LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010"

Transkriptio

1 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 Poimintoja sisällöstä: Uudelle neljännesvuosisadalle s. 2 Vuoden Liikanen lavastaja Heikki Liikanen s. 5-6 Neljännesvuosisatajuhlat Reisjärvellä s. 7-8 Hiskin ja Maijan laulu s.9-12 Timo Liikasesta Tyrnävän kirkkoherra s. 14 Liikaslaesten sukuvirsj s. 16 Merkkipäiviä 2011 s. 19

2 2 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 UUDELLE NELJÄNNESVUOSISADALLE Onneksi olkoon Liikaset! Perustamamme sukuseura jäi henkiin ja se on nyt täyttänyt jo 25 vuotta. Uusi neljännesvuosisata on alkanut ja kun se on kulunut, yhdistyksemme täyttää 50 vuotta. Silloin minä olen jo 92, jos elää saan. Niin se aika vierii. Kun katsomme sukuseuran kummityttöä Jenniä, näemme ajan kulun ihan elävänä. Myös hän on nyt 25 v. Syntymäpäiväjuhlat onnistuivat Reisjärvellä erinomaisesti, josta esitän kiitokset Paavo Rossille ja hänen johtamalleen tiimille. Reisjärven Liikaset hoitivat käytännön järjestelyt esimerkillisellä tavalla, josta muut voivat ottaa mallia. Tässä haluan lausua kiitokset myös seuran ulkopuolelta saadulle juhlapuhujalle Eero Pokelalle, joka lyhyellä varoitusajalla suostui tehtävään. Toisaalta pidin suostumusta luonnollisena, sillä onhan meillä ja Pokeloilla Kanadassa yhteisiä sukulaisia ja Eero puhujatyyppiä. Toivon, että tapaamme yhteisiä sukulaisia Suomessa pian, ehkä jo Rovaniemellä Ranskaa olisi hyvä jo opiskella tai kerrata. Niin ja haluan lausua kiitokset hallitukselle luottamuksesta. Minut valittiin jälleen jatkamaan sukuseuran esimiehenä. Seuran pitäminen elinvoimaisena on haastava tehtävä, johon tarvitaan kaikkien tuki. Pyrin hoitamaan tehtävän niin hyvin, kuin perheelämä antaa myöten. Tämän vuoden toiminnasta voisi ottaa juhlien lisäksi tässä esille myös toisen positiivisen asian. Jäsenmäärä on kasvanut vuosittain jo kymmenen vuotta. Tästä me sorvin pyörittäjät olemme tyytyväisiä. Lopullinen selvyys tämän vuoden osalta nähdään vuoden lopussa, mutta jos kaikki maksavat jäsenmaksunsa eli nekin noin parikymmentä, joilla vielä oli rästissä.), saamme taas uuden jäsenmääräennätyksen. Ole sinäkin mukana tekemässä uutta ennätystä. Se merkitsee myös sitä, että talous on turvattu nykyiseen toimintaan ilman korotusta jäsenmaksuun. Kolmantena asiana lähes kuluneesta vuodesta haluan ottaa jo esille sukututkimuksen. Se on jälleen edennyt mahtavasti omien ammattilaistemme voimin. Tulokset ovat olleet jäsensivuilla nähtävissä ja siinä alkaa olla aika mahtava jäsenetu. Tiedoissa on vielä puutteita, mutta tilannetta parannetaan, ja niitä voi jokainen omalta osaltaan täydentää., kun muistat ilmoittaa perhetapahtumista aktiivisesti. Seurasin televisiosta ohjelmaa Kadonneen jäljillä ja niin on varmaan moni muukin tehnyt. Ohjelmasta näki, että vaikka sukulaisista puhutaan kaikenlaista, omien juurien ja sukulaisten tunteminen on tärkeää. Kaikki näkemäni jaksot päättyivät onnellisesti ja ilon kyyneleet valuivat niin esiintyjiltä kuin toimittajaltakin. Veri on vettä sakeampaa, sanotaan ja se pitää paikkansa. Silmät kostuivat varmasti myös kotikatsomoissa. Juurien löytämisessä sukuseurakin haluaa olla omalta osaltaan tarvittaessa mukana. On mukava palauttaa mieleen, että olemme yhdessä tapauksessa jo onnistuneet niin, että tytär löysi isänsä aikuisiässä meidän avustamana. Kuulimme marraskuun 6. päivänä uutisen, että Kemistä löytyi muumioitunut miehen ruumis kerrostaloasunnosta. Asunnossa olleitten papereitten mukaan selvisi, että mies oli ollut kuolleena jo yli vuoden. Tuntuu järkyttävältä, etteivät sukulaiset tai tuttavat huomaa tällaista tapahtumaa aikaisemmin. Tapauksia on sattunut aiemminkin. Huolehtikaamme me Liikaset siitä, ettei meidän lähipiirissä pääse näin käymään. Vuoden lopun lähestyessä haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa jokaiselle perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Harri Liikanen LIIKASLINKKI Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Harri Liikanen Ensiksi oli valokopioitu tiedote. Sitten numerosta 2/1992 lähtien laitettiin tiedotteelle nimi Liikaslinkki, ja tehtiin se lehtimäiseksi valokopioksi. Numerosta 2/2003 lähtien tiedote on ollut digitaalisesti painettu ja melkein oikean lehden näköinen. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, jos hyvin menee. Painos 260 kpl. Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa. Toimitussihteerin paikka on edelleen avoinna. Taittajaakin tarvitaan. Toimittajia ovat kaikki jäsenet. Kiitos kirjoituksista ja uutisista. Sukuseura perustettu Mikkelin mlk:ssa. Kansikuvassa Kirves-Heikin kanavalle tehdyn patikoinnin kahvitteluvaiheeseen liittyvä kuva. Vaakunassamme on kuusi liekkiä. Tämä sopisi yhdeksi niistä. Kuva: Liisa Laiho

3 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ KUOLLEITA Risto Olavi Suuronen s Kangasniemi k Mikkeli Rauno Niilo Liikanen s Lahti k Järvenpää Molemmat Kangasniemen sukuhaarasta. SYNTYNYT syntyi Kaisa-Mari Tepsa- Isokorvelle ja Pasi Isokorvelle Turussa tytär, joka sai kasteessa nimekseen Selena Tuovi Isokorpi. Nimi on annettu Tuovi- mummin mukaan. Tuovi syntyi, kun hänen äitinsä Hilma Pesola oli jo 46-vuotias. Selenan kummeina ovat äidin serkku Paavo Pesolan tytär Marja Pudas ja hänen miehensä Ari syntyi Lempäälässä tyttö joka sai kasteessa nimen Pinja Minttu Kanerva. Vanhemmat ovat Mirva Liikanen ja Jani Pehkonen. Mirvan vanhemmat ovat Antero ja Kirsti Liikanen. Mikkelin sukuhaara syntyi Tuusulassa poika, joka sai kasteessa nimen Max Henrik. Vanhemmat ovat Henry Himanen ja Sara Palovuori. Henryn vanhemmat ovat Raija Liikanen ja Jouko Himanen. Mikkelin sukuhaara syntyi Atte ja Henna-Maria Liikaselle tytär, joka sai nimekseen Emilia Netta-Maria Liikanen Pieksämäellä Jäppilän kirkossa järjestetyssä kastejuhlassa, kun samana päivänä ja samassa paikassa tapahtui isän ja äidin avioliiton siunaus. Emilia painoi syntyessään 3120 g ja pituus oli 48 cm. Lue myös Vihitty -uutinen syntyi Sami ja Heidi Liikaselle poikavauva, jonka nimi ei ehtinyt vielä tähän lehteen. Sami on Jorma ja Hilppa Liikasen poika, joten Kangasniemen sukuhaara sai vahvistuksia. Sukuseura onnittelee vanhempia ja isovanhempia iloisten perhetapahtumien johdosta ja toivottaa lapsille valoisaa tulevaisuutta. Selena Tuovin kastepäivänä Kiikoisten kirkossa Pasi-isän kotipitäjässä.vasemmalta lukien pappi Hanna Dietrich (Pasin tädin mies), seuraavina kummit, sylikummi Pasin sisar Nina Selena sylissä ja hänen miehensä Petteri Pelkonen, Ari ja Marja Pudas, joka on Paavo Pesolan tytär ja siten Kaisa- Marin serkku. VIHITTY vihittiin avioliittoon Tarkka-ampujan kappelissa Turun tuomiokirkossa Kaisa-Mari o.s. Tepsa ja Pasi Isokorpi. Kaisa- Mari otti sukunimekseen Tepsa- Isokorpi. Kaisa-Marin äiti oli Tuovi Tepsa, o.s. Pesola, joka osallistui aktiivisesti sukuseuran toimintaan. Kangasniemen sukuhaara Lämpimät onnittelumme! Pasi ja Kaisa-Mari hääkuvassa. Hääväkeen kuuluivat Pasin vanhemmat, Hanna-Marin isä Veikko ja poika Juho-Erkki (13 v).

4 4 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ vihittiin avioliittoon Toivakan kirkossa Laura o.s. Kaarto ja Mikko Laitinen. Lauran vanhemmat ovat Tuulikki o.s. Puurula ja Juhani Kaarto, joten hän on Kangasniemen sukuhaaraa vihittiin Mikkelin maistraatissa avioliittoon Atte Joonas Ilmari Liikanen ja Henna-Maria o.s. Salmi. Aten isä on Pentti Liikanen, Luusniemen Liikalan nykyinen isäntä ja äiti Merja o.s. Orasmaa. Henna-Marian isä on Jukka Salmi ja äiti Leena o.s. Herranen. Avioliiton siunaus tapahtui Pieksämäellä Jäppilän kirkossa eli samana päivänä ja samassa paikassa, jossa oli heidän lapsensa Emilia Netta-Marian kastejuhla. Lue Syntynyt - uutinen myös. Kangasniemen sukuhaara. Henna-Maria valmistui parturikampaajaksi 2007 keväällä. Tämän jälkeen hän haki naisten vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen ja suoritti 9 kuukauden miehistöpalveluksen Pohjois-Karjalan Prikaatissa sotilaspoliisina. Vapaaehtoiseen palvelukseen hän haki vankan maanpuolustustahdon ja isänmaallisuuden vuoksi. Myös isosisko oli suorittanut vapaaehtoisen varusmiespalveluksen sotilaspoliisina ja tämäkin innoitti häntä. Varusmiespalveluksen jälkeen Henna-Maria pääsi Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Opintoja on jäljellä vielä 1,5 vuotta äitiysloman jälkeen. Yhteisenä harrastuksena koko perheellä (Salmen perhe) on vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Omia harrastuksia on perheen kanssa lenkkeily/ulkoilu. Äiti-vauva- jumppaa on myös harrastettu, sanoo Henna- Maria. Aten harrastuksiin kuuluu lenkkeily vaimon kanssa, kuntosali, sovelletut reserviläisammunnat ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajana. Atte on suorittanut ylioppilastutkinnon, vartijan ammattitutkinnon sekä saanut järjestyksenvalvojan koulutuksen. Varusmiespalveluksen hän suoritti Pohjois-Karjalan Prikaatissa ja kotiutui kersanttina vuonna Hän on toiminut vartijana vuoden 2009 syksyyn saakka ja nyt hän on töissä Karjalan Prikaatissa kouluttaja-aliupseerina sotilaspoliisijoukkueen varajohtajana. Tammikuussa 2011 Atte aloittaa aliupseeriopinnot Maasotakoulussa Lappeenrannassa tähdäten sotilasammattiin. Atte asuu perheineen Mikkelissä. Innostukseni puolustusvoimiin työnantajana heräsi jo nuorena ja varusmiespalveluksen aikana tunne vain vahvistui, kertoo Atte Marjut o.s. Liikanen ja Antti Nummiaho vihittiin avioliittoon Lempäälän kirkossa. Marjutin vanhemmat ovat Jorma ja Mirja Liikanen ja Antin Risto Nummiaho ja Leena Niemi. Korpilahden sukuhaara vihittiin avioliittoon Helsingin maistraatissa Helena Liikanen ja Franck Renger. Helena edustaa Kangasniemen sukuhaara, kun isä Erkki on Suomen Pankin pääjohtaja. Hänen sukunimensä on nyt Liikanen- Renger. Sukuseura esittää mitä parhaimmat onnittelut vihityille ja toivottaa hyvää parisuhdetta. Vihityt Attte ja Henna-Maria ja kastettu Emilia Netta-Maria Liikanen Marjut ja Antti Nummiaho

