YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 358 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 114/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 358 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Stenörenin ja Vastaholmenin yksiköissä sekä kalojen talvisäilytys Valkon troolisatamassa Loviisan kaupungissa Oy Semilax Ab Vårdövägen 11, Valko Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Oy Semilax Ab on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , , ja HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatustoiminnan jatkamiseen Stenörenin kasvatuslaitoksella Lappomin kylässä, talvisäilytyspaikan pitämiseen Valkon troolisatamassa Köpbackan kylässä sekä Högholmenin laitoksen siirtämiseen Vastaholmenin itäpuolelle (Vastaholmenin kasvatuslaitos) Lappomin kylässä, jokainen Loviisan kaupungissa. Kalankasvatus tapahtuu molemmissa yksiköissä meressä olevissa verkkoaltaissa. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 13/2002/3 myöntänyt Oy Semilax Ab:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Stenörarna nimisten luotojen koillispuolella ja Högholmen nimisen saaren koillispuolella Loviisan kaupungin Lappomin kylän vesialueella sekä kalojen talvisäilytykseen troolisatamassa Loviisan kaupungin Köpbackan kylässä. Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä nro 03/0017/3 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen vuosittain käytettävän rehun sisältämän typpi ja fosforimäärän sekä kasvatusyksiköiden altaiden tilavuuden osalta. Korkein hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä taltionumero 2632 pysyttänyt Vaasan hallinto oikeuden päätöksen.

2 2 Voimassa olevan luvan lupamääräysten mukaan kalojen ruokintaan Stenörenin ja Högholmenin kasvatusyksiköissä sekä Troolisataman talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 700 kg fosforia ja kg typpeä. Vuosittain käytettävä kuivarehu saa tästä määrästä sisältää enintään 510 kg fosforia ja kg typpeä. Talvivarastointi on sallittu välisenä aikana. Verkkoaltaiden tilavuus Stenörenin yksikössä saa olla enintään m 3 ja Högholmenin yksikössä enintään m 3. Högholmenin yksikössä ei saa säilyttää altaita Lupa on voimassa kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Oikeus alueeseen Oy Semilax Ab on kalankasvatustoimintaa varten tehnyt vuokrasopimuksen Loviisan kaupungin kanssa 1,0 ha:n kokoisesta alueesta Stenörenin koillispuolella ja 0,5 ha:n kokoisesta alueesta Vastaholmenin kaakkoispuolella. Molemmat alueet sijaitsevat Lovisa Lappom nimisellä vesialueella RN:o 1:61 Lappomin kylässä. Alkuperäinen sopimus Stenörenin alueesta tehtiin ja sen jälkeen sopimusta on pidennetty , ja niin, että se on voimassa saakka. Vuokrasopimus Vastaholmenin alueesta tehtiin ajalle Lisäksi hakija ja Loviisan kaupunki ovat tehneet vuokrasopimuksen koskien noin 0,2 ha:n kokoisesta alueesta Troolisataman pohjoispuolella kalojen talvisäilytystä varten. Alue sijaitsee Ersta nimisellä vesialueella RN:o 2:117 Köpbackan kylässä. Alkuperäinen sopimus on tehty ja sen jälkeen pidennetty niin, että se on voimassa saakka. Voimassaolevassa sopimuksessa vuokraalueen koko on muutettu 0,2 ha:sta 0,3 ha:iin. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Loviisan kaupungista saatujen tietojen mukaan kalankasvatusalueilla on voimassa oleva rantaosayleiskaava. Loviisan kaupungin rantaosayleiskaavassa Stenörenin yksikön lounaispuolella sijaitsevat Stenörarna nimiset saaret on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 1), ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Vastaholmenin yksikön lounaispuolella sijaitseva Vastaholmenin saari on osin merkitty loma asuntoalueeksi (RA) ja osin maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Valkon troolisataman pohjoispuolella oleva vesialue, jolla sijaitsee kalojen talvisäilytyspaikka, on Loviisan kaupungin asemakaavassa merkitty vesialueeksi (W). Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueilla ei ole rauhoitus tai luonnonsuojelualueita. Lähin linnustonsuojelualue sijaitsee Hudöfjärdenissä noin 2 km lounaaseen Stenörenin yksikösta ja noin 2,8 km lounaaseen Vastaholmenin yksiköstä. Natura alueen (FI ) raja kulkee noin 2,4 km:n päässä Stenörenin yksikösta luoteeseen ja noin 3,3 km päässä Vastaholmenin yksiköstä luoteeseen. Alue, jonka nimi on Källa ja Hamnholmen luonnonsuojeluohjelma alue, sijait

