Lokko lamjaha -runokirjan sanasto. Lokko lamjaha -poemosko liinesko laaviba
|
|
- Heidi Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lokko lamjaha -runokirjan sanasto on suunniteltu helppokäyttöiseksi. Sanastossa ovat mukana kaikki runojen sanat aakkosjärjestyksessä, eivät runokohtaisessa järjestyksessä. Hakusanat on lihavoitu. Hakusana on siinä muodossa, jossa se runossa esiintyy. Tämän lisäksi useimmista sanoista on mukana joitakin muita muotoja. Lokko lamjaha -poemosko liinesko laaviba hin plaanimen jakkes, te douva hin lokko te rikkavel. Aro laaviba hin saare poemengo laave aro aabesibosko stelliba, naa aro poemengo stelliba. Roodibosko laave hin thuule. Roodibosko lau hin aro douva forma, so douva hin aro poemos. Tiljiboske buut laavenna hin niina vaure formi. Substantiiveista ovat mukana runoissa esiintyvien taivutettujen muotojen lisäksi yksikkö- ja monikkomuodot. Esimerkiksi bibjako biibi, mon. bibja tädin täti Adjektiiveilla on yksikössä erilliset maskuliini- ja feminiinimuodot ja monikossa yksi yhteinen muoto. esim. besko, beski, mon. beska (pieni) Verbit ovat sanastossa niissä aika- ja taivutusmuodoissa, joissa ne esiintyvät runoissa. Verbit me džaa minä menen, lähden tu džaha sinä menet, lähdet jou/joi/do džala joon/doola džana hän/se menee, lähtee, tässä myös: kulkee he/ne menevät, lähtevät, tässä myös: käyvät 1
2 A me aah h aa aah h ehako tu jou/joi/do aah h ela Aah h en Deuleha! ame aah tam aavimen abboris, mon. abborja ajosaavo, mon. ajosaave alti iego alti amengo anemoonos, mon. anemooni angali, mon. angalja angliboskero, mon. angliboskere angus, mon. angus jou/joi/do anjas apo langh to drom apre apo deulos jou/joi/do aprula aro balva aro hyösta aro niijal aro ven aro vooros aro uts o arre au! jou/joi/do aulo aulosmannos, mon. aulosmanni minä olen oletko sinä hän/se on näkemiin, jääkää hyvästi me olimme saapuvan, tulevan ahven tälläinen, sellainen tässä: ikioma aina meidän tässä: vuokko syli, syleily onkija sormi hän/se toi kulun päällä korkealla taivaalla hän/se nousee tuulessa syksyllä kesällä talvella keväällä korkealla sisään tule! hän/se tuli vihollinen jou/joi/do bah ila bah t bah talo, bah tali, mon. bah tale bah tesko bah tiba bakka, mon. bakki balamis, mon. balamija balleriina, mon. balleriini balts o, mon. balts e balva(l), mon. balvi bansa, mon. bansi bar, mon. barre barjako phuu joon/doola barjude jou/joi/do barjula joon/doola barjuna baro, bari, mon. bare barruno barvilba, mon. barvilbi joon/doola beh h ena beh h ena te lokraven joon/doola beh te benkos, mon. benki bereh, mon. bereh i bereh esko tiiji besko, beski mon. beska beskokiiro, mon. beskokiire beskosko besko bi bibjako hän/se soittaa onni onnellinen onnen onni mäki tarina balleriina sika tuuli tässä: kaari kivi kasvimaa he/ne kasvoivat, tässä: ilmaantuivat hän/se kasvaa he/ne kasvavat iso,suuri, tässä myös: mahdoton kivinen rikkaus he/ne istuvat istuvat narraamassa he/ne istuivat penkki vuosi vuodenajat pieni tässä: pienokainen pienen pieni mutta, vaan, vain tädin B me baakavaa baale baasiba me bah avaa jou/joi/do bah h ela bah ula minä leivon hiukset, tukka paiste, paahde minä soitan hän/se pyytää soi 2 biibi, mon. bibja blaato, blaati, mon. blaata blomburis, mon. blomburja täti sininen mustikka blummade kukkivat boliba, mon. bolibi bolibosko bossa, mon. bossi botnos, mon. botni maailma maailman helma pohjoinen, pohja
3 botnosko brasmos, mon. brasmi brih no, mon. brih ni brih nosko bansa bringos, mon. bringi bristime bristimes jou/joi/do broh tila bruh ka, mon. bruh ki bruuno, bruuni, mon. bruuna bultrila bussikaani, mon. bussikanja butvares buut buut ts imbaha byrjula pohjoisen lahna sade sateenkaari rinta, keuhko unohdetut tässä: kaihoisasti hän/se harjaa, harjailee puolukka ruskea kopisee piika usein monta, paljon monella kielellä alkaa dillunes dilluno, dilluni, mon. dillune dissula divises divisesko tiija divo, mon. dive do doolesko naal doolesko doori doori, mon. dorja douva dristiba dristimes drom, mon. dromme droppula hupsusti, höpsösti, hassusti höpsö näkyy päivisin päivällä jättiläinen se sen edessä sen siellä, sinne naru, nauha se rohkeus rohkeasti tie tässä: ropisee D da me daa daad, mon. daade daadesko daad daadesko daan, mon. daane daari dai, mon. daija dake dako dariboskero, mon. dariboskere dauva deh deh h os, mon. deh h i dekka, mon. dekki jou/joi/do dela deulosko deulosta Diives! diives, mon. divisi dik! jou/joi/do dikkela tämä minä annan isä isoisä isän hammas tässä, täällä, tänne äiti äidille äidin pelkuri tämä kymmenen taikina miekka hän/se antaa, tässä myös: suo taivaan taivaasta Päivää! päivä katso, kas hän/se katselee, katsoo, näkee joon/doola dikkena he/ne katsovat, näkevät dilliba, mon. dillibi hupsutus 3 dui duijes dummo, mon. dumme dummeske dummesta duural duurano, duurani, mon. duurane me džaa džaaben, mon. džaabeja džaaniba, mon. džaanibi jou/joi/do džaanila džaanimes ame džaha džaha tu džaha jou/joi/do džala me džambaa jou/joi/do džambela joon/doola džambena džambiba, mon. džambibi jou/joi/do džambidas jou/joi/do džambila joon/doola džana me džanguvaa jou/joi/do džeelo kaksi kaksin, kahdestaan selkä selkään selästä kaukaa, kaukana, kauas kaukainen minä menen, lähden matka, lähtö ymmärrys, tieto hän/se tietää tietenkin, tietysti me menemme, lähdemme mennään, lähdetään sinä menet, lähdet hän/se menee, lähtee, tässä myös: kulkee minä laulan hän/se laulaa, laulelee he/ne laulavat laulaminen, laulu hän/se lauloi hän/se laulaa he/ne menevät, lähtevät, tässä myös: käyvät minä herään hän/se meni, lähti
4 džeelo mennyt fiini bossakiiri hienohelma džeepros, mon. džeepri seepra fiino, fiina, mon. fiina hieno džeero, džeeri, mon. džeere poloinen, raukka filah ni, mon. filah ja kartano džeha tässä: sydämeen flanga, mon. flangi tuisku dželeno, dželeni, mon. dželene vihreä flangako tuiskun dželto, dželti, mon. dželte keltainen fleeda, mon. fleedi huilu dženom läpi, poikki fletta, mon. fletti letti džesko sydämen flettakiiri lettipää džesta sydämestä flinkenes sukkelasti džii, mon. džiija sydän folki väki, kansa džiiben, mon. džiibeja elämä fooros, mon. foori kaupunki džiidos, mon. džiidi džiili, mon. džilja me džiivaa jou/joi/do džiivela joon/doola džiivena džildželtos, mon. džildželti džin olento, olio, tässä: önniäinen laulu minä elän, asun hän/se elää, asuu he/ne elävät, asuvat tässä: voikukka asti, saakka foorosko foorosko džaaben foorosta fransa, mon. fransi freedos fäärdi föddibosko diives kaupungin kaupunkimatka kaupungista rimpsu, tupsu rauha valmis syntymäpäivä džin, mon. džinne džinta jou/joi/do džividas džonriba, mon. džonribi džonribosko ts oon džuklo, mon. džukle džummi, mon. džumja džurpos, mon. džurpi luku mieli hän/se eli kylvö, viljely toukokuu koira keitto, liemi tupa, mökki G gaavesko drom gau, mon. gaave glaasos, mon. glaasi glimmiboskero, mon. glimmiboskere goi, mon. goija grai, mon. graija kylätie kylä lasi kimalainen makkara hevonen E efta elle englos, mon. engli enja seitsemän vai, tai enkeli yhdeksän green jou/joi/do greevidas gres grottos, mon. grotti jou/joi/do gruopidas gruopos, mon. gruopi hevosia hän/se kaivoi, tässä myös: penkoi hevosen, hevosta tässä: luola hän/se kaivoi, kaiveli kuoppa F faarliba, mon. faarlibi fanudas faraba, mon. farabi jou/jo/doi farila feerengiiro, mon. feerengiire feeros fendides vaara tapahtui, kävi kuva hän/se piirtää, piirtelee viivoitin tässä: ratikka paremmin gruuta, mon. gruuti gruutako ts oon guduvena gulliba, mon. gullibi gullo guruh h a, mon, guruh h i guruh h aha gustengo jyvä, vilja elokuu tässä: helisyttävät karkki sokeri raha rahalla pilvien 4
5 H me h aa h aaben, mon. h aabeja me haagavaa jou/joi/do h aijas hajiba, mon. hajibi me hajudom me hajuvaa jou/joi/do h ala hamats uri, mon. hamats urja me h anjaa h anjako h anjenna h arapos, mon. h arapi hastes h eel heeros, mon. heeri heldos, mon. heldi herbos, mon. herbi h eujos, mon. h euji h ielo, h ieli, mon. h iele h ielos, mon. h ieli h ielosko ts oon hiistiba, mon. hiistibi hiles hilo jou/joi/do hin nah adas jou/joi/do hin hinbi hinko h ippi, mon. h ippija h irh il, mon. h irh ila h irh ilako ts eriba h leh ta, mon. h leh ti minä syön ruoka minä toivon hän/se söi taito minä osasin minä osaan hän/se syö, tässä myös: haukkaa mansikka minä nostan kaivon kaivoista teroitin pian, nopeasti sata sankari hedelmä yrtti tässä: kolo kylmä tässä: jäätelö tammikuu kauheus aivan, ihan koko hän/se on kadottanut hän/se on onpa onko tässä: rasia herne hernekeitto suku h oh avaha h oh h os, mon. h oh h i h oh h oske h ojado, h ojadi, mon. h ojade holluja h olva, mon. h olvi h oolo, h ooli, mon. h oole hopsiko, hopsiko, mon. hopsika horttas hortto h ou h outo diives h outo h unjula h uh juna h ujula h ukkar h ukkares h ukkarno, h ukkarni, mon. h ukkarne jou/joi/do h unjas h unjubi me h unnaa jou/joi/do h unnela h unnen! huot huupa, mon. huupi huupaha h yh h os hyösta hyöstako ts oon höija, mon. höiji höijako narrataan,valehdellaan, tässä: luikuria lasketaan jänis jänikselle vihainen housut sukka syvä hassu, hupsu oikein, oikeasti oikea, aito, tosi kuusi lauantai kuudes kuuluu kuivuvat paisuu ääneti,hiljaa hiljaa hiljainen hän/se kuuli kuulumiset minä kuulen, kuuntelen hän/se kuulee, kuuntelee kuunnelkaa, kuulkaa! pian perhe perheen kanssa kyyti syksy syyskuu pilli pillin h liepa, mon. h liepi h lotta, mon. h lotti h luutiba, mon. h luutibi viitta linna loppu I iego vastensa omin käsin h luutimes lopuksi iek yksi hoffengo pihojen innasto vain, ainoastaan hoffos, mon. hoffi piha it sama ame h oh avaha me narraamme, valehtelemme 5
6 J jak, mon. jakka jakkako jakkes jang, mon. janga jekkar silmä silmän niin, siten tuli kerran jelpakiiri, mon. jelpakirja (fem.) apulainen me jelpavaa jiiveha jiivesko jiu, mon. jiive joi (fem.) jou (mask.) just juula, mon. juuli juulako ts oon juulako juulata juuros, mon. juuri K ka kaali baaleskiiri (fem.) kaali kaalo, kaali, mon. kaale kaan kaan, mon. kaane kaari kahmos, mon. kahmi kah ni, mon. kah ja kah t, mon. kah t kah uno, kah uni, mon. kah une kai kajo kajos minä autan lumella lumen lumi hän hän juuri joulu, juhla joulukuu joulun, juhlan joulusta, juhlasta juuri kun tummatukkainen kahvi musta,tumma nyt korva minne koni kana puu kuuro minne,missä, jossa kohti tässä: kajo kakkerash ka, mon. kakkerash ki harakka kakkerash kako kamana kamana, mon. kamaja ame kamlavaha kamlavaha me kammaa harakankello kello me rakastamme rakastetaan, tässä myös: sopu saadaan minä haluan 6 jou/joi/do kangjila karrilo, karrili, mon. karrile katta kentengo kenten hin kentos, mon. kenti khaan, mon. khaane kham, mon. khamme khamjalo, khamjali, mon. khamjale khammesko khas, mon. khas khassesko hoppa, mon. khassesko hoppi khassesko ts oon khossos, mon. khossi khuuro, mon. khuure kitaros klaaro, klaari, mon. klaara klassos, mon. klassi knuutos, mon. knuuti kokares kokaro, kokari, mon. kokare komujengo komunis, mon. komuja koola koon koones hin koonesko koori koroba, mon. korobi korobata kouva jou/joi/do kouvila krajesko krajis, mon. krajisa kristalja kressude kroboosa, mon. kroboosi kroboosata krookus, mon. krookusja kukkula kukkuros, mon. kukkuri kukla, mon. kukli hän/se kampaa kiukkuinen mistä lasten lapsilla on lapsi tuoksu,haju aurinko oranssi auringon heinä, tässä myös: ruoho heinäsirkka heinäkuu kumi ori kitara kirkas, selkeä luokka kulma yksinään yksinäinen ihmisten ihminen vaatteet kuka jolla, kenellä on kenen tuolla,tuonne kori korista tuo hän/se kiistelee, riitelee keisarin keisari tässä: kiteet kihartuivat savupiippu savupiipusta krookus tässä: kukkuu tässä: käki nukke
7 kuklako kurkesko divisi kurko diives kurko, mon. kurke kutti kuuna! kuuna, mon. kuuni kuunakiiro, mon. kuunakiire joon/doola kuunavena jou/jo/doi kuunila vast kuunimen kvella, mon. kvelli kvellako L me laagavaa me lah h aa jou/joi/do lah tas lako (fem.) lam, mon. lamja lamjaha jou/joi/do latila lau, mon. laave leijonos, mon. leijoni jou/joi/do lela lenda! joon/doola lendana jou/joi/do lendidas jou/joi/do lendila lendimen lenge lesko liija, mon. liiji liijaha jou/joi/do liijila jou/joi/do liilo lilo, lili, mon. lila lindrakiiro lippos, mon. lippi loh loh anes nuken viikonpäivät sunnuntai viikko, pyhä vähän, hieman, hiukan keinu, heilu! keinu tässä: keiju, keijukainen he/ne heiluvat, keinuvat hän/se vilkuttaa hulmuten, liehuen, keinuen ilta illan minä laitan, tässä myös: teen minä löydän hän/se löysi hänen askel askelin, askeleella hän/se selaa, selailee sana leijona hän/se ottaa, saa lennä! he/ne lentävät hän/se lensi,lenteli hän/se lentää, leijailee lentävä heille hänen (mask.) viikate viikatteella hän/se niittää, niittelee hän/se otti, sai liila tässä: uniainen huuli ilo iloisesti 7 loh iba, mon. loh ibi loh ibosta joon/doola loh jana lokka, mon. lokki lokkes lokkis, mon. lokkija lokko, lokki, mon. lokke lokko lamjaha looli ts oh h akiiri loolo lipposkiiro loolo, looli, mon. loole loon, mon. loon louvo, mon. louve lulu, mon. luluja luludža, mon. luludži luludžako ts oon ilo ilosta he/ne iloitsevat, nauttivat kansi keveästi, kevyesti, helposti lokki kevyt, helppo, halpa kevyellä askeleella, kevein askelin punahameinen punahuuli punainen suola raha, tässä: ropo tässä: kukkanen kukka huhtikuu lurriboskero, mon. lurriboskere ryöväri,roisto lyijos, mon. lyiji M ma phen! maal, mon. maale maales maalesko maaluno, maaluni, mon. maalune maami, mon. mamja maan hin maan pherjana maaro, mon. maare maasila maasos maasosko maasosko ts oon mah ka, mon. mah ki mah kako kamana malah a, mon. malah i malah ka, mon. malah ki mamjako mange manh varo, manh vari, mon. manh vare mansa ääni älä sano! ystävä ystävää ystävän ystävällinen, kiltti mummo minulla on minut täyttävät leipä tässä: paukkuu pakkanen pakkasen maaliskuu kissa kissankello laukku laukku mummon minulle vaarallinen minun kanssani
8 marakni mats esko džummi mats o, mon. mats e mats obah t me meeda, mon. meedi meedata joon/doola mekkena mih tos, mon. mih ti jou/joi/do minsadas jou/joi/do minsala minsaven! mirits a, mon. mirits i mirits ako ts oon mo momulis, mon. momuja morttuno, morttuni, mon. morttune mui, mon. muije muulengo tafla muura, mon. muuri N naa ts ekkar na, naa naal naale naavimen nah imen nak, mon. nakke nakkesko fleeda natura nau, mon. naave neeres neeresta neeruno, neeruni, mon. neerune nevo, nevi, mon. neve nii(na) niijal niijalesko ts oon me niijavaa nikki nis, mon. nisja markkinat kalakeitto kala tässä: kalaonni minä hunaja hunajalta he/ne jättävät aarre hän/se muisti, muisteli hän/se muistaa, muistelee muistakaa! helmi helmikuu minun kynttilä nahkainen suu sateenkaari marja ei koskaan ei edessä, eteen eteen nimeltään hukattu, kadotettu nenä, nokka nokkahuilu luonto nimi melkein, noin vierestä läheinen uusi myös, -kin, sekä kesä kesäkuu minä niiaan pois lahja 8 numra, mon. numri nutta, mon. nutti O ofti oh ta om P paalal paale paalesko h aaben paaljos, mon. paalji paani, mon. panja joon/doola paarkade paarkiba, mon. paarkibi jou/joi/do paarkila pah os, mon. pah i pah osko pah osko ts oon pah u! pangh pangh to diives pangh to panjako ts oon panna paparuga, mon. paparugi papukaijos, mon. papukaiji parka, mon. parki parno, parni, mon. parne patrik, mon. patrija jou/joi/do peerela peerimen me pekkaa pekki pepparos, mon. peppari pesko phaal, mon. phaale phak, mon. phakka phalla! phambos, mon. phambi pharruno, pharruni, mon. pharrune numero takki useasti, usein kahdeksan ohi, ohitse jälkeen, takana taa(kse) tässä: jälkiruoka tässä: kaiku vesi he/ne kiittivät kiitos, kiitokset hän/se kiittää, kiittelee jää jään marraskuu lepää!, tässä: uinu! viisi perjantai viides lokakuu vielä tässä: perhonen papukaija puisto valkoinen, vaalea lehti hän/se putoaa vierivän minä paistan letut pippuri -nsa, -nsä veli siipi sulje! omena silkkinen
9 pheen, mon. phenja sisko raijesko herran phenjaha siskon kanssa jou/joi/do rakkila hän/se puhuu jou/joi/do phenjas hän/se sanoi rangla, mon. rangli väri me phennaa minä sanon ranjako rouvan jou/joi/do phennela pherdo hän/se sanoo, tässä myös: huikkaa täynnä rankanes rankano, rankani, mon. rankane kauniisti, nätisti kaunis, nätti joon/doola pherjana he/ne täyttävät jou/joi/do rankjadas hän/se koristeli joon/doola phirana he/ne avaavat rankjos, mon. rankji koriste me phordavaa minä puhallan me rannaa minä kirjoitan phurano tiija ennen vanhaan jou/joi/do rannela hän/se kirjoittaa phurano, phurani, mon. phurane phuuro, phuuri, mon. phuure piano piero, mon. piere piiben, mon. piibeja jou/joi/do piijas pinsardo, pinsardi, mon. pinsarde me pinsavaa pinsavehako tu pinsiba, mon. pinsibi piparkaakos, mon. piparkaaki piriba, mon. piribi plikkos, mon. plikki plikkoske jou/joi/do plokkila poemos, mon. poemi poostako mah ka praal ame praatavaha praatavaha me prastaa jou/joi/do prastila prissi prossiba vanha vanha, vanhus piano jalka juoma hän/se joi tuttu, tuttava minä tunnen tunnetko sinä tuttavuus, tunteminen piparkakku rakkaus possu possulle hän/se kerää, keräilee runo pääsiäiskissa päällä, päälle, yllä, ylle me juttelemme jutellaan, tässä myös: pakistaan minä juoksen hän/se juoksee vastaan anteeksi rannos, mon. ranni jou/joi/do ranudas jou/joi/do ranula dorja joon/doola ranuna me ranuvaa rassako tiija rat, mon. rassa ravalos, mon. ravali reet reevos, mon. reevi reevoske reevosko jou/joi/do rekkila jou/joi/do rigila riimos, mon. riimi rits, mon. rits a roi, mon. roija romani ts imb jou/joi/do roodidas roosa, mon. roosi me rouvaa me rumstravaa rupano, rupani, mon. rupane ruu, mon. ruuve rytmos kynä hän/se hyppäsi hän/se hyppii narua he/ne hyppivät minä hyppelen, hypin yöllä yö reppu suoraan kettu ketulle ketun hän/se tarjoaa, tässä: antaa hän/se vie tässä: riimi karhu lusikka romanikieli hän/se etsi ruusu minä itken minä rämistän hopeinen susi tässä: rytmi jou/joi/do puh h ela R raalal raani, mon. ranja rai, mon. raije hän/se kysyy sisällä rouva herra S saaben, mon. saabeja saajimen saaka, mon. saaki saakengo nauru nauraen, hymyillen asia asioiden 9
10 saakiba, mon. saakibi me saaknavaa saare saarenge sakko diives sakko tu sal jou/joi/do sala sametisko, mon. sametiska tässä: seikkailu minä kaipaan kaikki kaikille joka päivä jokainen sinä olet hän/se hymyilee, nauraa samettinen samnaskiiro, mon. samnaskiire nauraja, naurava, tässä: nauravainen sap, mon. sapja sar sarra sarrako tiija sarrako sasbi sasbi jekkar saste aven sastiba sasto aavimen savarja sientide siigo siivo, siivi, mon. siive sikjiboskiiri, mon. sikjiboskirja (fem.) me sikjuvaa ame sikjuvaha sikjuvaha te drabaven sikjuvaha te rakkaven sikjuvaha te reeknaven skaalos, mon. skaali skoola, mon. skooli skoolako butti, mon. skoolako buttija skoolako skoolata skoopa, mon. skoopi skorni, mon. skorja smaakade smaakigo,smaakigo, mon. smaakiga jou/joi/do smaakila käärme kuin aamu aamulla aamun olipa olipa kerran tervetuloa terveys tervetullut suitset myöhemmin varhain harmaa opettaja minä opin me opimme opitaan lukemaan opitaan puhumaan opitaan laskemaan kuppi koulu läksy koulun koulusta kaappi saapas maistuivat herkullinen, makoisa hän/se maistaa, maistelee 10 jou/joi/do smeltila So h unjula? so me sommas sonatiko, sonatiko, mon. sonatika jou/joi/do sonjadas soobi soske sou! me souvaa jou/joi/do souvela spikarnis, mon. spikarja spilliboskero, mon. spilliboskere staadi, mon. staadija staar jou/joi/do staaridas me staavaa joon/doola staavena startto diives startto stedos, mon. stedi stranna, mon. stranni ame striidavaha striidavaha strouvako piiben stryyki stukkos, mon. stukki stukkoske stunna, mon. stunni jou/joi/do sungela suunesta suuniba, mon. suunibi suuno, mon. suune suunodžaaben svaal, mon. svaalja svettos, mon. svetti jou/joi/do syyvidas hän/se sulattaa Mitä kuuluu? mitä, mikä,jota minä olin kultainen hän/se nukutti mitä tahansa miksi nuku! minä nukun hän/se nukkuu aitta ampiainen hattu, lakki, tässä: myssy neljä hän/se onki, kalasti minä kuljen, kävelen, astun he/ne kulkevat, kävelevät, astuvat torstai neljäs paikka ranta me riitelemme riidellään, tässä: toraillaan pillimehu valjaat hauki hauelle hetki hän/se haistaa, haistelee unesta unelma, haave uni tässä: unimatka kyynel pulla hän/se ompeli
11 T ta taala tafla, mon. tafli taktos tamles tamliba tamlo, mon. tamle tamlo, tamli, mon. tamle tamloko tiija tattiba tattuno, tattuni, mon. tattune tavartiina, mon. tavartiini te teelal tekka, mon. tekki jou/joi/do tenkila them, mon. themme thouvibosko doori thuu, mon. thuuja tieh h a, mon. tieh h i tiija, mon. tiiji tikno, tikni, mon. tikne til tilluno, tilluni, mon. tillune tontos, mon. tonti jou/joi/do trah tas transuris, mon. transurja trappos, mon. trappi triin triinensa tritto diives tritto me tromuvaa trystaldraagos, mon. trystaldraagi trystales trystalo ts a ts aalo, ts aali, mon. ts aale ts aariba ts aaro, mon. ts aare ja sitten, sen jälkeen pöytä tässä: tahti iltaisin hämäryys, pimeys ilta hämärä, pimeä illalla lämpö lämpöinen esiliina että alla peitto, tässä: välly hän/se harkitsee, miettii, ajattelee maa pyykkinaru savu kenkä aika pieni lisää tässä: hupsu tonttu hän/se pelkäsi lautanen rappu,porras kolme kolmisin keskiviikko kolmas minä uskallan kuperkeikka ympäri, ympäriinsä ympäri tytöllä kylläinen tässä: ruohikko lautanen 11 ts ai, mon. ts aija ts aijengo joon/doola ts akrena ts akriba, mon. ts akribi jou/joi/do ts akrila ts am, mon. ts amja ts ats es ts ats o ts au, mon. ts aave ts eer, mon. ts eere ts eere Ts eerekiiros jou/joi/do ts eerela ts eeresko ts ekan, mon. ts ekaja ts eladoin, mon. ts eladoine ame ts ellavaha ts ellavaha jou/joi/do ts ellela joon/doola ts ellena ts elliboskiiri, mon. ts elliboskirja ts enna jou/joi/do ts erdas joon/doola ts erde ts erha, mon. ts erhi ts erhengo ts eriboskero, mon. ts eriboskere (mask.) ts erjula ts etanes ts etano, ts etani, mon. ts etane ts ih ko džintaha ts ih ko, ts ih ki mon. ts ih ka ts iino, ts iini, mon. ts iine ts il, mon. ts ilja ts ilmaaro, mon. ts ilmaare ts imb, mon.ts imba me ts injom joon/doola ts innena ts innuna jou/joi/do ts insila tyttö tyttöjen he/ne peittävät peite hän/se peittää poski todella, varmasti, tässä: oikeasti totta, tosi poika talo, koti kotiin tässä: Kotiainen hän/se tekee talon, kodin otsa pääskynen me tanssimme tanssitaan, tässä myös: karkeloidaan hän/se tanssii he/ne tanssivat tanssijatar, tässä: tanssiainen kasvot hän/se teki he/ne tekivät tähti tähtien kokki kiehuu yhdessä yhteinen hyvällä mielellä, hyvällä tuulella hyvä väsynyt voi voileipä kieli minä ostin he/ne ostavat kastuvat hän/se kastelee
12 ts irikli, mon. ts irikja (fem.) lintu vah ka vaikka ts iriklo, mon. ts irikle (mask.) lintu valpenge pennuille, tässä: lapsosille jou/joi/do ts injas hän/se osti valpos, mon. valpi pentu ts oh h a, mon. ts oh h i ts oh h ako jou/joi/do ts ollidas ts oon, mon. ts oone ts orjales ts orjime(n) ts ukares ts ukaro, ts ukari, mon. ts ukare ts um, mon. ts ummi jou/joi/do ts undas me ts undom me ts uravaa ts uts o, ts uts i, mon. ts uts e jou/joi/do ts uuvela hame hameen hän/se leikkeli, leikkasi kuukausi, kuu salaa, salaisesti, tässä myös: pälyillen salainen somasti, suloisesti suloinen suukko hän/se laittoi, laitteli minä laitoin minä heitän tyhjä hän/se laittaa, tässä myös: pakkaa ame vandruvaha vandruvaha vanga, mon. vangi vangako džiili ame vangavaha vangavaha varotheeni vast, mon. vaste vasteha vaurensa vauro diives vauro jou/joi/do veevidas veevimen me matkustelemme, matkustamme matkustellaan, matkustetaan kehto kehtolaulu me tuudittelemme tuuditellaan jostakin käsi kädessä toisiaan tiistai toinen hän/se kutoi kudottu ts uuvimen laitettu, tässä: katettu veh, mon. veh h e metsä ts yöka, mon. ts yöki keittiö veh h esko metsän tsyöpos, mon. tsyöpi tu tukke tukko tukko neer tulpanos, mon. tulpani tunga, mon. tungi tunga-h liepa tungiba, mon. tungibi kauppa sinä sinulle sinun luoksesi tässä: tulppaani suru tässä: suruviitta suru jou/joi/do vela ven joon/doola vena vesti vetra vetraha me vinnavaa jou/joi/do vinnela violetos, mon. violeti hän/se tulee, tässä myös: koittaa, hiipii talvi he/ne tulevat liivit sää säällä minä voitan hän/se voittaa tässä: orvokki U undos, mon. undi undriba, mon. undribi uokaan! uts iba, mon. uts ibi uutan paaros V me vaa pitsi ihme oi voi! korkeus pariton minä tulen vojula te fanuvel vojuvehako tu issaves vooros voorosko vulla vullata vullatiko,vullatiko, mon. vullatika vuondros, mon. vuondri voi tapahtua voitko arvata kevät kevään villa villasta villainen vuode vaaguno diives maanantai vaaguno ensimmäinen vaare jauhot 12
LAAVENGO PHERDIBA SANARISTIKKO
1 TS EEREKIIROS KOTIINEN (1) LVENGO PHERDIB SNRISTIKKO T 1 talo, koti 2 laukku 3 pieni (ts eer) (mala a) (besko) 1 T Š E E R I 2 M L Ȟ K 3 B E S K O Savo lau vela Mikä sana muodostuu T Š I Ȟ K O So Ts
LAAVENGO PHERDIBA SANARISTIKKO
1. TS EEREKIIROS KOTIAINEN (1) T 1. talo, koti 2. laukku 3. pieni 2. 1. I K 3. Savo lau vela Mikä sana muodostuu So Ts eerekiiros roodela Mitä Kotiainen etsii So Ts eerekiiros hin vasteha Mitä Kotiaisella
PHUKIBA BEREȞESKO 2017 PHUUJAKO VELKIBONNA
PHUKIBA BEREȞESKO 2017 PHUUJAKO VELKIBONNA Finitiko them hin dielade aro phuuja, so hin botnosko laagako paalal iego falliba. Phuuja ȟluutavena buut saakenna, so tšalavena buuriboskiiren. Phuujako koni
Rakkibosko ta ts eeribosko pah h e Keskustelu- ja tehtäväsivut
Rakkibosko ta ts eeribosko pah h e Keskustelu- ja tehtäväsivut 1 So tu liijal aro tukko goono, Rassako reevos? Mitä sait säkkiisi, Yökettu? Vojulako Rassako reevos te aah h el divisesko reevos? Dikkaha,tenkavaha!
Reetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
Odpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko
Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi
Paritreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Language. Introduction to Finnish
Language Introduction to Finnish 123 How do I greet others in Finnish? How can I count to ten? In this chapter, you will learn about these and more. In this module, you will learn about: Alphabet Greetings
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
Harjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma
1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu
Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset
ABC kissa kävelee. A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E. kas kissa hyppelee! Kuuntelu (www.helao.fi/kats)
Kappale 1 ABC ABC kissa kävelee A B C kissa kävelee. Tikapuita pitkin taivaaseen. A B C D E kas kissa hyppelee! Kuuntelu () Kuuntele kirjan teksti ABC internetistä (äänite numero 1). 3 Suomen kielen aakkoset
Lue lapselle runo päivässä
Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää
KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun
Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja
Karita Nyqvist Täydesti tuntien runoja Täydesti tuntien Karita Nyqvist Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-283-5 Iloa ja eloa 5 6 Ajatusloitsu Anna onnen olo otsaani hivele
8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.
Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu
- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
Lapsoset ketterät kotihaasta
Helpompi kansanlauluvisa Kansanlauluvisassa on suomalaisten kansanlaulujen 1. säkeistön alkuja. Tulosta sopiva määrä säkeitä ja leikkaa suikaleiksi. Viimeisenä on vastaussivu, josta voi tarkastaa laulun
Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
Kappale 3. Hyvää ruokahalua!
Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi
Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.
Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!
Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni
JOULUISET LAULUPÄHKINÄT. Kysymykset ja vastaukset
JOULUISET LAULUPÄHKINÄT Kysymykset ja vastaukset Mikä säe kuuluu lauluun? 1 No, onkos tullut kesä a. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla. b. Eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää! c. Kun
Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi
OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
Preesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
VAURO ȞLAAGA ARO SAKKO DIIVES DŽEENJIBA KAALENGO RING TŠUUVIBOSKO PINSIBONNA
MINORITEETENGO VOLLIKBOSKIIRI 2014 VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN ABSTRAKTOS VAURO ȞLAAGA ARO SAKKO DIIVES DŽEENJIBA KAALENGO RING TŠUUVIBOSKO PINSIBONNA DŽEENJIBOSKO PAALUNO TA STARKIBA
اللغة مقدمة إلى اللغة الفنلندية
اللغة مقدمة إلى اللغة الفنلندية 123 كيف أحيي اآلخرين بالفنلندية كيف يمكنني العد إلى عشرة في هذه الوحدة يمكنك التعرف على هذا وأكثر. في هذه الوحدة سيتسنى لك التعرف على: األبجدية التحيات األيام األعداد الطعام
Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.
Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta
OMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata
H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N Piirrä oma ajorata Anna oppilaan piirtää oma ajorata itse: - Ohjaa aloittamaan kulmasta ja pitämään kynä kiinni paperissa koko ajan.
Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.
, ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
Lucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
Miten tarina päättyy? (4-6)
330203 Miten tarina päättyy? (4-6) Tavoitteet Asettaa kuvat oikeaan järjestykseen ja kertoa tarina omin sanoin. Miettiä, miten tarina mahdollisesti jatkuu. Sisältö 14 tarinaa, jokaisessa 4-6 korttia. Yhteensä
Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma
Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista
OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.
7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.
Kappale 3. Hyvää ruokahalua!
Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on neljä haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea
Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Kirjainkiemurat - mallisivu (c)
Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.
KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:
Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla
Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
Dialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen
Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui
Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
JOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan?
100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Ei helmiä sioille. Ei kannettu vesi
SANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 15 Audio - osa 1. Tulin, näin, voitin!
Oppitunti 15 Audio - osa 1 Käännä omalle kielellesi. 1 Tulin, näin, voitin! (Julius Caesar) Hän voittaa paljon. Ensimmäinen on voittaja. kortteja Voittaja hymyilee. Voittajat hymyilevät. voittaa voitan
Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn
0 Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 2 Jussi Örn 1 Mikä ja missä? Kysy parilta. Pari vastaa. - Mikä tämä on? - Se on kynä. - Mikä tuo on? - Se on tietokone. Mikä tää on? Mikä toi on? Mikä?
Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Ahneus kasaa, kuolema tasaa. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Ammuttu nuoli ja sanottu sana ei takaisin palaa.
NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
Menninkäisen majatalo
Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne
Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
SANATYYPIT JA KONSONANTIT
SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina
Taivuta alleviivattua sanaa. SANOA Minä sanon sinulle vastauksen tähän kysymykseen.
Taivuta alleviivattua sanaa. SANOA Minä sanon sinulle vastauksen tähän kysymykseen. Minä Me Sinä Te Hän He KERTOA Minä kerron jännittävän tarinan mustekaloista. Minä Me Sinä Te Hän He NUKKUA Nukun mielelläni
kiulu kieli soutaa seinä työ taulu
kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Psalmin kertosäkeitä
Psalmin kertosäkeitä Kaste Tämän päivän on Herra tehnyt Ps. 118:24. Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 852. Tuomo Nikkola 2001 Tä - män päi - vän on Her - ra teh - nyt, i - loit - kaa ja rie - muit
Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.
1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin
Pöllönkankaan verkkokohina
Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä
Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012
arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset