Talousarvio ja -suunnitelma

Transkriptio

1 Tornion kaupungin Talousarvio ja -suunnitelma Kh Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleinen taloudellinen tilanne Hallituksen kuntauudistus Toimintaympäristön lähtökohdat Alue-, seutu- ja rajayhteistyö Tornion kaupungin organisaatio ja henkilöstö Tornion kaupungin strateginen ohjaus ja strategiat Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja sitovuus Talousarvion muuttaminen Käyttötalousosa palvelualueittain Tarkastustoimi Keskushallintopalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistyspalvelut * Koulutuslautakunta * Kulttuuri- ja nuorisolautakunta * Aineen taidemuseon johtokunta Teknisen palvelut * Teknisten palvelujen lautakunta * Liikuntalautakunta * Perämeren jätelautakunta * Seudullinen ympäristölautakunta Investointiosa palvelualueittain Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Lautakuntien tuloslaskelmat Tytäryhteisöjen tavoiteasettelu ja talousarviotiedot TA 2014-TS

3 1 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus 9/2013: Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu ½ %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Taulukko 1. Valtionvarainministeriön keskeiset ennusteluvut (taloudellinen katsaus 9/2013) ** 2014** 2015** mrd. e määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 193 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Tavaroiden ja palveluiden tuonti 80 6,8 6,2-1 -0,7 3,0 3,6 Kokonaistarjonta 272 4,3 3,7-0,9-0,6 1,7 2,4 Tavaroiden ja palveluiden vienti 78 7,9 2,7-0,2-0,5 3,7 4,2 Kulutus 157 2,1 1,9 0,3 0,4 0,8 1,2 Yksityinen 109 3,3 2,6 0,2 0,0 0,8 1,4 Julk inen 48-0,4 0,5 0,6 1,2 0,8 0,8 Investoinnit 38 1,7 5,7-1 -4,0-0,8 3,1 Yksityiset 33 3,2 6,2-1,3-4,6-0,9 3,6 Julk iset 5-7,8 3 0,9 0,1-0,2-0,2 Kokonaiskysyntä 273 4,3 3,8-0,6-0,9 1,7 2,4 Kotimainen kysyntä 195 2,9 4,2-0,8-1,0 0,9 1,7 Palvelut, määrän muutos, % 1,1 3,1 0,8 0,0 1,1 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % 10,5-1,7-5,3-4,1 2,0 3,3 Työn tuottavuus, muutos, % 3,3 0,5-1,1 0,0 0,7 0,9 Työlliset, muutos, % -0,4 1,1 0,4-0,7 0,1 0,6 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 69,5 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Vaihtotase, mrd. euroa 3,0-2,7-3,6-3,1-2,6-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 1,7-1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Lyhyet korot (euribor 3 kk) % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v) % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Veroaste, % BKT:sta 42,4 43,6 44,0 44,9 45,0 44,8 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -2,8-1,0-2,2-2,6-2,3-1,9 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -5,6-3,4-3,8-3,8-3,3-3,0 Julkisyhteisöjen bruttovelka, % BKT:sta 48,7 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Valtionvelka, % BKT:sta 42,0 42,2 43,6 47,5 49,3 50,1 Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä.

4 2 Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. 2. HALLITUKSEN KUNTAUUDISTUS Pääministeri Kataisen hallitusohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2011 ja se sisältää kuluvan hallituskauden linjaukset keskeisiltä tehtäväalueilta kuten esimerkiksi kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen. Kuntapolitiikan keskeisin hanke on hallituksen kuntauudistus, mikä sisältää kuntarakenneuudistuksen, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen, kuntalain kokonaisuudistuksen, kuntien tehtävien arvioinnin, metropoliratkaisut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Metropolikysymyksiä lukuun ottamatta kaikki kuntauudistuksen osa-alueet koskettavat myös Tornion kaupunkia. Kuntarakennelaki (2009/2689) on tullut voimaan ja laki edellyttää, että kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Tornion kaupungin osalta kuntarakennelain kriteereistä täyttyy yhdyskuntarakennekriteeri, sillä Kemin keskustaajaman tulkitaan valtion tasolta ulottuvan Keminmaan kunnan alueelle sekä edelleen Torniossa Kaakamon kylän alueelle. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerin perusteella selvitysalueeksi muodostuisi Tornio, Keminmaa, Kemi ja Simo. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Lähialueen kunnista talouskriteeri täyttyy Kemissä (taloudeltaan kriisiytyvä kunta) ja Keminmaassa, Tervolassa sekä Simossa väestöpohja on alle asukasta. Meri-Lapin alueella toteutettiin erityinen kuntajakoselvitys , jolloin selvitysalue koostui viidestä kunnasta (Tornio, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola). Selvitysmiehenä toiminut maakuntaneuvos Timo A. Säkkinen esitti joulukuussa 2010, että alueelle perustetaan uusi kunta alkaen. Kuntajakoselvittäjän esitys käsiteltiin kaikkien viiden kunnan valtuustoissa ja Tornion kaupunginvaltuusto hylkäsi kuntajakoselvittäjän esityksen viiden kunnan liitoksesta äänin yhden valtuutetun ollessa poissa kokouksesta. Tornion kielteisen päätöksen perusteena olivat mm. selvityksen aikana tehdyt taloudelliset laskelmat, alueen vahvan kaksinapaisuuden (Tornio, Kemi) aiheuttavat toiminnalliset haasteet, TornioHaparanda yhteistyön vaarantuminen ja kuntien yhteisen tahtotilan puuttuminen. Myös Tervola, Keminmaa ja Simo tekivät asiasta kielteisen päätöksen ja uusi kunta jäi syntymättä. Viimeksi kuntajakoa on muutettu Torniossa 1973, jolloin Alatornio ja Karunki liittyivät Tornioon. Kuntauudistukseen liittyvä, helmikuussa 2012 julkistettu, Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys käsiteltiin Tornion kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto linjasi, että Tornion kaupunki on tarvittaessa valmis keskustelemaan kunta- ja palvelurakenteen muutoksista koskevista asioista naapurikuntien kanssa. Tämän on kuitenkin perustuttava molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen ja kuntien yhteiseen tahtotilaan. Kuntarakennelaki edellyttää, että kunnat ilmoittavat valtionvarainministeriölle mennessä kenen tai keiden kanssa kuntajakoselvitys on tarkoitus toteuttaa. Kuntajakoselvityksen toteuttamisen määräaika on sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymiseen eduskunnassa. Tornion kaupunginvaltuusto käsitteli kuntarakennelain mukaista ilmoitusmenettelyä kokouksessaan ja päätti ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Tornio on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa.

5 3 Myös muut Kuntauudistuksen osahankkeet ovat edenneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä pohtinut työryhmä julkaisi väliraportin ja siitä on pyydetty kaikkien kuntien lausunnot. Tornion kaupungin lausunto käsiteltiin kaupunginhallituksessa Kemi-Tornio alueella peruslähtökohtana on valmistella alueelle omaa Länsi-Pohjan sote-aluetta kuntayhtymämallin pohjalta. Tämä vaatii kuitenkin todennäköisesti poikkeuslupaa. Sote-järjestämislaki on tulossa eduskuntaan keväällä 2014 ja voimaan vuoden 2015 alusta alkaen. Uusi kuntalaki ja valtionosuuslaki ovat myös valmisteilla ja alkuperäisen aikataulun mukaan ne astuisivat niin ikään voimaan vuoden 2015 alussa. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN LÄHTÖKOHDAT 3.1. Tornion ja lähialueen väestönkehitys Tornion kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 elokuun lopussa eli tammikuun alusta lähtien kaupungin väkiluku on vähentynyt 128 henkilöllä. Vuonna 2012 Tornion väkiluku laski 56 hengellä ollen vuoden lopussa Viimeaikaisen väestön vähenemisen suurin yksittäinen tekijä on ollut tammi-kesäkuussa 2013 kasvaneet nettomuuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä ( : -145 hlöä). Muuttotappioiden syvenemiseen ovat todennäköisesti myös vaikuttaneet Tornioon viime vuosina negatiivisesti kohdentuneet elinkeinoelämän, oppilaitosten ja valtionhallinnon toimintojen rakennemuutokset. Kaiken kaikkiaan Tornion kaupungin väkiluvun suhteellinen muutos on ollut viime vuosia melko vähäinen (lievästi kasvava / lievästi vähenevä). Taulukko 2. Tornion kaupungin väestömuutokset Q1-Q Q1-Q Q1-Q Q1-Q3 Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Kunnan sisäinen muutto Kokonaismuutos Kokonaismuutos % 0,5-0,3 0,4 0,1-0,2 0,2 0,2-0,3-0.6 Väkiluku Väkilukutavoite TA Lapin maakunnan väkiluku oli elokuun lopussa henkilöä eli kahdeksan kuukauden aikana väestö on vähentynyt 517 asukkaalla. Vuonna 2012 kokonaisvähennys maakunnassa oli 491 asukasta. Viime vuosina väestö on kasvanut Lapin kunnista Rovaniemen lisäksi pääosin kaivos- ja matkailupaikkakunnilla, mutta muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta myös Torniossa. Kemi-Tornion alueen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Seutukunnan väestö väheni vuoden aikana 244 henkilöllä. Vuonna 2013 suuntaus on jatkunut ( : as., -252 as.). Lähivuosien väestönkehityssuuntaa Lapissa ja Kemi-Tornion seudulla määrittävät pitkälti mm. kaivoshankkeiden toteutuminen sekä matkailun ja vientiteollisuuden näkymät Kemi-Tornion alueella.

6 4 Taulukko 3. Väestönkehitys Tornion tilastollisilla osa-alueilla (Tilastokeskus). IKÄLUOKKA VUOSI KESKEINEN KAAKAMO VOJAKKALA ARPELA KARUNKI TUNTEMATON YHTEENSÄ KAUP. ALUE Henkilöä Alle kouluikäiset lapset Kouluikäiset lapset ja nuoret Nuoret opiskelijat ja työikäiset Työikäiset Seniorit Ikääntyneet Vanhukset Yhteensä henkilöä Abs. muutos henkilöä Osuus (%) ,4 % 8,8 % 7,0 % 4,8 % 6,6 % 0,4 % 100,0 % koko kunnan ,8 % 8,9 % 6,9 % 4,6 % 6,4 % 0,4 % 100,0 % väkiluvusta ,0 % 8,9 % 6,8 % 4,4 % 6,5 % 0,4 % 100,0 % ,3 % 8,9 % 6,7 % 4,4 % 6,3 % 0,5 % 100,0 % ,1 % 8,9 % 6,6 % 4,4 % 6,4 % 0,5 % 100,0 % ,4 % 8,9 % 6,7 % 4,2 % 6,2 % 0,6 % 100,0 %

7 5 Vuonna 2012 julkaistiin Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040 saakka. Väestöennusteen mukaan Tornion kaupungin kasvavia väestöryhmiä ovat 0-6 -vuotiaat lapset (+56 hlöä) sekä yli 65 -vuotiaat eläkkeellä oleva aikuisväestö (+1525 hlöä). Väestön kokonaiskasvuksi arvioitiin 478 asukasta ja Tornion asukasluvuksi vuonna henkilöä. Trendiin perustuneen väestöennusteen mukaan vuoden 2012 lopussa Tornion väkiluku olisi pitänyt olla , mutta toteuma oli vain asukasta (erotus -120 as.). Vuosien 2013 ja 2014 väestöennusteet ( as., as.) ovat myös haastavia saavuttaa. Tornion kaupungin tavoiteväkiluku em. TA-vuosina on asukasta. Tilastokeskuksen kasvuennusteiden saavuttaminen edellyttänee mm. kaupungin elinkeinoelämän piristymistä sekä uusia työllistymismahdollisuuksia työikäiselle väestölle. Taulukko 4. Tornion toteutunut väkiluku ja Tilastokeskuksen ennuste Ikäryhmä Toteutunut väestönkehitys TK väestöennuste (trendi, 2012) hlöä e 2013e 2014e 2015e 2016e 2020e 0-6 v v v v v v Yli 85 v Yhteensä Elinkeinoelämän näkymät Tornion kaupungin elinkeinorakenne on palveluvaltainen, sillä vuonna ,8 % työpaikoista oli palvelualalla (koko maa: 72,9 %). Jalostuksen osuus Tornion työpaikoista on kuitenkin erittäin merkittävä 40,8 % koko maahan verrattuna (koko maa: 22,1 %). Tämä selittyy erityisesti sillä, että Torniossa on merkittävää teräs- ja metalliteollisuutta kuten esimerkiksi Outokumpu ja kattava joukko pk-yrityksiä. Alkutuotannon osuus Tornion työpaikoista oli vuonna ,8 % (koko maa: 3,7 %). Yritystoimipaikkoja oli Torniossa vuonna kappaletta. Tornion alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän kehitys on ollut vuodesta 2009 lähtien nousujohteista, mutta vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman ja sitä seuranneet elinkeinoelämän rakennemuutokset eivät näy edelleenkään tilastoissa täysimääräisesti. Vuonna 2011 Torniossa oli yhteensä työpaikkaa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 125 työpaikkaa. Vuodesta 2007 Tornion kaupungin alueella olevat työpaikat ovat lisääntyneet 250:llä. Tosin vuonna 2008 Tornion työpaikkamäärä oli kappaletta eli hieman nykyistä korkeampi. Vuosien kehitystä vertailtaessa absoluuttisesti eniten työpaikat ovat lisääntyneet teollisuudessa (+83) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (+34). Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym. liiketoiminnassa (+52,6 %), mutta toimialan osuus koko kaupungin työpaikkamäärästä on vähäinen. Eniten työpaikkoja on hävinnyt kuljetus- ja varastointitoimialalta (-51) sekä julkishallinnosta (-41). Suhteellisesti suurin vähennys koskettaa kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa, joka on toimialana hävinnyt Torniosta kokonaan vuonna 2011 (-100 %). Työnantajasektoreittain tarkasteltuna yksityinen sektori on Torniossa selvästi suurin työnantaja. Vuonna 2011 työpaikkoja hävisi eniten valtiolta (-50) ja yksityisen sektorin työpaikat yrittäjät mukaan lukien lisääntyivät 159:llä. Kunta-alalla työpaikkamäärä kasvoi 40:llä.

8 6 Taulukko 5. Tornion työpaikkamäärän kehitys (Tilastokeskus). Taulukko 6. Tornion työpaikat työnantajasektorin mukaan Muutos abs. % Toimialat yhteensä ,4 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,3 % B Kaivostoiminta ja louhinta ,8 % C Teollisuus ,8 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta ,6 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito ,1 % F Rakentaminen ,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,9 % H Kuljetus ja varastointi ,2 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,4 % J Informaatio ja viestintä ,5 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,8 % L Kiinteistöalan toiminta ,2 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,0 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,5 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,7 % P Koulutus ,4 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,1 % R Taiteet, viihde ja virkistys ,2 % S Muu palvelutoiminta ,9 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja ,0 % palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta ,0 % X Toimiala tuntematon ,0 % Muutos abs. % Alueella työssäkäyvät yhteensä ,4 % Valtio ,9 % Kunta ,1 % Valtioenemmistöinen Oy ,5 % Yksityinen sektori ,6 % Yrittäjät ,8 % Tuntematon ,4 % TEM:n alueelliset kehittämisnäkymät -toimialakatsauksen (2/2013) mukaan Kemi-Tornion alueella elinkeino- ja yritystoiminnan näkymät ovat 12 kk:n ennusteen mukaan ennallaan tai nykytasolla kuten myös työttömyyden rakenne ja osaaminen. Osaavan työvoiman saatavuuden suhteen näkymät ovat jopa nykyistä positiivisemmat. Kaiken kaikkiaan Kemi-Tornio alue on joutunut viime vuosina kärsimään teollisuuden rakennemuutoksista ja valtionhallinnon toimenpiteet alueelle ovat kohdentuneet monelta osin negatiivisesti. Esimerkiksi Torniossa on viimeisimmän tilastointivuoden (2011) jälkeen on käyty yt-neuvotteluja useaan otteeseen erityisesti suurteollisuudessa (mm. Outokumpu 2011, 2012, 2013, Nanso 2012). Lisäksi julkishallinnon organisaatiot (esim. verotoimisto, poliisi, TE-toimisto) sekä oppilaitokset kuten HUMAK, Lappia ja ammattikorkeakoulu ovat jo supistaneet tai tehneet päätöksen supistaa Torniossa toimintaansa lähivuosina.

9 7 Varsinkin oppilaitosten supistamistoimilla on heikentävä vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen Torniossa, vaikka vuoden 2014 alusta toimintansa aloittava Lapin ammattikorkeakoulu Oy pyrkiikin kokonaisuutena vastaamaan tarpeisiin Lapissa. Myös rakennusala on ollut vaikeuksissa, sillä Kemi-Tornio alueella ei ole tällä hetkellä käynnissä suuria teollisuus- ja väyläinvestointeja ja alueen asuntorakentaminen on hiipunut. Mittavia investointeja on tehty mm. tuulivoimapuistoihin (mm. Tornio, Tervola, Simo) ja suurin suunnitteilla oleva teollinen investointi on Tornion Röyttän satamaan sijoittuva LNG-terminaali (150 ME). Suurin suunnitteilla oleva kaupan ja matkailun investointi on puolestaan Ruotsiin Haaparannan puoleiselle Rajalla-alueelle sijoittuva Barents Center, joka pitää sisällään mm. hotellin, urheiluareenan, kauppakeskuksen sekä Haaparannan kunnan julkisia palveluja. Tornion puolella matkailun kehittämistä palvelee vuoden 2013 lopulla Hellälään avautuva Toranda Events. Saavutettavuudella ja liikenneyhteyksillä on merkittävä asema alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta. Kemi-Tornion alueella suurin haaste on kääntää alueen lentoliikennemäärät kasvuun ja sitä kautta turvata lentoliikenteen säilyminen alueella. Vielä vuonna 2010 Kemi-Tornion lentoaseman kautta lensi lähes matkustajaa, mutta 2012 enää noin Vuonna 2013 matkustajamäärät ovat tippuneet edelleen edellisestä vuodesta 14,5 % (1-9/2013). Mikäli lentoliikenne Kemi-Tornioon keskeytyy lähivuosina, sillä voi olla mittavat negatiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämälle sekä alueen vetovoimaisuudelle. Outokummun liiketoiminnan vaikeudet eivät ole näkyneet Röyttän satamaliikenteessä ainakaan 2012, sillä sataman tavaraliikenne kasvoi jälleen uuteen ennätykseen ollen vuositasolla 2,27 milj. tonnia. Tornion satama olikin vuonna 2012 Lapin vilkkain satama, sillä Kemin sataman tavaraliikenne jäi 1,98 miljoonaan tonniin. Elokuun loppuun 2013 mennessä Tornion sataman ulkomaan tavaraliikenne on kasvanut viimeisten 12 kuukauden aikana 12,4 %. Kemissä kasvua on ollut 21,4 %. Vuonna 2014 Tornion kaupungin keskeiset elinkeinoelämän kehittämishankkeet liittyvät TornioHaparanda yhteistyön kehittämiseen (Elinkeinopalvelut HaparandaTornio hanke) sekä toisaalta seudulliseen matkailutoimialan yhteistyöhön (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustaminen 12/2013). Kaupungissa on saatavilla monipuolisesti tontteja erimuotoiseen yritystoimintaan kaupungin keskustasta mm. Rajalla-alueelta sekä yritysalueilta eri puolelta kaupunkia (mm. Torppi, Kromilaakso). Kyläjoen maalogistiikkakeskuksen eteenpäin vieminen jatkuu edelleen maanhankintatoimilla, mutta hankkeen varsinaisen toteuttamisen ja rakentamisen ajankohta on auki. Myös vuonna 2010 lakkautetun Lapin Kullan panimon tilanne on edelleen avoinna niin alueiden käytön kuin toiminnallistenkin kehittämislinjausten osalta Työllisyys ja työttömyys Tornion työvoiman yhteenlaskettu määrä vuonna 2013 on Lapin ELY-keskuksen tilastojen perusteella henkeä eli Lapin kunnista toiseksi suurin. Syyskuussa 2013 torniolaisista oli työttömänä 13,7 % (syyskuussa 2012 työttömyysaste oli 10,6 %) eli työttömiä työnhakijoita oli yhteensä henkeä, jossa on kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen 273 henkeä. Samanaikaisesti Torniossa oli avoimia työpaikkoja vain 101 kappaletta. Työttömistä miehiä oli 719 ja naisia 645 henkeä. Miesten työttömyys on kasvanut edellisvuoteen verrattuna enemmän kuin naisten. Torniolaisista työnhakijoista alle 25- vuotiaita oli 235, joista alle 20-vuotiaita oli 53. Nuorten työttömyys on kasvanut 39 henkilöllä. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 499 henkeä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 280 henkeä ja vajaakuntoisia 205. Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 2013 Lapissa 14,8 % (9/2012 vastaava luku oli 12,2 %), Kemi-Tornio alueella 14,5 % (9/2012 vastaava luku oli 11,4 %) ja koko maassa 10,9. (vastaava luku oli 9/2012 8,9 %)Torniossa työttömyysaste oli siten hieman Lappia ja Kemi-Torniota alhaisempi, mutta muutamaa prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa.

10 8 TYÖTTÖMYYSASTE KUUKAUSITTAIN ,0 15,2 15,0 14,2 14,0 13,0 13,7 14,6 14,2 14,9 13,9 14,7 13,0 13,7 14,6 15,2 15,9 15,2 14,8 13,8 13,3 14,5 12,0 11,6 11,0 10,0 11,1 11,0 Kuva 1. Työttömyysaste kuukausittain 2013 Torniossa, koko maassa ja Kemi-Tornion alueella. Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen nuorten syrjäytymiskehitykseen. Nuorten yhteiskuntatakuu tukee nuorten työllisyysasteen nostotavoitetta ja yhteiskuntatakuun toimintamalli edistää nuorten siirtymistä nopeammin kohti työmarkkinoita. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tueksi Kaupunki on perustanut nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmän, johon kuuluu Te-toimiston, koulutuskuntayhtymä Lappian, Tornion työvoimalasäätiön, 4H-yhdistyksen, nuorisoneuvoston edustaja sekä eri palvelualueiden edustajat. Työryhmä pyrkii edistämään eri toimijoiden yhteistyötä ja luoda edellytyksiä nuorten työelämään siirtymiselle. Nuorisotakuutyöryhmä on järjestänyt mm. nuorille tilaisuuden, jossa on kerrottu nuorisotakuusta ja reiteistä päästä koulutukseen, valmennukseen, työkokeiluun ja työelämään. Tilaisuuteen osallistui n. 250 nuorta. Tornion kaupunki on palkannut nuorten yhteiskuntatakuulla vastavalmistuneita nuoria työhön mm. toimisto-, rakennus-, kiinteistöhuollon, ruokahuollon, laitoshuollon ja hoitoalan tehtäviin Asuminen ja rakentaminen 10,7 10,3 Tornio on pientalovaltainen kaupunki, jonka rakennuskanta (2013: 7238 kpl) koostuu suurimmaksi osaksi erillispientaloista (lähes 77 % rakennuksista). Suurin osa rakennuskannasta (yli 41 %) on valmistunut ja 1980-luvuilla. Myös viime vuosina rakentaminen on ollut suhteellisen vilkasta. Tornion asuntokunnista (2012: kpl) yhden ja kahden hengen talouksia on noin 72 %. Viime vuosina etenkin yhden hengen talouksien määrä on lisääntynyt. Loma-asuntoja Torniossa oli vuonna kpl. Tornion yleiskaava 2021:n mukaisesti Tornion kerrostalomuotoista asumista tiivistetään Suensaaren ja Miukin kaupunginosissa. Pientalotyyppisen asuntorakentamisen osalta asemakaavoitus keskittyy lähivuosina keskeisellä kaupunkialueella Kivirannalle, Färimäkeen, Pihjalasaareen sekä Holmankosken ja Ainolanvainion alueelle Tornion kaupungin kasvualueiden yhdyskuntatalousselvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2012) mukaisesti. Mannerheiminpuiston asemakaava Kivirannalla valmistui alkuvuodesta 2013 ja kevään 2014 aikana valmistuu nk. Ainolanvainio 2 asemakaava-alue. Keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella pientaloasemakaavoja laaditaan mahdollisesti Kyläjoen, Oravaisensaaren ja Trukkilanmäen alueille. 11,6 12,2 11,1 10,9 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS Työttömyys% Tornio Koko maa Kemi-Tornio

11 9 Vuonna 2012 myönnettiin rakennuslupia yhteensä k-m 2, joista uudisrakentamisen osuus oli k-m 2. Vuoteen 2011 verrattuna omakotitalorakentaminen nousi hieman (38 -> 49 kpl) ja kerrostalotuotanto nousi hieman (24 -> 30 kpl). Kuluvana vuonna 2013 ( ) on myönnetty uusia rakennuslupia yhteensä k-m 2, joista omakotitalojen osuus rakennuslupina oli 27 kpl (-22 kpl v.2012 tasoon). Taulukko 7. Rakennustuotanto Torniossa /2013 (Lähde: Xcity-kuntatietojärjestelmä) Rakennustuotanto Torniossa 12/ / Myönnetyt rakennusluvat Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) Asuntojen lkm Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) Aloitetut rakennukset Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) Asuntojen lkm Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) Valmistuneet rakennukset Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) Asuntojen lkm Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) Kuva 2. Kaikki myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) Tornion kaupungin alueella

12 10 Kuva 3. Myönnetyt rakennusluvat (uudisrakentaminen) rakennustyypeittäin Torniossa Kuva 4. Asuntotuotanto Torniossa ALUE-, SEUTU- JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 4.1. Alue- ja seutuyhteistyö Tornion kaupunki tekee laajamittaista alue-, seutu ja rajayhteistyötä eri toimijoiden kanssa kaikilla kaupungin palvelualueilla. Kemi-Tornion alueella merkittävimmät seutuyhteistyökysymykset liittyvät kuntauudistukseen ja sen osahankkeisiin. Erityisesti kuitenkin kuntarakenneuudistukseen (kuntajakoselvityksen toteuttaminen) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalliin nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kuntauudistuksen tilanne on jo kuvattu tarkemmin talousarviokirjan alussa. Seutuyhteistyön eräs avoimena oleva kysymys on myös joukkoliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta päättäminen (ELY/seutu). Asiaa on selvitetty seudullisesti, mutta lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty.

13 11 Vuonna 2011 käynnistynyt ympäristöterveydenhuollon seudullinen yhteistoiminta-alue käsittää tällä hetkellä Tornion (isäntäkunta), Keminmaan ja Tervolan kunnat. Vuonna 2014 yhteistoiminta-alue laajenee Kemiin ja Simoon. Elinkeinopalveluissa seutuyhteistyö on laajenemassa varsinkin matkailun osalta, sillä nykyisten yhteistyömuotojen kuten Kemi-Tornio alueyrityspalveluiden, Meri-Lapin Startin ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen lisäksi toimintansa on tarkoitus aloittaa Meri-Lapin Matkailu Oy. Seudullisella matkailuyhtiöllä pyritään markkinoimaan aluetta yhtenäisenä kokonaisuutena sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lappi-tasolla suurin voimaan astuva muutos on Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnan varsinainen käynnistyminen alkaen. Koulutusyhteistyön käynnistyminen ei ole ollut Tornion näkökulmasta kitkatonta, sillä viestinnän koulutus päättyy kaupungista. Lapin ammattikorkeakoulun perustamisella on välittömiä vaikutuksia myös Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian toimintaan, sillä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on ollut Lappian yhteydessä. Jatkossa Lappian yhteyteen jää ammattiopisto, jota sitäkin leimaa oppilaspaikkojen väheneminen. Koulutuspaikkojen ja oppilaitosympäristön muutokset Torniossa käynnistänevät selvitykset yhteistyön tiivistämisestä kaupungin, Lappian ja Peräpohjolan Opiston kesken. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksella on meneillään useita seudullisia hankkeita, joissa Tornion kaupunki on mukana. Vastaavasti Lappi-tasolla mm. Lapin liitto hallinnoi maakuntatason hankkeita, joihin Tornio omalta osaltaan osallistuu. Lapin aluehallintoviraston hallinnoima ja vuoden 2014 loppuun jatkuva Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa luotu toimintamalli sai European Public Sector Award palkinnon alueellisessa sarjassa. Palkinto on merkittävä eurooppalainen tunnustus Lappi-tason yhteistyölle. Tornio on mukana hankkeessa yhtenä viidestä pilottikunnasta. Maaseudun kehittämisessä Outokaira Tuottamhan ry. toimii paikallisena toimintaryhmänä, jonka toimialueeseen kuuluvat Tornio, Ylitornio ja Pello. Vuonna 2014 on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan uuden ohjelmakauden mukaista Meän Outokaira -ohjelmaa Kansainvälinen yhteistyö Tornion kaupunki tekee laajamittaista valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä kaikilla kaupungin palvelualueilla. Kansainvälisessä yhteistyössä keskeisiä yhteistyösuuntia ovat TornioHaparanda kaksoiskaupunkiyhteistyö, Tornionlaakso, Perämerenkaari, Barentsin alue. Lisäksi Torniolla on kuusi ystävyskaupunkia (Devizes, Kirovsk, Szekszard, Vetlanda, Ikast-Brande, Hammerfest). Ystävyyskaupunkisuhteet ovat tiiviit etenkin Devizesin, Szekszardin ja Kirovskin suuntaan. TornioHaparanda kaksoiskaupunkiyhteistyö perustuu yhteiseen visioon ja strategiaan (2020), joka on hyväksytty molempien kaupunkien valtuustoissa. Yhteistyön pohjana on perussopimus (2000) ja sitä täydentävät erillissopimukset palveluiden järjestämisestä. Rajayhteistyöorganisaationa toimii vuonna 1987 perustettu Provincia Bothniensis (Provinssi). Vuosina käynnistetty Provinssin uudistamistyö on edelleen käynnissä, sillä henkilöstövaihdokset ovat hidastaneet ja vaikeuttaneet työn etenemistä monelta osin. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna Tavoitteena on selkeyttää, terävöittää ja osin myös uudistaa rajayhteistyön yhteisiä päämääriä sekä hallintoa. Provinssin toimipiste on myös siirtymässä ensimmäistä kertaa Suomen puolelle. Vuonna 2014 keskeisiä TornioHaparanda yhteistyön tavoitteita ovat Provinssin toimintamallin uudistamisen ohella Matkakeskuksen käyttöönotto ja avajaiset (1/2014), PGR toimintapuiston toteutus, kielikouluun liittyvien avoinna olevien kysymysten ratkaiseminen (mm. toimitilat) sekä Tornionlaakson maakuntamuseon toimintaan liittyvä yhteistyö. Myös syksyllä 2013 käynnistynyt Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke vaatinee 2014 mm. vesistön tarkkailutoimenpiteitä. Yhteistyötä tehdään edelleen mm. yhteisten tapahtumien järjestämisessä (mm. uusivuosi, Kalotti Jazz & Blues, Barents Reunion), edunvalvonnassa (mm. raideliikenne) ja yhteisillä hankkeilla (mm. kansallispuistoyhteistyö, Elinkeinopalveluiden kehittäminen HaparandaTornio). TornioHaparanda matkailutoimiston muutto uuteen Matkakeskukseen vuonna 2014 edistää alueen matkailun ja markkinoinnin kehittämistavoitteiden toteutumista.

14 12 Pohjoiskalotin Rajaneuvonta jatkaa vuonna 2014 Torniossa, mutta toiminnan pysyvä rahoitus on edelleen auki. Rajaneuvonnan painopisteenä ovat Suomen ja Ruotsin väliset rajaestekysymykset ja niiden ratkaiseminen sekä palveluneuvonta asiakkaiden suuntaan (lähinnä asukkaat ja yritykset). Vuonna 2011 avattu Rajaneuvonta toimii Pohjoiskalotin neuvoston alaisuudessa ja Tornion kaupunki toimii alueella teknisenä työnantajana. Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toinen toimipiste on Skibottenissa Norjassa. Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva, Perämerta ympäröivä rannikkovyöhyke. Maantieteellisesti alue kattaa seitsemän ruotsalaista kuntaa ja viisi suomalaista seutukuntaa (mm. Kemi-Tornio) sekä yhden maakunnan. Alueella on noin asukasta. Perämerenkaari on yksi Pohjolan rajayhteistyöorganisaatioista, joiden toimintaa Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa. Perämerenkaaren puitteissa toteutetaan mm. edunvalvontaa ja hanketoimintaa liittyen mm. alueen elinkeinoelämän, osaamisen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen. Tornionlaakson neuvosto on Tornionlaakson yhteistyö- ja edunvalvontaelin, jonka jäsenistö koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista kunnista. Yhteistyön teemat liittyvät mm. edunvalvontaan, elinkeinoelämän kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen, kulttuuriin sekä muuhun pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tornionlaakson neuvosto ja Perämerenkaaren yhdistys muodostavat yhdessä EUREGIO ARCTICA yhteistyöorganisaation, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä pohjoisilla raja-alueilla. Toimintaan on saatu vuosittain merkittävää rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Barents Reunion -konventti järjestetään TornioHaaparannalla vuonna 2014 seitsemättä kertaa. Konventti kokoaa yhteen Barents alueen viiden kansan toimijoita ja edistää TornioHaparandan kehittymistä Barentsin kansainväliseksi kohtauspaikaksi. Konventin rahoittajina ovat mm. IKEA ja Peab. Keskeisinä järjestäjinä toimivat Tornion ja Haaparannan kaupungit. Konventille on varmistettu rahoitus vuoteen 2016 saakka. Barents Road matkailutieyhdistys perustettiin 1997 tavoitteenaan edistää mm. alueen matkailun ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Tornion kaupunki on yhdistyksen jäsen. Vuonna 2012 yhdistyksen toiminta organisoitiin uudelleen ja yhdistyksen hallinnointivastuu siirtyi Haaparannan kaupungille. Matkailutieyhdistyksen toiminta ei ole ollut viime aikoina kovin aktiivista. 5. TORNION KAUPUNGIN ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Tornion kaupungin organisaatio koostuu luottamushenkilöorganisaatiosta (toimielimet ja niiden alaiset jaostot) ja viranhaltijaorganisaatiosta (palvelualueet, tulosalueet, tulosyksiköt). Vuonna 2014 suurin muutos organisaatiossa kohdentuu teknisten palvelualueelle, kun Kemi ja Simo liittyvät Tornion, Keminmaan ja Tervolan yhteiseen ympäristötoimen yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen nimeksi tulee Meri-Lapin yhteistoiminta-alue. Samassa yhteydessä Kemin ja Simon palveluksessa oleva ympäristöpalvelujen henkilökunta siirtyy Tornion kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Tornion kaupungin palveluksessa on lokakuun lopussa 2013 vakituisessa työsuhteessa henkilöä, määräaikaisia 348 ja työllisyysvaroin palkattuja 27 henkilöä eli yhteensä 1414 henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna on 25 henkilöä. Vakinainen henkilökunta on vähentynyt 1 henkilöllä, määräaikaisten määrä lisääntynyt 12 henkilöllä ja työllisyysmäärärahoin palkattujen henkilöiden määrä lisääntynyt 14 henkilöllä (nuorten yhteiskuntatakuu). Vuoden 2014 talousarvioon esitetään uusia virkoja ja toimia perustettavaksi hyvinvointipalveluihin ja sivistyspalveluihin. Teknisiin palveluihin esitetään ympäristötoimen yhteistoiminta-alueen laajentumisen vuoksi perustettavat virat ja toimet.

15 13 Taulukko 7. Henkilöstön määrä palvelualueittain palvelussuhteen luonteen mukaan sukupuolittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä M N yht. M N yht. M N yht. M N yht. Keskushallintopalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Taulukko 8. Henkilöstö palvelualueittain palvelussuhteen luonteen mukaan Yhteensä Palvelualue ilman työllistettyjä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Keskushallintopalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Muutos ed. vuoteen Henkilökunnan keski-ikä oli 50,1 vuotta. Henkilökunta on naisvaltaista eli vakituisessa työsuhteessa olevista naisia on 84,5 % ja miehiä 15,5 %. Luvut ovat lähes samat kuin edellisenä vuonna. Vakituisesta henkilöstöstä alle 45-vuotiaita on 27,2 %, vuotiaita on 34,4 % ja yli 55 -vuotiaita 38,5 %. Keskeinen tavoite vuosina on varautuminen nykyisen henkilöstön eläköitymiseen ja uuden henkilöstön rekrytointiin erityisesti hoito- ja kasvatusalalla. Henkilöstöpoliittinen ohjelma päivitetään alkuvuodesta Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka ja henkilöstön työhyvinvointi ovat edelleen keskeisiä. Tornion kaupungin vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Heinkilöä Alle 30 v v v v v v v 60 v - Miehet Naiset Yhteensä Kuva 5. Tornion kaupungin vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma

16 14

17 15 6. TORNION KAUPUNGIN STRATEGINEN OHJAUS JA STRATEGIAT 6.1. Strategisen ohjauksen periaatteet Tornion kaupungin ylin päättävä toimielin eli kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta (Kuntalaki 1995/ ). Kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää mm. Tornion kaupungin strategisista tavoitteista ja hyväksyä vuosittain niitä toteuttava kaupungin talousarvio. Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. vastata kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta (Kuntalaki 1995/ ). Kaupunginhallitus ml. henkilöstö- ja konsernijaostot huolehtivat oman toimivaltansa puitteissa siitä, että kaupunkikonsernin päätöksenteko (lautakunnat, tytäryhteisöt) on linjassa kaupunginvaltuuston hyväksymien kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa. Kaupungin johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten tehtävänä on valmistella ja toteuttaa strategiassa määritellyt kaupunkitason tulostavoitteet ja johtaa ne palvelualueille. Esimiehet toiminnallistavat strategian osaksi tulosyksiköiden talousarviosuunnittelua ja seuraavat strategian toteutumista omilla palvelualueillaan. Esimiehet ovat avainasemassa strategian tavoitteiden toteuttamisessa ja strategiaviestinnässä henkilöstön suuntaan. Henkilöstö on keskeisessä asemassa strategian käytännön toimenpiteiden toteuttajana. Tornion kaupungin päästrategia on kaupunkitason yleistavoitteet kokoava kaupunkistrategia. Kaupunkistrategiaa täydentäviä kaupunkitason yleisstrategioita ovat mm. Tornion kaupungin palvelustrategia, elinkeinostrategia, maapolitiikan ja yleispiirteisen maankäytön suunnitelmat (maapoliittinen ohjelma, oikeusvaikutteinen yleiskaava) sekä henkilöstöstrategia (kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteet). Omistajapolitiikka linjaa kaupungin omistajaohjauksen periaatteet. Kaupunkitason tavoitteet ohjaavat koko kaupungin kehittämistä ja ne ovat siten lähtökohtana yksityiskohtaisempia suunnitelmia laadittaessa. Strategiat ja suunnitelmien toimeenpano toteutetaan vuosittain laadittavan kaupungin talousarvion ja sitä tarkentavien palvelualueiden käyttösuunnitelmien avulla (taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen, resurssien kohdentaminen). Kuva 6. Tornion kaupungin strategisen ja operatiivisen johtamisen ja toteutuksen periaatteet.

18 Kuva 7. Tornion kaupungin talouden ja toimintojen johtamisen vuosikello. 16

19 Tornion kaupunkistrategia TORNION KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA Tornion kaupungin arvot 1) Asiakaslähtöisyys Julkisten palveluiden järjestämisen ja tuotannon lähtökohtana tulee huomioida kaupungin eri asiakas- ja ikäryhmien tarpeet (palvelukysyntä ja -tarjonta, palvelualttius, oikeudenmukaisuus, luottamuksellisuus, tasa-arvoisuus, muut hyvän hallintotavan periaatteet). 2) Luovuus Osallistava henkilöstöpolitiikka ja aktiivinen vuoropuhelu (kuntalaiset, viranhaltijat, luottamushenkilöt) edesauttavat ja kannustavat uusien toimintatapojen synnyttämistä 3) Kestävä kehitys Tornion kaupungin toiminta perustuu ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle. 4) Yhteistyökykyisyys Tornion kaupunki on avoin, joustava, vastuullinen, luotettava ja haluttu työnantaja sekä yhteistyökumppani. Tornio on aktiivinen toimija kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kaksoiskaupunki TornioHaparanda on rajayhteistyön suunnannäyttäjä maailmalla. Tornion kaupungin toiminta-ajatus Tornion kaupunki edistää kuntalaistensa hyvinvointia 1) kehittämällä asuin- ja elinympäristön hyvää laatua kestävällä tavalla 2) järjestämällä asiakaslähtöisesti tarvittavat ja riittävät peruspalvelut sekä 3) luomalla edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyiselle osaamis- ja elinkeinoympäristölle Tornion kaupungin visio 2021 Tornio 2021 Tornio on lähialueensa vetovoimaisin asuin-, palvelu- ja työssäkäyntikeskus, joka muodostaa yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa rajattomien palveluiden kansainvälisen kaksoiskaupungin keskellä Perämerenkaarta ja Barentsin aluetta. Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 400 vuotta Tornion kaupungin perustamisesta (1621) Tornio sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla suhteessa Perämerenkaaren ja Barentsin toiminnallis-taloudellisiin kasvualueisiin. TornioHaparanda on kansainvälinen kaksoiskaupunki, jonka palvelu- ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään yhteisesti hyväksytyn kaksoiskaupunkivision ja strategian pohjalta. Tornio harjoittaa tiivistä maantieteelliset ja hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä tavoitteenaan kahden maan edut yhden maan velvoitteet. Keskeisiä yhteistyösuuntia ovat Lappi, Perämerenkaari sekä Tornionlaakso.

20 18 KAUPUNKITASON TAVOITTEET Hyvinvoiva ja osallistuva kuntalainen Strateginen päämäärä 1: Hyvinvoivien kuntalaisten ja asiakaslähtöisten kuntapalveluiden Tornio. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointia edistävät ja ensisijaisesti ennaltaehkäisevät peruspalvelut o koko väestö/työikäiset, lapset ja lapsiperheet, nuoret, ikäihmiset. Kuntalaisen hyvinvointia edistävät ja vetovoimaiset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tiivis raja-, seutu- ja alueyhteistyö palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa Monikanavainen ja kattava palveluverkko Kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen 2. Asuminen ja ympäristö Strateginen päämäärä 2: Viihtyisän ja vetovoimaisen asuin- ja elinympäristön Tornio. Strategiset tavoitteet Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö Onnistunut maankäyttöpolitiikka (maapolitiikka + kaavoitus) Elävä, yhteinen ja esteetön kaupunkikeskusta Kestävät ympäristö- ja energiaratkaisut 3. Elinkeinot, osaaminen ja kilpailukyky Strateginen päämäärä 3: Kilpailukykyisen elinkeino- ja osaamisympäristön ja toimivien liikenneyhteyksien Tornio. Strategiset tavoitteet Yrittäjämyönteinen elinkeinopolitiikka - kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Työllisyyden edistäminen Kohtaava koulutus ja osaaminen Tuloksellinen verkosto- ja ohjelmayhteistyö Logistisen aseman vahvistaminen 4. Resurssit ja johtaminen Strateginen päämäärä 4: Kestävän kuntatalouden sekä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön Tornio. Strategiset tavoitteet Talouden hallinta Kokonaistaloudelliset ja suunnitelmalliset investoinnit Toimiva kuntakonserni ja omistajapolitiikka Kannustava johtaminen ja päätöksenteko Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö

21 19 1. Hyvinvoiva ja osallistuva kuntalainen Strateginen päämäärä 1: Hyvinvoivien kuntalaisten ja asiakaslähtöisten kuntapalveluiden Tornio. Strategiset tavoitteet Kärkitoimenpiteitä Kuntalaisten hyvinvointia edistävät ja minen kuntalaisille. Erityispalveluiden turvaaminen Laadukkaiden ja riittävien peruspalveluiden järjestä- ensisijaisesti ennaltaehkäisevät peruspal- Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja paikallisen alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä. velut turvallisuussuunnittelun yht. työmallin rakentaminen Koko väestö/ työikäiset hallintorajat ylittäen / sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto Erityisryhmien tarpeiden huomioon ottaminen (mm. vammaiset, maahanmuuttajat) Lapset ja lapsiperheet Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen lapsille ja lapsiperheille suunnatuissa palveluissa Alueellisen palvelutarjonnan (neuvola, varhaiskasvatus, koulu) turvaaminen keskeisen kaupunkialueen lisäksi merkittävimmissä palvelukylissä (Arpela, Karunki, Kaakamo) Nuoret Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Nuorten harrastustoiminnan aktivoiminen (kolmas sektori, nuorisotoimi, koulun kerhotoiminta) Nuorten v. yhteisöllisyyden lisääminen Ikäihmiset Kuntalaisen hyvinvointia edistävät ja vetovoimaiset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tiivis raja-, seutu- ja alueyhteistyö palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa Monikanavainen ja kattava palveluverkko Ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kunnan palveluiden kysynnässä ja tarjonnassa Omaehtoisen yhteisöllisyyden lisääminen Kodinomaisten asumispalveluiden lisääminen omana toimintana Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuuden, tarjonnan ja tiedottamisen / markkinoinnin lisääminen eri ikäryhmille. Kulttuuri- ja liikuntapaikkojen peruskorjaus- ja kehittämis-investoinnit (mm. uimahalli, maakuntamuseon perusnäyttelyn uudistaminen) Yhteistyön lisääminen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden järjestämisessä (kaupunki, elinkeinoelämä, kolmas sektori) Kemi-Tornion seutu / Lappi: - Sote-palveluiden uusi järjestämismalli viim Lapin AMK Oy:n / Lappian uusi toimintamalli Ymp. terveydenhuollon laajeneva yhteistyö Rajayhteistyö: - PK Rajaneuvonnan toiminnan turvaaminen TornioHaparanda yhteistyön kehittäminen (mm. museoyhteistyö, Matkakeskus, Provinssi) Ajantasainen ja kattava palveluviestintä (mm. internetsivut) Kompassin toimintojen kehittäminen ja palveluiden laajentaminen vaiheittain (aspa, puhelin, sähköinen) Merkittävimpien palvelukylien (Arpela, Karunki, Kaakamo) kehittäminen maaseudun lähipalvelukeskuksina. Sähköisten palveluiden edistäminen (tietohallintostrategia, nopeat laajakaistayhteydet 100MB/s-) Mittarit Sähköinen hyvinvointikertomus Asiakastyytyväisyys Sähköinen hyvinvointikertomus Asiakastyytyväisyys Sähköinen hyvinvointikertomus Asiakastyytyväisyys Kouluterveyskysely Sähköinen hyvinvointikertomus Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys Kulttuuri- ja liikunta-toimen palveluiden ja tapahtumien kävijämäärät / käyttöaste Investointien toteutuminen Toteutuneet yhteistyömallit ja rakenteet (sopimukset, selvitykset, hankkeet) Palveluverkon kattavuus Sähköisten palvelujen lkm.