3 3 see Loviisanlahden itärannalla. Tällä alueella on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva rannikonsuuntainen harjujakso hiekkasaarineen. Alueeseen sisältyy myös vesialuetta. Tavoitteena on vedenalaisen luonnon ja merenpohjan geologisten muodostumien säilyttäminen. Toinen Natura alue, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI ), sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Oy Semilax Ab:n länsipuolella. Tällä alueella suojelun kohteena on muun muassa merenpohja ja vedenalainen luonto sekä vedenlaatu. Ympäristön tila Vesialue Hakijan kalankasvatuspaikat sijaitsevat Loviisan edustan merialueella Hästholmenin etelä ja kaakkoispuolella. Yleispiirteiltään vesialue on karikkoista ja karua. Vaikka suurin osa rantaviivasta on kiveä ja kalliota, rannoilla on jonkin verran kaislikkoa. Hästholmenin itäpuolella sijaitsee Hästholmsfjärden, jonka erottaa avomerestä matala karikko ja saarivyöhyke. Hästholmsfjärdenin koillisosaa nimetään Klobbfjärdeniksi, joka on yhteydessä Ahvenkoskenselkään kapean Jomalsundetin kautta. Hästholmsfjärdenin lounasipuolella sijaitsee Hudöfjärden, joka jatkuu pohjoiseen Loviisanlahtena. Hudöfjärdenin keskisyvyys on metriä ja suurin syvänne on 24 metriä syvä. Kalankasvatusyksiköiden välittömässä läheisyydessä yksiköiden länsipuolella on matala karikkovyöhyke. Kasvatusyksiköiden eteläpuolella on metriä syvä syvänne, joka jatkuu tasaisesti mataloituen myös yksiköiden koillis ja itäpuolelle. Vastaholmenin ja Småholmenin välisessä salmessa syvänteen katkaisee 7 8 metrin syvyydessä oleva kynnys. Syvänteissä vallitsevana pohjamateriaalina on sulfiidilieju. Stenörenin länsipuolella avautuu avoin laaja selkäalue ja kasvatuspaikoista sekä etelään että kaakkoon on melko esteetön yhteys avomerelle. Vesisyvyys kasvatusalueella on hakijan mittausten mukaan 6 11 m. Vastaholmenin alue on vähän suojaisempi ja vesisyvyys kasvatuspaikalla on 6 10 m. Kalojen talvisäilytyspaikka sijaitsee noin 7,2 km luoteeseen Stenörenin kasvatuspaikasta Valkon troolisataman edustalla Loviisanlahden länsipuolella. Vesisyvyys on alueella hakemuksen liitteenä olevan merikarttakopion mukaan noin 6 m. Saaristoalueiden suurin ongelma on yleinen rehevöityminen. Toinen yleistynyt ongelma on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen syvänteissä. Hästholmenin eteläpuoleisen merialueen rehevyys oli syksyllä 2006 korkeimmillaan sisäsaaristossa ja laski kohti ulkosaaristoa, mikä oli huomattavissa myös veden kirkkaudessa. Alueen veden laatuun vaikuttavat voimakkaimmin meriveden virtaamat ja korkeusvaihtelut. Jomalsundetin kautta Klobbfjärdenille ja edelleen Hästholmenille leviää Ahvenkoskenselän puolelta Kymijoesta ja Taasianjoesta peräsin olevaa vähäsuolaista vettä. Alueelle leviää myös Hästholmenilla sijaitsevan Loviisan voimalaitoksen jäähdy

4 4 tysvesiä, joiden vaikutusalueella sijaitsevat sekä Stenörenin että Vastaholmenin kasvatuslaitokset. Voimalaitoksen laudevesien virtauksien ja jään puuttumisen vuoksi veden sekoittumisolosuhteet ovat alueella hyvät läpi vuoden. Kuormitus Oy Semilax Ab:n läheisyydessä ravinnekuormitusta lisää hajakuormitus, Loviisan Smoltti Oy:n kalanviljelylaitos ja Loviisa Vårdön jätevedenpuhdistamo. Loviisan Smoltti Oy:n kalanviljelylaitoksen kuormitus, joka on ollut samaa luokkaa kuin Oy Semilax Ab:n, kohdistuu Hästholmsfjärdenille. Vårdön puhdistamon fosforikuormitus on ollut samaa luokkaa kuin Oy Semilax Ab:n, mutta puhdistamon typpikuormitus on ollut huomattavasti suurempi. Hästholmenin eteläpuoleisen merialueen yleistilaan vaikuttavat myös Fortum Oyj:n Hästholmenin voimalaitoksen lauhdevedet. Vaikka lauhdevedet sinänsä eivät lisää meren ravinnepitoisuuksia, pidentynyt kasvukausi jään puuttuessa johtaa yleisesti vesikasvillisuuden tuotannon nousuun. Valkon satama alueen toiminta kuormittaa talvisäilytyspaikan vesialuetta jonkin verran. Veden laatu Alueen veden laatua on tarkkailtu yhteisesti Oy Semilax Ab:n, Altarskär Forellin, Bästö Forellin ja Guy Granbergin kalankasvatuslaitosten kanssa. Oy Semilax Ab:n Stenörenin kasvatusyksikkö sijaitsee kaikista tarkkailussa mukana olevista laitoksista sisimpänä saaristossa. Stenörenin yksikön vesialueella olevien kolmen havaintopisteen mittaustulosten mukaan pintaveden kokonaisfosforipitoisuus alueella oli aiempaa korkeampi vuonna 2006, jolloin se oli µg/l. Vuosina 2003 ja 2005 pitoisuudet olivat µg/l eivätkä poikenneet muiden kalankasvatuslaitosten lähialueiden fosforipitoisuuksista. Veden laatu Stenörenin yksikön läheisyydessä oli vuonna 2006 välttävä, kun se aikaisemmin oli ollut tyydyttävä tai välttävä. Näytteet on otettu syyslokakuussa vilkkaimman ruokintakauden lopussa tai hieman sen jälkeen. Vastaholmenin alueesta ei ole vedenlaatutietoa. Kuten fosforipitoisuudet myös klorofylli a pitoisuudet olivat korkeampia vuonna 2006 kuin aikaisempina vuosina, ja korkeampia Stenörenin vesialueella sisäsaaristossa kuin muiden etäämmällä saaristossa olevien mittauspisteiden vesialueilla. Syksyllä 2006 Stenörenin vesialueella klorofylli a pitoisuudet olivat µg/l ja muilla alueilla 7,5 12 µg/l. Tämä rehevyystason laskeminen kohti ulkosaaristoa oli havaittavissa myös veden kirkkaudessa. Mittaustuloksien mukaan vesialue Stenörenin alueella on vuonna 2006 rehevä, kun se aikaisempina vuosina on ollut lievästi rehevä klorofylli a pitoisuuksien vaihdellessa välillä 5,4 8,2 µg/l. Vuoden 2006 korkeammat pitoisuudet johtuvat vesistötutkijan mukaan kuitenkin siitä, että näytteet otettiin runsaat kolme viikkoa aikaisemmin kuin aikaisempina vuosina. Lämmin ja aurinkoinen syksy vaikutti myös osaltaan leväkasvun jatkumiseen vielä syksyllä.

