Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi

Transkriptio

1 Innovaatioista hyvinvointia Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi

2 Toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa huipputason innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset asiakkaiden, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan menestymiselle. Yhteiskunta Suomi on osaamisyhteiskuntana ja elinkeinoelämän toimintaympäristönä kilpailukykyinen, houkutteleva ja yrittäjyyteen kannustava. Taloudellinen kasvu yhdistyy ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin. Elinkeinoelämä Globaalisti menestyvien tieto ja viestintä-, metsä- sekä metalliklustereiden rinnalla on uusia osaamiseen perustuvia kasvualoja. Teollisuudella on keskeinen asema kansantalouden perustana. Palveluilla on kasvava merkitys työllistäjänä sekä teollisuuden lisäarvotekijänä ja uudistajana. Asiakkaat Korkeatasoinen osaaminen, jatkuva uudistuminen sekä korkea jalostusarvo ja tuottavuus varmistavat asiakkaiden kansainvälisen menestyksen. Asiakkaat muodostavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatiotoiminnan keskittymiä ja verkostoja. Asiakkaita löytyy muiltakin osaamisaloilta ja paikkakunnilta. Tekes Tekes kumppaneineen tarjoaa asiakkaille korkealaatuisen innovaatiopalvelujen kokonaisuuden. Tekes tuottaa innovaatiotoimintaan tehdyille sijoituksille parhaan mahdollisen tuoton. Arvot Hyvinvointi Näkemys Luottamus Yhteistyö Kehittyminen Päämäärät Osaamispohja vahvistuu tutkimus- ja kehitystoiminnan ansiosta Innovatiiviset kasvuyritykset menestyvät Alueet kehittyvät Innovaatiotoiminta kansainvälistyy Tuottavuus kasvaa ja elinkeinoelämä uudistuu Innovaatiotoiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia

3 Sisältö Esipuhe 4 1 Yhteenveto 6 2 Kehityksen muutosvoimat Globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu Demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys sekä arvot Kestävä kehitys Osaaminen ja sen hallinta Teknologiat muutosvoimina Verkottunut toimintatapa 16 3 Sovellusten painopisteet Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Ympäristö ja energia Terveys ja hyvinvointi Palvelut Turvallisuus Työ ja vapaa-aika 22 4 Teknologioiden painopisteet Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Nanoteknologia 27 5 Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen 28 6 Klustereiden vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet Tieto- ja viestintäklusteri Metalliklusteri Metsäklusteri Hyvinvointiklusteri Kemian ja bioklusteri Ympäristöklusteri Energiaklusteri Kiinteistö- ja rakennusklusteri Elintarvikeklusteri 46 7 Painopistevalintojen asema Tekesin strategiassa 49 LIITE Taulukot klustereiden strategisista osa-alueista 51 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

4 Esipuhe Suomen tulevaisuus on osaamisessa erityisesti osaamiseen perustuvassa elinkeinotoiminnassa, sen uudistumisessa ja kasvussa. Osaamisella on keskeinen sija niin yksityisen kuin julkisen sektorin uudistamisessa ja tuottavuuden lisäämisessä. Uudistuminen perustuu osaamisen kehittämiseen, sen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selkeisiin valintoihin. Globalisaatio on haaste elinkeinoelämällemme, mutta se on myös mahdollisuus. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää elinkeinoelämältämme jatkuvaa uudistumista. Kilpailuedun keskeisinä lähteinä ovat osaaminen ja erikoistuminen sekä tuotantokustannukset. Uudistumisessa innovaatioilla ja innovaatioympäristöllä on tärkeä merkitys. Muutokset ovat nopeita ja usein vaikutuksiltaan monitahoisia. Pitkäjänteisyys, näkemyksellisyys ja ennakoinnin merkitys korostuvat. Uusia mahdollisuuksia on tunnistettavissa asiakastarpeiden pohjalta ja haasteita ratkaistaan yhdistämällä erilaisia osaamisia. Viestinnän, vuorovaikutuksen ja verkottumisen merkitys kasvaa. Liiketoimintalähtöisyys nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja vie toimintaa innovaatiotoiminnan suuntaan. Kytkettynä liiketoimintaosaamiseen innovaatiotoiminta nopeuttaa elinkeinoelämän uudistumista. Alkavat yritykset haastetaan kasvukehitykseen, kasvuyritykset globaaliin johtajuuden tavoitteluun ja suuret yritykset uudistumaan. Liiketoimintaosaamisen tarve haastaa myös yliopistot ja korkeakoulut uudella tavalla yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Yhteiskunnastamme nousee useita vaatimuksia, joihin on vastattava. Tällaisia ovat terveydenhuollon kustannusten kasvu, työllisyys ja teollisuuden sekä julkisten palvelujen tuottavuus ja laatu. Ratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia myös globaalille liiketoiminnalle. Teknologinen osaaminen on suomalaisten vahvuus. Tämän pohjalta voimme rakentaa uusia tarvelähtöisiä innovaatioita. Teknologisen osaamisen voimme valjastaa entistä paremmin hyvinvoinnin käyttöön. Tarvitsemme yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti, tarvitsemme uudistumishenkeä sekä järjestelmien ja rakenteiden joustavuutta, tarvitsemme yrittäjyyttä sekä kannusteita yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja yksilöiden tasolla. Suomessa on hiljattain julkaistu merkittäviä raportteja kansakunnan tulevaisuudesta ja globalisaation haasteista. Tämä julkaisu ottaa huomioon aiempien raporttien suosituksia ja vie niitä käytännön toimenpiteiksi. Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tässä julkaisussa teknologia ymmärretään laajasti osaamiseksi, jota vaaditaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla suunnataan sisällöllisesti Tekesin toimintaa erityisesti teknologiaohjelmia ja muuta pitkäjänteistä panostusta Tekesin strategian päämäärien saavuttamiseksi. Teknologiaohjelmien kokonaislaajuus on vuosittain noin puoli miljardia euroa. Ne suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa hyödyntäen tiivistä vuorovaikutusta ja verkottunutta toimintatapaa kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Tämä linjaus Innovaatioista hyvinvointia, painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi on Tekesin teknologiastrategiaprosessin tuottama kuvaus niistä osaamistarpeista, joilla yhteiskunnan tulevaisuutta rakennetaan ja joihin erityisesti Tekesin käytössä olevin keinoin voidaan vastata. Muutosvoimat ovat keskeisiä linjaustyön lähtökohtia. Niitä tunnistettaessa on ollut mukana niin teollisuuden ja palvelujen strategioiden ammattilaisia kuin laajemminkin eri alojen edustajia kuten lääkäreitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja kirkon edustajia. Muutosvoimien analysoinnissa on hyödynnetty myös erilaisia kansainvälisiä verkostoja. Klustereiden ja eri toimialojen toimintaympäristöjen haasteita ja muutosmahdollisuuksia on arvioitu aktiivisessa vuorovaikutuksessa yritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. 4 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

5 Tärkeän taustan työlle muodostavat myös Tekesin johdon ja asiantuntijoiden strategia- ja hankekeskustelut, joita käydään vuosittain yli tuhat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten liiketoimintajohdon ja asiantuntijoiden kanssa. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat olleet myös Sitra, Suomen Akatemia, eri ministeriöt, Stakes, TE-keskukset ja muut alueelliset toimijat sekä Tekesiä vastaavat organisaatiot ulkomailla. Julkaisun yhteenveto kertoo lyhyesti painopistevalintamme. Julkaisu sisältää yhteenvedon lisäksi taustatietoa muutosvoimista, sovellusten ja teknologioiden painopisteiden yhteenvedot sekä yhteenvedot klustereiden analyyseistä. Viimeisessä luvussa kuvataan, miten tehdyt osaamisvalinnat täydentävät Tekesin strategisten tavoitteiden kokonaisuutta. Teknologiastrategiatyö on jatkuva prosessi. Tämän linjauksen halutaankin olevan osana julkista keskustelua Suomen tulevaisuudesta ja valinnoista. Haastamme myös muut tahot tähän keskusteluun. Työ on pohjana EU-yhteistyölle ja ehdotuksille puiteohjelman teemoiksi. Kansalliset valintamme voivat tukea EU:n tavoitteita ja toisaalta EU-tavoitteet täydentävät omia valintojamme. Kiitämme kaikkia niitä asiantuntijoita ja osaajia, jotka ovat olleet mukana prosessimme eri vaiheissa kanssamme rakentamassa tätä näkemystä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Toivomme, että yhteistyömme jatkuu yhtä rakentavana valittujen painotusten toteutuksessa ja tulevaisuuden ennakoinnissa. Tekes TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

6 1 Yhteenveto Talouskasvun toteuttamisen resurssit TALOUSKASVUN TOTEUTTAMISEN RESURSSIT henkiset resurssit tutkimus- ja kehitysinvestoinnit innovaatiot Talouskasvuun tarvitaan henkisiä resursseja, investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioita. Näiden hyödyntämisen tehokkuus riippuu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteiden joustavuudesta ja kannusteista. Talouskasvun luoma vauraus antaa puolestaan edellytykset hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle ja samalla myös ympäristöarvojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaalimiselle. Suomelle tärkeää SUOMELLE TÄRKEÄÄ globaalisuus mahdollisuutena innovaatiojärjestelmän toimivuus tuottavuus uudistuminen pitkäjänteisyys näkemyksellisyys Suomen elinkeinoelämässä on menossa voimakas rakennemuutos, kun painopiste on siirtymässä tuotantoyhteiskunnasta kohti tietämyksen ja osaamisen oppivaa yhteiskuntaa. Tavoitteena on verkottunut luova talous, joka tukeutuu monialaisuutta ja poikkiteknologisuutta suosivaan innovaatiojärjestelmään. Globalisaatiokehitys merkitsee kiihtyvää kilpailua toimintaympäristöistä, mikä edellyttää elinkeinoelämältämme strategista uudistumista. Suomi voi saavuttaa kilpailuetua vain erikoistumalla ja tuottavuutta kasvattamalla. Tässä uudistumisessa innovaatiot ja innovaatioympäristön toimivuus ovat kansallisia vahvuuksia, mutta tarvitaan myös luovuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Joustavuuden ja kannattavuuden lisäämiseksi tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Tulevaisuuden menestysmalleissa korostuvat pitkäjänteisyys ja näkemyksellisyys sekä liiketoimintaosaaminen ja sen saumaton liittäminen innovaatiotoimintaan sekä teknologian kehittäminen. Painotusten merkitys Tekes rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksikköjen haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja. Tekes kohdistaa puolet rahoituksestaan kysynnän mukaan parhaisiin ja haastavimpiin projekteihin ja toisen puolen teknologiaohjelmatoiminnan kautta sisältölinjausten mukaisiin painotusalueisiin. Tässä julkaisussa on linjattu niitä aiheita ja elinkeinoelämän alueita, joihin teknologiaohjelmatoiminta suunnataan lähivuosina. Lisäksi julkaisu linjaa niitä strategisen osaamisen alueita, joihin tutkimusrahoitusta suunnataan pitkäjänteisesti teknologiaohjelmien ulkopuolellakin. Julkaisu ja sen taustalla oleva prosessi ovat Tekesin vastaus painotuslinjauksina ja toimenpiteinä niihin haasteisiin, joita on esitetty vuoden 2004 loppupuolella käydyssä keskustelussa Suomen tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä. Tekes pyrkii viemään painopisteiden valinnan avulla keskustelun suosituksia käytäntöön omalla toiminnallaan ja vastuualueellaan. Samalla julkaisu ja sen taustatyö ovat Tekesin puheenvuoro tässä keskustelussa. Teknologiastrategiaprosessi PAINOTUSTEN MERKITYS Tekesin tavoitteiden, tehtävien ja arvojen toteuttaminen teknologiaohjelmavalinnat pitkäjänteiset tutkimuspanostukset vastaus esitettyihin haasteisiin puheenvuoro keskustelussa TEKNOLOGIASTRATEGIA- PROSESSI vuorovaikutteisuus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa kansainväliset kytkennät strategiakeskustelut yritysten kanssa Prosessin tulevaisuuden muutosvoimia luotaava osa Kehityksen muutosvoimat on laadittu kuunnellen yhteiskunnan eri alojen osaajia, näkijöitä ja vaikuttajia sosiaali- ja yhteiskuntatieteet mukaan lukien niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Painopisteiden valintoja tehtäessä työhön on kytketty mukaan elinkeinoelämän, toimialaliittojen, etujärjestöjen, hallinnon ja tutkimusyhteisöjen ammattilaisia, heidän osaamistaan ja näkemyksiään kahdenkeskisissä keskusteluissa, työpajoissa ja tekeillä olevan aineiston kommentoinnissa. Eri toimialojen tekemiä strategiajulkaisuja on lisäksi käytetty työn tausta-aineistona. Yhteistyötä on tehty myös useiden muiden toimijoiden, kuten Sitran, Suomen Akatemian, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, eri ministeriöiden ja TE-keskusten sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Eri maissa tehtyjä vastaavantyyppisien aineistojen valintoja ja painotuksia on hyödynnetty soveltuvin osin ja käytetty vertailuaineistona. Kansainvälisten strategiatoimistojen, samoin kuin OECD:n ja EU:n työtä on hyödynnetty osin suoraan ja osin Tekesin kansainvälisen verkoston jalostamana. 6 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

7 Työhön ovat suuresti vaikuttaneet suomalaisten yritysjohtajien kanssa käydyt strategiakeskustelut, joissa Tekesin asiantuntijat ja johto ovat hioneet näkemyksiään. Prosessia ja sen yhteistyökytkentöjä on kuvattu kuvassa 1. Muutosvoimat Kehitystä eteenpäin vievinä tekijöinä on tunnistettu keskeiset globaalit muutosvoimat: globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu, demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys sekä arvot, kestävä kehitys, osaaminen ja sen hallinta, teknologiat muutosvoimana sekä verkottunut toimintatapa. Nämä on kuvattu tarkemmin luvussa 2 Kehityksen muutosvoimat. Globaalisuuden haasteesta nouseva toimintaympäristökilpailu korostuu entisestään. Siinä menestyminen merkitsee tuottavuuden kohottamista ja erikoistumista ja painottumista nopeasti uudistuviin, osaamispohjaisiin ja laadukkaisiin erityistuotteisiin. Se merkitsee myös liiketoimintakonseptien muutosta ja jatkuvaa uudistumista. Innovaatioympäristöltä edellytetään tehokkuutta ja nopeaa mukautumista tilanteiden muuttuessa. MUUTOSVOIMAT globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys sekä arvot kestävä kehitys osaaminen ja sen hallinta teknologiat muutosvoimana verkottunut toimintatapa Demografisissa muutoksissa ja sosiaalisessa kehityksessä korostuvat huoltosuhteemme ja siihen kytkeytyvän terveydenhuoltomme haasteet. Huoltosuhde on haaste erityisesti hyvinvointimme taloudellisen pohjan turvaamiselle. Palvelujen tuottavuutta ja laatua on kehitettävä kokonaisuutena. Eri ikäpolvien viisas yhteistyö ja monikulttuurisuuden hyväksyminen tarjoavat vielä osin käyttämättömän voimavaran luovuudelle. Arvojen muutos etenee hitaasti yhteiskunnassa, mutta voi tapahtua pienyhteisöissä ja erillisryhmissä nopeastikin. Materiaa ja yksilöä korostavat seikat ovat vahvistuneet ja nostaneet esiin turvallisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin ja vapaa-aikaan liittyviä kysymyksiä. Tämän kehityksen vastavoimana yhteisöllisyys korostaa usein ympäristö- ja kulttuuriarvoja. Kestävä kehitys on globaaleita markkinoita luova ja muokkaava tekijä. Se merkitsee myös tuotantotekijöiden suhteellisten kustannusten muutoksia ja siten markkinamahdollisuuksia nopeille toimijoille. Se korostaa ympäristömyötäisyyttä ja ekotehokkuutta, mutta myös inhimillisyyttä ja taloudellista kestävää kasvua ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden ehdoilla. Osaaminen ja sen hallinta korostuvat, samoin korostuvat jatkuva muutosten ennakointi ja heikkojen signaalien seuranta. Näin hankittu näkemys ja johtajuus antavat perustan motivoidulle, luovalle ja pitkäjänteiselle toiminnalle sekä menestykselle. Luovuus tarvitsee tuekseen oppivaa yhteiskuntaa ja erilaisuuden hyväksymistä, arvostamista ja kunnioittamista. Teknologian merkitys kehitystä vetävänä sekä rakenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttavana tekijänä on edelleen merkittävä. Teknologia ei vaikuta vain liiketoimintaprosesseihin, KUVA 1. TEKESIN STRATEGIAN JA SISÄLTÖLINJAUSTEN VUOROVAIKUTUSKENTTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansainvälinen liiketoimintaympäristö Tekesin toiminta-ajatus, visio ja strategia Kansainvälinen ennakointi EU, USA, Kiina, Japani ja muut maat Markkinatrendit Globaalit megatrendit Teknologiatrendit Alueiden strategiat ja alueelliset teknologiastrategiat Tekesin strategian sisältölinjaukset sovellusten painopisteet teknologioiden painopisteet klustereiden strategiset osa-alueet klustereiden murroksesta ja yhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet Teknologiaohjelmat ja hankerahoitus Visiointi- ja strategiakeskustelut Yhteiskunnan arvot ja tavoitteet mm. ETLA ja Sitra Teollisuusliitot: toimialalinjaukset ja strategiat Yritykset Tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yliopistot Suomen Akatemia TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

8 vaan heijastuu myös toimintatapoihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen. Jo nyt käytössä olevilla teknologioilla on vielä merkittäviä käyttämättömiä mahdollisuuksia varsinkin toimialojen rajapinnoilla. Verkottunut toimintatapa tuo kilpailuetua toiminnalle tehokkaan ja nopean kommunikoinnin ja paikallisia erityisolosuhteista hyödyntävän verkottuneen osaamisen, liiketoiminnan ja tuotannon ansiosta. Toimintatapa luo kilpailuetua myös joustavuudellaan ja mahdollisuudellaan kytkeä arvoverkkoihin osaamista ja osaavia resursseja maailmanlaajuisesti. Valintojen merkitys liiketoimintaympäristölle VALINTOJEN MERKITYS LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖLLE klustereiden vahvat teolliset ytimet klustereiden lupaavat osa-alueet uudet yhdistelmät ja liiketoiminnat palvelut ja palvelukonseptit tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen perusteknologioiden osa-alueet sovelluksiin tähtäävät osaamisen keskittymät Valitut painopisteet ovat niitä alueita, joihin teknologiaohjelmatoimintaa ja pitkäjänteisiä panostuksia suunnataan lähivuosina. Samalla ne toteuttavat Tekesin tehtävää, visiota ja strategian päämääriä sekä ovat niiden toteuttamisen sisältölinjauksia. Tekes edistää toiminta-ajatuksensa mukaan teollisuuden ja palvelualojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Tekesin päämäärät ja valittujen painopisteiden asema Tekesin strategiassa on esitetty luvussa 6. Painopisteiden liittyminen Tekesin päämääriin ja toimintatapoihin on esitetty kuvassa 2. Painopisteiden valinnoilla pyritään saamaan aikaan seuraavia vaikutuksia eri aloilla ja eri tilanteessa oleville toimijoille: Vahvoja suomalaisia teollisia klustereita kannustetaan selkeästi haasteellisiin ja pitkäjänteisiin projekteihin, joihin voi sisältyä suuri riski. Tällä pyritään uudistamaan tuotteita, prosesseja, ratkaisuja ja liiketoimintakonsepteja ja suuntaamaan niitä tuottavuuden noston, korkean jalostusarvon ja osaamisintensiivisen toiminnan ja siten sijoituspaikkakilpailun kannalta Suomelle edullisempaan suuntaan. Kilpailuetutekijöinä nähdään osaamispohjainen erikoistuminen sekä tuotantokustannukset. Niitä klustereiden osa-alueita tai osaklustereita, joilla on parhaat kasvun ja menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa, kannustetaan kehittymään. Näitä valintoja tehtäessä ovat korostuneet asiakaslähtöisyys ja toiminnan poikkiteknologisuus. Vahvojen toimialojen tai klustereiden rajapinnassa tarvelähtöisesti syntyville uusille, suomalaisen elinkeinoelämän kannalta kiinnostaville ja vahvistuville liiketoiminta-alueille turvataan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Uusia liiketoimintoja voi syntyä myös toimialan tai teknologian murroksen seurauksena. Palvelut ja palvelukonseptit korostuvat sekä tuotteisiin liittyvinä ja niitä laajentavina että erillisinä palvelukonsepteina. Erityistä painoa on palveluliiketoimintakonseptien sekä palvelujen laadun ja tuottavuuden kehittämisessä. Palveluilla on merkitystä myös työllisyyden kannalta. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisessa hyödyntämisessä painotetaan niitä vaikutuksia, joita uusilla toimintatavoilla on tuottavuuteen, liiketoimintakonsepteihin ja työllisyyteen ja sitä kautta toiminnan rakenteisiin ja avautuviin uusiin markkinoihin. KUVA 2. TEKESIN STRATEGIA JA SISÄLTÖLINJAUKSET Globaalit muutosvoimat Globaalit klustereiden haasteet Teknologioiden painopisteet + Sovellusten painopisteet Sisältölinjaukset Tekesin päämäärät ja toimintatavat Elinkeinoelämän uudistuminen Hyvinvointi 8 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

9 KUVA 3. SOVELLUSTEN PAINOPISTEET Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Tuottavuus Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi- ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Työ ja vapaa-aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa-aikana Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut Liiketoimintalähtöisyys Perusteknologioiden pitkäjänteisen ja vakaan kehityksen turvaamisella luodaan edellytykset panostusten kohdentamiseksi asioihin, joilla on suuri merkitys talouden ja tuottavuuden kasvulle. Teknologian kehityksen rinnalla panostetaan liiketoiminnalliseen tutkimukseen ja osaamiseen sekä sen verkottamiseen nykyistä selkeämmin ja laaja-alaisemmin yritysten ja tutkimusryhmien käyttöön ja osaksi tutkimus- ja kehitysprosessia. Sovelluksiin tähtääviä osaamisen keskittymiä ja verkostoja määritellään tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille. Nämä perustuvat näkemykseen tulevaisuuden sovellusmahdollisuuksista. Keskittymät rakentavat strategista perusosaamista, mutta ne on tarkoitus kytkeä alusta alkaen sovelluksia kehittäviin yksiköihin ja yrityksiin. Näin varmistetaan aito yhteys markkinoiden tarpeeseen ja liiketoimintaosaamiseen. Sovellusten ja teknologioiden painopisteet Painopisteet on jaettu kahteen osaan: sovellusten painopisteisiin (kuva 3) ja teknologioiden painopisteisiin (kuva 4). Sovellusten painopisteet lähtevät markkinoiden tarpeista tai strategisista mahdollisuuksista. Ne on valittu markkinalähtöisesti. Teknologioiden painopisteet lähtevät niistä teknologioista, jotka kehittyvät voimakkaasti ja luovat uusia mahdollisuuksia tai uudistavat eri toimialoja ja klustereita. Painopisteiden valinnoissa ja valittujen painopisteiden sisäisissä painotuksissa korostuvat liiketoimintalähtöisyys, innovaatiot, pitkäjänteisyys ja teknologiaperustan rakentaminen. Valintoja tehtäessä lähtökohtana ovat olleet toimintaympäristön nykytilanne ja haasteet, strategiatyön aikana syntynyt näkemys kehityksen muutosvoimista ja myös heikoista signaaleista sekä niiden pohjalta tulevaisuuden mahdollisuudet kansantaloudelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle globaalisti. SOVELLUSTEN PAINOPISTEET lähtevät markkinoiden tarpeista TEKNOLOGIOIDEN PAINOPISTEET lähtevät mahdollistavista teknologioista Sovellusten painopisteet Sovellusten painopisteet (kuva 3) kohdistuvat niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, joita erityisesti suomalaisella elinkeinoelämällä on muuttuvassa globaalissa maailmassa. Painopisteissä korostuvat asiakas- ja markkinalähtöisyys ja ne perustuvat toimijoiden ja klustereiden tämänhetkiseen tilanteeseen ja tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksiin. TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

10 KUVA 4. TEKNOLOGIOIDEN PAINOPISTEET Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminta Liiketoiminnallinen uudistuminen Kasvuyritykset ja kansainvälistyminen Asiakaslähtöisyys Verkottuneen toimintamallin johtaminen Osaamisen johtaminen Palveluliiketoiminta Tieto- ja viestintäteknologia Langattomuus Laajakaistainen tietoliikenne Ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät Tietämyksen js sisällön hallinta Uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Nanoteknologia Innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit Nanoelektroniikan uudet rakenteet Nanosensorit ja aktuaattorit Bioteknologia Systeemibiologia Bioprosessiteknologia Biotieteiden ja tieto- ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia Materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta Pintojen hallinta Materiaalien muotoilu Valinnat painottuvat klustereiden ja toimialojen nopeimmin kasvaviin ja lupaavimpiin osiin ja niihin uusiin mahdollisuuksiin, joita tyypillisesti syntyy toimialojen ja klustereiden rajapinnassa. Taulukossa 1 Teollisten klustereiden strategiset osa-alueet ja julkaisun luvussa 5 Klustereiden vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet on esitetty klustereiden tilanne ja niiden kasvun kannalta merkittävimmät osa-alueet sekä klustereille tärkeät yksittäiset kehitysasiat. Kuvassa 5 on tuotu esille joukko toimialojen ja klustereiden raja-pintojen lupaavia alueita. Kaikkien sovellusten valinnoissa sisällä korostuu tieto- ja viestintäteknologia ja sen vielä osin hyödyntämättömät mahdollisuudet ja laajenevan soveltamisen vaikutus toimintatapoihin, liiketoimintaan ja rakenteisiin. Painopisteiden sisällä korostuvat myös liiketoimintalähtöisyys ja -osaaminen. SOVELLUSTEN PAINOPISTEET vahvoja klustereita uudistavat tuotteet ja liiketoimintakonseptit ympäristö ja energia terveys ja hyvinvointi palvelut turvallisuus työ ja vapaa-aika Sovellusten painopisteitä on kuusi. Yksityiskohtainen kuvaus on luvussa 3 Sovellusten painopisteet. Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit sovellusalue kohdistuu vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen. Se tarkoittaa erikoistumista kilpailukykyisiin tuotteisiin ja niihin kytkeytyviin palveluihin sekä uusiin liiketoimintamalleihin. Modernin prosessi- ja tuotantoteknologian hyödyntämisen avulla voidaan säilyttää kilpailukykyiset tuotantokustannukset. Pitkäjänteisyys, tuottavuuden lisääminen, innovaatiot sekä tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen ovat keskeisessä asemassa. Ympäristö ja energia sovellusalue kohdistuu ekotehokkaisiin ja ympäristömyötäisiin ratkaisuihin. Valinta hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnän luomaa markkinamahdollisuutta ja vastaa hyväksyttävän ja edullisen energian saannin haasteisiin. Terveys ja hyvinvointi sovellusalue kohdistuu terveydenhuollon järjestelmien tuottavuuteen, laatuun ja ihmiskeskeisyyteen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Palvelut sovellusalue kohdistuu palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen sekä uusien palveluliiketoimintojen luomiseen. Tässä keskitytään myös uusien toimintamallien kehittämiseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja panostetaan itse palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Uudet palveluliiketoiminnat voivat syntyä joko tuotteiden yhteyteen tuotteiden osaksi tai erilliseksi lisäarvopalveluiksi tai erillisinä itsenäisinä palvelukonsepteina. Turvallisuus sovellusalue kohdistuu monimutkaistuvien järjestelmien ja toimintatapojen sekä järjestelmien tietoturvallisuuden hallintaan. Valinta kohdistuu erityisesti muuttuvan ja verkottuneen toimintatavan sekä henkilöturvallisuuden laite- ja järjestelmätason markkinoihin. Työ ja vapaa-aika sovellusalueena kohdistuu toimintojen tuottaviin, luoviin ja motivoiviin ratkaisuihin, tilankäyttöön sekä vapaa-ajan viihtyvyyteen ja elämyksiin. 10 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

11 Teknologioiden painopisteet Teknologioiden painopisteiden valinnat kohdistuvat niihin teknologioiden ja osaamisten alueisiin, jotka kehittyvät edelleen ja joihin panostetaan uusien sovellusmahdollisuuksien luomiseksi (kuva 4). Kehitystyö näillä alueilla mahdollistaa uusia teknologiahyppäyksiä. Valittuja painopisteitä ovat tieto- ja viestintäteknologian, bioteknologian, materiaaliteknologian ja nanoteknologian rajatut strategiset kehittämisen alueet. Tehdyt valinnat on kuvattu lyhyesti seuraavassa ja tarkemmin perusteluineen luvussa 4 Teknologioiden painopisteet. Tieto- ja viestintäteknologiassa tavoite on, että Suomi on johtava teknologian soveltaja ja kehittäjä. Strategisina sovellusalueina ovat sulautettu älykkyys ja saumaton viestintä sekä liiketoimintaprosessi-innovaatioiden tukeminen tieto- ja viestintäteknologian avulla, työ tietämysyhteiskunnassa ja tieto- ja viestintäteknologia hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan palveluissa. Alueelta on teknologian painopisteiksi valittu laajakaistainen tietoliikenne painottuen langattomuuteen, laajakaistaiseen tietoliikenteeseen, ohjelmistointensiivisiin tuotteisiin ja järjestelmiin sekä tietämyksen ja sisällön hallintaan. Lisäksi Suomea pyritään hyödyntämään uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristönä. Bioteknologiassa tavoite on, että Suomi on merkittävä bioteknologian soveltaja ja kehittäjä. Strategisina sovellusalueina ovat terveydenhoidon sovellukset, terveyttä edistävien elintarvikkeiden turvallinen tuotanto koko liiketoimintaketjussa sekä bioteknologian ympäristö- ja luonnonvarasovellukset. Kehityssuuntina painotetaan systeemibiologiaa, bioprosessiteknologiaa sekä biotieteiden ja tieto- ja viestintäteknologian yhdistämistä. Materiaaliteknologiassa tavoite on, että Suomi on kehittäjänä ja soveltajana osaava ja lisäarvoa tuottava ominaisuuksien räätälöijä. Strategisina kehityssuuntina painotetaan materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallintaa, pintojen hallintaa ja materiaalien muotoilua. Strategisissa sovelluksissa painotetaan jalostusarvon kasvattamista, materiaalien toiminnallisuutta, älykkyyttä ja yhteensopivuutta sekä materiaalien elinkaarta. Nanoteknologiassa tavoite on, että Suomi on kehittäjänä ja soveltajana osaava ja lisäarvoa tuottava eri teknologioiden yhdistäjä. Sovellusalueina painotetaan innovatiivisia nanorakenteisia materiaaleja, nanoelektroniikan uusia rakenteita sekä nanosensoreita ja aktuaattoreita. TEKNOLOGIOIDEN PAINOPISTEET Tieto- ja viestintäteknologia langattomuus laajakaistainen tietoliikenne ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät tietämyksen ja sisällön hallinta uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Bioteknologia systeemibiologia bioprosessiteknologia biotieteiden sekä tieto- ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta pintojen hallinta materiaalien muotoilu Nanoteknologia innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit nanoelektroniikan uudet rakenteet nanosensorit ja aktuaattorit Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Liiketoimintaosaamisen haasteet nousevat yhä merkittävämpinä teknologisen osaamisen rinnalle. Alan toimijat haastetaan nykyistä tiiviimpään verkottumiseen. Liiketoimintaosaamisen valinnat on kuvattu tarkemmin luvussa 5 Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Liiketoimintaosaamisessa tavoite on, että Suomi on innovaatioiden kehittäjänä teknologisen ja liiketoimintaosaamisen yhdistäjänä maailman huipulla. Strategisina sovellusalueina panostetaan kasvuyrityksiin ja niiden kasvuun, liiketoiminnalliseen uudistumiseen ja kasvuun, kansainvälisessä kilpailuympäristössä menestyviin toimintamalleihin ja palveluliiketoimintaan. Klustereiden haasteet LIIKETOIMINTAOSAAMINEN JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN innovaatiotoiminta liiketoiminnallinen uudistuminen kasvuyritykset ja kansainvälistyminen asiakaslähtöisyys verkottuneen toimintamallin johtaminen osaamisen johtaminen palveluliiketoiminta Klustereiden haasteet on kuvattu ja kustakin klusterista on tunnistettu ne osat, joilla tulevaisuudessa on parhaat kasvun edellytykset. Nämä tunnistetut klustereiden kasvavat osat on kuvattu taulukossa 1 ja luvun 6 Klustereiden vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet kuvissa. Kyseisessä luvussa on myös kuvattu se, miten tehdyt painopisteiden valinnat liittyvät klustereihin ja liitteen taulukoista selviävät kunkin klusterin osalta ja niiden kasvualueiden tärkeimmät kehitettäväksi valitut teknologiat ja ratkaisut. Taulukossa 2 on esitetty niitä klustereiden rajapinnoilta nousevia haasteita, jotka ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Nämä klusteritarkastelussa tehdyt havainnot ovat vaikuttaneet luvuissa 3 ja 4 kuvattuihin sovellusten ja teknologian painopisteiden valintoihin ja sisältyvät niihin. Teollisten klustereiden vahvat ja usein perinteistä valmistavaa tai prosessiteollisuutta edustavat ytimet on otettu valinnoissa myös huomioon, erityisesti uudistuvia tuotteita ja liiketoimintakonsepteja koskevassa sovellusaluevalinnassa. TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

12 TAULUKKO 1. TEOLLISTEN KLUSTEREIDEN STRATEGISET OSA-ALUEET Tieto- ja viestintäklusteri langattomat tuotteet ja palvelut tietoliikennepalvelut sisältöliiketoiminta ohjelmistotuotteet tietotekniikkapalvelut instrumentit ja automaatio komponentit terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut Energiaklusteri energiankäytön ratkaisut ja palvelut energian jakeluratkaisut uusiutuvien energioiden ratkaisut ja palvelut puhtaan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän muut ratkaisut ja palvelut Ympäristöklusteri ympäristöteknologiat ja -menetelmät ympäristömyönteiset ratkaisut, prosessit ja palvelut uusiutuvien energioiden ratkaisut ja palvelut Metsäklusteri niukkaresurssiset prosessit tulevaisuuden kuitutuotteet uudet viestintä- ja pakkausratkaisut puubiomassan kokonaishyödyntäminen puutuotteiden järjestelmäkonseptit Metalliklusteri uudistuva metalli logistiikan ratkaisut koneet, laitteet ja palvelut järjestelmätoimittajat osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Kiinteistö- ja rakennusklusteri arvoverkottunut rakentamisprosessi korjausrakentamisen ja kunnossapidon palvelumallit integroidut tuotteet ja järjestelmät proaktiivinen kiinteistöpalvelu ja -omistus palvelutuotteet ja ohjelmistot Kemian ja bioklusteri energiatuotteet metsäteollisuuden ratkaisut älykkäät ja toiminnalliset materiaalit ympäristön ratkaisut terveydenhuollon sovellukset Hyvinvointiklusteri terveydenhuollon tekniikka lääkkeet ja diagnostiikka terveyttä edistävät elintarvikkeet hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet hyvinvoinnin palvelut Elintarvikeklusteri terveyttä edistävät elintarvikkeet palvelut elintarvikkeiden turvallisuus elintarvikeketjun hallinta ja kustannustehokkuus älykkäät pakkausratkaisut TAULUKKO 2. KLUSTEREIDEN MURROKSESTA JA YHTEISTYÖSTÄ NOUSEVAT LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Klusterit ja osaamiset Nousevat ja kasvavat liiketoimintamahdollisuudet Kaikki klusterit Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen Kaikki klusterit Tieto- ja viestintäklusteri mahdollistajana Innovatiiviset palveluliiketoiminnat Elintarvikeklusteri Biolääketiede Bioteknologia Materiaalit Tieto- ja viestintäklusteri Hyvinvointi ja terveys Ympäristöklusteri Materiaalit Kiinteistö- ja rakennusklusteri Tieto- ja viestintäklusteri Viihtyisä toimintaympäristö Ympäristöklusteri Energiaklusteri Metsäklusteri Ympäristölähtöiset liiketoiminnat Tieto- ja viestintäklusteri Metsäklusteri Kemian ja bioklusteri Viestintä Kemian ja bioklusteri Metalliklusteri Metsäklusteri Tieto- ja viestintäklusteri Älykkäät materiaalit 12 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

13 2 Kehityksen muutosvoimat 2.1 Globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu Maailmantalouden muutosta luonnehtii kiihtyvä informaation, ideoiden, pääomien, tavaroiden ja palvelujen virta samaan aikaan kun kulttuurivaikutteet ja inhimilliset arvot leviävät uusiin kohteisiin ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen kasvaessa. Toimintaympäristöämme muuttaa ja muokkaa samanaikaisesti kaksi voimakenttää: toisaalta jatkuva maailmanlaajuinen yhdentyminen ja toisaalta Euroopan unionin laajentuminen ja syventyminen. Maailmantalouden integraatio edistää kokonaistalouden kasvua, mutta aikaansaa myös maiden välistä kiristyvää kilpailua luvulla Suomi menestyi hyvin ja kuului nopeasti globalisoituvien maiden joukkoon, mutta nyt haaste on entistä kovempi. Suomen olisi kehityttävä entistä houkuttelevammaksi ja kilpailukykyisemmäksi ympäristöksi paitsi tuotannollisille ja liiketoiminnallisille investoinneille myös korkeatasoisille osaajille ja innovaatiotoiminnalle. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat vakaus, toimivuus, luotettavuus, korkea osaaminen ja ihmistä kunnioittavan kestävän kehityksen korostaminen. Uusi työnjako luo mahdollisuuksia Globalisaatio murtaa vanhaa kansainvälistä työnjakoa ja muovaa sitä uudenlaiseksi. Kokonaismarkkinat kasvavat, ja tuotannollinen toiminta siirtyy nopean kehityksen maihin toisaalta markkinaläheisyyden, toisaalta alhaisten työvoimakustannusten vuoksi Suomen lähialueilla Baltian maihin ja Kaakkois-Aasiassa Kiinaan, Koreaan ja Indonesiaan. Halvempien tuotantokustannusten maiden tuotannosta kaikki ei ole kuitenkaan suunnattu kehittyneiden maiden markkinoille. Mikäli länsimaihin suunnattua tuotantotoimintaa harjoitetaan edullisempien tuotantokustannusten maissa, kuluttajahinnat voivat painua alas ja kasvattaa näin täkäläistä ostovoimaa. Tässä uudessa toimintaympäristössä globalisaatio tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Suomen on löydettävä oma roolinsa ja tasapainoinen ratkaisu arvoverkkojen uudistamiselle. Markkinoilla on tarvetta erikoistuotteille, jotka edellyttävät sellaista erityisosaamista ja resursseja, joita on niukasti maailmalla. Tällaisissa tuotteissa katemarginaalit ovat yleensä suuremmat kuin massatuotteissa, ja siksi suomalaisten on mahdollista saavuttaa kilpailuetuja osaamiseen perustuvilla erikoismarkkinoilla. Globalisaatio ei kokonaan syrjäytä paikallisuutta, sillä aina on tuotannollisia aloja, joilla paikallisuus voi nousta kilpailutekijäksi. Palveluissa paikallisuus on usein kilpailuetu. Markkinat kasvavat myös lähialueilla Suomalaisille tuotteille uusia markkinoita tarjoavat erityisesti EU:n uudet jäsenmaat. Venäjän merkitys taloudellisena toimijana on vasta muotoutumassa, mutta se on joka tapauksessa kasvava markkina-alue. Suomelle sikäläisistä toimijoista saattaisi tulla kumppaneita tuotannolliseen yhteistyöhön. Venäjästä tulee Suomelle merkittävä vientimarkkina ja se saattaa nousta Suomelle merkittäväksi tuotannollisen yhteistyön kumppaniksi. EU:n alueellinen laajentuminen voimistanee sen asemaa globaalisti, ja se on jo nyt noussut merkittäväksi toimijaksi USA:n ja Kiinan rinnalle. EU:n menestymisestä yhtenäisenä alueena on vielä erilaisia näkemyksiä, mutta on selvää, että maailman blokkiutuminen jatkuu. USA tulee olemaan edelleenkin kasvun veturi, mutta Kiinan ja ylipäätänsä Kaakkois-Aasian merkitys on kasvussa. EU:n integraatio syvenee erityisesti puolustus- ja kauppapolitiikassa, ja sillä on merkitystä sekä maailmanlaajuisesti että EU:n sisällä, myös Suomen kilpailukykyyn toimintaympäristönä. Toisaalta erot EU:n sisällä syvenevät, byrokratisoitumien voi lisääntyä ja päätöksentekokyky heiketä, mikä saattaa johtaa sisäiseen hajaannukseen. Kilpailu öljyn saatavuudesta on jatkuvasti maailmanlaajuinen avainkysymys, ja kasvava energiantarve voi johtaa talouskasvuun erityisesti Venäjällä ja Lähi-idän maissa. Intiaa vetää kasvuun nouseva ohjelmistotuotanto ja muu osaamis- ja verkostopohjainen toiminta. Latinalaisen Amerikan maista Brasilialla on juuri nyt eniten vetovoimaa. Näistä maista kasvaa tulevaisuuden merkittäviä yhteistyökumppaneita. Yritystoiminnassa arvoverkot uusiutuvat Yritystoiminta organisoituu globalisaation myötä uudella tavalla, koska yritykset hakevat toiminnoilleen kokonaistaloudellisesti edullisinta sijaintia. Tuotanto ja työpaikat, erityisesti valmistavassa teollisuudessa, hakeutuvat lähelle uusia kasvavia markkinoita ja halvempien tuotantokustannusten maihin. Arvoverkot pilkkoutuvat siten, että esimerkiksi tutkimus ja tuotekehitys voivat olla USA:ssa, hallinto Suomessa ja tuotanto Kiinassa. Yritysten strategiset valinnat tulevat aina perustumaan tarjolla olevien ympäristöjen vahvuuksiin, ja ne joudutaan tekemään entistä nopeammin. Uusi kansainvälien työnjako yrityksissä ei ole suhdannekysymys, vaan se on pysyvä rakenteellinen ilmiö. Ongelmaksi globaalissa taloudessa voivat nousta suuret infrastruktuuria ylläpitävät järjestelmät, kuten sähkönjakelu, liikenne ja tiedonsiirto. Tällaisilla kompleksisilla järjestelmillä on aivan oma dynamiikkansa, ja niiden haavoittuvuus on suuri. Ja kun haavoittuvuus kasvaa, riskitkin kasvavat, joten tarve riskien hallintaan tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen lisääntyy. Kansainvälisessä taloudessa vapaasti liikkuvat pääomat hakeutuvat nopeasti sinne, missä niiden käyttö on tehokasta. Rahoitusjärjestelmien kasvava kirjo ja suorat ulkomaiset investoinnit muuttavat maailmaa nopeasti, ja pääomien liikkeillä on kasvava vaikutus kansantalouksien kehitykseen. Kansainväliset suursijoittajat ohjaavat valinnoillaan muitakin pääomavirtoja. Suotuisa innovaatioympäristö kilpailueduksi Globalisaation myötä valtioiden välinen toimintaympäristökilpailu lisääntyy. Kilpailu yritysten sijoittumisesta tulee kiristymään, mikä johtaa verotuskäytäntöjen ja sosiaalisten palvelujärjestelmien kehittämiseen. Suomi on valinnut kuten myös EU suotuisan innovaatioympäristön keskeiseksi strategiseksi systeemiseksi kilpailutekijäksi. Innovaatioympäristön dynaamisuus on tulevaisuudessa keskeinen kilpailutekijä ja julkisen sektorin hitaus siten uhka menestymiselle. TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

14 Kansallisten innovaatiojärjestelmien merkitys toimintaympäristöjen kilpailukyvyn kehittäjänä kasvaa. Eräs tämän hetken kehityssuunta onkin kansallisten ja protektionististen pyrkimysten nousu. Lisäksi kaupunki- ja kasvukeskusten rooli alkaa korostua. Valtioiden merkitys on viime aikoina monien alojen säätelijänä pienentynyt samaan aikaan kun ylikansalliset mekanismit ja blokkien väliset sopimukset yleistyvät. Suuret liittoutumat eivät kuitenkaan aina toimi, vaan niissä vaikuttavat isot pelurit saattavat joissakin tilanteissa päätyä kahdenvälisiin sopimuksiin. Ylikansallista yhteistyötä on kehitetty muun muassa ympäristö- ja ilmastoasioissa, huumeiden ja rikollisuuden torjunnassa ja kauppapolitiikassa. Yhdenmukaisia toimintaympäristöjä liiketoiminnan harjoittamiselle ei tällä tavoin kuitenkaan ole luotu, joten globaalit yritykset joutuvat sopeutumaan toimintamaissaan hyvinkin erilaisiin ehtoihin. Uudessa maailmantaloudessa myös kilpailu uudesta liiketoiminnasta on globaalia. Yrittäjyysvertailuissa Suomi sijoittuu huonosti, ja yrittäjyyden vähäisyyttä pidetään meillä toimintaympäristön rakenteellisista heikkouksista johtuvana. Vahvoja turvaverkkoja on joskus moitittu liian holhoaviksi, ne kun eivät kannusta yrittäjyyteen. Meillä Suomessa korkean teknologian muuttaminen innovaatioiksi, liiketoimintaosaamiseksi ja yrittäjyydeksi ontuu jatkuvasti, ja erityisesti meiltä puuttuu kasvuyrittäjyyttä. Jos lähivuosikymmenien väestöennuste toteutuu, korkeasti koulutetuista, varhaisessa keski-iässä olevista luovan työn osaavista tekijöistä alkaa olla pula. Tutkimus- ja kehitystyöhön pystyvien ammattilaisten vähyys voi johtaa siihen, että Suomi voi keskittyä nykyistä harvempiin osaamisalueisiin. Tilanne on haaste koko innovaatiojärjestelmällemme, ja se on myös haaste luovaa työtä tekevien jatkuvalle kouluttamiselle niin että motivointi, kannusteet ja johtaminen innostavat innovaatiotoimintaan. Ennustettu väestökehitys johtaa uudenlaiseen kulutusrakenteeseen, ja eläkeläisten merkitys myös poliittisessa päätöksenteossa saattaa lisääntyä. Eläkeläisten kulutustottumuksiin olisi vastattava käyttäjäystävällisten, aktiivisten ja myönteisyyttä herättävien palvelujen tarjonnalla. Toisaalta merkitystä on sillä, että eläkeläisillä on kertynyttä varallisuutta, mutta toisaalta myös sillä, että työelämässä toimivilla eniten ansaitsevilla ei ole kovin suurta tarvetta yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Kulutustottumuksia on muuttanut jo nyt vanhan perheinstituution osittainen hajoaminen, kun yksineläviä ja eri tavoin koostuvia uusperheitä alkaa olla entistä enemmän. Samoin koulutustason nousu, koulutetun työvoiman liikkuvuus ja monikulttuurisuus johtavat muutoksiin kulutustottumuksissa Turvahakuisuus leimaa koko yhteiskuntaa 2.2 Demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys sekä arvot Suomalaisen yhteiskunnan ikäpyramidi on 1950-luvulta alkaen muuttanut täydellisesti muotoaan. Lapsia oli aiemmin paljon ja vanhusväestöä vähän, nyt on päinvastoin. Ongelma on työikäisen väestön vähenevä osuus, kun eläkkeelle siirtyy entistä suurempia ikäluokkia. Samaan aikaan eliniän odote kasvaa, ja ennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaita kansalaisia onkin neljännes väestöstä. Arvojen tasapaino Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteilijät ovat nähneet merkkejä arvojen muuttumisesta, siirtymää kovista arvoista pehmeämpiin. Lähimmäisen kunnioitusta korostetaan, samoin painotetaan eettisiä, esteettisiä ja terveydellisiä näkökulmia ja turvallisuudentarvetta. Pehmeitä arvoja vastaan taistelee kuitenkin toinen trendi, itsekeskeisyyden ja yltiöyksilöllisyyden korostaminen. Perhearvojen tilalle on tullut uudenlainen, erilaisten viiteryhmien luoma yhteisöllisyys. Väestön polarisoituminen ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä toisaalta alueellinen eriytyminen ja toisaalta alueellinen keskittyminen jatkuvat. Toisessa ääripäässä vauraus ja varakkuus lisääntyvät, mutta toisessa ääripäässä korkean työttömyyden ja alhaisen kouluttautumisen vuoksi tietty kansanosa on vaarassa pudota tietoyhteiskunnan ja hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle. Menossa olevaa muutosta ilmentää myös teknologiauskon rinnalle noussut näkyvä teknologiakriittisyys. Ikääntyvässä yhteiskunnassa, jossa on entistä enemmän työvoiman ulkopuolella olevaa väestöä, huoltosuhteen kasvu aiheuttaa paineita hoitotyön ja muiden hyvinvointipalvelujen tuottavuudelle. Jotta tuottavuutta ei puristettaisi hoitotyön ammattilaisista, tulee kasvava tarve tehokkaampien laitteiden ja toimintatapojen kehittämiselle, missä teknologia voi tarjota aivan uudenlaisia ratkaisuja. Teknologioiden hyödyntäminen antaa lisää mahdollisuuksia ihmiskeskeisyydelle ja kokonaisuuksien hallinnalle. Työvoimasta pula, kulutustavat muuttuvat Turvallisuusseikkojen korostaminen on noussut kaikkialla keskeisen yhteiskunnallisen huomion kohteeksi, mutta tällä hetkellä on vaikeata arvioida, onko ilmiö pysyvä vai alkaako se noudattaa jotain tiettyä sykliä. Yksityisen ihmisen tarvehierarkiassa turvallisuus on yksi perustarve, jonka asemaa tuskin mikään pystyy järkyttämään. Erilaisia turvajärjestelmiä luotaessa yksityisyyden suojasta joudutaan käymään jatkuvaa keskustelua. Nyky-yhteiskunnassa turvallisuushaasteet ovat vahvasti poliittisia ja taloudellisia. Kansainvälinen terrorismi, avoimet rajat ja EU:n laajeneminen tuovat uusia ongelmia myös Euroopan sisälle. Yhteiskunnan kannalta sellaiset rikollisuuden muodot kuin rahanpesu, tiedostojen väärentäminen ja kansallisiin turvajärjestelmiin tunkeutuminen voivat vaikuttaa tukahduttavasti avoimuutta suosivaan kansainvälisyyteen ja hidastaa tietoverkkojen integrointia ja niiden hyödyntämistä. Turvahakuisuus on johtanut riskinoton ja yrittäjyyden laskuun. Nopeat muutokset kansalaisten sosiaalisissa suhteissa, arkisessa toimintaympäristössä ja koko elinympäristössä vaikuttavat turvallisuuden kokemiseen. Muutosvastarinnan hallinta ja kriisien merkitys muutosta ajavina voimina vaativat erityistä huomiota. Terveys yksilön ja yhteiskunnan yhteisvastuu Terveyteen liittyvien arvojen merkitys korostuu tulevaisuudessa erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi. Toisaalta kansainvälisenä ilmiönä on havaittavissa yksilöllisyyden, minäkeskeisyyden ja ikuisen elämän tavoittelun tarve. Lääketieteen kehittymisen myötä raihnainen vaihe ihmiselämässä lyhenee, jolloin eliniän piteneminen ja vanhusten määrän kasvu eivät välttämättä kuitenkaan johda hoidontarpeen täysimääräiseen kasvuun. Terveellisten elintapojen ja terveyden ihannointi on nousussa ylipainoisuuden lisääntymisen ja elintasosairauksien myötä. Haasteena ovat nyt terveydenhuollon teknologian innovaatiot ja niiden kustannusvaikutukset hyvinvointiin samaan aikaan kun inhimillisen kohtelun tarve kasvaa. Nopea kehitys voi tuoda mukanaan eettisiä ongelmia. Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen diagnosointi tulee entistä tärkeämmäksi, samoin toimintojen siirtäminen sairaaloista koteihin, kouluihin ja työpaikoille. Toimenpiteet ja kustannukset jakau- 14 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

15 tuvat uudella tavalla, ja vastuu oman kunnon ja terveydentilan seuraamisesta siirtyy enemmän itselle, jolloin korostuvat elintapojen ja ruokailutottumusten merkitys. Digitaalisuus ja verkostot tuovat uusimman tiedon yhtä nopeasti kaikkien ulottuville. Tavoitteeksi hyvä ja tasapainoinen elämä Vastavoimana globalisaatiolle vaikuttavat inhimilliset toiveet hyvästä elämästä samoin kuin eettisyys ja esteettisyyden arvostus. Elämän kiireisyys ja hetkellisyys ovat herättäneet voimakkaan tarpeen vapaana virtaavalle ajalle erityisesti siksi, että kokemusta täysipainoisesta elämästä on vaikea saavuttaa kun työ ja vapaa-aika on tiukkaan ohjelmoitua. Kun erityisesti vauraissa maissa kokonaisvaltaisen elämän kokeminen on vaikeutunut, elämysteollisuus on löytänyt itselleen markkinaraon. Myönteistä on, että nyt tehdään tietoisia elämäntapavalintoja, ja näihin valintoihin nivoutuvat entistä voimakkaammin myös kestävän kehityksen arvot. Tulevaisuus osoittanee, kärjistyvätkö eri väestöryhmien väliset erot arvoissa ja asenteissa. Jos niin kävisi, kasvava osa väestöstä saattaisi jättäytyä kovan talouden lainalaisuuksien ulkopuolelle. Ne jotka päättävät jaksaa työelämässä, joutuvat ratkaisemaan työn ja vapaa-ajan välisen ristiriidan. Suuri kysymys on, miten pehmeiden arvojen hyväksyminen ja jopa hyödyntäminen voisi olla globaalitaloudessa mahdollista. Yhtä suuri kysymys on, miten luodaan parhaat mahdollisuudet eri kulttuurien kohtaamiselle ja sellaiselle yhteisöllisyydelle, joka onnistuu liittämään onnistuneesti yhteen kansainvälisyyden ja paikallisen identiteetin. 2.3 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen perusajatus on, että ekologiselle kestävyydelle luodaan edellytykset sosiaalisin, kulttuurisin ja taloudellisin keinoin. Tavoitteena on sovittaa kaikki yhteiskunnallinen toiminta luonnonvarojen määräämiin puitteisiin siten, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen piiriin kuuluvilla asioilla on voimakas kytkentä hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen, inhimillisiin perusarvoihin ja asenteisiin. Sääntelyyn sopeutuminen tuo kilpailuetua Kestävä kehitys muutosvoimana vaikuttaa yhtäältä sääntelyn, toisaalta markkinavoimien kautta. Sääntely määrittää tuotannon ja tuotteiden vähimmäisvaatimukset, mutta yksittäisessä tapauksessa yritysten omistajapolitiikka voi myös suosia suurempaa ympäristömyönteisyyttä. Vaatimukset ovat kaiken aikaa kiristymässä, kun kasvavan ympäristötietoisuuden myötä poliittiset päättäjät ja myös kansalaiset ainakin äänestäjän roolissa ovat varsin halukkaita hyväksymään uusia säädöksiä. Sopeutumisessaan kestävään kehitykseen kansantaloudet eivät tietenkään ole samalla tasolla. Kehittyneissä maissa yritykset pyrkivät aidosti hoitamaan sääntelyn asettamat vaatimukset tai hakevat erityistä kilpailuetua ennakoimalla sääntelyssä tapahtuvia muutoksia ja sen kiristymistä. Maissa joissa ympäristötietoisuus on pisimmälle kehittynyt, kuluttajakysyntä luo uusia markkinoita uusille tuotteille ja nostaa ympäristömyötäisten tuotteiden kysyntää. Sääntelyn erivaiheisuus eri maissa tai sen puuttuminen voi kuitenkin aiheuttaa kilpailun vääristymistä ja hidastaa globalisaatiota. Vallitseva muutosvoima on myös raaka-aineiden ja muiden luonnonvarojen kallistuminen, mikä pakottaa vähentämään energiankäyttöä, suosimaan kierrätystä ja kehittämään luonnonvaroja säästävää tuotantoteknologiaa. Ympäristövastuu tuloksentekoon ja tuotteisiin Suuri kysymys on, miten tasapainotetaan kaksi vastavoimaa: ympäristövastuu ja taloudellisen tuloksen teko. Yrityskansalaisuusajattelu lisääntyy ja sen mukana yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen. Ennen yrityksiltä odotettiin vain taloudellista tuloksentekoa, mutta nyt yritysten ympäristövastuusta on tullut erityisen huomion kohde. Tulevaisuudessa kiihtyy myös yritysten välinen kilpailu pienenevien ikäluokkien suosiosta työnantajina, ja kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus vahvistuu. Yritysten menestystä kuvaavat mittarit tulevat monipuolistumaan, ja mukaan tulee ympäristöä, elämänlaatua ja työllisyyttä kuvaavat indeksit. Näistä tulee yrityksille vähitellen kilpailukykytekijöitä, ja ne saattavat suunnata myös julkisen talouden painopisteitä ja tavoitteita. Ympäristöasiat nivoutuvat tuotteisiin ja palveluihin. Ympäristömyötäisyys ja turvallisuus tulevat mukaan laatu- ja suoritekriteereihin, ja sitä kautta päätöksentekoon vaikuttaviksi tekijöiksi tärkeänä lisäarvona. Uudeksi käytännöksi on nousemassa periaate, joka velvoittaa aiheuttajan vastaamaan seurausvaikutuksista. Tuotannon, tuotteiden ja palvelujen kokonaisvastuu ja elinkaariajattelu lisääntyy, ja keskeiseksi käsitteeksi nousee ekotehokkuus. Edelläkävijän roolin omaksuvat yritykset ja kansantaloudet hyötyvät ympäristömyönteisyydestä silloin kun osaavat ennakoida kehityksen suunnan oikein. Lisääntyvän sääntelyn myötä myös Aasian kasvavissa kansantalouksissa alkaa syntyä ympäristötekniikan markkinat. Energiateknologiasta kehitystä vetävä voima Nykyistä merkityksellisemmiksi muutosvoimiksi nousevat energiakysymykset ja ilmastonmuutoksen torjunta. Haasteena on sopeutuminen Kioton sopimukseen ja huolehtiminen oman ympäristömme monimuotoisuudesta. Oleellista on järkevien laskelmien tarjoaminen päätöksenteon tueksi, esimerkkinä taloudellisten hyötyjen arviointi päästökaupan osalta. Nämä eri lähtökohdat olisi otettava tasapainoisesti huomioon silloin kun tehdään päätöksiä esimerkiksi kansallisista energiaratkaisuista tai liiketoimintojen sijoittamisesta. Oudot sääilmiöt ja häiriöt sähkön jakelujärjestelmissä suuntaavat energiatutkimusta siten, että huomiota kiinnitetään järjestelmien haavoittuvuuteen ja riskialttiuteen. Nämä seikat nostavat energiateknologiat kehitystä vetävän teknologian asemaan. Myös taistelu luonnonvaroista kiihtyy, ja siitä tulee samalla uhka globaalisuudelle. Puhdas vesi, puhdas energia, puhtaat elintarvikkeet ja puhdas elinympäristö alkavat nousta niukkuustekijöiksi. Teknologiapolitiikassa on omaksuttu näkemys, että uusinta tieteellistä tietoa soveltamalla ympäristöä säästävän ja luonnonvaroja aiempaa vähemmän kuluttavan teknologian kehittäminen on mahdollista. Myös kansalaiset voivat kulutuskäyttäytymisellään ja esimerkiksi kierrätystä suosimalla osallistua elinympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen ja uudistamiseen. 2.4 Osaaminen ja sen hallinta Uusin tutkimus korostaa osaamispääoman roolia tuottavuuden kasvussa samoin kuin investointien merkitystä teknologian leviämisen välineenä ja itseään vahvistavan kasvuprosessin luojana. Panostukset teknologiaan ja inhimillisen pääoman kartuttamiseen TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

16 saavat parhaimmillaan aikaan pysyvän tai ainakin pitkäaikaisen muutoksen tuottavuuden kasvuvauhdissa eikä pelkästään tuottavuuden tason tilapäistä nousua. Sosiaaliselle pääomalle globaali ulottuvuus Sosiaalisen pääoman eli ihmisten välisten yhteyksien, vuorovaikutuksen ja verkostojen merkitys kasvaa entisestään. Suomen erityinen vahvuus on ollut kansallinen sosiaalinen pääoma, koska pienissä kansantalouksissa toimijoiden väliset suhteet ja verkostot ovat kiinteämpiä, luottamukseen perustuvia ja monipuolisempia kuin suurissa kansantalouksissa. Tulevaisuudelle tärkein sosiaalinen pääoma rakentunee kuitenkin globaaleissa verkostoissa ja kansainvälisissä vuorovaikutussuhteissa, ja se on haaste myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Globaalitaloudessa osaamisen tarve syvenee tuotannollisen erikoistumisen myötä. Korkeampaa osaamista on saatava aikaan yhtä hyvin teknologiassa kuin liiketoimintaosaamisessa, eri alojen ja klustereiden toimintalogiikan hallinnassa, markkinoiden tuntemuksessa ja ansaintalogiikoiden ymmärtämisessä samoin kuin asiakassuhteiden ja muiden sosiaalisten suhteiden hoidossa, kansainvälisyydessä ja kulttuurien tuntemuksessa. Näköpiirissä oleva pitkän aikavälin väestörakenteen mullistus ja lähivuosina eteen tuleva työvoimapula vaativat yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa. Tästä syytä valmisteilla oleva esitys maahanmuuttopolitiikasta onkin tervetullut ja välttämätön uudistus, minkä toteuttaminen vaatii kansalaisten henkisen valmiuden kohentamista maahanmuuttajien kohtaamiseksi. Osaaminen on tulevaisuudessa yhä selkeämmin oppimisen osaamista. Osaamisesta saatava hyöty on entistä voimakkaammin sidoksissa asenteisiin, motiiveihin ja luovuuteen. Entistä enemmän on opeteltava yhteistyötä, viestintää ja sosiaalisia taitoja. Liiketoimintaosaaminen, tulevaisuuden ennakointi, vaihtoehtoisten trendien tunnistaminen, eri teknologioiden arviointi ja oman näkemyksen kehittäminen tulevat olemaan jatkuvan oppimisen tavoitteita. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa mittakaavaetua on pyrittävä luomaan erityisesti kansainvälisen verkottumisen kautta. Tuotannollisessa toiminnassa keskeisiä tavoitteita ovat sekä mittakaavaetu että joustavuus. Suomi on tähän saakka pystynyt tehokkaasti hyödyntämään uuden teknologian käyttöönottoa ja levittämistä. Eturintamassa pysyminen vaatii kuitenkin väistämättä alan kansainvälistä seurantaa, omien panostusten lisäämistä ja teknologian laajamittaisempaa ja syvällisempää soveltamista. 2.5 Teknologiat muutosvoimina Huipputietämys ja ammattitaidot rinnakkain Osaamisen jatkuva uudistaminen nopeasti muuttuvia ja kehittyviä elinkeinoelämän tarpeita varten vaatii Suomeakin luomaan rakenteita, jotka tukevat huippuosaamista. Samaan aikaan on pidettävä huolta ammatillisesta osaamisesta ja käden taidoista. Koulutuksen ja tutkimuksen uudistuksessa on tähdättävä avoimeen ja kannustavaan järjestelmään, joka pystyy vastaamaan jatkuvan oppimisen haasteeseen. Osaamistarpeissa ja vastaavasti työvoimatarpeissa tulee tapahtumaan jatkuvasti nopeita rakenteellisia muutoksia. Työmarkkinat jakautuvat yhtäältä globaaleihin ja toisaalta kansallisiin markkinoihin. Globaalien markkinoiden houkuttelevuus kasvaa niin, että ne vievät lahjakkaimmat, koulutetuimmat ja kansainvälisimmät resurssit. USA on huippuyliopistojensa ansiosta pitkään ollut akateemisten kansalaisten kouluttajana maailman kärkimaa laadukkaassa huippuopetuksessa, ei vähiten siksi että sinne on aina hakeutunut runsaasti lahjakasta aineista myös muualta maailmasta. Suomessa ja muualla Euroopassa tehdyt investoinnit korkeampaan opetukseen eivät ole tätä etumatkaa pystyneet kuromaan umpeen. Meillä Suomessa yliopistojen ja korkeakoulujen strategiat kaipaavat selkiyttämistä. Poikkiteknologisuus, monitieteisyys ja erityisesti teknologioiden rajapintojen hallinta tulevat olemaan tärkeitä osaamisalueita ja uusien mullistavien innovaatioiden lähteitä. Integroivalle, linkittävälle, välittävälle ja verkottavalle osaamiselle alkaa olla kasvavaa kysyntää. Suomen vetovoima vaatii lisää vahvistusta Työvoiman ja erityisesti korkeasti koulutetun väestönosan liikkuvuus maasta toiseen lisääntyy nopeasti. Suomelle suuri haaste on saada lahjakkaimmat pysymään täällä ja saada korkeasti koulutettuja muuttamaan tänne. Suomeen pitäisi synnyttää luovuutta, lahjakkuutta ja osaamista suosivat työmarkkinat. Koulutusohjelmin osallistuvia olisi rohkaistava yrittäjyyteen ja henkilökohtaiseen sitoutumiseen. Teknologioiden merkitys edelleenkin kehitystä vetävinä tekijöinä on merkittävä Se tulee esille paitsi uusien liiketoimintamahdollisuuksien muodossa, niin myös heijastumina toimintatapoihin, liiketoimintaprosesseihin ja rakenteisiin sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen. Jo nyt käytössä olevilla teknologioilla on vielä merkittävää hyödyntämispotentiaalia. Erityisesti sovellusmahdollisuuksia löytyy klustereiden rajapinnoilta teknologioita yhdistämällä. Kehitystä vetävinä teknologioina nähdään tieto- ja viestintä-, biosekä materiaaliteknologiat. Viimeisimpänä sinne on nousemassa ja noussutkin nanoteknologia. Nanoteknologian merkitys on erityisesti yhdistävänä teknologiana. Sen voima on mittakaavassa ja sen sovellukset haastavat erityisesti teknologioiden yhdistämisen ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Omalla tavallaan kestävän kehityksen vetäminä sinne nousevat myöskin energian ja ympäristön teknologiat. Niiden merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Teknologiaa ja sen merkitystä on käsitelty vahvasti muualla raportissa luku 4 Teknologian painopisteet joten tässä ei ole niitä käsitelty tarkemmin. 2.6 Verkottunut toimintatapa Maailmantalouden kehitykselle ovat olleet ominaista toisiaan seuraavat pitkät aallot, joita ovat vyöryttäneet yhteiskunnalliset murrokset. Nyt vauhti on kiihtynyt ja syklit lyhentyneet. Tietoyhteiskunnan jälkeen seuraavaksi vaiheeksi uumoillaan ekoyhteiskuntaa, jolle olisi leimallista bioteknologia. Sen jälkeisessä fuusioyhteiskunnassa vallitsisi symbioottinen yhteys niin että yhtä ja samaa teknologiaa sovellettaisiin eri yhdistelminä. Yhteiskunnasta tulee järjestelmien verkko Tulevaisuudessa syntyy suuria järjestelmäkokonaisuuksia, kun teknologioiden rajapinnat hämärtyvät, teollisuusalojen rajat madaltuvat ja eri toimialat ikään kuin ajautuvat toistensa sisään. Myös elinkeinoelämä ja koko yhteiskuntarakenne muuttuu verkottuneeksi kokonaisuudeksi. Teknologiakeskeisyydestä siirrytään sisältökeskeiseen kehittämiseen. Näin välineiden itseisarvo pienenee, kun sisältö, käyttö ja käytettävyys korostuvat. Tällöin järjestelmien välinen integrointi on entistä tärkeämpää. 16 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

17 Suomen mahdollisuudet teknologian siirtämisessä ja kehittämisessä ovat merkittävät, mutta tämä ei enää riitä. Suomi on kuulunut niihin pieniin ja suhteellisen avoimiin talouksiin, jotka yleensä hyötyvät eniten maailmanlaajuisesta teknologian ja osaamisen leviämisestä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät palvelut ja palvelujen integrointi yleisemminkin teollisuustuotteisiin on seuraavien vuosien keskeisiä haasteita. Eri aloilla pyritään rakentamaan rinnakkain fyysisten tuotteiden ja palvelujen sekä informaatiovirtojen virtuaalisia arvoverkkoja. Uuden liiketoiminnan ydin on näiden kaikkien yhtäaikainen hallinta. Verkostoista luovuutta ja kilpailukykyä Erityisesti globaalien verkostojen merkitys kilpailukykytekijänä kasvaa, koska ne ovat keskeisiä väyliä osaamisen ja sosiaalisen pääoman siirrossa. Ihmiset ovat kautta aikain toimineet verkostoissa, mutta nyt inhimilliset toimijat kytkeytyvät verkostoihin aivan uudella tavalla teknologisesti, ammatillisesti ja sosiaalisesti. Liittyminen ja sitoutuminen erilaisiin pienryhmiin ja vertaisryhmiin määräytyy globaalisti koko yhteiskunnan läpäisevän verkottumisen seurauksena. Toiminta verkostojen moninaisuudessa antaa entistä enemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiselle luovuudelle. Koneen ja ihmisen vuorovaikutus on myös muuttumassa. Verkottunut toimintatapa edellyttää ja edistää innovaatioiden kehittämisessä teknologianäkökulman lisäksi käyttäytymistieteellistä ja kulttuurinäkökulmaa, ja lisää ymmärrystä teknologisten ja inhimillisten verkostojen yhteyksistä. Tuotteiden ja palveluiden räätälöinti lisääntyy samaan aikaan kun markkinointi- ja myyntikanavat uudistuvat. Tämän seurauksena myös liiketoimintamallit ja arvoverkot uudistuvat, ja kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa syntyy. Yksilöllisen kuluttajaprofiilin mukaan jatkuvasti uudistuvat tuotteet ja palvelut tuotetaan ja markkinoidaan verkon kautta. Sähköinen kaupankäynti yleistyy ja uusien logistiikkaratkaisujen tarve kasvaa. Yksilöidyt tuotteet voivat parantaa hajautetun ja pienimuotoisen tuotannon kannattavuutta, mikä voi toimia vastavoimana ja rinnakkaisena kehityssuuntana liiketoimintojen globalisoitumiselle. Verkostojen avautumista on tapahtunut jo pitkään. Kuitenkin tietynlaiset epäjatkuvuustekijät ovat aiheuttaneet vastakkaisen kehityksen kohti suljettuja verkostoja. On ilmeistä, että perusteltuja valintoja avointen ja suljettujen samoin kuin keskitettyjen ja hajautettujen verkostojen välillä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän. Samalla kasvaa tarve kehittää eri sovellusaloille keveitä ja joustavia järjestelmiä. Digitalisoitumisen ja verkostojen vaikutukset ovat alkaneet näkyä verraten verkkaisesti suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta kehitystä tulee vauhdittamaan tieto- ja viestintäteknologian suorituskyvyn jatkuva nopea kasvu. Kun rakenteet uudistuvat, verkottunut toimintatapa mullistaa yritystoiminnan ja julkisen sektorin palvelutarjonnan ja vaikuttaa kansalaisten ja kuluttajien elämään ja kansantalouden kokonaistuottavuuteen. Verkoissa syntyy uusi yhteisöllisyys Kansalaisten reaaliaikainen osallistuminen kasvanee tulevaisuudessa merkittävästi, mistä syystä tarvitaan medialukutaitoa ja uusia ratkaisuja verkkovuorovaikutukseen. Monissa maissa kansalaisten laajakaistaiset tietoverkot ovat keskeinen infrastruktuurin kehittämisen kohde. Kansalaisliikehdintä on muuttumassa ylikansalliseksi, mikä ei kuitenkaan poista kulttuuristen erojen ja ristiriitojen synnyttämiä pelkoja. Samaan aikaan nouseva myönteinen trendi on kuluttajien eettisyys erityisesti ympäristö- ja kehitysyhteistyöasioissa. Silloin tulee globaalien järjestelmien vastavoimana esille paikallisuuden ja erilaisten kulttuuritaustojen arvostus. Verkottunut toimintatapa lisää yhteyksiä maan rajojen ulkopuolelle ja eri kulttuureihin. Yleisen koulutustason ja valistuneisuuden nousun seurauksena korostuu maailmankansalaisuus, mutta myös omien juurien etsintä. Erilaisten taustojen ymmärtäminen ja kunnioittaminen on suuri haaste suomalaiselle yhteiskunnalle, joka on pyrkinyt suojaamaan homogeenista perimäänsä. Vanhan yhteisöllisyyden tilalle voisi vähitellen syntyä aivan uudenlaista yhteisöllisyyttä, mikä voisi johtaa entistä suvaitsevamman kansallisen ilmapiirin syntymiselle. Uudet megakeskukset ja vähittäiskaupan jättiläiset muovaavat kuluttajien makua ja ostokäyttäytymistä. Ylellisyystarvikkeet seuraavat omia trendejään, ja osa niistä saattaa aikaa myöten muuttua normaalihyödykkeiksi. Kuluttajat alkavat odottaa aikaisemmasta täysin poikkeavia ratkaisuja esimerkiksi liikenteeseen, logistiikkaan, energiakysymyksiin ja ympäristönhuoltoon. Digitaalisuus mullistaa palvelukulttuurin Verkottuneen toimintatavan tekee mahdolliseksi tiedon digitaalisuus ja tietoverkot. Tiedon tosiaikainen tallentaminen ja kerääminen, sen jatkuva saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta, tietojen kumuloituminen, vuorovaikutteisuus, linkittäminen, yhdistely ja vertailu muuttavat tiedon luonnetta kilpailutekijänä. Paljaan informaation muuttaminen inhimilliseksi tietämykseksi ja luovan toiminnan kulmakiveksi on silti jatkuvasti suuri haaste. Digitaalisen informaation helppo saatavuus verkoissa tuo myös omat riskinsä. Tiedon luotettavuus ja oikeellisuus, aitous ja eheys, puolueettomuus ja riippumattomuus tulevat entistä kriittisemmiksi tekijöiksi. Eettisyyden hämärtyminen tiedon käyttämisessä ja soveltamisessa on uhkatekijä sinänsä. TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

18 3 Sovellusten painopisteet Sovellusten painopisteet on valittu niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita erityisesti suomalaisella elinkeinoelämällä on muuttuvassa globaalissa maailmassa. Painopisteiden valinnoissa korostuvat asiakas- ja markkinalähtöisyys. Valinnat pitävätkin sisällään klustereiden ja toimialojen nopeimmin kasvavat ja lupaavimmat osat ja niitä uusia mahdollisuuksia, joita tyypillisesti syntyy toimialojen ja klustereiden rajapinnoissa. Palvelut, tieto- ja viestintäteknologia sekä niiden vielä osin käyttöön ottamattomat mahdollisuudet ja laajeneva hyödyntäminen sisältyvät valintoihin. Samoin tieto- ja viestintäteknologian vaikutus toimintatapoihin, liiketoimintaan ja rakenteisiin sekä sisältöjen tuotanto ovat niissä mukana. Sovellutusten painopisteiden valintoja on kaikkiaan kuusi. Ne on esitelty kuvassa Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Valinnan veturit ja perustelut Sovellusalue tähtää teollisuutemme vahvojen osien uudistamiseen. Tavoitteena on tukea hallittua elinkeinoelämän rakennemuutosta. Muutoksessa tärkeä merkitys on osaamisella sekä teknologian, sovellusten ja liiketoiminnan kehitystyöllä. Globaalissa kilpailussa uudistuminen on mahdollista erikoistumisen, tuottavuuden ja jalostusarvon kasvun ja innovaatiotoiminnan avulla. Entistä vaativampi toimintaympäristö vaatii muutoksia panostuksissa. Korkean kustannustason maissa on mahdollista menestyä ja saada kilpailuetua erikoistumisella, innovatiivisuudella, osaamisella, joustavuudella ja nopealla uudistumisella, jotka samalla tukevat jalostusarvon nostoa ja tuottavuuden parantamista. Tärkeiksi kilpailutekijöiksi nousevat tuotteiden tai tuotantoteknologian uutuus, ainutlaatuisuus tai räätälöinti, koska ne eivät kohtaa markkinoilla niin kovaa kilpailua kuin standardoitu massatuote. Globaalissa toimintaympäristössä kilpailuetua syntyy ja sitä voidaan ylläpitää silloin, kun tuotteita, toimintatapoja, tuottavuutta tai prosesseja voidaan hyppäyksenomaisesti parantaa. Tämä vaatii pitkäjänteisiä ja riskialttiita tutkimus- ja kehityspanostuksia. Tuotantoprosessien ja tuotteiden uudistamisessa tähdätään tuottavuuteen, kustannustehokkuuteen sekä usein myös energia- ja ekotehokkuuteen. Prosessien on oltava joustavia siten, että tuotteita voidaan muokata ja räätälöidä asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan. Nopeasti muuttuvat asiakastarpeet ja sen myötä uudistuvat tuotesukupolvet ja -konseptit edellyttävät myös prosesseilta uudistumiskykyä ja uusia liiketoimintamalleja. KUVA 3. SOVELLUSTEN PAINOPISTEET Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Tuottavuus Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi- ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Työ ja vapaa-aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa-aikana Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut Liiketoimintalähtöisyys 18 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005

19 Markkinoiden tuntemuksen rinnalla tärkeitä ovat viranomaismääräysten kehittymisen seuraaminen ja ennakointi samoin kuin yhteiskunnalliset megatrendit ja heikot signaalit. Myös arvoverkkojen analyysiä, verkostojen ja brändien sekä uusien liiketoimintakonseptien hallintaa tarvitaan. Tiedon ja osaamisen liikkuvuus luo pohjaa toiminnan järkevälle hajauttamiselle, hyvin toimivalle verkottumiselle ja luovuutta tukevalle johtamisjärjestelmälle. Eri toimija teollisuusalojen rajapintojen hälventyminen edistää osaamisen ja teknologioiden siirtymistä rajapintojen yli. Haasteet uudistumiselle tulevat asiakastarpeista. Lyhyellä aikavälillä esimerkkejä innovatiivisten ratkaisujen mahdollisuuksista uudistajina ovat jalostusasteen merkittävä nostaminen ja räätälöidyt ratkaisut. Yksittäisten tuotteiden ohella kehitetään kokonaisjärjestelmiä, joihin sisältyvät myös palvelut. Prosessiautomaatio sekä tietotekniikan ja mallinnustyökalujen käyttö tuovat etuja monimutkaisten järjestelmien hallintaan. Innovatiiviset ratkaisut tuotekonseptien ja tuotantoverkostojen uusimiseksi voivat nostaa merkittävästi tuottavuutta. Valinnat Valinnoissa painotetaan nopeasti ja merkittävästi tuottavuutta ja kilpailukykyä nostaviin innovaatioihin sekä merkittäviin uudistuksiin tuotteissa ja prosesseissa. Panostuksia ohjataan korkeaan osaamiseen perustuviin ja asiakaslähtöisiin ratkaisuihin. Uusia konsepteja kehitetään liiketoimintaan ja sen osana myös palveluliiketoimintaan. Globaalien brändien ja verkostojen hallintaan panostetaan ja komponentti- ja järjestelmäratkaisuja kehitetään globaalien tuotemerkkien haltijoiden kumppaneina. Joustaviin ja tehokkaisiin tuotantoprosesseihin ja logistiikkaratkaisuihin investoidaan, samoin toimialarajat ylittävään teknologioiden ja muutoksen mukanaan tuomien toimintatapojen soveltamiseen. Niillä aloilla ja niissä tuotekokonaisuuksissa, joissa suomalaisilla on teknologiajohtajuus, panostuksia suunnataan johtajuuden säilyttämiseen, vaalimiseen ja hyödyntämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen uudella ja luovalla tavalla tulee usein keskeiseksi välineeksi, kun innovatiivisia tuotteita, prosesseja, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja kehitetään ja hyödynnetään. Tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä hyödyntäminen muuttaa samalla myös toimintatapoja ja toimijoiden välisiä suhteita ja sisäisiä rakenteita. Uusia mahdollisuuksia syntyy toimialojen rajapinnoilla, yhdistettäessä eri alojen osaamisia klusteriyhteistyöllä. Visio ja liitynnät klustereihin Kilpailukykyä ja tuottavuutta eri klustereilla tulee tuoteominaisuuksista, kuten tuotteiden älykkyydestä, toiminnallisuudesta, käytettävyydestä, kierrätettävyydestä, ympäristömyötäisyydestä ja muotoilusta. Tärkeäksi tulee myös vahvojen tuotemerkkien luominen ja hallinta sekä niitä tukeva liiketoiminnan läpinäkyvyys, eettisyys ja ympäristöarvojen korostus. Monitieteinen ja luova ratkaisujen etsiminen tukee innovatiivisten uusien konseptien löytymistä. Markkinoilla menestyminen edellyttää asiakkaan tarpeeseen räätälöityjä tuoteominaisuuksia ja kuluttajatottumusten tuntemusta ja ennakointia, tuote- ja palvelukokonaisuuksien rakentamista sekä näiden elinkaaren hallintaa. Tärkeätä on myös tunnistaa ja ennakoida klustereiden rajapinnoille syntyviä uusia mahdollisuuksia sekä markkinoiden ja sääntelyn muutoksia sekä ottaa huomioon eri markkinoiden erilaiset vaiheet. Liiketoimintamallien ja toimintatapojen muokkaaminen samoin kuin ansaintalogiikan tunnistaminen tuotteen ja tuotekehityksen eri vaiheissa on tärkeätä. Tuotannon kannalta klustereille tärkeitä tekijöitä ovat joustavuus, ekotehokkuus ja turvallisuus siten, että tuottavuutta samalla kehittyy. Tavoitteeseen päästään prosessiautomaatiolla, tuotannon hajauttamisella, kierrätettävyyden nostolla ja logistisilla ratkaisuilla sekä prosessi-integraatiolla. Liiketoimintatapojen ja tuotannon muokkaaminen verkottumiseen toimintaan ja toimintaympäristön muutokseen sopivaksi ovat menestyksen edellytyksiä. Erikoistuminen ja lisäarvon parantaminen ovat eri toimialojen ja klustereiden kannalta tärkeitä, samoin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen. Yrityksen johtamisen ja osaamisvoimavarojen hallinnan kannalta on tärkeätä kehittää tutkimus- ja kehitystyön prosessia ja sen kytkentää innovaatiojärjestelmään. 3.2 Ympäristö ja energia Valinnan veturit ja perustelut Ympäristötietoisuus, energiansäästö ja yleisemmin ekotehokkuus ovat lähes kaikilla toimialoilla entistä vahvempia muutosvoimia. Vaikuttavia voimia ovat tiukkenevat määräykset ja niiden ulottuminen uusille aloille ja uusiin maihin, mutta myös normaalit markkinamekanismit. Taustalla ovat usein kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät arvopohjaiset valinnat, mutta myös investoijien toimet samoin kuin raaka-aineiden ja resurssien keskinäisten hintasuhteiden muutokset. Valveutuneilla markkinoilla, kuten EU:ssa, joissakin USA:n osavaltioissa ja Japanissa, syntyy myös aivan uutta kysyntää uusille ympäristömyötäisille ratkaisuille ja tuotteille. Edistykselliset yritykset hyödyntävät muutoksia omalla jatkuvalla parantamisellaan. Aasian nousevissa kansantalouksissa, EU:n uusissa jäsenmaissa ja Venäjällä ympäristösäädösten voimaantulo luo markkinoita perinteiselle ympäristöteknologialle. Suuret globaalit ympäristöuhat ja niiden hallinnan haaste, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, muuttavat tuotteiden ja ratkaisujen keskinäistä kilpailukykyä. Maa- ja yrityskohtaisista päästöoikeuksista tulee tuotannontekijä muiden tuotannontekijäin joukkoon, mikä ohjaa tuotteita, tuotantoa ja raaka-aineiden ja energian kulutusta nykyistä ekotehokkaampaan suuntaan, mutta luo samalla myös hintapaineita energialle. Energian kysyntä kasvaa ja helposti hyödynnettävien energialähteiden, kuten öljyn ja maakaasun, saatavuuden epävarmuus synnyttää hintapaineita kaikkeen energiaan. Ympäristömyötäisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten kasvun paineet yhdessä ilmastonmuutoksen hillinnän ja energian hintapaineiden kanssa lisäävät energiankäytön tehokkuusvaatimuksia, luovat painetta muuttaa energiantuotannon rakenteita sekä löytää ja ottaa käyttöön uusia ja uudessa tilanteessakin edullisia, energialähteitä ja energiankantajia. Jatkossa uusiutuvien energialähteiden merkitys korostuu. Ekotehokkuudesta tuleekin kustannussäästöjen ja määräysten tiukkenemisen vuoksi tärkeä toiminnallinen ominaisuus ja hintakilpailutekijä. Markkinoilla alkaa olla kysyntää luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja tai muita resursseja säästäville tuotteille. Ekotehokkuus on osa kestävän kehityksen vaatimusta, painottuen sen tekniseen ja taloudelliseen puoleen. Vahva suomalainen osaaminen bio-, materiaali-, tieto- ja viestintä- sekä prosessiteknologioissa ja niiden soveltamisessa sekä edistykselliset kansalliset ratkaisut ovat hyvänä lähtökohtana energia- ja ympäristöalueen sovelluskehitykselle. Valinnat Ympäristö ja energia muodostavat sovellusalueen, jonka valinnoissa korostuvat kierrätys, kierrätettävyys, jätteiden vähentäminen, vesi ja sen puhtaus sekä turvallisuus, päästöjen vähentäminen, energian ja raaka-aineiden säästö sekä siirtyminen uusiutuviin energia- ja raaka-ainelähteisiin. Myös ilmastonmuutoksen hillintää tukevat ratkaisut ja uudet ympäristömyötäiset tai hajautetusti to- TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET

20 teutetut energiaratkaisut nousevat sovelluskehityksen alueella panostuksen kohteiksi. Samoin yleisesti sellaiset energiaratkaisut, joilla turvataan tarvittavan energian tarve hyväksyttävästi ja taloudellisesti. Henkilö- ja ympäristöturvallisuuden näkökohta on tärkeä tekijä. Panostukset kohdistuvat myös mittausratkaisujen, havainnoinnin, liiketoimintamallien sekä asiantuntijapalvelujen ja palvelukonseptien kehittämiseen. Visio ja liitynnät klustereihin Kaikissa teollisissa klustereissa näkyy ympäristönäkökulman, ekotehokkuuden ja energiansäästön vaatimus. Suurimmillaan se on perinteisessä teollisuudessa, kiinteistö- ja rakennusklusterissa sekä siellä, missä energian tai materiaalien käyttö suhteessa tuotannon arvoon on suurinta. Metsä- ja metalliteollisuuden klustereissa samoin kuin bio- ja kemianteknologiassa painopiste on tuotannon ja prosessien ympäristömyötäisyydessä ja ympäristöturvallisuudessa, mutta myös raaka-aineiden ja tuotteiden kierrätettävyydessä ja haitallisten aineiden välttämisessä. Tämä on erityisen ajankohtaista esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa, missä tuottajavastuu on astumassa voimaan. Metsä-, energia- ja kemianteollisuudessa nousevat tärkeiksi seikoiksi bioraaka-aineiden kokonaishyödynnettävyys raaka-aineiksi ja energiaksi, myös nestemäisiksi tai kaasumaisiksi polttoaineiksi, sekä metsien hiilinieluvaikutus. Kiinteistö- ja rakennusklusterissa korostuvat raaka-aineiden ja energian tehokas käyttö ja elinkaaren hallinta. Myös yksilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden kautta korostuvat ympäristökysymykset pyrittäessä luomaan ja ylläpitämään puhdasta, terveellistä ja luonnonvaroja säästävää elinympäristöä. Globaalilla tasolla vesivarat ja niiden alueellinen niukkuus nostavat vesihuollon ja jäteveden käsittelyn merkitystä. Tärkeitä yhteiskunnallisia asioita ovat muu jätehuolto sekä ilmapäästöjen hallinta ja ilmastonmuutoksen hillinnän tekniikat. Terveydelle haitallisten aineiden ja eliöiden kuten patogeenien ja haitallisten mikrobien poisto korostuvat. Tärkeään rooliin nousevat myös mittaus- ja valvontajärjestelmät, mallinnus ja bioteknologiasovellukset. Uusia palvelukonsepteja tarvitaan ympäristöriskien arvottamiseen ja hallintaan sekä katastrofien torjuntaan. Ympäristö- ja energiasovelluksiin ja ylipäätänsä ekotehokkuuden toteuttamiseen tarvitaan myös uusia älykkäitä ratkaisuja, läsnäälyä ja mallintamista, tavoitteena materiaalin ja energian säästäminen ja toiminnallisuuden lisääminen. Myös työkaluja diagnostiikkaan, kaukovalvontaan ja etätyöhön tarvitaan. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien ja energian hinnannousun vaatimien uusien energiaratkaisujen tarve kasvaa. Energian säästö ja uusiutuvat energiamuodot vaativat ohjausjärjestelmiä ja tukipalveluita. Samoin vaaditaan ohjausta ja mallintamista entistä vaativampaan sähköverkon hallintaan, kun hajautettu ja pienimuotoinen energiantuotanto lisääntyy. 3.3 Terveys ja hyvinvointi Valinnan veturit ja perustelut Terveys ja hyvinvointi ovat arvoja, joiden merkitys kasvaa elintason noustessa ja väestön ikääntyessä. Hyvinvointiyhteiskunnissa terveellisten elämäntapojen arvostus on kasvussa. Hyvinvointipalveluilla ja -tuotteilla vaalitaan laadukasta elämää, jonka osatekijöinä ovat terveys, ravinto, kiinteistöt, turvallisuus, koulutus, viihtyisyys, esteettömyys ja sosiaalisuus. Hyvinvointiin liittyvät olennaisesti myös kulttuuri, viihde, urheilu, kuntoilu, elämykset sekä yhteisöllisyys ja yksilöllisyys keskenään sopusoinnussa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa kaikissa teollistuneissa maissa. Samalla terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Tulevaisuudessa entistä suurempi osa väestöstä on eläkeläisiä. Siksi terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottavuuden merkitys korostuu. Terveydenhuollon julkiset palvelut kehittyvät ja yksityisten liiketoimintojen mahdollisuudet lisääntyvät uusiutuvien toimintatapojen myötä. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen perustuvissa uusissa tuotteissa, palveluissa ja toimintatavoissa ovat inhimillisyys ja tuottavuus tasapainossa. Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen liittyvän merkittävän kansallisen haasteen ohessa tulevaisuus tarjoaa uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia: Hyvinvointia, laadukasta elämää, työkykyisyyttä ja elinikäistä oppimista edistävien toimintojen, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen voi taata suomalaisten menestymisen kansainvälisillä markkinoilla. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö on olennainen osa hyvinvointia. Se tukee itsenäistä suoriutumista. Tulevaisuuden infrastruktuuri on viihtyisä ja virikkeellinen niin työnteossa kuin vapaa-ajan toimissakin. Asumisratkaisuissa on otettu huomioon käyttäjän näkökulma sekä tiedollinen ja toiminnallinen esteettömyys. Tulevaisuus tuo rakentamiseenkin uusia ulottuvuuksia. Maailmalla on kasvavat markkinat terveys- ja hyvinvointituotteille sekä -palveluille. Kun Suomi kohtaa ensimmäisten joukossa ikääntyvän väestön tuomat haasteet, kansallisten ongelmien ratkaisu vaatii aivan uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kotimaisiin ongelmiin kehitetyt ratkaisut voivat hyvinkin menestyä kansainvälisesti kilpailukykyisinä tuotteina ja palveluina. Väestön ikääntyessä ja työn tekemisen kallistuessa on omaksuttava uudenlaisia toimintatapoja, tuotteita ja palveluita. Manuaalisesta terveyspalvelujen hallinnasta on siirryttävä terveydenhuollon tiedonhallinnan kautta prosessien ja hoitoketjujen kokonaisuuksien kehittämiseen ja hallintaan. Kehitys kulkee järjestelmien myynnistä suoritteiden myyntiin ja laitteistojen myynnistä kokonaisjärjestelmien toimittamiseen. Työkyvyn ylläpito ja yritysten hyvinvointia tukeva toiminta yleistyy. Laajenevan Euroopan Unionin suljetut terveys-, hyvinvointi- ja sosiaalitoimen markkinat ovat avautumassa. Kansainvälisen pääomarahoituksen saatavuus lisääntyy. Tämä kehitys ja nopeasti kansainvälistyvät yhteydet luovat suomalaisillekin runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Valinnat Lähitulevaisuuden keskeinen, tärkeä kansallinen haaste on terveydenhuollon tuottavuuden, laadun ja ihmiskeskeisyyden samanaikainen kehittäminen. Terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottavuuteen ja laatuun vaikutetaan edistämällä eri tavoin julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, kehittämällä joustavia toimintatapoja, prosesseja ja tietojärjestelmiä, tukemalla alan koulutusta sekä hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologian suomia laajoja mahdollisuuksia. Eri alojen yhteistyö uudenlaisten ratkaisujen löytämiseksi ja hyödyntämiseksi on aivan ratkaisevaa. Tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousevat myös tehokkaammat hoitomuodot, joissa suuri merkitys on ennaltaehkäisyllä, tehokkaalla diagnosoinnilla ja täsmälääkkeillä samoin kuin uusilla terapiakonsepteilla sekä terveellisillä ja turvallisilla elintarvikkeilla. Monille uusille tuotteille ja palveluille tieto- ja viestintäteknologia sekä bioteknologia ovat merkittävä mahdollistaja. Visio ja liitynnät klustereihin Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien sovellutusmahdollisuuksien hyödyntäminen vaikuttaa eniten laajasti ymmärretyn hyvinvointiklusterin 20 TEKESIN STRATEGIAN SISÄLTÖLINJAUKSET 2005