Kuulumisia. Huostaan otettuja lapsia ei saa leimata. Waranyoo Ronkainen, s.6 3/2014. MÖRÖSTÄ KEIJUKSI - sivu 9 SIERRA LEONE - sivu 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuulumisia. Huostaan otettuja lapsia ei saa leimata. Waranyoo Ronkainen, s.6 3/2014. MÖRÖSTÄ KEIJUKSI - sivu 9 SIERRA LEONE - sivu 16"

Transkriptio

1 3/2014 Kuulumisia Huostaan otettuja lapsia ei saa leimata. Waranyoo Ronkainen, s.6 MÖRÖSTÄ KEIJUKSI - sivu 9 SIERRA LEONE - sivu 16 KESÄTÖISTÄ ARVOKASTA KOKEMUSTA - sivu 18

2 YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Rimma Lapteva auttaa työssään venäläisnuoria tärkeässä elämänvaiheessa - itsenäiseen elämään siirtymisessä. Yhteistyöprojektissa Lapin SOS-lapsikylän kanssa nuoret pääsevät kokemaan leireillä hienoja elämyksiä, kuten koskenlaskua. >>> Päätoimittajalta Teemana: Nuorten itsenäistymisen tukeminen Kuulumisia 3 Päätoimittajalta 4 Nuorta ei saa jättää yksin huostaanoton päättyessä 6 Lastensuojelu pitää nähdä lapsen silmin 7 Viittatäti vastaa 8 Onni löytyy arjesta 9 Toiminnanjohtajan tervehdys 10 Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteen 12 Kynävieras - Kai Laitinen 12 Theraplay-terapia: kaloja ja kavereita 14 Yhteistyötä yli rajojen 16 Kuulumisia Sierra Leonesta 18 Lapsen oikeuksien päivä 25 vuotta 20 Kumppanien avulla nuorille arvokasta työkokemusta 22 Mukana auttamassa 4 6 NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN HUOSTAANOTON PÄÄTTYESSÄ Muistatko itse sen päivän, kun täytit 18 vuotta? Huomasitko muuttuneesi edellispäivästä, jolloin olit virallisesti vielä 17-vuotias? Sijaishuollossa kasvaneille lapsille tämän yhden yön merkitys on valtava. Sen jälkeen huostaanotto päättyy ja nuori siirtyy lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon piiriin. >>> LASTENSUOJELU PITÄÄ NÄHDÄ LAPSEN SILMIN Vuodesta 2010 Pesäpuu ry:n sijaishuollon kokemusasiantuntijaryhmässä Selviytyjissä mukana ollut 22-vuotias Waranyoo Warre Ronkainen on jo varsinainen jälkihuollon asiantuntija, sillä häneltä löytyy aiheesta sekä omakohtaista kokemusta että Selviytyjät-ryhmän mukana kerättyä tietoa muiden sijaishuollosta itsenäistyvien ja itsenäistyneiden nuorten tuntemuksista. >>> Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta, riimitteli lauluntekijä Junnu Vainio osuvasti Viisikymppisen viisussaan. Jokainen viisikymppiseksi elänyt alkaa kokemuksellisesti oivaltaa, mistä riimissä on kyse. Ei saa elämäsi esteenä olla yhtään kaidetta. Kun ikää karttuu, elämän realiteettien kaiteet ovat itse kullakin useimmiten pultattuina jo tukevasti paikoilleen. Mutta ei nuoruus ole pelkkää riemun raiteella heilumista. Nuoren itsenäistyminen on pitkä ja haastava kehitysketju, joka alkaa asteittaisena irrottautumisena vanhemmista ja uusien taitojen hankkimisena jo kotioloissa. Kantavien ja välittävien ihmissuhteiden merkitys on tärkeää vielä silloinkin, kun nuori on onnistunut löytämään asunnon, opiskelupaikan ja on opettelemassa rahankäyttöä, ruoanlaittoa ja siivousta sekä uusien ihmissuhteiden solmimista uudessa sosiaalisessa ympäristössä ehkä myös ihan uudella paikkakunnalla. Siinä olisi haastetta vähän kokeneemmallekin konkarille. Sijaishuollosta itsenäistyvälle omien läheisten tuki ei ole itsestäänselvyys, ja siksi tuen järjestäminen on tärkeä osa lastensuojelun kokonaisuutta. Sillä vahvistetaan nuoren kanssa aiemmin tehtyä työtä. Tässä lehdessä on paljon iloista asiaa nuorten itsenäistymisestä. Nuorten itsetunto on saanut vahvistusta muun muassa toimintaamme tukevien yritysten järjestämissä kesätyöpaikoissa. Kesätyö on loistava tapa valmentautua tulevaisuuteen. Oma ensimmäinen työpaikkani oli tehtaalla, jossa kypärä päässä laskin Saimaan vesialtaaseen molskahtelevien tukkien lukumääriä ja kirjasin ne vihkoon. Vieläkö sinä muistat ensimmäisen työpaikkasi? Päätoimittaja Aija Rikala Sijaishuollosta itsenäistyvälle omien läheisten tuki ei ole itsestäänselvyys. Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Elise Liikala Kansikuva Wolfgang Kehl /Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön arkisto Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) (ark. klo 10 15) PEFC/ PAINOTUOTE 17 EBOLA ON VAKAVA UHKA SIERRA LEONESSA Ebola-epidemia Länsi-Afrikassa pahenee. Sierra Leonessa SOS-lapsikylien lapset ja aikuiset ovat toistaiseksi välttyneet tartunnalta. >>> SOS-LAPSIKYLÄ Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Sivu 2 Kuulumisia Sivu 3 Kuulumisia

3 Nuorta ei saa jättää yksin huostaanoton päättyessä Teksti Elina Pitkäranta ja Anna-Liisa Koisti-Auer Kuvitus Elise Liikala Muistatko itse sen päivän, kun täytit 18 vuotta? Huomasitko muuttuneesi edellispäivästä, jolloin olit virallisesti vielä 17-vuotias? Sijaishuollossa kasvaneille lapsille tämän yhden yön merkitys on valtava. Sen jälkeen huostaanotto päättyy ja nuori siirtyy lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon piiriin. Kotoa lähteminen ja itsenäisen elämän aloittaminen on haasteellinen elämänvaihe kenelle tahansa nuorelle, mutta sijoitettuna olevalle se on usein monin verroin haastavampaa. Tästä huolimatta monelle nuorelle 18 vuoden ikä merkitsee muuttoa pois sijaishuoltopaikasta monesti jopa paikkakunnan vaihtoa, mikäli jälkihuoltoasunto on järjestetty jostain muualta. Pahimmassa tapauksessa muutto merkitsee satojen kilometrien välimatkaa aiempaan kasvupaikkaan ja ihmissuhteiden katkeamista niihin aikuisiin, joiden tukemana nuori on siihen asti kasvanut. Miksi juuri sijoitettujen nuorten, joilla on menetyksiä elämässään ja heikot tukiverkot, pitäisi olla valmiita 18-vuotiaana itsenäiseen elämään? Itsenäistyminen houkuttaa Itsenäistymisen houkutus on sijaishuollossa kasvaneille nuorille jopa ylivoimainen. Halutaan kiireesti itsenäiseen elämään pois jatkuvan valvonnan alta. Vapauden huuma iskee, kun 18 vuoden ikäpyykki viimein saavutetaan. Itsenäiseen elämään siirtymiseen on toki valmistauduttu jo vuosien ajan ja omien asioiden hoitamista on harjoiteltu pikkuhiljaa. Mielikuvat itsenäisen elämän hohdokkuudesta romahtavat kuitenkin nopeasti, kun illalla istuu yksin asunnossaan: kuuntelee ilmastoinnin huminaa, miettii mitä söisi iltapalaksi, pitääkö aamulla lähteä hoitamaan asioita ja onkohan tilillä vielä rahaa. Pahimmassa tapauksessa puhelimessa ei ole kenenkään luotettavan aikuisen numeroa, jolle voisi soittaa vaikka keskellä yötä ja kysyä neuvoa, mitä tehdä tiputtavalle hanalle tai jonka kanssa voisi pohtia mieltä painavia opiskelusuunnitelmia. Yksinäisyys yllättää. Moni onkin jälkikäteen sanonut, että olisi ollut parempi, että sijaishuoltopaikassa itsenäistymisintoa olisi hillitty eikä päästetty vielä pois. SOS-Lapsikylä on panostanut jo vuosikymmenten ajan nuorten tukemiseen itsenäistymisvaiheessa, sillä käytännön työssä on huomattu, miten merkittävä vaikutus tällä on nuoren pärjäämiseen myöhemmin elämässään. On hyvin tiedossa, että huonosti hoidettu jälkihuolto saattaa vesittää koko aiemman sijaishuollon aikana saavutetut tulokset. Jälkihuollon tila huolestuttaa SOS-Lapsikylä on huolissaan jälkihuollon nykytilasta. Kuntien tiukentunut talous näyttäytyy nuorten jälkihuollon palvelujen kiristymisenä ja suurina kuntakohtaisina eroina. Jälkihuollon on huomattu olevan jopa melko sattumanvaraista. Ongelmana on myös, että nuoret tietävät huonosti jälkihuollosta ja siitä, mihin kaikkeen he ovat oikeutettuja. Yhteydenpito nuoreen on monesti vähäistä huostaanoton päättymisen jälkeen. Sijaishuollosta itsenäistyvillä tulisi olla mahdollisuus palata takaisin tiiviimmän tuen pariin, mikäli tilanne niin vaatii. Harva on valmis heti pärjäämään omillaan ja monesti mm. koulutusasiat, ihmissuhteet ja muut vastaavat tilanteet saattavat vaatia mahdollisuutta palata takaisin ottamaan uutta alkua. Suomessa sijaishuollosta itsenäistyviä nuoria tuetaan 21 ikävuoteen saakka. Myös tähän pitäisi saada joustoa, mikäli nuori sitä tarvitsee. SOS-Lapsikylällä on omarahoitteinen jatkohuolto, jolla nuoria tuetaan aina 25 vuoteen saakka mm. opiskelujen ja asumisen järjestämisessä. Se on verrattavissa siihen tukeen ja apuun, jota nuoret tavallisesti perheiltään saavat. Yksilöllisyyttä tarvitaan Porilaisen Rakastajat-teatterin auditorio täyttyi äärimmilleen kiinnostuneista kuulijoista, kun SOS-Lapsikylä järjesti SuomiAreenan tapahtumana paneelikeskustelun aiheesta Tarvitaanko huostaanottoja voitaisiinko ongelmat ratkaista ennaltaehkäisevällä lastensuojelulla? Keskustelun alussa Rakastajat-teatterin näyttelijät virittivät yleisön ja panelistit aiheeseen lyhytnäytelmällään kriisiytyneestä perhetilanteesta, jonka jälkeen panelistit pohtivat kysymystä. Yksinäisyys yllättää. Moni onkin jälkikäteen sanonut, että olisi ollut parempi, että sijaishuoltopaikassa itsenäistymisintoa olisi hillitty eikä päästetty vielä pois. Onnistunut jälkihuolto on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, jokaisen nuoren yksilöllisen tilanteen, voimavarat ja valmiudet huomioivaa. Ihmissuhteet ja yhteys edes yhteen luotettavaan aikuiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun nuori muuttaa omilleen. Nuoret tarvitsevat tukea oikeaaikaisesti ja riittävästi. Jälkihuollon työntekijän tärkein ominaisuus onkin osata olla sopivalla etäisyydellä nuoresta ei liian lähellä, muttei liian kaukana. Ei huohottamassa niskaan, muttei välinpitämättömänä, vaan tarpeen tullen nuoren käytettävissä jopa kellonajasta riippumatta. Ennen kaikkea tarvitaan uskoa nuoreen ja tämän uskon valamista häneen itseensä: Sinä kyllä pärjäät, kaikki järjestyy! Mistä on hyvä jälkihuolto tehty? Yksilöllisyydestä ja kokonaisvaltaisuudesta Ihmissuhteista Oikea-aikaisuudesta ja riittävästä tuesta Uskosta nuoreen ja sen ääneen sanomisesta SuomiAreenalla keskusteltiin huostaanoton tarpeellisuudesta Sivu 4 Kuulumisia Sivu 5 Kuulumisia

4 Teksti ja kuva Elina Pitkäranta Lastensuojelu pitää nähdä lapsen silmin Vuodesta 2010 Pesäpuu ry:n sijaishuollon kokemusasiantuntijaryhmässä Selviytyjissä mukana ollut 22-vuotias Waranyoo Warre Ronkainen on jo varsinainen jälkihuollon asiantuntija, sillä häneltä löytyy aiheesta sekä omakohtaista kokemusta että Selviytyjät-ryhmän mukana kerättyä tietoa muiden sijaishuollosta itsenäistyvien ja itsenäistyneiden nuorten tuntemuksista. Waranyoo on sitä mieltä, että jälkihuoltoon pitäisi panostaa enemmän. Terapiaan ja psykologiseen apuun panostetaan alaikäisenä paljon, mutta sitten kun tulee eteen elämän suurin siirtymä, kaikki tuki vain loppuu, Waranyoo kummastelee. Lastensuojelu on ongelmakeskeistä. Silloin kun ongelmia on, sosiaalityöntekijää tavataan jopa kerran kuussa, mutta jos ei ole ongelmia, häntä näkee hyvä jos kerran vuodessa. Sijaishuollosta itsenäistyvillä nuorilla on suuri riski tippua 18 ikävuoden kuiluun. Minä sain loistavaa jälkihuoltoa Waranyoo kertoo, että jos jälkihuolto toteutettaisiin ideaalilla tavalla, se toteutettaisiin sellaisena kuin hänellä itsellään oli. Hänen sosiaalityöntekijänsä lempinimeltään Jarru osasi jarruttaa itsenäistymispyrkimyksiä ja sai Waranyoon mielen muuttumaan niin, että hän jäi vielä vuodeksi asumaan sijaisperheeseensä. Senkin jälkeen siirtymä itsenäiseen elämään tapahtui hiljakseen useamman kuukauden aikana, eikä Waranyoo oikeastaan edes huomannut milloin itsenäistyminen varsinaisesti tapahtui, niin sulavasti prosessi eteni. Yhteydet sijaisperheeseen ovat edelleen lämpimät: sijaisisältä saa neuvoa lampun vaihtoon, sijaisäiti odottaa kovasti Waranyoon kyläilyjä, ja joulua he myös viettävät yhdessä. Waranyoo korostaa myös nuorille suunnatun jälkihuoltotiedotuksen merkitystä: En tiedä ketään, joka olisi jälkihuollosta kieltäytynyt. Jos nuori ymmärtää, mistä on kyse, niin tuskin hän siitä kieltäytyy. Vanhemmille tarvittaisiin oma koulutus Yleisemmin lastensuojelun tilannetta pohdittaessa Waranyoo heittää ilmoille ajatuksen vanhempain koulun tarpeesta. Tarvittaisiin aikuiskoulutusta vanhemmuuden haasteista selviämiseen. Aikuiset myös unohtavat helposti, millaisia ovat itse olleet nuorina. Lapsi muuttuu lastensuojelussa helposti pelinappulaksi. Lapsen pitäisi olla toiminnan keskiössä!, Waranyoo muistuttaa. Kun huostaanottoa aletaan vastustaa, lapsi on ikävässä välikädessä, pitäisikö hänen olla biologisten vanhempien vai sijaisperheen puolella. Joskus on myös niin, että sijoitus vahvistaa suhdetta biologisiin vanhempiin. Sijoitukseni myötä suhteeni biologiseen äitiini on lujittunut, Waranyoo kertoo. Huostaan otettuja lapsia ei saa leimata Lastensuojelussa Waranyoo pitää suurena ongelmana leimautumista. Kun on kerran otettu huostaan, yhteiskunta ei helposti irrota tästä leimasta. Kukaan ei usko sinuun, niin jaksatko itsekään uskoa itseesi?, hän miettii. Ei ole lapsen syy, että hän on sattunut syntymään sellaiseen perheeseen. Miksi lapsi silti pitää leimata? Alkoholistiperhe ei ole hyvä kasvuympäristö, huostaanotto on siis hyvä asia. Miksi siitä, että asioita yritetään parantaa, langetetaan leima? Yhteiskunta potkii ihmistä silloin, kun hän on jo maassa. Itse joutuu olemaan hyvin vahva. Lastensuojelu on hyvä juttu Waranyoon mielestä lastensuojelusta pitäisi puhua paljon positiivisempaan sävyyn: Lastensuojelu on salamyhkäinen mörkö. Sosiaalityöntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he voi kertoa sen enempää negatiivisista kuin positiivisistakaan asioista. Biologiset vanhemmat sen sijaan voivat sanoa mitä tahansa mediassa. Ongelma ei korjaannu sormia napsauttamalla. Lastensuojelusta pitäisi tiedottaa enemmän. Lastensuojelu ei ole negatiivinen asia, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei puutteita ja ongelmia olisi. Lastensuojelu pitäisi nähdä lapsen silmin! Terapiaan ja psykologiseen apuun panostetaan alaikäisenä paljon, mutta sitten kun tulee eteen elämän suurin siirtymä, kaikki tuki vain loppuu. Viittatäti vastaa Mä asun mun isän luona kun äiti kuoli neljä vuotta sitten. En oo sanonu kenellekään mitään, mut isä tarvii apua. Aika usein se ei enää aamusin lähe töihin ollenkaan. Mä käyn koulussa ja sit käyn kaupassa ja teen ruokaa. Oon kuitenkin jo 15, että osaan kyllä huolehtia itsestäni. Mut tuntuu että isä ei enää osaa. Se juo kaljaa aika paljon eikä se halua tehdä paljon mitään niinku aiemmin. En halua, että mut otettais pois isän luota. Se on kuitenkin mun isä. Voiko sille saada apua jostain? Nim. Mitä mä voin tehdä? Hienoa, että otat asian rohkeasti esille. Sekä sinä, että isäsi tarvitsette molemmat nyt tukea. Olet vielä kouluikäinen eivätkä kodin asiat saa olla yksin sinun vastuullasi. Sinulla pitää olla mahdollisuus suunnata energiaasi ennen muuta koulunkäyntiin, harrastuksiin ja kavereiden kanssa olemiseen. Jos isäsi ei nyt jaksa hoitaa kotia ja valmistaa ruokaa, tarvitsette apua kotiinne. Kotiin tuodusta perhetyöstä tai tukihenkilöstä voisi olla teille hyötyä. Isäsi ehkä tarvitsee muunkinlaista ammattiapua, jonka selvittäminen on asiantuntijan työtä. Sinä voit lähteä hakemaan tilanteeseen neuvoa opettajaltasi, koulusi terveydenhoitajalta, koulukuraattorilta, rehtorilta tai soittamalla vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämään Lasten ja nuorten puhelimeen (09) Voit halutessasi ottaa yhteyttä myös oman paikkakuntasi sosiaalityöntekijään tai lastensuojelutyöntekijään. Yhteystiedot löytyvät oman asuinkuntasi nettisivuilta. Näin pääset asiassa eteenpäin. On hyvä, että olet havainnut avun tarpeen ja tarttunut ongelmaan. Hae apua mahdollisimman pian, se hyödyttää sekä sinua että isääsi. Äläkä ole huolissasi, sinun ja isäsi yhteys ei katkea. Tarvitsetko vinkkejä lasten kasvatukseen tai haluaisitko vastauksen lastensuojelua koskevaan kysymykseen? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen Kuulumisia-lehden toimitus valitsee lehdessä julkaistavat kysymykset. Sivu 6 Kuulumisia Sivu 7 Kuulumisia

