KOULUTUSOPAS Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus sekä vapaa sivistystyö. Oppaat ja käsikirjat

Transkriptio

1 KOULUTUSOPAS 2012 Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus sekä vapaa sivistystyö Oppaat ja käsikirjat

2 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ SISÄLTÖ OPPAAN ESITTELY AMMATINVALINTA EDESSÄ Vinkkejä ja neuvoja tulevaisuuteen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti Perusopetuksen lisäopetus kymppiluokka Nuorten työpajat Opiskelijaelämä on monimuotoinen Lukio luo pohjaa tulevaisuudelle Osaajia tarvitaan! Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELU KOULUTUSVÄYLÄT Esi- ja perusopetus Ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus Tutkintoon johtavat opinnot Lisäopinnot ja valmistavat opinnot Korkea-aste Ammattikorkeakoulut Yliopistot Aikuiskoulutus OPINTOJEN YHDISTÄMINEN Yhteistyö mahdollistaa yksilöllisiä opintoja Mitä hyötyä on lisäopinnoista? Useamman tutkinnon suorittaminen yhtä aikaa MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN? Yleistä Yhteishaku Hakuajat Millä todistuksella haetaan? Voiko hakutoivejärjestystä muuttaa? Opiskelijavalinta Tulosten julkistaminen Opiskelupaikan varmistaminen Jos hakija ei tule valituksi Muutoksenhaku Hakuohje Koodistot Näin yhteishaku etenee OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden valinta Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden valinta Muita säännöksiä Opiskelijaksi ottamisen perusteet lukiokoulutuksessa Terveydelliset tekijät Perustutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Ammatillinen perustutkinto Mitä opintoihin sisältyy? Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt Miten aikaisemmat opinnot ja työkokemus otetaan huomioon? Koulutusalat ja perustutkinnot Ammatillinen peruskoulutus urheilijoille Ammatillinen erityisopetus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Erityisopetus ammatillisissa oppilaitoksissa Erityisopetus ammatillisissa erityisoppilaitoksissa Opintososiaaliset edut Kotitalousopetus (talouskoulu) Maahanmuuttajien koulutus Oppisopimuskoulutus Aikuisten ammatillinen koulutus Yrittäjyys ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitokilpailut KOULUTUSALAT JA PERUSTUTKINNOT Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuri Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS SYKSYLLÄ AMMATILLINEN ERITYISOPETUS SYKSYLLÄ

3 AMMATINVALINTA EDESSÄ OSAAJIA TARVITAAN Uuden työvoiman kysyntä lisääntyy tulevina vuosina ennen kaikkea siitä syystä, että työssä oleva väestö ikääntyy ja eläkkeelle siirtyminen lisääntyy. Uusia työntekijöitä tarvitaan erityisesti ammateissa, joihin kouluttaudutaan ammatillisen peruskoulutuksen kautta ja joissa työntekijät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä. Lisää työvoimaa on arvioitu tarvittavan hoitoalalle, muihin palveluammatteihin sekä useisiin teollisuusammatteihin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat pyritään mitoittamaan niin, että mahdollisimman moni työllistyisi valmistumisen jälkeen. Seuraavassa kuvataan lyhyesti työllisyysnäkymiä. Tilanne vaihtelee kuitenkin maan eri osissa sen mukaan, mitkä elinkeinot kullakin alueella painottuvat. Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon suorittaneet työllistynevät verrattain hyvin kuntien ja järjestöjen palvelukseen. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kasvussa, mikä lisää tukipalvelujen tarvetta. Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneiden arvioidaan vastaisuudessa työllistyvän hyvin kuntien päivähoidon ja avointen varhaiskasvatuspalveluiden tehtäviin, seurakuntien lapsi- ja perhetyön tehtäviin sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, koska alan palvelut monipuolistuvat ja alalta tulee jäämään eläkkeelle huomattava määrä työntekijöitä lähivuosina. Kulttuuriala Kulttuurialan koulutuspaikkoja on nykyisin liikaa työvoimatarpeeseen nähden. Alan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet ovat työllistyneet viime vuosina keskimääräistä huonommin, vaikka alalle on syntynyt uusia työtehtäviä ja ammatteja sekä mahdollisuuksia toimia itsenäisenä yrittäjänä. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen peruskoulutus laajentui 1990-luvun puolivälin jälkeen. Silloin alan perustutkinnon suorittaneiden työttömyys lisääntyi. Kuitenkin käsi- ja taideteollisuudessa puuala, kiviala, mallin- ja näyttelynrakentaminen on työllistänyt nuoria. Viestinnän ja informaatiotieteiden ammatillinen peruskoulutus, johon kuuluvat audiovisuaalinen viestintä ja kuvallinen ilmaisu, on ollut suosittua. Koulutusta tarjotaan kuitenkin huomattavasti enemmän kuin mitä alalla on työpaikkoja. Näin on etenkin audiovisuaalisen viestinnän (radio, televisio, elokuva ja multimediatuotanto) alalla. Koulutustarvetta vähentävät eläkkeelle siirtyvien vähäinen määrä ja keskimääräistä suurempi työttömyys. Myös musiikkialalla toimivat ammattilaiset ovat melko nuoria ja työvoiman poistuma työelämästä pientä koulutustarjonnan kasvun seurauksena. Uusia pysyviä työpaikkoja syntyy vähän. Alalla työskenteleville on tyypillistä projektitehtävät ja riippuvuus useista tulolähteistä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Alan ammatillisen peruskoulutuksen saaneiden työmahdollisuuksien ennakoidaan pysyvän hyvinä ja jopa paranevan, jos talouden kehitys kääntyy suotuisammaksi ja lisää erilaisten palvelujen kysyntää. Uusia työpaikkoja syntyy kaupan alalle mm. myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin. Perinteisten toimistotehtävien arvioidaan vähenevän. Joka vuosi avautuu kuitenkin tuhansia työpaikkoja, koska ensi vuosikymmenen alussa eläkkeelle siirtyy esimerkiksi taloushallinnon tehtävistä muutama tuhat henkilöä vuodessa. Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn peruskoulutuksen suorittaneita tarvitaan työelämässä vähemmän ja ammattikorkeakoulun suorittaneita enemmän kuin aikaisemmin esimerkiksi taloushallinnon tehtävistä muutama tuhat henkilöä vuodessa. Tekniikan ja liikenteen ala Alan tutkinnon suorittaneita tarvitaan entistä enemmän korvaamaan alalta eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä. Keskimääräistä enemmän eläkkeelle siirtyy rakennusalan (talonrakentaminen ja maarakentaminen) sekä talotekniikan (LVI) perustutkinnon suorittaneita työntekijöitä. Arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalalla on tarve lisätä nykyisiä aloittajamääriä erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta myös ammattikorkeakoulutuksessa. Rakennusala on painottunut aiempaa enemmän korjaus- ja perusparannustyöhön. Etenkin talonrakennuksessa työllisyyttä arvioidaan lisäävän se, että saneerausten, peruskorjausten ja vähäisempien korjausten merkitys lisääntyy ja kyseessä on uudisrakentamista työvaltaisempi toiminta. Kone- ja metallialalla on jo pitkään ollut pulaa työvoimasta. Metallialan perustutkinnon ammateista eläkkeelle siirtyvien osuus on keskimääräistä suurempi ja vastedeskin työvoimaa tarvitaan korvaamaan eläkkeelle siirtyviä henkilöitä. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ammattilaisia tarvitaan muun muassa kuorma-auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajiksi sekä linja-autonkuljettajiksi. EU:n kuljettajadirektiivi edellyttää, että kuljettajalla on alan peruskoulutus. Tutkinnon suorittaneet työllistyvät myös alalla lisääntyneisiin myyntitehtäviin. Sähkö- ja automaatiotekniikan alalla työvoiman tarpeen uskotaan vakiintuvan. Alan perustutkintoa tarvittavista ammateista siirrytään eläkkeelle lähivuosina keskimääräistä vähemmän ja työllisten määrän ei uskota merkittävästi tulevaisuudessa kasvavan. Tutkinnon suorittaneet työllistyvät esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalle ja rakennusteollisuuteen. Turvallisuusalalla työvoimaa tarvittaneen aiempaa enemmän erilaisissa vartiointitehtävissä sekä teknisten valvontajärjestelmien asennus- ja ylläpitotehtävissä. 10

4 Luonnonvara- ja ympäristöala Alan ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa on supistettu, koska perinteinen maa- ja metsätalous työllistää entistä vähemmän. Koulutusta tarvitaan edelleenkin korvaamaan työelämästä poistuvia, koska alan työntekijät ovat ikääntyneitä. Puutarhataloudessa ja hevostaloudessa työntekijät ovat kuitenkin keskimääräistä nuorempia, joten niissä poistuma on pienempi kuin muilla luonnonvara-aloilla. Maaseudun elinkeinoja pyritään kehittämään ja monipuolistamaan. Maaseudulle uskotaan syntyvän vastedes uudenlaisia ammatteja. Nämä ammatit liittyvät omaan yritystoimintaan ja edellyttävät hyvää ja monipuolista ammatillista peruskoulutusta. Näistä hevostalous eri muodoissaan on viime vuosina kasvanut kaikkein nopeimmin. Maatilojen koko suurenee nopeasti ja ne tarvitsevat erilaisia palveluja tarjoavia yrittäjiä ja myös palkattua työvoimaa. Taloudellisen taantuman vuoksi metsäteollisuuden kaikille tuotteille ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole ollut riittävää kysyntää maailman markkinoilla. Tämä on tilapäisesti pienentänyt puun ja sen korjaamisessa tarvittavan työvoiman tarvetta. Metsäteollisuudessa on toteutettu toimenpiteitä, joilla tuotevalikoimaa muutetaan paremmin kysyntää vastaavaksi. Myös puun käyttö energiantuotannossa on lisääntymässä. Jos tuotteiden uudistamisessa onnistutaan ja puun käyttöä pystytään lisäämään myös energiantuotannossa ja rakentamisessa, puun korjuutarve palautuu vähitellen aikaisemmalle tasolle. Merkkejä tuotannon elpymisestä on jo nähtävissä, mutta kehityksen suunta ja voimakkuus ovat edelleen epävarmoja. Jos puun käyttö palautuu lähelle muutaman vuoden takaisia määriä, metsäalan työvoiman tarve säilynee lähivuosina vuosikymmenen puolivälin tasossa. Työvoiman tarve painottuu metsäkoneenkuljettajiin, energiapuun koneellisen korjuun työntekijöihin ja puutavara-auton kuljettajiin. Sen sijaan metsureiden tarve on vähenevä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Alan tehtävien ennakoidaan lisääntyvän edelleen. Syynä on ennen kaikkea se, että hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevia on yhä enemmän ja työelämästä jää runsaasti eläkkeelle alan ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Työpaikkojen on ennustettu lisääntyvän vanhustenhuollossa, mielenterveyspalveluissa, lapsi- ja nuorisotyössä, päihdehuollossa, hammashoitopalveluissa sekä kotipalveluissa. Sen vuoksi muun muassa perus- ja lähihoitajien ammatteihin ennakoidaan tarvittavan lisää henkilöitä. Myös farmasian alalla ennakoidaan työllisyyden lisääntyvän tulevina vuosina samoin kuin kuntoutuksen ja liikunnan alalla, koska liikuntapalveluja kysytään yhä enemmän. Kauneudenhoitoalan ammateissa (parturi-kampaajat, kosmetologit) työllisyysnäkymien arvioidaan olevan jonkin verran huonommat kuin muilla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammateissa toimivilla. Työpaikat painottuvat yhä enemmän kasvukeskuksiin. Suurin osa kauneudenhoitoalalla työskentelevistä on itsensä työllistäviä yrittäjiä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Alan paikallisten ja alueellisten työpaikkojen lisäksi toimitaan kansainvälisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. Parhaiten alalla työllistävät tarjoilu-, ruoanvalmistus-, kotityö- ja siivoustehtävät. Puhdistuspalvelualan tutkinnon suorittaneilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä halutessaan esimiestehtäviin tai itsenäiseksi yrittäjäksi. Kotityöalalla pienten yrityksien määrä lisääntyy, koska väestö ikääntyy ja kotona tarvitaan palveluja entistä enemmän. Matkailualan tehtävät painottuvat nykyistä enemmän ohjelmapalveluihin, jotka liittyvät kulttuuriin, hyvinvointiin ja luontoon. Puutarhataloudessa viherrakentajien kysyntä oli kasvussa ennen taloustaantuman alkua. Ammattitaitoisesta työvoimasta oli joillakin alueilla pulaa. Siihen vaikutti pitkään jatkunut rakennustoiminnan lisääntyminen ja kotitalouksien ostovoiman paraneminen. Talouden taantuma vähensi uudisrakentamista ja siihen liittyvää viherrakentamista merkittävästi. Lähitulevaisuudessa viheralan ammattilaisten työllisyys riippuu siitä, miten rakentamisen määrä kehittyy. Rakennustoiminnan elpyessä viherrakentajilla on kysyntää. Puutarhatuotannossa uuden työvoiman tarve näyttäisi hiukan supistuvan. AMMATINVALINTA EDESSÄ 11

5 AMMATINVALINTA EDESSÄ 12 TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON PALVELUT Onko koulu ohi? Päättyikö työ? Onko hämärän peitossa mille alalle oikeastaan haluaisit? Olisiko työkkäristä apua? TE-toimisto auttaa ammatinvalinnassa ja neuvoo miten ja mistä voit hankkia sopivan koulutuksen. saat tietoa siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä kannattaa hakea saat takuun siitä, että et jää tyhjän päälle: TE-toimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työtä, koulutusta, työharjoittelua, työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saat apua työmarkkinatuen hakemiseen (alle 17-vuotiaalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen). Kaikkiin palveluihin voit tutustua kotisivuilla fi. Sivulta löytyvät avoimet työpaikat, tietoa koulutuksista, ammateista, harjoittelusta ja yrittämisestä sekä sähköisiä asiointipalveluja ja tietysti toimistojen yhteystiedot. Nuorten sivut ovat osoitteessa MIKÄ AMMATTI? Web-puutarhuriksi, virtuaalilääkäriksi vai kenties älytalojen suunnittelijaksi? Ammattia valitessa on hyvä ottaa selvää, mitä vaihtoehtoja on, ovatko omat mielikuvat ammateista oikeita ja mihin voi työllistyä valmistumisen jälkeen. Ammattinetti osoitteessa sisältää ammattialojen ja ammattien kuvauksia, eri ammattilaisten haastatteluja, uratarinoita sekä työelämäartikkeleita. Aineisto on kuvailevaa, informatiivista ja puolueetonta. Ammattialojen kuvaukset esittelevät alan keskeisimpiä organisaatioita ja tuotantoprosesseja. Ammattien kuvauksissa taas esitellään tyypillisimmät työtehtävät ja tavallisimmat vaatimukset. Haastatteluissa eri alojen ammattilaiset kertovat työstään ikään kuin sisältäpäin. Uratarinat ovat kertomuksia erilaisista tavoista löytää paikka työelämässä, usein vaikeidenkin ongelmien ja niiden ratkaisun jälkeen. Työelämäartikkelit ovat asiantuntijoiden teksteihin ja haastatteluihin perustuvia artikkeleita työelämän muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä. Ammattikatalogi-julkaisu on joka toinen vuosi ilmestyvä tiivis yleiskatsaus työelämään ja ammattien maailmaan. Julkaisun tavoite on toimia virikeaineistona perusteellisempaan tiedonhakuun. Siinä esitellään eri aloilta esimerkkejä erityyppisistä töistä eri koulutustasoilla. Julkaisua on jaettu myös oppilaitoksiin ja kirjastoihin. Jos olet epävarma tai et tiedä lainkaan, mikä olisi ensimmäinen ammattisi, kannattaa sinun ensin tutustua AVOohjelmaan osoitteessa Se auttaa sinua jäsentämään kiinnostuksiasi sekä niihin liittyviä ammattivaihtoehtoja ehkä jokin uusi vaihtoehto nousee esiin? Keskustelusta ammatinvalintapsykologin kanssa voi myös olla sinulle apua. Hän auttaa sinua tarkentamaan toiveitasi ja tavoitteitasi niin, että voit laatia itsellesi soveltuvan suunnitelman. Suunnitelmiasi voidaan tarvittaessa tarkentaa erilaisten välitehtävien, soveltuvuustestien, työ- ja koulutuskokeilujen avulla. Soveltuvuustestien avulla selvitetään esimerkiksi kiinnostuksia, kykyjä tai luonteenpiirteitä. Jos sinulla on jokin terveydellinen riskitekijä, voidaan mahdollisuuksiasi haluamallesi alalle selvittää terveydentilan tutkimusten avulla. Jos terveydelliset tekijät vaikuttavat ammatinvalintaan, TE -toimisto voi järjestää työ- ja koulutuskokeilun ammatillisessa oppilaitoksessa. Työ- ja koulutussuunnitelmia voidaan varmistaa myös työpaikalla tapahtuvan työkokeilun avulla. Aika ammatinvalinnanohjaukseen on varattava etukäteen TE-toimistosta. Ole hyvissä ajoin liikkeellä, sillä palveluun voi ajoittain olla jonoa. MINNE OPISKELEMAAN? Lukio, amis vai? TE-toimiston koulutusneuvojalta voit kysyä koulutukseen hakeutumisesta, opintojen sisällöistä, ammateista ja ammattialoista. Puhelimella koulutusneuvojan tavoittaa helpoimmin soittamalla Koulutusneuvontaan numeroon maanantaista perjantaihin klo Kysymyksiä voit lähettää myös sähköpostiosoitteeseen Koulutus- ja ammattitietopalvelun sivuille fi/tiepa on linkitetty kaikki tärkeimmät koulutuksesta ja koulutukseen hakeutumisesta sekä opintojen rahoituksesta kertovat sivut. TÖIHIN? TE-toimiston työnvälityspalvelut tarjoavat tietoa työpaikoista, niiden vaatimuksista ja työllisyystilanteesta sekä auttavat sopivien työpaikkavaihtoehtojen etsimisessä. Keskusteluissa työvoimaneuvojan kanssa kartoitetaan ammattitaitoa ja osaamista, työnhakutaitoja ja -toiveita. Työnhakijaksi ilmoittautuneena olet mukana, kun TE-toimisto etsii työpaikkoihin sopivia ehdokkaita. Voit myös tietyin edellytyksin saada liikkuvuusavustusta matkakustannuksiin etsiessäsi työtä tai siirtyessäsi työhön oman työssäkäyntialueesi ulkopuolelle. Jos sinulla on jo ammatillinen tutkinto, kysy mahdollisuutta saada palkkatukea etsiessäsi työpaikkaa. Työnhakutaitoja voi kehittää TE-toimiston työnhakuryhmässä. Samalla selvitellään omia vahvuuksia ja työnantajien vaatimuksia sekä opetellaan yhdessä oman osaamisen markkinointia. Työnhakukeskukset järjestävät erilaisia rekrytointitapahtumia ja opastavat työn haussa. Työpaikoista ja rekrytointitapahtumista saa tietoa fi -sivulta. Internet-sivuilta voi myös lähettää toimistoon työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeen. Avoimet paikat -palvelu toimii ajantasaisesti ja sivuilla on myös Paikkavahti, josta voi tilata sopivat työpaikkailmoitukset suoraan

6 omaan sähköpostiin. Työtä hakevan kannattaa myös tallentaa työnhakuilmoituksensa CV-nettiin. Työlinjan (numeroon ) työvoimaneuvojille voit soittaa arkisin klo 8-18 ja kysyä avoimista paikoista ja TEtoimiston palveluista. TÖIHIN ULKOMAILLE? Työ- ja elinkeinotoimistossa tiedetään myös, miten haetaan työtä tai harjoittelupaikkaa ulkomailta. Suomen TE-toimistot ovat mukana Euroopan komission EURES-työnvälitysverkostossa, johon EU-maiden lisäksi kuuluvat myös Norja, Liechtenstein, Sveitsi ja Islanti. Työnvälityksestä ja siihen liittyvästä neuvonnasta huolehtii Euroopassa yli 800 neuvojan verkosto, Suomessa neuvojia on 30 suurimmissa TE-toimistoissa. Verkosto palvelee työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä jossakin toisessa Euroopan talousalueen maassa ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida työntekijöitä näistä maista. Palvelu on maksutonta. TYÖVOIMAKOULUTUKSELLA ASKEL TYÖELÄMÄÄN? Jos olet täyttänyt 20 vuotta ja olet suorittanut oppivelvollisuutesi, voit hakea työvoimakoulutuksiin. Jos olet alle 20-vuotias, sinulla on mahdollisuus tulla valituksi vain, jos vaikkapa peruskoulu tai lukio on jäänyt kesken, ja jos tarjolla ei ole muuta työllistymistä tai ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Työvoimakoulutuksena järjestetään tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta ja täydennyskoulutusta. Kotoutumisensa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille järjestetään erityistä maahanmuuttajakoulutusta. Työvoimakoulutus on opiskelijoille maksutonta ja sen ajalta voidaan maksaa koulutustukea tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Työvoimakoulutukseen haetaan TE-toimiston kautta. Koulutushakemuksen voi jättää myös sähköisesti. Opiskelijavalinnat tekee TE-toimisto yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Työnvälityksen tukena on komission ylläpitämä EURES ammatillisen liikkuvuuden portaali. Portaalista voi etsiä työpaikkoja Euroopasta, lisäksi sieltä löytyy tietoa työskentelystä ja opiskelusta eri maissa. Työnhakijat voivat jättää CV:nsä portaalissa olevaan CV Online-palveluun, josta työnantajat eri puolilla Eurooppaa voivat etsiä sopivia ehdokkaita työpaikkoihinsa. Eures-portaalin osoite on Sivulta löydät tiedot ajankohtaisista infotilaisuuksista Suomessa, tietoja työn ja harjoittelupaikan hakemisesta ulkomailla ja EU- RES-neuvojien yhteystiedot. AMMATINVALINTA EDESSÄ 13

7 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ KOULUTUSVÄYLÄT Tohtorin- ja lisensiaatin tutkinnot Yliopistot Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 v. Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut TYÖELÄMÄ Ammatilliset tutkinnot Ylioppilastutkinto Lukiot Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammatilliset oppilaitokset (myös oppisopimuskoulutuksena) Perusopetus 7 16 vuotiaat Peruskoulut Esiopetus 6-vuotiaat Peruskoulut/päiväkodit ESI- JA PERUSOPETUS Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Sitä ennen hänellä on oikeus osallistua vuoden ajan kuusivuotiaille tarkoitettuun vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetus toteutetaan enimmäkseen osana päivähoitojärjestelmää, mutta myös peruskoulu voi tarjota esiopetusta. Perusopetus kestää yhdeksän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen tai viimeistään silloin, kun oppivelvollisuuden alkamisesta on tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Perusopetuksen jälkeen voi hakea ammatilliseen peruskoulutukseen tai lukiokoulutukseen. Lisäopetus (ns. kymppiluokka) kestää yhden vuoden. Opetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetuksen tarkoitus on parantaa opiskelijan valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS Tutkintoon johtavat opinnot Peruskoulun jälkeen voi hakea joko ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen tai hakeutua suorittamaan kahta tai useampaa tutkintoa samanaikaisesti. Hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta. KOULUTUSVÄYLÄT 15

8 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN? MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 18 HAKEMINEN KOULUTUKSEEN Ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot) ja lukiokoulutukseen haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa. Hakuohjeet löytyvät tämän oppaan sivulta 21. Aikuisille tarkoitettuun koulutukseen, vieraskieliseen koulutukseen ja ammatillisten erityisoppilaitosten koulutukseen haetaan suoraan oppilaitokseen. Hakeminen ammatilliseen perustutkintoon Yleensä haetaan johonkin perustutkintoon, mutta hakukohde voi olla myös yksilöidympi (esim. opintoala tai ammattiala) tai laajempi (esim. opintoala). Hakeminen lukioon Yhteishaun hakulomakkeen lisäksi on täytettävä ainevalintakortti ja toimitettava se siihen lukioon, johon ensisijaisesti pyrkii. Hakeminen kansanopistojen yleissivistäviin ja vapaan sivistystyön koulutuksiin Kansanopistojen peruskoululinjoille, perusopetuksen lisäopetukseen, lukiolinjoille ja vapaan sivistystyön linjoille haetaan suoraan opistolle osoitetulla hakemuksella. Lisätietoja hakuajoista ja hakemiseen liittyvistä asioista sekä hakulomakkeita saa oppilaitoksista tai niiden www-sivuilta. Hakeminen vieraskieliseen koulutukseen Hakeminen vieraskieliseen koulutukseen tapahtuu yleensä suoraan oppilaitokseen. Ammatillisten oppilaitosten vieraskielisille linjoille hakeville voidaan järjestää kielikoe, jossa selvitetään, onko hakijalla opiskelun kannalta riittävä kielitaito. Hakeminen Ahvenanmaalle Tietoa hakemisesta koulutukseen Ahvenanmaalla saa Opetushallituksen julkaisusta Utbildningsguiden AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun kautta haetaan ammatillisiin perustutkintoihin, lukioihin sekä kotitalousopetukseen (talouskoulu). Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämään koulutukseen vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen aikuisten lukiokoulutukseen Helsingin Saksalaiseen kouluun, International School of Helsinki -nimiseen kouluun ja Steiner-kouluihin. Yhteishaku toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, kevään yhteishaussa haetaan syksyllä alkavaan koulutukseen ja syksyn yhteishaussa seuraavan vuoden tammikuussa alkavaan koulutukseen. Kesän aikana järjestetään kevään haussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille täydennyshaku. Yhteishakuun kuuluvaan koulutukseen voi hakea osoitteessa Ennen haun alkua osoitteessa on demoversio, jolla on mahdollista harjoitella hakemuksen täyttöä. Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen hakutoiveeseen. Yhteishakuun kuuluvan koulutuksen tunnistaa siitä, että sekä oppilaitoksen että koulutuksen eteen on merkitty yhteishakukoodit, joita käytetään koulutukseen haettaessa. Esim Mäntän seudun koulutuskeskus, 114 liiketalouden perustutkinto, pk.

9 Tähti () oppilaitoksen tai koulutuksen edessä osoittaa, että kyseinen oppilaitos /koulutus ei kuulu yhteishakuun, vaan koulutukseen haetaan suoraan oppilaitokseen. HAKUAJAT Kevään yhteishaku syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään yhteishaun hakuaika syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen on: Nettihaun kautta hakemus on jätettävä viimeistään klo Paperilomakkeella hakevan on toimitettava hakulomake viimeistään klo osoitteeseen: Ohjaus- ja neuvontapalvelut Opetushallitus PL HELSINKI Paperilomakkeella hakevan on toimitettava hakulomake siten, että se on perillä viimeistään klo osoitteessa: Ohjaus- ja neuvontapalvelut Opetushallitus PL HELSINKI Tätä myöhemmin tulleet hakemukset ovat myöhästyneitä. MILLÄ TODISTUKSELLA HAETAAN? Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet hakevat perusopetuksen päättötodistuksella. Lukion oppimäärän suorittaneet hakevat lukion päättötodistuksella. Ylioppilastutkinnon suorittaneet, joilla ei ole lukion päättötodistusta sekä RP- tai EB-tutkinnon suorittaneet eivät merkitse arvosanoja, vaan he hakevat joustavassa valinnassa perusteena koulutodistusten vertailuvaikeudet. Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneet eivät voi hakea perusopetuksen päättötodistuksella. Ammatillisella perustutkintotodistuksella ei voi hakea ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa. Tätä myöhemmin tulleet hakemukset ovat myöhästyneitä. Paperilomakkeen pdf-version voi tulostaa osoitteesta Täydennyshaku kesällä Varsinaisessa kevään yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille järjestetään valtakunnallinen täydennyshaku. Tietoa täydennyshaussa mukana olevista koulutuksista löytyy ja Täydennyshaun jälkeen vapaista opiskelupaikoista saa tietoa oppilaitoksista. Nettihaun kautta hakemus on jätettävä viimeistään klo Syksyn yhteishaku tammikuussa 2013 alkavaan koulutukseen Tarkemmat tiedot hakemisesta, opiskelijavalinnasta ja yhteishaussa mukana olevasta koulutuksesta saa koulutusnetistä. Nettihaun kautta hakemus on jätettävä viimeistään klo 16.15, jolloin haku sulkeutuu. VOIKO HAKUTOIVEJÄRJESTYSTÄ MUUTTAA? Jos hakija on jo tallentanut nettihakemuksen tai postittanut paperilomakkeen, mutta hän haluaa vielä muuttaa hakutoiveitaan, voi sen tehdä ainoastaan hakuaikana. Muutokset ilmoitetaan omasta hakemukseen merkitystä sähköpostiosoitteesta osoitteeseen tai kirjallisesti osoitteeseen: Ohjaus- ja neuvontapalvelut Opetushallitus PL HELSINKI OPISKELIJAVALINTA Yhteishaussa voi hakea enintään viiteen koulutukseen. Ilmoitettu hakutoivejärjestys on sitova, eikä sitä voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen. Hakutoiveet on laitettava siihen järjestykseen kun hakija haluaa tulla valituksi. Jos hakija ei pääse koulutukseen, jonka on laittanut ensimmäiselle sijalle, tarkistetaan riittävätkö pisteet toiselle sijalle merkittyyn hakutoiveeseen jne. Jos hakija pääsee esim. toisena toiveena olevaan koulutukseen, alemmat hakutoiveet peruuntuvat automaattisesti, eikä niihin voi enää tulla valituksi. Ylempiin hakutoiveisiin voi vielä tulla valituksi, jos toinen hakija peruuttaa opiskelupaikkansa. Koulutuksen järjestäjä tarkistaa valintaan vaikuttaneet koulu- ja työtodistukset sekä tarvittaessa lääkärintodistukset. Päätös voidaan perua, jos hakija on ilmoittanut virheellisiä tietoja. Lisätietoa kohdassa Terveydelliset tekijät sivulla 38. MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 19

10 Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen peruskoulutukseen Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan opetusministeriön asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Perusteet selostetaan tarkemmin luvussa Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Terveydellisiä tekijöitä ja opiskelijavalintaa on käsitelty erikseen sivulta 38 alkaen. Opiskelijaksi ottaminen lukiokoulutukseen Lukiokoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan opetusministeriön päätöstä lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista. Perusteet selostetaan tarkemmin luvussa Opiskelijaksi ottamisen perusteet. TULOSTEN JULKISTAMINEN Oppilaitokset ilmoittavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan Täydennyshaun tulokset oppilaitokset ilmoittavat aikaisintaan Syksyn opiskelijavalinnan tulokset oppilaitokset ilmoittavat aikaisintaan OPISKELIJAPAIKAN VARMISTAMINEN Opiskelupaikka on varmistettava mahdollisimman pian ilmoituksen tultua, mutta viimeistään (täydennyshaun osalta viimeistään ) ja syksyn yhteishaun osalta viimeistään Muussa tapauksessa koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa valinnan. Koulutuksen järjestäjä tarkistaa valintaan vaikuttaneet koulu- ja työtodistukset sekä tarvittaessa lääkärintodistukset. Päätös voidaan perua, jos hakija on ilmoittanut virheellisiä tietoja. JOS HAKIJA EI TULE VALITUKSI Jos hakija ei tullut valituksi koulutukseen, hän saa jälkiohjauskirjeen, jossa kerrotaan saadut pistemäärät ja mahdollinen sijoittuminen varasijoille niihin koulutuksiin, joihin on pyrkinyt. Kirjeessä on tietoa myös kesän täydennyshausta. Vapaista paikoista löytyy tietoja Koulutusnetistä (www. koulutusnetti.fi). Lisäksi vapaita paikkoja täytetään oppilaitoksissa vielä lukukauden alkupuolella, joten yhteydenotto oppilaitoksiin saattaa kannattaa vielä tässäkin vaiheessa. Jos ei vielä tänä vuonna saa opiskelupaikkaa, kannattaa selvittää, mitä ensi kertaan mennessä voi tehdä pääsymahdollisuuksien parantamiseksi. Valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin lukiokoulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen voi parantaa esim. hakeutumalla vuoden kestävään lisäopetukseen (ns. kymppiluokka). Näissä ja muissakin uusien suunnitelmien tekemiseen liittyvissä asioissa voi kääntyä kotikunnan opetusviraston tai työ- ja elinkeinotoimiston puoleen. MUUTOKSENHAKU Mikäli hakija katsoo, ettei valintaa ole tehty opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti, tulee hänen ensin ottaa yhteys oppilaitokseen tai Opetushallituksen ohjaus- ja neuvontapalveluun. Jos asia ei tällöin selviä, voi valintaa koskevasta päätöksestä valittaa aluehallintovirastoon 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu hakijalle tiedoksi. Aluehallintoviraston päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. YHTEISHAKUUN KUULUVA KOULUTUS Syksyllä 2012 alkavaa ammatillista koulutusta esitellään sivulta 63 alkaen ja lukiokoulutusta sivulta 254 alkaen. Luettelo kevään 2012 yhteishakuun kuuluvasta koulutuksesta löytyy myös osoitteesta Tiedot löytyvät otsikon Hae tiedot koulutuksista alta. Haun voi tehdä kunnittain tai opintoaloittain. MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN YHTEISHAKUUN KUULUMATON KOULUTUS Yhteishakuun kuulumaton koulutus on oppaassa merkitty tähdellä (). Koulutusnetissä ( > Miten haen?) on myös luettelo yhteishakuun kuulumattomasta koulutuksesta. 20

11 YHTEISHAUN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE Lue ohje tarkasti. Jos tarvitset lisätietoja lomakkeen täyttämisessä, ota yhteys Opetushallituksen ohjaus- ja neuvontapalveluun, puh HENKILÖTIEDOT Hakemuksen numero Opetushallitus täyttää tämän kohdan. Sukunimi Etunimi Kutsumanimi Alleviivaa kutsumanimesi. Kutsumanimeksi voit merkitä vain jonkin virallisista etunimistäsi. Henkilötunnus Merkitse henkilötunnus muodossa ppkkvv-loppuosa. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitse vain syntymäaikasi (ppkkvv). Sähköpostiosoite Kirjoita tähän sähköpostiosoite, jota käytät säännöllisesti. Saat sähköpostiisi vahvistuksen hakemuksesi vastaanottamisesta ja sinuun voidaan ottaa yhteyttä opiskelijavalinnan eri vaiheissa. Varmista, ettei sähköpostisi ole täynnä, jotta viestit tulevat perille. Matkapuhelinnumero Puhelinnumero on tärkeä, jotta sinuun saa tarvittaessa yhteyden. Voit saada matkapuhelimeesi halutessasi vahvistuksen hakemuksesi vastaanottamisesta. Lähiosoite Kirjoita tähän osoite, johon sinulle voi lähettää tarvittaessa postia opiskelijavalintaan liittyen. Kutsu pääsy-, soveltuvuus- tai kielikokeeseen lähetetään tähän osoitteeseen. Ilmoita osoitteenmuutoksesta Opetushallituksen ohjaus- ja neuvontapalveluun puh Postinumero ja -toimipaikka Merkitse postinumero ja -toimipaikka tähän, älä lähiosoitteen perään. Kotikunta Merkitse tunnus ja nimi tähän. Luettelo Suomen kaikista kunnista on sivulla 25. Jos kotikuntasi on ulkomailla, merkitse koodiksi 200. Maa Merkitse tunnus ja nimi tähän. Jos asut Suomessa, merkitse tunnukseksi 246. Aakkosellinen luettelo kaikista maista on sivulla 28. Sukupuoli Rastita 1 Mies tai 2 Nainen Muu puhelinnumero Merkitse tähän vaihtoehtoinen puhelinnumero, josta sinut tavoittaa. Äidinkieli Merkitse tähän äidinkielesi tunnus ja nimi. Suomi = FI, luettelo kaikista kielistä on sivulla 27. Kansalaisuus Merkitse tähän minkä maan kansalainen olet. Suomen kansalaisuus = 246. Luettelo kaikista kansalaisuuksista on sivulla POHJAKOULUTUS Valitse pohjakoulutus, jonka perusteella haet. Voit merkitä vain yhden kohdan. Jos olet suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, et voi hakea perusopetuksen päättötodistuksella. Ammatillisella perustutkintotodistuksella ei voi hakea. Voit valita seuraavista: Perusopetuksen oppimäärä tai vastaava aikaisempi koulutus Perusopetuksen osittain yksilöllistetty oppimäärä Mikäli olet opiskellut perusopetuksessa puolessa tai alle puolessa opinto-ohjelmaan kuuluvista oppiaineista yksilöllistetyn oppimäärän, valitse tämä kohta. Perusopetuksen yksilöllistetty oppimäärä, opetus järjestetty toiminta-alueittain Mikäli olet opiskellut perusopetuksessa yksilöllistetyn oppimäärän, jossa opetus on järjestetty toiminta-alueittain (harjaantumisopetus), valitse tämä kohta. Perusopetuksen pääosin tai kokonaan yksilöllistetty oppimäärä Mikäli olet opiskellut perusopetuksessa kokonaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, valitse tämä kohta. Toimi näin myös, mikäli yli puolet oppiaineistasi on suoritettu yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytynyt (ei päättötodistusta) Valitse tämä kohta vain, jos sinulla ei ole lainkaan päättötodistusta. Toimita kopio viimeisimmästä todistuksestasi ja mahdolliset muut perustelut niihin oppilaitoksiin, joihin haet (ks. joustava valinta). Lukion suorittanut, ylioppilas tai abiturientti Valitse tämä kohta, jos olet lukion suorittanut, ylioppilas tai abiturientti, olet suorittanut ylioppilastutkinnon tai sinulla on IB-, RP- tai EB -tutkinto. Jos sinulla on RP- tai EBtutkinto tai ylioppilastutkinto (ei lukion päättötodistusta), MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 21

12 MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 22 hae lisäksi joustavassa valinnassa perusteena koulutodistusten vertailuvaikeudet. Ulkomailla suoritettu koulutus Jos olet suorittanut tutkintosi ulkomailla, valitse tämä kohta. Tässä ryhmässä hakevien ei tarvitse merkitä arvosanoja, vaan valinta tehdään joustavassa valinnassa. Toimita kopio tutkintotodistuksestasi ja mahdolliset muut perustelut hakuaikana kaikkiin hakemiisi oppilaitoksiin. Saatko päättötodistuksen vuonna 2012? Rastita Kyllä tai Ei Lähtökoulu Merkitse tähän koulusi, jossa suoritat hakuvuonna perusopetuksen, perusopetuksen lisäopetuksen tai lukion oppimäärän. Olen suorittanut tai suorittamassa (ja saan sen suoritettua ennen opiskelijaksi ottamista) jonkin seuraavista koulutuksista: perusopetuksen lisäopetuksen oppimäärä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus kotitalousopetus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Opetuskieli Merkitse tähän peruskoulussa tai lukiossa ollut opetuskielesi. Suomi = FI Lupa Oppilaitos saa julkaista valintatulokseni Internetissä Rastita Kyllä tai Ei Nimeni ja yhteystietoni voi luovuttaa koulutusmarkkinointia varten Rastita Kyllä tai Ei Opetushallitus voi luovuttaa henkilötietoja koulutuksen järjestäjille, jotka tarjoavat muuta kuin yhteishaussa olevaa koulutusta ilman opiskelupaikkaa jääneille. 3. HAKUTOIVEET Merkitse tähän ne koulutukset, joihin haet. Voit hakea enintään viiteen koulutukseen. Merkitse hakutoiveesi siinä järjestyksessä kuin toivot tulevasi valituksi. Harkitse hakutoivejärjestystä tarkoin, sillä se on sitova, etkä voi muuttaa sitä enää hakuajan jälkeen. Jos et pääse koulutukseen, jonka olet merkinnyt ensimmäiselle sijalle, tarkistetaan riittävätkö pisteesi toiselle sijalle merkitsemääsi hakutoiveeseen jne. Jos pääset esimerkiksi toisena toiveena olevaan koulutukseen, alemmat hakutoiveesi peruuntuvat automaattisesti, etkä voi enää tulla valituksi niihin. Ylempiin hakutoiveisiin voit vielä tulla valituksi, jos toinen hakija peruuttaa opiskelupaikkansa. Yhteishakujärjestelmä tuottaa esityksen koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisesta ylimmälle hakutoiveelle, johon hakijan valintapisteet riittävät. Hakija on varalla tätä ylempiin hakutoiveisiin. Lisätietoja koulutustarjonnasta ja koulutuksista saat tästä oppaasta sekä osoitteesta (Hae tiedot koulutuksista). Opetuspiste Merkitse tähän opetuspisteen nelinumeroinen yhteishakukoodi ja nimi (esim Mäntän seudun koulutuskeskus). Koulutus Merkitse tähän koulutuksen yhteishakukoodi ja nimi (esim. 114 liiketalouden perustutkinto, pk). Minulla on terveydellisiä tekijöitä, jotka saattavat olla esteenä opinnoille Rastita Kyllä tai Ei Seuraaviin koulutuksiin ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja työssäoppimiseen - lapsi- ja perhetyön perustutkinto - nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto - viittomakielisen ohjauksen perustutkinto - lentokoneasennuksen perustutkinto - lennonjohdon perustutkinto - logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma - rakennusalan perustutkinto, maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma - merenkulkualan perustutkinto - metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma - luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristöalan koulutusohjelma - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - hammastekniikan perustutkinto - lääkealan perustutkinto - liikunnanohjauksen perustutkinto Lisätietoa tekijöistä, jotka voivat olla esteenä opinnoille, löytyy osoitteesta Opiskeluoikeuteni on aiemmin peruutettu terveydentilani tai muiden henkilöiden turvallisuuden vaarantamisen takia Rastita Kyllä tai Ei Edellä on lueteltu ne koulutukset, joissa opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aiempi päätös opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Lisätietoa löytyy osoitteesta Haen joustavassa valinnassa peruste Jos sinulla on erityinen henkilökohtainen syy, jonka perusteella olet päättänyt hakea joustavassa valinnassa, ilmoita

13 asia tässä kohdassa. Merkitse joustavan valinnan perusteen numerotunnus ja nimi: 1 terveydelliset syyt 2 oppimisvaikeudet 3 ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen 4 koulutodistusten vertailuvaikeudet 5 harrastustoimintaan liittyvät syyt 6 urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen 7 sosiaaliset syyt 8 työllistymisen turvaaminen 9 muu syy Lähetä yhteishaun hakuaikana kopio paperihakemuksestasi sekä kaikki ne perustelut ja todistukset (lääkärintodistukset, koulutodistukset, lausunnot jne.), joihin vetoat, suoraan jokaiseen oppilaitokseen, johon haet joustavassa valinnassa. Kaikki ulkomailla koulutuksensa suorittaneet, perusopetuksen keskeyttäneet ja sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon suorittaneet hakevat aina joustavassa valinnassa. Toimita kopio todistuksestasi kaikkiin hakemiisi oppilaitoksiin. Tietoa opetuspisteistä ja koulutuksista saat tästä oppaasta, Koulutusnetistä ( > Hae koulutuksia) tai Joustavan valinnan muun syyn perustelu Kirjoita tähän tarkemmin joustavassa haussa hakemisesi perustelu, jos se on luettelon muu syy. Aiemmin suoritetut arvosanat Täytä hakulomake perusopetuksen tai vastaavien aiempien opintojen päättötodistuksen mukaan. Korotetut perusopetuksen arvosanat voit merkitä, mikäli olet saanut korotuksista virallisen todistuksen. Jos olet suorittanut perusopetuksen oppimäärän kokonaan aikuiskoulutuksena (aikuislukiossa/iltalukiossa, iltaoppikoulussa, aikuislukion/iltalukion perusasteella, kansanopistossa, kansalais- tai työväenopistossa), täytä hakulomake sieltä saamasi päättötodistuksen perusteella. Jos todistuksestasi puuttuvat käsityön, kuvataiteen, musiikin, kotitalouden tai liikunnan arvosanat, voit ottaa ne perusopetuksen erotodistuksesta. Äidinkieli ja kirjallisuus Merkitse tähän kohtaan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana. Mikäli sinulla on perusopetuksen päättötodistuksessa äidinkielestä ja kirjallisuudesta kaksi eri arvosanaa (lisäksi myös suomi tai ruotsi toisena kielenä, saamen kieli, romanikieli, viittomakieli tai muu oma äidinkieli), laske näistä keskiarvo ja korota saamasi tulos lähimpään kokonaislukuun (esim. 7,5 = 8). Maahanmuuttajille omasta äidinkielestä annettua erillisen todistuksen arvosanaa ei merkitä hakemukseen. Jos olet opiskellut suomen tai ruotsin kielessä äidinkielenomaisen oppimäärän, merkitse sen arvosana A-kieleksi tai B-kieleksi opinto-ohjelmasi mukaisesti. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Merkitse hakemukseen A1-B2 kieleksi oikea tunnus sarakkeeseen A. Luettelo tunnuksista on sivulla ARVOSANAT Merkitse arvosanat siitä todistuksesta, jolla haet koulutukseen (perusopetus tai sitä vastaavat opinnot, lukiokoulutus). Merkitse mahdolliset korotetut arvosanat hakulomakkeelle (jos sinulla on korotuksista virallinen todistus). Ilmoita hakuajan jälkeen tulleista korotuksista Opetushallituksen ohjaus- ja neuvontapalveluun osoitteeseen kouluta@oph.fi. Oppilaitokset tarkistavat kaikki todistukset ennen lopullista opiskelijavalintaa. Perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättötodistuksen arvosanat Keväällä 2012 suoritetut arvosanat Jos olet perusopetuksen päättöluokalla tai kymppiluokalla, merkitse arvosanasi vain siinä tapauksessa, että haet sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, jossa järjestetään pääsy- tai soveltuvuuskoe. Merkitse arvosanasi välitodistuksestasi tai oppilaitoksen koulutukseen hakeutumista varten annetusta todistuksesta. Lopullisessa opiskelijavalinnassa huomioidaan päättötodistuksen arvosanat, jotka saadaan suoraan peruskoulusta. Hakijat, jotka hakevat perusopetuksen päättötodistuksella, merkitsevät toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten arvosanat sarakkeeseen B. Sarakkeeseen C merkitään arvosanat sellaisista valinnaisista kielistä, jotka kuuluvat yhteisiin (pakollisiin) kieliin. Arvosanat näissä valinnaisissa kielissä annetaan vain, jos kieltä on opiskeltu vähintään kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9. Muita huomioita arvosanojen merkitsemisessä Joskus perusopetuksen päättötodistuksessa on kaksi arvosanaa samasta oppiaineesta. Yleensä toinen arvosana on yhteisestä oppiaineesta ja toinen arvosana valinnaisaineesta. Tässä tapauksessa arvosana yhteisistä aineista merkitään kohtaan B ja arvosana valinnaisaineesta kohtaan C (edellyttäen, että valinnaisainetta on opiskeltu vähintään kaksi vuosiviikkotuntia). Mikäli samaan yhteisen aineeseen kuuluvien laajuudeltaan vähintään kaksi vuosiviikkotuntia olevien valinnaisaineiden arvosanoja on enemmän kuin yksi, laske niistä keskiarvo ja merkitse se kohtaan C. Mikäli arvosanoista laskettu keskiarvo ei ole täysi numero, korota saamasi tulos lähimpään kokonaislukuun (esim. 7,5 = 8). MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 23

14 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ NÄIN YHTEISHAKU ETENEE MIHIN VOI HAKEA? KUKA VOI HAKEA? Voit hakea ammatilliseen perustutkintoon tai lukioon, kun olet suorittanut peruskoulun. Voit hakea yhteishakuun kuuluvaan koulutukseen yhdellä hakemuksella, johon voit merkitä enintään viisi hakutoivetta. Jos olet suorittanut lukion, voit hakea vain ylioppilaille suunnattuun koulutukseen. Katso koulutustarjonta osoitteesta tai MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN HAE NETIN KAUTTA Voit hakea koulutukseen nettihaun kautta tai paperilomakkeella. Hakuaika

15 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ NÄIN YHTEISHAKU ETENEE PÄÄSY-, SOVELTUVUUS- JA KIELIKOKEET Koulutukseen, johon on pääsy-, soveltuvuus- tai kielikoe, saat kutsun kirjeitse. Kokeet järjestetään välisenä aikana. TULOKSET Tiedon opiskelupaikasta saat aikaisintaan..20 Jos et saanut opiskelupaikkaa, saat myös siitä tiedon. 6. OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN Huolehdi, että otat paikan vastaan.20 mennessä. 7. hteishaussa vapaiksi jäänei paiko MITEN KOULUTUKSEEN HAETAAN 31

16 KOULUTUSOPAS AMMATILLINEN KOULUTUS JA LUKIOKOULUTUS SEKÄ VAPAA SIVISTYSTYÖ OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET Tässä osiossa käsitellään opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon sekä ammatinvalintaan vaikuttavia terveydellisiä tekijöitä. OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan opetusministeriön antamaa asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista (OpMa 167/2002, 1248/2003, 772/2006 ja 954/2008). Asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen suorittaneille, taikka lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon tai edellä mainittuja koulutuksia vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneille. Tätä asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita: näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämään koulutukseen vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen PERUSOPETUKSEN OPPIMÄÄRÄN SUORITTANEIDEN OPISKELIJAKSI OTTAMINEN Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijat otetaan opetusministeriön ammatillisia perustutkintoja koskevassa asetuksessa mainittuun perustutkintoon tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan valintayksikköön. Opiskelijat voidaan ottaa seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta suorittamaan määrättyä koulutusohjelmaa: Maatalousalan perustutkinto: turkistalouden koulutusohjelma, eläintenhoidon koulutusohjelma Metsäalan perustutkinto: metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma, metsäkoneasennuksen koulutusohjelma Painoviestinnän perustutkinto: ulkoasun toteuttajan koulutusohjelma, painotekniikan koulutusohjelma Logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma, kivialan koulutusohjelma Elintarvikealan perustutkinto: meijerialan koulutusohjelma Merenkulkualan perustutkinto: sähkökäytön koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto: tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Matkailualan perustutkinto: matkailupalvelujen koulutusohjelma, matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ensihoidon koulutusohjelma Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto: tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto: vaatetuksen koulutusohjelma, tekstiilitekniikan koulutusohjelma, tekstiilihuollon koulutusohjelma, jalkinealan koulutusohjelma Puutarhatalouden perustutkinto: viheralan koulutusohjelma Kuvallisen ilmaisun perustutkinto: graafi sen suunnittelun koulutusohjelma, kuva- ja mediataiteen koulutusohjelma, valokuvauksen koulutusohjelma Musiikkialan perustutkinto: musiikin koulutusohjelma, musiikkiteknologian koulutusohjelma, pianonvirirtyksen koulutusohjelma Käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, tanssialan sekä musiikkialan perustutkintoihin koulutuksen järjestäjä voi päättää myös muun valintayksikön. 32

17 PISTEITYS Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. Otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen annetaan hakijalle pisteitä seuraavasti: 1) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta 3 p. hakuvuonna tai lisäopetuksen oppimäärän, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen (talouskoulu) tai ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta 2) yleisestä koulumenestyksestä 0-16 p. 3) painotettavista arvosanoista 0-8 p. 4) työkokemuksesta 0-5 p. 5) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta, 3 tai 1 p. 6) sukupuolen perusteella 0 tai 2 p. 7) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta p. 8) aikaisemmat opinnot, harrastukset ja muut lisänäytöt (tanssialan, musiikkialan ja liikunnanohjauksen perustutkinnot) 1-3 p. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen em. tekijöistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavasti: 1) hakutoivejärjestys 2) mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä 3) sukupuolen perusteella annattujen pisteiden määrä 4) yleinen koulumenestys 5) seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto ja terveystieto. Tämän jälkeen saman pistemäärän saaneet hakijat otetaan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Joustavan valinnan perusteista s. 37 LISÄTIETOJA PISTEITETTÄVISTÄ TEKIJÖISTÄ Perus- tai lisäopetuksen oppimäärän, ja eräiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten ja kotitalousopetuksen suorittaminen Hakijalle, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen hakeutumisvuonna, suorittanut tai suorittamassa (ja saa koulutuksen suoritettua ennen opiskelijavalintaa) lisäopetuksen oppimäärän, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen (talouskoulu) tai ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, annetaan kolme (3) valintapistettä. Todistuspisteet Perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan suorittaneet täyttävät hakemuksen perusopetuksen päättötodistuksen perusteella. Korotetut arvosanat huomioidaan, jos niistä on saatu virallinen todistus. Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden valinnaisaineiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen arvosanasta tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyy kyseisestä aineesta pistelaskennassa käytettävä arvosana. Esimerkki: hakijalla on todistuksessaan yhteisen aineen arvosana 8 ja siihen kuuluvan valinnaisaineen arvosana 9. Näiden arvosanojen keskiarvosta saadaan keskiarvon laskentaan käytettävä arvosana 8,5, jota ei pyöristetä. Mikäli hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan lisäksi ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen käsityön, kuvataiteen, musiikin, kotitalouden ja liikunnan arvosanat, ellei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa. Yleinen koulumenestys Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous. Yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä annetaan seuraavasti: Keskiarvo Pisteet 5,50 5,74 4 5,75 5,99 5 6,00 6,24 6 6,25 6,49 7 6,50 6,74 8 6,75 6,99 9 7,00 7, ,25 7, ,50 7, ,75 7, ,00 8, ,25 8, ,50 16 OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET 33

18 OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET 34 Painotettavat arvosanat Kaikilla koulutusaloilla otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo, joista annetaan pisteitä seuraavasti: Keskiarvo Pisteet 5,50 5,99 2 6,00 6,49 3 6,50 6,99 4 7,00 7,49 5 7,50 7,99 6 8,00 8,49 7 8,50 8 Jollei hakija ole opiskellut lainkaan painotettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muilla arvosanoilla. Työkokemuspisteet Työkokemukseksi hyväksytään kaikkien alojen työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Työkokemusta on oltava vähintään 3 kuukautta. Työkokemuksen pituutta laskettaessa otetaan huomioon vain vähintään 1 kuukauden yhtäjaksoiset työt. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa 1 kuukauden työkokemusta. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä. Työkokemus otetaan huomioon kevään yhteishaussa ja kesän täydennyshaussa tammikuun loppuun ja syksyn yhteishaussa elokuun loppuun saakka. Varusmies- tai siviilipalveluksesta ei anneta työkokemuspisteitä. Koulutuksen järjestäjä tarkistaa hyväksyttävän työkokemuksen määrän työtodistuksista. Työkokemuksesta annetaan pisteitä seuraavasti: Työkokemuksen pituus Pisteet 3 kk alle 6 kk 1 6 kk alle 12 kk 2 12 kk alle 18 kk 3 18 kk alle 24 kk 4 24 kk 5 Hakutoivepisteet Hakijalle annetaan pisteitä ammatillista koulutusta koskevien hakutoiveiden perusteella seuraavasti: 1. hakutoive 3 pistettä, 2. hakutoive 1 piste. Muina kuin edellä mainittuina hakutoiveina oleviin ammatillisiin koulutuksiin ei anneta pisteitä. Sukupuolipisteet Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä valintayksikössä ensisijaisista pyrkijöistä on alle 30 % samaa sukupuolta kuin hakija. Aikaisempien opintojen, harrastusten ja muiden lisänäyttöjen pisteytys Koulutuksen järjestäjä voi antaa 1 3 pistettä tanssialan, musiikkialan ja liikunnanohjauksen perustutkintoihin hakeville aikaisempien opintojen, harrastusten ja muiden lisänäyttöjen perusteella. Pääsy- tai soveltuvuuskoepisteet Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen koulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsytai soveltuvuuskokeeseen opiskelijat valitaan edellä mainittujen valintaperusteiden yhteispistemäärän perusteella. Hakija voi saada pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, tanssialan, musiikkialan, lennonjohdon, kello- ja mikromekaniikan, hammastekniikan tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy-tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään pelkästään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella. Opiskelijaksi ottaminen urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tulosten sekä lajiliittojen lausuntojen perusteella. Pääsy- tai soveltuvuuskokeissa yhden pisteen saaneita ei valita koulutukseen, vaikka yhteispistemäärä sitä muuten edellyttäisi. Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää käytetään myös otettaessa opiskelijoita toisen koulutuksen järjestäjän vastaavaan koulutukseen. Käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, tanssialan, musiikkialan ja liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa käytetään kuitenkin koulutuksen järjestäjän omaa pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Pääsy- tai soveltuvuuskoetilaisuudessa hakijan on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä. Kokeet voivat olla maksullisia.

19 jen perusteella, jotka saadaan, kun opiskelijan lukuaineiden keskiarvoon lisätään harrastuneisuutta ja kykyä osoittavat pisteet. IB-koulut antavat nämä pisteet pääsääntöisesti koulutodistusten sekä kirjallisten ja suullisten soveltuvuustestien perusteella. Tarkemmat tiedot hakumenettelystä ja -ajankohdista saa kyseisestä oppilaitoksesta. OPISKELIJAKSI OTTAMINEN MUUHUN LUKIOKOULUTUKSEEN Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen valintaperusteista. Alle 18-vuotias hakija voidaan ottaa aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen haetaan suoraan oppilaitokseen. URHEILULUKIOT Urheilulukioiden opiskelijavalinta perustuu hakijoiden urheilullisiin ansioihin ja myös aikaisempaan opintomenestykseen. Urheilullisen tason arvioinnissa ja määrittelyssä lajiliittojen osuus on keskeinen. Lajiliitot toimittavat tiedot suoraan oppilaitoksille. Sen lisäksi eri oppilaitoksilla on myös omia koulukohtaisia valintaa tarkentavia kriteereitään. Hakija voi saada lajiliitolta urheilullista ansioistaan ja urheilulahjakkuudestaan yhdestä kuuteen (1-6) pistettä ja oppilaitokselta enintään neljä (4) soveltuvuuspistettä. Keskiarvopisteet muodostuvat entiseen tapaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanojen keskiarvosta. Hakijan ylin mahdollinen pistemäärä on 20 pistettä. TERVEYDELLISET TEKIJÄT Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Koulutuksen järjestäjien (oppilaitosten) tehtävänä on informoida etukäteen opiskelijaksi pyrkiviä siitä, minkälaisia terveyden tilaa koskevia vaatimuksia ja edellytyksiä koulutukseen liittyy. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitautia, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta, tasapainoelimistön toiminnan häiriötä tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille. Jos sinulla on jokin terveydellinen riskitekijä, keskustele lääkärin, opinto-ohjaajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Jos et ole enää koulussa, tilaa aika lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjauksesta. Siellä voit asiantuntijan kanssa pohtia mahdollisuuksiasi haluamallesi alalle. OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET Lääkärintodistus on yleensä tarkoituksenmukaista vaatia vain koulutukseen valituilta ja vain silloin kun tämä on perusteltua alan lainsäädännöstä tai alan erityispiirteistä muutoin johtuen. Sisällöksi riittää lääkärin arvio siitä, onko hakija terveydentilansa puolesta soveltuva alalle vai ei. Jos hakijalla on peruskoulussa terveystarkastuksen yhteydessä saatu erillinen nuorison terveystodistus, voi hän käyttää sitä. Todistus on voimassa viisi vuotta ja se kelpaa myös kutsunnoissa ja ajokorttia haettaessa. 38

20 UUSIA SÄÄNNÖKSIÄ Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön muutokset tulevat voimaan alkaen. Muutosten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Opetushallitus tulee tekemään ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin em. muutosten aiheuttamat tarkistukset syksyn 2011 aikana. Säännöksillä on täsmennetty mm. opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, mahdollistettu opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua, säädetty tarkemmin oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, mahdollistettu huumausainetestaukset yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia vastaavasti, vahvistettu kurinpitosäädöksiä sekä koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten tietojen saantioikeutta. Opetushallitus antaa määräykset seuraavien perustutkintojen terveydentilavaatimuksiin: humanistinen ja kasvatusala; lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinto tekniikan ja liikenteen ala; lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma sekä merenkulkualan perustutkinto luonnonvara- ja ympäristöala; metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelma sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto sekä liikunnanohjauksen perustutkinto. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyvät alaikäisten turvallisuus, potilas- tai asiakasturvallisuus tai liikenteen turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEET 39