5 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ KEVÄÄN 2010 YLIOPPILAAT Liikanen Marjukka Pudasjärvi, Pudasjärven lukio Liikanen Petra Maria Mäntsälä, Mäntsälän lukio Liikanen Miia Maarit Lappeenranta Kimpisen lukio Liikanen Anna-Maria Vilhelmiina Forssa Forssan yhteislyseo Liikanen Anna Eveliina Nivala, Nivalan lukio Lämpimät onnittelut koulun saattamisesta onnelliseen päätökseen. Onnea ja menestystä jatko-opinnoissa. Ps. Syksyllä ei valmistunut lisää Liikasen nimellä. Wikipedia- tietosankirja sanoo patsaasta seuraavasti: Hymypoika- tai Hymytyttö-patsas on tunnustuspalkinto, etenkin koulujen keskuudessa reilusta ja ystävällisestä toiminnasta kouluyhteisössä. Kansakouluaikoina sitä sanottiin "Hyvän toveruuden kilvaksi". Hymypoikapatsaita on jaettu vuodesta 1954 lähtien. Patsaiden alkuperäinen tekijä on Heikki Nieminen. Yleensä Hymypoika- ja Hymytyttö-patsaita jaetaan peruskoulun molemmilla tasoilla, yläja ala-asteella. Patsaan saajan valitsevat joko opettajat tai oppilaskunta, riippuen koulusta. Sukuseura onnittelee Jakkea saavutuksen johdosta ja toivomme, että se kannustaa jatkamaan esimerkillistä koulunkäyntiä. VUODEN LIIKANEN LAVASTAJA HEIKKI LIIKANEN UUSIA JÄSENIÄ Toimitusjohtaja Jarmo Halonen, AKAA (Toijala), Ka Maanviljelijä Jyrki Halonen, REISJÄRVI, Ka Sairaankuljetusyrittäjä Jorma Liikanen, REISJÄRVI, Ka Financial planner Melissa Liikanen, Val d`or, KANADA, Ka Sähköasentaja Petri Liikanen, PIETARSAARI, Ku Perushoitaja Tuula Liikanen, ROVANIEMI, Ku Hum.kand., erityisopettaja Pirkko Ohra-aho, HELSINKI, Ri Talouspäällikkö Aulikki Puntola LEMPÄÄLÄ, Ka Lääketieteen lisensiaatti Merja Rossi, HELSINKI, Ka Tervetuloa mukaan! PALKITUT Koulun päättyessä keväällä 2010 ensimmäisen luokan oppilas Jacques Jakke Liikanen palkittiin Hymypoika- patsaalla Helsingissä Ressun ala-asteen koulussa. Valinnan tekivät muut luokan oppilaat. Jacquesin vanhemmat ovat Teemu ja Dorothée Liikanen Kangasniemen sukuhaarasta. Jaken saama Hymypoikapatsas Hymypoika luonnossa. Heikki Liikanen. Kuva Liisa Laiho. Reisjärvellä 25-juhlallisuuksiin liittyen julkistettiin Vuoden Liikaseksi lavastaja Heikki Liikanen Längelmäen sukuhaarasta. Hän on jo toinen Heikki, joka on saanut tämän kunniaarvonimen, sillä vuonna 1997 sementtimies Heikki Liikanen Korpilahden sukuhaarasta tuli Vuoden Liikaseksi. Heikki tuli mukaan sukuseuraan luvun lopulla ja on ollut aktiivisesti mukana siitä lähtien. Vuonna 2005 hänet valittiin hallitukseen, ja hän toimi siinä yhden kauden tiedottajan apulaisena. Samalla hän rupesi oman sukuhaaransa vastuuhenkilöksi ja se jatkuu edelleen. Valokuvaus, videointi ja somistus ovat hänen erikoisosaamistaan. Seuraan liittyessään eikä vielä hallitukseen tullessaankaan hän ei tiennyt varmuudella omaa sukuhaaraansa, mutta hän selvitti sen maakuntaarkiston avulla ja luovutti tiedot veloituksetta seuralle. Sukuhaaraksi paljastui aikaisemmin meille tuntematon Längelmäen sukuhaara. Liikaslinkissä 2/2005 Heikki esitteli itsensä, joten tässä on nyt kertausta ja

6 6 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 vähän uutta. Heikki on syntynyt Längelmäellä Paavo ja Gunilla Liikasen perheeseen. Hänellä on yksi häntä nuorempi sisar. Heikki meni naimisiin Martta Montosen kanssa ja he saivat kaksi lasta, pojan 1964 ja tytön Heikki on ollut Suomen Taideakatemian Koulun ( ) jälkeen Yleisradion TV 1:n (entinen Suomen Televisio) lavastusten suunnittelijana ja niiden toteutuksen valvojana. Heikin lavastuksista voidaan mainita mm Heittäisin heliät hiekat-larin Parasken elämästä, oopperat Juha ja Pohjalaiset, Presidentti Urho Kekkosen elämä kehdosta hautaan -ohjelmasta lavastetut osat, Hoffmansthalin moraliteetti Jokamies ja tv-elokuva Jumala On Kauneus taiteilija Vilho Lammesta. Viimeisimpiä oli Tanssi, perhonen, tanssi sarjasta Vuosisatamme unta. Heikki jäi varhaiseläkkeelle vuonna Jäin työstä pois ennen eläkeikääni, koska erilaisista säästö- ja supistustoimista johtuen en voinut enää hoitaa työtäni sillä tavalla, kuin olisin halunnut, harmittelee Heikki ja jatkaa: Eläkkeellä ollessa on kertynyt erilaisia tehtäviä enemmän kuin on aikaa, joten aika kuluu mukavasti, kun saisi vain olla terveenä. Kaksi kertaa seura on ollut valtakunnallisessa Kuulutko sukuuni -tapahtumassa ja siellä Heikki on osallistunut oman osastomme pystytykseen ja esittelyyn. Osasto sai ansaittua kiitosta omilta ja vierailta. Seuraan liittymisestä Heikki muistelee, että seurasta päin kirjoitettiin ja siitä se lähti. Liittymisen syyksi hän toteaa: Ehkä olin jo ikääntynyt siten, että asia kiinnosti. Heikki ja hänen poikansa Samuli ovat seuran ainoat tämän haaran jäsenet. Kysymykseen, miten saisit muitakin mukaan, Heikki vastaa: Viime vuonna lupasin lisää nimiä sukutauluihin. Serkkuni piti niitä etsiä, mutta hän sairastui ja kuoli. Yritän tämän talven aikana käydä tutkimassa kirkonkirjoja. Oloaan sukuseurassa kuvailee hän seuraavasti: Minulle kertyy hoidettavia asioita enemmän kuin ehdin niitä hoitaa. Koskee sukuseurankin asioita. Selittelen, olenhan jo näin vanha ja sairaskin. Toiminnastamme ja sen kehittämisestä Heikki toteaa: Hallitus on toiminut osaavasti kaikissa sille kuuluvissa asioissa. Jos näin ei olisi ollut, olisi sukuseura jo hajonnut. Vuosittaiset yhteiset tapaamiset kesäkokouksen yhteydessä ovat monille sukuseuralaisille hyvin mieluisia. Nämä kokoustapahtumat eivät synny itsestään, vaan vaativat paljon valmisteluja. Asioiden muuttuminen ajan myötä heijastelee tietysti hallituksenkin toimintaan. Miten hallituksen toimintaa tänä päivänä pitäisi hioa? En osaa sanoa. Kysymykseen, minkälaisia terveisiä haluaisit laittaa nuoremmille Liikasille, tulee vastaus: Minä, Heikki Liikanen, joka olen syntynyt jälkeen ensimmäisen maailmansodan mutta ennen toista maailmansotaa, haluan sanoa Sinulle, nuori Liikanen, taltioikaa sukunne elämää kaikkina aikoina. Ei niin, että vanhukselta kysellään millainen elämä näillä ihmisillä on tässä ja tänä päivänä. Arvostakaa edellänne olleiden sukupolvien arvokasta sukuseuratyötä. Työelämääsi pystyimme seuraamaan TV-ruudun tekstityksistä, jos lavastajan nimi oli siellä mainittuna. Minkä työn muistat kaikkein parhaimpana, jota muistelet kaikkein mieluiten? Monia töitä tuli tehdyksi tuossa lähes neljänkymmenen vuoden pituisessa, lyhyessä aikakestämässä. En osaa laittaa jotain määrättyä työtä ykköseksi ja jota mieluiten muistelisin. Yleensä parhaina muistaa studioiden ulkopuolella tehdyt kaikkia vuoden- ja vuorokaudenaikoja sisältävät työt. Työstä saatu hyvä palaute saa työn muistumaan myöhemminkin mieluisana. Eräs sellainen on Talvisodan päättymisestä 50 vuotta -juhla Finlandia-talossa. Siitä sain vastaanottaa Valtioneuvoston erikoiskiitokset. Heikki lupaa, että hän voisi kertoa joskus tarkemmin työstään. Hän voisi käydä jonkin työn läpi yksityiskohtaisesti. Hyviä voimia kaikkeen teille, hyvät Liikaset, sanoo Heikki haastattelun lopuksi. HLI LISÄÄ LIIKASNOBE- LISTEJA Reisjärven 25- vuotisjuhlien yhteydessä toimitus sai kuulla, että rauhanturvaamisesta Nobel-palkinnon saaneita on enemmän, kuin olemme tähän asti tienneet. Lauri Liikanen on nimittäin palvellut 1964 Kyproksella YKSP 1:n 4. komppaniassa. Hän toimi jääkärinä eri puolilla saarta. Lisäksi Pertti Liikanen on nobelisti. Hän on palvellut Libanonissa UNIFILissa Suomen rauhanturvapataljoonassa. Hän yleni siellä ylikersantiksi ja pyrki tekemään kaikkea mahdollista, mm toimi välillä Gustav Hägglundin turvamiehenä. Lauri ja Pertti kuuluvat Kuusamon, Raimo ja Harri Kangasniemen ja Erkki Ristiinan sukuhaaraan. Tämän täydennyksen jälkeen nobelistilista näyttää seuraavalta: Lauri Liikanen 1964 UNFICYP YKSP1 Raimo Kuusisto UNFI- CYP YKSP 14 Harri Liikanen UNTSO ja UNDOF YKSV Erkki Aimonsalo UNDOF YKSV Pertti Liikanen UNIFIL YKSL 9-11 KORJAUS Kyllä toimitus niin mielensä pahoitti, kun Liikaslinkistä 2/2009 sivulta 11 löytyi virhe. Moni huomasi sen ehkä jo lehden saadessaan. Kuvassa vasemmalla ylhäällä on Lauri Kumpulan vieressä Anne eikä Impi Kultanen. Anteeksi, että sotkimme nimet. ANAGRAMMIPÄHKINÄN RATKASU Viime numerossa julkaisimme jo toisen anagrammipähkinän ja tässä ovat siihen vastaukset: 1. Neron osake = Anne Ekroos 2. Ilmainen katti = Matti Liikanen 3. Inkerin palkkio = Pirkko Liikanen 4. Timanttien routarinne = Riitta Tanner-Tuominen 5. Arkkienkelini = Erkki Liikanen 6. Likeisin laina = Liisa Liikanen

7 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ NELJÄNNESVUOSISATAJUHLAT REISJÄRVELLÄ Täyttäessämme yhden vuoden sukupäivät olivat Reisjärvellä. Väkeä oli silloin paljon ja sen rohkaisemana hallitus uskoi juhlien onnistumiseen myös nyt, kun mittarissa oli jo 25 vuotta. Niinpä juhlat päätettiin pitää siellä. Vetäjäksi pyydettiin Paavo Rossia, joka viime kerrallakin oli vahvasti mukana. Paavo kokosi toimikunnan, joka teki erinomaista työtä. Juhlapaikaksi valittiin Niemenkartano (koulu) Susisaarentie 8:ssa. Jälleen onnistuimme paikan valinnassa, sillä se oli tarpeisiimme nähden sopiva. Perjantaina iltapäivällä alkoi väkeä saapua majoittuen eri puolille pitäjää. Sukuhaarojen vastuuhenkilöt pitivät kokouksen eli töitäkin tehtiin. Klo 19 oli kesäteatteriesitys Yöpöytiä, jota moni kävi katsomassa. Ohjaajana oli Helinä Ojala ja ihan Liikasia hänkin. Lauantaina alkoi varsinainen vieraiden vastaanotto ja tulokahvittelu. Arpoja ja Liikasmateriaalia oli taas myynnissä. Uutuutena oli oma muki eli nyt voidaan olla mukiin menevää kansaa. Yleisö saattoi tutustua historianäyttelyyn ja seurustella ennen vuonna 1986 otettujen valokuvien diaesitystä ja kotisivujen selausta klo puolen tunnin verran. Lounaan jälkeen alkoi juhlasukukokous. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä ja Reisjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Halonen ja sihteeriksi sukuseuran sihteeri Maarit Tillman. Kokous sujui asialistan mukaan. Henkilövaihdoksia ei tullut. Kokouksen päätteeksi sotaorvot Alpo ja Antero Kumpumäki luovuttivat sukuseuralle kirjan Sankar isäin lapset me Pohjanmaan Sotaorvot ry:n lahjana. Kokouksen jälkeen nautittiin kokouskahvit kakun kera ja suoritettiin arpajaisten arvonnat. Hallituksen jäsenet olivat lahjoittaneet arpajaisvoitot. Kello alkoi sitten pääjuhla Niemenkartanon auditoriossa Niemenkamarissa. Ohjelma selviää oheisesta kuvasta. Vuoden Liikaseksi paljastettiin lavastaja Heikki Liikanen tunnustuksena sukuseuran hyväksi tehdystä työstä. Kunniajäseneksi nro 6 kutsuttiin yrittäjä Matti Liikanen, joka on alusta alkaen toiminut seuran eri tehtävissä ja jatkaa edelleen. Juhlan järjestäjät, paikalla olleet perustajajäsenet ja eri aikoina luottamushenkilöinä toimineet kukitettiin. Sukuseurojen Keskusliitto muisti onnitteluadressilla. Illalla oli vielä tilaisuus mennä kesäteatterin seuraavaan näytökseen Runokivenpuistossa. Sunnuntaina osallistuimme jumalanpalvelukseen. Raamattua luki Helinä Ojala. Antero Kumpumäki ja Tapio Kokkoniemi lauloivat komeasti. Kolehdin kantajina toimivat Aaro Puurula, Tapio Kokkoniemi, Sakari Pesola, Pasi ja Jorma Liikanen. Jumalanpalveluksen jälkeen oli kunnianosoitus sankarihaudoilla, missä Sirkka Leppälä ja Harri Liikanen laskivat kunnan, kotiseutuyhdistyksen ja Liikasten yhteisen seppeleen muistomerkille. Lipun kantajana toimi Pasi Liikanen ja airuina Kirsti ja Aaro Puurula. Kunniavartiossa olivat Taneli Hylkilä ja Juho Tuikka. Tämän jälkeen käytiin kunniakäynnillä ensimmäisten Reisjärven Liikasten haudoilla. Otto Liikasen haudalla Sirkka ja Harri laskivat kukat, Elina Puurulan haudalla Rauha Halonen ja Mauri Puurula ja Tolpankankaalla Hilma Pesolan haudalla Sakari Pesola poikansa ja Harri Liikasen kanssa. Juhlallisuuksien ohjelmaan oli ensimmäistä kertaa valittu patikointia, joka hyvässä säässä sunnuntai-iltapäivällä osoittautui onnistuneeksi teoksi. Kirves-Heikin kanavalle lähti marssimaan noin parikymmentä osanottajaa. Juhlista jäi pannukahvin maku suuhun. Kuva kahvinuotiosta on kannessa.

8 8 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 Kuvia Reisjärven 25-vuotisjuhlista. Kuvat Liisa Laiho Olli Liikanen, huilu Matilda Haapaniemi, viulu Juhlapuhe Eero Pokela Juhlatoimikuntaa kukitettavana. Mistä saadaan lisää kukkia? Loppulaulu. Maamme.

9 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ HISKIN JA MAIJAN LAULU Eero Pokela piti juhlapuheen juhlissamme Reisjärvellä. Pokeloita ja Liikasia yhdistää se, että meillä on yhteisiä sukulaisia Kanadassa, kuten tästä puheesta ilmenee. Otsikossa tarkoitetaan Liikasen Hiskiä ja Pokelan Maijaa. 1. Oton ja Amandan ensimmäinen valssi. Suomalainen lähti liikkeelle kohti latvavesiä. Kun joki toi tullessaan yläjuoksulta lastun, oli se uuden muuton lähtölaukaus. Haettiin jotain sellaista, mitä sydän vaati enemmän kuin pää. Ja niin kivuttiin yli Suomenselän ja löydettiin uudet latvat ja Kalajärvi, mahtavan Kalajoen vesistön äiti. Alue oli silmälle ja sielulle jotain sellaista, mistä ei ihan heti muutettaisi pois. Ja niin 1550-luvun alkupuoliskolla Kalaja, Vuohto, Pitkä ja Kilja saivat Heikki Leppäisen, Pekka Räisäsen, Antti Pesoisen, Heikki Parkkisen ja monta muuta pysyvää kaskenkaatajaa syliinsä. Kalojen lisäksi kiihokkeena olivat mittaamattomat metsät, joita kelpasi kaataa ja polttaa. Kuningas Kustaa Waasa oli antanut savolaisille käskyn asuttaa Pohjanmaa. Täällä Reisjärvelläkin kaikki tuntevat paikan nimeltä Savolanniemi. Suur-Savon Liikaset eivät lähteneet Reisjärvelle hakemaan puhtaampia latvavesiä. Haudankaivajien, kauppiaiden ja kestikievareiden pitäjien jälkeläiset tulivat viisipiikkisen atraimen pitäjään ihan muiden mutkien kautta. Passiluettelot ja laivapäiväkirjat kertovat, että Otto Taavetinpoika Liikanen s oli mennyt Amerikkaan ja tavannut siellä reisjärvisen Amanda Maria Kumpumäen s Avioiduttuaan USA:ssa v he muuttivat Mikkeliin. Japanin ja Venäjän sota oli sodittu ja pelko joutumisesta keisarin armeijaan ja haudattavaksi Mantshurian kummuille oli poissa. Reisjärvellä Amandan isä Kaaperi Kumpumäki otti ja kuoli v Tammikuisella hautajaisreissulla Otto ja Manta saivat taloa pitävältä leskeltä pyynnön muuttaa Reisjärvelle ja ostaa perikunnan tila, Kangaskylä Rn:o 11. Ja kauppa syntyi. Kun tilalta löytyi lähes kivetöntä viljelykelpoista joutomaata, muuttivat Oton sisarukset, ensin Hilma Sofia, s ja sitten Anna Elina, s Kangaskylään, missä heistä tuli naimakaupan kautta myöhemmin Puuruloita ja Pesoloita. Liikaset telakoituivat paikkakunnan merkittävimpiin sukuihin. Oton ja Amandan ensimmäinen valssi tanssittiin Atlantin takana. Se jatkui hetken Suur-Savossa ja jatkui myöhemmin Keski-Pohjanmaalla. 2. Reisjärvellä Viestit Reisjärveltä Mikkeliin ja Kangasniemelle olivat mielenkiintoisia ja haastavia. Niinpä Oton naimaton velipuoli Hiskias jätti 20-luvun alkupuolella Savon ja suuntasi lapikkaansa kohti keskistä Pohjanmaata. Veljen tilalla olisi töitä vaikka kuinka. Jokin sisällä veti ja työnsi. Ei auttanut muu kuin lähteä tien päälle. Hiskias kun oli veriltään vilkas, mieli mieli muille maille. Mutta tämäpä Mikko Vilkastus ei heti jaon jälkeen paljastanutkaan kaikkia korttejaan. Entäpä Hiskiaksen elämän jatko Reisjärvellä? Mies pystyi tekemään muutakin, kuin kuokkimaan, kuljettamaan matkalaisia, kaivamaan hautoja tai pitämään kauppaa. Neula ja sakset, lanka ja laadukas kangas tottelivat Hiskiä. Ne taidot hän oli nähtävästi saanut Mikkelissä Rikhard Liikaselta. Riku oli opettanut räätälin taidot Hiskin lisäksi myös Eino Liikaselle. Kun ajattelevasilmäinen nuorukainen ilmestyi 1920-luvun puolivälin jälkeen naapuripitäjään Sieviin myymään räätälitaitojaan, oli se melkoinen merkkitapaus. Uudenpaikan emäntä Maija antoi komeakasvoiselle Hiskille kylän pisimmän ruokapöydän käyttöön. Eihän sitä sopinut sentään lattialla kallista verkaa leikata. Oulun Heinäpäässä asustava lähes satavuotias Suoma Uusikartano muistaa Hiskin ilmestymisen Pokeloiden klaanin päämajaan kuin eilisen päivän. Seuraava kommentti on kahden viikon takaa. Oli se komea mies. Ei soittanut suutaan niinkään vikkelään kuin Pokelan miehet, mutta kun se sai viulun käteensä ja sedältäsi Heinolta opastusta, niin jopa piiat lopettivat kirnuamisen ja Aukusti kuokkimisen ja juoksi usein pihalta tupaan. Uudenpaikan pesueen kuopus Maria Juliaana iski vähitellen silmänsä Hiskiin ja kaikki näkivät, että ei tuosta hyvä seuraa. Jopa pappasi Hurskas Jaakko pisti usein Raamattunsa poveen ja kuunteli Hiskin soittoa. Ja vieläkin soi korvissani, kun setäsi Heino nouti oman viulunsa paikalle. Niinä päivinä ruoka syötiin toista tuntia tavallista myöhempään. Isäsi Viljo arveli, että saksiniekka ei osaa viululla kuin ne pari kipalettaan. Taisi olla oikeassa, sillä olin paikalla, kun setäsi Heino koulasi Liikasta viulun salaisuuksiin. Arvoisat Liikasten sukuseuran juhlavieraat! Mihinkä kumman paikkaan Hiskias Liikanen olikaan Reisjärveltä saapunut? Ja keitä olivat ne Pokelat, joiden keskelle räätäli ankkuroitui? Miksi he olivat muuttaneet Sieviin ja mistä? 3. Kuka kumman Maria Juliaana? Olen syntynyt Liittoutuneiden Normandian maihinnousun yönä pahasti keskentekoisena ja asunut lapsuuteni Pitkäjärvestä alkavan Kalajokeen laskevan Vääräjoen kupeessa Sievin Kiiskilässä. Syntymäkotiini on matkaa täältä tasan 28 kilometriä. Vaimoni on Pyhäjoen latvoilta Pyhäjärven Emoniemestä, sisarieni Ellin ja Annelin puolisot Suomen kauneimmasta kolkasta Reisjärveltä, Kiljala ja Tiala. Kuulostavatko niminä tutuilta? Itse asuin tuossa järven takana Eeli Kiljalan talossa kesän Lomitin Kangaskylän, Leppälahden, Kinnurannan ja Levonperän myymälöiden kauppiaita. Asiakkainani oli useitakin Liikasia. Eikä meidän Pokeloidenkaan suku kuivan kankaan kansaa ole muutimme Vimpelistä Lappajärven rannalta Sieviin. Vimpelissä Pokelan kylässä peltomme olivat pirstaloituneet. Isovaarini Juho Heikki Pokela oli kuulemma valittanut, että hänen oli vaikeaa sopia kahdella jalalla seisomaan omalla pellolla. Saattoi olla tottakin, sillä maakuntariitojen sovittelijana tunnetulla jättiläisellä oli mittaa kolmatta metriä Täytyi miehellä siis olla melko suuret kengätkin.