5 5 Pohjaeläimistö Kalasto Alueen käyttö Loviisan edustan merialueen pohjaeläimistö on sekä lajistoltaan että määrältään varsin niukka. Merkittävimpänä tekijänä on ilmeisesti alhainen suolapitoisuus, mikä rajoittaa merellisten eliöiden esiintymistä. Lisäksi alueella on erillisiä syvänteitä, joissa veden vaihtuvuus on heikko ja olosuhteet pohjaeläimille varsin huonot. Alueen pohjaeläimistöä on tutkittu vuonna 2000 Pernajan Loviisan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailuna. Tulosten mukaan pohjaeläimistö Oy Semilax Ab:n lähivesillä ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Yhdellä havaintopisteellä pohja oli käytännöllisesti katsoen kuollut, mutta tämä ei johdu kalankasvatuksesta vaan on alueelle luonteenomaista. Muilla havaintopisteillä tavattiin muun muassa surviaissääsken toukkia, leväkotiloita, liejusimpukkaa ja leväkatkaa. Stenörenin laitoksen pohjoispuolella olevalla havaintopisteellä pohjaeläimistö oli verraten runsas ja monipuolinen. Loviisan edustan merialueen kalasto on runsas ja monipuolinen. Silakkakanta on hyvä ja silakka nousee keväisin kudulle Hästholmsfjärdenille ja Hudöfjärdenille. Siian esiintyminen laitoksen läheisyydessä on aina ollut verraten vähäistä lajin varsinaisten esiintymisalueiden ollessa kauempana ulkomerellä. Siikakanta on kuitenkin runsastunut laajamittaisten istutusten ansiosta. Lohi ja taimenkannat ovat viime vuosina olleet melko hyvät. Kylmänä vuodenaikana etenkin taimenta tavataan runsaasti Loviisan voimalaitoksen jäädytysvesien vaikutusalueella. Särkikanta on melko voimakas ja myös pasuria esiintyy suhteellisen runsaasti. Säynäväkanta on viime vuosina voimistunut. Kuhakanta on ollut erittäin voimakas ja ahven on runsastunut viime vuosina siten, että sen kantaa voidaan pitää varsin hyvänä. Hauki ja lahnakannat ovat verraten hyvät ja madekantaa voidaan luonnehtia normaaliksi. Hankkeen vaikutusalueella toimii 9 ammattikalastajaa. Hakemuksen liitteenä olevan merikartan mukaan Stenörenin kasvatusyksikön eteläpuolella kulkee 3,0 m:n veneväylä 200 m:n etäisyydellä. Stenörarna saaret sijaitsevat kuitenkin kasvattamon ja väylän välillä. Sama väylä kulkee Vastaholmenin kasvattamon kaakkoispuolella noin 160 m:n etäisyydellä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole yleisiä uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella on Fortum Oyj:n voimalaitoksen vedenottamo noin 1,1 km luoteeseen Stenörenin kasvatuspaikasta. Vastaholmenilla on loma asutusta. Kasvatuslaitokselta on 100 metriä lähimpään laituriin. Nykyinen toiminta Oy Semilax Ab on kasvattanut kirjolohta Högholmenin koillispuolella vuodesta 1987 ja Stenörarna nimisten luotojen koillispuolella vuodesta Högholmenin kasvatusyksikössä kasvatus on rajoittunut pelkästään kirjolohen poikastuotantoon ja kasvatus on tapahtunut ainoastaan välisenä aikana, jolloin on pyritty hyödyntämään Fortum Oyj:n voimalaitoksen jäähdytysveden lämpövaikutusta.

6 Lisäkasvu Rehun fosfori Rehun typpi Fosforipäästö Typpipäästö Rehumäärä 6 Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Oy Semilax Ab kalankasvatuslaitosten toiminta ja päästöt ovat vuosina olleet seuraavat: Stenörenin kasvatuslaitos Keskiarvo Rehukerroin 1,25 2 1,22 1,76 1,11 1,43 *) Lisäkasvu Rehun fosfori Rehun typpi Fosforipäästö Typpipäästö Rehumäärä Högholmenin kasvatuslaitos Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,8 8,6 7,2 10,8 5,5 7,5 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Keskiarvo Rehukerroin 1,34 1,16 0,95 1,06 1,09 1,13 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 8,5 6,5 4,9 5,6 5,5 6,4 *)

7 7 Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakijalta saatujen tietojen mukaan Troolisataman talvisäilytyksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu Rehun fosfori Rehun typpi Rehumäärä Hakemuksen mukainen toiminta Muutokset voimassa olevaan lupaan Hakija haluaa yhdistää Stenörenin ja Vastaholmenin luvat siten, että rehunkäyttö, kuormitus ja lisäkasvu lasketaan yhteiseksi näille laitoksille. Lupaa haetaan myös entistä isommalle tuotannolle. Stenörenin yksikössä kalamäärä pysyisi kuitenkin ennallaan. Högholmenin kasvatuslaitos on tarkoitus siirtää Vastaholmenin itäpuolelle. Virtausolosuhteet ovat paremmat Vastaholmenin itäpuolella, koska Fortum Oyj:n voimalaitoksen lauhdevedet edesauttavat veden vaihtumista. Lämpimien lauhdevesien vuoksi alue sopii myös paremmin kylmän ajan kasvatukseen. Lisäksi Vastaholmenin laitoksen lähialueella on vähemmän lomamökkejä ja veneliikenteelle alue on väljempi. Vastaholmenin laitoksessa on tarkoitus kasvattaa kalaa välisenä aikana. Talvisäilytyksen ajanjaksoa halutaan pidentää niin, että kaloja säilytetään Troolisatamassa välisenä aikana. Silakkaruokinta on lopetettu Maa ja metsätalousministeriön asetuksen 157/2005 tultua voimaan. Asetuksella tuorerehun käyttö kalojen ruokinnassa kiellettiin. Kasvatustoiminnan syklit ovat viime vuosina muuttuneet siten, että kalaa tule olla tarjolla ympäri vuoden. Siksi talvisäilytykseen sopivat paikat ovat tulleet entistä tärkeämmäksi. Kalaa pyritään tuottamaan siten, että kasvatus aloitetaan kesällä ja säilytetään kasvattamolla kahden talven yli. Siirrot pyritään myös minimoimaan. Uudessa hakemuksessa on pyritty luomaan edellytykset useampivuotiseen kiertoon ja siihen, että kalaa on saatavissa kauppaan tasaisesti ympäri vuoden.

8 8 Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Sekä Stenörenin että Vastaholmenin yksiköt koostuvat 5 verkkoaltaasta, joiden pinta ala on kummallakin laitoksella m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden syvyys on 5,5 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalat talvisäilytytetään Troolisataman edustalla 5 altaassa, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 500 m 2, tilavuus m 3 ja syvyys 5,5 m, sekä kahdessa samansuuruisessa verkkoaltaassa kuin ne, joita käytetään kasvatukseen. Näiden kahden altaan pinta ala on yhteensä 536 m 2 ja tilavuus m 3. Huoltotukikohta Tuotanto Kalat teurastetaan, perataan ja jatkojalostetaan hakijan kalanjalostuslaitoksessa Valkon troolisatamassa. Jätevedet johdetaan esikäsittelyn kautta viemäriverkkoon. Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen vuotuinen lisäkasvu verkkoaltaissa on yhteensä noin kg, josta kg kasvatetaan Stenörenin ja Vastaholmenin yksiköissä ja kg:n lisäkasvuna laskettuna Troolisataman talvisäilytyspaikassa. Talvisäilytykseen siirrettävän kalan määrä on enintään kg. Talvisäilytyksessä oleva kalamäärä on suurin syksyllä ja vähenee kevättä kohti. Kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on yhteensä kg/a, josta kg/a käytetään Stenörenin yksikössä ja kg/a Vastaholmenin yksikössä. Yhteenlaskettu rehumäärä sisältää fosforia enintään kg/a ja typpeä enintään kg/a. Talvikauden ylläpitoruokintaan käytettävä kuivarehumäärä on noin kg, ja se sisältää enintään 83 kg fosforia ja 531 kg typpeä. Ruokintaautomaatteja käytetään kaikissa yksiköissä. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on Stenörenin yksiköstä enintään 445 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa, Vastaholmenin yksiköstä enintään 319 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa sekä Troolisataman yksiköstä enintään 63 kg fosforia ja 394 kg typpeä vuodessa. Ravinnekuormitusta minimoidaan käyttämällä uusia hyvänlaatuisia rehuja, jotka soveltuvat parhaiten kasvatettavalle kalalle. Myös muuttuvan kalamassan rehuntarve otetaan huomioon eri vuodenaikoina ja yliruokintaa vältetään. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

9 9 Jätehuolto Kuolleet kalat (noin kg) kerätään tiiviiseen säiliöön ja kuljetetaan Itä Uudenmaan jätteenkäsittelylaitokselle, johon myös sekajäte kuljetetaan. Perkausjätteet käsitellään muurahaishapolla ja rikkihapolla, jonka jälkeen ne myydään turkistarhaajille. Perkauksesta syntyvät veripitoiset jätevedet johdetaan rasvanerottimen kautta sakokaivoon, josta ne johdetaan Loviisan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Merialueen käyttö Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vaikka kokonnaisravinne ja klorofyllipitoisuudet olivat vuonna 2006 hieman korkeampia Stenörenin kasvatuslaitoksen läheisyydessä, ei selvää yhteyttä kalankasvatustoimintaan voida todeta. Alueella mitattujen indikaattoribakteerien määrät ovat olleet hyvin alhaiset. Hyvien vedensekoittumisolosuhteiden johdosta ei arvioida tapahtuvan muutoksia veden laadussa, vaikka ravinnekuorma melkein kaksinkertaistuu. Vastaholmenin kasvatuspaikasta ei ole vedenlaatutietoja, mutta myös siellä laitoksesta lähtevä ravinnekuorma sekoittuu melko tehokkaasti. Vastaholmenin alue on suojaisempi, joten vaikutus saattaa näkyä hieman selvemmin, mutta oletettavasti veden laadun muutokset jäisivät sielläkin hyvin paikallisiksi. Myöskään Valkon sataman alueen veden laadun taustatietoja ei ole olemassa. Koska ruokinta on vähäistä kylmän veden aikana, toiminnan suorat vaikutukset veden laatuun tulevat todennäköisesti tälläkin alueella olemaan paikallisia. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai kalastukselle. Toiminta ei myöskään vaikuta Vastaholmenin vapaaajanasuntojen käyttöön tai virkistyskäyttöön. Laitoksesta aiheutuva maisemahaitta ei ajoitu mökkikauteen, koska Vastaholmenin yksikössä kasvatetaan kalaa välisenä aikana. Kalankasvatuksen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laitoksen välittömään läheisyyteen eivätkä ne ulotu suojelualueisiin. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Pernaja Loviisan kalankasvatuslaitosten vesistövaikutuksia on tarkkailtu pitkään alkuperäisen vuoden 1997 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun on kuulunut jokavuotiset veden laadun mittaukset sekä määrävuosina mm. pohjaeläimistön tutkiminen. Vuodesta 2003 alkaen on tarkkailtu vain veden laatua, koska tarkkailuohjelmaa oli tarkoitus muuttaa. Luonnos uudeksi tarkkailuohjelmaksi on lähetetty

10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 10 Uudenmaan ympäristökeskukselle, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty. Tarkkailuohjelma tulee ilmeisesti muuttumaan siten, että vuosittaisia vesinäytteitä ei oteta. Sen sijaan määrävuosina tutkitaan sekä veden laatua että todennäköisesti pohjaeläimistöä. Uudistunut tarkkailu oletetaan käynnistyvän vuoden 2008 aikana. Tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvedot. Kalataloustarkkailua ei ole tehty. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan yksittäisen laitoksen kalataloustarkkailu ei ole tarkoituksenmukaista, mutta, mikäli tulevaisuudessa järjestetään merialueen kaikkien muiden kalankasvattajien kesken yhteistarkkailu, hakijan on osallistuttava siihen. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Loviisan kaupungissa ja Ruotsinpyhtään kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutukset on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on muistutuksessaan katsonut, että toimintaa voidaan jatkaa nykyisessä laajuudessa, mutta hakemuksessa esitettyjen selvitysten perusteella ei tule myöntää lupaa laajentaa tuotantoa. Ympäristökeskuksen mukaan laajennus olisi niin iso, että kuormitus kasvaisi yli kaksinkertaiseksi. Hakemuksessa ei ole tarpeeksi tarkasti arvioitu laajennetun toiminnan vesistövaikutuksia. Ympäristökeskus on selittänyt, että Oy Semilax Ab:n kalankasvatuslaitoksia ympäröivien rannikkovesien tilaa heikentää rehevöityminen, joka riippuu sekä Suomenlahden yleisestä tilasta että paikallisesta kuormituksesta. Yhteistarkkailututkimuksissa ei ole voitu erottaa kalankasvatuksen vaikutusta muusta rehevöitymisestä, ja kuormituksen laimeneminen alueella on tehokasta. Ympäristökeskus on huomauttanut, että kuormitus siitä huolimatta vaikuttaa rehevöittävästi yhdessä muun ravinnekuormituksen kanssa. Lisäksi kalankasvatuksen vaikutuksia kohdistuu pohjan tilaan, josta toistaiseksi on vähän tietoa. Ympäristökeskus on tuonut esille, että vuosien toimintatietojen perusteella laitos on ylittänyt luvan sallimat rehun fosfori ja typpimäärät vuosina 2001, 2002, 2003, 2006 ja 2007 sekä ominaiskuormitusarvot vuonna 2002 fosforin sekä vuonna 2006 fosforin ja typen osalta.