5 Onni löytyy arjesta Lastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokohdat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät työntekijämme ilonhetkiä arjen keskeltä. Työni nuorisokodin sosiaalityöntekijänä on hyvin monipuolista. Saan työssäni nähdä nuoria, jotka jaksavat käydä koulua ja rakentaa itselleen hyvää elämää kaikesta huolimatta. Näen sijoitettujen lasten vanhempia, jotka pystyvät antamaan nuorelle luvan asettua nuorisokotiin ja tukevat ohjaajien työtä. Näen vanhempia, jotka tulevat perhekuntoutukseen muuttamaan elämänsä suuntaa. Näen isää, joka yksinhuoltajana yrittää kasvattaa kolmea tytärtä. Perhe on tullut Suomeen sodan jaloista ja isä itse on vammautunut. Näen nuorisokodin alueella ja pihapiirissä lapsia ja nuoria, jotka uhkuvat elämää, he nauravat ja hassuttelevat. He osoittavat minulle, että elämä kantaa, siinä on paljon hyvää ja kaunista. Olen iloinen siitä, että vaikka työssäni kohtaamieni ihmisten elämässä on välillä synkkyyttä, siellä on myös iloa ja lämpöä. Meidän aikuisten tehtävänä on vahvistaa ympäröivän maailman hyvyyttä. Se ei ole aina helppoa, koska meillä pitää olla rohkeutta nähdä ja sanoa ääneen myös pahan ja ruman olemassaolo, vähättelemättä sen todellisuutta ja vaikutuksia. Rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän etsintä on tärkeää. Mikä etuoikeus minulla onkaan, kun saan tehdä sitä työkseni. Minna Kontio, SOS-Lapsikylän nuorisokodin sosiaalityöntekijä SOS-lapsikyläsäätiö jakoi apurahoja perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen SOS-lapsikyläsäätiö jakoi tänä vuonna apurahoja perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen. Perhehoidon kehittäminen on Suomessa lastensuojelun keskeinen painopistealue myös valtakunnallisesti. Apurahat kohdistettiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joiden avulla SOSlapsikyläsäätiö haluaa saada lisätietoa siitä, mistä hyvä perhehoito muodostuu, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Tutkimuksesta saadaan hyödyllistä tietoa, sillä perhehoidon osuutta sijaishuollosta pyritään Suomessa kasvattamaan. Kaikkiaan apurahoja myönnettiin viidelle tutkimus- ja kehittämishankkeelle: Yhdellä SOS-lapsikyläsäätiön myöntämistä apurahoista tuetaan lastensuojelun perhetyön kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on lapsen biologisen vanhemman ja sijaisvanhemman yhteistyön lisääminen lapsen hyvinvoinnin tueksi. Toinen apurahoista kohdistuu hankkeeseen, jolla tuetaan pienten lasten osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistamista lastensuojelussa. Muilla kolmella apurahalla tuetaan sijaisvanhempien työnohjausta, tarinoiden tuottamista sukulaissijaisvanhemmuudesta ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen keskittyvän Osallisuuden aika ry:n perustamista. Möröstä keijuksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuus syntyy monista osatekijöitä. Lastensuojelusta ennakkoon olevalla ja siitä syntyvällä mielikuvalla on merkitystä tehtävässä onnistumiselle. Tällä hetkellä mielikuva lastensuojelusta on negatiivinen ja pelottava. Mielikuva estää perheitä hakemasta palveluita riittävän ajoissa ja siten mielikuva vaikuttaa koko palvelurakenteen jälkijättöisyyteen ja suuriin kustannuksiin. Lastensuojelun mielikuvan muokkaaminen möröstä keijuksi edistäisi ongelmien ennaltaehkäisyä ja avun hakemisen normaaliutta. Lastensuojelun tulee olla arvokas osa peruspalveluja. Tähän päästään avaamalla lastensuojelun salattua verhoa avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä sekä muuttumalla ongelmia odottavasta mustasta aukosta perheiden kasvatuskumppaniksi. Todennäköistä on, että joudumme ennakoivien ja hyvinvointia tukevien toimintakäytäntöjen lisäksi uudistamaan myös lastensuojelun kieltä. Tulevaisuudessa lastensuojelu ei voi kulminoitua sanaan huostaanotto. Hyvää alkanutta syksyä ja kiitos tukijoillemme! Jari Ketola toiminnanjohtaja Toiminnanjohtajan tervehdys Kerromme sinulle mielellämme lisää sijaisvanhemmuudesta. Soita SOS-Lapsikylään Hannelelle ja löydä tulevaisuutesi sijaisvanhempana! Lisätietoa tehtävästä: sos-lapsikyla.fi/sijaisvanhemmuus Hannele Nikkanen puh Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua Sivu 8 Kuulumisia osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Arvoisa SOS-lapsikyläystävä, SOS-Lapsikylä pyytää jälleen ehdotuksia vuosittaista ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalin jakamista varten. Toivomme, että kerrotte miten ehdokkaanne on ansioitunut rohkealla toiminnallaan lapsen puolesta tai on merkityksellisellä tavalla edistänyt SOS-lapsikyläyhdistyksen päämääriä ja tavoitteita. Mitalin voi saada yksityishenkilö tai yhteisö. Valinnan tekee yhdistyksen hallitus. Mitalia koskevat säännöt löytyvät SOS-Lapsikylän kotisivuilta Ehdotuksia, ajatuksia ja näkemyksiä voi lähettää mennessä osoitteeseen SOS-Lapsikylä ry, Snellmaninkatu 13, Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen Sivu 9 Kuulumisia

