TULEVAISUUSVALIOKUNNAN HANKKEET VTV Olli Hietanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Transkriptio

1 TULEVAISUUSVALIOKUNNAN HANKKEET VTV Olli Hietanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

2 TULEVAISUUSVALIOKUNNAN TOIMINTA- SUUNNITELMA VUOSILLE Syksyllä 2011 kuultiin yhteensä 47 asiantuntijaa yhteiskunnan eri osa-alueilta Näiden kuulemisten perusteella tunnistettiin 5 tavoitetta Hyvin linjassa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon teeman (kestävän kasvun ja hyvinvoinnin malli) kanssa d=cd &cmd=download

3 3. Globaalitalous 2. Kansallinen toimintaympäristö Toimintamallin muutos 1: kuudes aalto päättää halpojen raakaaineiden kauden: niukkuuden teknologiat, ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaiseminen 4. Mustat joutsenet Super bakteerit (musta surma 2.0) Ihmistä viisaammat robotit USA:n velkakupla Kiinan kiinteistökupla Euroopan elintaso laskee EU-hajoaa 3. maailmansota Suuryritykset nousevat valtaan (Hansaliitto 2.0) Täysin uutta teknologiaa sekä uusia tuotteita ja toimialoja (radikaalit innovaatiot) 1. Nykyinen teknologia Nykyisen teknologian Nykyisten yritysten arkiset ongelmat, kuten esimerkiksi sukupolvenvaihdokset, verotus jne. kehittäminen ja soveltaminen uuteen Hyvinvointivaltion uudelleen määrittäminen Kestävä julkinen talous Kunta ja palvelurakenneuudistus Toimintamallien uudistaminen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Osallisuus ja työllisyys (sosiaaliset innovaatiot) Ikääntyminen Toimintamallin muutos 2: hybriditalous (massa vehkeily), blogalisaatio (some muuttuu rakenteeksi), palvelumuotoilu sekä kansallisista klustereista kv. ekosysteemeihin. Hajautettu malli. Huippututkimuksen ja osaamisen keskittymä Yliopistojen houkuttelevuus Koulutuksen ekosysteemien kehittäminen (mm. peruskoulu, nivelvaiheet, opintopolut, yhteistyö, teknologian hyödyntäminen.) Varhaiskasvatuksen kehittäminen Opetusteknologia Palveluyliopisto Kilpailukykyiset yritysympäristöt Yrittäjyys ja kasvuyritysmyönteinen kulttuuri Poikksektoraalinen törmäyttäminen (epälineaarinen kehittäminen) Verotus yms. säädöspuitteet Riskirahoitus Kansainvälistyminen Moninapaistuminen, geopoliittiset blokit ja uudet kasvukeskukset EU, Venäjä, Saksa, Kiina, Afrikka, Etelä-Korea, Vietnam Napa-alueet, meret ja avaruus Ihmiskunnan sinnikkäimmät ongelmat Mega- ja gigatrendit

4 5. TULEVAISUUSVALIOKUNNAN OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN V. Kansainvälisyys IV. Uudet toimintamallit: sosiaalinen media ja osallistaminen III. Hankkeiden johtaminen ja tutumenetelmien hyödyntäminen II. Tulevaisuuskoulutus I. TuV:n roolin vahvistaminen Eduskunnassa

5 Tulevaisuusvaliokuntaa tunnetaan tulevaisuuden mahdollisuuksien, uhkien ja heikkojen signaalien kokoajana. Olemme tuottaneet konkreettisia avauksia seuraaviin hallitusohjelmiin. TULEVAISUUSVALIO- KUNNAN VISIO Toimimme koko eduskunnan toimintatapoja muuttaen avoimesti, kansalaisten osallistamisen, joukkoistamisen sekä uuden teknologian keinoin. Olemme valiokuntana enemmän esillä julkisuudessa ja toimimme arvostettuna linkkinä tutkimuksen sekä päätöksenteon välillä. Olemme tehneet rohkeita ja konkreettisia avauksia, jotka ovat herättäneet laajaa kansalaiskeskustelua ja kansanedustajien tulevaisuustietoisuus on parantunut. Meidät tunnetaan iloisesta tekemisen meiningistä, hyvistä ideoista ja syötöistä muihin valiokuntiin. Teemme merkittävää julkaisutoimintaa.

