. Yksi siskoista on lastentarhanopettaja ja toinen ompelee romani- ja muita vaatteita. Henry Bollström korostaa, että lapsuudenkoti on ollut todella hyvä. Rakkautta on tuhlattu meihin. Kaikilla meillä on omat vaikeutemme, mutta elämä on ollut helpompaa, kun on voinut tasapainoiselta pohjalta ja hyvästä kodista lähteä, toteaa Henry. Bollström on ollut uskossa yli 25 vuotta ja hän kokee Lohjan helluntaiseurakunnan toiseksi kodikseen. Siellä on hyviä ystäviä. Hän kuuluu seurakunnan hengellisiin vastuunkantajiin eli vanhemmistoon. Bollström arvostaa suuresti sen tuomaa yhteyttä. Bollströmillä on kaksi aikuista lasta, tytär ja poika, jotka ovat jo omassa elämässään. Hän asuu kahdestaan puolisonsa kanssa uudessa omakotitalossaan Lohjalla, josta hän käy työssä Helsingissä. airi MaRKKanen Elämä on elettävä nyt! Jokainen meistä haluaisi elää täysipainoista elämää. Sen toteutuminen käytännössä vaatii hyvän itsetunnon, terveen identiteetin. Tarvitaan myös hyväksyntää ja kannustusta. Jokainen ihminen on pienenä kuin nuppu. Nuppu alkaa kehittyä paljolti sen mukaan, millaisia virikkeitä ympäristö antaa sille. Jos ympäristö antaa vain yksipuolisia virikkeitä, ihmisestä tulee yksipuolinen. Lapsi peilaa paljon kotinsa ja sukunsa asenteita. Lapsella on tarve kehittyä, ei ainoastaan kyky kehittymiseen. Nykyään lapsia yritetään kouluttaa ihmisyyteen, ei niinkään kasvateta ihmisyyteen. Sillä on eroa. Alkuun ihmistä kouluttaa perhe, koti, ja sitten maailma. Emme kykene hahmottamaan omaa elämäämme yksin. Kuulumme aina johonkin ihmissuhdeverkkoon. Oma silmukkamme on osa suurta kokonaisuutta. Välillä tuntuu, että meitä viskellään sinne tänne, verkostosta toiseen. Meiltä ei aina kysytä eikä syitä kerrota. elämää ja oppimista joka päivä Elämän varrella tapahtuu monia suuria roolimuutoksia; lapsi, aikuinen, isä/äiti, keski-ikäinen, vanhus. Siinäpä onkin opiskelua koko ihmisiän ajaksi. Moni meistä pelkää elää. Kunpa sitä voisi ensin testata ja sitten vasta alkaisi elää, mutta kun ei voi. Elämä on koko ajan menossa ja se on elettävä niillä voimavaroilla, mitä meillä kulloinkin on. Kaiken muutoksen ja roolivaatimusten keskellä elämä vähitellen opettaa meitä antamaan itsellemme ja toisillekin arvoa ja armoa. Elämä on tosiaankin alituista oppimista. Kuinka me voimme olla vahvoja oikealla tavalla. Jokainen meistä tekee virheitä. Kaikilla meillä on opittavaa. Ihminen voi itse päättää omista arvoistaan. Miten me henkisesti selviämme arvojen tarkistamisesta? Väitän, että meillä on paljon käyttämättömiä voimavaroja, joita tulisi osata arvostaa ja hyödyntää. Emme saa väärällä tavalla vähätellä tai isotella itseämme. Näillä kaikilla asioilla on suuri merkitys itsetunnollemme. Jumala on antanut meille kyvyn tuntea ja ymmärtää järjellä sekä sydämellä. Sitä lahjaa kannattaa kehittää ja vaalia. tiimalasi näyttää aikaa Alkuvuonna itselleni tuli täyteen puolivuosisataa elettyä elämää. Siinä vaiheessa yleensä aletaan puntaroida elämää. Niin minäkin olen tehnyt. Minussa tämä elämän inventaario on herättänyt kiitollisen mielen ja hiljaisen rukouksen: kiitos elämästä. Kiitos tästä päivästä! Olen elämästä rikas, saan nousta terveenä uuteen päivään. Ikää verrataan monesti tiimalasiin. Olemme itse tiimalasin keskellä ja katselemme oman elämämme kulkua. Näemme elettyä elämää, omaa menneisyyttämme. Aavistamme samalla tulevaisuuden huminan. On kaksi tapaa suhtautua