6 Teksti ja kuva Johanna Frondelius Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteen Linda Santonen on 19-vuotias ylioppilas Kaarinan lukiosta. Hänet sijoitettiin 8-vuotiaana 2003 perustettuun Kaarinan SOS-lapsikylään. Keväällä lukion päättänyt Linda on Kaarinan SOS-lapsikylän ensimmäinen ylioppilas. Lindan lapsikylävanhempana on ollut koko ajan Ritva Numminen ja perheeseen kuuluu myös pikkusisko sekä kaksi pikkuveljeä. Kaikki lapset tulivat Nummisen perheeseen lähes samaan aikaan, kylän ensimmäisten asukkaiden joukossa. Unelmana papin työ Tuoreen ylioppilaan juhlia vietettiin suvun ja koko lapsikylän kesken. Linda itse on tyytyväinen suoritukseensa ja keväällä lapsikylävanhempi Ritva järjesteli juhlia ylpeänä Lindan saavutuksesta. Hieman haastetta juhlien järjestämiseen toi se, että Linda oli jo muuttanut pääkaupunkiseudulle Tapiolan SOS-lapsikylän asumisharjoitteluasuntoon. Tällä hetkellä hän opiskelee maanmittausalaa ammattikoulussa Helsingissä. Lindan unelma-ammatti on kuitenkin pappi, sen hän on jo lapsesta asti tiennyt. Hain opiskelemaan teologiaa, mutta en päässytkään tänä vuonna sisään, joten ajattelin mennä viettämään välivuotta ammattikouluun ja opiskelemaan maanmittausalaa. Tykkään kyllä opiskella sitäkin. Täytyy katsoa sitten myöhemmin, mitä teen jos pääsen opiskelemaan teologiaa. Ammattikoulu on rento vaihtoehto, kerkeän kyllä opiskella yliopistossa myöhemminkin. Tuleva koulun työharjoittelukin on hauskaa vaihtelua teoriaan. Pappina työskentely on haaveeni, mutta mielessä on myös armeijan käyminen tai sitten jotain ihan muuta, mitä nyt eteen tulee. Kaikki ovet ovat avoinna tulevaisuuteen, juttelee Linda iloisesti. Kun tulokset yliopistoon päässeistä tulivat eikä Linda ollut heidän joukossaan, oli se nuorelle kova pettymys. Lapsikylävanhemman tuki olikin tärkeää. Perhe on minulle tärkeä ja Ritva on hyvin läheinen, voin kääntyä hänen puoleensa aina kun on tarvetta ja ihan missä tahansa asiassa. Vieläkin voin soittaa jos siltä tuntuu. Lapsikylässä kannustettiin aina. Oli se sitten opiskelu tai mikä tahansa muu asia. Elämä on kasvamista ja oppimista Linda kokee, että lapsikylässä kannustettiin aina. Oli se sitten opiskelu tai mikä tahansa muu asia. Lapsikylässä rohkaistiin itsenäiseen haluun yrittää. Opiskeluunkin olisi saanut tukea, mutta siihen minä en tarvinnut apua. Lindan elämä ei aina ole ollut helppoa ja kuten monien muidenkin sijoitettujen lasten, myös hänen on täytynyt miettiä varhaislapsuuttaan. Lapsikyläaika antoi minulle mahdollisuuden hyvään lapsuuteen. Murrosiässä piti käsitellä menneisyys uudelleen, mutta on- neksi sain lapsikylästä hyvää tukea siihen. Nyt olen valmis elämään omillani, vaikka onhan elämä vieläkin kasvamista ja oppimista, elämässä sattuu aina kaikenlaista, Linda pohtii. Itsestään täytyy ottaa vastuuta Nyt itsenäisen elämän alussa Linda on miettinyt lähtökohtiaan. Arvostan sitä, että pääsin asumaan SOS-lapsikylään. Ilman sijoitusta minun tuskin olisi ollut mahdollista käydä lukiota. Nuoria halutaan kuulla ja usein tuntuu, että monet nuoret eivät osaa arvostaa mahdollisuuksiaan. Valitetaan vain, että on niin hirveää, kun on tiukat kotiintuloajat. Joskus nuorempana en ymmärtänyt miksi aina paasattiin kaikesta, mutta nyt aikuisena olen oppinut arvostamaan sitä huolenpitoa ihan eri tavalla. Pääsin hyvään elämään kiinni ja sitä mahdollisuutta minulla ei olisi ollut, jos minua ei olisi sijoitettu. Vaikuttaa siltä, että Linda on saanut lapsikylävanhemmaltaan hyvät eväät elämään ja on valoisasti tulevaisuuteen suhtautuva nuori aikuinen, jolle maailma on avoinna. Tulevaisuus näyttää mihin nuoren ylioppilaan tie vie, mutta positiivisella asenteella pärjää varmasti pitkälle. Minulle on opetettu, että täytyy osata ottaa vastuuta itsestään sekä arvostaa asioita ja sitä apua, mitä olen saanut, sanoo Linda. Nuorelle ylioppilaalle kaikki ovet ovat avoinna. Lapsikylästä sai hyvät eväät elämään ja mahdollisuuden kunnolliseen lapsuuteen. Sivu 10 Kuulumisia Sivu 11 Kuulumisia

7 KYNÄVIERAS Kai Laitinen JUTTU- SARJA 3 /4 Teksti: Elise Liikala Kirjoittaja on toiminnanjohtajana Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:ssä Theraplay- terapia: kaloja ja kavereita Nuoren itsenäistyminen ja näkökohtia vanhemmuuteen Laulaja Jouko Mäki-Lohiluoma kertoi tarinan nuorena kokemastaan epätoivoisesta tehtävästä muuttaa vanhempiaan. Tehtävä oli tuntunut lähes mahdottomalta, mutta oman aikuistumisen myötä työ alkoi vihdoin tuottaa positiivisia merkkejä: vanhemmat alkoivat ymmärtää asioita paremmin. Aikuistuva ihminen esittää mieluummin muutoksen vaatimuksia vanhemmilleen kuin itselleen. Omaa muutosta on helpompi arvioida jälkikäteen, kun saa asioihin etäisyyttä. Nuoren keskeinen kehitystehtävä on ottaa etäisyyttä vanhempiin kyetäkseen luomaan omaa aikuisen ihmisen persoonallisuuttaan. Ystävät auttavat tässä kehitystehtävässä. Suurin haaste ei aina liitykään vain nuoreen vaan myös vanhempiin ja heidän toimintatapojensa muutokseen. Nuoren onnistunut itsenäistyminen ja aikuistuminen eivät ole mahdollisia ilman koko systeemin muutosta. Uudenlainen dynamiikka vaatii sekä nuoren itsenäistymiseen liittyvää muutosta että vanhemman kasvamista itsenäistyvän nuoren vanhemmuuteen. Nuoren itsenäistyminen saattaa näyttäytyä jopa ensisijaisesti vanhemman kokemana omana kasvuprosessina. Luonnollista siinä on nuoren muuttuminen ja haastavaa sen minäkuvan kyseenalaistaminen, jonka varaan olemme hyvän vanhemman identiteettimme rakentaneet. Vanhemmalle saattaa olla vaikeaa oman suhtautumisen säätely. Yhteentörmäyksiä tulee ja vuorovaikutus voi ajautua raastavaan konfliktiin. Hyvään vanhemmuuteen liittyy kyky säädellä viisaasti nuoren itsenäisyyttä, vapautta ja vastuuta. Kun epäonnistumisia tulee, tarvitaan keskustelua ja anteeksi pyytämistä. Itsenäistyvien nuorten vanhemmilta vaaditaan eksistentiaalista vanhemmuutta, jossa aikuinen on nuoren käytettävissä, kun nuori häntä tarvitsee. Lisäksi nuori kaipaa vanhemman kannustavaa ja tilaa antavaa suhtautumista sekä kehitysvaiheeseensa suhteutettua rajojen asettamista. Teini-ikäisen vanhemmuus riisuu meidät paljaaksi: Joudumme poikkeuksetta joskus tilanteeseen, jossa ei tee mieli katsoa peiliin. Kuva itsestä on liian epämiellyttävä kohdata. Nuori ei halua olla vanhempiensa jatke. Nuoren identiteetti ja subjektiviteetti vahvistuvat pohdintojen ja keskustelujen kautta tapahtuvan oman arvomaailman rakentamisena erillisenä aikuisena ihmisenä. Symbioosin viimeinen side on murtumassa rakentuakseen myöhemmin yhteytenä kahden itsenäisen aikuisen välille. Sivu 12 Kuulumisia Puhuttaessa terapiasta saattaa aikuisille tulla ensimmäisenä mieleen uuvuttavat keskustelut, joissa sukelletaan syviin vesiin. Terapioissahan tunnetusti käsitellään kipeitä asioita ja etsitään välineitä eheytymiseen. Menetykset ja menneisyyden haavat ovat monen sijoitetun lapsen kohdalla todellisuutta, mutta kun Theraplayterapiasta puhuu lasten kanssa, selviää hetkessä, että siinä ei sukelleta mihinkään, vaan pikemminkin kiskotaan kaloja vedestä! Theraplay-terapia on lasten näkökulmasta hauskaa ja leikillistä. Kaikki on ollut kivaa, tuumaavat kolme lasta, joita haastattelin eräänä kesäisenä torstaina leikin lomassa sisähuvipuisto SnadiStadissa Helsingissä. Kyseessä oli kolmikon toiseksi viimeinen päivä Theraplayssa. Ensimmäinen viiden päivän jakso vietettiin yhdessä pari viikkoa sitten ja haastattelun aikaan toinen jakso läheni juuri loppuaan. Hauskimpana hetkenä oli lasten mieleen jäänyt kalareissu Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lapset olivat löytäneet Tarjoustalosta kalastushaavit ja niitä oli tietenkin pitänyt päästä kokeilemaan mahdollisimman pian. Lasten, ja lokkien, iloksi vedestä oli vedetty vonkaleita oikein olan takaa. Päivän paras saalis oli yhteenlaskettuna 21 kalaa! Kaikki muutkin haavikalastajat ylsivät melkoisiin lukemiin ja saattoivat muistella ilolla ja ylpeydellä kokemustaan. Asioita tapahtuu pinnan alla Varsinaisten terapiasessioiden ohella lapsilla ja heidän kanssaan terapiaan tulleilla aikuisilla on Theraplay-jakson aikana paljon yhteistä vapaa-aikaa. Vapaa-ajan ohjelma muotoutuu joka kerta yksilölliseksi osallistujien toiveiden mukaan. Tavoitteena on vuorovaikutuksen vahvistaminen lapsen ja aikuisen välillä paitsi terapiasessioiden myös lämpimän ja positiivissävytteisen yhdessäolon avulla. Tärkeää ei ole niinkään se, mitä tehdään, vaan se, millä tavalla. Yhdessäolo ja läheisyys voivat toteutua monenlaisten arkipuuhien parissa ja tekemisen tuoksinassa. Yksi lapsista totesi, että heistä oli tullut sijaisvanhemman kanssa jakson aikana paremmat kaverit. Erityisen mukavaa oli ollut se, että oli saanut olla oman aikuisen kanssa ja nukkua samassa huoneessa. Aikuisen jakamaton huomio onkin monelle lapselle Theraplayssa voimauttava kokemus. Lapset tuntevat itsensä tärkeiksi. Kaikki on ollut kivaa Samalle jaksolle osallistuvien lasten välille muodostuu usein ystävyyssuhteita. Vaikka jokaisen lapsen tarina on erilainen, kaikkia osallistujia yhdistää se, että he eivät voi tällä hetkellä asua omien vanhempiensa kanssa. Kenenkään ei tarvitse selitellä omaa taustaansa. Sivu 13 Kuulumisia Theraplay on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja vanhemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hyvin se soveltuu sijaishuollossa oleville lapsille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. Intensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä. Theraplay-jaksolla olleen lapsen kuvitus viikon kohokohtana olleesta kalareissusta