6 NELJÄ HANKETTA JA KOLME POIKKILEIKKAAVAA TEEMAA 1. Kestävä kasvu: Miten muutamme kestävän kehityksen haasteet työllistäväksi kasvuksi? 10 yritystä, jotka toteuttavat samaan aikaan kestävää kehitystä ja nopeaa kasvua. Niiden kokemusten ja tarpeiden perusteella politiikkasuosituksia. 2. Innostunut yhteiskunta: Miten muutamme kansakunnan henkistä ilmapiiriä rohkeammaksi, kokeilevammaksi, innostuneemmaksi ja yrittäjyysmyönteisemmäksi? Esimerkkejä analysoimalla selvitetään yrittäjyyttä ja kasvua tukevia sosiaalisia verkostoja ja yhteiskunnallisia prosesseja. Tavoitteena kehittää toimintaympäristöä. 3. Uusi oppiminen: Minkälaisia ovat koulutuksen, oppimisen ja osamaisen tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet? Ensimmäisenä teemana kestävä/avoin oppiminen: mitä tarkoittaa opetuksessa, koulujen johtamisessa, tiloissa jne. Tulokset esitellään vuoden 2012 Kasvatustieteen päivien esiseminaarissa. 4. Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta: Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi mitata vain sillä, miten nopeasti pääset psykiatrille ja saat lääkkeet. Ydinkysymys on se, miksi ihmiset ovat masentuneita ja sairaampia kuin ennen. Siksi meidän on määriteltävä uudestaan onnellisuus ja hyvinvointi modernissa maailmassa. Kaikilla on oikeus ja velvollisuus olla hyödyksi. Yhteistyötä Kelan kanssa ja facebook-keskusteluja. Joukkoistaminen: Kansalaisten osallistaminen ja ylipäätään eduskunnan uudet toimintamallit (Facebook, Youtube, Second life, blogit, ) Mustat joutsenet: Avoin kirjoituskilpailu yllättävistä tulevaisuuksista. Radikaalit teknologiat: Onko näkyvissä suuria teknologisia murroksia?

7 OPPIMATERIAALIEN EVOLUUTIO Kirja Digitalisointi Portaalit Virtuaaliset oppimisympäristöt Älyliitutaulut (smart boards) yms. luovat ja interaktiiviset ympäristöt Sosiaalinen media Kirja 2.0 oppii samalla tavalla kuin oppilaskin Seuraava vaihe: kuvittele tämä teknologia kahvinkeittimeen, vaatteisiin, autoihin jne.

8 OPETUSTEKNOLOGIAN TULEVAISUUSKUVIA Pelien ja simulaatioiden merkitys sekä oppimateriaaleina että oppimisympäristöinä tulee kasvamaan: Angry Birds fysiikaan opetukseen. Sosiaalisen median opetuskäyttö on vielä alussa, sen käyttöön pitäisi ehtiä paneutua kunnolla ja kehittää malleja. Jo nyt hyödynnetään esim. Second Life-maailmaa (esim. Sotungin lukio: Matemaattisista ja kielellisistä peleistä voi olla hyötyä varsinkin esikasvatuksessa. Kouluissa on ATK-luokat, langaton laajakaista ja älyliitutauluja. Seuraava askel on lisätty todellisuus (Augmented reality): esim. Vireaali-hanke Myös formaali ja non/informaalin oppiminen lähentyvät toisiaan. Esimerkkinä ja Liikkeelle hanke: Erilaiset etäteknologiat ja online yhteydet yleistyvät ja samalla myös paikkatiedon merkitys kasvaa. Tämä tarkoittaa myös mobiiliteknologian kasvua. Kansainvälisestä yhteydenpidosta tulee arkipäivää (joissain kouluissa se on nytkin) esimerkkinä etwinning-hanke Erilaiset liikuntateknologiset sovellukset ovat myös nostamassa päätään opetuksessa; viihdepuolella ne ovat olleet jo jonkin aikaa (wii, Kinetc, jne). Tulossa ovat myös tallentavat kynät Liikkuvan kuvan käyttö lisääntyy (valmiit ja itse tuotetut videot) Jakamisen kulttuuri mahdollistuu ja lisääntyy. Samalla oppilaiden oman tuottamisen määrä lisääntyy esim. ja (Ensimmäisen luokan oppilaiden kuvaamat videot eri kirjaimilla alkavista asioista) Teknologian hyödyntäminen arvioinnissa (ml. yo-kirjoitukset) lisääntyy selvästi

9 TULEVAISUUDEN KOULU? What do you teach? We're always looking for great teachers. Share your specialist subject - start advertising with us for free and find new students. School of Everything is here so you can organise your education however you please. Locations: Learn anywhere. It doesn't matter where you are, you can find a teacher near you. See what you can learn on your doorstep. Here are our top cities. Lessons: There are loads of one-to-one lessons up for grabs and many first lessons have a sweet 50% off, just look out for the juicy green apple. Subjects: Learn everything. From Political Science to Paper Hat Making with more subjects added every day. What will you learn next?

10 TULEVAISUUDEN KOULU? Tulevaisuuden-tutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi Suomalaisia opettajia Abu Dhabissa. Kuva Elise Tarvainen, EduCluster Finland Oy

11 SYSTEEMINEN MUUTOS Perinteisesti ollut kaksi kilpailukyvyn tekijää: resurssien lisääminen ja tehokkuuden kasvattaminen. Suomen resurssit ovat pienet (emme voi kilpailla kriittisellä massalla) ja myös helpot keinot tehokkuuden kasvattamiseen on monilta osin käytetty. Tehokkuus (teknologinen kilpavarustelu) on koko ajan kalliimpaa (laskeva rajahyöty) eikä enää tuo samalla tavalla etua kuin ennen. Kun kehittäminen on perinteisesti tapahtunut pienin askelin nykyistä parantamalla (lineaarisesti) niin systeemisen muutoksen vuoksi muutos on nyt suurempaa ja nopeampaa (epälineaarista): radikaalit innovaatiot ja teknologiat. Lyhyellä aikajänteellä korostuu palvelu- ja luonnonvaratalous. Perinteinen teollisuus menettää kilpailukykyä ja markkinoita ja investoi globaalisti. Pidemmällä aikavälillä Suomeen kehittyy teollisuus 2.0 kun uusien globaalipalveluiden tueksi kehitetään teknologiaa

12 KUUDES AALTO Venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on vuotta. Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun. Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780-luvulla), rautatiet (1840-luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla), transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla). Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta ( ), jonka merkittävin ero viidenteen on se, että raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousussa, eikä nykyisellä teknologialla voida enää laskea niiden hintaa. Siksi kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa niukkuuden teknologiat, joilla tuotetaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin ja hyvinvointiin. Kestävän työllistävän kasvun avaintrendejä ovat muun muassa ilmastonmuutos, väestönkasvu, biodiversiteetin köyhtyminen, ruoka, energia, terveys, koulutus, hyvä hallinto, uudet raaka-aineet jne.

13 USKALLUKSEN POLITIIKKA Kun suuret yritykset investoivat globaalisti, niin kestävä työllistävä kasvu Suomessa on pk- ja mikroyritysten varassa: 1. Meillä on jotakin pitkäaikaista osaamista, josta kannattaa pitää kiinni vaikka kilpailu kovenisikin. 2. Tarvitsemme myös jotakin uutta ja luovaa vanhan rinnalle ja sijaan. 3. Enemmän muuttuu se miten tehdään (kuin se mitä tehdään): kaikki tehdään tulevaisuudessa eri tavalla kuin ennen. Kestävän kehityksen haasteet on muutettava mahdollisuuksiksi. Se edellyttää edelläkävijyyttä. Suomesta biotalouden living lab samaan tapaan kuin Piilaakso on sitä tietoyhteiskunnassa.