10 10 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 Sievissä ensimmäinen talomme katseli Kortejärveä asukkainaan isoisäni Jaakko Pokela ja hänen veljensä Aukusti, Reisjärven valtuuston pitkäaikaisen puheenjohtajan Esko Halosen isoisä. Ensin 19 Pokelaa ostivat Ylitalon ja sitä seurasivat samaan pihaan sitäkin upeampi pytinki ja hieman myöhemmin kylän toiseen päähän Uusipaikka, tuleva Hiski Liikasen paidanvaihtotalo ja räätälinverstas. Kaikista taloista oli kaunis järvinäköala. Risukatiskaa sai pitää lähes riihen nurkalla. Minulla on ollut aina mieli veteen. Pidän enemmän uimisesta kuin lentämisestä. Olenhan äitini puolelta aito Sorsa. Siksi viihdyn veden äärellä. Maria Juliaana oli siis Sievin Pokeloita, isoisäni veljen Aukustin ja tämän vaimon Maijan os. Lund vuonna 1910 syntynyt nuorimmainen, numero 12. Suvun halu laajentaa viljelyksiään ja vaikuttaa maan politiikkaan oli tuntuvaa. Naapuripitäjän nouseva voimamies Kyösti Kallio oli istunut keisarin ajan viimeisinä vuosina useinkin Uudenpaikan pirtissä. Niistä keskusteluista ei pidetty pöytäkirjoja. Silloin sorvattiin itsenäistä Suomea. Kukaan ei arvannut, että edessä olisivat hulinat, joissa veli nousee veljeä vastaan. Mutta hulinaa se oli Hiskin ja Maijan häissäkin. Kalenteriin merkittiin päivämääräksi Ennen häitä kylän mustasukkaiset miehet olivat uhanneet vaikka mitä. Mutta Hiski sai apua yllättävältä taholta. Kylän vasemmistonuorten ehdoton johtaja asettui tappelussa Hiskin puolelle yhdessä setäni Heino Pokelan kanssa. Luen pienen otteen kirjastani Hautajaiset Petroskoissa., sivuilta Hyvä juhlayleisö! Suoma Uusikartano todisti pari viikkoa sitten tarinani aitouden ja pyysi kertomaan Hiskias Liikasen sukulaisille terveisensä. Sano niille Liikasille siellä sukukokouksessa, että Hiskin ja Maijan rakkaus pantiin koetukselle. Hiski yritettiin ajaa takaisin sinne, mistä oli tullutkin. Kun ennen häitä se suuri tappelu pantiin pystyyn, niin se oli veret seisauttavaa katseltavaa. Setäsi Heino ei lyönyt. Hän oli oppinut jossain savotassa painiotteita ja heitteli suurempiaan kuin jauhosäkkejä. Mutta Arvi Lahti heilutti punaista nyrkkiään kuin nuijaa. Kun kolme miestä kävi Hiskin kimppuun, liityin itsekin tappeluun. Kun kirjoitin kirjaani Hautajaiset Petroskoissa, eivät kaikki tietolähteeni olleet vielä auenneet. Niinpä vasta myöhemmässä teoksessani Joulukuun kuudes olen uskaltanut selostaa mitenkä Hiskias Liikanen kosi isäni serkkua Maria Juliaana Pokelaa. Avaanpa kuultavaksenne kirjan sivuilta joitain lauseita. 4. Kanada ja kolmen kopla. Nuoripari asettui häiden jälkeen asumaan Uudenpaikan kamariin. Hiski ompeli pukuja ja kuokki Aukustin kanssa peltoa. Vähitellen Hiskias hyväksyttiin täysivaltaisena jäsenenä koko sukuun ja kyläyhteisöön. Mutta se oli itsestään selvää, että pitkän päälle Uudenpaikan talon tilat eivät kykenisi antamaan pysyvää kotia uusille Liikasille. Hiskillä oli toki jonkinlainen Lännentauti jo Sieviin tullessaan. Otto oli varmastikin maalaillut miehen mieleen kauniita kuvia omasta matkastaan. Lähtökuume Amerikkaan nousi pintaan monien vaikuttajien kautta. Eikä meillä Pokelassakaan Amerikan asioista ei vaiettu. Olihan isoisäni Jaakko muuttanut Minnesotan kaivoksiin jo edellisen vuosisadan puolella ja vanhin setäni Johan Herman vuosisadan alussa. Nuorikko Maria Juliaana Liikasen vanhempi veli Niilo oli asustanut Minnesotassa vuosia ja tuonut tullessaan vaimon Sieviin. Mutta eniten Hiskin ja Maijan siirtolaisajatuksiin vaikuttivat kylän useiden miesten suunnitelmat muuttaa Lännelle. Pistetäänpä Suoma Uusikartano puhumaan. Lauseet on siis kirjattu muistiin noin kaksi viikkoa sitten. Sakrin Ville tuli kovalla vauhdilla Uudenpaikan pihalle ja huuteli Hiskiä. Sanoin, että se on isän kanssa kuokkimassa uutta peltoa. Ville lähti juoksun kanssa Leväojan polkua alaspäin ja tuli hetken kuluttua Hiskin kanssa pihaan. Ymmärsin, että Villelle pitää saada uusi puku ja nopeasti sittenkin. Oli lähdössä isäsi serkun Nestorin ja parin muun pokelaisen mukana Atlantin taakse. No mikäs siinä. Hiskias otti saman tien miehestä mitat. Savotta ei ollut helppo, sillä Villellä ja Nestolla oli mahtavat mahat ja mittaakin lähes kaksi metriä. Istuin kuuntelemassa, kun pukujen tilaajat latasivat unelmiaan Hiskin korviin. Jo tuolloin tiesin, että Liikaset lähtevät ja kauaksi. Asia varmistui samaan aikaan kun Villen liivipuku tuli valmiiksi. Maija kutsui minut salaa kamariinsa ja kysyi, haluaisinko lähteä hänen ja Hiskin mukana Kanadaan. Vasta jälkeenpäin ymmärsin, että asialla oli se sama kolmen kopla, mikä oli tottunut sen Isonkiven tappelun jälkeen vetämään aina yhtä köyttä. Viikon kuluttua Maija paljasti, että setäsi Heino sekä punapäällikkö Arvi Lahti lähtevät kaikki Kanadaan. Jättävät akkansa Suomeen ja lähettävät liput myöhemmin. Maija sanoi, että hän haluaa synnyttää esikoispoikansa Suomessa. Setäsi ja Arvi Lahden vaimothan olivat sisaruksia. Näytä niille Liikasille valokuva siitä puvusta, minkä Hiski teki serkkumme Nestorin Amerikan matkaa varten. Jos on puku komea niin on mieskin. Kelpasi katsella. Tilanteet kuitenkin muuttuivat. Arvi Lahti ei jaksanut odottaa kolmen koplan muiden jäsenten asioiden valmistumista, vaan lähti ennen tovereitaan ja asettui asumaan lähelle Torontoa. Mutta kun pari vuotta myöhemmin Oberon niminen laiva nosti ankkurinsa Helsingissä, istuivat kansipaikoilla reput sylissä setäni Heino Pokela ja tämän serkun mies Hiskias Liikanen. Laiva kuljetti matkalaiset Liverpoliin, mistä matka jatkui valtamerilaiva Diamond of Richmondilla Kanadaan. Laivamatkan aikana Arvi ja Hiski söivät repustaan vanhentuneita eväitään. Setäni Heino hakeutui kapteenin pöytään. Hemppa oli Liverpoolissa sattunut jotenkin vahingossa piipahtamaan satamakapakkaan ja kuullut siellä jalan alle menevän melodian, La Cumparcitan. Argentiinan tango toi hänelle leipää silloinkin, kun kaverit joutuivat pureskelemaan kynsiään. Matka meren taakse kesti riittävän kauan ja jatkosuunnitelmat kypsyivät. Liikanen ei nähnyt hyväksi jatkaa matkaa Heinon tapaan Port Arthuriin saakka. Hän oli katsellut päivä tolkulla Kanadan karttaa. Ontarion Sudburyn tienoo tuntui huutelevan Hiskiä. Heino oli sen sijaan tehnyt oman valintansa jo Suomessa. Sievissä hän oli hankkinut leipänsä kirveellä ja sahalla. Niinpä hän valitsi metsätyökämpät ja tutun työn. Kukaan kolmikosta ei aavistanut New Yorkin pörssiromahduksen olevan ovella. Arvilta ja Heinolta meni työpaikka ja leipä. Hengen pelasti itärannikon satamaan saapunut venäläinen matkustaja-alus. Sen uumenissa kaverukset siirtyivät länneltä setä Stalinin leipiin ja pääsivät myöhemmin karkotusleirille. Arvi joutui kuulemaan myöhemmin mestaustuomionsa.

11 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ Setäni Heino kuoli kunniallisesti myöhemmin Petroskoin laitamilla vanhainkodissa nälkään. Sokeutuneen viulunsoittajan luut löysin joitain vuosia sitten. Vedin papin kamppeet päälleni ja suoritin kristilliset hautaustoimitukset niin hänelle kuin Arvi ja Anni Lahdellekin. 5. Mäntyjen Pyhä Anna. Mutta palataanpa takaisin Hiskiin. Miehen asuinpaikan valinta kavensi ainakin aluksi hänen leipäänsä.. Mäntyjen Pyhän Annan Sudburyssä ei ollut pukujen teettäjiä. Mutta siellä oli maidon juojia. Alueen sinkki- ja kuparikaivokset vaativat mainareilta hyvät eväät. Hiski laski asiat viisaasti ja oltuaan hetken metsätöissä hankkiutui hän maatalouden pariin. Siihen aikaan etenkin kaivostyö oli hyvin lakkoaltis toimiala. Se ei sopinut Liikasen luonteeseen. Myöhemmin alueelle perustettu terästehdas lisäsi maidon juojien armeijaa. Ennen kuin Maija yhdessä pariskunnan esikoisen Mauri Hiskiaksen kanssa saapui Suomesta uuteen kotiinsa, oli Hiskillä käsi tiukasta Kanadan uumilla. Hänestä tuli tavallinen farmari, joka hankki klaanilleen Maijan kanssa toimeentulon pääasiassa maidon ja viljan avulla. Lehmiä enemmän Hiskin silmä lepäsi kuitenkin kuvankauniissa sinisilmäisessä Maijassansa. Lisää sineä toivat alueen 300 järveä. Maisemallisesti tienoo muistuttaa kovasti Kangasniemeä. Sudbury muuttui niihin aikoihin kaupungista kauppalaksi. Myöhemmät kuntaliitokset ovat nostaneet sen asukasluvun jo ihmiseen saakka. Eniten niin silloisia Liikasia kuin myöhemminkin syntyneitä viehätti alueen luonto. Se ei jättänyt ainakaan maisemiensa puolesta tilaa Suomiikävälle. Mauri Hiskias oli syntynyt Sievissä Toinen poika Gerald Riqhardt syntyi Kanadassa. Arvoisat Liikaset! Esitän nyt tiivistettynä Kanadan Liikasten sukupuun. Jätän Harri Liikaselle tukun yhteystietoja, jotta voitte meilata, soittaa ja kirjoitella uusille serkuillenne. Harva heistä osaa englantia, sillä tämä sukupuunne uusi oksa on täysin ranskalainen. Maijalle ja Hiskille syntyi kaksi poikaa, Mauri Hiskias ja Gerald Riqhard elikkä Riku. Mauri avioitui Kanadassa syntyneen Mable Koivulan kanssa. Avio- tai avoliitosta ei tiettävästi ollut lapsia. Mauri oli koko ikänsä rekkakuski ja oli kuollessaan 47 vuotias. Vuonna 1932 Kanadassa syntynyt Riku meni naimisiin 18 vuotiaana Mac-Maichael Marylin, s kanssa. Siinä vaiheessa Kanadan Liikasten sukuhaarasta tuli ranskalaisia. Heille syntyi kolme lasta. Aluksi Riku oli Sudburyssä mainarina mutta siirtyi perheensä kanssa myöhemmin Quebecin Ottawaan ja perusti jääkaappifirman. Ottawassa hän avioitui uudestaan. Teresa toi perheeseen neljä lasta, jotka Riku otti täysin omikseen. Soitin Rikulle joitain vuosia sitten useita kertoja. Hän sanoi bisnesten menneen hyvin. Perheellä oli jo silloin loma-asunto Floridassa ja muutkin asiat reilassa. Sano Pokela Suomessa sukulaisilleni, että isä ja äiti tekivät täällä hyvän elämän. He opettivat meidät työteliäiksi ja suomalaisille tavoille. Saunon lähes joka päivä ja hiihtelen melko paljon. Maija-äiti oli suksilla vielä 85-vuotiaana. Isän kanssa he olivat myös ahneita tanhuajia. Ontarion väki tykkäsi heistä kovasti. Mutta oli niitä huonojakin tapoja. Maija ja Hiski nousivat töihin aamulla viideltä mutta menivät nukkumaan illalla jo yhdentoista aikaan. Asiakkaita minulla oli aina riittävästi. Bisnekset aloitin siksi, että Kanadassa mainarit pääsevät aikaisin eläkkeelle. En viitsi odotella kuolemaa sängyssä makaillen, vaan teen työtä loppuun saakka. Niin tekivät Maija ja Hiskikin. Näin siis Gerald Riqhardt Liikanen puhelimessa. Häntä en Kanadan matkoillani tavannut. Serkkunne ja samalla meidän Pokeloidenkin serkku kuoli noin pari vuotta sitten. 6. Kultalaakson Melissa Rikulla oli siis kolme omaa lasta. Vanhin on Linda, s Hänen miehensä on Paul Menart. Heidän poikansa Pierre Paul syntyi Leipä lähtee taksista ja kitarasta. Keskimmäinen lapsi David kuoli 22-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Hänkin oli varsin tunnettu kitaristi ja hyvä urheilija. Nuorin Rikun lapsista on 1959 syntynyt Gerry. Hän asuu Rovy- Lorandassa, soittaa haitaria, kasvattaa koiria ja kalastelee. Vaimona hänellä on Carole, o.s. Baillargeon ja taatusti ranskalainen hänkin. Heillä on hyvin temperamenttinen tytär, Melissa Marie, s Hiskin ja Maijan laulun ensimmäinen säkeistö laulettiin Sievissä Uudenpaikan talossa heidän häissään. Jatkosäkeistöt ovat olleet kuultavissa selkeinä ja kauniina Pyhän Annan männikössä Kanadan Ontariossa. Mutta ne kaikuvat edelleenkin. Ne kertovat työtä tekevistä ja Jumalaan luottavista ihmisistä. Eivätkä sen laulun säkeet ole suinkaan loppuneet. Kirjoittajien lukumäärä sen kun vain kasvaa. Vaikka se on suureessa määrin Liikasten laulu, on se myös Pokeloiden biisi. Ainakin Mikkelissä asuva ja monia Liikasia siellä tunteva sisareni, opettaja Elli Kiljala kehui teitä minulle vuolaasti. Lopetan puheeni lukemalla teille vapaasti suomennetun Melissa Marie Liikasen kirjeen tälle sukukokoukselle. Siinä on muuan kohta, joka velvoittaa teidät vaikenemaan. Hyvät Suomen serkkuni! Minä olen Melissa Liikanen. Asun Quebecissä Val d Or nimisessä kaupungissa. Se on suomennettuna Kultalaakso. Opiskelen yliopistossa kauppatieteitä ja asun mieheni kanssa kahdestaan. Lastenteko on suunnitteilla, mutta ennen sitä pitää tehdä vielä jotain muutakin. Oikeastaan tunnen teidät Liikaset ja Pokelatkin aika hyvin. Hoidin nimittäin tätini kanssa Maija Liikasta lähes hänen kuolemaansa saakka. Mary selosti minulle tarkasti niin Sievin kuin Liikastenkin asiat. Vielä hänen ollessaan 85 vuotias, laitoin talvella hänelle sukset jalkaan ja hiihtelimme yhdessä. Meille Kanadan Liikasille on valtavan suuri asia saada teistä tietoja ja solmia yhteyksiä. Olen ollut nyt vajaan puoli vuotta viikoittain yhteydessä Eero Pokelan tyttären Anu Uusikylän kanssa. Hänen kauttaan olen oppinut tuntemaan isomummoni Maijan suvun Pokeloita. Maija-mummo ja Eero Pokelan isä Viljo olivat saman ikäisiä ja söivät vuoron perään äitiensä tissiä. Anu ei Liikasia tunne paitsi kuulemma jonkin pankinjohtajan. No, ainakaan tässä vaiheessa en tarvitse lainaa, mutta sukulaisyhteyksiä sitäkin enemmän.

12 12 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 Haluatte ehkä tietää, millaista väkeä me olemme. Siispä pieni kuvaus omasta perheestäni on paikallaan. Meidät tunnetaan urheilusaavutuksista jopa koko Quebecissa. Isäni Gerry, setäni David ja tätini Linda on aikoinaan valittu vuoden urheilijoiksi. Itsekin urheilen melko paljon. Murtomaahiihto on Liikasten leipälaji. Isomummo kertoi usein, että siellä jossain Uudenpaikan talossa oli hiihdetty kovasti. Pokelan suku oli tuonut Sieviin tulleessaan Vimpelistä hyviä suksia. Yhdet sukset Anu Pokelan isopappa oli lahjoittanut jollekin Kyösti Kalliolle, joka oli kuulemma hiihtänyt ihan Suomen presidentin linnaan saakka. Ja lopuksi! Pitäkää meihin yhteyttä. Anun ja Eero Pokelan kanssa olemme suunnitelleet seuraavaa. Vuoden 2011 kesällä Liikasten ja Pokeloiden sukujuhlat pidetään samana viikonloppuna Suomessa. Keräämme rahaa ja lahjoitamme isälle Suomen matkan. Meitä tulisi täältä siis kaksi tai jopa kolme Liikasta sinne. MUTTA SIITÄ TULOSTA EI SAA KIRJOITTAA EIKÄ SOITTAA TÄNNE SANAAKAAN. SE ON ISÄLLE YLLÄTYS. Ottakaa siis vastaan terveisemme. Kun te juhlitte siellä jossain kumman Reisjarvella, niin me istumme täällä kotona suomalaisessa saunassa ja kylvemme vastalla. Olen kuullut Anulta, että hänen isänsä on kirjoittanut paljon runoja ja tehnyt lauluja. Pyydänkin Eero Pokelaa lausumaan juhlassanne meidän ranskankielisten Liikasten puolesta teille tekemänsä runon siitä, millaista siirtolaiselämä oli ja on täällä Kanadassa. Jumala teitä kaikkia siunatkoon! Ontarion ja Quebecin Liikasten ja Pokeloiden puolesta Melissa Marie Liikanen bonbon160(at)hotmail.com 1671, Rue Bellevue, Val d` Or, Quebec, J9P 5 H 6 Canada LÄHDIMME LÄNNELLE Liikasten sukujuhlaan heinäkuussa 2010 kirjoittanut Eero Pokela. Sinne jäi Suomi ja Karjulanmäki, sinne jäi hallaiset pellot, muistoihin kirkkojen kellot. Selvääkin selvemmin sielussaan näki, että saa tilalle Atlantin takaa maan, joka miehelle mesissään makaa. Sinne jäi naapuriin lahjaksi Piski. Itkettää Kaipaa mua siellä. Yksin saat ikäväs` niellä! Kanadan kainaloon hiippaili Hiski. Koira ja isäntä ystävää vailla, elävät tahoillaan, muistojen mailla. Availi sylinsä Sudburyn kevät. Sieluni! Kasvua haista! Naurattaa suomalaista. Reisjärven vesissä ahventen evät, kiljuvat kudusta, keväästä Suomen. Kuteeko Hiskissä onnelan huomen? Vuodet tais` haudata nuoruutes` muistot, unholaan Suomesi suli, taalat kai tilalle tuli. Ruskottaa vaahteranlehdistä puistot. Aattelet: Piski kai jänistä ajaa Liikasen Hiski! Sun onnes` on vajaa. Kaukana kopissaan, koirien taivaan, Piskisi uneksii, että Vene pian halkoo jo vettä! Pääsen taas elämään, merkkaamaan puuta! Kinumaan Hiskiltä jäniksen luuta Melissa Gerry Linda KIRJOJA MYYDÄÄN Kirjailija Eero Pokela, joka piti juhlapuheen Reisjärven juhlissa, lähettää terveiset tutuille ja ilmoittaa myyvänsä kirjoja kuten jo Reisjärvellä. Niitä voi tilata suoraan häneltä puhelimella tai sähköpostitse eeropokela(at)luukku.com Huomaa, ettei nimien välissä ole pistettä. Nyt ovat myynnissä Kuokka ja juuri valmistunut "Kahden puusepän pojat". Teos on viides osa itsenäisyyttä koskevasta kirjasarjasta. Muitakin kirjoja voi kysyä häneltä.