11 11 Ympäristökeskus on katsonut seuraavat lisäselvitykset tarpeellisiksi: laajennetun toiminnan vesistövaikutukset mahdolliset vaikutukset Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueelle hajuhaitat Vastaholmenin ja Troolisataman kasvatuskehikkojen kesäsäilytyspaikat proomun mahdollinen ankkurointi laitoksen yhteyteen Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan toiminta tulee mitoittaa niin, ettei hyvänäkään vuotena ylitetä luvassa määrättyjä rehun fosfori ja typpiarvoja. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että talvisäilytyksen ajanjakso voitaisiin pitää nykyisenä ja että hakijan tulee pitää jokaisesta kasvatusyksiköstä omaa päiväkirjaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että laitos määrätään edelleen tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia merialueella ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Loviisan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on muistutuksessaan ehdottanut, että uutta kalankasvatuspaikkaa Vastaholmenin itäpuolella ei tulisi muodostaa ellei luotettavasti voida arvioida, onko uusi paikka ympäristövaikutuksiltaan suositeltavampi nykyiseen Högholmenin kasvatuspaikkaan verrattuna. Siirto ei vähennä itse toiminnan aiheuttamaa ravinnekuormitusta, mutta vaikutukset voivat olla erilaiset. Lisäksi lautakunta on katsonut, ettei toiminnan laajentamista tulisi hyväksyä. Kasvatusyksiköt sijaitsevat vesialueilla, jotka ovat rehevöitymiselle alttiimpia ydinvoimalan jäähdytysveden lämpökuorman johdosta. Lisäravinnekuormaa tulisi välttää. Mikäli vesistövaikutuksia seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti siten, että tuloksia verrataan nykytilanteeseen, joka tulee ensin selvittää, voidaan sallia toiminnan laajentaminen. Siinä tapauksessa tulisi kiinnittää huomiota tarkkailun kattavuuteen luvan myöntämisen yhteydessä. Troolisataman talvisäilytyspaikan suhteen lautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa. 3) Merenkulkulaitos on katsonut, että lupa voidaan myöntää. 4) Fortum Power and Heat Oy, Loviisan voimalaitos (RN:o 1201:4, kaupunginosa 12, Loviisan kaupunki) on katsonut, että koska hakijan käyttämä rehu sisältää fosforia ja typpeä, joka edistää vesien rehevöintiä, seuranta on tehtävä luvan hakijan kustannuksella ja se on järjestettävä niin, että eri toimintojen vaikutus voidaan erottaa toisistaan. 5) AA ja BB (RN:o 1:61 P V0013, Lappomin kylä, Loviisan kaupunki) ovat katsoneet, että hanke on kestämätön ja vastoin ympäristönsuojelun periaatetta. He ovat muistutuksessaan tuoneet esille, että hakemuksen mukaiset kalankasvatuslaitokset sijaitsevat syvässä suojaisessa sisäaltaassa, joka rajoittuu Björkholmenin, Vastaholmenin, Högholmenin ja Myssholmenin saariin. Loviisan voimalaitoksen lauhdevedet voimistavat altaan veden lämpötilakerrostuneisuutta

12 12 ehkäisten tavanomaista voimakkaammin syvänneveden sekoittumista pintaveden kanssa. Tämän takia alue on erittäin herkkä rehevöitymiselle, eikä sopiva kalankasvatukseen. Rehevöittävä kuorma aiheuttaa happikatoa syvänteessä, mikä käynnistää sisäisen kuormituksen, kun syvänteen pohjan fosforivarastot vapautuvat. Lisäksi alueella on loma asutusta, virkistys ja ulkoilukäyttöön sekä retkeilyyn soveltuvia alueita ja kulttuuriympäristön sekä maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita, joille veden rehevöityminen on haitallista. Muistuttajat ovat vaatineet, että toiminnalle on etsittävä toinen paikka syvänteen ulkopuolella. Varsinkaan Vastaholmenin kasvattamolle ei ole lupaedellytyksiä. Mikäli Stenörenin kasvattamolle myönnetään lupa, tulee sallitut typpi ja fosforipäästöt olla vähintään 20 % nykyistä pienemmät. Lupaehtojen mukainen tarkkailu toiminnan vaikutuksista vesiin ja pohjaan tulee suorittaa vähintään kolme kertaa vuodessa. Muistuttajat ovat lisäksi pidättäneet oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen rehevöitymisestä aiheutuneista haitoista lomaasunnon käytölle ja sen arvon alentumisesta. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 1) Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta esittänyt, että hylkeiden tappama kalamäärä tulisi huomioida määrittäessä laitoksen kuormitusta, koska tämä kalamäärä sisältää osan rehun sisältämästä ravinteista. Hakijan mukaan hakemuksen mukainen kasvatus aiheuttaisi silloin, kun arvioidaan hylkeiden tappavan 13,7 % kalan lisäkasvusta eli kg vuodessa, 720 kg fosforikuormituksen ja kg typpikuormituksen mereen vuodessa. Ominaiskuormitus olisi 6 g/kg fosforia ja 39 g/kg typpeä. Laajennettavan toiminnan mereen kohdistuvista vaikutuksista hakija on viitannut Länsi Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n vesistötutkijan Ralf Holmbergin antamaan lausuntoon, jonka mukaan kasvatustoiminnan vaikutukset Troolisataman sekä Vastaholmenin alueilla rajoittuisivat laitoksen välittömään läheisyyteen ja toiminnan suorat vaikutukset veden laatuun olisivat vähäiset. Troolisatamassa talvisäilytyspaikalla käytettävän rehumäärän hakija on ollut valmis vähentämään kg:sta kg:aan. Arvioitu fosforikuormitus olisi tällöin 33 kg ja typpikuormitus 205 kg vuodessa. Mutta talvisäilytysajan hakija on käytännön syistä halunnut pitää hakemuksen mukaisena. Kalojen ruokinta lopetetaan jo huhtikuussa, joten perkausajan pidentämisestä ei aiheutuisi lisäkuormitusta. Hakija on kertonut, että Vastaholmenin kasvatusaltaiden kehikot säilytettäisiin kesäaikana Stenörenin laitoksen yhteydessä. Talvisäilytyksen kehikot pidetään samalla paikalla troolisatamassa ympäri vuoden. Lisäksi hakijalla on käytössä ankkuroitava 40 m 2 :n kokoinen kelluva lautta, joka sisältää rehusiiliön sekä rehunsyöttöön tarvittavan automatiikan. Laite seuraa veden lämpötilaa ja happipitoisuutta

13 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 13 ja optimoi näitä suureita hyväksi käyttäen kalojen ruokinnan. Lautta siirretään ruokintatarpeen mukaan ja tarkoitus on pitää lautta talviaikaan Stenörenin ja Vastaholmenin laitoksella. Selityksessään hakija on todennut, että kalankasvatuksella ei ole vaikutuksia mihinkään suojelualueeseen, eikä toiminnasta aiheudu hajuhaittaa. 2) Loviisan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Vastaholmenin edusta on parempi kasvatuspaikka kuin Högholmenin edusta, koska virtaolosuhteet ovat paremmat ja paikka on avoimempi. Voimalaitoksen lauhdevedet pitävät Vastaholmenin edustan vedet liikkeessä kohti Suomenlahtea ja paikka on syvempi. Lisäksi hakija on kertonut, että Vastaholmenin laitospaikan tämänhetkinen vesiympäristön tila selvitetään, ja esittää, että laitoksen tila selvitettäisiin yhteistarkkailun yhteydessä siirtämällä Högholmenin tarkkailupisteitä Vastaholmenin läheisyyteen. Hakija on selityksessään 4) Fortum Power and Heat Oy:n muistutuksen johdosta hyväksynyt yhteistarkkailun raportoinnin myös muistuttajalle, ja ehdottanut tarkkailupisteiden sijoittamista siten, että voimalaitoksen ja kalankasvatuslaitoksen vaikutukset voitaisiin erottaa toisistaan. Selityksessään 5) AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että toiminta sijaitsee vesialueella, jonka Loviisan kaupunki on vuokrannut hakijalle. Toiminta ei aiheuta haittaa maa alueiden käytölle, eikä se ole kaavamääräysten vastainen. Hakija on lisäksi maininnut, että kasvatuksessa käytetty rehumäärä ei päädy mereen kokonaisuudessaan, sillä % ravintoaineista sitoutuu kaloihin. Korvausvaatimuksista hakija on ollut sitä mieltä, että tilanne ei ole niin yksipuolinen kuin muistuttajat antavat ymmärtää. Vesialueen kokonaiskuormitus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta eikä laitoksen voida osoittaa olevan syynä koko vesialueen rehevöitymiselle. Loma asutuksesta aiheutuu myös kuormitusta sekä häiriötä ympäristölle. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Oy Semilax Ab:lle luvan kalankasvatukseen Loviisan kaupungissa. Luvan mukainen kalankasvatus sisältää 1) verkkoaltaiden pitämisen meressä ja kalojen kasvattamisen niissä Stenörarna nimisten luotojen koillispuolella Loviisan kaupungin Lappomin kylässä sijaitsevan kiinteistön Lovisa Lappom RN:o 1:61 vesialueella (liite 2) avovesiaikana, 2) verkkoaltaiden pitämisen meressä ja kalojen kasvattamisen niissä Vastaholmenin itäpuolella Loviisan kaupungin Lappomin kylässä si

14 14 jaitsevan kiinteistön Lovisa Lappom RN:o 1:61 vesialueella (liite 2) välisenä aikana ja 3) verkkoaltaiden pitämisen meressä Valkon troolisatamassa Ersta nimisellä vesialueella RN:o 2:117 Loviisan kaupungin Köpbackan kylässä (liite 2) ja kalojen säilytyksen niissä välisenä aikana. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla Stenörenin yksikössä enintään m 2, Vastaholmenin yksikössä enintään m 2 ja Valkon troolisatamassa enintään 750 m 2. Vastaholmenin yksikössä ei saa säilyttää altaita välisenä aikana. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa Stenörenin yksikössä sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään kg typpeä, sekä Vastaholmenin yksikössä enintään 390 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,0 g fosforia eikä 46 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

15 Häiriö ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 15 Talvisäilytyksessä käytettävä rehu saa sisältää enintään 40 kg fosforia ja enintään 290 kg typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa jokaisen laitoksen toiminnasta erikseen. Päiväkirjoihin on merkittävä tiedot: altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä

16 16 muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto yksiköittäin tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava edellä mainitulle viranomaiselle tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka.

17 17 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää tätä laitosta koskeva yhteenveto vaikutustarkkailusta ja laitoksen vaikutusalueen havaintopaikkojen tarkkailutulokset. Vahingot Kalankasvatuksesta ja talvisäilytyksestä, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatusyksikkö Stenörarna nimisten luotojen koillispuolella sijaitsee sisä ja ulkosaariston rajalla verrattain avoimella vesialueella. Toinen yksikkö Vastaholmenin itäpuolella sijaitsee suojaisemmalla vesialueella noin 1 km itään Stenörenin yksiköstä. Molemmilla alueilla veden sekoitusolosuhteet ovat hyvät Loviisan voimalaitoksen lauhdevesivirran takia, jonka päävirtauksessa Vastaholmenin laitos sijaitsee. Saaristoalueiden suurin ongelma on yleinen rehevöityminen ja pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen syvänteissä. Nämä molemmat ongelmat esiintyvät Oy Semilax Ab:n kasvatuslaitosten vesialueella. Stenörenin kasvatusyksikön läheisyydessä veden fosfori ja klorofylli a pitoisuudet ovat viime vuosina nousseet niin, että vesi on rehevä. Selviä vaikutuksia ei kuitenkaan ole havaittu, eikä toiminnalla ole ollut vaikutuksia läheisiin suojelualueisiin. Oy Semilax Ab on vuosina kasvattanut kg kalaa vuodessa. Keskimääräiset vuotuiset fosforipäästöt ovat olleet 310 kg ja typpipäästöt kg. Hakemuksen mukaisen toiminnan ravinnepäästöt olisivat yli kaksinkertaiset vuosien päästöihin verrattuna. Kuormituksen selvä lisääntyminen voisi johtaa vesialueen edelleen rehevöitymiseen. Tarkkailutuloksien mukaan vesi on rehevämpi Stenörenin laitoksen läheisyydessä kuin vertailupisteissä. Lisärehevöitymisestä aiheutuisi haittaa vesiluonnolle muun muassa happitilanteen heikentyessä ja pyydysten limoittumisen johdosta. Vastaholmenin laitoksen vesialueen nykytilasta ei ole tietoa, koska aluetta ei ole aiemmin tarkkailtu. Vesialueen rehevöitymisestä aiheutuisi kuitenkin samanlaisia haittoja vesiluonnolle ja kalastukselle kuin

18 18 Stenörenin laitoksen vesialueella. Vastaholmenin laitoksen toiminta ajoittuu pääosin talvikaudelle, minkä vuoksi sen haittavaikutukset loma asutuksen virkistyskäytölle ovat varsin vähäiset. Vaikka virtausolosuhteet laitoksien vesialueilla ovat hyvät, hakemuksen mukainen toiminta lisäisi huomattavasti laitoksien ympäristövaikutuksia. Edellä mainituin perusteluin lupaa hakemuksen mukaisesti ei voida myöntää. Luvan myöntämisen edellytykset pienemmille päästöille tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti ovat kuitenkin olemassa. Ravinnepäästöt Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää Stenörenin yksikössä enintään 390 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa sekä Vastaholmenin yksikössä samat määrät. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella kummassakin yksikössä 230 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,2 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin kg/vuosi kummassakin yksikössä. Laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt kasvavat jonkin verran. Stenörenin laitoksen päästöt ajoittuvat kesäkauteen ja Vastaholmenin laitoksen päästöt talvikauteen. Luvassa ei voida yhdistää molempien laitosten rehun sallittuja ravinnesisältömääriä hakemuksessa esitetyllä tavalla, koska vesialueet ja niiden olosuhteet sekä sietokyvyt ovat erilaiset. Hakija on esittänyt, että hylkeiden syömä ja tappama kalamäärä otettaisiin huomioon luvassa ravinnemäärien raja arvoja koskevassa määräyksessä. Hakija on perustellut esityksensä sillä, että hylkeiden syödessä ja tappaessa kaloja laitoksen ravinnepäästöt ovat pienemmät, koska osa ravinteista on sitoutunut näihin kaloihin eikä joudu vesistöön. Tätä kalamäärää on vaikea arvioida sillä tarkkuudella, että se olisi mahdollista ottaa huomioon vähentävänä seikkana. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala m 2 kummassakin yksikössä on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m sekä kalojen lisäkasvujen kg/a perusteella.

19 19 Talvisäilytys ja myyntivarasto Valkon troolisataman talvisäilytyspaikalla pidettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 750 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m sekä kalamäärän kg perusteella. Verkkoaltaita saa pitää talvisäilytyspaikalla ja välisenä aikana, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen. Luvanmukainen aika on toiminnan kannalta riittävä. Luvan voimassaolo Lupaharkinta Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset sekä mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Ratkaisussa on myös otettu huomioon, että Vastaholmenin itäpuolelle perustettava laitos on uusi. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevien vuokrasopimuksien perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta ja kalojen talvisäilytyksestä, kun ne toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Vastaholmenin itäpuolella vesialue on syvempi ja virtaus voimakkaampi kuin Högholmenin koillispuolella. Luvanhaltijalla on tarkkailuvelvoite, jonka mukaan toiminnan vaikutuksia vesialueella tullaan seuraamaan.

20 20 Merialueen rehevöityminen Ominaiskuormitusarvot Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,0 g ja typen osalta 46 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Muut muistutukset Lupapäätöksen mukainen toiminta ei ennalta arvioiden vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

21 21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Pamela Westerlund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Pamela Westerlund. PW/tr

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.