LAPPEENRANTA-IMATRAN AIKO KÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPPEENRANTA-IMATRAN AIKO KÄYTTÖSUUNNITELMA

2 1 1 LAPPEENRANTA-IMATRAN AIKO:N KOKONAISRAKENNE Lappeenranta-Imatran kasvusopimusta toimeenpaneva AIKO koostuu viidestä osahankkeesta, joista isoin Lappeenranta-Imatran AIKO hanke on luonteeltaan kokonaisuutta koordinoiva ja alueellisia kokeilutoimia aktivoiva. Lisäksi kokonaisuudessa on kolme kärkihankkeiden käynnistymistä edistävää hanketta sekä innovatiivisia julkisia hankintoja toimeenpaneva hanke. Osahankkeista rahoituspäätöksen on saanut Lappeenranta-Imatran AIKO, muiden osahankkeiden hankevalmistelu on käynnissä. Lappeenranta - Imatran AIKO käyttösuunnitelma ja rahoitus 1. Lappeenranta-Imatran AIKO ,00 2. Metanointiteknologian teollistaminen ,00 osana erilaisia energiajärjestelmämalleja 3. Metanointilaitoksen esisuunnittelu ,00 4. Innovatiiviset hankinnat ,00 5. Vedenpuhdistamon valmistelu ,00 Kokonaiskustannukset ,00 josta AIKO-rahoitusta ,00 Lappeenranta-Imatran AIKO omarahoitus Wirma Lappeenranta Oy ,00 Lappeenranta ,00 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,00 Kaupunkiseutu ,00 Imatran seudun kehitysyhtiö Oy ,00 Lappeenrannan energia Oy ,00 Yhteensä ,00 Kasvusopimuksen kokonaisuutta seudulla ohjaa Green Lappeenranta-Imatra ohjausryhmä. AIKO osahankkeille on muodostettu oma yhteinen ohjausryhmä, jolle osahankkeiden projektipäälliköt raportoivat. Ohjausryhmään on nimetty: kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki toimitusjohtaja Aki Keskinen, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy hallintojohtaja Liisa-Maija Sainio, LUT Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Green Energy Showroom verkoston edustaja

3 2 2 LAPPEENRANTA-IMATRAN AIKO Osahanke on käynnistynyt maakuntaliiton rahoituspäätöksellä ja päättyy Tausta (hankkeen idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, miten aiemmin toteutettuja hankkeita on hyödynnetty hankesuunnittelussa) Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia tehdään kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset tehdään vuosille Kasvusopimuksen tavoitteena on Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti uusiutuvan energian ja vihreän teknologian aloilla. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. AIKO hankkeen tarkoituksena on toteuttaa käytännössä Lappeenranta-Imatran seudun ja valtion solmimaa kasvusopimusta. AIKO jatkaa maakunnan energia- ja ympäristöalan keskittymän rakentamista, jota on vauhditettu mm. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmalla ja lukuisilla kehityshankkeilla. Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1. Green Lappeenranta-Imatra keskittymän ekosysteemin johtaminen, palveluoperaattoritoiminta ja verkostotoiminta 2. Kärkihankkeiden käynnistäminen (katalyyttihankinnat, selvitykset, kaupallistumisen tukeminen ja kansainvälisen rahoituksen haku) 3. Viestintä ja markkinointi 2. Yksityiskohtainen hankekuvaus (mm. aikataulu sekä toteutuksen eri vaiheet ja niihin tarvittavat panokset) ja toimenpiteet Työpaketti 1. Green Lappeenranta-Imatra keskittymän ekosysteemin johtaminen, palveluoperaattoritoiminta ja verkostotoiminta Referenssikohteiden ja kärkihankkeiden lisäksi kaupunkiseudun kasvu ja uudistuminen edellyttävät alueellisen liiketoimintaekosysteemin kehittämistä ja vahvistamista. Tarvitaan yhteinen visio ja tavoitetila sekä johtajuus verkostomaisessa yhteiskehittämisessä, jotta syntyy yhteistä luottamusta ja sitoutumista ja toimijoille ymmärrys omasta ja toisten toimijoiden roolista. Maakunnallista toimeenpanoa ohjaa keskeisiä toimijoita edustava Green Lappeenranta-Imatra ohjausryhmä. Keskeisenä innovaatio- ja yhteistyöalustana toimii keskittymässä Green Energy Showroom (GES). Hankkeessa uudistetaan Green Lappeenranta-

4 3 Imatra ohjausryhmän toimintaa ja tuetaan GES verkoston kehittymistä. Ylläpidetään ja täsmennetään resurssiviisaan kaupungin ja HINKU tiekartan lähivuosien toimenpidesuunnitelmia Valmistellaan alueellisten innovatiivisten kokeilujen toteutumista energia- ja ympäristöaloilla mm. tarvittavin esiselvityksin, yritysverkostojen vahvistamisella, jne. Kaupunkiympäristö ja investoinnit yhdistetään kehitysympäristöksi yritysten uusille tuotteille ja ratkaisuille (mm. Lappeenrannan ja Imatran isot hankinnat ja investoinnit) Välitetään tietoa kaupungin tarpeista ja haasteista yrityksille Välitetään yritysten aloitteita ja ratkaisuja kaupungin tietoon Tarjotaan kanavia integroitua kansainvälisiin T&K hankkeisiin (green economy) Käynnistetään yhteistyö GES verkoston ja viiden tunnistetun kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa Järjestetään yritysmatkoja, työpajoja ja seminaareja kärkiteemoissa Julkisten innovatiivisten hankintojen hyödyntäminen, selvitetään mm. kaupunkien yhteistyömahdollisuuksia ajoneuvokantansa uusimisessa uusiutuvalla energialla käyviksi Markku Mäki-Hokkonen Aikataulu: projektikuukaudet Alihankintaostot: Tulos: Green Lappeenranta-Imatra ohjausryhmän toiminta käynnistyy uudelleen GES verkostolle uusi strategia Hiilineutraalin Etelä-Karjalan toimenpidesuunnitelma Uudelleenmaterialisointiin liittyvän liiketoiminnan kansainvälistämistoimet hiilineutraalien ja resurssiviisaiden kaupunkien rakennemuutoksen benchmarking selvitys ainakin kaksi alueellisen kokeilun toimenpidettä 5 uutta kansainvälistä yhteistyökumppania kontaktoitu Työpaketti 2. Kärkihankkeiden käynnistäminen Katalyyttihankinnat, selvitykset, kaupallistumisen tukeminen ja kansainvälisen rahoituksen haku Markku Mäki-Hokkonen

5 4 Aikataulu: projektikuukaudet Alihankintaostot: Tulos: Kukkuroinmäen pilotti saanut rahoituksen ja tuotantolinjan rakentaminen on käynnissä sekä toimenpiteet kaupallistamiselle alkaneet Metanointilaitoksen esisuunnittelu käynnistynyt Lappeenrannan lämpövoima Oy testaa yritysten tarjoamia tehostetun vedenpuhdistuksen teknologioita ja tarjoaa yrityksille ja LUT:lle vedenpuhdistamoaluetta pysyväksi tutkimus-ja testausalustaksi. Työpaketti 3. Imatran seudun pilottihankkeet Imatran seudun liiketoimintaekosysteemiä vahvistetaan ja kehitetään Kehyn koordinoimana seuraavilla kokonaisuuksilla: Innovatiiviset hankinnat: yritysten ja julkisen sektorin hankintaosaamisen kehittäminen tukemaan kasvusopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Uuden teollisen liiketoiminnan, erityisesti kiertotalouden ja uusiutuvan energian aloilla toimivan teollisuuden edistäminen pilotti- ja referenssikohteiden avulla. Jätteistä komposiittituotteita valmistavan tuotannollisen yritystoiminnan käynnistäminen, tuotekehitys ja IPR-prosessien hallinta. Imatran seudun erityisenä painotuksena on myös uuden teknologian - digitalisaation, automaation ja robotisaation - hyödyntäminen rakennetun ympäristön tuotannon ratkaisuissa sekä palveluiden tuottamisessa (mm. teollisuuden resurssiviisauden edistäminen, älyliikenteen yritysrajapinnat ja uudet ratkaisut). Antti Oravuo Aikataulu: projektikuukaudet Alihankintaostot: Tulos: Kiertotalouden ja uusiutuvan energian pilotti käynnistetty Imatralla Julkisen ja yksityisen sektorin innovatiivinen liikennekokeilu valmisteltu ja käynnistettävänä Resurssiviisaan uuden tuotantomenetelmän/palvelun lanseeraus Työpaketti 4. Viestintä ja markkinointi