ikään. Jos jäämme huolestuneena seuraamaan vain tiimalasin hupenevaa yläosaa, saatamme ensin lamaantua paikoilleen ja sitten epätoivoisesti ryhdymme suorittamaan elämää. Tulevat vuodet näyttäytyvät silloin enemmän vihollisina kuin ystävinä. En ehdi enkä kohta jaksa elää kaikkea sitä, mitä tahtoisin. Toinen vaihtoehto on katsella täyttyvää tiimalasin alaosaa hämmästellen ja tyytyväisenä: Jo näin paljon elettyä elämää minun elämääni! Se sisältää itkua ja riemua, valoa ja varjoa, lankeemuksia ja virheitä, voittoja ja tappioita, kaikki elämän värit. Minä olen selvinnyt tähän päivään asti tyynestä ja myrskystä. Menneisyyteni on samalla kertaa sekä pääomani että painolastini. Tässä minä tänään ponnistan. Huomisesta en tiedä, elämä on nyt. Tiimalasimme hupenevan osan määrän tietää yksin Taivaan Jumala. RAAMATUN SANAA ROMANIKIELELLÄ JA SUOMEKSI ps. 103:1-5 Paarka Raijes, mo marmo, ta saaro, so maan hin lesko kurko nau. Paarka Raijes, mo marmo, naaka brista, so latßiba jou hin tukke tßerdas, Jou, koon dela saare tukko gre i prossime ta sasjila saare to dukibi, ta koon presila to onnos meribosta ta kroonila tuut noodeha ta latßiba, koon tukko aaniba phertila lesko tßi kibossa, jakkes te tukko terniba neevila sar barotßirikjako. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi. Hän joka lunastaa sinun henkesi kuolemasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella. Joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. KäännÖs: henry hedman i tes. 5:16-24 Aa en lo ane alti. Mangjaven sakko tiija. Paarkaven saaresta. Dauva Deevel kammela tumenna, Kristusesko Jeesusesko iegenna. Ma musaven Onnos, ma dikken teele profetiako nis. Len pinsiba saarenna ta rikkaven douva, so hin latßo. Aa en nikki saaro bengalesta. Freedibosko Deevel mo kurkovel tumen horttas ta mo siilavel tumengo ilo arriba, tumengo onnos, d iiben ta truppos, jakkes te tumen aa ena uutan gre i, ka amengo Rai, Jesus Kristos avela. Jou, koon tumen khaarela, hin passuno ta jou rikkila lesko loviba. Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa. KäännÖs: yhteinen esirukous Kurko Deevel, deulengo daad. Ame paarkavaha tukko laavesta, kai ame laha te khunnnen tukko lyija. De menge tukko kamlibosko tattiba ta tßetanoaa iba. Singla doolen, koonen rigavena tukko boodos naalal.singla tukko khangari ta fro laagi deulikaane khangarja ta ilo deulikaanengo missiosko buttia. Mo tukko lau pherdavel ilo boliba. Deulengo daad, ame mangjavaha romaseelengo aal, koonen d iivena froo laagi ring aro boliba. Aa lengo vanta ta siila. De freediba ta horttiba vinnavel.ame mangjavaha Romano Missiosko buttiako aal. Tukko singliba mo aa el douva buttiako praal. Ame mangjavaha amengo themmesko ta ilo bolibosko aal. Ame daha paarkiba tukke amengo daadesko themmesta. Singla presidentos, falliba, parlamentos, naaluno- ta horttibosko tßeer. Tu, koon pinsaveha amengo lo iba ta tunga, singla meen. Singla amengo tßeeren. De doori prossibosko d inta ta tukko sasjibosko aa iba. Ame mangjavaha dola kentengo aal, koonenna tßek na dikkela paalal. De lengo d iviboske bare komujen, koonen piravena leen ta dikkena lengo paalal. Ame paarkavaha dukadengo ta bristime komujengo aal. Minsa niina phurane komujen ta doolen, koonen liitavena kokaribosta. Ame mekkaha meen, ta vaure iega komuja ta ilo mengo d iviba aro tukko vast. KäännÖs: amaro Daad -mangjiba Mare Daad, koon sal are deulenne, kurkimen mo vel to nau. neer mo vel to vollako boliba, mo pherjuvel to kammiba jakkes praalo phuu, sar are deulenni. De menge da dives mare sakko divisesko maaro, ta de prossiba mare uu liba, jakkes sar ame ka daha prossiba lenge, koonen hin uu liba menge. Ma ige meen aro kvinniba, bi muk meen nikki katto gre ena, dooleske tiiro hin volla, džoor ta patti katto tiia aro tiiene. Amen! isä Meidän rukous Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. raijesko mangijba Räi mo singlavel tumen ta mo siilavel tumen. Räi mo sikavel lesko muoda tumenge ta mo aa el tumenge noodavitiko. Räi mo risavel lesko muoda tumengo ring ta mo del tumenge freediba. Daadesko ta Tšaavesko ta Kurko Onnesko naaves. herran siunaus Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. ps.31: 2-6 Rai, tu sal mango siila. Ma tßekkar mek maan aro lansiba. Tu sal kurko, mek maan phirro to latßibossa! un maan, praste te jelpaves maan. Aa mango siilakoberega, hallako hlotta, koonesko siila me laa te d al garime. Tu sal mango berega ta hlotta, ta tukko naavesko aal tu maan rigaveha naal ta staaveha mansa. Tu mukkeha maan nikki dorjata, so mango hiistiboskiiren hin tßunde mango naal, doolesko do te tu sal mango siila. Tukko vast me daa mo onnos. Tu Rai, tßinneha maan phirimeske, Tu passuno Deevel. i kor.13: 4-7 Kamliba hin lang tod intalo, kamliba hin latßo, Kamliba na lela vauresko iego, na aa ela broosno. Naa lansvardo, naa rootela pesko iego, naa aa ela tßerko, naa minsila pesko liidime bengilba. Naa aa ela lo ano bangibosta, bi lo ila tßetanes tßatßibossa. Saaro douva stessula, saaro passela, saaro haagila, saaro douva liidila. luuk 18:31-34 Jesus khaaradas de odui sikjiboskokentos lesko neer ta phenjas lenge: Ame d aha kaan aro Jerusalem. Doori vela tßatßeske saaro douva, so profetiako komuja hin ranle Komunesko Tßaavesta. Les daha aro bideulikaanengo vast, les spiijavena ta lansvavena, lesko praal tßungravena, ta joon dena tßukjaha les ta dena mer les. Bi tritto diives jou aa ela apre meribosta. Sikjiboskokenti na ajude Jesusesko laavenna tßi. Saaka sas garime lenna, naaka joon ajude, so Jesus rakkadas. Raamatuntekstit kääntänyt romanikielelle:

8 14 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelu, sosiaalialan, hengellisen työn, sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. lastensuojelutyö Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella, 4-7-paikkaista pienryhmäkotia Lahdessa ja 6-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. kenttätyö Yleistä kenttätyöohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. Julkaisutoiminta Julkaisee neljästi vuodessa Romano Boodos- Suomen romanilehteä. stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 13 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 14 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) konduktöörin koulutus Kiinnostaako sinua konduktöörin ammatti? Parhaillaan on meneillään konduktöörihaut netissä ja koulutus alkaa toukokuussa ja elokuussa. Mitä konduktööri tekee ja mitä häneltä odotetaan? Konduktöörin työ on itsenäistä, vaihtelevaa ja vastuullista. Konduktöörin työ on epäsäännöllistä kolmivuorotyötä. Konduktööriltä odotamme palveluhenkisyyttä ja aitoa halua työskennellä ihmisten parissa. Sopeutumiskykyä vuorotyöhön. Lisäksi vaadimme hyvää yleisterveyttä, näköä ja kuuloa. Konduktööriksi tullaan koulutuksen kautta Konduktöörin koulutus toteutetaan monimuotoohjelmana. Teoriaosuus annetaan VR Koulutuskeskuksessa Helsingin Pasilassa. Perehdytys ja työhön opastus tapahtuvat aidoissa työympäristöissä, sillä paikkakunnalla, jolle opiskelija valmistuttuaan sijoittuu. Koulutus kestää noin 4 kuukautta. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa solmitaan vakinainen työsuhde. Koulutukseen kuuluu monipuolisesti erilaisia osa-alueita. Koulutus on maksuton sisältäen opetuksen ja oppimateriaalin. Koulutuksen ajalta ei makseta palkkaa. Koulutus ei myöskään sisällä ruokailua eikä asumista. Konduktööriksi haetaan internetin kautta VR:n sivuilta. osoite: <file:///\\ VR Työnantajana Siirry selaamaan avoimia työpaikkoja Hakemuksen perusteella osa hakijoista kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun. Sen jälkeen osa hakijoista jatkaa soveltuvuus arviointiin. Soveltuvuusarvioinnin perusteella osa jatkaa edelleen terveydentilatutkimukseen. Näiden pohjalta tehdään lopullinen valinta. Kari Tolppanen Henkilöstöpäällikkö VR Osakeyhtiö VR Lähiliikenne PL 488 (Asema-aukio) Helsinki Puhelin Faksi kari.tolppanen@vr.fi < l romaniukin satureppu - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa l tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l romano Mission 90- vuotisjuhlavideo 8,50 euroa täydennyskoulutuspäivä Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto järjestää yhteistyössä Itä-Suomen romaniasiain neuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveysosaston kanssa Itä-Suomen maakuntia koskevan täydennyskoulutuspäivän: Kuinka tuen romanilasta/nuorta koulussa/ kotona? Romanivanhempien ja opettajiien/oppilashuoltohenkilöstön yhteistyöpäivä Aika ja paikka: Leppävirta, Alapihan koulu, Leppävirrantie 14 Kohderyhmä: Romanivanhemmat, perus-, lukio- ja ammattiopetuksen opettajat/rehtorit, oppilashuoltohenkilöstö, kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä liikunta-/nuorisotoimen edustajat että työvoimatoimistojen ammatinvalinnnan ohjaajat, Rom Equal -hankkeen opiskelijat Itä-Suomessa. Sisältö: On tarkoitettu kaikille romanilasten/-nuorten opetuksessa mukana oleville tai asioista kiinnostuneille opetukseen tai lukemiseen liittyville henkilöille. Yhteistyöpäivänä ovat esillä paitsi kulttuuri- ja koulutusasiat niiden kehittäminen ja tukeminen että tietouden lisääminen - myös romanilasten ja nuorten koulunkäyntiä ja vapaa-ajan harrastustoimintaa koskevat luentoesitykset yhteisten teemakeskustelujen pohjaksi. Yhteyshenkilöinä toimivat: Ammattikasvatustarkastaja Matti Leskinen , suunnittelija Helena Valentin , Ilmoittautua voi mennessä osastosihteeri Kirsti Saarelaiselle tai kirsti.saarelainen@islh. intermin.fi romano Missiolla MyynnissÄ l onnittelu- Ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa l tartu käteeni: väinö lindberg, cd 16,50 euroa l romani Ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut TYÖELÄMÄVALMENNUSTA ROMANIVÄESTÖLLE HAMINASSA Suomessa vallitsee tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, vai vallitseeko? Sanotaan, että kaikilla Suomen kansalaisilla ovat yhtäläiset oikeudet koulutukseen ja työhön. Miten asiat ovat todellisessa arjen elämässä? Hyväksymmekö romanit työelämässä samanarvoisina ihmisinä? Jos olisit työnantajan asemassa, niin kumman valitsisit mieluummin romanin vai valtaväestön edustajan työhakijana tehtävään, johon hakijoilla ovat samanlaiset edellytykset, kokemusta ja ammatillinen koulutus, mutta toinen on romani? Haminan seudulla asuvat Toiminnanjohtajan palsta romanihenkilöt ovat itse toivoneet koulutusta saadakseen tietotaitoa, jota tarvitaan tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa. Kohti työelämää ja koulutusta valmentava työvoimakoulutus aloitettiin yhteistyönä Kotkan Haminan seudun työvoiman palvelukeskuksen ja Haminan työvoimatoimiston kanssa. Koulutus päättyy Vastuukouluttajana on toiminut Crystal-koulutus Oy Laukaasta. Yrityksen kouluttajilla on aikaisempaa kokemusta myös romaniväetön työvoimakoulutuksesta. Pureva pakkanen tulvahti vastaani tänä aamuna suljettuani kotioven ja kiiruhtaessani työhön. Parin tunnin päästä ihailin kirkasta aurinkoa, joka pyrki täysillä sisään työhuoneeni ikkunasta. Näkymä herätti ihanan tunteen kevät on tulossa! Me täällä Romano Missiossa odotamme myös kevättä, joka pyyhkii pois kaamoksen ja kylmyyden. Romano Missio täytti viime vuonna sata vuotta. Tuohon vuosisataan mahtuu monenlaista vaihetta. Välillä on oltu aallon pohjalla ja toisella hetkellä aallon harjalla. Vuosikymmenten aikana on ollut monia romanityön ystäviä, jotka ovat sydämestään halunneet olla tukemassa ja edistämässä romanien olosuhteiden paranemista. On ollut myös monia ihania ihmisiä, jotka lastensuojeluyksiköissämme ovat työskennelleet ja antaneet rakkautta ja välittämistä monille hyljätyille lapsille. Kunpa olisi aikaa tarkastella arkistoja, sieltä kumpuaisi varmasti löytöjä ihmisiä, jotka tekemättä itsestään numeroa ovat kulkeneet kappaleen matkaa kanssamme, vaikeiden päivienkin yli. Muutama päivä sitten keskustoimistoon tuli käymään hieman aranoloinen romaninainen. Tunsin hänet vuosien takaa ja tiesin, että hänenkin taipaleeseensa on kuulunut valoa ja varjoa. Nyt hän oli eläkkeellä, vähän reilu kuusikymppinen. Hän näytti yhä kauniilta ja ylväältä. Siinä keskustelimme ja vaihdoimme kuulumisia. Hän purki sydäntään ja kertoi miten elämä tuntuu nykyään niin yksinäiseltä. Lähiomaisia ei enää elä monia, lapset ovat kauempana, ystävätkin ovat harvassa. Hän kertoi kokevansa itsensä monesti turhautuneeksi, olisi ihanaa vielä tehdä jotain hyödyllistä. Hän kysyi: Olisiko meillä tarjota hänelle jotain puuhaa, hän voisi vaikka käydä auttamassa joitain vanhuksia. Siinä me sitten pohdimme yhdessä, mitä voisimme kehitellä. Keskustelumme meni jossain vaiheessa hänen nuoruuteensa. Yllätykseni oli suuri, kun hän kertoi, että hän oli 17 vuotiaana tyttösenä päässyt töihin Kotimäen lastenkotiin. Siihen aikaan siellä ei ollut muita romaneja työssä. Hän kertoi, että nuoresta iästään huolimatta, romanilapset kokivat hänet omakseen. Kun jonkun lapsen kanssa tuli vaikea tilanne, usein hänet haettiin hätiin asuntolan Koulutuksen tavoitteena on ollut selkiyttää omaa työnhakua ja urapolkua tutustumalla eri vaihtoehtoihin teoriaopetuksen, atk-taitojen lisäämisen, tutustumiskäyntien sekä työharjoittelun kautta. Myös yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut kulttuurien välisen vuorovaikutuksen lisääminen romanien ja valtaväestön välillä. Yhteistyötä tarvitaan yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Ryhmä on ollut erittäin motivoitunut uuden oppimisessa, missä on käytetty päivittäin tietotekniikkaa hyödyksi. Eri tutustumiskohteissa on otettu lämpimästi vastaan. Tutustumiskäyntejä on tehty myös sekä Haminan että Kotkan kulttuuritoimeen. Haminan kaupungin raatihuoneella ryhmä otettiin myös vieraanvaraisesti vastaan ja esittely kuljetti kaupungin historiaan mielenkiintoisella tavalla. Työharjoittelujaksoilla on oltu eri tehtävissä päiväkodissa, koulussa, kirjastossa, maahanmuuttajille suunnitellussa projektissa, erilaisissa yhdistyksissä ja yksityissektorilla. Teoriajaksoon on kuulunut yrittäjyyttä, työsuhdeasioita, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, kouluttautumisvaihtoehtoja, asiakaspalvelua ja atk-opetusta. Ryhmä on aktiivisuudellaan saanut hyvää palautetta ja vuorovaikutus on toiminut hyvin. Opiskelijoilla on ollut käytössään kannettavat tietokoneet ja internetyhteydet, joten laitteet puolelta. Ja merkillisellä tavalla hän sai lapsen rauhoittumaan. He kokivat, että heillä oli jotain yhteistä, joka ei ollut näkyvää, mutta sen vain tunsi. Se oli ilmassa. Kuuntelin hänen muistojaan liikuttuneena. Siinä mietin, että tällaisia hiljaisia, todellisia helmiä meidän pitäisi huomioida Romano Missiossa, antaa heille arvoa ja kiitosta, siitä sydämen työstä, jota he ovat tehneet hakematta kunniaa itselleen. Eipä ollut hänkään saanut edes kutsua 100 vuotisjuhlaamme. Toisaalta, eihän meillä nykyisillä työntekijöillä ole tarpeeksi historian tietämystä, että olisimme voineet tällaiset ihmiset huomioida. Hän alkoi jo tehdä lähtöään, minä kyselin häneltä, miltä seuraava viikko näyttäisi. Hän hymähti, että eihän hänellä ole kuin aikaa. Kutsuin hänen uudelleen käymään ja lupasin viedä syömään. Hänen silmänsä kostuivat ja hän kysyi vilpittömästi: Pyydätkö sinä minut syömään kanssasi? Minä sanoin, että se on vähintä mitä voimme tehdä. Tämä oli vain pieni vaatimaton ele, jolla halusin osoittaa hänelle välittämistä ja arvostusta. Näin minkä vaikutuksen se teki häneen. Meille kummallekin tuli hyvä mieli. Huomenna on se päivä, jolloin menemme syömään. Uskon, että saamme toisiltamme paljon. Tällaisia kohtaamisia arjen kiireen keskellä voisi nimittää tähtihetkiksi. Hyvänolontunne on kiinni loppujen lopuksi niin pienistä asioista. Me kaipaamme jokainen välittämistä ja läheisyyttä. Ilman niitä elementtejä, ihminen kuolee pystyyn. Toistemme huomioiminen ja lämmön osoittaminen ei maksa mitään, mutta siitä saa paljon itselleen. sekä perusohjelmat ovat tulleet tutuiksi. Perinteiset ammatit ovat menettäneet merkitystä teollistumisen ja yhteiskunnan muutosten myötä, joten myös romanit haluavat kouluttautua uusiin ammatteihin. Valtaväestön keskuudessa nähdään nykyään myös romanikulttuuri kiinnostavana erikoisuutena, joka pitäisi säilyttää. Suomi on yhä enemmän monikulttuurinen maa, missä pitäisi antaa tilaa erilaisuudelle ja arvostaa ihmistä ihmisenä. Erilaisuus on parhaimmillaan rikkautta ja ihmisrakkautta, jota me kaikki tarvitsemme. kouluttaja tuula Lahtinen CRYstaL-KouLutus oy

9 16 ROMANO BOODOS 1/2007 ROMANO BOODOS 1/ Elämää ja Valoa jo yli 40 vuotta Oppilaat ja rehtori kuuntelivat mielenkiinnolla luentoa romanikulttuurista. Romanikieli kaipaa nuoria puhujia Elämä ja Valo ry., entiseltä nimeltään Suomen Vapaa Romanilähetys ry., perustettiin Vihtavuorella kesällä Yhdistyksen olemassaolon lähtökohtana on alusta lähtien ollut romanien tarpeiden huomioiminen. Pienten alkujen päivästä olla päästy eteenpäin ja tänään yhdistyksen toiminta on suhteellisen laajaa. Hengelliset arvot näyttelevät merkittävää osaa yhdistyksen toiminnassa, mutta ihmisen tarpeita ei voida täyttää huomioimatta myös hänen sosiaalista puoltaan, ruumista ja sielua. On vaikeaa kertoa ihmiselle Jeesuksen rakkaudesta, jos hänellä on mahdoton nälkä tai kylmä. Onneksi Suomessa ei ihan nälkää tarvitse nähdä, mutta puutetta ja nälkää voidaan nähdä niin monella tavalla. Elämä ja Valo ry:n toiminnasta ehkä näkyvimpiä ovat Elämä Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Lindeman. ja Valo -lehden toimittaminen ja kesällä hengellisten telttatapahtumien järjestäminen. Toiminnassa pyritään huomioimaan ihmiset aina lapsista vaareihin asti. Järjestämme lapsille ja nuorille leirejä sekä muuta toimintaa. Kotilähetystyön kautta tavoitamme nekin, joilla ei ole mahdollisuutta tulla järjestämiimme tilaisuuksiin. Evankeliumia pidetään esillä myös vankiloissa. Alusta lähtien myös lähetystyö on kuulu- nut yhdistyksemme toimintaan. Tänään toimimme lähetystyön parissa mm. Intiassa, Valkovenäjällä ja Ukrainassa. Huumeiden ja päihteiden vastaista valistustyötä Elämä ja Valo ry. on jo vuosien ajan RAY:n rahoittamana toteuttanut huumeiden ja päihteiden käytön ennaltaehkäisevää valistustyötä, jossa nuorille ja heidän vanhemmilleen kerrotaan aineiden vaarallisuudesta. Projekti on toiminut mm. Tampereella, Lahdessa ja viimeiset kuusi vuotta Helsingissä. Kouluissa kiinnostusta romanikulttuuriin Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Lindeman on vieraillut romaniaiheen kanssa eri oppilaitoksissa ja hän on huomannut, että romanikulttuuri kiinnostaa lapsia ja nuoria. On ollut todella mielenkiintoista vierailla eri kouluissa kertomassa aiheesta. Lapset, nuoret ja opettajat ovat todella kiinnostuneita siitä, mitä kerron. He haluavat tietää enemmän romaneista. Näin myös Elämä ja Valo ry. saa olla mukana murtamassa ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Suomessa romanikielen asema on viimeisten 50 vuoden aikana heikentynyt luvulla vain romaniväestön vanhimmat hallitsevat sujuvan arkikielen käytön. Kieli tarvitsee pikaista elvytystä, ja Elämä ja Valo ry. on tarttunut rohkeasti haasteeseen. Suomen Kulttuurirahaston, Svenska Kulturfondenin, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, Opetushallituksen ja Opetusministeriön tukeman kieliprojektin tarkoituksena on herätellä erityisesti romaninuorten kiinnostusta omaan kieleen. Keinot ovat käytännönläheisiä. Romanikielen elvytykselle on hedelmällinen pohja. Valtaväestön asenteet ovat muuttuneet sitten 1950-luvun. Romanikieli nähdään nyt yhtenä virallisena vähemmistökielenä, kertoo Rainer Lindeman. Tästä huolimatta kuntatason opetus ei toteudu. Resursseja puuttuu, ja toisaalta romanivanhemmat eivät ole aktiivisesti vaatineet lapsilleen romanikielistä opetusta On tärkeää herättää kunnioitus omaa kieltä kohtaan. Romanikieltä ei nyky-yhteiskunnassa tarvita ns. salakieleksi tai suojautumiskeinoksi, kuten joskus aikaisemmin. Yhteisön keskuudessa pitäisi kehittää sellaisia foorumeja, joissa kieltä arvostetaan, suojellaan ja käytetään jatkuvasti. Kotona leikkien ja jokapäiväisen kommunikaation ohella romanikielen elvytykseen tarvitaan myös ulkoisia puitteita, Lindeman muistuttaa. Romanikieliset jumalanpalvelukset ja pyhäkoulut, romanikieliset artikkelit, romaniuutiset, kielikerhot, kielipesät ja romanikieliset kirjoituskilpailut ovat esimerkkejä toiminnasta, jota Romanikielen elvytyshanke tukee. Rainer Lindeman toiminnanjohtaja Elämä ja Valo ry.