13 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ SINGAPOREN MINISTERI LIM SEURUEINEEN TUTUSTUI TOIMI- VAT SENIORIT RY:N TOIMINTAAN Vasemmalla Anssi Holmström, sosiaali- ja terveysministeriön kansainväliseltä osastolta ja ministeri Lim yhdistyksen hallituksen jäsenten Oili Suomisen, Eeva Hytösen, Pirkko Liikasen ja Helena Allahwerdin keskellä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja ulkoasiainministeriöstä soitettiin ja tiedusteltiin, voisiko Toimivat Seniorit ry vastaanottaa vieraakseen Singaporen presidentti Nathanin Suomen valtiovierailun yhteydessä hänen seurueeseensa kuuluvia henkilöitä. Maanantaina vierailla oli henkilökohtainen vierailupäivä, jolloin ministeri LIMin vierailu Viherlaaksoon tapahtui. Ministeri LIM ja johtaja TAN seurueineen halusivat tutustua suomalaiseen vanhuustyöhön ja tämän vierailun yhteydessä Toimivat Seniorit ry:n organisaatioon ja sen tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan senioreiden parissa. Ministeri LIM vastaa omassa maassaan vanhenemiskysymyksistä. Johtaja TAN on erityisen kiinnostunut vanhusten liikunnasta ja urheilusta Suomessa. Hänen aluettaan Singaporessa ovat vanhuspolitiikka, vammaiset ja vanhukset sekä turva- ja apuvälineet. Aluksi esittelimme vieraille As Oy Säästökehän toimintapisteen asukkaiden yhteiset tilat: kerhohuoneen, rantasaunan, Pilvilinnan, tenniskentän, kuntosalin ja kolmen suomalaisen seniorin kodit. Toimivat Seniorit ry:n varsinaisina emäntinä olivat yhdistyksen johtoryhmän neljä jäsentä. Varsinaisesta Toimivat Seniorit ry:n esittelystä vastasivat Liikasten sukuseuran jäsenet Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen. Helena ja Pirkko kertoivat seuraavan. Suomessa vanhusten elämä ja hyvinvointi perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Suomen hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin määrätään. Lain perusteella kaikilla tulisi olla samat oikeudet saada tarvitsemiaan palveluja ikään, sukupuoleen, tuloihin ja varallisuuteen katsomatta, Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut, muttei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Miten kunnat ovat tässä onnistuneet Tällä hetkellä Suomen väestöstä 17 % on +65 vuotta täyttäneitä ja määrä kasvaa joka vuosi. Kuntien mahdollisuudet palvella ovat vaatimattomat. Kunnan palvelut saavuttavat vain osan +65 vuotta täyttäneistä. Enemmistön on tultava toimeen omin voimin. Yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihmiset ovat yhä kauempana toisistaan ja hyvin monella ei ole minkäänlaista sosiaalista lähitukiverkkoa. Kuntien ikääntymispoliittisissa ohjelmissa korostetaan vastuun siirtämistä mahdollisimman paljon yksityiselle sektorille eli vanhuksille itselleen. Tämän hetken vanhukset elävät yksinään omissa kodeissaan. He maksavat edelleen veroja pienestä eläkkeestään, joka on keskimääräisesti noin Saavatko vanhukset vastineen maksamilleen veroille? Kunnan tarjoamat hoito, terveys- ja asumispalvelut ovat maksullisia. Esimerkiksi Espoossa on n eläkkeellä olevaa senioria. Noin 30 % vanhuksista elää yksinään. Kunta voi tarjota säännöllistä kotihoitoa 852 eläkeläiselle, pitkäaikaishoitopaikkoja on 1307, sairaalapaikkoja 226 ja omaishoitotukea saa 303 henkilöä ( tiedot vuodelta 2008). Miten käy niiden, joita palvelut eivät saavuta? Miten heidän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeensa kohdataan? Toimivat Seniorit ry yrittää etsiä tähän ratkaisuja. Teimme ensiksi kartoituksen ikääntyvien asukkaiden tarpeista omassa As.Oy:ssämme (Viherlaaksonranta 10) Espoossa. Taloyhtiössä on asuntoja 90, joista 60 on eläkeläisillä. Kävi ilmi, että kaikki kyselyyn vastaajat korostivat ensisijaisesti sosiaalisuutta ja hyvän terveyden ylläpitämistä. He halusivat olla onnellisia! Syntyi seuraavat Elä, asu ja toimi kotona - toiminnan alueet: - arkielämän toiminta, - terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta, - omatoimisuutta ja luovuutta vahvistava toiminta - asumista helpottava toiminta.

14 14 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 Toimintamme on paikallista, pienimuotoista ja vapaaehtoista. Ja se toteutuu osanottajien omin voimavaroin lähellä jokaisen omaa kotia. Kyselyn pohjalta syntyi jäsenmäärältään pieniä, mutta aktiivisia harrastuspiirejä kaikkiaan 16. Niiden vetäjät ovat kaikki vapaaehtoisia, taloyhtiössä asuvia eläkeläisiä. Toimimme myös yhteistyössä geriatriaan erikoistuvien ammatillisten koulutusyritysten kanssa, kunnan eri viranomaisten ja muiden vanhustyötä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Olemme myös mukana joissakin EU-hankkeissa, joiden avulla yritetään parantaa ikääntyvien elämää. Teemme retkiä mm. puutarhoihin, teattereihin, taidenäyttelyihin ja luentotilaisuuksiin. Järjestämme itse myös taidenäyttelyitä, seminaareja ja työpajoja. Tiedostamme, että kolmas ikä on pidempi kuin lapsuus ja jopa pidempi kuin työikä. Kolmannen iän ikäihmiset, ikivihreät ovat aktiivisia, luovia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Toiminta, liikunta ja terveys ovat olennaisia oman elämän hallinnassa. Vierailun yhteydessä opimme uusia asioita Singaporesta, joka on väestömäärältään Suomen suuruinen itsenäinen valtio. Hämmästyksemme Singapore on vähemmän korruptoitunut kuin Suomi. Vanhustyössä korostuvat Singaporessa erityisesti 1) terveys- ja hyvinvointi, 2) isovanhemmuus ja 3) elämän aikana opitut taidot. Katso Ministeri LIM oli kovin otettu taloyhtiön ja Toimivat Seniorit ry:n ikääntyneille tarjoamista palveluista. Suomen Sosiaali- ja terveysministeriö toivoi jatkossa voivansa lähettää virallisia vierailijoita tutustumaan taloyhtiöömme ja Toimivat Seniorit ry:n toimintaan. Taloyhtiömme ja senioritoiminta tunnetaan nyt jo ulkoasiainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä (kansainväliset asiat) Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen TIMO LIIKASESTA TYRNÄVÄN KIRKKOHERRA Timo Liikanen valittiin toukokuussa 2010 käydyssä kirkkoherran vaaleissa Tyrnävän seurakunnan kirkkoherraksi. Vaaleissa oli 3 ehdokasta, ja Timo sai 572 ääntä, toiseksi tullut sai 324 ja kolmas 20 ääntä. Ylivoimainen voitto tuli siis tässä suorassa kansanvaalissa. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli antoi valtakirjan kirkkoherran virkaan alkaen. Piispa Samuel Salmi asetti hänet virkaan Timo on yksi kolmesta pappiskoulutuksen saaneista Liikasista, joiden tiedämme työskentelevän pappeina. Tyrnävä on reilun 6000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun lähellä. Seurakunnan jäsenmäärä on reilut Seurakunnassa on vakituisia työntekijöitä 15. Seurakunnassa on paljon lapsia ja nuoria. - Olen 29-vuotias, valmistunut Joensuun yliopiston teologisesta tiedekunnasta vuonna 2005 ja työskennellyt pappina Kuhmossa, Utajärvellä, Kempeleessä sekä vuodesta 2008 lähtien Tyrnävällä. Aluksi olin Tyrnävällä kappalaisen sijaisena, josta virasta tulin valituksi kirkkoherran virkaan. Teologian opintojen lisäksi olen opiskellut vajaa 2 vuotta kirkkomusiikkia, ja minulla on kokemusta seurakuntatyöstä myös erimittaisten kanttorin sijaisuuksien kautta ennen kun aloitin papin työt, kertoo Timo itsestään ja urastaan. Homokeskusteluun Timo ottaa kantaa seuraavasti: - Homokeskustelussa näen positiivisena asiana sen, että kirkon asioista ylipäätään keskustellaan, ja kirkko kiinnostaa ihmisiä. On tärkeää kuunnella keskustelussa eri näkökulmia ja arvioida niitä suhteessa kirkon oppiin ja tunnustukseen. Tässä keskustelussa on mielestäni pohjimmiltaan kyse raamatuntulkintakysymyksestä. Millaisen painoarvon kirkko asettaa Raamatun sanalle? Miten yleinen mielipide ja media vaikuttavat kirkon päätöksentekoon? Itse edustan tässä kysymyksessä perinteistä kristillistä tulkintaa ja ymmärrystä. En kannata samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista. Jokainen ihminen on kuitenkin tervetullut mukaan seurakunnan toimintaan, olipa hänen taustansa millainen tahansa. Samoin pappi on kaikkien seurakuntalaisten palvelija, ja haluan kohdata jokaisen ihmisen kunnioittavasti ja arvostavasti, vaikken voikaan Raamatun selkeään opetukseen pohjautuen olla tukemassa esimerkiksi homoseksuaalien elämäntapaa. Timon mielestä sukututkimuksen suosio johtuu siitä, että ihmiset haluavat olla tietoisia omasta menneisyydestään ja juuristaan. Monet haluavat olla entistä tietoisempia historiasta. - Omassa seurakunnassa sukututkimuksen tekijöitä on ollut jonkin verran. Olemme pystyneet vastaamaan hyvin tutkijoiden tarpeisiin. Palvelemme heitä mielellään, toteaa Timo. - Ihmiset kieltävät hyvin harvoin tietojensa antamisen sukututkimusta varten. Sen sijaan esimerkiksi erilaisia matrikkeleja varten ihmiset eivät niin mielellään anna tietojaan, hän lisää. Sukuseuratoiminnasta hän toteaa: - Sukuseuratoiminta on mielestäni hyvin positiivinen asia. Itse en ole ehtinyt juurikaan perehtymään Liikasten sukuseuran toimintaan. Oman sukuni historiasta olen sen verran tietoinen, että se on lähtöisin Pudasjärven Jongun kylältä. Lopuksi Timo paljastaa, että perheeseen kuuluu vaimo Kaisa ja joulukuun lopulla 2 vuotta täyttävä Matilda -tytär. Lisäksi perheeseen odotetaan uutta pikkuliikasta syntyväksi ensi vuoden maaliskuulla. Kiitämme haastattelusta ja toivotamme siunausta perheellesi ja työllesi tässä muuttuvassa maailmassa. Jäämme odottamaan onnellista perhetapahtumaa ensi vuonna. HLI

15 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ SIELTÄ JOSTAKIN 30 VUOTTA SITTEN Palvelin majurina sotilastarkkailijana Golanilla ja Siinailla eli nyt juuri tuli kuluneeksi 30 vuotta paluusta kotimaahan. Silloin Egyptin Anwar Sadat ja Israelin Menachem Begin olivat juuri solmineet rauhan ja Syyrian ja Israelin välillä oli voimassa aselepo, joten tilanne oli hyvin rauhallinen. Tällä hetkellä tilanne on edelleen sama. Vain joukkojen kokoonpano on muuttunut. Golanilla Syyrian ja Israelin välissä on itävaltalainen pataljoona entiseen malliin, mutta suomalaisten entisellä tontilla on vastuussa filippiiniläinen valvontajoukko. Sotilastarkkailijoita on koko alueella muutamilla asemilla kuten ennenkin. Sotilastarkkailijaorganisaatio UNTSO perustettiin Lähi-itään Israelin itsenäistyessä 1948, joten kovin on pitkäksi toimikausi muodostunut. Kun kävin vaimoni Tuulan kanssa syksyllä Israelissa muistelemassa menneitä, tapasimme monia tuttuja tarkkailija-ajalta ja vuosilta , kun olin suomalaisen valvontajoukon komentajana. Käymiemme keskustelujen perusteella näyttää siltä, ettei tilanteeseen tule ainakaan lähiaikoina muutosta. Syyria haluaisi menetetyt alueet takaisin, mutta siihen Israel ei suostu. Nykyisten rajojenkin aikana on raketteja tullut jopa Tiberiakseen saakka. Tämä tapahtui 2006, jolloin edellisen kerran kävimme matkalla Israelissa ja näimme itse rakettien jälkiä. Tilanne jatkuu ja YK:n rahaa kuluu. Harri Liikanen Tässä isä eväineen on lähdössä kotiportilta hedelmäpuiden katveesta Wagoneerilla tarkkailuasemalle neljäksi päiväksi. Hyvästelemässä ovat puoliso Tuula ja lapset Toni, 7 ja Teemu, 10. Takana Genetsaretin järvi ja sen takana nousee Golanin ylänkö. Edessä näkyy motivaatioporkkana, Mersu. Kameran takana hyörii työtoveri kapteeni Horst Hollannista. KIRJE ISÄLTÄ Kirje isältä on vuonna 2003 valmistunut kolmiosainen suomalainen television minisarja, jonka tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaiseen 1940-luvun Suomeen. Eve ja Laila Hietamiehen käsikirjoittaman sarjan on ohjannut Heidi Köngäs, ja se esitettiin YLE TV1:ssä 1. joulukuuta 2003 alkaen. Uusintana se tuli Tähän olemme ottaneet esittelyn siksi, että talo, johon evakot tulivat, oli Liikasten talo ja siellä ei evakkoja kohdeltu hyvin. Toimitus ei ole tarkistanut sitä, onko tässä tarinassa Liikanen -nimen osalta todellisuuspohjaa. YLEn Elävän arkiston sivuilla Seija Aunila esittelee ohjelman seuraavasti: Suokkaan Anni joutuu evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin. Anni saapuu junalla yhdessä perheensä ja muiden evakoiden kanssa. Jokaisella on oma raskas kohtalonsa, johon sota tuo kohtalokkaan lisänsä. Tämän saa kokea tyttärensä kanssa evakkoon joutunut Marjatta, jonka mies saapuu lomalle perheensä luokse. Eikä evakkoja majoittavien kohtalotkaan ole säästyneet sodan kauhuilta. Suokkaan perhe majoitetaan Liikasille, joiden poika on haavoittunut sodassa. Haavoittumiseen liittyy kuitenkin suuri salaisuus. Kaiken yllä leijuu pelko Suokkaan isän kuolemasta rintamalla. Epätietoisuus kasvaa koko ajan, koska pappi tuo kirjeen Suokkaan perheelle? Sodankin keskellä on toivoa ja rakkautta. Sen saa lopulta kokea koko Suokkaan perhe. HLI

16 16 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 LIIKALAESTEN SUKU- VIRSJ Alkuperäinen runo: Kalle Viänänen, Kotilaesten sukuvirsj. Sukujuhlan tarpeisiin muokannut ja Reisjärvellä lausunut Maarit Tillman. Ompa immeisiä tänne tullunna, lasta, poekoo, miestä ja vaemoo. Ja ne ov vielä toestesa ommaesia monta toestesa tiällä on kaemoo. Nua Liikaset kuv viäntäätyy tuon tuosta joukolla yhtee, niim mikähäl lie siinä oekeen syy, että sammoo köyttä ne nyhtee näen tahtoo ja jaksaa ja viihtii vua? Mikä voema ne liikkeelle lykkee? - Sukurakkaatta eikö se lie tok tua, kaet toesistaan niin ne tykkee. Tuassa Liikasten suuressa suvussa om miestä jos mihinkähän kohtaan: Or rohvessyöriä, tohtorija, joelle oppia pantu on ohtaan, on käätännön miehiä viisaeta, jotka leipäsä tienoo työllä, ja suuria on sotaherroja, joella rähinäremmit ov vyöllä. Jos mittee mualima tarvihtoo vuav virkoo ja työtä ja hommoo, ei tekijämiehistä puutetta oo, ja ne kaekki on sukuammu ommoo. Minä alakanna tässä oon kuvvaella, että valtio jos luvan antasj, myö Liikasten kaapunti vaevata omintakkeinen pystyyn pantasj. Omat arkkitehit sen luatisivat, miten tahtosivat ne ja tykkeis, omintakkeisia oes rakentajat, pykmestarit omat sen pykkeis. Oma kirkkoi oes - niin kahtootempas - oes Liikaslaesten väkkee se täännä. Oma mies siellä suarnata pollottasj ja se papin oes kouluja käännä. Ja Liikaslaenen oes se suntiokkii, joka kolehtia toesilta kerreis, ja lukkari Liikaslaenen veisoes nii, jotta makkoojat penkillä herreis. Ja ruastupa kun pitäsj istuntojaan nii Liikanen piätökset antasj, kun Liikaset haakkusvat toesijaan, alta vastoes ja piälle kantasj. Omat lehtimiehet - voe peijakas - nua sanomalehen kur rustoes, nii kyllä meitä makkeesti naarattasj, ne kun toesija mörjees ja mustoesj. Ja Liikaset ostaes ja Liikaset möes, möes tavaroo ne muuannekkii. Ja kun Liikaset punasta herroo söes, oes Liikaskan tekemätä sekkii. Näetä Liikasia iham piisalta oesj joka elämän kohtaan ja mutkaan: joku Liikanen liijaks jos viinoo joes veis Liikanen Liikasen putkaan Joku Liikanen aena sinun elämässä joko jottae tekis tahi tiettäsj. Joku Liikanen viulua ällyyttäesj kun Liikanen häetäsä viettäsj. Ja kuj jäläkeen elämän onnellisen sinul lopusj riemus ja vaevasj, joku haavvankaevaja Liikanen se sinulle haavvan kaevasj. Näen oon minä kuvvaellut usseesti sen Liikaslaesten kaapunnin elloo. Se se kaapuntiin oes kaapunti, siellä passoesj soutee ja melloo. Ja kaapunnin ympärj muakuntakii se kuulusj Liikaslaesten liäniin. Koko mualiman melu se hukkusj nii siellä Liikaslaesten ämmäen iäniin. Ja kun oekeen vauhtia pantasj vua tämän sukummu suureen siittoon, niin saan vuojn piästä koko Suomen mua kuulus Liikaslaesten neuvostoliittoon. Ella Pohjanen: Seittenkymppinen Esitetty Reisjärvellä Lausujana Maarit Tillman. Voi mahoton paikka onkhan se totta ko papinkiria näyttää tuomosta jotta, että seittemänkymppiä onki jo pääsä ei saa olla ennään nokkakhan rääsä. Peilin ethen ko toisinhan astuu, sillon kyllä silimä jo kastuu: on naamasa lommoa, ryppyä, vakoa, net on vuosikymmenten tuomaa satoa. Niska on jäykkä ja polovetki pettää, jalakapohojia suoniki vettää, eikä ole kintut enhän keviät. Pittää kengäkki olla niin leviät. Sitä tahtoo kasuta vain sivule päin, se mulle ainakin käyny on näin. Ei rappuja ylös vikkelhän kiiku eikä muutenkhan kovin liukhaasti liiku. Ja jos jotaki tekehmän alakaa vaikka, heti päästä virtanhan valuaa saikka. Ja joskus ko pittää kyykylhen mennä, saa varua, ettei rähämälhen lennä. Siinäpä sitte työtäki piisaa, että ittensä siittä pysthön taas hiisaa. Häätyy apteekista lääkheitä haalia. Niitä nielly olen monta saavia ja lääkärit aina vain uusia määrää. Niitten voimala kait sitä vieläki häärää. Oishan se mukava vanhanaki olla. Jos suurinpiirthein toimis tuo polla ja pystys olemhan toloppainsa päälä, niin mikäpä olis elellä täälä. Vielä ko hyvin saattas nukkua ettei tarttis öitänsä kukkua, niin olis sitä päivälä virkiämpi, vois olla silimäki sirkiämpi. Onpa kuitenki omat nuo ilonaihheet ko on takana monet elämänvaihheet. Niitä toisinhan mukava on muistella, niile jutuile päätänsä puistella. On elontielä mutkia, kaartheita, mutta muistoisa nekki on aartheita. Kovin ykstoikkosta suora on tie eikä siittä jää palion muistoja lie. Peuranpolulta video Heikki Liikanen oli mukana patikoimassa Peuranpolulla sukupäivien aikaan videokameran kanssa, ja hän on tehnyt retkestä pienen videon. Mukana olleet voivat tilata videon muistoksi Heikiltä ilmoittamalla nimensä ja osoitteensa sähköpostiin heikki.liikanen(at)dnainternet.net.

17 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ VIERAILU SUOMEN PANKKIIN En voi tulla Reisjärvelle juhlapuhujaksi työesteiden vuoksi, mutta miten olisi, jos uusittaisiin vierailu Suomen Pankkiin. Suurin piirtein näin Erkki Liikanen vastasi pyyntööni joskus kauan sitten. Otin tarjouksen vastaan ja niin sitten kävimme siellä. Kutsu jäsenille lähetettiin Internetin ja sähköpostin välityksellä, kun Liikaslinkkiä ei ajankohdan vuoksi voitu käyttää ja kirjallinen kutsu olisi tullut kovin kalliiksi. Vieraat kutsuttiin rahamuseon eteen, mutta paikkaa muutettiin pari päivää aikaisemmin. Saimme osoituksen siitä, että sähköposti toimii hyvin, sillä vieraat olivat oikeassa paikassa pankin ovella ja oikeaan aikaan. Vierailulle ilmoittautui 55 Liikasta ja lähes kaikki olivat paikalla karmeasta säästä huolimatta. Kaukaisin vieras tuli Reisjärveltä. Tässä on esimerkki hauskasta viestistä (nimet muutettu, vaikka ei ollut pakko): Terve Harri! Myö oltais Eliaksen kanssa tulossa mukaan vierailulle. Hurautetaan täältä Tampereelta sinne, kun kerran työt antaa periks. Tapaamisiin! T: Lea Tällä kertaa aloitimme tutustumalla pankissa olevaan taiteeseen Erkki Liikasen ja Seija Parviaisen opastuksella. Välillä nautimme piristävästä kahvitarjoilusta. Lopuksi saimme seurata pääjohtajan esitystä raha-asioista ja saimme tehdä kiperiä kysymyksiä. Salaisuuksia ei meille kuitenkaan paljastettu. Ennen poislähtöä kiitimme ja annoimme Erkille ja Seijalle joululaulukirjat, pullot glögiä kummallekin. Tällä kertaa emme saaneet rahaa. HLI. Kuvat Harri Liikanen Erkki esittelemässä kelpo taulua. Oikealla Seija Parviainen Jaakon takana. Tekstiilitaidetta kokonainen seinä. ERKKI VIHDISSÄ Vihdin Uutisten seurapalstalla oli kutsu lauluiltaan klo Järjestäjänä oli Jokikunnan kylätoimikunta yhdessä Hill Side Golf & Country Clubin kanssa. Illan laulattajaksi ilmoitettiin Erkki Liikanen. Kahvitarjoilu luvattiin ja pääsy tilaisuuteen oli ilmainen. Uutinen ei kuitenkaan kertonut, kuka meidän Erkeistä oli tämä laulattaja eikä toimituskaan ole asiaa selvittänyt. Jokainen voi nyt vain arvailla asiaa mielessään. HLI.

18 18 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2010 ALARIK LIIKANEN KIRJOITTAJANA Viime numerossa kerrottiin Alarik Liikasesta ja siinä mainittiin, että hän oli kirjoittanut ohjeita nuorille upseereille. Pirkko Liikanen on löytänyt tämän kirjan. Alla on tiedot niille, joita asia kiinnostaa. Outoa on se, että etunimestä on mainittu vain etukirjain. Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot Tekijä(t): Liikanen, A. Nimeke: Ohjeita nuorille upseereille tutkimusten toimittamisessa erinäisissä sotilaselämässä yleisemmin esiintyvissä rikosasioissa / A. Liikanen. Aineisto: kirja Julkaistu: Helsinki : Ahjo, Kirjasto: Työväenliikkeen kirjasto, 28 vrk. Sörnäisten rantatie 25 Sijainti: TYL Kirjasto 355 (480) K Liikanen Niteiden lukumäärä: 1,joista: paikalla 1 ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN MALJAPUHE VIRALLISELLA ILLALLISELLA SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN TARJA KAARINA HALOSEN KUNNIAKSI (Rooma, 7. syyskuuta 2010 Olemme saaneet puheen suomennoksen Erkki Liikaselta, jolle sen oli toimittanut Italian Suomen suurlähettiläs. Puheen lopussa on kappale, joka liittyy Liikasiin ja siksi se on nyt tässä. Niinköhän saisimme kutsun juhliin? Rouva Presidentti, hyvä ystävämme, kuten jo Helsingissä mainitsin, aukiolla, joka sijaitsee syventävää tutkimusta klassisen kulttuurin ja humanististen tieteiden aloilla suorittavan arvostetun Institutum Romanum Finlandiaen upean renessanssihuvilan edessä Janiculum- kukkulalla, on suomalaisen Garibaldi- sankarin Herman Liikasen rintakuva. Ensi vuonna vietettävä kansallisen yhdistymisemme sadasviideskymmenes juhlavuosi on tilaisuus muistaa henkilöitä kuten Liikanen, jotka rakkaudesta vapauteen ja oikeudenmukaisuuteen halusivat antaa oman panoksensa Italian yhdistymisen puolesta. Vuosia myöhemmin sama rakkauden voima johti itsenäisen Suomen syntymiseen. Olen vakuuttunut Siitä, että vierailunne edistää mainitsemieni pyrkimysten toteutumista ja yleisesti vahvistaa maidemme ja kansojemme välisiä historiallisia suhteita. Näiden ajatusten saattamana omasta ja vaimoni puolesta esitän sydämelliset onnen- ja rauhantoivotukset Teille ja puolisollenne ja nostan maljan Suomen ja Italian väliselle ystävyydelle. MAAILMAN VANHIN Maailman vanhimpana ihmisenä pidetty Eugenie Blanchard on kuollut. Blanchard oli kuollessaan 114-vuotias. Blanchard syntyi ja kuoli Karibialla pienellä Ranskalle kuuluvalla Saint Barthelemyn saarella, mutta eli suuren osan elämästään Hollannille kuuluvalla Curacaolla. Hän oli katolinen nunna. Karibialaisnainen ehti kantaa maailman vanhimman titteliä vain muutaman kuukauden. Hänestä tuli vanhin toukokuun alussa, kun japanilainen Kama Chinen kuoli muutamaa päivää ennen 115-vuotispäiväänsä. Nyt vanhin elossa oleva ihminen on ilmeisesti yhdysvaltalainen Eunice Sanborn. Virallisten tietojen mukaan hänkin on 114-vuotias, mutta hänen sukunsa sanoo, että väestörekisterissä on virhe, ja että hän täytti 115 jo kesäkuussa. Sandborn itse suhtautuu asiaan rauhallisesti. - Kappas vaan, hän totesi kuullessaan olevansa maailman vanhin. STT Ps. Liikasten vanhin on täyttänyt 97, joten täytyy vielä odottaa päästäksemme ennätyslukuun. HLI SIRKKA AHKERASTI NÄYTTELYISSÄ Vuoden 2008 Liikasen, kuvataiteilija Sirkka Laakkosen öljyvärityöt ja Kaisa-Leena Kaarlosen akvarellit olivat näyttelyssä Perniön keskiaikaisen kirkon naapurissa Lainamakasiinissa. Osittain tämän kanssa samaan aikaan Sirkka Laakkosen töitä oli myös neljän taiteilijan kesänäyttelyssä AVA galleriassa Helsingissä Seuraavana oli vuorossa näyttely Pirkko Peltosen kanssa Tampereella Galleria Kapriisissa Ilmoitimme näistä näyttelyistä sähköpostitse jäsenille. HLI

19 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ YLEISURHEILU-UUTISIA Olli-Pekka Korhonen on sijoittunut nuorten yleisurheilun SM-kilpailuissa kaudella 2010 mitaleille. Talvella hän sai kiekonheitossa hopeaa hallimestaruuskilpailuissa 17 v- sarjassa. Tulos oli 53,29 kiekolla, joka painaa 1,5 kg. Kesällä tuli ulkokilpailuissa vielä pronssia. Olli-Pekka kuuluu nuorten maajoukkuevalmennusryhmään ja edustaa Kaavin Kaikua. Hän opiskelee toista vuotta Kuopion klassillisessa lukiossa urheilulinjalla ja täyttää itsenäisyyspäivänä 17 vuotta. Olli-Pekan äiti Raija Korhonen on Luusniemeltä lähtöisin ja Kangasniemen Liikasia, eli isoäiti Sylvi oli Liikalan tyttäriä. HLI TUKHOLMAN MARATON 2010 Tänä vuonna oli Tukholman maratonilla mukana kolme Liikasta Liikasen nimellä. Näistä parhaiten menestyi 1973 syntynyt Juha Liikanen, Hyvinkää, aika Seuraaville sijoille tulivat tutut nimet Timo Liikanen, Riihimäki, (Ku) ja Erkki Liikanen, Helsinki, (Ka). Toimitus sai selville, missä Juha asuu, mutta vielä häntä ei saatu yhdistetyksi mihinkään sukuhaaraan. Isä on Veikko, s ja isoisä Eino, mutta niillä tiedoilla ei vielä löytynyt sopivaa sukutaulua. Juha pyrkii selvittämään, kuka oli hänen isoisoisänsä. Onneksi olkoon kaikille, kun jaksoitte pitää Liikasten lippua liehumassa. HLI LIIKASTEN SUKUHAARAT JA NIIDEN VASTUUHENKILÖT Katso ja sieltä sukuhaarat. Edellisessä numerossa oli Pudasjärven haara leikkautunut pois taulukosta, mutta kotisivuilla ovat kaikki esillä. MERKKIPÄIVIÄ vuotta! Ri Salme Strandman, HELSINKI 90 vuotta Ri Anneli Orasvuo, HAMINA 85 vuotta Jo Sinikka Saarinen, KAARINA 80 vuotta 9.2. Mi Vieno Suhonen, MIKKELI Ka Martha Maki, Zionsville, USA Ri Unto Vainio, HELSINKI 75 vuotta Ka Maija Venäläinen, MIKKELI Ri Rauno Hakkarainen, HELSINKI 3.6. Ka Seija Liikanen, REISJÄRVI Ri Antti Saarenmaa, HELSINKI Ka Veera Kiiskilä, SIEVI Ku Impi Kultanen, SALLA 70 vuotta 9.2. Ka Kirsti Liikanen, LAHTI Ka Matti Liikanen, LAHTI 2.4. Mi Aino Liikanen, VANTAA Ka Sirkka Rossi, REISJÄRVI Mi Eero Liikanen, HELSINKI 5.6. Ka Antero Kumpumäki, KOKKOLA Ku Maija-Liisa Riestola, Seskarö, Sverige 60 vuotta 7.3. Ka Irene Äikäs, HELSINKI Ku Markku Liikanen, OULU Ka Riitta Puurula, KALAJOKI 2.8. Ka Jorma Liikanen, REISJÄRVI Ku Sauli Liikanen, RAAHE MA Hannu Lehti, VIHTI 50 vuotta Ka Jouni Leikas, MIKKELI Ri Petri Vainio, HELSINKI Mi Auli Vaarala, HELSINKI Mi Virpi Koponen, JUVA Ku Heli Kultanen, ASKOLA

20 SUKUSEURAN HALLITUS Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, HELSINKI, , harri.liikanen(at)welho.com Varapuheenjohtaja (= sukuseuran varaesimies) Jaakko Liikanen, Puhaltajankatu 55, RIIHIMÄKI, (019) , , jaska.liikanen(at)gmail.com Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3, OUTOKUMPU, , maarit.tillman(at)gmail.com Hankkija Sirkka-Liisa Kuusisto, Niirasentie 4 as 1, KANGASNIEMI, , sirkkaliisa.kuusisto(at)netti.fi Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438, ANTTOLA, , esko.liikanen(at)surffi.fi Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2, HELSINKI, , olli.liikanen(at)edu.hel.fi JÄSENSIHTEERI Riitta Tanner-Tuominen, Kalliopohjantie 5 B 24, TUUSULA, , riitta.tanner-tuominen(at)suomi24.fi RAHASTONHOITAJA Matti Liikanen, Naavakatu 10, LAHTI, (03) , , (03) faksi, matti.liikanen(at)m-laskenta.inet.fi SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus JUVA: KariLiikanen, Jallentie 1 as 20, Juva, , kari.liikanen(at)pp3.inet.fi KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Kuusisto, katso hallitus KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, Kuusamo, , a.kultanen(at)luukku.com PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com REISJÄRVI: Sirkka Leppälä, Tuomikuja 3, Reisjärvi, (08) , LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen, katso Rahastonhoitaja VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara) 1993 (Ri) Mirjam Piira, Mäntyharju, k (Mi) Annikki Liikanen, Juva 1995 (Ri) Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k (Ka) Erkki Liikanen, Bryssel 1997 (Ko) Heikki Liikanen, Joutsa, k (Ku) Hannes Savolainen, Kemijärvi 1999 (Jo) Erkki Liikanen, Tammela 2000 (Ri) Pirkko Liikanen, Espoo 2001 (Ka) Matti Liikanen, Lahti 2002 (Ku) Jaakko Liikanen, Riihimäki 2003 (Ka) Raimo Liikanen, Mikkeli 2004 (Mi) Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola) 2005 (Ka) Harri Liikanen, Helsinki 2006 (Ri) Pekka Saarenmaa, Kerava 2007 (Ka ) Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi 2008 (Ri) Sirkka Laakkonen, Espoo 2009 (Ka) Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki 2010 (Lä) Heikki Liikanen, Helsinki KUNNIAJÄSENET 1. Haastemies Eino Liikanen (k.1997) 2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen (k.2004) 3. Emäntä Annikki Liikanen Sääteknikko Mauri Puurula Professori Pirkko Liikanen Yrittäjä Matti Liikanen SUVUN VANHIN Vanhin elossa oleva Liikanen on helsinkiläinen Salme Strandman o.s. Saarenmaa s Tampereella. Ristiinan sukuhaara. PERINNEHENKILÖ Perinnehenkilöksi nimettiin 1999 vapaustaistelija, luutnantti Herman Liikanen, joka kuuluu Ristiinan sukuhaaraan. KUMMITYTTÖ Kummitytöksi nimettiin 1990 lähes sukuseuran perustamispäivänä syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta INTERNET- KOTISIVU PANKKITILIN NUMERO Sampo Pankki

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Toimivat Seniorit ry, Viherlaaksonranta 10, 02710 Espoo. Tutkimuksesta. Sosiaaliseen toimintaan Ikäihmisten omissa kodeissaan ja lähiympäristössä

Toimivat Seniorit ry, Viherlaaksonranta 10, 02710 Espoo. Tutkimuksesta. Sosiaaliseen toimintaan Ikäihmisten omissa kodeissaan ja lähiympäristössä Toimivat Seniorit ry, Viherlaaksonranta 10, 02710 Espoo Tutkimuksesta Sosiaaliseen toimintaan Ikäihmisten omissa kodeissaan ja lähiympäristössä Ennalta ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä Vahvistaa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot