MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin /01.03/2016

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin Muistio /01.03/2016 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN TERVEYSVALVONNASTA SE- KÄ ELÄINTAUTIEN VASTUSTAMISESTA ELÄINTEN KEINOLLISESSA LISÄÄMISESSÄ AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YLEISPERUSTELUT Nykytila ja sen arviointi Vapaaehtoinen scrapie-valvonta Vapaaehtoinen terveysvalvonta klassisen scrapien valvomiseksi (vapaaehtoinen scrapievalvonta) perustuu tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (TSE-asetus) liitteessä VIII oleviin velvoitteisiin ja se on edellytys lampaiden ja vuohien viennille muihin jäsenvaltioihin. TSE-asetukseen sisältyy mahdollisuus tunnustaa jäsenvaltio tai jäsenvaltion alue, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski. Komission on tehnyt ehdotuksen, jolla Suomi liitetään tällaisiin jäsenvaltioihin ja alueisiin. Ehdotusta on puollettu komission pysyvässä komiteassa ja se on tarkoitus hyväksyä alkukesällä Kun ehdotus on hyväksytty, vapaaehtoinen scrapie-valvonta muuttuu tarpeettomaksi, koska kaikilla suomalaisilla pitopaikoilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski eikä erillistä valvontaa ja terveysluokitusta enää tarvita vientiä varten. Pakollinen salmonellavalvonta Pakollista terveysvalvontaa salmonellatartuntojen valvomiseksi (pakollinen salmonellavalvonta) on toteutettava muiden nautaeläinten kuin biisonien ja vesipuhvelien pitopaikassa, josta keinosiemennyssonneja toimitetaan sperman keräysasemalle. Tämä valvonta on osaa Euroopan komission hyväksymää kansallista salmonellaohjelmaa, jonka perusteella Suomelle myönnettiin salmonellaa koskevia lisävakuuksia Euroopan yhteisöön liittymisen yhteydessä. Sperman keräysasemiin on nykyään yhdistetty myös alkioiden keräystoimintaa, jolloin asemille tuodaan sonnien lisäksi naaraspuolisia nautaeläimiä, pääsääntöisesti hiehoja. Näiden naaraspuolisten eläinten alkuperäpitopaikat eivät nykyisen lainsäädännön mukaan ole pakollisen salmonellavalvonnan piirissä. Pakollisen salmonellavalvonnan yhteydessä pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava ulostenäytteiden ottamisesta ja niiden toimittamisesta hyväksyttyyn laboratorioon tutkittaviksi salmonellan varalta. Laboratorio toimittaa tiedot näytteiden tutkimustuloksista toimijalle. Asetuksen mukaan toimijan on toimitettava tiedot tutkimusten tuloksista valvonnasta vastaavalle kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri tekee kuitenkin säännöllisiä tarkastuksia kanojen ja kalkkunoiden pitopaikoissa ja niissä nautaeläinten pitopaikoissa, joissa tuotetaan raakamaitoa. Tarkastuskäyntien yhteydessä voidaan tarkastaa näytteenotto ja näytteiden tutkimustulokset. Sperman keräysasemat saavat tiedot salmonellavalvonnan yhteydessä otetuista näytteistä ja niiden tutkimustuloksista niissä pitopaikoissa, joista toimitetaan nautaeläimiä sperman keräysasemalle. Edellä luetelluissa tapauksissa toimijan velvoite tietojen toimittamiseen aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa, koska tiedot valvontaa varten saadaan muuta kautta. Sikoja pitävissä pitopaikoissa velvoite on kuitenkin edelleen tarpeelli-

2 2 nen, koska niissä ei tehdä säännöllisiä valvontakäyntejä eikä tietoja kerätä myöskään muuta kautta. Vapaaehtoinen BKD-taudin valvonta Vapaaehtoista terveysvalvontaa kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin valvomiseksi (vapaaehtoinen BKD-taudin valvonta) toteutetaan, jotta yksittäiset kalanviljelylaitokset voisivat halutessaan suojautua taudilta organisoidun terveysvalvonnan puitteissa, johon liittyy pitopaikkojen terveysluokitus BKD-taudin suhteen. Vapaaehtoinen BKD-taudin valvonta ja terveysluokitus ovat myös edellytys lohikalojen viennille sellaisiin jäsenvaltioihin, joille Euroopan komissio on myöntänyt kansallisen BKD-taudista vapaan aseman tai hyväksynyt kansallisen BKD-taudin hävittämisohjelman. Kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013, muut. 807/2014) 9 :n nojalla sisävesialueelle saadaan vapauttaa BKD-taudille alttiisen lajiin kuuluvia vesiviljelyeläimiä ja niiden sukusoluja ainoastaan pitopaikasta, joka kuuluu vapaaehtoisen BKD-taudin valvonnan puitteissa terveysluokkaan 1 tai 2. Valvonnan toteuttamisen yhteydessä on havaittu, että joissakin tapauksissa valvonnan vaatimuksissa voitaisiin joustaa ilman merkittävää riskiä BKD-taudin leviämiselle. Luonnonravintolammikoissa ja hautomoissa tarkastuksissa keskitytään kirjanpidon tarkastukseen, koska kaloja ja sukusoluja ei käytännön syistä voida tarkastaa mahdollisten tautioireiden varalta. Näiden pitopaikkojen tarkastukset voidaan tarvittaessa tehdä muussakin paikassa kuin pitopaikassa. Hankittaessa sukusoluja luonnonvaraisista emokaloista vapaaehtoiseen BKD-taudin valvontaan kuuluvaan pitopaikkaan vaaditaan harjusten, siikojen ja muikkujen kohdalla vähintään 60 emokalan tutkimista BKD-taudin varalta pyyntipaikkaa kohti ja muiden lajien osalta kaikkien emokalojen tutkimista. Muidenkin lajien kohdalla voitaisiin kuitenkin siirtyä tutkimaan emokaloja otannalla, jos pyyntipaikan BKD-tilanne ei anna aihetta kaikkien emokalojen tutkimiseen. Samalla voitaisiin säästää uhanalaisia emokaloja, koska koiraspuolisia emokaloja ei voida tutkia BKD-taudin varalta lopettamatta kalaa. Terveysluokituksen ehtoihin on sisältynyt vaatimus, jonka mukaan aikaisemmin tartunnan saaneissa pitopaikoissa on puhdistettava ja desinfioitava kasvatusaltaat, joissa on pidetty tartunnan saaneita tai tartunnalle altistuneita kaloja. Kaikissa pitopaikoissa ei kuitenkaan ole mahdollista tyhjentää altaita vedestä. Näissä pitopaikoissa on käytettävä muita menetelmiä tartunnan hävittämiseksi, esimerkiksi pitämällä altaat riittävän kauan tyhjillään kaloista. Terveysluokkaan 1 liittyy vaatimus, jonka mukaan pitopaikan vedenottopaikan läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevista pitopaikoista ja mainitun paikan läheisyydessä elävistä luonnonvaraisista kaloista aiheutuva taudin leviämisriski ei ole merkittävä. Sisävesialueelle saadaan kuitenkin vapauttaa lohikaloja ja niiden sukusoluja myös terveysluokkaan 2 kuuluvasta pitopaikasta, joiden tautiriskistä pitopaikan vedenottopaikan läheisyydessä ei ole säädetty. Vapaaehtoinen maedi-visna -valvonta Vapaaehtoista terveysvalvontaa lampaiden ja vuohien maedi-visnan sekä caprine arthritisencephalitis -taudin valvomiseksi (vapaaehtoinen maedi-visna -valvonta) toteutetaan, jotta yksittäiset lampaiden ja vuohien pitopaikat voisivat halutessaan suojautua taudilta organisoidun terveysvalvonnan puitteissa, johon liittyy pitopaikkojen terveysluokitus kyseisten tautien suhteen.

3 3 Ehdotetut muutokset Ehdotuksen vaikutukset Käytännössä terveysluokitus koskee vain sellaisia pitopaikkoja, joissa lampaita tai vuohia pidetään myös talvella. Samalla omistajalla voi lisäksi olla vain kesäkäytössä olevia pitopaikkoja. Lisäksi lampaita ja vuohia voidaan viedä väliaikaisesti eläinnäyttelyyn, joka sekin on rekisteröitävä pitopaikaksi. Vain kesäkäytössä olevia pitopaikkoja ja eläinnäyttelyitä ei kuitenkaan ole järkevää liittää mukaan vapaaehtoiseen maedi-visna-valvontaan. Koska Suomi ollaan tunnustamassa jäsenvaltioksi, johon liittyy mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, vapaaehtoinen terveysvalvonta pitopaikkakohtaisen riskin osoittamiseksi muuttuu tarpeettomaksi ja sitä koskevat asetuksen säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että pakollista salmonellavalvontaa koskeva velvoite koskisi keinosiemennyssonnien alkuperäpitopaikkojen ohella myös pitopaikkoja, joista naaraspuolisia nautaeläimiä toimitetaan sperman keräysasemalle. Hallinnollisen taakan keventämiseksi toimijaa koskeva velvoite toimittaa kunnaneläinlääkärille tiedot pakolliseen salmonellavalvontaan sisältyvistä näytteenotoista ja näytteiden tutkimustuloksista supistuisi koskemaan vain valvontaan kuuluvia sikojen pitopaikkoja. BKD-valvontaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vapaaehtoisen BKD-taudin valvonnan yhteydessä vaaditut tarkastukset voitaisiin luonnonravintolammikoiden ja hautomoiden osalta tarvittaessa suorittaa muussakin paikassa kuin pitopaikassa. Pitopaikkaan, jossa valvontaa toteutetaan, saataisiin myös hankkia luonnonvaraisten kalojen sukusoluja, joiden vapaus BKD-taudista on varmistettu karanteenissa pyyntipaikan tautitilanteeseen nähden riittävillä tutkimuksilla. BKD-taudin aiemmin saaneissa pitopaikoissa tulisi terveysluokan 1 ja 2 saamiseksi tartunnan saaneita tai tartunnalle altistuneita kaloja sisältäneet kasvatusaltaat käsitellä siten, ettei niistä aiheudu BKD-taudin leviämisen vaaraa. Lisäksi terveysluokan 2 ehtoihin lisättäisiin vaatimus, jonka mukaan pitopaikan vedenottopaikan läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevista pitopaikoista ja mainitun paikan läheisyydessä elävistä luonnonvaraisista kaloista aiheutuva taudin leviämisriski ei saa olla merkittävä. Maedi-visna-valvontaa koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pitopaikkaan saa siirtää lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja myös saman omistajan toisesta pitopaikasta, jossa eläimiä pidetään vain kesäaikana sekä eläinnäyttelystä. Siirron edellytyksenä olisi, että siirrettävät eläimet eivät edellä mainituissa pitopaikoissa ole joutuneet kosketuksiin muusta kuin terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta peräisin olevien lampaiden ja vuohien kanssa. Vapaaehtoisen scrapie-valvonnan lopettaminen vähentää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia niissä pitopaikoissa, jotka ovat myyneet lampaita ja vuohia ja niiden sukusoluja toisiin jäsenvaltioihin tai toiseen pitopaikkaan, joka harjoittaa tällaista myyntiä. Valvontaa on toteutettu 233 pitopaikassa ja siihen on sisältynyt yksi tarkastuskäynti vuodessa. Tarkastuskäynnin kustannuksista vastaa toimija kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1587/2015) mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan tarkastuksesta peritään 200 euroa, jos tarkastus kestää matkustamiseen käytettävää aikaa lukuun ottamatta alle kaksi tuntia. Tarkastus on voitu yhdistää vapaaehtoisen maedivisna-valvonnan tarkastuksiin, mutta maedi-visna-valvonnassa tarkastuksia tehdään pääsääntöisesti vain joka kolmas vuosi. Vapaaehtoisen scrapie-valvonnan lopettaminen vähentää myös hallinnollista työtä aluehallintovirastoissa, joissa on päätetty valvontaan sisältyvästä terveysluokituksesta.

4 4 Asian valmistelu Pakollista salmonellavalvontaa koskevan velvoitteen laajentaminen muiden nautaeläinten kuin biisonien ja vesipuhvelien pitopaikkoihin, joista toimitetaan naaraspuolisia nautaeläimiä sperman keräysasemalle, suojaa sperman keräysasemia salmonellatartunnoilta, ja toimijat ovat puoltaneet muutosta. Aikaisemmin alkioiden keräys tehtiin eri paikassa kuin sperman keräys, mutta toimintojen yhdistäminen säästää kustannuksia. Velvoite ei merkittävästi lisää kustannuksia tavallisissa nautaeläinten pitopaikoissa, koska useimmat naaraspuoliset nautaeläimet tulevat pitopaikoista, joista lähetetään myös sonneja sperman keräysasemalle. Salmonellanäytteenottoon liittyvien tietojen toimittamista koskevan velvoitteen supistaminen vähentää hallinnollista taakkaa pakollisen salmonellavalvonnan piirissä olevissa siipikarjapitopaikoissa ja nautaeläinpitopaikoissa. Velvoitteen säilyttäminen sikojen pitopaikoissa ei aiheuta merkittävää hallinnollista taakkaa, koska tiedot syötetään elinkeinon ylläpitämään SI- KAVA-järjestelmään ja toimija voi valtuuttaa kunnaneläinlääkärin katsomaan tietoja sieltä. Kaikki salmonellavalvontaa toteuttavat pitopaikat kuuluvat SIKAVA-järjestelmään. Vapaaehtoiseen BKD-valvontaan ehdotetut muutokset helpottavat BKD-valvontaa toteuttavien pitopaikkojen toimintaa, koska sääntely muuttuu joustavammaksi ja enemmän todelliseen riskiin perustuvaksi. Vapaaehtoiseen maedi-visna-valvontaan ehdotetut muutokset selkeyttävät säännösten tulkintaa siirrettäessä eläimiä väliaikaisista pitopaikosta pitopaikkoihin, joissa toteutetaan maedivisna-valvontaa. Ehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Valmisteluvaiheessa on oltu yhteydessä Elintarviketurvallisuusvirastoon ja aluehallintovirastoihin. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3. Pakollisen terveysvalvonnan toteuttaminen Ehdotetulla 3 pykälän 5 momentin 3 kohdan muutoksella laajennetaan pakollinen salmonellavalvonta niihin muiden nautaeläinten kuin biisonien ja vesipuhvelien pitopaikkoihin, joista toimitetaan naaraspuolisia nautaeläimiä sperman keräysasemalle. Nykyisen lainsäädännön mukaan velvoite koskee niitä pitopaikkoja, joista toimitetaan sonneja sperman keräysasemalle. 4. Vapaaehtoinen scrapie-valvonta Ehdotetulla pykälän 3 kohdan kumoamisella lopetetaan vapaaehtoinen scrapie-valvonta Suomessa. Scrapie-valvonnalle ei enää ole tarvetta, jos TSE-asetuksessa tunnustetaan Suomi jäsenvaltioksi, jolla on mitättömän alhainen scrapie-riski. Vapaaehtoinen scrapie-valvonta ja siihen sisältyvä terveysluokitus eivät tällöin ole edellytyksenä lampaiden, vuohien ja niiden alkioiden ja sukusolujen viennille muihin jäsenvaltioihin, koska kaikki pitopaikat Suomessa täyttävät nämä vientivaatimukset muutenkin. Euroopan komissio on tehnyt asiasta ehdotuksen ja ehdotus on tarkoitus hyväksyä alkukesällä Asetus on tarkoitus antaa vasta kuin komissio on hyväksynyt ehdotuksen. 7. Näytteenoton tulosten toimittaminen viranomaiselle Ehdotetulla pykälän muutoksella toimijaa koskeva velvoite toimittaa kunnaneläinlääkärille tiedot pakolliseen salmonellavalvontaan sisältyvistä näytteenotoista ja näytteiden tutkimustu-

5 5 loksista supistetaan koskemaan vain muiden sikojen kuin lemmikkieläinten ja tarhattujen sikojen pitopaikkoja, joissa tuotetaan uudistuseläimiä myytäviksi tai luovutettaviksi toisiin pitopaikkoihin. Nykyisen lainsäädännön mukaan velvoite koskee kaikkia pakollista salmonellavalvontaa toteuttavia pitopaikkoja. Pitopaikat on lueteltu asetuksen 3 :ssä ja ne ovat: 1. kanojen tai kalkkunoiden pitopaikat, jossa: siitosmunia haudotaan ja jossa untuvikot kuoriutuvat (hautomo); emot kasvatetaan untuvikoista munintavaiheeseen (emokasvattamo); pidetään munintavaiheessa olevia emoja (emokanala); kasvatetaan broilereita tai kalkkunoita untuvikoista teurasikään saakka (broileritai kalkkunakasvattamo) ja josta toimitetaan lintuja teurastamoon tai luovutetaan siipikarjanlihaa suoraan kuluttajille tai toimitetaan vähittäismyyntiin (muut.163/2016); kasvatetaan munintakanoja untuvikoista munintavaiheeseen (kasvatuskanala); tai pidetään munintavaiheessa olevia munintakanoja (kanala) ja josta luovutetaan kanamunia munapakkaamoon, munatuotelaitokseen, vähittäiskauppaan tai suoraan kuluttajille. 2. muiden sikojen kuin lemmikkieläinten ja tarhattujen villisikojen pitopaikassa, jossa tuotetaan uudistuseläimiä myytäviksi tai luovutettaviksi toisiin pitopaikkoihin. 3. muiden nautaeläinten kuin biisonien ja vesipuhvelien pitopaikassa: jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa luovutettavaksi kuluttajille pitopaikan yhteydessä toimivasta elintarvikehuoneistosta; jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa toimitettavaksi elintarvikelain (23/2006) nojalla hyväksyttyyn laitokseen, josta maito saatetaan markkinoille lämpökäsittelemättömänä maitona; tai josta sonneja toimitetaan sperman keräysasemalle. 10. Tarkastukset, näytteenotto ja näytteiden tutkittavaksi lähettäminen Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vapaaehtoisen BKD-taudin valvonnan yhteydessä vaaditut tarkastukset voidaan luonnonravintolammikoiden ja hautomoiden osalta tarvittaessa suorittaa muussa paikassa kuin pitopaikassa. Luonnonravintolammikoiden ja hautomoiden tarkastuksissa keskitytään kirjanpidon tarkastukseen, koska kaloja ja sukusoluja ei käytännön syistä voida tarkastaa mahdollisten tautioireiden varalta. Näiden pitopaikkojen tarkastukset voidaan tarvittaessa tehdä esimerkiksi valvonnasta vastaavan kunnaneläinlääkärin työpisteessä, jos toimija tuo tarkastettavan kirjanpidon mukanaan. 12. Kalojen ja niiden sukusolujen hankkiminen pitopaikkaan Pykälää muutettaisiin siten, että pitopaikkaan, jossa toteutetaan BKD-valvontaa, saadaan hankkia luonnonvaraisia kaloja ja niiden sukusoluja, joiden vapaus BKD-taudista on varmistettu karanteenissa pyyntipaikan tautitilanteeseen nähden riittävillä tutkimuksilla. Nykyisen lainsäädännön mukaan vaaditaan harjusten, siikojen ja muikkujen kohdalla vähintään 60 emokalan tutkimista BKD-taudin varalta pyyntipaikkaa kohti ja muiden lajien osalta kaikkien emokalojen tutkimista hankittaessa sukusoluja luonnonvaraisista emokaloista vapaaehtoiseen BKD-taudin valvontaan kuuluvaan pitopaikkaan. Riski ei kuitenkaan ole samanlainen kaikissa pyyntipaikoissa, ja joissakin pyyntipaikoissa voitaisiin siirtyä tutkimaan emokaloja otannalla muidenkin lajien kuin siikojen, harjusten ja muikkujen kohdalla. Samalla voitaisiin säästää uhanalaisia emokaloja, koska koiraspuolisia emokaloja ei voida tutkia BKD-taudin varalta lopettamatta kalaa.

6 6 Tarkoitus on, että Elintarviketurvallisuusvirasto ohjeistaa luonnonvaraisten emokalojen tutkimista. 13. BKD-valvontaan liittyvä terveysluokitus Pykälää muutettaisiin siten, että aikaisemmin BKD-taudin saaneissa pitopaikoissa, joissa toteutetaan BKD-valvontaa, terveysluokan 1 ja 2 myöntämisen ehdoksi tulee sellaisten kasvatusaltaiden, joissa on pidetty tartunnan saaneita tai tartunnalle altistuneita kaloja, käsittely siten, ettei niistä aiheudu BKD-taudin leviämisen vaaraa. Nykyisen lainsäädännön mukaan kasvatusaltaat on puhdistettava ja desinfioitava, mikä estää terveysluokan 1 tai 2 myöntämistä sellaisille pitopaikoille, joiden kasvatusaltaita ei voida tyhjentää vedestä. Näissä pitopaikoissa on käytettävä muita menetelmiä tartunnan hävittämiseksi, esimerkiksi pitämällä altaat riittävän kauan tyhjillään kaloista. Lisäksi terveysluokan 2 ehtoihin lisätään vaatimus, jonka mukaan pitopaikan vedenottopaikan läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevista pitopaikoista ja mainitun paikan läheisyydessä elävistä luonnonvaraisista kaloista aiheutuva taudin leviämisriski ei ole merkittävä. Muutoksella varmistetaan, ettei sisävesialueelle vapauteta lohikaloja ja niiden sukusoluja sellaisesta terveysluokkaan 2 kuuluvasta pitopaikasta, jonka BKD-taudin riski on merkittävä johtuen vedenottopaikan läheisyydessä sijaitsevista tartuntapitopaikoista tai tartunnasta luonnonvaraisissa kaloissa. BKD-tauti on krooninen tauti, joka voi esiintyä piilevänä, ja tartunta voi esiintyä pitopaikassa vuosia ennen kuin se todetaan laboratoriotutkimuksissa. 15. Eläinten, alkioiden ja sukusolujen siirtäminen pitopaikkaan ja yhteydet muihin eläimiin Pykälää muutettaisiin siten, että maedi-visna-valvontaa toteuttava pitopaikka saisi oikeuden siirtää lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja saman omistajan toisesta pitopaikasta, jossa eläimiä pidetään vain kesäaikana taikka eläinnäyttelystä. Siirron edellytyksenä on, että siirrettävät eläimet eivät edellä mainituissa pitopaikoissa ole joutuneet kosketuksiin muusta kuin terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta peräisin olevien lampaiden ja vuohien kanssa. Nykyisen lainsäädännön mukaan pitopaikkaan, jossa toteutetaan maedi-visna valvontaa, saa tuoda lampaita ja vuohia vain toisesta, terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta. Säädöksen tulkinta on ollut epäselvä sen suhteen, sovelletaanko tätä vaatimusta myös eläinten siirtoihin väliaikaisista pitopaikoista, joilla ei ole terveysluokitusta. 5 luku. Vapaaehtoinen scrapie-valvonta Koska vapaaehtoinen scrapie-valvonta lakkaisi, valvonnan ehtoja koskeva luku kumottaisiin.