6 5 Vahvistetaan energia-ja ympäristöalan brändiä -Lappeenrannan Greenreality sekä Green Energy Showroom verkoston viestintää. Valmisteilla oleville ja toteutuneille Green Lappeenrannan eri vihreän energian ja ympäristöteknologian kohteille luodaan sekä virtuaalinen että konkreettinen esittelytila, showroom. Luotava kokonaisuus houkuttelee vierailijoita Lappeenrannan seudulle tutustumaan alueen edistyksellisiin ratkaisuihin, innovatiivisiin yrityksiin ja maailman huippuluokan tutkimukseen. Showroom tuo alueen osaajia, osaamista ja yrityksiä esille konkreettisesti sekä virtuaalisesti kansalliselle ja kansainväliselle yleisölle. Showroom esittelee myös testiympäristöjen innovatiivisia ratkaisuja. Lappeenranta Greenreality:n uusista teknologiaratkaisuista ja tutkimuksesta, joita yritykset ja oppilaitokset synnyttävät, tuotetaan uutta sisältöä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja mediaa varten. Aktiivisella viestinnällä ja kohteen brändäyksellä pyritään houkuttelemaan alueelle uutta yritystoimintaa ja vahvistamaan mielikuvaa innovatiivisesta toimintaympäristöstä, jossa on hedelmällinen alusta innovaatioille ja osaamispohjaiselle yritystoiminalle. Edelläkävijyyden esitteleminen houkuttelee alueelle myös uutta pääomaa, tutkimusta ja opiskelijoita. Tuotteistamisen myötä kutsutaan vihreän talouden verkostoja, yrityksiä, tutkijoita, opiskelijoita ja mediaa tutustumaan Green Lappeenrantaan. Showroomia markkinoinaan eri kanavien kautta mm. lehdistön, messujen ja eri tapahtumien välityksellä. Johanna Väyrynen Aikataulu: projektikuukaudet Alihankintaostot: Tulos: Alueen tunnettuus uusiutuvan energian ja vihreä teknologian edelläkävijänä on kasvanut. Mainonta ja viestintä on houkuttanut alueelle uusia osaajia ja yrityksiä. Lappeenranta Greenreality-brändi tunnistetaan myös alueen ulkopuolella ja yhdistetään alueen ympäristösaavutuksiin ja toimiin vihreän teknologian ja uusiutuvan energian aloilla. 3. Hankkeen tulostavoitteet ja vaikutukset Hankkeen tulostavoitteet ovat: 1. käynnistyvät kehitysprosessit 3 kpl

7 6 lyhyt kuvaus: green energy showroom strategia, Green Lappeenranta Imatra kehityssuunnitelma/resurssiviisaan tiekartan päivitys, hiilineutraalin Etelä-Karjalan työllisyysja investointiselvitys 2. kansainvälisen tason referenssikohteet 3 kpl lyhyt kuvaus: Jätteestä komposiittituotteita - laitos, Power to Gas -laitos, Vedenpuhdistamo ravinnetehtaana. 3. käynnistyvät kokeilut 5 kpl lyhyt kuvaus: Uudelleenmaterialisointiin liittyvän liiketoiminnan kansainvälistämistoimet, Imatran joukkoliikenteen uudistaminen, länsialueen energiatehokkaan palveluverkkouudistuksen, hiilineutraalien ja resurssiviisaiden kaupunkien rakennemuutoksen benchmarking, Imatran seudun palveluverkkouudistuksen toimenpiteet, älylämpöverkkototeutuksen käynnistäminen AIKO hankkeella haettavat vaikutukset ovat: Lappeenranta-Imatra seutu toimii johtavana uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunkialueena, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Valtion kanssa allekirjoitettava kasvusopimus tiivistää monialaista yhteistyötä alueen ja valtion välillä. Alueella vahvistuvat toimivat ja kasvavat verkostot /klusterit, jotka hyödyntävät kansainvälisiä markkinoita. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö laajenee green campuksella ja seudulla sijaitsevien yritysten kanssa. Tuloksena uusia startuppeja, kasvuyrityksiä ja kaupallistuvia keksintöjä. Kukkuroinmäellä on laajeneva jätemateriaalien uusiokäyttöön ja resurssitehokkuuteen liittyvä yrityskeskittymä. Maakunta toimii edelläkävijänä sähköstä kaasuksi ja muiksi hiilivedyiksi liiketoiminnassa (Power to X) ja siihen liittyvässä CO2 hyödyntämisessä raakaaineena. Hyväristönmäelle on rakentumassa vedenpuhdistuksen ravinteiden jalostamisen referenssilaitos sekä demonstraatio- ja tutkimusalusta yrityksille ja LUT:lle. Myös Imatralla ja Parikkalassa toteutettavat uudet vedenpuhdistamot ilmoittaneet kiinnostuksensa toimia uuden teknologian näyteikkunoina. Kansallisista ja EU:n ohjelmista saadaan rahoitusta ja verkostoja kärkihankkeiden vauhdittamiseen. Kaupunkiseudun uutta luova kyvykkyys kasvaa Alan tutkimustoiminta laajentuu ja menestyy Kansainvälisiä yrityksiä ja toimijoita on sijoittunut ja toimii alueella Kehitysalustat sekä luovat uutta osaamista ja liiketoimintaa että houkuttelevat sitä alueelle Yritys- ja julkishankintavetoinen kokeilukulttuuri vahvistuu tiede- ja hankelähtöisen TKI-toiminnan rinnalla

8 7 Yritysinvestoinnit ja osaamispohjaisten työpaikkojen määrä ovat nykyistä korkeammalla tasolla Yhteistyökyvykkyys kasvaa Verkostot toimivat ja verkottuvat ulospäin Kaupungit, tutkimuslaitokset ja yritykset hyödyntävät ja yhteiskäyttävät toistensa resursseja tehokkaasti Keskittymän johtamiskyvykkyys paranee Jaettu ja jatkuvasti uudistuva tahtotila tulevaisuudesta Ekosysteemi ratkaisee yhteiskunnallisia haasteita yli toimiala ja toimijarajojen Toimeenpanoa ohjaa Green Lappeenranta-Imatra ohjausryhmä. Yritysten käytännön verkosto- ja innovaatiotoimintaa sekä viestintää edistää Green Energy Showroom (GES). 3 METANOINTITEKNOLOGIAN TEOLLISTAMINEN JA KUSTANNUS- TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Power to X teknologia tarjoaa mahdollisuuden ratkoa monia Pariisin sopimuksen tuomia velvoitteita kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä ja poistamisessa. Power to X konseptin keskeiset prosessit ovat elektrolyysi, hiilidioksidin talteenotto ja metanointi, kuva 1. Prosessin lopputuloksena saadaan metanointiprosessin (CO2 reduction process) ominaisuuksien mukaa metaania, metanolia tai muita nestemäisiä polttoaineita (esim. dieseliä). Q Q H 2 O CO 2 Electrolysis H 2 CO 2 reduction process C x H y O z O 2 H 2 O Excess electricity Kuva 1. Power to X konsepti Power to X prosessin teollisen kilpailukyvyn ratkaisee sen kustannustehokkuus, joka koostuu pääosin pääomakustannusten kilpailukyvystä operointikustannusten ollessa pienemmässä roolissa. AIKO osahankkeen keskeinen tavoite on analysoida Power to X kokonaisprosessin osaprosessien (elektrolyysi, CO2 talteenotto ja metanointi) investointikustannuksiin liittyviä tekijöitä sekä määrittää konsepteja investointikustannusten alentamiseksi. Keskeisin tavoite on löytää konsepteja eri komponenttien sarjavalmistuksen mahdollistamiseksi. Oletusarvona, että massatuotantoon perustuvilla laiteratkaisuilla voidaan alentaa yksikkökustannuksia merkittävästi ja saavuttaa vahva kustannuskilpailukyky lopputuotteiden osalta.

9 8 Hankkeen toteutus tapahtuu diplomityön ja alan asiantuntijoiden tiimityöskentelyn kautta. Asiantuntijuudessa erityisessä roolissa on konetekniikan alueeseen liittyvä valmistettavuusosaaminen. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään käynnissä olevien NeoCarbon ja SOLetAIR Tekestutkimushankkeiden sekä luvussa 4 kuvatun metanointilaitoksen esisuunnitteluhankkeen tuloksia ja asiantuntemusta. 4 METANOINTILAITOKSEN ESISUUNNITTELU Kärkihanke etenee Gasumin vetämänä. AIKO hankkeella tuetaan tässä vaiheessa laitoksen valmistelua etenemistä tehtävillä selvityksillä. Esisuunnittelu jaetaan tässä vaiheessa kahteen kilpailutettavaan pakettiin: Mallinnus hiilidioksidin (CO2) talteenoton teknisestä toteutuksesta ja CO2-logistiikan kustannusselvitys Mallinnus katalyyttisen CO2-metanointilaitoksen teknisestä toteutuksesta Haasteena on löytää teollisessa mittakaavassa uskottavasti toimivan teknologian toimittajia erityisesti suomalaisia, jotka voisivat ko. tekniikkaa kaupallistaa. Taustoja: Lappeenrannan kaupunki on aloittanut talvella valmistelut metanointilaitoksen rakentamiseksi Etelä-Karjalaan. Sweco Oy:n keväällä 2016 toimittamassa INKA hankkeen potentiaaliraportissa tunnistettiin Kemira Chemicalsin Joutsenon tehdas kiinnostavaksi metanointilaitoksen sovelluskohteeksi tehtaalla sivutuotteena syntyvän vedyn vuoksi. Tällöin elektrolyysiä ei tarvita ja voidaan keskittyä hiilidioksidin talteenottoon ja metanointiin. Tuulisaimaa Oy:llä teetettiin lisäksi Wirma Lappeenrannan toimesta kesäkuussa valmistunut rahoitus- ja luvitusselvitys. Gasum käynnisti alkukeväästä 2016 keskustelut Kemiran kanssa sivutuotevedyn hyödyntämiseksi ja totesi vedyn metanoimisen kiinnostavimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka metanointiteknologiat eivät ole yleisesti kaupallisella asteella. Gasum ja Kemira sopivat, että Gasum edistää hanketta ja aloittaa esiselvitystyön potentiaalisista metanonititeknologioista syksyllä Yhteistyösopimus allekirjoitettiin lokakuussa. Lappeenrannan kaupunki sopi syksyllä Gasumin kanssa yhteistyöstä, jossa tähdätään metanointilaitoksen rakentamiseen Kemiran Joutsenon tehtaan yhteyteen. Kaupunki ja Gasum pyrkivät etenemään mahdollisimman pian laitoksen esisuunnitteluun, jota varten kaupunki on varannut AIKO-rahaa. Gasum on selvittänyt vuoden 2016 aikana teknologiavaihtoehtoja vedyn metanoimiseen. Yksi potentiaalinen vaihtoehto on hiilidioksidin katalyyttinen metanointi, jota demonstroidaan tämän hetken suurimmalla Power-to-Gas - laitoksella, 6,3 MWe Audi e-gas laitoksella Werltessä Saksassa. 5 INNOVATIIVISET HANKINNAT 1. Tausta (hankkeen idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, miten aiemmin toteutettuja hankkeita on hyödynnetty hankesuunnittelussa) Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia

10 9 yhteistyösopimuksia tehdään kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset tehdään vuosille Kasvusopimuksen tavoitteena on Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti uusiutuvan energian ja vihreän teknologian aloilla. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Kaupunkien, kaupunkien omistamien liikelaitosten ja kuntayhtymien investoinnit sekä maankäytön suunnittelu tarjoavat merkittävän mahdollisuuden, jonka avulla voidaan edistää myös yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu edistää osaltaan innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja haastaen palvelutuottajia ja kannustaen jatkuvasti kehittämään uusia parempia ratkaisuja. Säännöllisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä luodataan markkinoiden näkemyksiä sekä edistetään ennakoivuutta ja innovaatioilmapiiriä. Kaupungit laativat strategian ja tavoitteet innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupunkiseudun omista lähtökohdistaan laatiman mittariston avulla. Seurattavat tavoitealueet ovat: Hankintojen strategisen johtamisen kehittyminen Markkinoiden avaaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen yrityksille Innovaatioiden ja T&K-toiminnan hankinta 1. Lappeenrannan länsialueen ja Imatran kaupunkiseudun palveluverkkouudistus ja alueen energiatehokkuuden edistäminen 2. Kaupunkikonsernien ajoneuvokannan uusiminen uusiutuvaa energiaa käyttäväksi 3. Urheilutalon energiatehokas uudistaminen Innovatiivisten hankintamenettelyjen soveltaminen Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Tekesin kanssa tukee innovatiivisten julkisten hankintojen valmennusta (INKA- ja Huippuostajat-ohjelma) sekä ympäristöministeriö yhdessä Motiva Oy:n kanssa kestävien hankintojen osaamisen ja toimintamallien kehittämistä. 2. Yksityiskohtainen hankekuvaus (mm. aikataulu sekä toteutuksen eri vaiheet ja niihin tarvittavat panokset) ja toimenpiteet Työpaketti 1. Hankintastrategia innovatiivisten ja kestävien hankintojen edistämiseksi sekä mittareiden ja tavoitteiden laatiminen Pilottikohteiden ja kärkihankkeiden lisäksi kaupunkiseudun kasvu, uudistuminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen edellyttävät hankintayksiköiden hankintojen johtamisen kehittymistä ja vahvistamista. Kaupunkikonsernille tarvitaan yhteinen strategia innovatiivisten ja kestävien hankintojen edistämiseksi sekä siihen seurantana mittarit ja tavoitteet jotta voidaan vastata hallituksen tavoitteena olevaan viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuuden toteutumista julkisissa hankinnoissa. Hankintastrategian, mittareiden ja

11 10 tavoitteiden mukaisesti kaupungin hankinnoissa mahdollistetaan ja tuetaan uusien innovaatioiden tuleminen markkinoille edistäen tuottavuutta kestävien hankintojen mukaisesti. Työntekijät: Aki Fihlman Ostopalvelu Aikataulu: projektikuukaudet Tulos: Innovatiivisten ja kestävien hankintojen edistämiseksi on laadittu hankintastrategia Innovatiivisille ja kestävän kehityksen hankinnoille on laadittu mittarit ja kaupunkikonsernille tavoitteet. Strategian jalkautus ja vastuuhenkilöiden koulutus strategiaan ja tavoitteiden seurantaan. Mittarit sekä tavoitteet on sisäistetty ja niiden seuranta ovat normaalia toimintatapaa. Tuottavuuden kasvu, taloudellisuus, parempi palvelutaso referenssit yrityksille viennin tueksi. Työpaketti 2. Työntekijät: Kaupunkikonsernin hankintapotentiaalin selvitys Selvitys Lappeenrannan kaupunkikonsernin hankintojen jakautumien Lappeenrantaan, naapurikuntiin ja muualle. Lisäksi tarkoituksena on laskea hankintojen työllisyys ja verovaikutukset sekä tunnistaa osa-alueita ja hankintamenettelyjä joissa hankintoja voidaan ohjata enemmän maakuntaan sekä kotimaahan. Aki Fihlman Ostopalvelu Aikataulu: projektikuukaudet Tulos: Selvityksestä on saatu tulokset v sekä 2016 hankintapotentiaalin jakautumisesta Lappeenrantaan, naapurikuntiin ja muualle. Lisäksi on saatu tulokset hankintojen työllisyys ja verovaikutuksista sekä tunnistettu uusia liiketoiminnan syntymisen edellytyksiä maakunnassa ja kotimaassa julkisten hankintojen avulla. Työpaketti 3. Viestintä Vahvistetaan kaupungin ja yrityksien vuoropuhelua sekä välitetään tietoa kaupungin hankinnoista ja haasteista yrityksille.

12 11 Työntekijät: Järjestetään yrittäjä tapaamisia sekä tiedotetaan mediassa uusien hankintaprosessien käyttöönotosta. Aki Fihlman Ostopalvelu Aikataulu: projektikuukaudet Tulos: Yrittäjät tunnistavat julkisen hankintayksikön potentiaaliseksi referenssiksi uusille innovoinneille. Avoin viestintä ja vuoropuhelu ovat auttaneet uusien innovatiivisten tuotteiden/palveluiden tuottamiseen hankintayksikölle. Hankkeessa hyödynnetään ostopalveluita palkatun asiantuntijan lisäksi. 3. Hankkeen tulostavoitteet ja vaikutukset Hankkeen tulostavoitteet ovat: 1 Hankintastrategia innovatiivisten ja kestävien hankintojen edistämiseksi sekä mittareiden ja tavoitteiden laatiminen Hankintastrategian, mittareiden ja tavoitteiden avulla kaupungin hankinnoissa mahdollistetaan ja tuetaan uusien innovaatioiden tuleminen markkinoille edistäen tuottavuutta kestävien hankintojen mukaisesti. 2. Kaupunkikonsernin hankintapotentiaalin selvitys Selvityksestä on saatu tulokset v sekä 2016 hankintapotentiaalin jakautumisesta Lappeenrantaan, naapurikuntiin ja muualle. Lisäksi on saatu tulokset hankintojen työllisyys ja verovaikutuksista sekä tunnistettu uusia liiketoiminnan syntymisen edellytyksiä maakunnassa ja kotimaassa julkisten hankintojen avulla. 3 Viestintä Yrittäjät tunnistavat julkisen hankintayksikön potentiaaliseksi referenssiksi uusille innovoinneille. Avoin viestintä ja vuoropuhelu ovat auttaneet uusien innovatiivisten tuotteiden/palveluiden tarjoamisen sekä tuottamisen. AIKO hankkeella haettavat vaikutukset ovat: - hankintojen strateginen johtaminen kehittyy - markkinoiden haastaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen yrityksille - tuottavuuden kasvaminen ja uusien teknologien käyttöönotto - edistää yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita 4. Tavoitteiden seurannan järjestäminen Hanketoteuttaja raportoi rahoittajalle ja TEM:lle hankkeen tulosindikaattoreiden saavuttamista.

13 12 5. Hankkeesta tiedottaminen Hankkeiden toimintaa ja tuloksia esitellään laajasti valtakunnallisesti Motivan ekoverkostossa ja SYKE:n cleantech sivustolla sekä kaupungin sisäisesti. Lisäksi hankkeiden tulokset julkaistaan Lappeenrannan www sivuilla. Viestivälineinä käytetään sisäisiä tiedotteita ja internetsivustoa, suoraviestintää sähköpostitse sekä toimia markkinoidaan paikallisissa lehdissä. 6. Selvitys, miten toimintaa aiotaan jatkaa tuen päättymisen jälkeen. Kaupungin hankinnoissa toteutetaan Innovatiivisten ja kestävien hankintojen hankintastrategiaa mittareiden ja tavoitteiden mukaisesti. Seurataan hankintojen johtamisen kehittymistä sekä seurataan hallituksen tavoitteena olevan vähintään viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuuden toteutumista julkisissa hankinnoissa. Hankintapotentiaaliselvityksien tuloksia seurataan systemaattisesti vuosittain ja analysoidaan minkälaiset hankinnat ja hankintamenettelyt lisäävät yrityksille mahdollisuuksia tuoden lisää työllisyyttä ja uusia liiketoiminnan syntymisen edellytyksiä maakunnassa. Yrittäjien kanssa ylläpidetään jatkuvaa kahden suuntaista vuoropuhelua tarpeista ja haasteista yrittäjä tapaamisilla sekä informoidaan proaktiivisesti tulevista hankinnoista etsien uusia innovatiivisia ja ekologisia ratkaisuja tarpeisiin ja haasteisiin. Kasvusopimuksen toteuttamista jatketaan rahoittajan ja TEM:n kanssa neuvotellulla tavalla 2017 syksyllä. 6 VEDENPUHDISTAMON VALMISTELU Lappeenrannan, Imatran ja Parikkalan uusista jätevedenpuhdistamoista rakennetaan ravinnetehtaita, jotka tuottavat Suomen puhtainta jätevettä. Tähän päästään hyödyntämällä ennakkoluulottomasti uusia tekniikoita, jolloin myös ravinteiden talteenotto jätevesistä sekä niiden kierrätys ja tuotteistus uusiokäyttöön tulee mahdolliseksi. Lappeenrannan Lämpövoiman vetämä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamohanke on saanut ympäristöluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen osayleiskaavan äänestyksen jälkeen samalla päivämäärällä eli Luvan mukaiset puhdistusvaatimukset edellyttävät erittäin tehokasta ja varmatoimista puhdistusprosessikokonaisuutta. Uuden puhdistamon yhteyteen suunnitellaan lietteenkäsittelyyn ja vedenpuhdistamiseen keskittyneiden yritysten ja tutkimuslaitosten living lab tyyppistä testialustaa. Puhdistamon virtoja hyödyntävä testialusta antaa erinomaisen mahdollisuuden mm. uusien puhdistusmenetelmien kenttäkokeiluille ja näin tukee suomalaista teollisuutta tutkimustulosten viemisessä tuotteeksi ja tuotteen kansainvälistymisessä. Kokeiluympäristöllä on myös suuri merkitys jätevesien puhdistukseen liittyvien hankkeiden saamisessa LUT:lle. Erityisesti Horisontti 2020-ohjelmassa korostuu pilotointien ja demonstraatioiden merkitys ja olemassa olevalla kokeiluympäristöllä olisi merkittävä vaikutus uskottavien hankehakemusten kannalta. AIKO hankkeella varmistetaan, että meneillään olevaa puhdistamoinvestoinnin yleissuunnittelua seuraavassa toteutussuunnitteluvaihessa pystytään kustannustehokkaasti ja testialustaa hyödyntävien toimijoiden tarpeet huomioiden sisällyttämän testialusta vaatimukset suunnitelmiin.