8 Haastattelu Teksti Elina Pitkäranta Kuva Riikka Kataja Yhteistyötä yli rajojen Kuka olet ja mitä teet? Olen Rimma Lapteva, psykologi ja työnimikkeeltäni ohjaaja. Olen töissä Murmanskin SOS-nuorisokodissa, mutta teen myös paljon töitä Kantalahden SOS-lapsikylässä. Koordinoin jälkihuolto-projektia Murmanskin alueen ja Lapin SOS-lapsikylän välillä. Työssäni pitää olla koko ajan liikkeessä, työhuoneella en ehdi juurikaan istua. Ennen projektin alkamista työskentelin viisi vuotta SOS-lapsikylän sijaisperheiden lasten kanssa ja myös aiemmin olen työskennellyt itsenäistyvien nuorten kanssa. Hanke syntyi tarpeesta rakentaa uusi paikka nuorten jälkihuoltoa varten SOS-lapsikylästä itsenäistyville nuorille. Rahoitus löytyi Kolarcticin, Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän välisen rajat ylittävän yhteistyöohjelman, kautta ja yhteistyökumppani Lapin SOSlapsikylästä Ylitorniolta. Huomasimme pian, että meillä on paljon yhteistä: työtavat ja -muodot ovat hyvin samanlaisia molemmissa maissa. Mikä sijaishuollossa kasvaneiden nuorten tilanne Murmanskin alueella on? Venäjän lain mukaan jälkihuolto kestää 23 ikävuoteen saakka. Itsenäistymässä oleville nuorille taataan hyvät koulutusmahdollisuudet. Monesti nuoret joutuvat kuitenkin muuttamaan kauas sijaisperheistään opiskelujen perässä ja itsenäistymiseen liittyvät asiat tuovat omat haasteensa. Mihin projektilla pyritään? Olimme päättäneet, että alamme järjestää vapaaehtoispohjalta nuorisotoimintaa, sillä olimme huomanneet, ettei alueellamme ole yhtään hyväntekeväisyysjärjestöä, joka olisi tukena näille jälkihuoltoa tarvitseville nuorille. Alun perin olemme tehneet töitä vain SOSlapsikylässä kasvaneiden nuorten kanssa, mutta huomasimme, että pystymme auttamaan myös muita apua tarvitsevia nuoria. Itsenäistyminen on pitkä prosessi ja siihen valmistautuminen pitää aloittaa ajoissa. On myös tärkeää vahvistaa yhteistyötä nuoren tukiverkoston kanssa. Työssäni autan nuoria ymmärtämään ja valitsemaan oikeanlaisen koulutustien. Nuorille annetaan mahdollisuus miettiä, valita ja kokeilla. Millaista toimintaa Murmanskin SOS-nuorisokoti järjestää? Murmanskiin avatun nuorisokodin tiloissa on nuoria harjoittelemassa itsenäistä asumista. Nuoret ovat tavallisimmin vuotiaita. Sinne voi tulla myös nuori, joka ei kuulu projektin piiriin. Nuorisokodilla järjestetään erilaisia koulutuksia tavallisesta arjesta selviämiseen, mutta myös monenlaisia kulttuuritapahtumia. Nuorisokodissa on paikka 16 nuorelle, mutta vuoden aikana sieltä on saanut palvelua 74 nuorta. Tämän projektin ansiosta olemme syventäneet ja laajentaneet nuorten tukemista. Koska SOS-lapsikylässä asuvat lapset pyörivät usein omassa yhteisössään, tämän projektin myötä on pystytty laajentamaan heidän kokemuspiiriään ja sosiaalisia ympyröitään. Nyt nuorisokodin nuoret ovat tutustuneet myös suomalaisiin nuoriin. Nuorisokodin tiloissa on myös järjestetty koulutuksia mm. nuorten oikeuksiin ja ammatinvalintaan liittyen. Sen jälkeen, kun nuoret ovat kokeilleet ja nähneet eri ammatteja, he ovat suhtautuneet ammatinvalintaan paljon vakavammin. Hankkeeseen kuuluu erilaisia kulttuurihankkeita, luontoretkiä ja leirejä. Lisäksi koulutamme koulujen työntekijöitä nuorten kanssa työskentelemisessä. Millaisia ongelmia sijaishuollossa kasvaneilla nuorilla on itsenäisen elämän aloittamisessa? Ongelmat ovat periaatteessa samoja kaikilla itsenäistyvillä nuorilla: 1. Koulunkäynnistä huolehtiminen: Kun nuori pääsee opiskelemaan, hänen täytyy itsenäisesti huolehtia heräämisestä, kouluun lähdöstä, läksyistä ym. Monesti innokkuutta ei kuitenkaan riitä. Jos nuori on tottunut, että kaikessa aina autetaan, saattaa tilanteessa, jossa ei olekaan ketään vieressä neuvomassa, jäädä kouluhommia hoitamatta, mikä johtaa lopulta koulusta erottamiseen. 2. Rahankäytön ongelmat: Nuori ei osaa käyttää rahaa niin, ettei se lopu kesken. Rahat tuhlataan alkukuusta ja loppukuu ollaan vaikeuksissa. Monissa tapauksissa nuoret, joilla oli säästöjä tilillään, tuhlaavat ne hetkessä 18 vuotta täytettyään. 3. Oikeuksien tuntemuksen puute: Nuoret eivät tunne omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Kuvassa venäläisnuoret laskevat alas Kukkolankoskea kesällä pidetyn viikon pituisen leirin aikana. Kukkolankoski sijaitsee Tornionjoella, joka on Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki. 4. Asuminen: Monissa tapauksissa käy niin, että nuorelta jäävät vuokra- ym. kulut maksamatta. Nuoret saattavat itsenäistyessään muuttaa myös takaisin biologisen perheensä luokse, mutta siellä voivat sukset mennä ristiin ja nuori joutuu muuttamaan pois. 5. Nuorilla on hirveän suuri mahdollisuus joutua huijauksen uhriksi. Mitkä ovat olleet hankkeen suurimmat hyödyt? Projekti on auttanut meitä siirtymään kansainväliselle tasolle. Se tuo innokkuutta niin työntekijöille kuin nuorille, kun pääsee tapaamaan vertaisiaan naapurimaassa. Projektin avulla olemme myös pystyneet löytämään ja käyttämään uusia menetelmiä antaaksemme nuorille itsenäistymisessä tarvittavia taitoja. Meille on tärkeää, että nuoret ymmärtäisivät, että heidän täytyy antaa yhteiskunnalle takaisin. Saatuaan tukea voi myöhemmin itse jakaa omastaan tai vaikkapa tehdä vapaaehtoistyötä. On myös tärkeää tuoda esiin, että lastensuojelu on positiivinen asia. Lapset eivät ole syyllisiä siihen, mitä aikuiset ovat tehneet. Lapsi on oma yksilönsä ja taustasta huolimatta hänestä voi tulla yhteiskunnassa pärjäävä aikuinen. Mitä projekti on nuorille antanut? Nuoret ovat löytäneet keinot yhteydenpitoon Suomen ja Venäjän välillä ja he nauttivat siitä todella. Naapurimaan samanikäisiin nuoriin tutustuminen on innostanut muun muassa kielten opiskeluun. Pari nuorta on saanut projektin puitteissa arvokasta työkokemusta. Projektin avulla jotkut nuorista ovat esimerkiksi saaneet rohkeutta lähteä Kantalahdesta Murmanskiin sellaisen koulutuksen perään, mikä heitä oikeasti kiinnostaa, koska ovat kuulleet, että sielläkin on ihmisiä, joilta saa apua. Projektin avulla olemme onnistuneet parantamaan nuorten valmiuksia itsenäiseen elämään: he ovat varmempia, iloisempia ja innokkaampia aloittamaan itsenäisen elämän. Millaisia muita terveisiä sinulla on? Haluan vielä sanoa suurkiitokset Lapin SOS-lapsikylän väelle, että he ovat uskaltaneet lähteä projektiin ja tehdä yhteistyötä meidän kanssamme. Alussa emme tienneet mitään toisistamme, mutta tästä on tullut hieno projekti. Tavoitteena on saada projektille jatkoa nuorten perheiden auttamiseen liittyen. i Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojekti on tarkoitettu vuotiaille nuorille ja se toteutetaan vuosina Projektia johtaa Kantalahden SOS-lapsikylä, ja hanke on osa Kolarctic-ohjelmaa, joka tarkoittaa Pohjoiskalotin sekä Luoteis-Venäjän rajat ylittävää yhteistyötä. Projekti valmistelee nuoria sopeutumaan paremmin yhteiskuntaan, edistää aktiivista elämänasennetta sekä kouluttaa avustavia henkilöitä, jotka huolehtivat jälkihuollossa olevista nuorista. Projektin tarkoituksena on myös, että jälkihuollossa olevat nuoret voivat harjoitella uusia ammatillisia taitoja. Sivu 14 Kuulumisia Sivu 15 Kuulumisia

9 SOS-Lapsikylän tuella ammattilaiseksi Sierra Leonessa Teksti Riikka Tiitola-Salmimies Kolmetoista nuorta aikuista valmistui uusiin ammatteihin Suomen SOS-lapsikyläsäätiön ja ulkoasiainministeriön rahoittamassa perheiden tukemisen hankkeessa Goderichin kunnassa Sierra Leonessa. Hankkeen tarkoitus on parantaa huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Iso osa hanketta on vahvistaa huoltajien tulonhankinnan edellytyksiä. Ammatillinen koulutus on osa tätä. Yhteensä ohjelmasta on uuteen ammattiin valmistunut jo 87 nuorta aikuista ja huoltajaa. Ohjelmassa on mahdollista valmistua kampaajaksi, vaatturiksi tai kankaiden värjääjäksi. Lisäksi siihen kuuluu lukutaitokoulutusta ja perus liiketalouskoulutusta. Koulutus kestää yleensä noin vuoden. Valmistuneilla on mahdollisuus saada pienrahoitusta oman yrityksen perustamiseen. Kuusi kampaajaksi ja vaatturiksi valmistunutta nuorta sai SOS-lapsikylältä starttipaketit palkinnoksi erinomaisesti suoritetuista opinnoista. Ohjelmakoordinaattori Benoni Williams kertoo, että starttipaketit annettiin kannustamaan nuoria omien yritysten perustamiseen ja motivoimaan myös muita ohjelman nuoria ja huoltajia. Yksi valmistuneista ja starttipaketin saaneista nuorista on Mariama Turay. Hän sanoo olevansa erittäin kiitollinen SOS-lapsikyläjärjestölle saamastaan mahdollisuudesta. Mariaman koulutus kesti vuoden ja nyt hän aikoo käyttää saamansa koulutuksen ja starttipaketin oman yrityksen perustamiseen ja muiden nuorten opastamiseen. Sinäkin voit auttaa: Ryhdy kummiksi osoitteessa: Teksti Anki Sandvik ja Sanni Majamaa Kuva Julia Linde Antoisa vierailu Freetownin SOS-lapsikylässä Lentokoneen ikkunasta näkyi kultainen auringonlasku ja upea Afrikan manner. Jokainen ehkä pystyi jo aavistamaan, että matkasta tulisi jotain, mitä ei koskaan pystyisi unohtamaan. Reissuun lähti kahdeksan opiskelijaa ja kaksi opettajaa Vaasan lyseon lukiosta ja Vasa gymnasiumista päämääränään sisällissodasta toipuva Sierra Leone. Sierra Leonen matka oli osa kouluissa lukuvuonna toteutettua globaali- ja yrittäjyyskasvatuksen projektia. Matkan tarkoitus oli ensi kädessä tutustua Suomen Pakolaisavun toimintaan Bo-nimisessä kaupungissa. Olimme matkan alussa kaksi päivää Freetownissa ja silloin saimme mahdollisuuden vierailla siellä toimivassa SOSlapsikylässä. Meitä vastassa oli ystävällinen Alimatu Koroma Sierra Leonen SOS-lapsikyläjärjestöstä ja hänen johdollaan tutustuimme henkilökuntaan, alueeseen ja toimintaan. Yksi suomalaisista opiskelijoista sanoi jälkeenpäin, että vierailu SOS-lapsikylään oli matkan kohokohtia. Olemme kiitollisia mahdollisuudesta käydä lapsikylässä ja meitä kaikkia kosketti lämmin ilmapiiri ja rakkaus lapsia kohtaan, mikä oli hyvin ilmeistä Freetownin SOS-lapsikylässä. Afrikkaan jäi varmasti pala meistä kaikista. Se oli matka, jolla ei hymyiltä ja kyyneliltä vältytty. Matka, jolla opimme avaamaan silmiämme ja näkemään hyvää pienissä, meille itsestään selvissä asioissa. Tärkein opetus oli kuitenkin se, että onni on jotain mitä ei voi ostaa. SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖ TAISTELEE SIERRA LEONESSA EBOLAA VASTAAN Ebola-epidemia Länsi-Afrikassa pahenee. Sierra Leonessa SOS-lapsikylien lapset ja aikuiset ovat toistaiseksi välttyneet tartunnalta, mutta Liberiassa yksi lapsikylävanhempi on kuollut virukseen. Sierra Leonen SOS-lapsikylät Freetownissa, Makenissa ja Bossa sekä niiden alla toimivat ohjelmat, kuten Suomen tukemat perheiden tukemisen ohjelmat, ovat hälytystilassa ja koko maahan on julistettu hätätila. Lasten ja työntekijöiden liikkumista sekä vierailuja lapsikyliin rajoitetaan, kunnes tilanne paranee. SOS-lapsikyläjärjestö jakaa desinfiointiaineita ja lääkkeitä viruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä ruokaa tuen piirissä oleville perheille. SOS-lapsikylät ovat myös valmiudessa viruksen johdosta orvoiksi tai hylätyiksi jääneiden lasten auttamiseksi. Sivu 16 Kuulumisia Sivu 17 Kuulumisia Kuvat: Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuva-arkisto

10 Tartu! asiaan Lapsen oikeuksien päivä 25 vuotta ! Teemana lapsen oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Tänä vuonna yhteisenä kansallisena teemana on lapsen oikeus leikkiin. Kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus yhteiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä leikkiin ja harrastamiseen. SOS-lapsikylissä ympäri maailman leikki on olennainen osa lapsuutta. Sen lisäksi, että se tuo iloa, leikki auttaa toipumaan traumaattisista kokemuksista, joita valtaosalla lapsikylien lapsista on. Harrastukset auttavat vahvistamaan itsetuntoa ja Pesäpuun lehti 1/2014 Lapsuudesta voi kirjoittaa luottamusta omiin kykyihin ja taitoihin. Pelien ja leikkien lomassa kaikuvat riemunkiljahdukset ja naurunremakat ovat sitä, miltä lapsuuden pitää kuulostaa! Siihen pitäisi kaikilla maailman lapsilla olla oikeus. Arvosta lapsia ja lapsuutta nosta lippu salkoon lapsen oikeuksien päivän kunniaksi! Voit tykätä lapsen oikeuksista Facebookissa: Lisää hauskoja leikkimiskuvia SOS-lapsikylistä löydät osoitteesta Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti monin tavoin. Löydä oma lehtesi. Tilaukset verkkosivuilta. Kiinnostaako lasten osallisuus lastensuojelussa, kokemusasiantuntijuus sekä uudet työmenetelmät ja -välineet? Tutustu Pesäpuun lehteen. Kuulumisia 2/2014 ENSI- JA TURVAK OTIEN LIITON JÄSENL EHTI Näin maailman SOS-lapsikylissä leikitään: 014 NO 3 2 Haiti Meksiko Lapset haluavat tietää eron syyn 14 Auroran hyväksi Toimiva yhteys rinnakkaisessa vanhemmuudessa vahvistaa lasta 4 8 Voiko lapsikaappauksesta selviytyä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti Enska pureutuu rohkeasti ja asiantuntevasti yhteiskuntaan. Lue, miten päihteiden, väkivallan ja muiden ongelmien haastamia lapsiperheitä autetaan. Etiopia PE LASTAK A A Sonja Vanhanen, s.5 TÄRKEÄ SISARUUS - sivu 10 Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen Maailma on lasten suojelijoiden lukulehti. Ajankohtainen, tuore ja hyvin tehty. Lehti ottaa myös kantaa ja pyrkii selvittämään asioiden taustoja. Romania Kätevät avaimenperäpakat! Iloa jäsenyydestä! Voiko lapsi olla kaikkiruokainen? Suosii varjoisia ja kosteita paikkoja. kuusen käpy kuusenneulanen n. 1 2 cm Kerkän eli oksien kasvun neulaset uuden vuosiovat keväisin vaaleanvihre ja pehmeitä. itä KUUSENKERKKÄTEE (kerätään keväällä) Hauduta 1 rkl kerkkiä 5 10 kuusenminuuttia kupilliseen kuumaa vettä. Luontoretki_Cards Automatkojen_pela stus_cards.indd _2p.indd SILITETTÄVÄN SULOISET LEMMIKIT AUTOMATKOJEN PELASTUS Ihastuttava koskettelukirja, jossa tutustutaan lemmikkieläimiin ja niiden elämään. Lystikästä tekemistä auton takapenkille: leiki, bongaa ja arvuuttele! Iloa ja tekemistä metsäretkille: etsi, bongaa ja puuhaile! Ikäsuositus 3+ Sh. 15 Ikäsuositus 5 99 Sh. 11,90 Ikäsuositus 5 99 Sh. 11,90 Millaista on olla lapsi Intiassa, Afrikassa ja Keski-Aasiassa Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata KUUS I 5 Laiva on lastattu Yksi matkustaji mitä laivaan sta valitsee, lastataan, esim. a kirjaime sanoja, eläimiä lla alkavia tai ruokia: Laiva on lastattu aaseil la, minkä jälkeen siirtyy vieruskave vuoro rille. Saman sanan vain kerran. saa sanoa Se joka ei keksi oikeaa sanaa, putoaa pois pelistä. Ville kahden perheen muksu LAPSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2014 ILOISTA PUUHAA KESÄLAITUMELLE! 2/2014 YHTÄ SUURTA PERHETTÄ - sivu 18 SOS-Lapsikylän Kuulumisia-lehti tarjoaa ihmisläheisiä näkökulmia lastensuojeluun sekä kurkistuksia kotimaan ja maailman SOS-lapsikylien arkeen. perhehoito Pienten suosikki! TUHON JÄLKEEN HYMYÄ - sivu LUONTORETKI Lisäalennus -10 % MLL:n jäsenille! YMPYRÖI, JOS PIIRRÄ RASTI, SANAN ALUSSA JOS SANASSA KUULUU M. EI KUULU M. Etukoodilla LBA26HFF saat -10 % alennuksen koko Oppi&ilo-tuotevalikoimasta myös tarjoustuotteista. Tunne valtaa fanit Terhokerho yhdistää sukupolvet 19 Kirjainkivaa_Cards.indd 19 KIRJAINKIVAA GET READY! Kynä käteen ja puuharetki kirjainten maailmaan voi alkaa. Enkun matkasanasto haltuun! Ratko ristikoita, selvitä salakoodeja, hoksaa ja puuhaile. Ikäsuositus 5 7 Sh. 14,90 Ikäsuositus 8 12 Sh. 14,90 14 HYPÄTÄÄN PITKÄLLÄ NARULLA Jokainen on vuorollaan ensimmäinen hyppääjä eli hoppi. Jokainen on vuorollaan pyörittäjä eli veivi. TEEMA Kokemukset ja merkitykset fyysisen sairauden taustalla Säännöt sovitaan yhdessä esimerkiksi että veivi pääsee hyppäämään, niin, on tullut kolme kun hyppääjälle virhettä eli stiplua. Stiplut eivät haittaa, niitä tulee kaikille. Hyppisleikit_Cards.indd Patinot kiinnostuivat sijaisvanhemmuudesta Yhdysvalloissa 27 HYPPISLEIKIT Tuetulla lomalla Yli 40 hyppylorua ja -leikkiä Ikäsuositusolla 5 12 Sh. 14,90 on aikaa lasten kanssa Yhdistyksen risteilyllä viihtyy koko perhe Tutustu ja tilaa! Tuotteet myös hyvinvarustelluista kirjakaupoista, marketeista ja tavarataloista. Vertaisryhmiä erolapsille Tottuneesti tabletilla Peruskoulun täytyy uudistua Tule kaveriksi! Thaimaa Pelastakaa Lapset -lehdessä kerrotaan asiantuntevasti ja ymmärrettävästi lasten suojelusta niin kotimaassa kuin maailmalla. Puhumme turvallisen lapsuuden ja lapsen oikeuksien puolesta. Sivu 18 Kuulumisia Lapsemme_02_14_Oppi_ja_ilo.indd 1 Perhehoito-lehti on ainoa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon keskittynyt lehti Suomessa. Se tutustuttaa lukijansa sijaisperheiden arkeen, perhehoitajien yhdistystoimintaan sekä monimuotoiseen perhehoitoon. Sivu 19 Kuulumisia Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti Lapsemme on lehti kaikenikäisten lasten vanhemmille ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Lapsemme tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin, antaa tukea kasvatukseen ja herättää keskustelua.

11 Kumppanien avulla nuorille arvokasta työkokemusta Tekstin koonnut Elina Pitkäranta Tänä kesänä SOS-Lapsikylän yrityskumppanit ovat olleet auttamassa nuoria elämässä eteenpäin erityisen arvokkaalla tavalla tarjoamalla kesätyöpaikkoja! Työkokemuksen kartuttaminen voi olla sijaishuollossa eläville nuorille hyvin haastavaa, kun ei ole olemassa esimerkiksi vanhempien kautta suhteita yrityksiin, joista kesätyöpaikkoja irtoaisi. Työkokemus on tärkeä valtti elämässä. Sen kautta nuoret saavat paitsi ajatuksia siitä, mitä haluaisivat itse tehdä isoina, ennen kaikkea luottamusta omiin kykyihin ja pärjäämiseen. Unohtamatta tietenkään palkkaa, jolle voi keksiä mieleisensä käyttötarkoituksen. Työllistämistalkoissa olivat mukana Bayer, Dr. Oetker Suomi, Fazer ja Samsung sekä Tikkurila, joka tarjosi maalit lapsikylissä tehtyjä kesäkunnostuksia varten. Seuraavassa kommentteja niin kesätöissä olleilta nuorilta, lapsikylävanhemmalta kuin nuoria työllistäneiden yritysten edustajilta: Teemu ja Väinö olivat neljä viikkoa kesätöissä OSG Viestinnässä SOS-Lapsikylän ja Samsungin yhteishankkeessa täydentämässä itsenäistyville nuorille suunnattuja omaelämä.net-nettisivuja ja miettimässä, miten sivuja tehtäisiin tunnetuiksi. Teemu: Kun kuulin, että tarkoitus olisi päivittää nettisivuja, luulin, että se tehtäisiin koodaamalla. Ajattelin, että olen siinä aika haka, joten siihen ei menisi koko kuukautta. Tuli yllätyksenä, että päivittäminen tarkoitti tekstien tekemistä. Oli tämä silti ihan jees, ei valitettavaa. Muu oli aika tuttua, kun olen paljon koneella muutenkin, mutta uutta oli markkinointisuunnitelman tekeminen. Voi olla, että tästä on hyötyä joskus myöhemminkin. Olen kokkikoulussa, mutta tietokoneet ovat tavallaan toinen alani. Työkokemus on tärkeä valtti elämässä, sen kautta nuoret saavat paitsi ajatuksia siitä, mitä haluaisivat itse tehdä isoina, ennen kaikkea luottamusta omiin kykyihin ja pärjäämiseen. Väinö: Minulle tarjottiin kahta työtä, joista toinen olisi ollut kaksi viikkoa varastotyötä. Tulin mieluummin tänne, koska ajattelin, että tämä olisi rennompaa kuin ruumiillinen työ. Tunnen kavereita, jotka olivat täällä viime kesänä töissä, joten tiesin suunnilleen, millaista tämä on. Neljä viikkoa meni ihan suhtkoht hyvin. En välttämättä haluaisi jatkossa työtä, jossa ollaan koko päivä tietokoneella. Opin tiedon hankkimista ja jaottelemista sekä eri ohjelmien käyttöä. Erilaiset puhuttelutyylit teksteissä olivat uutta: se, miten eri kohderyhmille voi kirjoittaa eri tavalla. Esimerkiksi aikuisille ja lapsille sanotaan sama asia eri tavoin. Maija Rauha, OSG Viestintä: Teemu ja Väinö selviytyivät tehtävistään hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon iän ja aiemman kokemuksen. Työt olisivat olleet vaikeita yliopistosta valmistuneillekin, eikä nuoria neuvottu kovinkaan perusteellisesti. Näin toimittiin osittain siksi, että saataisiin aito nuorten ääni kuuluviin sivuilla, Facebookissa ja kirjeissä, joita päätettiin lähettää sivuston tunnetuksi tekemiseksi kouluihin ja nuorisotaloille. Kirjeiden oheen tehtiin tulostettava juliste, mikä oli nuorten oma idea. Else, lapsikylävanhempi, Tapiolan SOS-lapsikylä: Lapsikylää tukevat yritykset tekevät ihan parasta tässä, kun tarjoavat nuorille kesätyötä. Meidän 16-vuotias tuskin olisi muulla tavoin saanut työtä. Käsittääkseni hän viihtyi hyvin työssään Bayerilla ja hoiti työnsä hyvin. Tätä kesätyön tarjoamisideaa kannattaa ehdottomasti jatkaa! Viivi: Työtehtävinäni oli vanhan maalin rappausta ja maalaamista. Meillä oli kolme taloa maalattavana ja mukana oli myös pari muuta nuorta kesätöissä. Ensimmäisen työpäivän jälkeen tuntui mukavalta eikä liian rankalta. Viihdyin työssä hyvin: oli hyvät työkaverit ja aika kului hyvin maalatessa. Sain hyvää kokemusta tästä työstä ja kannustan muitakin nuoria kokeilemaan kaikkia töitä ennakkoluulottomasti. Viivi jatkoi kesätöissä myös keittiöapulaisena: Työskentelin kesällä myös SOS-Lapsikylän leirikeskuksella Oravanpesällä. Työtehtävinä oli tiskeistä huolehtiminen, imurointi, pöytien pyyhkiminen, ruokien haku ja roskien vienti. Kun keittiöllä ei ollut töitä, aikaa sai viettää leirillä olevien kanssa. Viihdyin työssä todella hyvin. Leirillä oli juuri sillä viikolla venäläisiä nuoria, joiden kanssa sain puhua paljon englantia. Kielitaitoni harjaantui viikon aikana ja sain myös uusia ystäviä leiriltä. Oli kiva, kun sai tutustua uusiin ihmisiin ja samalla myös toisenlaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Toivon lisää tällaisia mahdollisuuksia nuorille. Pirkka Peltomaa, toimitusjohtaja, Dr. Oetker Suomi Oy: Normaalisti meillä on ollut huonosti kesätöitä tarjolla. Nyt oli kuitenkin tilaisuus ja tarve, joten tartuimme haasteeseen ja olimme positiivisesti yllättyneitä saamastamme lisäresurssista. Vaikka kyseessä oli vain lyhyt, kuuden viikon työrupeama, on sekin hyvä kosketus työelämään. SOS-Lapsikylän kumppaniyrityksenä halusimme tarjota mahdollisuuden nimenomaan lapsikylän asukkaalle. Ilman SOS-Lapsikylän yhteydenottoa emme ehkä olisi osanneet näin tehdä. Rauno Vesaniemi, asumisharjoittelun ja jälkihuollon ohjaaja, Kaarinan SOS-lapsikylä: Minusta on tärkeää, että nuori saa kokemusta ansioluettelon tekemisestä, ja haastatteluun pääseminen on jo itsessään iso kokemus. Kesätöissä nuori oppii työelämän rutiineja: työajan noudattamista ja vastuuta omasta tekemisestä työpaikalla. Hienointa on, että kesätyöt lisäävät nuoren itsetuntoa ja kasvattavat sosiaalisia taitoja. Sivu 20 Kuulumisia Sivu 21 Kuulumisia

12 Mukana auttamassa Lahjoittaja, kiitos, että autat vaikeuksien kanssa kamppailevia perheitä! Tukesi on erittäin merkittävässä roolissa SOS-lapsikylistä itsenäistyneiden nuorten hyvässä menestyksessä opiskelu- ja työelämässä. Kiitos! Näin koulujen alettua on hyvä muistaa, kuinka lukuvuoden aherrus aina keväisin palkitaan. Mennyt kevät tarjosi jälleen monille lapsille ja heidän läheisilleen ilon ja onnistumisen kokemuksia, kun ahkera uurastus palkittiin todistuksella. Koulujen päättäjäiset olivat juhlan aikaa myös SOS-lapsikylissä. Useat nuoret päättivät peruskoulun, kirjoittivat ylioppilaaksi tai valmistuivat ammattiin. Koulunkäynti on tärkeä osa jokaisen lapsen arkea, ja SOS-lapsikylissä sen tukemiseen on lahjoittajien ansiosta voitu panostaa aivan erityisen paljon. Usealle vaikeista kotioloista tulevalle lapselle koulunkäynti on varsinkin aluksi hankalaa. Oppimisen ongelmat kiukuttavat ja turhauttavat sekä murentavat itsetuntoa entisestään. Kertotaulut tai kielioppisäännöt eivät vain pysy päässä, pilkut unohtuvat ja lukiessa kirjaimet vaihtavat paikkaansa. Oma rauhallinen tila ja mahdollisuus yksilölliseen opetukseen ovat silloin tärkeitä. Lapsikylissä ohjaajien tarjoama läksy- ja koulunkäyntiapu on tuottanutkin näkyviä tuloksia nuorten menestyksessä opiskelu- ja työelämässä. Valtaosa lapsista kokee koulunkäynnin ohjauksen erittäin positiivisena asiana. Eräs lapsi kuvaili omin sanoin: Siellä käydään tekemässä läksyjä. Ja jos ei osaa hyvin, niin siellä neuvotaan. Lisäksi tehdään erilaisia monisteita ja pelataan oppimiseen liittyviä pelejä. Hy- vin sujuneiden ohjaustuntien jälkeen on myös silloin tällöin herkuteltu itse leivotuilla pullilla. Usealle lapselle ja nuorelle rauhalliset juttuhetket ovat myös hyvin tärkeä osa ohjaustuokioita. Oppimista auttaa tunne siitä, että lasta tai nuorta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan mieltä askarruttavista asioista sekä siitä, kuinka selviytyä oman oppimisen kompastuskivistä. Koulutus on avainasemassa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kiitos sinun ja muiden tukijoidemme pystymme paremmin ottamaan huomioon SOS-lapsikyliin sijoitettujen lasten ja nuorten erityistarpeita ja siten tarjoamaan heille paremmat eväät tulevaisuuteen sekä luottamusta omiin kykyihin. Lapset tarvitsevat apuasi Puhelinlahjoitukset kotimaan työhön: Soita numeroon (20 + pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon (10 ) Lahjoitustili kotimaan työhön: SOS-Lapsikylä ry: Nordea FI , NDEAFIHH Viite: 8015 Lahjoitustili kansainväliseen työhön: SOS-lapsikyläsäätiö: Nordea FI , NDEAFIHH Viite: 9014 Lahjoittajapalvelukoordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa Merkkipäivälahjoitus Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen. Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOS-Lapsikylässä? Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: fi/vapaaehtoistyo Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: Jälleen kerran SOS-lapsikylien nuorilla oli mahdollisuus ikimuistoiseen elämykseen: matkaan kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kesäleirille Italian Caldonazzoon. Tällä kertaa mukana oli nuoria myös Kantalahden SOS-lapsikylästä Venäjältä. Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei haitannut nuorten välisen yhteyden löytymistä. Reissun kohokohtia olivat vierailut huvipuistossa, vesipuistossa ja jopa Saksan korkeimmalla vuorella. Näiden elämysten mahdollistamisesta suuri kiitos kuuluu lahjoittajillemme ja yritystukijoille! Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä tai oletteko jo tehnyt testamentin? Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Voitte kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme keskustoimistostamme numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta Yritysyhteistyö Yrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p , Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. Sivu 22 Kuulumisia SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus Sivu 23 Kuulumisia 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

13 Osoitelähde: SOS-Lapsikylän asiakas- ja jäsenrekisteri Ryhdy kummiksi. Annat lapselle rakastavan kodin. Kyllä, ryhdyn kummiksi ja avullani lapsi saa rakastavan kodin. Lähetä tämä sivu tiedoillasi täydennettynä osoitteeseen: Snellmaninkatu 13, 00170, Helsinki Kummiksi voit ryhtyä myös osoitteessa: Maanosatoiveeni: Missä tarve on suurin Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka Eurooppa Toivemaa: Mahdollinen toiveeni kummilapsestani: Sukupuoli: Kumpi vain Tyttö Poika Ikätoive: Suurimman tarpeen mukaan Muu: Minulle sopiva kummimaksu: 25 /kk 35 /kk 40 /kk Muu (min 25 /kk) Yhteystietoni: Kiitos avustasi! Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Päivämäärä ja allekirjoitus Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään kummitoimintaan liittyviin rekistereihin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti kummiasioiden hoidossa eikä niitä luovuteta eteenpäin. Kunnioitan myös sitä, että kummikohteen tiedot ovat luottamuksellisia..

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot