(Kuva: Sven Za v cek)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(Kuva: Sven Za v cek)"

Transkriptio

1 (Kuva: Sven Za v cek) 6

2 Miksi villisika on Suomessakin ajankohtainen? Jo muutaman vuoden ajan Suomessa on keskusteltu aiempaa paljon enemmän villisikaasioista. Osaltaan tämä on johtunut siitä, että lukuisat suomalaiset metsästäjät ovat päässeet metsästämään villisikoja vierailla mailla. Jahdit ovat olleet yleensä niin mielenkiintoisia, että mieleen on tullut toive päästä villisikajahteihin kotimaassakin. Moiset toiveet vain lisääntyvät mitä useammin on päässyt villisikajahtien makuun. Eivätkä haaveilut ainakaan vähene, jos onnistuu kaatamaan todella komean yksilön. JUHA K. KAIRIKKO PUHEENAIHEEK- SI villisiat ovat nousseet myös, kun on saatu kaverilta vinkki tiettyyn nettiosoitteeseen. Sieltä löytyy rajavartiokameran kuvaa siitä kuinka suurehko villisikalauma juoksee rajalinjan yli Venäjältä Suomen puolelle. Jotkut ovat tehneet sellaisiakin ehdotuksia, että villisika rauhoitettaisiin neljäksi-viideksi vuodeksi, jotta tänne saapuisi lisää rajaloikkarilaumoja asettumaan taloksi ja lisääntymään. Samassa yhteydessä on pohdittu, paljonko meillä on villisikoja. Määrää ei tiedä kukaan. Se kuitenkin on varmaa, että saaliiksi saadaan näitä eläimiä paljon enemmän kuin viralliset saalistilastot kertovat. Villisika on noussut esiin myös niissä keskusteluissa, joissa on pohdittu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia metsästykselle ja riistakannoille. Mikäli ilmasto lämpenisi pysyvästi, meilläkin olisi loistavat edellytykset villisikojen menestymiselle. Villisikakeskusteluihin väriä on tuonut myös Ruotsin tilanne. Siellähän tarhakarkulaisista ja niiden jälkeläisistä on kasvanut noin yksilön kanta, jota ei saada pysymään kurissa, vaan villisikakanta työntyy yhä pohjoisemmaksi. Naapurimaassamme ei mistään muusta riistaeläimestä puhuta nykyisin yhtä paljon kuin villisiasta. Mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. Välillä tuntuu, että osa kansalaisista pitää villisikojen suurta määrää hyvänä asiana, osa on täsmälleen päinvastaista mieltä. Neutraalisti sikoihin ei vaikuta suhtautuvan kukaan. Suomessa villisikakeskusteluja ovat värittäneet myös villisikatarhaukset ja tarhakarkulaisten aiheuttamat vahingot ja vahingonkorvauskysymykset. Tarhaajienkin keskuudessa käydään kiivaanpuoleista keskustelua. Väitetään, että kaikkien tarhaajien aitauksista löytyvät eläimet eivät olisikaan aitoja villisikoja, vaan niiden esivanhemmista löytyisi joku kotisikakin. Villisikoja on risteytetty Suomessakin tarkoituksellisesti kotisikojen kanssa. Risteymän kauppanimeksi on rekisteröity metsäpossu. Villisioista puhuttaessa ei pidä missään nimessä unohtaa, että tämä mielenkiintoinen riistaeläin aiheuttaa erittäin suuria ongelmia niin maanviljelykselle kuin luonnonvaraisille pienriistakannoillekin. Kun villisika tapaa maassa pesivien lintujen munia tai poikasia, ne katoavat välittömästi sian suuhun. Aivan samoin käy piennisäkkäidenkin poikasille. Ja villisikojen aiheuttamien vahinkojen määrää vilja- ja juurespelloilla on sellaisen henkilön lähes mahdotonta uskoa, joka ei ole nähnyt tuhoja luonnossa. Suomessa käytävissä villisikakeskusteluissa onkin pohdittu jo sitä, kuka korvaisi sikojen aiheuttamat maatalousvahingot, mikäli kannat kasvaisivat suuriksi. Pidän täysin varmana, että villisikakeskustelut ovat meillä vasta täysin alkuvaiheessa: muutaman vuoden kuluttua uskon mielipiteenvaihdon olevan hyvin vilkasta. 7

3 VILLISIKA Ensimmäinen kiistaton villisikahavainto suomalaisluonnossa eläneestä tehtiin 1972, jolloin täysikasvuinen yksilö jäi auton alle Mäntsälässä. Aikaisemmista havainnoista on ollut leegio tarinoita, mutta kun niitä on selvitetty tarkemmin, on käynyt ilmi, että kyse on aina ollut mäyrästä. 8 JUHA K. KAIRIKKO KUOLLEITA sikoja oli aiemminkin ajautunut rannikollemme, ensimmäinen jo 1952, mutta seuraavan vuosikymmenen alusta melko säännöllisesti. Kysymys oli varmasti Suomenlahden eteläpuolelta lähtöisin olleista yksilöistä, jotka olivat hukkuneet ennen Suomen rannikon tavoittamista. Mäntsälän kolarisian jälkeen villisikoja alkoi tulla Suomeen itärajan takaa jatkuvasti. Kuuluisimmaksi tuli Savonrannan Örkki, joka pyydettiin luonnosta ja risteytettiin kotisian kanssa. Myös muita villisikoja pyydystettiin luonnosta loukuilla. Ne olivat kantaeläimiä nopeasti virinneelle villisikatarhaukselle. Ensimmäinen varma havainto luonnossa tapahtuneesta porsinnasta tehtiin 1970-luvun alussa Kirkkonummella. Aika monella suomalaisella alkaa nykyisin olla jo jonkinlaista tietoa villisiasta, mutta jotkut kuvittelevat vieläkin, että villisika on sama eläin kuin metsäsika eli mäyrä. Metsäsika on täysin epäonnistunut toisionimi mäyrälle, sikojen kanssa mäyrällä ei ole mitään tekemistä. Yhä useammin Suomessakin kuulee kertomuksia, kuinka hellyttävän näköistä oli, kun jossakin nähtiin ison mustan otuksen pinkovan hurjaa vauhtia perässään lauma pieniä viirullisia porsaita, mikäköhän ihmeen eläin saattoi olla kysymyksessä. Vastausta ei tarvitse edes miettiä, villisikanaarashan se siinä on ollut liikkeellä jälkeläistensä kanssa. Kun aikuista villisikaa pääsee katselemaan kaikessa rauhassa, ei lajimäärityksessä ole vähääkään eläinmaailmaa tuntevalla vaikeuksia. Ulkonäkö Iso karju on mustanpuhuva ja voi painaa yli 300 kiloa. Teuraspaino jää kuitenkin hyväkuntoisillakin yleensä puoleentoistasataan kiloon. Erittäin ison naaraan paino voi olla n. 200 kiloa, teuraspaino on tällöin n. 100 kiloa. Karjulla voi olla pituutta yli kaksi metriä, säkäkorkeus on n. 1 m. Mikäli eläimiä pääsee katselemaan rauhassa, kannattaa muistaa, että karju on tumma ja sillä näkyy vatsan alla siittimen ympärillä olevien karvojen muodostama tupsu. Lisäksi yli kaksivuotiailla uroksilla on selvästi näkyvät kulmahampaat. Vanha naaraskin on hyvin tumma, mutta matalampi kuin uros. Naaraalla näkyvät usein myös nisät, varsinkin, jos sillä on pieniä porsaita imetettävänään. Porsaat ovat aluksi raidallisia, vähitellen niiden väri muuttuu tummanruskeaksi, vasta yksivuotiaina ne alkavat olla jokseenkin samanvärisiä kuin täysikasvuiset villisiat. Lisääntyminen Villisiat tulevat sukukypsiksi toisella ikävuodellaan, joskus jopa vajaa yksivuotiaina. Villisikanaaras voi tulla kiimaan mihin aikaan vuodesta tahansa, tavallisimmin kuitenkin ke-

4 Ruokatunti. Villisian porsaat ovat aluksi raidallisia. Vähitellen niiden väri muuttuu tummanruskeaksi, mutta vasta yksivuotiaina ne ovat samanvärisiä kuin aikuiset. Naaras synnyttää nuorena tavallisesti 3-8 poikasta, mutta vanhemmiten määrä voi kasvaa jopa 15 pikkuporsaan syntymiseen samanaikaisesti. (Kuva: Magnus Nyman) vättalvella. Kantoaika on nelisen kuukautta. Villisika ei kuitenkaan ole samanlainen porsaiden tehotuottaja kuin kotisika. Tavallisimmin ensimmäisessä pesueessa on 1 3 porsasta, seuraavissa sitten 5 6. Suurempiakin pesueita toki tavataan. Porsaat ovat ensimmäisinä elinkuukausinaan raidallisia. Hyvissä olosuhteissa villisika voi porsia jopa kahdesti vuodessa. Ravinto Nuori villisika on aika lystikkään näköinen töpseliturpa. (Kuva: Sven Za v cek) Villisiat ovat laumaeläimiä. Karjut kuljeskelevat kiima-aikaa lukuunottamatta kuitenkin yleensä yksinään. (Kuva: Sven Za v cek) Villisika on kaikkiruokainen, se syö mieluusti kasvisravintoa, kesällä sille kelpaavat monien kasvilajien vihreät osat, vilja, juurekset, hedelmät, tammenterhot, hyönteiset, toukat, naatit jne. Villisikavahingot voivat olla erittäin suuria niin viljapelloilla, peruna- ja juurespelloilla kuin puutarhoissakin. Myöhään syksyllä, talvella ja varhain keväällä sialle mieleistä viherravintoa ei ole yleensä saatavissa, joten se kaivaa ravinnokseen juuria. Jälki voi olla tällöin aika hurjannäköistä niityillä, metsäpelloilla, puutarhoissa ja ojanpenkoilla sekä muualla, missä mehevää juuritarjontaa on löydettävissä. 9

5 Villisialle kelpaavat ravinnoksi myös sammakot, pienet nisäkkäät, lintujen munat ja poikaset, kuolleet eläimet ja haaskat. Jäljet ja jätökset Villisian pitemmän oleskelun jollakin alueella voi tunnistaa monista jäljistä ja jätöksistä. Varmoja tuntomerkkejä ovat tongitut pellot, ojanpientareet ja metsäaukiot. Kun villisiat löytävät hyvän perunapellon, ne myllertävät jo yhdessä yössä erittäin suuren alueen syöden kaikki perunat. Usein ne palaavat samalle hyvälle ruokapaikalleen seuraavana iltana, kun on taas aterioinnin aika. Villisian oleilusta kertovat myös rypykuoppamaiset makaukset sekä sorkan jäljet. 10 Torahampaat Karjujen kulmahampaat ovat haluttuja metsästysmuistoja, etenkin jos ne ovat mittavat. Kulmahampaitaan uroot käyttävät etenkin keskinäisissä taisteluissaan. Nämä hampaat kasvavat koko eliniän. Yläleuan pienet kulmahampaat ja alaleuan suuret kulmahampaat hankautuvat toisiaan vasten ja pysyvät siten terävinä. Usein alakulmahampaista ainakin toinen katkeaa urosten keskinäisissä voimanmittelöissä. Villisikakarjun alatorahampaista näkyvissä on vain n. kolmasosa, loppuosa on leukaluun sisässä. Hampaan pituus voi olla jopa 30 cm. Villisiat ja talvi Villisika kestää hyvin kylmyyttä, eikä kärsi pahemmin helteistäkään. Talvella sen on kuitenkin vaikea tulla toimeen, mikäli lumipeitteen vahvuus on yli puoli metriä tai routaa on yli 15 cm. Routapeitteen ollessa tätä vahvempi, villisiat vaurioittavat usein kärsänsä yrittäessään etsiä hengen pitämikseen juuria. Vaurioitunut kärsä saattaa olla sialle kohtalokas, koska tällainen kärsä tulehtuu helposti. Jos eläin on pitkään ollut ravinnotta, tulehdus johtaa helposti kuolemaan. Lumirajan maksimisyvyytenä pidetään 40 cm. Sitä vahvemmassa hangessa villisian on vaikea tulla toimeen. Miten sitten on mahdollista, että villisikoja tuli Etelä-Suomessa toimeen yli talven, vaikka lunta oli paljon ja pakkasta pitkään yli neljäkymmentä graadin? Toimeentulo perustui paljolti kaatopaikkoihin, teurasjätteisiin ja ruokintapaikkoihin. Laumat Villisiat eivät ole yhtä kotipaikkauskollisia kuin monet muut sorkkaeläimet, vaan ne voivat vaellella laajastikin. Villisiat ovat laumaeläimiä. Laumojen koko on useimmiten alle 10 eläintä, mutta kiima-aikana voi tavata suuriakin laumoja. Laumoissa eivät viihdy vanhat urokset muulloin kuin kiimaaikoina. Muina aikoina ne kuljeksivat yksinään ja käyvät ruokinnallakin vain ravinnon ollessa muualla vähissä. Urosten keskinäiset kamppailut ovat todella rajuja. Karjuille kehittyykin iän myötä lapojen ja rintakehän ihon alle paksu rustomainen kerros. Elinalueet Villisika on maastoon sulautumisen mestari. Se viihtyy erityisen hyvin pensastiheiköissä, mutta ei kaihda asettua pitkiksi ajoiksi harvapuustoisiinkaan metsiin. Lukuisia kertoja olen hämmästynyt, kun minut on pistetty passiin sellaisen metsän laitaan, jossa en olisi uskonut olevan jänistäkään, kun sieltä on alkanut kuulua näkösällä olevien ajomiesten kiihkeitä huutoja ja esiin on juossut sikalauma. Olen ollut joskus myös mukana, kun sikoja on yritetty talvella ajaa ulos suurehkosta kaislikosta. Ovat ne olleet niin tarkkoja otuksia, että ääniä on kuultu ja jälkiä nähty, mutta näkemään ei ole päästy, siat ovat osanneet juroutua kaislikkoon niin tehokkaasti. Lepoalueiden on oltava lä- Lumen alta ruokansa etsineet villisiat saattavat olla aika erikoinen näky. (Kuva: Sven Za v cek) hellä ruokailualueita. Niinpä usein käy niin, että villisikalauma asettuu vilja-, peruna- tai juurespellon lähialueelle päivä- tai viikkokausiksi ja häviten sitten odottamatta, kun ravinto alkaa käydä vähiin. Joskus uudelle elinalueelle siirrytään, vaikka vanhalla olisi vielä syötävää yllin kyllin. Vaarallinenko? Villisian vaarallisuudesta kerrotaan huimia tarinoita. Etenkin Ruotsissa tästä vaarallisuudesta on liikkeellä paljon liioiteltuakin tietoa. Totta kuitenkin on, että haavoittunut tai loukkaantunut villisika voi olla jopa hengenvaarallinen. Se voi syöksyä kohden ihmistä edestä, sivulta tai takaa ja viiltää torahampaillaan alhaalta ylöspäin viillon, joka pahimmassa tapauksessa on kuolettava. Haavoittunutta tai loukkaantunutta villisikaa ei pidäkään lähteä jäljittämään koskaan yksin, vaan asialla on oltava kaksi henkilöä, joista ainakin toisen on oltava kaiken aikaa valmiina ampumaan. Uhkaava tilanne voi syntyä myös silloin, kun ihminen tietämättään joutuu villisikanaaraan ja porsaiden väliin.

6 Ruotsin villisikahistoria Ruotsin villisikahistoria on erittäin pitkä. Koskaan aikaisemmin lajista ei ole kuitenkaan puhuttu niin paljoa kuin nykyisin. JUHA K. KAIRIKKO ARKEOLOGISTEN löydösten perusteella on selvinnyt, että villisika otettiin Ruotsissa kotieläimeksi jo kivikaudella. Tämä alkuperäinen kanta hävitettiin sukupuuttoon 1600-luvun lopulla. Jo seuraavan vuosisadan alussa laji istutettiin uudelleen Ruotsin riistamaille, mutta koska se aiheutti suuria vahinkoja, se hävitettiin lajistosta kokonaan. Seuraavan kerran villisikoja tuotiin Ruotsiin 1900-luvun alussa, tällä kertaa tosin vain tarhattavaksi. Yhdestä tällaisesta tarhasta karkasi luvulla karju, joka saatiin kuitenkin hyvin pian ammutuksi. Samaisesta tarhasta karkasi 1940-luvulla 27 sikaa, joiden annettiin jäädä luontoon. Ja hyvin ne pärjäsivätkin. Niiden aiheuttamat vahingot kasvoivat kuitenkin nopeasti niin suuriksi, että luonnossa oleva kanta päätettiin tuhota täysin. Tehtävä ei ollutkaan aivan helppo. Valtiovalta palkkasi työtä suorittamaan 22 metsästäjää, joille annettiin erityisvaltuudet villisikaongelman hoitamiseksi. Työ vei aikaa vuoden päivät ja maksoi todella paljon. Tuolloin jahdin kerrottiin olleen siihen mennessä ylivoimaisesti maan kallein. Ammattimetsästäjät saivat viimeisen villisian tällä erää ammutuksi Ruotsissa alkoi kuluvan vuoden elokuussa ilmestyä aikakauslehti nimellä Vildsvin (villisika). Näyttävälle paperille painetussa ykkösnumerossa sivuja on 116. Milloinkaan aikaisemmin ei yksikään riistaeläin ole saanut Ruotsissa omaa nimikkolehteä. Villisika herättää kuitenkin niin voimakkaita tunteita, että lehden uskotaan olevan myös taloudellinen menestys. Jatkossa lehti tulee ilmestymään neljänä numerona vuodessa. Nykytilanne Villisikoja alettiin jälleen tarhata 1980-luvulla, koska villisianlihasta uskottiin tulevan todellinen menekkituote. Ja eipä ole villisikoja missään maassa kyetty tarhaamaan niin, etteikö niitä pääsisi aitauksesta luontoon. Niin kävi Ruotsissakin 1980-luvulla. Vuonna 1987 luonnossa elävien yksilöiden määräksi ilmoitettiin n Lajista käytiin jo tuolloin ajoittain kiivastakin keskustelua. Osa kansalaisista halusi villisian kokonaan rauhoitettavaksi, osa toivoi kaikki luonnossa elävät yksilöt ammuttavaksi. Lajin puolustajat pitivät sitä tervetulleena lisänä maan eläimistöön. Vastustajat maalailivat kauhukuvia valtavista maatalous- ja liikennevahingoista. Esiin tuotiin myös haavoittuneiden ja loukkaantuneiden villisikojen vaarallisuus. Vaan kaikkien alojen korkein tietämys ja viisaus asuu politiikoissa. Niin on myös Ruotsissa. Maan hallitus päätti1987, että villisika rauhoitetaan ja maahan toivotaan syntyväksi elinvoimainen kanta. Villisikoihin hurmaantuneimmat päättäjät olivat myös sitä mieltä, että jos nyt ylipäätään minkäänlaisia vahinkoja ilmenee, valtio ottaa ne korvattavakseen. Vaan kuinkas sitten kävikään? Villisikakanta alkoi kasvaa huimaa vauhtia. Ja vahinkoja alkoi totisesti syntyä: Tiedotusvälineissä varoitetaan tuon tuostakin autoilijoita, että jos he törmäävät villisikaan, missään nimessä ei tule lähteä seuraamaan sitä, vaikka se olisi hyvinkin pahasti haavoittunut. Parasta on jäädä autoon istumaan ja odottamaan apua. Eripuolilla maata järjestetään myös villisianmetsästyskursseja, jäljittäjille on omat koulutustilaisuutensa. Epätoivoisesti yritetään myös keksiä keinoja villisikojen pitämiseksi pois pelloilta ja talojen puutarhoista. Ihmistä siat kuitenkin pelkäävät, mutta mistä saada heitä ympärivuorokautisiin karkotustöihin koko kasvukaudeksi. Ruotsissa arvioitiin kaksi vuotta sitten olevan n villisikaa. Nykyisin lukumäärän uskotaan ylittäneen yksilön rajan. Määrä kasvaa jatkuvasti. Kaukana ei ole aika, jolloin vuotuinen villisikasaalis on huimasti suurempi kuin kaadettujen hirvien määrä. Maanomistajatkin kahta mieltä Läntisestä naapurimaastamme löytyy myös sellaisia maanomistajia, jotka eivät suinsurminkaan halua, että villisiat hävitettäisiin seudulta kokonaan. Usein nämä maanomistajat jopa ruokkivat itse villisikoja ja ovat ajaneet läpi säädöksen, jonka mukaan riistanruokinta kahtasataa metriä lähempänä toisen aluetta on kiellettyä. Nämä maanomistajat eivät yleensä ole varsinaisia viljelijöitä, eikä heidän suhtautumisensa villisikoihin johdu rakastumisesta villien sikojen ulkonäköön tai sisäiseen kauneuteen. Rakkauden pontimena on pelkästään raha. Ruotsissa keskimääräinen metsästysmaan vuokrahinta on 120 kruunua (= 11,93 euroa/hehtaari). Mikäli alueella on paljon riistaa, vuokrahinnat voivat olla täysin toista luokkaa. Runsas villisikakanta voi siis kattaa vahingot ja ruokinnan huiman korkeina metsästysvuokrina. Villisika jakaa siis maanomistajienkin mielipiteet jyrkästi kahtia. Maata viljelevät eivät villisikaa alueelleen haluaisi missään nimessä, maata viljelemättömistä maanomistajista moni katsoo villisiasta olevan hänelle itselleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Villisika-alueilla on myös maanomistajia, jotka eivät vuokraa maidensa metsästysoikeuksia, vaan järjestävät itse kaupallisia villisianmetsästysmahdollisuuksia metsästäjille, jotka ovat valmiita maksamaan jahdeista kunnon hinnan. Tulijoita löytyy etenkin Norjasta. Vuonojen maassa ei ole omaa villisikakantaa, mutta rahaa tuntuu Pohjanmeren öljyn myötä kertyneen lähes päivittäin paalattavaksi, joten monet sikäläisistä metsästäjistä eivät kauhistele villisikajahtien huimaa hintaa. Jotkut maanomistajat hoitavat itse jahdit omilta mailtaan ja myyvät ruhot lihatukkuihin, joissa ne tarkastetaan ja myydään edelleen ravintoloille ja elintarvikeliikkeisiin. Muunkinlaista bisnestä sikoihin liittyen harrastetaan. Yksi maanomistaja keksi rakentaa suuren teräsverkkoaitauksen, ja ryhtyä tarhaamaan siellä villisikoja. Tässä ei vielä sinänsä olisi mitään erikoista, onhan villisikatarhoja Ruotsissa ollut jo pitkään, mutta tarkoittamani aitauksen erikoisuus on, että metsästäjät voivat siellä maksua vastaan koiriensa kanssa testata, miten ne käyttäytyvät joutuessaan villin sian jäljille ja lähietäisyydelle. Villisiat jatkuvana puheenaiheena Mielenkiintoista on seurata ruotsalaisia lehtiä. Niissä villisiat ovat jatkuvana puheenaiheena. Ja on tuo villi sika niin ristiriitaisia tunteita herättävä eläinlaji, että kuningaskunnassa ryhdyttiin syyskuussa julkaisemaan näyttävää aikakauslehteä, joka keskittyy villisika-asioihin. Olisiko Suomessa päätettävä villisioista jo nyt? SUOMESSA ollaan näihin aikoihin tilanteessa, että jos villisikakantamme annetaan kasvaa, meillä on reilun kymmenen vuoden kuluttua riistalaji, joka jakaa mielipiteet jyrkästi kahtia. Meillä on jo nyt enemmän villisikoja kuin virallisesti uskotaankaan. Myös saalistilastot raahaavat auttamattomasti jäljessä. Nyt olisi mielestäni joko päätettävä, että emme halua Suomea villisikamaaksi tai päätettävä, että ryhdyttäköön sikoja ruokkimaan ja perustettakoon sellaisia rauhoitusalueita, joissa niille riittää ravintoa ja joissa ne saavat rauhassa lisääntyä ja levittäytyä ympäristöön. Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto hyväksytään, on keskusteltava myös siitä, kuka korvaa villisikavahingot. Ne kasvaisivat nopeasti merkittäviksi. JKK 11

7 KUVIEN VILLISIKA Villisikoja on Islantia lukuunottamatta kaikissa Euroopan maissa, joskin Norjassa ja Suomessa se on varsin uusi tulokas. Muualla se kuuluu ikivanhaan eläimistöön. Levinneisyysalue kattaa Afrikan pohjoisrannikon Intian, Kiinan, Japanin, Uuden- Seelannin ja tundraaluetta lukuunottamatta koko Venäjän. Ei olekaan ihme, että villisika on ollut aiheena mitä erilaisimmissa kuvallisissa tuotteissa. 12 JUHA K. KAIRIKKO VILLISIKA on varsin suosittu aihe pat - saissa, maalauksissa, korteissa ja postimerkeissä. Lukuisia kertoja villisika pääsee vuosittain metsästysalan lehtien kansikuviin. Villisika on myös monien firmojen ja tuotteiden tunnuksissa. Vanhimmat kuvalliset villisiat Varhaisimmat villisikaa esittävät kuvalliset teokset ovat luola- ja kalliomaalauksia. Villisika-aiheisia on tavattu niin eteläisessä kuin keskisessäkin Euroopassa sekä Ruotsissa. Taidokkaasti villisika on kuvattu mm. Altimiran luolamaalauksissa Espanjassa. Maalaukset on tehty vuotta sitten. Hauskakin villisika-aiheinen kalliomaalaus löytyy Ruotsin Norrköpingistä. Maalausryhmässä kuvataan useitakin villisikoja ja villisianmetsästystä. Yhdessä kuvassa on villisika koirien ja keihäin varustautuneiden metsästäjien piirittämänä. Yksi koirista on pureutunut sian häntään. Villisikoja ja villisikajahteja kuvataan myös kreikkalaisessa ja roomalaisessa taiteessa. Taulujen villisika Villisikoja ja villisikajahteja on ikuistettu myös lukemattomiin tauluihin. Yksi tunnetuimmista on maalaustaiteen suuriin nimiin kuuluneen P.P. Rubensin ( ) maalaama taulu, jonka nimi suomeksi on yksinkertaisesti Villisikajahti. Maalauksessa on hurjuutta yltäkylläisesti. Rubensilta löytyy muutama muukin villisikataulu. Villisikajahteja kuvasivat myös monet muut eri aikain tunnetut nimet. Vaikka öljyväritöitä ja etsauksia tehtiin monen vuosisadan kuluessa, yhteistä lähes kaikille on, että muassa on paljon koiria. Pyyntitavat sen sijaan vaihtelevat ja antavat hyvän kuvan, miten sikoja ennen aseiden keksimistä metsästettiin. Villisiat voitiin ajaa koirien avulla niin tukalaan tilanteeseen, että metsästäjät pääsivät lopettamaan saaliin keihäillä. Siat saatettiin myös ajaa verkkoihin ja viimeistellä jahti tällöinkin keihäin. Hyvin varhaisessa vaiheessa ainakin osa metsästäjistä saattoi operoida ratsainkin. Meillä Suomessa tunnetuimpia uuden ajan tauluja ovat ehkä virolaisen Tonü Tulevin villisika-aiheiset maalaukset, etsaukset jne. Näitä tauluja on monissa toimistoissa ja julkisissa tiloissa, mutta niitä on myös yksityishenkilöiden omistuksessa. Yksi löytyy mm. työhuoneeni seinältä, toinen liittomme suuresta kirjastohuoneesta. Tonün villisikatöitä on pari kotonanikin. Ja kun taidetta on myös sarjakuvataide, sieltäkin löytyy villejä sikoja kosolti. Tunnetuimpia lienevät ne nimettömät siat, joita Obelix kanniskeli Asterix -sarjakuvakirjoissa. Patsaiden villisiat Yksi kuuluisimmista villisikapatsaista esittää luonnollisen kokoista villisikakarjua, joka istuu toisen kankkunsa päällä. Tämä pronssinen patsas on pultattu Münchenin keskustassa sijaitsevan vilkkaan kävelykadun asvalttiin. Patsaan paikka on sikäli hyvin perusteltavissa, että se sijaitsee Deutsche Jagd- und Fischermuseumin (Saksan Metsästys- ja Kalastusmuseo) pääoven edessä. Pysti saa tuon tuostakin ohikulkijoilta taputuksia. Patsas kiinnostaa suuresti myös lapsia.

8 Barokin mestari Rubens maalasi yhden maailman kuuluisimmista villisian metsästystä esittelevistä maalauksista. Aihe perustuu vanhaan tarustoon. Taulu kuuluu myös jäljentäjien suosikkeihin. Toinen villisikajahtitaulu on Unkarin kansallismuseossa oleva litografia. Sen tekijä on tuntematon. Messinkiset villisikapatsaat ovat suosittuja lahjaesineitä. Pienimmät ovat tulitikkurasian kokoisia, suurimmat yhtä massiivisia kuin aidot siat. Metsästäjäliiton ja sen piirien omistaman Oy Eräkontti Ab:n myyntivalikoimasta löytyy mm. tämä pronssipysti, jolla painoa on hieman kolmatta kiloa. Hinta on hilkkua vaille sata euroa. Münchenin ydinkeskustassa olevalla jalankulkukadulla on katuun pultattu isokokoinen villisikapatsas. Messinkinen patsas kiinnittää ihmisten huomion ja houkuttelee tutustumaan Saksan Metsästys- ja Kalastusmuseoon, jonka pääoven edessä pysti on. Villisika esiintyy viime aikojenkin maalaustaiteessa. Nämä virolaisen Tonü Tulevin taulut omistaa Suomen Metsästäjäliitto. 13

9 Villisika-aiheista metsästyskutsukorttia edustakoon tämä saksalainen kortti, joka perustuu K-H. Snethlingen maalaukseen. Tällaisia kortteja käyttäen metsästäjät kutsuvat ystäviään järjestämiinsä jahteihin. Kortteja on lukuisia erilaisia. Varsinkin villisikajahteihin kutsuttaessa suosittuja ovat erilaiset villisika-aiheiset. Ensimmäiset villisika-aiheiset postikortit julkaistiin 1900-luvun alussa. Nämä kortit ovat nykyisin hintavia keräilykappaleita. Lukuisissa erätarvike- ja lahjatavaraliikkeissä on myytävänä erikokoisia, messinkisiä villisikapatsaita. Koot vaihtelevat tulitikunmittaisista aidon kokoisiin. Pystejä ostetaan niin koteihin, julkisiin tiloihin kuin lahjaesineiksikin. Suosittu aihe postikorteissa Ensimmäiset postikortit julkaistiin 1800-luvun lopulla. Ensimmäisten kuvallisten aihepiirit liittyivät enimmäkseen kukkiin, mutta jo 1900-luvun alussa postikortteihin pääsivät myös villisiat niissä maissa, joiden eläimistöön laji kuului ja joissa sitä metsästettiin. Runsas sata vuotta vanhat kortit ovat nykyisin kokolailla harvinaisia keräilykappaleita. Erityisen hintavia ovat riistaaiheiset kortit. Viime vuosisadan alun aidot villisikakortit maksavat kymmeniä euroja kappale. Viimeiksi kun näin sellaisia myynnissä hinta oli n. 40 euroa/kpl. Uskoakseni vasta 1960-luvulla ilmestyivät ensimmäiset villisikoja esittävät valokuvakortit. Niiden määrä on edelleen varsin vähäinen, vaikka villisikoja on totisesti tallennettu filmeille ja kameroiden muistikorteille todella paljon. Huumoria ja kutsukortteja Näyttävän kokoelman saisi kerättyä pelkästään sellaisista erätarvikeliikkeissä ja antikvariaateissa ja kirjakaupoissa myytävistä piirroskuvista ja postikorteista, joissa kuvataan villisianmetsästykseen liittyvä humoristinen tilanne. Monasti villisikalauma juoksee nukkuvan metsästäjän vieritse tämän tietämättä asiasta mitään tai metsästäjät ovat nuotiolla mahtavan villisikakarjun tarkkaillessa tilannetta lähituntumasta tahi piirroksissa kuvataan, kuinka villisika on jollakin tavoin johtanut metsästäjää harhaan. Näiden humorististen villisika-aiheiden mestari oli saksalainen Gefilus. Oma korttilajinsa ovat Keski-Euroopassa yleisesti käytetyt metsästyskutsukortit. Sellaisia käyttäen metsästäjät kutsuvat ystäviään metsästystapahtumiin. Näissä kutsukorteissa on kuva-aiheena aina metsästystapahtumaa esittävä piirros. Ja kun ystäviä kutsutaan villisiansurmaan, mikäpä sopisi kuva-aiheeksi paremmin kuin villisikajahtia esittävä. Sellaisiakin on useanlaisia. Kortteja myydään mm. erätarvikeliikkeissä. Joskus olen esitellyt tällaisia kortteja lehtemmekin palstoilla. Postimerkit Lukuisissa maissa suosittu harrastus on eräfilatelia. Aiheeseen keskittyvät filatelistit keräävät kirjekuoria, postikortteja ja ennenkaikkea postimerk- Villisika on suosittu metsästys- ja luontoalan lehtien kansikuva-aihe kaikissa villisikamaissa. Tässä hieman esimerkkejä. 14

10 Varsinkin saksalaisten autojen ikkunoissa ja peräpeileissä on tällaisia villisianpäätarroja. Niitä jakaa firma, jonka valmistamien vodkapullojen etiketeissä on tällainen tunnus. Villisika löytyy myös monien muiden juomapullojen kyljistä, tässä esimerkkinä punaviinipullo ja konjakkipullo. Eräfilatelistin aarteita ovat mm. nämä eri maissa julkaistut villisika-aiheiset postimerkit. Villisikafilateliaa löytyy runsaasti monista maista. kejä, joiden aihepiiri liittyy metsästykseen ja riistaan tahi kaloihin ja kalastukseen. Aineistot kootaan kokoelmalehdille näyttäviksi kokonaisuuksiksi. Tällaisia kokoelmia on ollut esillä mm. Riihimäen erämessuilla. Eräfilateeliset kokoelmat ovat esillä usein myös muiden maiden erämessuilla ja muissa suurissa erätapahtumissa. Suurimman ja hienoimman metsästykseen liittyvän aihefilateelisen kokoelman näin joitakin vuosia sitten Saksan Metsästys- ja Kalastusmuseolla Münchenissä. Museon edustaja kertoi tuolloin, että kokoelmaa oli käynyt ihailemassa eräfilistealaisia 22 maasta. Villisikateemasta saisi upean filateelisen kokonaisuuden. Aineistoa on olemassa erittäin paljon. Villisika on päässyt monien maiden moniin postimerkkeihin, villisika löytyy lukuisista postileimoista ja onpa villisika rynnistänyt jo joihinkin maksikortteihinkin. Itse olen eräfilateliasta erittäin kiinnostunut. Kotonani on muutama laukullinen tavaraa odottamassa eläköitymistäni. Suuri kulttuuriteko olisi, jos joku kirjoittaisi ja joku toinen julkaisisi Suomessa eräfilatelian opaskirjasen. Villisika vaakunoissa Villisika on kelvannut tunnuseläimeksi myös lukuisiin vaakunoihin. Suomessa villisianpää on Luumäen kunnan vaakunassa. Siihen se tulee Svinhufvud (Sianpää) -suvun nimestä. Villisianpää on luonnollisesti myös mainitun suvun vaakunassa. Erikoinen tarina liittyy unkarilaiseen Falvicsek -suvun aatelisvaakunaan. Vaakuna juontuu siihen, että yksi suvun jäsenistä pelasti dalmatialaiskroattilais-slovakialaisen ruhtinaan hengen metsästyksen yhteydessä. Runsaudenpulaa Villisika on riistaeläin, joka herättää tunteita monissa maissa. Lukuisat metsästäjät arvostavat villisikajahdit ja villisikaateriat erittäin korkealle. Vastaavasti monet viljelijät, kotipuutarhojen omistajat, autoilijat ja metsäkanalintuja ihailevat toivottaisivat kaikki villisiat mieluusti vaikkapa Saharaan, jossa ne eivät pääsisi tekemään tuhojaan. Minulle tuli näitä juttuja kirjoittaessani mieleen, että villisikateeman ympärille saisi rakennettua laajan ja upean näyttelyn. Villisikaan liittyvää aineistoa löytyisi yllin kyllin. Toivottavasti meillä Suomessa saadaan tällainen näyttely pystyyn lähiaikoina, kiinnostus kun tätä meille vielä varsin outoa riistalajia kohtaan on suuri. 15

11 Kuva: Sven Zacek v Villisikaa saaliiksi monin tavoin Villisikajahdit ovat niin mielenkiintoista puuhaa, että monet villisikajahtitaipaleensa alussa olevat unohtavat lajiin liittyvät suuret ongelmat ja julistavat palavassa innossaan, että Suomessa on ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin villisian saamiseksi nopeasti runsastumaan maassamme, jotta mahdollisuudet päästä metsästämään sitä kotikonnuilla paranisivat. Joillakin saattaa kangastella mielessä, että villisika olisi merkittävä lisä metsästysturisminkin kannalta. Kieltämättä villisikajahdit ovat hurjan mielenkiintoisia, kuten monet muutkin metsästykset. Väijymällä 16 JUHA K. KAIRIKKO alle sijoitetaan muutamia jyviä. Kivien sijasta paikalla saattaa olla betonirenkaita. Tarkoituksena jyvien sijoittamiselle tällaisten painavien järkäleiden alle on saada isommatkin siat pysymään jonkin aikaa kokolailla paikallaan, kun ne kääntävät möhkäleen pois herkullisten jyvien päältä. Möhkäleen alla ei tarvitse olla montaakaan jyvästä, kun siat ovat valmiita käyttämään suhteettoman paljon energiaa vaativaan työhön. Maissin lisäksi sioille käy lähes kaikenlainen muukin syömäkelpoinen. Monasti tarjolle viedään poisheitettävät ateriantähteet, riistan teurasjätteet, juureksia, naatteja jne. Olen minä nähnyt villisikaruokinnalle vietävän Saksassa ison valkoisen linnun teurasjätteetkin. Kyseessä oli lintu, joka Saksassa on riistalintu, mutta jonka nimeä en uskalla meillä lausua saati kirjoittaa, jotten joutuisi taas lehtien riepoteltavaksi, kuten reilu vuosi sitten. Sen verran kuitenkin vihjailen, että kysymyksessä ei ollut tunturipöllö, riekko, kiiruna tai pulmunen. Ruokintapaikoille ei kuitenkaan viedä kettujen, supikoirien, minkkien, näätien ja mäyrien eikä muidenkaan lihaa syötumasta. Ruokinta parhailla paikoilla jatkuu koko vuoden. Eniten Euroopan mannermaalla ruokintaan käytetään maissia, koska tätä lajia on helposti saatavissa suhteellisen huokeaan hintaan. Maissia viljellään mannermaalla erittäin paljon karjan rehuksi. Normaalisti maissi annostellaan ruokintapaikoille pieniksi keoiksi. Joillakin ruokintapaikoilla on isoja kivenjärkäleitä, betonilevyjä, kuorma-auton renkaita tai paksuja puunrunkoja, joiden ENITEN villisikoja ammutaan väijyntäpasseista. Passituspaikalle on monasti rakennettu torni, mutta myös maan tasalla olevasta passista metsästys onnistuu. Normaalisti väijyntä tapahtuu ruokintapaikkojen lähitunvien nisäkkäiden ruhoja. Tämä johtuu siitä, että näissä eläimissä saattaa olla trikiinejä, jotka saastuttavat villisian lihan. Villisiat saapuvat ruokinnalle yleensä juuri hämärän rajamailla tai pimeässä. Monasti ne tulevat joukolla. Väijyjä saakin olla tarkkana, että ei ammu naarasta, jolla on porsaat perässään. Peltopassit Villisikoja väijytään myös sellaisilta pelloilta, joissa ne ovat ryhtyneet aterioimaan. Löydettyään hyvän peruna- tai juuresmaan tahi viljapellon siat saapuvat sinne aterioimaan ilta illan jälkeen, kunnes pelto on syöty tyhjäksi. Liettuassa laskin aikoinaan edessäni olleella viljapellolla näkyvissä olevan samanaikaisesti tasan kuusikymmentä sikaa. Äänistä päätellen niitä oli myös sellaisessa kulmassa, johon silmäni ei tavoittanut. Ammuin joukosta yhden upean. Kivitalon kokoinen, porukan suurin oli jotenkin suunnistustaitonsa menettänyt tai oli vähän herrojen perään, koska se ei tullut minun aseeni ulottuville, vaan taivalsi ministeriön Christian Krogellin eteen. Henkensä se menetti sielläkin. Olisihan sen

12 hampaiden kuitenkin ollut mukavampi olla Kirkkonummen sijasta vihtiläiskodin seinällä, Vihdissä asuu sentään Merikukkakin. Erikoisimmassa villisikapeltopassissani olin parikymmentä vuotta sitten eräässä kommunismiparatiisissa. Passi oli lautakyhäelmä korkeassa koivussa. Tuohon aikaan kyseisessä maassa kerrottiin lähes jokaisesta passista, että kuukauden sisällä kojussa oli väijynyt toveri Brezhnev, toveri Fidel Castro ja kuningas Hussein. Ja kaikki olivat ampuneet valtavan kokoisen villisian. Aina piti olla kovasti uskovinaan isäntien kertomaa. Nyt kertomallani kerralla ei kuitenkaan kerrottu yhdenkään noista herroista olleen tässä koivupassissa. Minut passiin vienyt kaveri kuiskutteli sen sijaan, että vajaa viikkoa aiemmin joku onneton perheenisä oli tullut kaivamaan lähes pilkkopimeässä perunoita. Hänellä oli säkki selässään, ja kun hän tuli pellolle kontaten, passittaja ampui hänet villisikana. Vainajalla oli muassaan villisian etujalat. Hän oli ilmeisesti käynyt verottamassa perunapeltoja aiemminkin ja painellut siansorkilla sinne tänne mylläämälleen alueelle sianjälkiä. Tarinan kuulemisen jälkeen en todennäköisesti olisi ampunut, vaikka pimeässä pellolle olisi tullut isokin sika. Onneksi ei tullut. Passittajan varusteet Olen aina silloin tällöin ottanut mukaani muutamia ystäviäni peuraväijyihin kotimaassa tai moniriistaväijyntäjahteihin ulkomailla. Vierailla mailla on välillä ollut sallittua ampua vain villisikaa. Aina olen lähettänyt kavereille listan, millainen varustus itse kullakin on oltava mukana. Vahvennetulla tekstillä näissä listoissa on ollut kaksi kapinetta hyvä taskulamppu ja hyvä katselukiikari. Listan loppuun olen raapustanut, että vahvennetulla on kirjoitettu sellaiset, jotka on ehdottomasti oltava mukana. Muut ovat sellaisia, joiden olisi suotava olla mukana, mutta jos joku ei halua pakata mukaan esim. lämpimiä vaatteita, niin ne voi jättää kotiin, passissa voi minun puolestani istua lämmittämättömässä tornikojussa talvipakkasellakin vaikka pelkissä lyhyissä kalsareissa, jos hyvältä tuntuu. Lähestulkoon varmaa on, että jos mukaani on lähdössä vaikkapa kaksi ensikertalaista, vähintään toinen näistä ilmoittaa varustelutiedusteluuni, että katselukiikaria hän ei ottanut mukaan, koska hänellä on aseessaan hyvä tähtäinkiikari, joten kaksiokulaarista ei tarvita. Olen yleensä tällöin pari minuuttia raivosta mykkä, vedän syvään henkeä ja avaan sitten sanaisen arkkuni saranapuolelta. Siinä ei himpskattia käytetä, vaan annan tulla koko voimapuolen repertoaarini. Parempi olisi, että katselukiikarittomalle passittajalle ripustettaisiin myllynkivi kaulaan. Tauno V. Mäki kertoi aikoinaan puolalaisesta metsästyksenjohtajasta, joka oli ilmoittanut kuolevansa onnellisena, mikäli hän olisi edes kerran elämässään onnistunut viemään kaksi miestä samanaikaisesti passeihin niin, etteivät nämä pulisisi taipaleen aikana keskenään. Minä olisin onnellinen, jos tapaisin kolme peura-alueen ulkopuolella asuvaa väijyntäpassiin tulijaa, joista vähintään yksi ei ilmoittaisi ei tarvitsevansa katselukiikaria, vaan pärjäävänsä, koska hänellä on hyvä tähtäinkiikari. Auttaisikohan muuten se, että kerron oikein näin lehdessä, että Kejosen Markkukin on nykyisin valmis myöntämään, että kyllä katselukiikari väijyntäjahdeissa on kova sana. Ajoketjullakin onnistuu Kun väkeä on paljon, villisikoja voidaan metsästää ajoketjua käyttäen. Passimiesten on mentävä, tai heidät on vietävä, paikoilleen mahdollisimman ääneti. Passissaolijoiden on pysyttävä ehdottomasti paikoillaan ja oltava ääneti eli samat säännöt pätevät villisikajahdeissa kuin muissakin ajoketjumetsästyksissä. Ajoketjussa olevien on säilytettävä keskinäiset etäisyytensä ja edettävä rauhallisesti. Villisiat ovat arkoja eläimiä, jotka pakenevat ajoketjua hyvissä ajoin. Välillä jotkut yksilöt pyrkivät kuitenkin piiloutumaan tiheisiin pensaikkoihin tai korkeimpiin kasvustoihin tarkkaillakseen sieltä, josko rauhaa häiritsevä ihmisketju menisikin sivuitse piiloutujia huomaamatta. Ketjussa olijoiden onkin tarpeen kulkea tällaisten tiheikköpaikkojen läpi. Ajoketjua pakoon lähtevä villisika tulee yleensä passittajan näkyviin kovalla vauhdilla. Tämä näkyy lähes kaikissa villisikavideoissakin. Ampujan on hallittava liikkuvaan maalin ampumisen taito. Nopeat laukaukset tuovat muassaan lisääntyneen onnettomuusriskin. Etukäteen onkin selvitettävä ampumasektorit tarkasti. Nopeissa tilanteissa saattaa joskus olla mukana silkkaa onneakin. Takavuosina Virossa juhlittiin jahtipäivän päätteeksi erään meikäläisen kaatolaukausta, joka jäi kyseisen päivän ainoaksi. Kaveri oli metsästäjänä hyvin noviisi, rehellisyydestä hän saa kuitenkin paljon pluspisteitä. Hän nimittäin kertoi yrittäneensä osua täyttävauhtia pinkovaan ensimmäiseen, mutta yllättäen kaatuikin jonossa kolmantena juossut. Villisikaa koirilla Ruotsalaisissa metsästysleh- dissä kerrottiin muutama vuosi sitten, että villisika voi olla erittäin vaarallinen koirille, joten jahdeissa tulisi käyttää vain sellaisia rohkeita ja nopeita koiria, joilla on kokemusta villisikajahdeista. Minä en ihan kaikessa yhdy tuohon ruotsalaispelkoon. Olen ollut kymmenissä villisikajahdeissa, joissa siat on ajettu passiketjun eteen yhden tai useamman koiran avulla. Enimmillään koiria on ollut yhdessä ajossa tasan sata kappaletta. Kyse oli kuitenkin täysin poikkeuksellisesta jahdista, normaalisti ajossa on 1 4 koiraa. Koirien on oltava sellaisia, että ne eivät ryhdy tappelemaan keskenään, vaan mielenkiinnon pitää kohdistua pelkästään riistaan, tässä tapauksessa villisikoihin. Koirien rodulla ei sinänsä ole merkitystä, käyttäytyminen ratkaisee. Koiran tehtävä ei ole toimia varsinaisena ajavana koirana, sitkeästä ajurista ei yleensä villisikajahdeissa ole kuin pelkkää haittaa, koska ne saattavat painua villisian perässä toiseen maakuntaan. Koirien ei tarvitse myöskään pyrkiä pysäyttämään villisikaa haukkuun. Parhaina pidän sellaisia karkottavia koiria, jotka villisian tai villisiat löydettyään lennättävät ne liikkeelle ja jättävät seurannan sitten siihen. Tällaisia koiria on kuitenkin harvassa, mutta sellaisiakin löytyy. Käyttökelpoisia ovat myös koirat, jotka lopettavat leikin todettuaan tilanteen toivottomaksi. Koiralle villisika on helppo löydettävä ja seurattava, koska haju erottuu ihmisnenäänkin jo etäälle. Koira haistaakin villisian yleensä jo kaukaa ja sen on helppo seurata pakoon pinkovaakin. Esim. Saksassa hyvin yleistä on, että seisojia käytetään villisikajahdeissa karkottavina koirina. Näin se vaan on, vaikka tiedän saavani seisojaväeltä jälleen suuret moitteet, he kun hyväksyvät näiden koirien käytön pelkästään lintukoirina. EUROOPAN SUURIMPIEN VILLISIANHAMPAIDEN TROFEEPISTEET Nr Pisteet Vuosi Maa Paikkakunta Omistaja ja näyttely 1 162, Unkari Budakezszi J.Botin (Budapest 2004) 2 158, Bulgaria Karamus T.Zivkov (Sofia 1987) 3 156, Slovakia Nizny, Hrabovec J.Szany (Nitra 2000) 4 154, Unkari Budakezszi O.Wieser (Nagykanizsa 2000) 5 152, Venäjä Primorsk V.P.Ponomarcuk (Moskova , Puola Rychicice J.Bielski (Berliini 1937) 7 150, Valkovenäjä Vitebsk B.Kuravickij (Kaunas 1992) 8 150, Bulgaria Burgas Ch.Ruskov (Veliko Trnovo 1984) 9 149, Kroatia Perusic M.Hecimovic (Budapest 1996) , Venäjä Primorskij kraj V.P.Ponomarcuk (Plovdiv 1981) Saksaa on pidetty suurena villisikamaana, mutta suurimmat saksalaissian hammastrofeet sijoittuvat CIC:n kaikkien aikojen tilastossa vasta sijalle 42. Juha K. Kairikko 17

13 Terve villisika on itse asiassa hyvin arka eläin, olipa se luonnossa yksin tai laumassa. Niinpä se lähes poikkeuksetta pakenee mieluummin kuin ryhtyy taistoon. Selvää kuitenkin on, että jos koira on liian rohkea ja pyrkii kiinni tai tulee muutoin liian liki, sika puolustautuu. Takana olevaa se yrittää potkaista, edessä tai sivulla olevaa kohden se yrittää rynnätä. Pahinta jälkeä syntyy kuitenkin, kun uros pääsee viiltämään koiraa terävällä ja bakteereja täynnään olevalla kulmahampaalla. Kuinka usein villisika sitten raatelee koiran pahoin tai peräti tappaa? Kyllä se perinjuurin harvinaista on. Olen ollut ainoastaan yhdessä jahdissa, jossa villisiat tappoivat koiran. Kyseessä oli juuri tuo edellä mainitsemani sadan koiran veto. Selvää kuitenkin on, että onnettomuuksia tapahtuu, niitä tapahtuu koirille hirvijahdeissakin. Haavoittunut ja loukkaantunut vaarallinen Villisikamaiden lehdissä varoitetaan välillä, että loukkaantunut villisika voi olla erittäin vaarallinen. Vammojen laadusta 18 VILLISIKATAULU RUOTSALAISTA painojälkeä on luonnollisen kokoista villisikaa esittävä ampumataulu, jonka taustapuolelle on piirretty sian halkaisukuva eli kuva, josta käy selville, mihin elimiin luoti osuisi, jos taulusika olisi elävä. Taulu sopii erinomaisesti harjoitustauluksi varsinkin villisikajahtiin lähteville. Puolipakollista harjoittelun tulisi olla varsinkin niille, jotka aikovat ensimmäistä kertaa metsästää sikaa haulikon täyteisillä. Tauluja myy Oy Eräkontti Ab. Taulun hinta on 9,50 /kpl. JKK riippuen se voi hyökätä yllättäen kohden ihmistä tai koiraa. Pahinta jälkeä syntyy silloin, kun karju pääsee viiltämään torahampaallaan ihmisen reisivaltimon poikki. Useimmiten se tietää hengen lähtöä. Tätä kirjoitettaessa tuli tieto, että Saksassa villisika oli tappanut hetkeä aikaisemmin 72-vuotiaan metsästäjän. Kun villisikajahdeissa lähdetään jäljittämään haavoittunutta sikaa, ensimmäisenä kulkee kytkettynä hyvä jäljestävä koira, jota luonnollisesti seuraa hihnan toisessa päässä koiran ohjaaja. Hieman koiran ohjaajan sivulla kulkee metsästäjä valmiina ampumaan nopean laukauksen sian havaittuaan. Metsästäjän on oltava nopea ja taitava ampumaan. Lisäksi hänen on kyettävä tekemään salamannopeasti oikeita ratkaisuja. Pimeässä illassa ja yöllä, haavoittuneen jäljittäminen ja lopettaminen on vielä monta astetta vaikeampaa kuin päivällä. Hämärissä ja pimeällä koiramiehellä on yleensä muassaan tehokas taskulamppu, jonka valokeilan hän suuntaa heti sinne, mistä kuuluu rytinää ja ryskettä tai muita sian aiheuttamia ääniä. Vääränlaisesta jäljittämisestä minulla on aika tuore kokemus. Ammuin toissa syksynä sikaa siten, että osuma oli hieman takana. Minua noutamaan tullut nuori ammattimetsästäjä totesi verta tulevan. Lähdimme seuraamaan tipoittaiseksi muuttuvaa verijälkeä. Minulla oli ase, ammattilaisella pelkkä taskulamppu. Pian teimme niin, että ammattimies etsi aina uuden veritippavihjeen sian kulkusuunnasta ja huusi minut paikalle, kun verta löytyi. Jäin sitten tälle paikalle odottamaan miehen jatkaessa etsintää. Minua ihmetytti kaiken aikaa, että eikö kaveri ota lainkaan huomioon, että haavoittunut sika saattaa yllättäen hyökätä häntä tai minua kohden pimeydestä. Hän ei pelkällä fikkarilla pystyisi muuta kuin näyttämään ryntääjälle valoa. Ja jos sika hyökkäisi kohden minua, ei olisi toiveitakaan, että pystyisin ampumaan. Emme sikaa yöllä löytäneet. Aamulla jäljittämään lähdettiin alueen kokeneen metsästyspäällikön ja hänen koiransa kanssa. Vaikka en kieltä ymmärtänyt, selväksi tuli, että edellisillan metsästäjä haukuttiin perusteellistakin perusteellisemmin yöllisen jäljittämishomman vuoksi. Minulle pomo selvitti myöhemmin, että en osaa kuvitella, kuinka suuressa vaarassa olisimme voineet olla. Tehtäköön tiettäväksi, että sika löytyi kuolleena vajaa 50 metrin päästä siitä paikasta, johon olimme jäljittämisen lopettaneet. Tarjontaa riittää Villisianmetsästysmahdollisuuksia on erittäin runsaasti tarjolla monissa maissa. Aikoinaan villisikamaana yli muiden oli Puola, sittemmin edullisia jahteja alkoi olla tarjolla Virossakin. Nuo maat ovat edelleenkin erinomaisia, joskin hinnat ovat kohonneet korkeiksi. Viroon tosin saattaa päästä vielä sikajahteihin ystävyysvierailun merkeissä tai vaihtometsästäjänä. Suosittuja villisikamaita ovat nykyisin mm. Marokko ja Turkki. Niissä erikoista on, että valtaosa väestöstä on muslimeja, jotka eivät suin surminkaan sikaan edes koske, puhumattakaan että söisivät sellaisen lihaa. Korkealaatuinen vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta 68 koot Saapas "custom"-tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta 66 koot saatavana myös pitkällä varrella Nahkasaapas, vuorittomana tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla. Hinta 56 koot 36-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohja, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 66 koot Vahvanahkainen Maasturi alla karkeakuvioinen tukeva kumipohja, kiinteä iltti. Hinta 51 koot Kengät kotimaista laatutyötä. Tilaa postiennakolla. MÄNSKÄN KENKÄ Kankaanpää Puh myös ilt. ja viik.lop. fax

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta 1 2 3 4 5 1a. KONTAKTI Tervehtiminen Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra Välttää kontaktia, väistää Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen Mielistelevä

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

SKYEN TERRIERI. Taivaallinen terrieri kirsusta hännänpäähän

SKYEN TERRIERI. Taivaallinen terrieri kirsusta hännänpäähän SKYEN TERRIERI Taivaallinen terrieri kirsusta hännänpäähän Skyenterrieri Skyenterrieri on kotoisin Skotlannista Skyen-saarelta. Sen alkuperäinen tehtävä oli hävittää tuhoelämiä luolista ja risukoista.

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti Flattileiri 2008 / NOME / PP 1 Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari Pennut 1. Kontakti - tärkeä etenkin flateilla (koska ovat vilkkaita?) - pentutreenit aloitetaan kontaktiharjoituksilla: koira keskittyy

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 METSÄSTYSAIKA+A31A4:A33A4:A35A4:A37A4:A39B2A4:A4:A29 23.2. - 15.3. 2015. VARUSTUS ASEET HÄLYTYS JAHTIIN JAHTIIN TULO Oranssi päähine pakollinen, liivit pakolliset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla). Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kenguru 2015 Student (lukiosarja)

Kenguru 2015 Student (lukiosarja) sivu 1 / 9 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot