Menneisyys ei määritä tulevaisuutta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menneisyys ei määritä tulevaisuutta."

Transkriptio

1 Väestöliitto Menneisyys ei määritä tulevaisuutta. Nuoret täysillä elämässä Lahdessa nuoria motivoidaan oman elämänsä suunnittelijoiksi Nettikiusaaminen satuttaa ja on yhtä vakavaa kuin muukin kiusaaminen Kaunis, pärjäävä, suosittu ja kokenut tyttöjen monet paineet 1

2 Väärä miehen malliko syrjäyttää pojat? Suomessa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria arvioidaan olevan He eivät ole koulussa, työssä eivätkä opiskelemassa. Osalla tämä harhailu jää onneksi vain yhdeksi vaiheeksi, jonka jälkeen elämä jatkuu järjestäytyneesti. Virpi Suutarin ohjaama dokumenttielokuva Hilton! kuvaa paremmin kuin kymmenen komiteamietintöä, mistä on kysymys. Asiantuntijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että syrjäytyminen alkaa jo varhain. Jotkut elokuvan nuoret ovat jo lastensuojelun asiakkaita kolmannessa polvessa. Heidän vanhempiensa ja jopa isovanhempiensa olisi aikanaan pitänyt saada tukea elämänhallintaan, lastenhoitoon ja kasvatukseen. Työttömyys ja viina ovat yksinäänkin riskitekijöitä ja yhdessä riski moninkertaistuu. Syrjäytyneistä nuorista noin kaksi kolmasosaa on poikia. Tytöillä on poikia parempi sosiaalinen verkosto ja he pystyvät puhumaan ongelmistaan paremmin ja saamaan tukea. Yrittävätkö pojat toteuttaa ikiaikaista suomalaisen miehen mallia, jonka mukaan tosi mies pärjää, apua ei pyydetä vaan mennään läpi vaikka harmaan kiven? Kun se ei aina onnistu helpotusta haetaan viinasta tai nykyaikaisemmin, huumeista. Kirjallisuudessamme on loistavia kuvauksia suomalaisesta tosi miehestä. Vain suo, kuokka ja Jussi ja uudispeltoa syntyy. Talvisodan sankari kiroaa herrat, mutta pitää linjat. Luin vastikään uudestaan Heikki Turusen kirjoittaman Hupelin. Se on kertomus rintamamiehestä ja entisestä rengistä, joka sodan jälkeen tuhansien muiden tavoin saa oman pienen palan maata ja raivaa siitä perheelleen leipää ja elämää. Kovin mukava aviomies tai isä tämä sankari ei ollut. Sitä ei ollut myöskään Kari Hotakaisen kotirintamamies, joka katsoo kunniansa vaativan oman kodin rakentamista hinnalla millä hyvänsä. Ei kai ole sattumaa, että suomalaiset pärjäävät hyvin juuri yksilöurheilussa. Hammasta purren läpi harmaan kiven menee suomalainen ihannemies. Yhteiskunta on muuttunut. Yksin tekemisen eetoksella ei pärjätä vaan tarvitaan yhdessä tekemistä. Nyrkkiä ei kannata puida taskussa vaan ottaa vaikeatkin asiat esille puhumalla. Mieskin saa itkeä. Olisiko aika vaihtaa ihannetta? Päätoimittajalta Helena Hiila-O Brien Väestöliitto 2013 PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Åberg ULKOASU Pekka Niemi / Rhinoceros Oy TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj), Anna Kokko, Lassi Lainiala, Jaana Syrjälä, Juulia Ukkonen, Ritva Åberg TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi pari.perhe vaestoliitto.fi KANSIKUVA Timo Raunio KUSTANTAJA Väestöliitto ry. TILAAJAPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset: PAINOS kpl ilmoitustilan Myynti Media-q, Tuija Saarimäki puh pari_perhe-lehti/mediatiedot ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seitsemäs vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen Painotuote KUVA Timo Raunio PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala 2013 Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy teemalla Parisuhde vahvaksi. 2 Pari&Perhe

3 Nuoret täysillä elämässä Etsivä nuorisotyö Lahdessa yritetään löytää palveluverkoston silmukoitten läpi pudonneita nuoria. Nuorisotyöttömyyskö Suomessa ongelma? Kuka on työtön, kuka ei? Työttömyyden kokeminen on yksilöllistä. Hilton! kertomus nuorista ajelehtijoista Irrallisuuden kokemukset ovat tuttuja myös ohjaaja Virpi Suutarille. 2 Ohjaaja Virpi Suutari näki, miten huono-osaisuus periytyy jo kolmannessa polvessa. Verkossa ollaan, vaikka olisi paha olla Nettipoliisi Jutta Antikainen valvoo nettikäyttäytymistä. Kaunis, pärjäävä, suosittu ja kokenut Tyttöihin kohdistuvia paineita luovat niin vanhemmat, kaverit., koulu kuin mediakin. KUVA Aune Hammer KUVa heikki Färm Nuoret täysillä elämässä Seksuaaliterveys Sitähän sä kysyit! vähän erilainen tunti Hyrylän yläasteen oppilailla oli hauskaa pelatessaan Väestöliiton seksuaalikasvatuspeliä. Parempaa seksuaalikasvatusta huostaan otetuille tytöille Väestöliitto kehittää seksuaalikasvatuksen menetelmiä. Seksi on ikääntyneen oikeus Seksuaalisuudessa ei ole parasta ennen päivämäärää. Väestöliiton senioriklinikalta tukea. KUVa antero Aaltonen KUVA Laura Lipsanen KUVA Antero Aaltonen Maailma ja me Herkistymismatka Nepaliin Nepalin vapaaehtoiset nuoret oppivat seksuaalioikeuksia ja luonnonsuojelua. Uutisia maailmalta Ajankohtaista 29 Palstat Kuinka perheystävällinen on työpaikkasi? Kolumni: Käytöstapoja Miila Halonen Uutuudet Väestöliiton vuosikirja 2012 Uutuudet Julkaisuja 31 Koulutusta 3 Pari&Perhe

4 Nuoret täysillä elämässä Teksti Tuula Ainasoja KuvaT Aune Hammer Nuorelle tukea oman elämän raiteitten löytämiseksi Lahden etsivän nuorisotyön toimijat yrittävät löytää niitä vuotiaita, jotka ovat pudonneet palveluverkoston silmukoitten läpi. Nuoria motivoidaan ryhtymään oman elämänsä suunnittelijoiksi ja rohkaistaan kohti yhteisöllistä, itsenäistä aikuisuutta. Etsivä nuorisotyö merkitsee sitä, että aikuisten on löydettävä sinne, missä tukea tarvitsevat nuoret ovat. Mistä sitten tavoittaa ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevia peruskoulun päättäneitä tai sen kesken jättäneitä nuoria? Meidän on mentävä sinne missä nuoret pyörivät, keskustan ja lähiöitten hengailupaikkoihin tai vaikka kauppakeskukseen, Lahden etsivän nuorisotyön palveluohjaaja Toni Hynninen sanoo. Lahden etsivät palveluohjaajat tekevät muun muassa yhden vuoron viikossa vuosi sitten keväällä avatussa kauppakeskuksen nuortentila Triplassa. Tilassa järjestetään eri teemapäiviä, esimerkiksi kesätyöstä. Viime syksystä lähtien yli 18-vuotiaat voivat poiketa sosiaalityöntekijän juttusilla kerran viikossa. Nuorten tukeminen auttoi vähentämään nuorten hälinää ja häiritsevää käyttäytymistä kauppakeskuksessa. Nykyisiä kontaktikeinoja täydentämään Toni Hynninen haluaa virittää henkiin perinteisen katunuorisotyön, joka lopetettiin Lahdessa kaksi vuotta sitten resurssipulan vuoksi. Toivottavasti voimme aloittaa katutyön uudelleen, koska sen avulla löytäisimme ne nuoret, jotka ovat todellisessa vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. Time out! antaa aikalisää Etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat mukana myös Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toiminnassa, jossa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa ikäluokan kaikki nuo- 4 Pari&Perhe

5 1 Etsivän nuorisotyön asiakkaat ovat oppineet suuntaamaan tulevaisuuteen. Jali Mukkula (oik.) ja Tommi Äijälä viihtyvät torstai-iltaisin Domino-kahvilassa tapaamassa muita nuoria ja pelaamassa biljardia. Tommin mielestä kavereiden tapaaminen on tärkeää. Siksi on turha jäädä kotiin sohvalle. ret miehet. Terveydenhoitajaksi kouluttautunut Heli Hovinen on ollut alusta asti mukana, kun eri puolilla Suomea järjestettävä Time out! -toiminta rantautui Lahteen vuonna Puolustusvoimat on vahvasti mukana. Tämä mahdollistaa sen, että voimme tavoittaa nuoret miehet kutsuntatilaisuuksissa. Jokainen nuori käy ensin meidän neuvontapisteessä kertomassa lyhyesti elämäntilanteestaan ennen kuin hän menee kutsuntalautakunnan eteen. Lahden kaupungin ja Puolustusvoimien ohella kolmas hankkeeseen osallistuva taho on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka kouluttaa Time out! -ohjaajia koko Suomessa. Pienissä ryhmissä vahvistuen Kun nuoreen on saatu yhteys, etsivän nuorisotyön palveluohjaaja tarjoaa tukea, jotta nuori selviäisi arjessa ja pärjäisi virastoviidakossa. Nelihenkisen tiimin kokemuksen mukaan nuorten syrjäytyminen alkaa usein toimeentulo-ongelmista. Yhteishaku on saattanut jäädä tekemättä, eikä nuori ole tiennyt, että siitä voi seurata toimeentulotuen leikkaaminen. Kelan kaavakkeisiin ja tukiasioihin perehtyminen ei ole aikuisillekaan helppoa. Ja vaikka nuori käyttää paljon nettiä, verkkoasioiminen ei häneltä kuitenkaan välttämättä luonnistu, kun joudutaan epämukavuusalueelle, palveluohjaaja Jouni Hirvonen sanoo. Nuoria rohkaistaan hoitamaan omia asioitaan myös ensi alkuun rinnalla kulkien. Käymme tarvittaessa nuorten kanssa yhdessä tutustumassa työkkärin ja sossun palve- 3 Nuorten monipalvelukeskus Dominon torstaisin järjestämässä iltakahvilassa meininki on rentoa. Palveluohjaaja Heli Hovisen mukaan Domino-kahvila on kuin nuorten oma olohuone, jossa voi tavata kavereita ja jutella ohjaajien kanssa. Mike Suuronen (vas.) ja Tommi Äijälä. Parhaita onnistumisen kokemuksia on, kun nuori alkaa itse suunnitella omaa elämäänsä. 5 Pari&Perhe

6 luihin ja saatamme lähteä vaikka kuntosalille nuorten mukana, Heli Hovinen kertoo. Kun itsevarmuus on heikko, saattaa liikuntapaikan kynnys tuntua nuoresta ilman kaveria ylitsepääsemättömän korkealta. Helpompaa on osallistua, kun tutut ohjaajat pelaavat kerran viikossa nuorten kanssa joukkuepelejä koulun tiloissa. Nuorten monipalvelukeskus Dominon torstaisin järjestämässä iltakahvilassa voi tavata kavereita ja ohjaajia. Kaikki yhteinen toiminta tapahtuu pienryhmissä, myös kesäisin järjestettävät leirit, Toni Hynninen kuvailee. Etsivä nuorisotyö ei voi olla massatoimintaa. Syrjäytyneellä nuorella on saattanut olla nimenomaan kokemus siitä, että hän hukkuu isoihin ihmisryhmiin, suuriin koululuokkiin tai pelkistyy palveluitten asiakasnumeroksi. Omien voimavarojen lähteille Etsivä nuorisotyö on suurimmaksi osaksi etenkin alkuvaiheessa yksilöllistä neuvontaa. Omaa polkuaan etsivän nuoren voimavarojen löytyminen edellyttää turvallisen ja luottamuksellisen yhteyden luomista nuorisotyön ohjaajaan. Nuoren kanssa yhdessä mietitään, mikä olisi hänen elämäntilanteessaan sopivin vaihtoehto. Miten päästä esimerkiksi eroon vippikierteestä tai miten selvitä arjessa, kun oma asunto on löytynyt? Usein tavoitteena on työ- tai opiskelupaikka, kunhan nuoren motivaatio on saatu ottamaan tulta. Lahden toimijat korostavat, että nuorille on annettava tulevaisuus. Siitä kaikkien yhteiskunnan tahojen on kannettava vastuuta. Koulutus on Hirvosen ja Hynnisen mielestä joillekin liian teoriapohjaista. He kaipaavat tietyille aloille entisen mallista kisälli-oppipoikajärjestelmää. Jokaiselle nuorelle pitää antaa mahdollisuus näyttää taitonsa eikä tuijottaa liikaa päästötodistuksen numeroita. Nuorten työllistämiseksi olisi myös motivoitava enemmän yrittäjiä mukaan, Toni Hynninen sanoo. Lahdessa eri tahojen yhteistoiminta yhteisöjen ulkopuolelle jääneiden nuorten hyväksi sujuu hyvin. Tosin kaikki kohdatut nuoret eivät osoittaudu yhteistyöhaluisiksi, mutta jokainen omaan elämäänsä tarttuva nuori palkitsee ja motivoi etsivän nuorisotyön ohjaajaa haastavassa työssä. On hienoa nähdä nuoren oivaltavan, että omat siivet kantavat sittenkin. Eikä silti tarvitse aina lentää yksin. Parhaita onnistumisen kokemuksia on, kun nuori alkaa itse suunnitella omaa elämäänsä. 3 Jouni Hirvonen (vas.) ja Toni Hynninen tarjoavat nuorille miehille kerran viikossa liikuntaa pienessä ryhmässä. Etsivän nuorisotyön palveluohjaajat kokevat, etä nuorten miesten syrjäytyminen johtuu suureksi osaksi heikosta peruskoulun päättötodistuksesta, jolloin pisteet eivät riitä haluamalleen alalle opiskelemaan. Toivottavasti voimme aloittaa katutyön uudelleen, koska sen avulla löytäisimme ne nuoret, jotka ovat todellisessa vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. 6 Pari&Perhe

7 Usein ne eivät ole isojakaan asioita, jotka saavat nuoren kokemaan, ettei hän ole enää kaiken ulkopuolella, Jouni Hirvonen sanoo. Toni Hynninen muistelee nuorta, joka aloitti työharjoittelun ja pääsi sitä kautta oppisopimuskoulutukseen varastoalalle. Välissä hän kävi armeijan ja parhaillaan kahden pienen lapsen vastuunsa kantava isä suorittaa varastoalan opintojaan loppuun. 4 Heli Hovisen ja Toni Hynnisen ja muitten etsivien palveluohjaajien työ on aktiivista kontaktin ottamista ja intensiivistä keskustelua nuorten kanssa. Moni itsenäistyvä nuori tarvitsee apua esimerkiksi toimeentulotuen hakemisessa. Monimutkaisia kaavakkeita täytetään tarvittaessa yhdessä. Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli ja tukipalvelu on kehitetty vuosina yhteistyössä eri toimijoiden kesken, kuntien, Puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. THL tukee kuntia toimintamallin käyttöönottamisessa ja ohjaajien perehdyttämisessä. Tukipalvelu on otettu käyttöön noin 150 kunnassa. Time out! -ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia. He toteuttavat tukipalvelua osana perustyötään. Tähän tukipalveluun kiinnittyneillä miehillä oli yleisimmin opiskelu-, työ- ja toimeentulo-ongelmia. Jopa kolmasosa asiakkaista tarvitsi mielenterveyden tukea. Suurimmalla osalla nuorista miehistä ajankohtaisia ongelmia oli useampi kuin yksi. Lähde: THL Raportti 34/ Pari&Perhe

8 Nuoret täysillä elämässä Teksti Lassi Lainiala Kuva Shutterstock Onko nuorisotyöttömyys Suomessa ongelma? 8 Pari&Perhe

9 Nuorisotyöttömyys nousee puheenaiheeksi aika ajoin. Julkisessa keskustelussa ajatukset nuorisotyöttömyydestä menevät suurin piirtein tähän tapaan: työttömillä nuorilla on riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle eli syrjäytyä. Siksi syrjäytymistä ehkäiseviä toimia pitää lisätä. Suomen istuva hallitus tunnisti nuorisotyöttömyyden ongelmaksi ja lanseerasi yhteiskuntatakuun. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Ongelma nuorisotyöttömyyden hoitamisessa on, että nuoret työttömät ovat epäyhteinäinen ryhmä. Kukaan ei oikeastaan osaa luotettavasti sanoa, kuinka paljon työttömiä, aktivointitoimia tarvitsevia nuoria on. Jos nuori ei onnistu heti löytämään mieleistään työ- tai opiskelupaikkaa, kannattaako hänen ottaa vastaan sellainen työ- tai opiskelupaikka, joka ei ole aivan sitä, mitä hän alun perin oli ajatellut? Varmaan moni ajattelee, että kyllä kannattaa. Työttömyystilastojen kaunistumisen lisäksi nuori saa sellaista kokemusta, josta on ihan oikeasti hyötyä tulevaisuudessa. Toisaalta nuorten elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Jos nuori hakee mieleistä opiskelupaikkaa ja lukee pääsykokeisiin, kannattaako silloin ottaa vastaan koulutus- tai työpaikka, joka häiritsee pahasti luku-urakkaa. Luultavasti ei kannata. Jos pääsykokeissa on kuitenkin epäonnistuttu useana vuonna peräkkäin, kannattaa ehkä silloin ajatella muita vaihtoehtoja. Kuka on työtön? Kuinka paljon Suomessa on työttömiä nuoria? Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 13 prosenttia ( henkilöä) kaikista työttömistä. Eurostatin mukaan noin 20 prosenttia alle 25-vuotiaista on työttömänä. Tosin Eurostatin tilastointitapa on ongelmallinen. Siinä esimerkiksi osa-aikatyötä etsivät opiskelijat luetaan työttömiksi. Jos tarkastellaan työttömien nuorten osuutta ikäluokasta, niin heitä on joka ikäluokassa alle 10 prosenttia (kuvio). Jos nuorilta kysytään itseltään, nuorisotyöttömyys vaikuttaa Suomessa suhteellisen hyvälaatuiselta. Itsensä työttömiksi luokittelee vain noin viisi prosenttia nuorista. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä on Suomessa vähemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomessa vain neljä prosenttia nuorista työttömistä on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden, kun Slovakiassa ja Bulgariassa pitkäaikaistyöttömien osuus on yli 50 prosenttia. Eroon pullonkauloista Yhteiskunnan tukitoimilla alle 30-vuotiaat nuoret sijoittuvat työhön esimerkiksi palkkatuella, oppisopimuskoulutuksella tai saavat vaikka työharjoittelupaikan tai sijoittuvat vuorotteluvapaalla olevan työntekijän sijaiseksi. Edellisen tilastotarkastelun perusteella suurimmalla osal- la nuorista on kuitenkin jo suunnitelma omalle tulevaisuudelleen, koska he eivät koe itseään työttömiksi. Joillekin ajelehtiville nuorille tällaiset tukitoimet voivat olla paikallaan. Osalle niihin osallistumiseen velvoittaminen voi kuitenkin olla haitta tulevaisuudelle. Pitkällä aikavälillä korkea-asteen koulutuksen hankkiminen tai siihen pyrkiminen on paras vaihtoehto yksilön tulevaisuuden taloudelliselle menestymiselle ja työmahdollisuuksille. Tukitoimien rinnalla olisi tärkeää saada siirtymät toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen ja koulutuksesta työelämään joustavimmiksi. Alle 40-prosenttia hakijoista pääsee haluamaansa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös siirtyminen korkeakoulusta omaa koulutusta vastaaviin töihin on muuttunut entistä vaikeammaksi. Jos näitä pullonkauloja pystytään avaamaan, voidaan oikeasti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin keskittyä paremmin. Täytyy kuitenkin muistaa, että työttömyyden kokeminen on yksilöllistä. Nuorisotyöttömyyden ongelmaa ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään maalata piruja seinille. Suomessa täytyy pitää huolta siitä, että nuorille riittää laajasti töitä ja koulutusta, jotta siirtymä elämänvaiheesta toiseen käy mutkattomasti. Jos nuoren oma tulevaisuus näyttää huonon työllistymisen vuoksi toivottomalta, sillä on varmasti yhteiskunnan kokonaishyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Lassi Lainiala on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus Liisa Larja. Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla. Vaikeuksien kautta voittoon E lämä voi kuljettaa arvaamattomaan mutta lopulta mieleiseen suuntaan. Itse ajattelin lukioiässä, että minusta tulee muusikko tai ekonomi. Muusikkoa minusta ei tullut ja kauppakorkeakoulun hakupaperit eivät ehtineet perille ajoissa. Armeija-aikana minulla ei ollut oikeastaan mitään tulevaisuuden haaveita. Armeijan jälkeen kävin kuitenkin ammattikorkean pääsykokeissa, joissa pisteeni eivät riittäneet opiskelupaikkaan. Sain kuitenkin lopulta peruutuspaikan kaukaa kotipaikkakunnaltani, ja siellä viihdyin vuoden huonolla opiskelumenestyksellä. Palasin kotipaikkakunnalleni ja aloin jakaa lehtiä. Etsin samalla paremmin palkattua työpaikkaa ja pääsinkin leipomon yövuoroon. Vuoden liukuhihnatyöskentelyn jälkeen sain idean hakea yliopistoon lukemaan valtio-oppia. Jäin pisteen päähän sisäänpääsystä, mutta pääsin pian toiseen yliopistoon lukemaan sosiaalitieteitä juuri sisäänpääsyyn oikeuttavalla pistemäärällä pääsykoekirjaa lukematta. Valmistumisen jälkeen en saanut puoleen vuoteen töitä Suomesta, joten muutin Ruotsiin. Työskentelin siellä aivan toisella alalla kuin mitä olin opiskellut. Ruotsissa sain vuoden jälkeen taas motivaatiota hakea oman alan töitä. Haku onnistui tällä kertaa. Nyt olen työskennellyt kolme vuotta Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Tarinan opetus on se, että suunnitelmat eivät aina välttämättä toteudu, mutta lopputulos voi olla lopulta erinomainen. 9 Pari&Perhe

10 Nuoret täysillä elämässä Teksti Helena Hiila-O Brien ja Ritva Åberg Kuvat Heikki Färm ja Lehtikuva/ Markku Ulander Hilton! tarjoaa nuorille ajelehtijoille yhteiskunnallista puheaikaa Lapsissa ja nuorissa peilautuu välittömästi se, miten yhteiskunta voi ja kuinka poliittiset päätökset muuttuvat todeksi ihmisten arjessa, sanoo Hilton!-dokumenttielokuvan ohjaaja Virpi Suutari. Hänen kiinnostuksensa nuoria kohtaan on herännyt osittain omista nuoruudenkokemuksista. 10 Pari&Perhe

11 I rrallisuuden kokemukset ovat tuttuja myös omasta lapsuudestani, kun sairastelin pitkiä aikoja. Muistan nuoruudestani ajanjakson, kun pelotti, saanko mistään otetta, vaikka ulkoisesti kaikki oli hyvin, Virpi Suutari muistelee. Läheiseksi nuorison hän kokee myös kolmen lapsen äitinä. Kaksi jälkikasvusta on jo teini-iässä. Kipinä Hilton!-elokuvan tekemiseen lähti Virpi Suutarilla siitä, että hän halusi antaa nuorille ajelehtijoille yhteiskunnallista puheaikaa. Hän halusi tehdä näkyväksi katvealueita, jonne moni meistä ei haluaisi katsoa. Hilton! on mielestäni yksi tärkeä dokumentaatio tästä ajasta, eräänlaista audiovisuaalista historiankirjoitusta: tällaistakin elämää ja tämänkaltaisia kohtaloita on Suomessa 2010-luvulla eletty, Virpi Suutari kuvailee ja lisää: Ehkä kaikkia elokuviani yhdistää lähelle meneminen, samaan tahtiin päähenkilöiden kanssa hengittäminen. Siitä syntyy toivottavasti eläytymisen ja tunnistamisen kokemus katsojalle. Asenteet nuoria kohtaan koventuneet Virpi Suutari teki vuonna 2001 dokumentin Joutilaat suomussalmelaisista nuorista, jotka eivät olleet eivät olleet koulussa, opiskelemassa eivätkä töissä. Kun vertaa noiden maalla asuvien nuorten elämää Hilton!-dokumentin nuoriin, onko heissä mitään eroa? Ovatko asiat vajaassa kymmenessä vuodessa kehittyneet tai menneet huonompaan suuntaan? Silloin ei edes käytetty termiä syrjäytyminen. Joutilaat-elokuvan päähenkilöt olivat keskiluokkaisten perheiden alle 20-vuotiaita nuoria, joille aikuisen elämän realiteetit eivät olleet vielä valjenneet, Virpi Suutari kertoo. Hiltonin hiukan vanhemmilla päähenkilönuorilla on osattomuutta jo useammassa polvessa. Hiltonia tehdessä minulle konkretisoitui, että hyvinvointivaltiossamme on perheitä, joissa huono-osaisuus on periytynyt jo kolmannessa polvessa. Virpi Suutari arvelee, että asenteet nuoria kohtaan ovat ehkä kymmenessä vuodessa koventuneet: monet suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että nämä nuoret ovat itse valinneet toimettomuutensa. Näin ei Suutarin mielestä kuitenkaan ole. Hänestä kyse on monenlaisista pulmista, jotka ovat saaneet alkunsa jo nuorten lapsuudessa. Tilastot kertovat, että esimerkiksi lastensuojelutausta altistaa syrjäytymiselle. Tilastollisesti pojat näyttäisivät syrjäytyvän tyttöjä helpommin. Syitä tähän Virpi Suutari hakisi suomalaisen pojan ja miehen päässä vahvana elävästä eetoksesta, jonka mukaan elämässä pitää selvitä yksin, vaikka päätä seinään hakaten. Tytöt ovat ehkä parempia puhumaan tunteistaan ja tulevat siten kuulluiksi ja nähdyiksi. Peruspalvelut pitää saada kuntoon. Esimerkiksi pienten lasten perheiden olisi saatava hyvin matalalla kynnyksellä kotiapua heti, kun vanhempien voimat ovat hiipumassa. 11 Pari&Perhe

12 Heitä kannattelevat myös vahvat ystävyyssuhteet, Suutari aprikoi. Hänestä peruskoulussa on kehittämisen varaa: yläasteen 8.- ja 9.-luokille pitäisi saada enemmän käytännön oppimisen polkuja ja yhteyksiä työelämään. Suutari uskoo, että juuri pojat hyötyisivät tästä. Koulun penkillä istuminen ja teorian pänttääminen ei vain sovi kaikille. Taustatuella ratkaiseva merkitys Hilton!-dokumentin joillakin henkilöillä oli tukijoukkoja, kuten Tonilla. Hänellä oli määrätietoinen tyttöystävä ja mummo kannattelemassa. Joillakin taas ei ollut muita kuin viranomainen. Virpi Suutari uskoo, että nuorten taustatuella on aivan ratkaiseva merkitys nuoren pärjäämiselle. Hänestä ihmiselle kaikkein murskaavinta on totaalinen yksinäisyys ja se, ettei kukaan ole täällä todistamassa olemassaoloa. Tutkimuksistakin tiedetään, että esimerkiksi yksin asuminen liian varhain voi olla riski. Elokuvan Tonilla on välittäviä naisia ja kyllä tämä naisten paapatus näyttää tuottavan myös tulosta: nuori mies on palannut nyt ammattikouluun opiskelemaan kirvesmiehen ammattia! Useilla dokumentin nuorista on lastensuojelutausta. Lastensuojelulta toivotaan ja odotetaan yhä enemmän. Asiakasmäärät kasvavat. Yhä herkemmin tehdään lastensuojeluilmoitus. Samaan aikaan lastensuojelun voimavarat ovat rajalliset. Peruspalvelut pitää saada kuntoon. Esimerkiksi pienten lasten perheiden olisi saatava hyvin matalalla kynnyksellä kotiapua heti, kun vanhempien voimat ovat hiipumassa, Virpi Suutari korostaa. Hänestä sillä, että joku ulkopuolinen tulee kotiin auttamaan, voi olla valtava ennalta ehkäisevä merkitys. Joskus se on elämän ja kuoleman kysymys. Tarvittaisiin ihmisiä, jotka auttavat käytännön kotitöissä ja samalla osaisivat tunnistaa, miten perheellä menee, hän lisää. Uskon ylipäätään kaikenlaiseen apuun, joka viedään suoraan ihmisen kotiin, sinne, missä arkea eletään. Etsivä nuorisotyö on tästä loistava esimerkki. Tämä vaatii tietysti työntekijöitä, joilla on empatian kykyä, sosiaalisia taitoja, viisautta ja myös niitä kotitaloustaitoja! Ihmisiä pääsee lähelle, kun tekee heidän hyväkseen jotain konkreettista. Virpi Suutarista tuntuu, ongelmalliselta myös se, että lasten kanssa apua hakiessaan joutuu lähes automaattisesti lastensuojelun asiakkaaksi. Se voi pelottaa monia avuntarvitsijoita: he eivät uskalla ottaa yhteyttä. Elämä käsikirjoitti elokuvaa Hilton!-dokumentin ainoa tyttö Mira saa lapsen ja näyttää siltä, että hän ikään kuin voimaantuu siitä ja pääsee jaloilleen. Virpi Suutari kertoo elokuvan odottamattomasta käänteestä: Mira tulikin raskaaksi kesken filmausten: elämä siis käsikirjoitti elokuvaa! Mira itse kokee, että saatuaan lapsen hän pääsi ikään kuin täysivaltaisena jäsenenä takaisin yhteiskuntaan. Kyse on varmasti merkityk- 12 Pari&Perhe

13 Kaikki alkaa lapsuudesta: peruspalvelut siis kuntoon ja ihmisille työtä. sen löytämisestä elämään, joka on siihen saakka ollut hyvin ajelehtivaa. Samalla Miran suhde omaan äitiin parani, Virpi Suutari muistelee. Voisimmeko me yksittäisinä kansalaisina tehdä jotain nuorten hyväksi? Kaikki alkaa lapsuudesta: peruspalvelut siis kuntoon ja ihmisille työtä. Pitkäaikaistyöttömien ja sosiaalihuollon asiakkaiden lapsista kasvaa helposti vanhempiensa tien kulkijoita, Virpi Suutari korostaa. Hän uskoo, että meillä kaikilla on myös lähipiirissämme nuoria, joita pitää opastaa ja kannustaa. Vaikka nuori olisi ulospäin kuinka torjuva ja umpimielinen tahansa, aikuisen tehtävä on uskoa nuoriin yhä uudelleen pettymystenkin jälkeen. Ongelmat eivät ratkea sillä, että nuorille työnnetään vain vastikkeetonta rahaa kouraan. Itse olen sanonut Hiltonin päähenkilöille, että rahaa en teille anna, mutta työvoimani on teidän käytössänne tästä eteenpäinkin, Suutari kuvailee. Esimerkiksi tällä hetkellä hän viilaa yhdessä yhden elokuvan päähenkilön cv:tä ja työhakemuksia ja pohtii toisen kanssa koulutusvaihtoehtoja. On selvä, että nuori ihminen on sopeutuvainen ja myös vastikkeettomilla sosiaalituilla totutaan elämään vaarallisen nopeasti ja se passivoi. Monelle nuorelle syntyy helposti ajatus, että paskaduunia paskapalkalla en taatusti huoli vaikka moni meistä on joutunut nuorena aloittamaan tyhjästä pienellä palkalla, Virpi Suutari toteaa. Hän on huomannut, kuinka liian monelta nuorelta puutuu nykyään ajatus, että kaikki tekeminen voi kehittää ja viedä elämässä eteenpäin. Siksi hän ei olisi tyrmäämässä julkisuudessa esitettyä ajatusta nuorten toimeentulotukien poistamisesta tai muitakaan radikaaleilta kuulostavia ehdotuksia suoralta kädeltä, sillä nykyinen meno ei vain voi jatkua. On kuitenkin lohdullista tietää, että syrjäytyneiden nuorten joukko ei pysy vuodesta toiseen täysin samana; osalla Hiltonin päähenkilöistäkin menee nykyisin paljon paremmin kuin elokuvan tekemisen aikaan, Virpi Suutari iloitsee. Hilton! on tarina varjoon jäämisestä Hilton! dokumenttielokuva on tarina nuorista ajelehtijoista itähelsinkiläisessä vuokratalossa. Taloa he kutsuvat Hiltoniksi. Nuorilla ei ole koulutusta, työtä tai luottotietoja. Turhautuminen ja kaljaan hukutetut päivät ovat arkea. Hilton! on kertomus varjoon jäämisestä ja ulkopuolisuuden periytymisestä, samoin viiden päähenkilön, Jannen, Tonin, Miran, Peten ja Maken salatuista unista ja unelmista. Ohjaus ja käsikirjoitus Virpi Suutari, Tuotanto Filmimaa, Markku Tuurna. 13 Pari&Perhe

14 Nuoret täysillä elämässä Teksti Antti Möller KuvaT futureimagebank.com, Timo Raunio ja Antero Aaltonen Verkossa ollaan, vaikka olisi paha olla 14 Pari&Perhe

15 Sosiaalisesta mediasta on tullut nuorten virtuaalinen takapiha, jonne vanhempien huomio kohdistuu liian harvoin. Lisääntyneen nettikiusaamisen vakavuutta eivät ymmärrä nuoret eivätkä aikuisetkaan. Kaksi nuorta istuu bussissa. Toinen juttelee innokkaasti samalla, kun toinen räplää puhelintaan. Katkonaisen keskustelun lomassa ei mene kauaakaan, kun molemmilla on kännykät esillä. Välillä näpytellään, taas kohta tirskutaan yhdessä tuumin. Varttuneempien silmissä kuvailtu, hyvin tavanomainen tilanne saattaa vaikuttaa kummalliselta, mutta nuorille kyse on tavallisesta arjesta. Sillä he eivät tyydy ainoastaan vieruskaverin seuraan, kun kaikki muutkin tutut ovat vain muutaman napinpainalluksen päässä. Internet ja sosiaalinen media eivät ole vain suuri toiveiden ja mahdollisuuksien tynnyri, vaan myös lisääntyneen kiusaamisen ja häiriköinnin areena. Tämä johtuu muun muassa internetin käytön lisääntymisestä. Verkossa ei käydä, siellä ollaan Nuorilla osallistumisen ja sanomisen tarve on valtava. Esimerkiksi nuorten tyttöjen suosiman Demi-lehden keskustelupalstalle tulee peräti uutta viestiä joka päivä. Foorumeita on lukuisia ja vaihtuvuutta esiintyy, esimerkiksi IRC-galleria vaikuttaisi olevan laskussa. Lapsille ja nuorille suunnatuissa yhteisöpalveluista eniten profiileja on gosupermodelpalvelussa. Muita suosittuja ovat MovieStar- Planet, Howrse ja Stardoll. Varhaisnuoret käyttävät myös Facebookia, kertoo mediakasvatuksen asiantuntija Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. On hyvä huomata, että vanhempien sukupolvien suhtautuminen internetiin on kovin erilainen kuin nykynuorison: aikuiset käyvät netissä, mutta nuoret ovat siellä jatkuvasti. Niinpä nuoren verkkoyhteyden katkaiseminen ei ole ratkaisu epäkohtiin. Media on osa lapsen ja nuoren elämää, eikä nettikiusaamista voida sulkea lapsen kokemusmaailmasta samalla tavoin kuin tietokone laitetaan kiinni, Valkonen täsmentää. MLL:n Nuortennetti on vuotiaille suunnattu sivusto, jonka kehittämisestä vastaavat nuoret itse. Vuodesta 2008 käynnissä ollut on oiva esimerkki nuorten vertaistuesta, sillä kynnys kertoa arkaluontoisista asioista toiselle samanikäiselle on matalampi. MLL:n toimivat pitkälti samaan tapaan kuin tukioppilaat koulussa. Vantaalainen Kia Kivisilta, 16, käyttää nuorten auttamiseen aikaa pari tuntia viikossa. Hänen mukaansa nykyään kiusaamiskyselyt koskevat nimenomaan nettikiusaamista. Ohjeistamme aina kertomaan jollekin luotettavalle aikuiselle, oli tämä sitten opettaja, vanhempi tai koulukuraattori. Jos kiusattu ei yksin uskalla viedä asiaa eteenpäin, niin neuvomme ottamaan kaverin mukaan, Kivisilta kertoo. Myös Helsingin poliisi on ollut läsnä sosiaalisessa mediassa noin viiden vuoden ajan. Nettipoliisi on tätä nykyä kolmen konstaapelin yksikkö, jonka pääasiallinen tehtävä on estää ikäviä tapauksia. Yhteydenottoja tulee paljon, pelkästään Facebookin kautta noin 180 viestiketjua kuukaudessa. Esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyssä nettipoliisit ovat aktiivisia. Nettikiusaaminen on usein lähtöisin reaalimaailmasta. Hölmöilyyn lähtee usein mukaan muita, jotka eivät välttämättä edes tunne kiusattua, vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen huomauttaa. 3 Nuoret ovat ottaneet nettipoliisin hyvin vastaan. Puhutteluilla on saatu vuosia kestäneitä kiusaamisia lakkaamaan, ja yleensä pelkkä virkavallan antama henkilökohtainen huomautusviesti riittää. Vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen on yksi nettipoliiseista. 15 Pari&Perhe

16 Yhä useammalla nuorella on tuttuja, jotka he tuntevat ainoastaan internetin välityksellä. Nuoret myös deittailevat verkossa, ja tällöin seurusteluun liittyy aivan uudenlaisia kysymyksiä kuin ennen. Verkkareilta esimerkiksi tiedustellaan, missä on turvallista tavata toinen ensimmäistä kertaa. Tai miten uskaltaa pitää suhdetta yllä, kun ei tiedä, onko henkilö oikeasti olemassa vai ei, Kivisilta jatkaa. 4 Lapsille ja nuorille suunnatuissa yhteisöpalveluista eniten profiileja on gosupermodel-palvelussa. Muita suosittuja ovat MovieStarPlanet, Howrse ja Stardoll. Varhaisnuoret käyttävät myös Facebookia. Kyselyiden perusteella nuoret ovat ottaneet nettipoliisin hyvin vastaan. Puhutteluilla on saatu vuosia kestäneitä kiusaamisia lakkaamaan, ja yleensä pelkkä virkavallan antama henkilökohtainen huomautusviesti riittää. Monet nuoret eivät ymmärrä, miten vakavaa kiusaaminen on. Osa vain menee joukon mukana, Antikainen selittää. 16 Pari&Perhe Oletko oikea? Nettikiusaamisen luonne on erilainen. Vaikka suoraa fyysistä uhkaa ei ole, siihen ei pidä suhtautua välinpitämättömästi. Vitsi kääntyy itseään vastaan, kun yksityisesti lähetetty kuva leviää koko koulun tai kylän nähtäväksi. Kiusatun pahaolo ei lopu, vaikka tietokoneen sammuttaisikin. Nettikiusaaminen satuttaa ja on yhtä vakavaa kuin muukin kiusaaminen. Itse asiassa verkossa kiusaaminen voi paisua entistä suurempiin mittasuhteisiin, kun asiat leviävät nopeasti laajemman ryhmän tietoon. Verkkoon kerran ladattua tietoa on myös vaikeaa poistaa sieltä kokonaan, Valkonen huomauttaa. Ahdistelu voi myös alkaa verkosta. Kun kiusaajalla ei ole rahkeita sanoa päin naamaa, niin joskus toista pehmitetään ensin netissä, kunnes tämä ei enää uskalla sanoa vastaan, Kivisilta toteaa. Verkossa kaikki ei aina ole sitä, miltä se näyttää. Kohutussa Catfish-dokumenttielokuvassa 25-vuotias valokuvaaja rakastuu Facebookin välityksellä toisella paikkakunnalla asuvaan tyttöön. Hän tutustuu myös tytön sukulaisiin sekä ystäviin ja etäseurustelua jatkuu viikkokaupalla, kunnes paljastuu, että tyttö onkin oikeasti keski-ikäinen nainen. Vastaavanlaisia valehenkilöllisyyksiä on sosiaalinen media pullollaan. Esimerkiksi Facebook on arvioinut, että melkein yhdeksän prosenttia palvelun käyttäjätileistä on vääriä. Valetilejä perustetaan hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Osa on täysin harmittomia, esimerkiksi omalle lemmikkieläimelle luotuja profiileita. Mutta on selvää, että osa on perustettu ihmisten harhauttamiseksi. Miten nuoret tähän suhtautuvat, ovatko he turhan luottavaisia verkossa? Mun mielestä nuoret luottavat aivan liikaa ihmisiin verkossa. Itse olen tosi varovainen, en paljasta itsestäni kuin korkeintaan etunimen. Jos ihmistä ei ole tavannut, ei voi tietää, onko hän sellainen kuin sanoo, Kivisilta toteaa. Myötätuntoinen läsnäolo tärkeää Verkossa oleminen vaatii harkintaa. Esimerkiksi omien kuvien julkaisemista nuorille hyvin mieluisaa puuhaa tulisi miettiä kahdesti. Demi ohjeistaa näin: Muista miettiä kahdesti, millaisia valokuvia haluat itsestäsi laittaa internetiin. Kuka tahansa saattaa levittää kuviasi ilman lupaasi, eikä kuvia saa poistetuksi internetistä, kun ne on kerran sinne laitettu. Mutta kun nuoruuteen kuuluu impulsiivinen käytös, ja juuri maltti helposti unohtuu. Yrittää silti täytyy, toteaa EU:n laajuisen nettikiusaamisprojektin parissa työskentelevä Väestöliiton erityisasiantuntija Maaret Kallio. Aikuismaista käyttäytymistä täytyy vain harjoitella, sillä nettikiusaamisessa yleisön laajuus ja jälkien pysyvyys on suuri ongelma. Pitäisi vakavasti pohtia, saako alle 18-vuotias omatoimisesti laittaa kuviaan verkkoon, Kallio mainitsee. Kallio on ollut monissa vanhempainilloissa kuulemassa huolia lasten tietoteknisistä taidoista. Vaikka nuoret saattavat olla omia vanhempiaan taitavampia, niin kokemansa ymmärtämiseen ja omien rajojen pitämiseen he tarvitsevat aikuista. Ja siksi vanhempien pitäisi seurata lapsiensa tekemisiä myös verkossa. Internet ei saa jäädä nuorten omaksi maailmaksi. Vanhempien täytyy olla läsnä myös siellä, mutta ei tunkeilevasti vaan myötätuntoisesti huolta pitäen, Kallio summaa. Kuinka osallistun lapseni netin käyttöön? Vinkkejä vanhemmille. Älä pidä internetiä vain internetinä, vaan yhtenä nuoren elämän keskeisinä osaalueena. Ole kiinnostunut nuorten netin käytöstä. Kannusta, kysele! Jos et tunne nuorten käyttämiä palveluita, pyydä häntä selittämään tai näyttämään. Älä langeta liikaa rangaistuksia, vaan salli lasten myös mokata. Näin keskustelukynnys pysyy matalana. Tee verkossa hakuja lapsesi nimellä, jotta tiedät, mitä muut hänestä näkevät. Vinkit antoivat Jutta Antikainen ja Maaret Kallio. 16

17 Nuoret täysillä elämässä Teksti Annaliina Niitamo Kuvat Antero Aaltonen Kaunis, pärjäävä, suosittu ja kokenut - tytöillä on monia paineita Onko kehoni normaali? Olenko riittävän hyvä? Mitä muuta minusta ajattelevat? Naiseksi kasvaminen voi olla suuri seikkailu ja hieno kokemus. Kasvu vaatii kuitenkin omaa rauhaa ja tilaa. Liian usein sitä varjostavat ulkopuoliset paineet; pitäisi olla kaunis, pärjäävä, suosittu ja kokenut. Odotuksia luovat niin vanhemmat, kaverit, koulu kuin mediakin. 17 Pari&Perhe

18 Ympäröivästä maailmasta aletaan varhaismurrosiässä etsiä tietoa kasvun tueksi. Minkälainen tyttö on hyvä olla ja mitä minulta odotetaan? Oma keho muuttuu ja herättää kysymyksiä omasta itsestä. Olenko normaali ja kuuluuko minun kehittyä näin? Samaan aikaan on käynnissä sekä sukupuoli- että tunnekehitys. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan murrosiässä tytöt tarkkailevat jatkuvasti ympäristöään ja pohtivat tapahtuvatko kehon muutokset oikealla nopeudella. Aikuisten rohkaisevat sanat kehityksen omasta tahdista eivät aina auta, kun takarivin tytöllä on jo rinnat ja kuukautiset, mutta itse tuntuu jäävän kehityksestä jälkeen. Myös seurustelu ja seksuaalisuus ovat alkaneet mietityttää ja kokemuksia karttuu eri tahtiin ystävien ja ikätovereiden kanssa. Väestöliiton erityisasiantuntija Maaret Kallion mukaan yksi murrosiän isoista kysymyksistä liittyy kumppanuuteen ja tykkäämisasioihin. Oma kelpaavuus ja hyväksyttävyys ovat tulleet tärkeiksi. Aletaan tarkastella, minkälaisia suhteita osaa luoda muihin. Paineita monelta suunnalta Kallion ja Halosen mukaan paineita koetaan vertailemalla itseään muihin ikätovereihin. Myös koulusta, harrastuksista sekä hyvääkin tarkoittavilta lähiaikuisilta saatetaan saada paineita. Uutta tänä päivänä on median vahva läsnäolo sekä mediakuvastojen läpitunkevuus ja määrä. Musiikkivideotähdet sekä mainosmallit luovat idealisoitua kauneusihannetta ja epärealistisia mielikuvia naiseudesta. Tavalliset naiset tavallisine ongelmineen tuntuvat puuttuvan mediakuvastoista. Kallio kertoo, että käsitys kauneudesta ymmärretään varhain mediasta. Kehoon liittyviä kysymyksiä tulee hyvin aikaisin. Kallion mielestä mediasta korostuu ulkonäön ja seksikkyyden aivan liian suuri rooli: monet tytöt ajattelevat, että sen kautta voi saada hyväksyttävyyttä. Myös Halonen on huolestunut median visuaalisesta järjestyksestä. Kuvastoista jää pois ihmisten kirjo ja moninaisuus nuoret tarkkailevat mediaa ja etsivät sieltä itselleen peilikuvaa. Mediakuvastot toisintavat hyvin heteronormatiivista ja vaaleaihoista ihmistyyppiä, kun esimerkiksi vammaisuutta ja seksuaalista moninaisuutta näkee harvoin. Nuori tyttö ei välttämättä löydä kuvastoista hahmoa, johon samaistua. Tästä seuraa kosmisen yksinäisyyden tunne, mikä voi Halosen mukaan olla hyvin piinaava kokemus. Vaikka internetissä piileekin vaaroja ja uhkia, hienoa tässä aikakaudessa on, että internet saattaa yhteen aiemmin marginaalissa olleita pieniä ryhmiä ja harrastajia. Liikkumatila roolien suhteen lisääntyy ja internetistä haetaan vertaistietoa sekä sosiaalisuutta. Halonen kuitenkin korostaa, että internetin kautta saattaa kuitenkin nähdä asioita, joihin ei ole vielä valmis. Perinteiset tyttöyden mallit haastetaan Halosen mukaan vakiintuneet tyttöyden mallit elävät sitkeästi ja niitä saatetaan kierrättää huomaamatta mallien haitallisuutta. Riittämättömyyden tunteet kasvavat tiukkaan juurtuneiden odotusten myötä, mutta samaan aikaan mediasta tuleva informaatiotulva hämmentää. Halonen kertoo, että vankkaan istuneita kulttuurinkäsityksiä kuitenkin haastetaan jatkuvasti ja uusia tapoja olla tyttö syntyy koko ajan. Uudet kulttuuriset alavirrat elävät ja ne tuovat enemmän vaihtoehtoja. Halosen mukaan tytöillä on tässä enemmän liikkumavaraa kuin pojilla, jotka tuntuvat olevan ahtaammalla heille suunnattujen rajatumpien roolien takia. Hyvä itsetunto ja muut selviytymisen taidot Paineista tyttö selviytyy eri keinoin. Niistä keskeisin on hyvä itsetunto, joka Kallion mukaan syntyy jo varhain ja kehittyy läpi elämän. Oleellista on, minkälaista tukea, turvaa ja rakkautta on saanut lapsuudesta asti. 18 Pari&Perhe Tärkeää on, että tunne siitä että on hyvä ja riittää sellaisena kuin on, säilyy kaikissa ikävaiheissa. Murrosiän vuosina itsetunto joutuu erityisen haastetuksi uusien kysymysten edessä. Nuoren hyvä itsetunto näyttäytyy siinä, miten hyvin sietää ulkopuolelta tulevia paineita. Itsetunto ei Kallion mukaan ole kuitenkaan stabiili olotila, vaan aaltoilee jatkuvasti. Nuoruusiässä heittelevät hormonit vaikuttavat myös itsetunnon ilmenemiseen. Huono itsetunto näyttäytyy riskikäyttäytymisenä ja jatkuviin ryhmäpaineisiin sortumisena. Vaikka kokeilut kuuluvat monen nuoren kasvuun, on huolestuttavaa jos niihin kuuluu jatkuvaa suojaamattomuutta. Se henkii siitä, että suojaamattomuuden tunteita ja epävarmuutta on koettu joskus aiemmin. Turvallisen aikuisen tehtävät Hyvää itsetuntoa tukee perheen ja turvallisten lähiaikuisten lisäksi harrastukset ja koulu. Tärkeitä ovat Kallion mukaan arkiset onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute lähiympäristöstä. Kehumisen ja tukemisen lisäksi nuorta täytyy opettaa yhdessä kohtaamaan erilaisia tunteita ja vaiheita. Lähiaikuinen elää mukana kokemuksissa ja sallii myös mokat. Oleellista on, että kotiin voi aina tulla ja yhdessä selvitetään kipupisteet. Rakastetaan vaikka mitä tapahtuisi. Turvallisilla lähiaikuisilla on vastuu tarjota kasvavalle tytölle asiallista tietoa. Jos tietoa ei ole helposti saatavilla, haetaan sitä itse muista lähteistä. Halosen mukaan on erityisen tärkeää, että nuori tyttö ei jää yksin huoliensa kanssa. Apua tulisi aina saada läheltä. Nuoret tarvitsevat ja kaipaavat turvallista aikuista, joka rauhoittelee ja pysäyttää välillä ja toteaa että Hei, ota ihan iisisti. Kelpaat sellaisena kuin olet. Kirjallisuutta Tyttöjuttuja. Tuulia Aho, Miila Halonen ja Anne Pelander. Väestöliitto Tilaukset Hinta 24 euroa + toimituskulut. 18

19 Hei, ota ihan iisisti. Kelpaat sellaisena kuin olet. Tyttöjen juttuja Yläasteikäiset tytöt Viki, Saara, Terhi, Maija, Elena, Anita, Niina ja Mona puhuvat nuorena olemisesta, hyvistä vanhemmista ja koulun tehtävästä. Yhtä mieltä he ovat siitä, että saa mokata ja apua pitää saada läheltä! K oulu voisi olla pahempaankin jossain muussa koulussa. Meillä on hyvä henki ja kaikki tuntee toisensa. Onneksi on niin pieni koulu. Vanhemmat saavat sanoa mielipiteensä nuorta koskevista aiheista ja jos on huolestunut. Kokonaan ei saa kuitenkaan kieltää. Esimerkiksi ketä saa nähdä vapaa-ajalla, se ei kuulu vanhemmille. Vanhemmat saattavat raivota kun ne tajuu, että sä aikuistut ja lähet kohta. Ei tunnu että ulkonäköpaineita tulee mediasta tai muualta, en jaksa ainakaan välittää. Yleisesti tuntuu että jotkut saavat kavereiltaan aika paljon paineita. Viki, 15 N uori saa mokata, se on just se tarkoituskin. Virheistä oppii: ei kenenkään vanhemmatkaan oo joskus ollut tekemättä virheitä. Koulukavereilta ei tule paineita, mutta kotona välillä tuntuu että kaikessa pitäisi olla hyvä. Mun serkku on mun idoli, se osaa antaa kaikkia hyviä neuvoja. Se on käyny tosi paljon läpi, kun sitä on kiusattu ja se on sairastanut anoreksiaa. Se muutti Englantiin ja nyt me nähdään vaan jouluisin ja kesäisin. Siltä saa aina tosi hyviä neuvoja ja se kuuntelee. Saara, 15 M eidän koulukasvattaja on tosi avoin ja kertoo kaikkia juttuja. Välillä se avautuu myös itse omista asioistaan. Se osaa neuvoa tosi hyvin ja on ymmärtäväinen. Se on hirveen aito ja välitön ja tuntee meidät kaikki tosi hyvin, koska se on ollu meiän koulussa jo meiän ala-asteelta asti. Sille voisin kertoa mitä vaan. Ite on helppo etsiä tietoa netistä tai kysyä kavereilta, en odota, että koulu kertoo vaikka seksuaalikasvatuksesta. Kavereiden kanssa puhumalla väärät käsitykset korjaantuvat. Terhi, 16 M otivaation puutteen takia ei aina kiinnosta käydä koulussa. Valinnanvapautta ei ole tarpeeksi ja tylsistyttää. Kokeet pakkautuvat paljon ja nyt ysillä on paljon stressiä siitä, mihin pääsee lukioon. Haluaisin perustaa taitelijaystävieni kanssa oman studion, kaupan tai kahvilan ehkä ulkomaille. En halua kuitenkaan lähteä liian nopeasti. Tulevaisuudessa haluan olla yhtä rohkea kuin nyt. Haluan tehdä paljon ja toteuttaa sitä, mistä tykkää. Tämän ikäisenä tarvitsee rajoja, joiden pitäisi tulla vanhemmilta, ei koululta. Jos vanhemmat eivät osaa huolehtia nuoresta, voi koulu tulla väliin. Jos kieltää liikaa, tulee sellaisia räjähdyspisteitä, että melkein saattaisi karata kotoota. Maija, 16 K oulussa tuntuu että aina ei puhuta niin kuin aikuisille. Toiset ymmärtävät, mutta toiset aliarvioivat ja puhuvat niin kuin luulisivat meiän olevan ihan lapsia. Viiden vuoden päästä näen, että olen muuttanut pois Suomesta ja opiskelen lääkäriksi. Elena, 15 N etistä löytyy tosi hyvin tietoa monista aiheista. Se vaatii kuitenkin, että ymmärtää, mikä on luotettavaa tietoa. Anita, 16 T ämän ikäisenä on kiva, kun on kaikki mahdollisuudet miettiä, mitä haluaa tehdä. Kaikki on avoinna ja on aikaa päättää tulevaisuudesta. Niina, 13 H yvä itsetunto rakentuu siitä, kun huomaa, että riittää sellaisena kuin on. Mona, Pari&Perhe

20 Seksuaaliterveys Teksti Saila Lindroos KuvaT Timo Raunio Sitähän sä kysyit! Hyrylän yläasteella, Tuusulassa, on käynnissä ysiluokkalaisten terveystiedon tunti. Aiheena on kaikkien suosikkiaihe, seksuaalisuus. Tunnilla pelataan Väestöliiton Sitähän sä kysyit! -seksuaalikasvatuspeliä. Välillä kuuluu hihittelyä ja välillä hiljaista pohdintaa. Oppilaat saavat olla äänessä, mutta välillä opettaja korjaa ja selventää. Tunnilla kokeillaan Sitähän sä kysyit! -peliä, joka on yläkouluikäisille suunnattu peli seksuaalisuudesta. Mistä tietää, haluaako kumppani suudella? No se tulee vähän lähemmäs.. ja öö.. supistaa suuta. Eiköhän se ole suurin piirtein oikein, sanoo terveystiedon opettaja naurahtaen. Seuraava kysymys. Kuka päättää raskauden jatkamisesta? No muija. Oikein, mutta ehkä sanavalintoja voisi vähän miettiä, korostaa opettaja. Kolmas kysymys on hankalampi. Se käsittelee neitsyyden menettämistä. Neitsyyden menetyksen merkitys on laajentunut, joten oppilas pähkäilee ja analysoi. Neitsyyden ja poikuuden menettämisellä perinteisesti tarkoitetaan tilannetta, jolloin henkilö on kokenut ensimmäisen yhdynnän. Oikein vai väärin? Tää on nyt vähän kakspiippunen juttu. Niinku puhekielessä vai? Eiku joo. Perinteisesti kyllä. Oikein. Oppilailla näyttäisi olevan hauskaa ja tunnelma on rento aihepiiristä huolimatta. Opettaja kehuukin luokan ryhmädynamiikkaa hyväksi. Pojat ja tytöt juttelevat seksistä ja seksuaalisuudesta yhdessä punastelematta. Välillä toki hihityttää. Oikein vastanneet tuulettavat ja mainostavat olevansa voittajia. Rento tunti Oppilailta kysyttäessä, pitivätkö he pelistä, vastaus on hyväntuulinen. Olihan toi ihan rento tunti. Vähän erilainen peli, ku mitä on ennen tullu pelattua. Oppilaiden mielestä pelaaminen on kivempaa, kuin tavalliset tunnit. He eivät ujostele, ja on kuulemma yhtä helppoa sekaryhmässä kuin vain tyttö- tai poikaporukalla. 3 Voiko erektion loppuminen kesken yhdynnän johtua muustakin seksuaaliterveyteen liittyvästä sairaudesta? Äää hih hih joo voi. Se voi loppua tunneperäisistä syistä. Kotonakin voisi kavereiden kanssa pelata, vaikka peli on nimenomaan suunniteltu pelattavaksi aikuisen läsnä ollessa. Ohjeiden mukaan ideana on, että aikuinen on mukana pelitilanteessa, jotta asioista voidaan keskustella rakentavasti ja, että mieleen jäävä vastaus on varmasti oikea. Peli ei nimittäin ole ihan helppo. Osa kysymyksistä on nuorten mielestä vaikeita. Vanhempien kanssa peliä ei haluta pelata. Kuuluu kuulemma ikään, hankala juttu. Vaikka pelistä ylipäätään pidetään, niin sen ulkoasu saa negatiivista palautetta. Laudan habitus voisi olla ehkä värikkäämpi. Joo jotain kukkia ja mehiläisiä! Miksi kukkia ja mehiläisiä? kysyy toimittaja. No sehän on semmonen klassinen kuvitus tällaselle valistukselle. Terveydentiedon opettaja vahvistaa omaa kypsymistahtia Terveystiedon opettaja Riikka Mero vaikuttaa välittömältä ja innostavalta opettajalta. Hän nauraa yhdessä oppilaiden kanssa ja nuorista huokuu luottamus häntä kohtaan. Ei siis ole ihme, että seksuaalisuus on oppilaitten suosikki aihe. Kyllä melkein kaikki sanoo Jee!, kun sanon, että seuraavaksi mennään seksuaalisuuteen. 20 Pari&Perhe

21 vähän erilainen tunti Seksuaalisuus on aiheena niin henkilökohtainen teini-iän suuressa muutoksessa. Seksuaalikasvatus on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Nyt asiaa lähestytään tunteiden kautta ja ihminen ajatellaan kokonaisvaltaisemmin. Ennen puhuttiin vain biologiasta. 9.-luokkalaiset opiskelevat parhaillaan suvaitsevaisuusteemaa. Teemassa käydään läpi erityisesti seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Ydinviestinä on, että asioille ja ihmisille ei ole vain yhtä ainoaa lokeroa tai nimeä ja se on ok. Media ja yhteiskunta asettavat tänä päivänä aikaisempaa enemmän paineita. Nuorilla on kiire kasvaa aikuiseksi ja he stressaavat siitä itseään paljon. Älypuhelimet ja pornon katselu välitunnilla ovat tuoneet asiaan uuden ulottuvuuden. 3 Tässä ryhmässä ollaan hirmu innokkaita keskustelemaan. Sellaisen ryhmän kanssa on kiva ja helppo tehdä töitä ja oppilaat uskaltavat olla oma itsensä, kertoo terveystiedon opettaja Riikka Mero. Mitä kertoa, missäkin iässä Toisaalta kokemus siitä, että mä en oo tehny vielä mitään, ei ole muuttunut vuosien varrella. Seksuaalikasvatuksessa tuleekin puntaroida tarkkaan, mitä kertoa, missäkin iässä. Varhain saatu tieto ei vahingoita, jos se annetaan sopivalla tavalla. Tavoitteena on siis vahvistaa omaa kypsymistahtia. Ryhmän kypsyys pitää ottaa huomioon. Joissain ryhmissä yksikin välitön ja avoin oppilas saa koko luokan keskustelemaan ja rentoutumaan. Joissain ryhmissä on todella vaikeaa. Eri asiat ovat niin eri aikaan ajankohtaisia. Osalle seksuaalisuus on todella vaikea aihe. Silloin huomaa, että oppilas ajattelee Mä en halua tällaisesta vielä puhua. Silloin pitää sanoa, että se on ok, Riikka Mero kertoo. Tiedon antaminen on kuitenkin tärkeää, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveyskyselyn mukaan viidennes yläkouluikäisistä tytöistä ja pojista on kokenut sukupuoliyhdynnän. Osalle pelin pelaajista aihe on siis todella ajankohtainen, osalle ei lainkaan. Mero käyttää opetuksessaan keskustelevaa otetta. Sen avulla voidaan puhua tunteista, saada oppilaat rentoutumaan vaikean aiheen edessä ja oppilaiden väittelytaito kehittyy. Asioista saa myös olla eri mieltä opettajan kanssa. Pelit ovat todella hyviä, varsinkin seksuaalikasvatusaiheiset. Kun pelistä innostutaan, uskalletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä, Riikka Mero kuvailee. Hän suunnittelee ottavansa Sitähän sä kysyit! -pelin aktiiviseen käyttöön. Kysymykset eivät ole itsestään selviä ja vaativat pohtimista. Peli saa myös hyvin aikaan keskustelua. Peli toimii varmaankin parhaiten pienissä ryhmissä, koska jos pelataan joukkueissa, on hiljaisempien nuorten helpompi ottaa peesaajan rooli. Pelit tuovat vaihtelua opetukseen ja niiden avulla opitaan paljon. Ne vievät pois opettajalähtöisestä opetuksesta, mistä pidän. Tosin tällaiset opetusmuodot pitää tasapainottaa faktalla. Sitähän sä kysyit onkin suunniteltu opetuksen tueksi helpottamaan vaikeiden aiheiden käsittelyä. Ainakin tässä luokassa se näyttäisi tekevän tehtävänsä. Tutustu peliin: Sitähän sä kysyit. Vastauksia kysymyksiin, joita et ole kehdannut kysyä. Seksuaalikasvatuspeli yläkouluikäisille. Väestöliitto Tilaukset Hinta 38 euroa + toimituskulut. 3 Nuoret oli tosi rohkeita! Pelissä oli hyviä ei itsestään selviä kysymyksiä ja paljon sellaisia asioita, joita ei olla käyty läpi, kommentoi terveystiedon opettaja Riikka Mero. 21 Pari&Perhe

22 Seksuaaliterveys Teksti Mia Hemming KuvaT Timo Raunio Väestöliitto kehittää seksuaalikasvatuksen menetelmiä huostaan otettujen nuorten kanssa työskenteleville Väestöliitto sai tuntuvan lahjoituksen hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa huostaan otettujen tyttöjen seksuaalikasvatusta. Tytöt suhtautuvat myönteisesti kasvatukseen, mutta työntekijät tarvitsisivat siihen koulutusta. Hankkeen tavoitteena on kehittää seksuaalikasvatuksen metodeja huostaan otettujen nuorten kanssa työskenteleville. -vuotias Aija miettii, että seksuaalikasvatus on tärkeä osa aikuiseksi kasvattamis- 16 ta. Ettei tarvitse ihmetellä, mistä vauvat tulevat ja mitä se homo oikeastaan tarkoittaa. Tärkeä aihe seksuaalikasvatuksessa minun mielestäni on ollut turvallisuus. Ehkäisymenetelmät ja se, ettei ole oikeuttaa pakottaa toista seksuaaliseen toimintaan, Aija kertoo. Aija muistaa, että niin koulussa, kotona kuin lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa on jaettu seksuaaliterveystietoa ja keskusteltu omista rajoista. Nykyisessä sijaishuoltopaikassa Aija on ollut kohta puoli vuotta. Kaikkien kotona ei puhuta seksuaaliasioista, joten on hyvä, että niistä puhutaan koulussa ja muualla. Aijan mielestä saamassaan seksuaalikasvatuksessa ei ole parantamisen varaa. Seksuaalista kehitystä on siis osattu hyvin tukea ja antaa turvataitokasvatusta. Kaikki aiheet ovat tulleet hyvin esille. Kaikkiin kysymyksiini olen saanut vastaukset ennen kuin olen ehtinyt niitä esittääkään. 22 Pari&Perhe Aija käy nyt yhdeksättä luokkaa ja ajattelee sen jälkeen kouluttautuvansa ehkä tarjoilijaksi. Myös mallinura kiinnostaa, ja perheenkin hän haluaa perustaa. Toistaminen on hyvä asia Aija pitää kuitenkin hyvänä, että aina uudestaan ja uudestaan käsitellään seksuaaliterveyteen liittyviä teemoja. Koskaan ei voi vahvistaa liikaa elämänhallintataitoja ja itsetuntemusta. Totta kai pitää toistuvasti ottaa esiin seksuaaliaiheet. Nuoret toisinaan vahingossa kuitenkin tekevät toisin, miten on opetettu. Seksuaalisuudesta pitää jaksaa puhua, vaikka voin kuvitella, että välillä nuorten suhtautuminen opettamiseen voi ärsyttää. Aijan saama seksuaalikasvatus ei ilmeisesti ole ollut pelkkiin riskeihin liittyvää kasvatusta. Sillä Aija pitää seksuaalisuutta yhtenä ihmisen voimavaroista. Seksuaalisuus tuo iloa ja hyvää mieltä, siinä ole mitään pelättävää. Se on siten myös ihan normaali puheenaihe minun ei ole sitä vaikea käsitellä. Itsetunnon vahvistaminen tärkeää Petri Lundahl työskentelee Vuorelan koulukodissa, Nummelassa, jossa pyritään parantamaan huostaan otettujen alle 18-vuotiaiden tyttöjen seksuaalikasvatusta. Riskialtis seksuaalikäyttäytyminen, teiniraskaudet sekä abortit ovat yleisiä huostaan otettujen tyttöjen keskuudessa. Emme kuitenkaan sivuuta poikienkaan tarpeita, yhtä lailla he tarvitsevat seksuaalikasvatusta, ohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Lundahl huomauttaa. 22 Tytöt tarvitsevat seksuaalikasvatusta mielestäni erityisesti itsetunnon vahvistamiseksi, mikä voi ehkäistä hyväksikäytetyksi tulemista. Luulen, että tytöt joutuvat toisinaan tilanteisiin, joissa hakevat hyväksyntää seksillä. Sellaista tilanteista juttelen tyttöjen kanssa: näkevätkö itsensä arvokkaina ihan sellaisina kuin ovat. Myös Aija ajattelee, että haavoittuvaiset tytöt voivat joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Hänestä ensiksi pitää tutustua kunnolla ihastuksen kohteeseen, sen sijaan että lähtisi heti hänen matkaansa. Jos ei tunne toista kunnolla, voi sattua kaikenlaista, Aija sanoo. En tajua, mitä järkeä siinä on, että etsii seksillä hyväksyntää. Minusta se ei ole mitenkään hienoa, että on koko ajan meneillään joitain seksuaalisävytteisiä juttuja. Ei kaveruuden pitäisi edellyttää sänkyyn menemistä. Myönteinen asenne seksuaalikasvatukseen Lundahl iloitsee siitä, että Vuorelassa suurin osa tytöistä ja pojista suhtautuu myönteisesti seksuaalikasvatukseen. He kuuntelevat ja ottavat vastaan neuvoja.

23 Joskus nuoret saattavat kerskailla tietävänsä nämä jutut. Mutta heidätkin saadaan kuuntelemaan arjessa spontaanisti syntyvissä tilanteissa, kun esimerkiksi joku toinen vierestä kysyy jotain. Kaikkitietävät eivät kuuntele luentoja, mutta spontaani juttelu saattaa samalla tuoda myös heille uutta tietoa. Nuoret eivät Lundahlin mukaan hämmenny seksuaalikasvatuksesta. He eivät punastele ja keskustele epäsuorasti tai vihjaillen. Nuoret pystyvät puhumaan vaikeistakin asioita ja pohtimaan ristiriitaisia kysymyksiä. Se on sitten monesti aikuisesta kiinni, että kuinka rohkea hän on ottamaan asioita puheeksi. Hänellä saattaa olla esimerkiksi omia muistoja, joita hän ei halua kohdata käsittelemällä niihin liittyviä aiheita. Lundahl on mielissään hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää seksuaalikasvatuksen metodeja huostaan otetuille nuorille. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä Väestöliiton asiantuntijoiden, kahden lastensuojelulaitoksen henkilöstön ja nuorten kanssa nuorille suunnattua seksuaalikasvatusta. Koulutukselle on tarvetta, vaikka sitten on paljolti kustakin työntekijästä itsestään kiinni, ottaako hän asian omakseen. Menneisyys ei määritä tulevaisuutta Huostaan otettujen tyttöjen seksuaalikasvatushankkeessa vahvistetaan erityisesti ammattihenkilöstön tietotaitoa. Väestöliiton projektityöntekijä Sari Hälinen tietää, että ammattihenkilöstön parissa on seksuaalikasvatuskoulutukselle kysyntää. Ammattihenkilöstö on usein hätää kärsimässä nuorten kysymysten ja aiheeseen liittyvien tilanteiden edessä. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa on yllättävän vähän opetusta seksuaalikasvatuksesta. Saamamme palautteen perusteella tiedämme jo, että ammattihenkilöstö toivoisi koulutusta seksuaalisesti kaltoin kohdellun nuoren kohtaamiseen. He haluaisivat vahvistaa tietotaitojaan myös seksuaaliturvallisuudesta ja maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa toimimisesta, Hälinen luettelee esiin nousseita aiheita. Petri Lundahl toivoisi, että hanke tukisi työntekijöitä rohkeasti käsittelemään seksuaalikysymyksiä nuorten kanssa. Ja että työntekijät ymmärtäisivät aiheen tärkeyden. Kaipaisin myös neuvoja nuorten seurustelusuhteiden hyödyntämisestä kasvatustyössä. Miten voisi ohjata nuoria hyvään seurustelusuhteeseen? 3 Petri Lundahl on havainnut, että huostaan otetuilla tytöillä on monesti kokemuksia seksistä yli kehitystasonsa. Menneissä tapahtumissa riittää sitten työstettävää. Mietitään, miltä on tuntunut ja mitä olisi oikeasti kaivannut. Ennakoiminen tärkeää Hälinen vinkkaa jo näin hankkeen alussa hyväksi periaatteeksi nuorten parissa tehtävälle seksuaalikasvatukselle ennakoimisen. Nuoren kysymystä esimerkiksi ehkäisystä ei tarvitse odottaa, vaan aiheen voi ottaa esiin oma-aloitteisesti. Jos jää odottamaan kysymystä, saattaa olla, että sitä ei koskaan tulekaan. Työntekijää seksuaalikasvattajana auttaa myös, jos hän on käsitellyt omaa seksuaalisuuttaan ja siihen liittyviä kysymyksiä. Olisi hyvä lisäksi tuntea seksuaalisuuden kehitysvaiheet, mistä saattaa olla apua nuoren kulloisenkin kysymyksen taustoittamisessa. Vielä kannattaisi muistaa kertoa tarinoita onnellisista parisuhteista, ettei nuori luule, että haavoittavat suhteet ovat normaaleja. Hälinen muistuttaa, että huostaan otetuilla tytöillä on korkeampi riski joutua seksuaalisesti hyväksi käytetyiksi. Kuormittavat lapsuuden tapahtumat ovat usein yhteydessä riskikäyttäytymiseen. Huostaanottopäätöksen taustalla ovat ongelmat perheessä kuten vanhempien elämänhallintaongelmat tai huoltajuuden laiminlyönti. Hankkeessa pyrimme kuitenkin ylläpitämään myönteistä suhtautumista ja voimauttamaan nuoria. Vaikka heidän tarinansa saattavat olla rankkojakin, vakuutamme, että menneisyys ei määritä tulevaisuutta. Haastattelussa Aijan nimi on muutettu. Lääkeyhtiö MSD on lahjoittanut Väestöliiton hankkeeseen dollaria. Myönnetty lahjoitus on osa MSD:n globaalia MSD for Mothers -hanketta, jolla pyritään vaikuttamaan äitien terveyteen synnytysten ja raskauksien aikana sekä saattamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut kaikkien ulottuville vuoteen 2015 mennessä. 3 Sari Hälinen miettii, että huostaan otetun tytön kodin ongelmat ovat saattaneet syrjäyttää tytön seksuaalikasvatuksen. Kodin ongelmien tähden tytöllä on voinut olla koulussa keskittymisvaikeuksia, myös siellä tarjottuun seksuaalikasvatukseen. 23 Pari&Perhe

24 Maailma ja me Teksti ja kuva Riikka Närhi Herkistymismatka Nepaliin Herkistymismatka. Siksi päätin kutsua matkaani Nepaliin. Työskentelen projektikoordinaattorina Väestöliitossa. Käytännössä yritän vaikuttaa päättäjiin, jotta he tehdessään kehitysyhteistyöpolitiikkaa painottaisivat nykyistä enemmän seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Tai että he ylipäätään painottaisivat nykyistä enemmän kehitysyhteistyötä. Tiedän mistä puhun: tilastot kertovat, miten huonosti asiat kehitysmaissa ovat. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että seksuaalioikeuksia parantamalla muutkin kehitystavoitteet voidaan saavuttaa. Mutta. En ole koskaan matkustanut kehitysmaissa. En ole jutellut niiden ihmisten kanssa, joilta oikeudet puuttuvat. Tämän takia sain mahdollisuuden matkata Nepaliin, jossa käytännön työllä seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia edistetään Väestöliiton ja WWF:n yhteisessä hankkeessa. Uskoin sen herkistävän minut tekemään työni paremmin, siksi matkan nimi on herkistymismatka. Tutustuminen projektiin, jonka toiminta on laajalla alueella Teraissa, käy parhaiten matkaamalla autolla kohteesta toiseen. Päiväohjelmaan mahtuu kolmesta neljään vierailukohdetta. Meidän projektissamme ne ovat useimmiten nuorten monitoimikeskuksia, klinikoita tai luonnonsuojelualueita. Tiet ovat heikkoja, joten matkat kestävät kauan. Päivien tähtihetkiä on, kun vihdoin päästään perille ja tavataan ihmiset, jotka ovat odottaneet meitä. Kaikki ovat sydämellisiä ja itsellä olo on nöyrä. Muutos nuorissa teki vaikutuksen Yksi merkittävin toiminto hankkeessa on nuorten vapaaehtoisten kouluttaminen. Vapaaehtoiset oppivat koulutuksissa seksuaalioikeuksista ja luonnonsuojelusta. Koulutusten jälkeen nuoret opettavat asioita toisille nuorille esimerkiksi omissa kouluissaan. Kävimme kahdessa eri keskuksessa, joissa nuoria koulutetaan, toisessa toiminta oli juuri alkanut ja toinen oli toiminut jo pidemmän aikaa. Juttelimme molemmissa keskuksissa nuorten kanssa ja kyselimme heiltä heidän unelmistaan ja haasteistaan. Ensimmäisen keskuksessa sekä minä että nuoret olimme ujoja. En tohtinut kysyä kuin heidän ammattihaaveistaan ja nuoret vastailivat lyhytsanaisesti kengänkärkiään katsellen. Seuraavana päivänä tapasimme jo pidempään hankkeessa olleita nuoria. Kuukautisten ajaksi eristykseen Ero oli valtava aloittelevaan ryhmään verrattuna. Nuoret olivat tietoisia oikeuksistaan ja ongelmistaan. He uskalsivat kuitenkin toivoa muutosta ja olivat valmiita tekemään töitä sen eteen. He kertoivat, kuinka he kouluissa puhuvat hivistä ja keskustelevat lapsiavioliitoista sekä ihmiskaupasta. Jäimme vierailun virallisen osuuden jälkeen jutustelemaan ryhmän tyttöjen kanssa. Eniten keskustelua herätti chaupadi. Se on nepalilainen traditio, jossa perheen naisten pitää istua navetassa tai muussa ikkunattomassa ulkorakennuksessa aina kuukautisten aikaan. Tytöt ajattelevat nyt, että traditio on väärin heitä kohtaan. He ovat ymmärtäneet, että kuukautiset ovat normaalia ihmiskehon toimintaa. Että kaikilla maailman naisilla on kuukautiset eikä siihen liity mitään väärää. Osa edessämme istuvista tytöistä kuitenkin edelleen viettää kuukautisensa eristettynä. Tytöt ovat toiveikkaita, että tämä traditio katoaa vielä jonakin päivänä. Ainakaan heidän tulevat tyttärensä eivät joudu kärsimään chaupadista. Kohti muutosta No herkistyinkö? Vastaus on ehdoton kyllä. Se miksi veronmaksajien rahoja kannattaa käyttää kaukaisten maiden ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, on konkretisoitunut. Matkalla näin, millaista avun tarve on ja toisaalta sen, että kehitysyhteistyö mahdollistaa muutoksen. Minussa itsessäni tapahtui matkalla muutos ja osaan nyt tehdä parantaa maailmaa paremmin. 24 Pari&Perhe

25 Maailma ja me Uutisia maailmalta YK julisti nollatoleranssin naisiin kohdistuvalle väkivallalle YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon julisti nollatoleranssin naisiin kohdistuvalle väkivallalle 5. helmikuuta YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnossa. Tapaus oli historiallinen, koska naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen oli YK:n jäsenvaltioiden keskustelun pääaiheena ensimmäistä kertaa. Ban Ki-Moon toi myös esille sen tosiasian, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu usein juuri siltä taholta, jonka tulisi suojella ja kunnioittaa heitä eniten: isien, aviomiesten, veljien, opettajien, työkavereiden ja valvojien toimesta. Global Issues : Yli miljoonalla raskaana olevalla naisella kuppa Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan yli 1,4 miljoonalla raskaana olevalla naisella on kuppa. Heistä 80 prosenttia on saanut muuta raskausajan hoitoa, mutta kuppaa ei ole tutkittu tai hoidettu. Kuppa voi johtaa lapsen vakaviin terveysongelmiin ja jopa kuolemaan. Tauti on edelleen suuri syy raskausajan komplikaatioihin kuten keskenmenoihin, vastasyntyneiden kuolemiin ja lasten vammautumiseen. Tutkimuksen tehneiden asiantuntijoiden mukaan on keskeistä, että raskaana olevat naiset pääsevät raskausajan terveydenhuoltopalveluihin, joissa testataan ja hoidetaan infektiota. WHO : Afgaanimies kirjoitti kirjan elämästään homona Afganistanissa Hamid Zaher tiesi olevansa erilainen kuin muut pojat kasvaessaan Afganistanin maaseudulla 1980-luvulla. Hän koki ensimmäisiä ihastumisen tunteita miehiin 15-vuotiaana ja käsitti olevansa homo. Afganistanissa homoseksuaalisuus on rikos, josta voidaan tuomita kuolemaan. Hamidia painostettiin naimisiin ja hän koki, ettei pystynyt elämään enää tilanteessa, jossa joutui peittelemään omia tunteitaan. Hän matkusti pitkän matkan vapauteen: Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta Kanadaan, jossa hän nykyisin asuu. Kanadassa Hamid Zaher kirjoitti kokemuksistaan kirjan. Kirjoitin kirjan, koska koin, että oikeuksiani on rikottu. En halua että tulevat sukupolvet pelkäävät seksuaalisuuttaan kotimaassani, hän sanoo. BBC News Asia : Kolumni Käytöstapoja Miila Halonen kirjoittaja on Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen asiantuntijalääkäri Tätä kolumnia kirjoittaessani velloo mediassa keskustelu opettajan oikeudesta kurittaa huonotapaista oppilasta. On pohdittu esimerkiksi, voiko opettaja poistaa sadattelevan oppilaan luokasta ja millaisia fyysisiä keinoja hän voi käyttää. Sattumoisin samaan aikaan pohdin omassa työssäni myös käyttäytymisteemaa, nyt kuitenkin aikuisten nuoriin kohdistamaa epäasiallista käytöstä. Keräsin nimittäin luentoani varten nuorilta kommentteja lääkärikäynneistään. Halusin välittää lääkäriopiskelijoista koostuvalle kuulijakunnalle nuorten kokemuksia lääkäreistä ja asioinnista vastaanotolla. Parissa päivässä minulla oli käsissäni lähes 150 nuorten kommenttia, jotka minulle antoivat Demi.fi-keskustelufoorumin käyttäjät. Nuorilla oli paljon sanottavaa. Hämmästyttävän moni heistä kertoi ikävistä kokemuksistaan vastaanotolla, jossa heitä kohdeltiin epäasiallisesti. Vaikka nuoret toki myös toivoivat kivuttomia tutkimuksia ja tehokasta hoitoa, suurin osa kommenteista koski nimenomaan lääkärin tapaa kohdata nuori asiakas. Nuoret peräänkuuluttivat silmiin katsomista, kuuntelemista ja hymyilyä sopivassa kohtaa sekä kunnioittavaa ja ystävällisistä tapaa lähestyä nuoren huolia. No ois mukavaa joo että lääkäri ottais sitten sen potilaan asiat vakavasti, hymyilis ja olis ystävällinen ja myös kiinnostunu eikä vähättelis toisten vaivoja. Eikä tässä kaikki. Nuoret kertovat aikuisten heihin kohdistamasta ikävästä käytöksestä muissakin tilanteissa: kiilaamisesta kauppajonossa, tuuppimisesta, mulkoilusta, haistattelusta ja ulkonäön kommentoinnista. Useat heistä ovat asiaan niin turtuneita, etteivät jaksa välittää. On kuin nuoruusikäinen olisi jokin kummallinen olio, jota kohtaan voi käyttäytyä, kuinka huvittaa. Meidän aikuisten nuoriin kohdistamat odotukset ovat loppumattomia: älä röhnötä siinä! pipo pois! purkka pois! älä mutise! älä keskeytä! älä puhu ruoka suussa! mutta oma käytöksemme heitä kohtaan on tökeröä. Kaksinaismoralismi kukkii, jopa palveluammateissa, kuten nuoret edellä kuvasivat. Mitä tästä kaikesta ajattelen? Ensinnäkin mietin, mistä muualta nuoret käytöstapansa oppisivat, ellei meiltä aikuisilta? Nuori imee malleja ympäriltään kuin pesusieni niin hyvässä kuin pahassakin. Esikuvaksi käy mikä tahansa pöllöys, jos ympärillä ei ole tolkkupäisiä aikuisia positiivista ihmisenmallia ja rajoja antamassa. Käytöstavat opitaan siinä, missä ajamaan fillarilla ja usein mallista katsomalla. Kouluhäirikkökeskustelu painottui pohdintaan, miten lujasti opettaja saa oppilasta rajoittaa, kuten onko työntäminen sallitumpaa kuin tuuppiminen. Olisin kaivannut keskustelua siitä, mikä saa nuoren ihmisen käyttäytymään niin, että rajoitustoimia ylipäätään tarvitaan. Luonnollisesti kukaan ei saa joutua koulussa vaaraan ja sääntöjä on noudatettava. Sääntöjen ei vain pitäisi rajoittua koskemaan oppilaita, vaan meitä kaikkia. Jos minä en käyttäydy kohteliaasti, miksi odottaisin sitä nuorelta asiakkaaltanikaan? Kuva Ritva Åberg 25 Pari&Perhe

26 Seksuaaliterveys Teksti Merja Keronen KuvaT Anne ja Kari Saaristo ja Tarja Santalahti työryhmä Seksi on ikään Seksuaalisuudessa ei ole parasta ennen päivämäärää. Vanheneminen tuo luonnollisesti muutoksia seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta seksi voi olla antoisaa vaikka kuinka pitkään. Pariskunta itse päättää mikä on heille hyvästä ja mitä he haluavat. Kohtuullisen hyvä terveys ylläpitää osaltaan myös seksuaalista motivaatiota ja halua olla puolison kanssa intiimisti. Ikääntymisen myötä tulee vääjäämättä erilaisia vaivoja sekä sairauksia. Mieliala ja vireystila voivat nekin ajoittain vaihdella, mutta ei seksuaalisuuden tarvitse kuitenkaan lopahtaa, vaikka terveyteen voi tulla muutoksia tai elämäntilanne koettelee. Pikemminkin turvallinen ja tyydyttävä seksi rentouttaa, parantaa hyvinvointia ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Vanhemmiten seksuaalisuus usein myös vapautuu, suorituspaineet vähentyvät ja huumorikin astuu kuvaan. Väljä ajankäyttö antaa sekin oman lisänsä seksistä nauttimiselle: eihän tämä lopultakaan ole niin vakava asia, vaan iloinen ja elinvoimaa antava. Muuan ikämies tokaisi kerran: Jos petihommat eivät vaimon kanssa aina onnistu, niin sitten seuraavalla kerralla onnistuu. Siinäpä se ei kaavamaisesti, vaan joustavasti ja rennosti. Seksuaalisuus on osa ihmisen toimintaa, käyttäytymistä ja inhimillisyyttä; seksuaalisuuden muodot ja tavat nauttia seksistä ovat monenlaisia. Seksuaalisuuden kaari ulottuu itsetyydytyksestä yhdyntään myös ikääntyneillä. Ikääntyminen vailla erotiikkaa? Ikäihmisiksi, vanhoiksi ja senioreiksi katsotaan nykytietämyksen mukaan yli 65-vuotiaat. Monet heistä ovat aktiivisia, heillä on harrastuksia, he matkustavat ja he opiskelevat. Usein kuulee kerrottavan, että ikääntyvät elävät elämänsä mukavimpia aikoja. Eivät vanhat ihmiset suinkaan ole epäeroottisia ja vailla seksuaalisia tarpeita. Heillä on usein hyvin tyydyttäväksi koettu seksielämä. Ei seksuaalisuus mihinkään katoa, vaikka vanhennutaan, tietää seksologian johtava asiantuntija Tarja Santalahti Väestöliitosta. Santalahden vastaanotolla vanhimmat asiakkaat ovat noin 80-vuotiaita ja vuotiaita on entistä enemmän. Asiakkaissa on heitä, joilla on pitkä avioliitto tai parisuhde takana ja heitäkin, jotka ovat uudessa seniori-iän parisuhteessa. Uusi parisuhde esimerkiksi leskeyden jälkeen on elämää rikastuttavaa ja virkistävää. On hienoa tavata näitä ihmisiä, jotka vanhemmalla iällä ovat rakastuneet ja löytäneet uuden kumppanin. Omat päätökset, toiveet ja valinnat Tarja Santalahden mielestä aikuisille lapsille on hyvä kertoa uudesta seurustelu- tai parisuhteesta. Toisinaan lapset pelkäävät vanhempansa puolesta, varsinkin jos uusi kumppani on 26 Pari&Perhe

27 nuorempi. Senpä vuoksi asioista on syytä puhua avoimesti, jotta epäselvyyksiä ei syntyisi. Salailu lisää vain paineita joka suuntaan. Ikääntyneen tarvitse kysyä lapsiltaan lupaa seurusteluunsa tai uuden liiton solmimiseen. Hänellä on oikeus päättää oman elämänsä valinnoista ja tärkeistä asioista. Kyllä täällä vastaanotolla välillä on tilanteita, joissa asiakas miettii, voiko hän kertoa lapsilleen uudesta rakkaudestaan. Kaikkia henkilökohtaisia asioita ei tarvitse, eikä pidäkään kertoa lapsille, mutta uusi suhde on niin miellyttävä asia, että sen soisi myös lasten ymmärtävän. Seksuaalisuus ja läheisyys Yllättävän sitkeässä istuu käsitys siitä, että niin sanottu hyvä seksi on yhtä kuin yhdyntä. Vanhemmiten seksuaalisuuden kokemukset muuttuvat ja kosketuksen ja lähellä olemisen merkitys kasvaa. Eroottisen leikin ja intiimin hyväilyn ei tarvitse aina päätyä yhdyntään. Pitkässä liitossa varsinkin yhdynnät usein vähenevät ja erilaiset sairaudet voivat väsyttää siinä määrin, ettei yhdyntä aina onnistu tai sitä ei jaksa. Jo läheisyys itsessään on tärkeää monille pariskunnille. Seksiasioista puhuminen voi olla ikäihmisille hankalampaa, mutta puhuminen on ainoa Väestöliiton senioriklinikalta tukea Väestöliitto on avannut uuden klinikan, jossa senioreille annetaan tietoa, apua ja tukea seksuaalisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Klinikalla voi tavata seksuaalineuvojan ja -terapeutin, gynekologin, urologin, yleislääkärin ja psykologin. He tekevät myös tarvittaessa yhteistyötä. Senioriklinikalle voi tulla yksineläjä, leski, seurusteleva tai parisuhteessa oleva. Vastaanotolle voi tulla yksin tai yhdessä. Pariskunnasta usein toinen käy ensin vastaanotolla, minkä jälkeen toinenkin tulee mukaan. Ajanvaraus ja lisätietoja: Ajanvaraus ma pe Puhelinneuvonta ma ke hemmänkin iän seksuaalisuuteen. Myönteinen asenne seksuaalisuuteen ja iän tuomiin muutoksiin näkyy vanhuksenakin, kertoo Santalahti. Jos menneisyydessä on traumaattisia seksuaalikokemuksia, ne voivat nousta esille myös vanhuusiässä. Koskaan ei ole liian myöhäistä kertoa näistä muun muassa ammattiauttajalle. Asian käsittely voi olla avain parempaan ja vapautuneempaan yhdessäoloon puolisonkin kanssa. keino kertoa omista toiveista ja kuulla toisen toiveista sekä ratkaista ristiriitoja. Yhdessä miettien löytyy useimmiten yhteinen tapa olla intiimisti ja kokea seksuaalisuutta. Avoimuus parisuhteessa vie aina asioita eteenpäin. Miten ikääntynyt sitten kokee seksuaalisuutensa ja seksin tarpeensa? Jokaisella on omanlaisensa seksuaalihistoria ja elämänkokemukset, jotka heijastuvat myötyneen oikeus Seksuaalisuuden sammuminen tai -vaikeudet voivat kertoa parin keskinäisistä kommunikaatiovaikeuksista, käsittelemättömistä asioista tai elämäntilanteen hankaluuksista. 27 Pari&Perhe

28 Halu tallessa toimintahäiriöihin apua Vanhemmalla iällä monet sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa seksuaalista toimintakykyä heikentävästi: Vastaanotolle tulevilla miehillä ei niinkään ole huoli seksuaalisesta halusta, vaan mitä tehdä erektiohäiriöille. Miehille erektion vaikeus on ahdistavaa ja itsetuntoa kolhivaa. Naisilla esiintyy välillä halun puutetta, joka on usein yhteydessä esimerkiksi limakalvojen kuivuuteen ja yhdyntäkipuihin. Näihin kaikkiin toimintahäiriöihin niin miesten kuin naisten on mahdollista löytää apua ja keinoja, selvittää Tarja Santalahti. Aina kannattaa koettaa etsiä ratkaisuja, hän vielä lisää. Seksuaalisuuden sammuminen tai -vaikeudet voivat kertoa parin keskinäisistä kommunikaatiovaikeuksista, käsittelemättömistä asioista tai elämäntilanteen hankaluuksista. Nämäkin on hyvä pitää mielessä. Seksuaalisuus peilaa herkästi suhdetta läpi parisuhteen kaaren. Hyvä seksielämä on ikäihmisten oikeus. Asenteet ovat muuttuneet tässäkin asiassa avarammiksi, mutta vielä löytyy kummastelua ja ihmettelyä seniorien seksuaalisuudesta. Meillä on lääketieteessäkin käsite seksuaaliterveys; miksi se ei kuuluisi myös vanheneville ihmisille. Seksuaalisuus on laaja alue ja ihmiset kokevat läpi elämänsä seksuaalisuuden eri tavoin ja yksilöllisesti. Parisuhteessa seksuaalisuus saattaa aiheuttaa joskus hämmennystä etenkin elämän muutosvaiheissa, mutta luottamuksellinen keskustelu oman puolison kanssa on ensiarvoista, mistä ei tule tinkiä. On tärkeää kertoa omista ajatuksista, kuunnella toisen ajatuksia ja yhdessä löytää uusia näkökulmia. Uutuudet Väestöliiton vuosikirja 2012 Rohkeasti elämässä Väestöliiton vuosikirja 2012 on ilmestynyt. Vuosikirjassa esitellään vuoden keskeisimpiä tapahtumia ja toimintaa. Väestöliiton työn tärkeimpiä lohkoja olivat vuonna 2012 perheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, seksuaaliterveys ja monikulttuurinen yhteiskunta. Kirja sisältää 19 Väestöliiton asiantuntijoiden kirjoittamaa artikkelia ja niis- Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Vuosikirja Rohkeasti elämässä Vuosikirja Rohkeasti elämässä Toim. Jaana Syrjälä ja Ritva Åberg sä kerrotaan mm., miten vuonna 2012 käytiin myrskyisiä keskusteluja pienten lasten hoidosta. Samoin pohditaan, voisiko hedelmöityshoitolakia vuodelta 2007 muuttaa ja sijaissynnytyshoidot sallia. Perhebarometri 2012 puolestaan näyttäytyy haastavana tutkimusmatkana kahden kulttuurin liittoihin Suomessa. Kysymykseen, miten tunnistaa naisen seksuaalisen halun puutteen, haetaan vastauksia artikkelissa Halut jäissä? Nuorten seksuaalitietoja ja tiedontarvetta sekä kaltoinkohtelua käsitellään eri näkökulmista. Väestöliiton vuosikirja 2012 Rohkeasti elämässä. Jaana Syrjälä ja Ritva Åberg (toim.). Väestöliitto Tilaukset Hinta 20 euroa + toimituskulut. 28 Pari&Perhe

29 Ajankohtaista Teksti Anna Kokko Kuva Antero Aaltonen Kuinka perheystävällinen työpaikkasi on? Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa on kehitetty uusia välineitä tukemaan työpaikkojen perheystävällisyyttä ja esimiestyötä. Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla ovat osa toimivaa ja nykyaikaista työyhteisöä. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä kehittämistyötä. Toisaalta pienistäkin muutoksista voi olla suuri hyöty. Käytännön välineitä on testattu ja toteutettu yhteistyökumppaneiden Soneran ja Varman kanssa. Tulokset ovat olleet kannustavia. Jopa pienillä työajan ja työjärjestelyjen muutoksilla voidaan vaikuttaa sekä työntekijöiden että perheiden hyvinvointiin. Usein perheen ja työn yhteensovittamisen haasteet liitetään pikkulapsivaiheeseen, mutta ne eivät rajoitu ainoastaan tähän. Pienten lasten lisäksi huolenpitoa saattavat tarvita hyvin eriikäiset lapset sekä muut läheiset. Työelämän joustot voivat olla tarpeen esimerkiksi perheenjäsenen vakavan sairauden yllättäessä tai ikääntyvää omaistaan hoitavilla. Perhettä ja työntekoa eri tavoin koskevaa lainsäädäntöä, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä on koottu uusille Perheystävällinen työpaikka -verkkosivuille. Sivuston toteuttamista ovat Väestöliiton lisäksi tukeneet hankkeen päärahoittaja Työsuojelurahasto ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Sivustolla jokainen voi itse kokeilla Perheystävällisyystesterin avulla, miten hyvin omalla työpaikalla on toteutettu perheystävällisiä ratkaisuja. Työpaikan perheystävällisyydessä kyse ei ole vain työajoista ja tilannekohtaisista joustoista. Perheystävällisyys tarkoittaa myös muita työhön liittyviä järjestelyjä, esimerkiksi perhevapaita tai etätyötä. Perheystävällisellä työpaikalla on sovittu yhteiset pelisäännöt ja joustojen mahdollisuudet. Niistä myös tiedotetaan aktiivisesti. Yksilöllisten ratkaisujen ja joustojen rinnalla on huolehdittava tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta työntekijöiden kesken. Kehittämishankkeen aikana kahdessa Soneran yksikössä edistettiin muutoksia, jotka pohjautuivat henkilöstölle ja esimiehille tehdyn Perheen ja työn tasapaino -kyselyn tuloksiin. Kehittämistyön etenemistä seurattiin kevääseen 2013 asti. Pilotoinnin aikana esimiehille järjestettiin valmennusta, ja heidän vastuitaan työja perhekysymyksissä selkiytettiin. Osa-aikaisen työnteon ja lyhennetyn työajan käyttöä lisättiin. Työaikaliukuma otettiin käyttöön mahdollisuuksien mukaan, ja kesälomakäytäntöjä muutettiin niin, että perheenjäsenillä on entistä paremmat mahdollisuudet viettää yhteistä loma-aikaa. Kehittämistyöstä saatuja kokemuksia ja uusia toimivia käytäntöjä on jo alettu levittää myös muihin yksiköihin koko yrityksen tasolla. Perheystävällinen työpaikka -sivustoon voi tutustua osoitteessa Siellä voi perehtyä perheystävällisen työpaikan periaatteisiin ja esimiehen muistilistaan, lukea esimerkkejä elävästä elämästä sekä testata oman työpaikan perheystävällisyyttä. Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko, ei edes toivo eikä rakkaus, vaan tarvitsimme Perheystävällisellä Väestöliiton apua. työpaikalla on Kiitos hedelmöityshoitojen, nyt sovittu yhteiset meillä asuu Onni. pelisäännöt ja joustojen mahdollisuudet. Väestöliiton klinikat Oy on arvostettu ja Suomen suurin lapsettomuushoitoihin erikoistunut yritys. Yksilölliset palvelut ovat kohtuuhintaisia ja kaikille avoimia. Väestöliitto sosiaalisessa mediassa HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh OULU: Kiviharjuntie 11, puh TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Katso mediakortti 29 Pari&Perhe

30 Julkaisuja nuorille ja nuorten kasvattajille Murkkumanuaali tietoa ja vastauksia teinin vanhemmille Osaanko puuttua viisaalla tavalla ja tarvittaessa napakastikin teinin tekemisiin, niin että nuorelle jää tilaa kasvaa? Murrosikäisen vanhempana olo on jatkuvaa tasapainon etsimistä: miten asettaa omalle teinille sopivat rajat ja toisaalta antaa mahdollisuus kokeilla omia siipiään ensin pienemmissä asioissa ja ajan myötä yhä itsenäisemmin. Maija Lehtikangas. Hinta 25 euroa + toimituskulut. Pussauskoulu olennaiset tykkäämisvinkit Nuoren ikioma opas ihastumisen ja seu rustelun maailmassa. Se tukee tunne kasvua ja vastuullisuutta antamalla hyviä neuvoja siitä, miten asioista kan nattaa puhua ja ihastumisen jälkeen edetä. Yhdessäolon pelisäännöt on hyvä oppia ennen kuin ryhtyy seurustele maan. Pussauskoulu sopii tytöille ja pojille. Juhani Mykkänen. Hinta 25 euroa + toimituskulut. Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä Väestöliiton internetpalvelussa Eniten tietoa nuoret toivovat saavansa seksuaalisesta toiminnasta, mieheksi ja naiseksi kasvamisesta sekä raskaudesta. Tutkimus tuo uutta tietoa nuorten seksuaaliterveystiedon tarpeista sekä antaa uusia vinkkejä, mitä asioita tulisi käsitellä niin seksuaaliopetuksessa kouluissa kuin henkilökohtaisessa seksuaalineuvonnassakin. Tuija Rinkinen. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 54/2012. Hinta 28 euroa + toimituskulut. Mitä pojat todella haluavat tietää seksistä Väestöliiton Tehoa poikien seksuaaliopetukseen (PoikaS) -hankkeessa on tutkittu, mistä seurusteluja seksuaaliasioista ja millä tavoilla yläasteikäiset pojat kaipaisivat lisätietoa. Erityisesti on haluttu selvittää, mitkä seksuaaliasiat heitä ovat erityisesti askarruttaneet. Lisäksi poikia on pyydetty arvioimaan saamaansa seksuaaliopetusta. Osmo Kontula (toim.). Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 55/2012. Hinta 26 euroa + toimituskulut. Hei, mitä mulle tapahtuu? edessä muutosten murrosikä Vihkonen on vuotiaille tarkoi tettu tietopaketti oman kasvun tuek si. Se käsittelee kehon kasvua ja fyysi siä muutoksia sekä tuo esiin tunteiden merkitystä, ystävyyttä ja turvallista käyttäytymistä netissä. Vihkonen sopii hyvin jaettavaksi kouluissa. Hinta 0,80 euroa + toimituskulut. Olenko minä okei? matkalla muutosten murrosiässä Seksuaalikasvatusvihkonen on tarkoi tettu yläasteikäisille oman kasvun ja ke hityksen tueksi. Se käsittelee murrosiän kehitystä, tunteita, seurustelua ja seksiä painottaen omasta itsestä huolehtimis ta ja turvallisuutta. Vihkonen sopii hyvin jaettavaksi kouluissa. Hinta 0,80 euroa + toimituskulut. Eikö se kuulu kenellekään? rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori Kirja tarjoaa nuorten kanssa työskente leville valmiuksia seksuaalisesti kaltoinkohdellun nuoren ammatilliseen koh taamiseen. Siinä annetaan neuvoja nuo ren ja hänen perheensä auttamiseksi ja jatkohoitoon ohjaamiseksi. Kirjassa tar kastellaan myös rikosprosessin kulkua, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyä, tur vataitojen opetusta, internetin vaaroja sekä työntekijän omaa jaksamista. Pirkko Brusila, Salla Hyvärinen, Maaret Kallio, Kirsi Porras ja Tarja Sandberg. Hinta 25 euroa + toimituskulut. Kaikkien julkaisujen tilaukset 30 Pari&Perhe

31 Sata kysymystä parisuhteesta miten selvittää kuprut ja karikot? Väestöliiton parisuhdekeskuksen internetsivustolla on Kysy asiantuntijalta -palsta, jolla parisuhteensa kanssa kamppaileva saa neuvoja ja tukea pulmiinsa. Palvelussa Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat, psykologit ja pari- ja perheterapeutit, antavat tietoa ja miettivät keinoja, joilla kysyjä pääsee eteenpäin. Sata kysymystä parisuhteesta -kirjaan on koottu asiantuntijapalstan kysymyksiä ja vastauksia vuosilta Kysymykset on ryhmitelty keskeisimpien huolenaiheiden mukaan. Viime vuosina kysymykset ovat koskeneet paljolti parisuhteen kommunikaatiota, parisuhdekulttuuria ja seksiä. On kysytty, mitä S Koukussa netin keskustelupalstoihin ja seksisivuihin En pääse yli vaimoni syrjähypystä Mieheni ei tiedä, sitoutuako vai ei perheeseen Haluttomuus vetää molempien mielen mustaksi Miten saisin mieheni puhumaan? Riitelemme maailman huonoimmalla tavalla En pysty kertomaan, että haluan erota V äestöliiton Parisuhdekeskuksen internetsivustolla on Kysy asiantuntijalta -palsta, jolla parisuhteensa kanssa kamppaileva saa neuvoja ja tukea pulmiinsa. Palvelussa Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat, psykologit ja pari- ja perheterapeutit, antavat tietoa ja miettivät keinoja, joilla kysyjä pääsee eteenpäin. He tuovat tilanteeseen oman näkökulmansa, mutta viimeinen sana elämästään on kysyjällä. Asiantuntijat vinkkaavat tahoja, joista kysyjä voi tarvittaessa itse etsiä lisää apua. Kysymyksiä ovat lähettäneet niin sinkut, varatut kuin eronneetkin, eri-ikäiset naiset ja miehet, Suomesta sekä ulkomailta. ata kysymystä parisuhteesta -kirjaan on koottu asiantuntijapalstan kysymyksiä ja vastauksia vuosilta Kysymykset on ryhmitelty keskeisimpien huolenaiheiden mukaan. Viime vuosina kysymykset ovat koskeneet paljolti parisuhteen kommunikaatiota, parisuhdekulttuuria ja seksiä. On kysytty, mitä tehdä, kun unelmat eivät toteudukaan parisuhteessa. Myös erilaiset riippuvuudet huolestuttavat. Kuten elämä koostuu vaiheista ja muutoksista, niin parisuhteellakin on niitä edessään. Muutos voi olla myös parempaan päin. Tieto ja neuvonta auttavat pareja ja yksilöitä ratkaisemaan ongelmiaan sekä näkemään pulmat uudella tavalla. Kirjan tarkoitus on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään keinoja parisuhteensa vaalimiseen. Kirjasta hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät psyko- ja pariterapeutit. Väestöliitto Parisuhdekeskus Kalevankatu 16 A, PL Helsinki ISBN Helsinki 2012 Sata kysymystä parisuhteesta Parisuhdekeskus Sata kysymystä parisuhteesta tehdä, kun unelmat eivät toteudukaan parisuhteessa. Myös erilaiset riippuvuudet huolestuttavat. Kirjan tarkoitus on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään keinoja parisuhteensa vaalimiseen. Kirjasta hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät psykoja pariterapeutit. Sata kysymystä parisuhteesta. Ritva Åberg (toim.). Väestöliiton Parisuhdekeskus ISBN Tilaukset Hinta 25 euroa + toimituskulut. Uutuudet Koulutusta Seksuaalineuvojakoulutusta Syyskuussa 2013 alkaa Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan järjestämä seksuaalineuvojakoulutus, jonka laajuus on 30 opintopistettä eli se vastaa seksologian perusopintoja. Koulutukseen sisältyy 12 kolmen päivän pituista seminaaria (280 tuntia) Väestöliiton koulutustiloissa, Helsingissä. Kouluttajina toimivat Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla toimivat sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tai jonkin muun soveltuvan alan tutkinnon suorittaneille. Hakuaika mennessä. Toim. Ritva Åberg Parisuhdekeskus Seksuaaliterapiakoulutusta seksuaalineuvojille Väestöliitto järjestää seksuaaliterapiakoulutuksen seksuaalineuvojille Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa valmiudet toimia seksuaaliterapeuttina. Koulutus sisältää kaikille yhteistä lähiopiskelua 15 kahden päivän seminaaria, yhteensä 30 päivää. Lähiopetuspäiviin sisältyy 180 tuntia opetusta ja 75 tuntia ryhmätyönohjausta. Koulutukseen valittavan tulee olla sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muun soveltuvan alan ammattilainen, jolla on alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan vanhamuotoinen opistoasteen tutkinto. Hakijalla tulee olla seksuaalineuvojakoulutus tai vastaava määrä seksologian perusopintoja. Lähiopetuspäivät alkavat Väestöliiton koulutustiloissa. Hakuaika on saakka. Sisällöstä vastaava kouluttaja: Tarja Santalahti, seksologian johtava asiantuntija, kliininen seksologi (NACS) Kouluttaja: Mika Lehtonen, psyko- ja seksuaaliterapeutti Lisätiedot ja hakuohjeet: Tilaa Pari&Perhe-lehti Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen / 2013 Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 Määräaikaistilaus (12 kk) 33 Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun. Tilauksen maksaja / Vanha osoite Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2013 alkaen Vastaanottaja maksaa postimaksun Väestöliitto ry Tunnus Vastauslähetys Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Päiväys ja allekirjoitus Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden peruutat tilauksesi 31 ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen Pari&Perhe

32 32 Kaipaatko kesäkutinaa? OSTA 4 MAKSA 3* *Tarjoamme kolmen Super Dotted kondomipakkauksen ostajalle yhden pakkauksen veloituksetta. Kampanja on voimassa

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot