Rakennus- ja asuntotuotanto

Transkriptio

1 Rakentaminen 2014 Rakennus- ja asuntotuotanto 2014 maaliskuu, 1. vuosineljännes Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 4 prosenttia vuotta aiemmasta Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 6,6 miljoonalle kuutiometrille, joka on 4,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä lisääntyi samalla ajanjaksolla 16,8 prosenttia. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset, milj. m3, liukuva vuosisumma Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja. Rakennuslupia myönnettiin maaliskuussa 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin Vuoden 2014 maaliskuussa rakennuslupia myönnettiin 3,0 miljoonalle kuutiometrille. Kasvua kertyi 29,8 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 88,2 prosenttia. Kasvu selittyy pääasiassa asuinkerrostaloille myönnettyjen lupakuutioiden suurella määrällä. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 5,6 prosenttia vuoden takaiseen kuutiometrimäärään verrattuna. Uudisrakentamisen volyymi väheni maaliskuussa 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna Vuoden 2014 maaliskuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 4,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi väheni maaliskuussa 12,2 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi 2,7 prosenttia vuoden takaisesta. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi 2

3 Sisällys 1. Uudisrakentamisessa heikko suhdannetilanne...4 Myönnetyt rakennusluvat...4 Aloitetut rakennuskohteet...4 Valmistuneet rakennukset ja asunnot Asuinrakentamisen alamäki jatkuu jo kolmatta vuotta...6 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Myönnetyt rakennusluvat, 1000 m3...7 Liitetaulukko 2. Myönnetyt rakennusluvat kuukausittain, 1000 m3...7 Liitetaulukko 3. Myönnetyt rakennusluvat asunnoille, kpl...7 Liitetaulukko 4. Myönnetyt rakennusluvat maakunnittain...8 Liitetaulukko 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005= Liitetaulukko 6. Uudisrakentaminen 1. neljännes 2014*, milj. m3...8 Liitetaulukko 7. Myönnetyt rakennusluvat, milj. m3...9 Liitetaulukko 8. Aloitetut rakennukset, milj. m Liitetaulukko 9. Valmistuneet rakennukset, milj. m Liitetaulukko 10. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005= Liitetaulukko 11. Asuntotuotanto talotyypeittäin , kpl, myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset...11 Liitetaulukko 12. Asuntotuotanto talotyypeittäin , kpl, keskeneräiset ja valmistuneet rakennukset...12 Liitetaulukko 13. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtuntien jakauma, milj. tuntia...13 Kuviot Kuvio 1. Uudisrakentamisen liukuva vuosisumma, milj. m3...5 Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi, kolmen kuukauden muutos, %...6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Asuntotuotanto, liukuva vuosisumma...14 Liitekuvio 2. Liike- ja toimistorakennukset, liukuva vuosisumma...14 Liitekuvio 3. Teollisuus- ja varastorakennukset, liukuva vuosisumma...14 Liitekuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, vuosimuutos, %...15 Tietojen tarkentuminen...16 Laatuseloste: Rakennus- ja asuntotuotanto

4 1. Uudisrakentamisessa heikko suhdannetilanne Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan viime vuonna uudisrakentamisessa jatkui heikko suhdannetilanne. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä laski lähes kolme prosenttia ja rakennushankkeiden aloitukset lähes seitsemän prosenttia. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennusten kuutiomäärien lasku ei ollut enää yhtä rajua kuin edellisenä vuonna, tosin EK:n julkaisemat rakentamisen luottamus- ja suhdannebarometrit, jotka kuvaavat vuoden 2014 huhtikuun tilannetta ovat edelleen heikkoja, tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilöstön odotetaan supistuvan rakennusalalla. Myönnetyt rakennusluvat Vaikka rakentamisen heikko suhdannetilanne jatkuu, myönnettyjen rakennuslupien perusteella rakentamisen pahin alamäki näyttää taittuneen. Vuonna 2013 uudisrakennustöille myönnettiin rakennuslupa noin 37 miljoonalle kuutiometrille, mikä on kaksi ja puoli prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrän lasku tasaantui vuoden loppua kohden ja kääntyi jopa kasvuun viimeisellä neljänneksellä. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen ennakkotietojen perusteella kasvu jatkui neljän prosentin vauhtia. Asuinrakentaminen ei näytä houkuttelevan rakentajia, sillä asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä supistui viime vuonna kaikista rakennustyypeistä eniten, melkein 20 prosenttia vuodesta Ennakkotietojen perusteella näyttää kuitenkin käänne parempaan olevan käsillä, sillä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä on kääntynyt kasvuun. Kasvun taustalla ovat varsinkin pääkaupunkiseudulle kohdistuvat suuret kerrostalohankkeet, joille on myönnetty rakennuslupa vuoden alussa. Myönnetyt rakennusluvat eivät kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että hankkeet aloitettaisiin lähikuukausina. Muu kuin asuinrakentaminen piristyi hieman vuonna Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen myönnettyjen rakennuslupakuutioiden kehitys kääntyi positiiviseksi ja kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä yli viidentoista prosentin kasvuun. Heikon talouskehityksen ja säästökuurien seurauksena vapaiden toimistotilojen määrä näkyy toimistorakennuksille myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrän supistumisena. Toimistorakennuksille haettiin viime vuonna yli puolet vähemmän rakennuslupia kuutiometreissä mitattuna kuin edellisvuonna Voimakkainta kasvu oli maatalousrakennuksille myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrässä. Aloitetut rakennuskohteet Aloitettujen rakennusten kuutiomäärä on ollut laskussa vuoden 2011 lopusta, eikä käännettä ole vielä havaittavissa, sillä luvanvaraisia rakennushankkeita käynnistettiin viime vuonna noin 31 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on kuusi ja puoli prosenttia vähemmän kuin vuonna Aloituskuutioiden määrän hiipuminen on kuitenkin tasaantunut ja kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen ennakkotietojen mukaan aloituskuutiot supistuivat enää puolitoista prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennushankkeita aloitettiin noin 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja aloitettujen asuntojen kappalemäärä oli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kerrostalojen aloituksia oli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin, mutta rivi- ja ketjutalojen aloitukset tippuivat kuudenneksen edellisvuodesta. Muiden kuin asuinrakennusten uudisrakennustöiden kehitys oli viime vuonna heikkoa. Muihin kuin asuinrakennuksiin kohdistuneet uudisrakennustyöt laskivat vuoden 2013 aikana viisi prosenttia vuoden takaisesta. Voimakkaimmin laskivat toimistorakentamisen aloitukset, jotka vähenivät lähes 60 prosenttia vuoden aikana. Maatalousrakennuksia puolestaan aloitettiin rakentamaan lähes kolmannes enemmän kuin edellisvuonna ja suotuisa kehitys näyttää jatkuneen vielä alkuvuonna Maatalousrakennusten lisäksi myös julkisten palvelurakennusten aloituksia oli edellisvuotta enemmän. 4

5 Valmistuneet rakennukset ja asunnot Uudisrakennushankkeita valmistui vuoden 2013 aikana vajaa viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudisrakennuksia valmistui kaikkiaan 33 miljoonan kuutiometrin edestä. Asuinrakennuksia tästä oli 12 miljoonaa kuutiometriä. Muita kuin asuinrakennuksia valmistui vuonna 2013 reilu neljännes vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Viime vuoden vaimea talouskehitys ja vapaa toimitilakapasiteetti näkyy liike- ja toimistorakentamisen voimakkaana laskuna. Liike- ja toimistorakennuksia valmistui viime vuonna 42 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuvio 1. Uudisrakentamisen liukuva vuosisumma, milj. m3 5

6 2. Asuinrakentamisen alamäki jatkuu jo kolmatta vuotta Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan vuoden 2013 uudisrakentamisen kokonaistuotanto pysytteli lähellä edellisvuoden tasoa. Käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi supistui vuoden 2013 aikana 8,4 prosenttia vuoden takaisesta ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lasku hiipui reiluun kuuteen prosenttiin. Heikon taloustilanteen siivittämänä uudisrakentaminen on laskenut vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Viime vuoden toisesta neljänneksestä alkaen on ollut havaittavissa heikkoja signaaleja elpymisestä, kun tuotannon supistuminen on selvästi hidastunut. Rakentamisen heikko suhdannetilanne hillitsi rakennuskustannuksia, rakennuskustannusindeksi nousi vain prosentin vuodessa. Asuinrakentamisen volyymi supistui vuonna 2012 reilut 9 prosenttia, mutta viime vuonna tuotanto supistui enää 7 prosenttia. Tosin näyttää sille, että elpyminen oli vain väliaikaista, koska kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakentaminen syöksyi taas 13 prosentin laskuun. Vuoden 2013 asuinrakentamisen tuotannon kehitykseen vaikutti asuinkerrostalojen tuotannon elpyminen edellisestä vuodesta. Käynnissä oleva asuinkerrostalojen tuotanto kasvoi päättyneen 2013 vuoden aikana lähes viisi prosenttia. Tuoreimpien ennakkotietojen valossa näyttää, että kerrostalorakentamisen kehitys ei jatkunut kuluvan vuoden alussa enää yhtä suotuisana, mutta sen sijaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vapaa-ajan asuinrakentamisen tuotanto on kiihtynyt lähes kuuden prosentin kasvuun. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä alkanut liike- ja toimistorakennusten volyymin hiipuminen jatkui edelleen ja laski viime vuonna 21 prosenttia edellisestä vuodesta. Taustalla on toimistorakennusten volyymin raju lasku. Talouskasvun jäädessä hyvin pieneksi, toimistotilojen vajaakäyttö vain lisääntyy, mikä ei ainakaan rohkaise rakentamaan uusia toimistorakennuksia. Tuoreimman neljänneksen ennakkotietojen perusteella liike- ja toimistorakennusten tuotannon supistuminen näyttää hidastuneen vajaaseen 17 prosenttiin, mutta se on pääasiassa liikerakentamisen ansiota. Erityisesti liikekeskusten laajennuksia on käynnissä runsaasti, joiden ansiosta kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen käynnissä oleva tuotanto supistui enää seitsemän prosenttia kun se vielä 2013 supistui lähes 20 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi laski viime vuonna reilut 11 prosenttia. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä alkanut tuotannon alamäki näytti viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla elpyvän reippaasti, tuotanto supistui enää alle prosentin viimeisellä vuosineljänneksellä. Julkisten palvelurakennusten ja maatalousrakennusten rakentamisen volyymit ovat kehittyneet jo pitkään suotuisasti. Julkisten palvelurakennusten rakennustuotanto ylsi viime vuonna yli kolmen prosentin kasvuun ja maatalousrakennusten tuotanto kasvoi lähes 13 prosenttia. Sekä julkisen palvelurakentamisen että maatalousrakentamisen osuus koko rakentamisesta on kuitenkin kuutiometreillä mitaten vain noin viidenneksen, joten ne eivät vaikuta merkittävästi kokonaisindeksin muutokseen. Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi, kolmen kuukauden muutos, % 6

7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Myönnetyt rakennusluvat, 1000 m3 Käyttötarkoitus Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset palvelurakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset 3/2014* Vuosimuutos% 1) 1-3/2014* Vuosimuutos% 1) Liukuva vuosisumma* 1) Ennakollisen vuoden muutosprosentit on laskettu edellisen vuoden vastaavan tasoisesta ennakosta Vuosimuutos% 1) Liitetaulukko 2. Myönnetyt rakennusluvat kuukausittain, 1000 m * V V V V V X X X X Kaikki rakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset palvelurakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Maatalousrakennukset Liitetaulukko 3. Myönnetyt rakennusluvat asunnoille, kpl Käyttötarkoitus 3/2014* Vuosimuutos% 1-3/2014* Vuosimuutos% Liukuva vuosisumma* Vuosimuutos% Asunnot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset

8 Liitetaulukko 4. Myönnetyt rakennusluvat maakunnittain Maakunta Tilavuus (1000 m3) Asunnot (kpl) Vapaa-ajan asuinrakennukset (kpl) 1-3/2014* 1-3/2013* 1-3/2014* 1-3/2013* 1-3/2014* 1-3/2013* Koko maa Manner-Suomi Uusimaa Pääkaupunkiseutu Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Liitetaulukko 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005= * V V V V V X X X X Kaikki rakennukset 104,0 94,1 86,2 76,6 75,1 79,0 84,6 88,4 91,8 94,2 94,8 91,9 85,1 83,5 76,8 72,9 Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset 97,7 88,5 82,1 74,7 72,2 74,6 78,3 81,0 84,4 88,3 90,9 88,6 81,0 78,1 70,6 65,6 102,2 89,0 78,4 53,5 48,7 56,9 67,3 83,3 95,1 102,8 104,7 96,7 84,8 82,5 68,5 60,7 Liike- ja toimistorakennukset 126,6 119,5 94,5 98,7 95,3 97,2 97,5 94,9 94,6 90,0 86,2 84,9 83,7 88,5 84,1 84,9 Julkiset palvelurakennukset varasto- Teollisuus- ja rakennukset 110,2 105,7 109,3 102,4 100,6 101,1 105,2 106,6 113,3 112,6 114,3 118,8 116,1 116,3 119,4 123,5 102,1 82,0 72,7 67,6 68,7 68,0 70,5 72,6 74,9 80,5 78,7 73,5 71,3 70,3 67,1 60,2 Maatalousrakennukset 95,8 88,5 99,7 61,6 60,6 73,7 94,3 112,1 124,1 134,8 138,6 134,0 118,5 116,3 97,8 88,9 8

9 Liitetaulukko 6. Uudisrakentaminen 1. neljännes 2014*, milj. m3 Käyttötarkoitus Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset palvelurakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Myönnetyt rakennusluvat 1. nelj. 6,57 2,36 0,13 1,83 0,50 0,97 0,42 0,36 %-muutos 2013/2014 1) Aloitetut rakennukset 1. nelj. 5,06 1,86 0,11 %-muutos 2013/2014 1) Ennakollisen vuoden muutosprosentit on laskettu edellisen vuoden vastaavan tasoisesta ennakosta ,89 0,53 0,72 0,72 0, Valmistuneet rakennukset 1. nelj. 6,19 2,48 0,13 0,92 0,38 1,13 0,68 0,47 %-muutos 2013/2014 1) Liitetaulukko 7. Myönnetyt rakennusluvat, milj. m3 Vuosi ja neljännes * V Kaikki rakennukset 47,64 52,48 57,40 50,55 40,80 41,21 43,80 38,42 37,45 7,01 14,08 7,39 8,97 6,57 Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset 16,37 16,27 14,89 11,74 10,76 13,96 14,17 12,77 10,28 2,26 3,70 2,16 2,17 2,36 1,45 1,51 1,54 1,46 1,22 1,30 1,14 0,97 0,86 0,16 0,31 0,22 0,17 0,13 Liike- ja toimistorakennukset 6,13 10,38 12,53 9,19 8,71 7,10 7,19 6,58 6,93 1,23 2,41 1,39 1,91 1,83 Julkiset palvelurakennukset 2,75 2,29 2,62 3,06 3,68 3,12 2,75 3,35 3,18 0,27 1,35 0,63 0,93 0,50 Teollisuus- ja varastorakennukset 12,75 12,98 16,71 16,31 8,16 8,22 11,16 8,06 8,40 1,67 3,45 1,54 1,75 0,97 Maatalousrakennukset 4,62 5,32 5,50 5,36 5,23 4,35 4,17 3,63 5,10 0,97 1,77 0,80 1,56 0,42 9

10 Liitetaulukko 8. Aloitetut rakennukset, milj. m3 Maatalousrakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset Kaikki rakennukset Vuosi ja neljännes 3,98 11,80 2,38 5,77 1,16 14,98 42, ,23 9,97 1,92 8,20 1,16 15,10 43, ,48 15,17 2,42 12,18 1,26 13,51 51, ,54 12,54 3,08 8,52 1,14 10,57 41, ,63 6,58 2,93 5,82 0,98 9,20 31, ,73 7,90 3,08 6,42 1,16 13,59 38, ,10 8,93 2,60 6,91 1,01 12,87 38, ,91 6,88 2,65 5,75 0,83 11,63 33, ,81 6,36 3,01 4,09 0,77 10,59 30, ,46 0,88 0,46 0,83 0,09 2,13 5,13 1,33 2,66 0,99 1,24 0,29 3,83 11,13 1,14 1,68 0,80 1,19 0,24 2,67 8,45 0,88 1,14 0,76 0,83 0,14 1,96 6,15 V 0,72 0,72 0,53 0,89 0,11 1,86 5, * Liitetaulukko 9. Valmistuneet rakennukset, milj. m3 Maatalousrakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset Kaikki rakennukset Vuosi ja neljännes 3,75 9,12 2,10 6,04 1,06 14,41 38, ,93 8,15 3,44 5,61 1,04 14,70 39, ,24 11,76 1,87 8,44 1,15 15,47 45, ,35 13,59 2,44 10,87 1,25 13,61 48, ,45 10,66 2,44 8,55 1,15 9,95 38, ,81 6,97 2,51 5,80 1,09 10,58 33, ,40 6,80 3,43 5,95 1,06 12,78 35, ,09 10,92 2,97 7,25 1,01 12,51 40, ,62 6,99 2,42 4,17 0,91 12,23 32, ,76 1,57 0,37 0,95 0,14 2,90 7,20 0,65 1,75 0,48 0,88 0,23 3,32 7,90 0,73 1,22 0,92 1,12 0,26 2,66 7,58 1,47 2,44 0,65 1,22 0,27 3,35 10,18 V 0,68 1,13 0,38 0,92 0,13 2,48 6, * 10

11 Liitetaulukko 10. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100 Vuosi ja neljännes * V Kaikki rakennukset 100,0 103,9 115,7 113,4 85,7 96,9 104,0 94,1 86,2 83,1 79,6 91,5 90,6 77,8 100,0 104,6 101,7 85,5 62,9 91,4 97,7 88,5 82,1 82,1 75,0 84,6 86,9 71,5 100,0 101,1 113,2 112,8 96,5 112,1 102,2 89,0 78,4 66,7 57,6 93,8 95,4 70,6 Liike- ja toimistorakennukset 100,0 112,9 179,0 194,7 131,8 119,1 126,6 119,5 94,5 103,2 96,7 93,2 84,9 85,8 Julkiset palvelurakennukset 100,0 93,1 77,3 97,7 110,0 118,7 110,2 105,7 109,3 107,6 102,3 110,8 116,4 119,7 Teollisuus- ja varastorakennukset 100,0 101,6 134,3 157,4 102,7 75,0 102,1 82,0 72,7 71,3 69,1 76,0 74,5 65,9 Maatalousrakennukset 100,0 99,9 111,7 93,3 95,2 94,7 95,8 88,5 99,7 68,6 76,2 123,7 130,4 101,0 Liitetaulukko 11. Asuntotuotanto talotyypeittäin , kpl, myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset * V Myönnetyt luvat Asunnot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Asuinkerrostalot Aloitetut Asunnot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset

12 Liitetaulukko 12. Asuntotuotanto talotyypeittäin , kpl, keskeneräiset ja valmistuneet rakennukset * V Keskeneräiset Asunnot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Asuinkerrostalot Valmistuneet Asunnot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot

13 Liitetaulukko 13. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtuntien jakauma, milj. tuntia Korjausrakentamisen tuntien jakauma, % Ammattirakentajien työtunnit, milj. tuntia Muut rakennukset Asuinrakennukset Muu rakentaminen Korjausrakentaminen Uudisrakentaminen Yhteensä 50,4 49,6 1,5 11,1 13,3 26, ,5 57,5 1,0 10,3 11,4 22,7 2 39,6 60,5 1,0 9,8 11,3 22,1 3 41,6 58,4 1,3 10,8 10,9 23,0 4 36,8 63,2 1,5 12,3 11,7 25,5 5 43,9 56,1 0,5 9,5 11,4 21,4 6 49,4 50,7 1,5 11,4 10,2 23,0 7 46,5 53,5 1,3 11,3 11,1 23,7 8 43,4 56,6 0,9 10,9 10,9 22,8 9 46,1 54,0 1,6 14,6 12,7 29, ,5 64,5 1,0 11,4 12,3 24, ,8 57,2 0,8 7,9 8,0 16, ,9 57,1 1,3 12,4 12,2 26, ,3 57,7 1,5 10,3 9,8 21,6 2 46,3 53,7 1,3 9,7 8,8 19,9 3 45,9 54,1 1,0 11,5 11,4 23,9 4 36,5 63,5 1,3 10,4 11,8 23,6 5 34,3 65,7 1,1 11,0 11,8 23,9 6 45,0 55,1 0,7 11,6 11,0 23,4 7 37,5 62,5 1,2 12,0 10,5 23,6 8 41,2 58,8 0,4 11,0 12,4 23,8 9 41,2 58,8 1,9 12,4 14,9 29, ,8 70,2 1,5 11,0 10,7 23, ,2 59,8 0,8 8,0 8,2 16, ,7 48,4 0,9 11,7 10,5 23, ,4 60,6 1,3 10,9 6,8 19,0 2 41,0 59,0 1,4 9,0 9,5 20,0 3 41,1 58,9 0,8 11,3 9,2 21,2 4 13

14 Liitekuviot Liitekuvio 1. Asuntotuotanto, liukuva vuosisumma Liitekuvio 2. Liike- ja toimistorakennukset, liukuva vuosisumma Liitekuvio 3. Teollisuus- ja varastorakennukset, liukuva vuosisumma 14

15 Liitekuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, vuosimuutos, % 15

16 Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3 (vain suomeksi). Myönnettyjen rakennuslupien vuosimuutosten tarkentuminen 1) Tilastokuukausi 2013/ / / / / / / / / / / / / /02 Vuosimuutos,% 1. julkistus Uusin julkistus ( ) 6,0 8,1-15,7 39,5-2,0-27,6-7,2-20,4 0,2-10,3 20,4 73,4-0,3-13,7 6,2 1,1-20,3 35,3-1,8-22,9-3,8-16,2-6,4-20,7 11,6 54,4-3,5-16,2 Tarkentuminen,%-yksikköä 1) 1. julkistus viittaa ajankohtaan kun viiteajankohdan tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Tarkentuminen kuvaa ensimmäisen ja tuoreimman julkaisun vuosimuutosprosenttien erotusta. 0,2-7,0-4,6-4,2 0,2 4,7 3,4 4,2-6,6-10,4-8,8-19,0-3,2-2,5 Uudisrakentamisen volyymi-indeksin vuosimuutosten tarkentuminen 1) Tilastokuukausi 2013/ / / / / / / / / / / / / /02 Vuosimuutos,% 1. julkistus Uusin julkistus ( ) -12,8-12,1-12,1-10,5-4,2-2,1-4,1-7,7-7,0-6,0-6,0-5,5-7,5-5,8-12,5-10,8-10,3-9,0-7,4-6,8-6,2-7,7-8,0-7,5-7,9-7,1-7,9-6,5 Tarkentuminen,%-yksikköä 1) 1. julkistus viittaa ajankohtaan kun viiteajankohdan tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Tarkentuminen kuvaa ensimmäisen ja tuoreimman julkaisun vuosimuutosprosenttien erotusta. 0,3 1,3 1,8 1,5-3,2-4,7-2,1 0,0-1,0-1,5-1,9-1,6-0,4-0,7 16

17 Laatuseloste: Rakennus- ja asuntotuotanto 1. Tilastotietojen relevanssi Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen uudisrakentamisen määrää ja rakennustuotannon volyymia. Rakennuslupien sekä aloitettujen ja valmistuneiden rakennusten määräyksikköinä ovat rakennusten lukumäärä, kuutiotilavuus sekä asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa käynnissä olevan uudisrakentamisen kiinteähintaista arvoa vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakennusluvanvaraista rakentamista, jonka tuloksena syntyy uusi rakennus tai uutta tilaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista. Lisäksi uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa hyödynnetään Haahtela-kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustietojärjestelmän aineistoja. Rakennukset luokitellaan Tilastokeskuksen ylläpitämän rakennusluokituksen (Rakennusluokitus, Tilastokeskus 1994) käyttötarkoituksen mukaisiin luokkiin. Rakennus- ja asuntotuotantotilastojen tuotantoa ja tietosisältöä osaltaan ohjaa Euroopan Unionin komission asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98 ja käytetyistä muuttujista N:o 588/01. Tilastoon tuotetaan erillinen taulukko rakennuslupaa edellyttävistä muutostöistä. Tilastoon ei kuulu uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, koska näissä toimenpiteissä ei synny uudisrakentamisen määritelmän mukaista uutta tilaa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset ja laajennukset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen sitä mukaa kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa estimoitu arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Odotettavissa olevan rakennusajan estimointi perustuu tätä varten kehitettyyn malliin. Rakennushankkeen aloitusajankohta määräytyy aloitusilmoituksen perusteella. Rakennusaika ja valmistumisaika määräytyvät estimoidun, laskennallisen rakennusajan mukaan eivätkä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan. Tämä menettely parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita. Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet perusvuoden hinnoin. Kun tämä arvo suhteutetaan perusvuoden vastaavan ajanjakson vastaavaan arvoon, on tuloksena volyymi-indeksi. 3. Tilastojen oikeellisuus ja tarkkuus Aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi osa ennakollisista aloitus- ja siten myös volyymitiedoista estimoidaan. Estimointi tapahtuu korjaamalla aloitettujen rakennusten määrää korotuskertoimilla. Nämä muodostetaan laskemalla käyttötarkoitusryhmittäin edellisten vuosien keskimääräiset alipeitot. Ennakkotietojen korottaminen kohdistuu vain tilavuudeltaan alle kuutiometrin aloitettuihin rakennuksiin. Aloitettujen rakennusten osalta muutosprosentteja laskettaessa korotettuja rakennusten aloitustietoja verrataan edellisen vuoden lopullisiin lukuihin. Sen sijaan rakennusluville ja valmistuneille rakennuksille laskettavat ja julkaistavat tiedot ovat aineiston mukaisia summatietoja eikä niille ole laskettu korotuskertoimia. Ennakolliset tiedot eivät ole siten suoraan verrattavissa esimerkiksi samassa tilastossa oleviin aikaisempiin tietoihin. Viimeisimmän julkaistun kuukauden rakennuslupien rekisteröintiviiveestä johtuva alipeitto on viime vuosina ollut keskimäärin noin 15 prosenttia rakennushankkeiden tilavuudella mitattuna. Julkaisussa esitettävät muutosprosentit ovat 17

18 kuitenkin vertailukelpoisia, sillä ne lasketaan edellisen vuoden vastaavan ajankohdan ennakkotietoihin vertaamalla. Ennakollisten tietojen suurin virhelähde on lupa- ja aloitustietojen alipeitto, jota paikataan edellä kuvatulla tavalla. Menetelmän tarkkuuteen vaikuttaa aloitustietojen kertymävauhdin vuosittainen satunnaisvaihtelu. Satunnaisvaihtelua pyritään vähentämään määrittelemällä alipeiton korjauskertoimet rakennustyyppiluokittain useamman vuoden keskiarvona. Näitä kertoimia päivitetään vuosittain. Suurten rakennusten osalta alipeittoa korjataan täydentämällä aineistoa käsin eri tietolähteistä. Rakennuslupatietojen ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin tietojen tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan. 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedoista julkaistaan rakennusluvat ja uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuukausittain ja aloitukset ja valmistumiset neljännesvuosittain. Tilasto laaditaan ennakollisena noin kahdeksan viikon viiveellä. Lopulliset tilastot julkaistaan tilastoitavaa vuotta seuraavan vuoden puolivälissä. Tämän jälkeen tietoon tulleita kyseistä vuotta koskevia tietoja ei sisällytetä tilastoon. Tarkat julkaisupäivämäärät löytyvät osoitteesta 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Rakennus- ja asuntotuotanto julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla julkistamistiedotteen ja pdf-muotoisena julkaisuna kuukausittain. Tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Tilaston kuvaus sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät verkosta julkistamissivun linkkilistasta. Julkaistut ennakolliset tiedot tarkentuvat perusaineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi aina lopullisten tilastojen laadintahetkeen, tilastoitavaa vuotta seuraavan vuoden puoliväliin saakka. Tilastosta on mahdollista saada maksullisena myös tarkempia ja laajempia selvityksiä. Mikroaineisto on mahdollista saada käyttöön Väestörekisterikeskuksen kautta (maksullinen palvelu). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rakennuslupien tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta Tätä vanhempia sarjoja ei ole muunnettu nykyisen rakennusluokituksen mukaisiksi. Perusvuoteen 2005=100 pohjautuva volyymi-indeksi ja sen alasarjat on laskettu taaksepäin vertailukelpoisella tavalla vuoteen 1995 saakka. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteriaineistoon sekä Haahtela-kehitys Oy:n Talonrakennuksen kustannustietojärjestelmän aineistoon. 18

19 Rakentaminen 2014 Lisätietoja Merja Järvinen Heli Suonio Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ( alkaen ) SSN = Suomen virallinen tilasto SSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]