Ehdotus Kasvuvyöhyke , Arctic Europe
|
|
- Kalevi Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ehdotus Kasvuvyöhyke , Arctic Europe Luonnos v9
2
3 Sopijaosapuolet Oulun kaupunki, Luulajan kaupunki, Tromssan kaupunki, Tromssan lääni, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Lapin Liitto ja, Rovaniemen kaupunki, Kemin kaupunki, Tornion kaupunki ja Keski-Pohjanmaan liitto. Lisäksi alueilla toimivat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat hankkeissa keskeisinä toimijatahoina ja tekevät laajaa yhteistyötä kasvuvyöhykkeen alueella Tarkoitus Arctic Europe-kasvuvyöhykkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea alueen strategista kehittämistä, kilpailukyvyn vahvistamista, elinkeino-, työllisyys- ja liikennepolitiikan kokonaisuuksia. Kasvuvyöhykkeemme painottuu erityisesti kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen edellä mainituilla alueilla sekä kansainvälisten yhteyksien parantamiseen ja yhteisen pohjoisen Euroopan arktisen alueen kansainvälinen markkinointi. Taustaa Alueellamme on toimivat yhteistyörakenteet mm. Perämerenkaaren yhdistys ja Tornionlaakson neuvosto, joiden tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa rajanylisen yhteistyön kehittämistä. Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä on myös nostettu esiin raja-alueiden ainutlaatuinen tehtävä sillanrakentajina ja sisämarkkinoiden toteuttajina. Kasvun mahdollisuus on paljon suurempi raja-alueilla, koska markkinoiden mielenkiinto molemmin puolin valtakunnanrajaa on helpompi herättää. Perämerenkaaren kehittämistyön päävisio on; Perämerenkaaren alueesta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdentynein raja-alue sekä Euroopan Unionin pohjoisin teollisuuden, tutkimuksen ja osaamisen keskittymä. Barentsin alueella on Euroopan Unionin ja Suomen näkökulmasta myös toiminnallisesti yhdistyneimmät raja-alueet Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välillä, mikä takaa erityistä osaamista arktiselle alueelle sekä viennin kasvunäkymiä. Arktinen ulottuvuus on entistä tärkeämpää tällä hetkellä, sekä meidän omalla alueella, että EU-tasolla. Arktisen alueen haavoittuva ympäristö on otettava myös huomioon toiminnoissa. Arktisella alueella tapahtuu paljon investointeja lähivuosina ja vuosikymmeninä. Yhteinen strategia auttaa meitä alueena saamaan äänemme kuuluviin EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Isoja investointihankkeita on liikkeellä ja suunnitteilla pohjoisilla alueilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa erityisesti rakentamisen, kaivosteollisuuden, logistiikan, energian, turismin ja öljy- ja kaasu sektoreilla. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä Arktisen Euroopan alueella lähtee liikkeelle n. 150 miljardin euron investoinnit. Oulun, Tromssan, Luulajan, Rovaniemen, Tornion ja Kemin kaupungit ovat elinvoimaisuutta vahvistaakseen käynnistäneet kasvuvyöhykkeen rakentamisen alueiden välille. Kasvuvyöhykkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea alueen strategista kehittämistä, kilpailukyvyn vahvistamista, elinkeino-, työllisyys- ja liikennepolitiikan kokonaisuuksia. Kasvuvyöhykkeemme painottuu erityisesti kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen edellä mainituilla alueilla sekä kansainvälisten markkinoinnin ja yhteyksien parantamiseen. Yhteistyö kasvuvyöhykkeen keskeisten kaupunkialueiden kanssa sekä yhteinen nimi/brändi toisi kasvuvyöhykkeelle kansainvälistä näkyvyyttä ja siitä syntyisi houkutteleva ja elinvoimainen alue myös mm. kansainvälisen liiketoiminnan, matkailun ja investointien näkökulmasta. Finnish Business Hub-toimintamalli Finnish Business Hub on toimintamalli, joka toimii tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. Sen avulla olemme paremmin läsnä kyseisessä maassa/markkina-alueella ja saamme sitä kautta paremmat ja tiiviimmät yhteydet paikallisiin toimijoihin. On havaittu, että tietyillä markkina-alueilla jatkuva läsnäolo parantaa kykyämme auttaa yrityksiä pääsemään kiinni liiketoimintaan ja kauppoihin. Osassa paikoista löytyy myös toimistotila, joka on myös yritysten käytössä (Tromssa, Jällivaara, Kiiruna ja Astana). Tätä toimintamallia tullaan jatkamaan myös vuoden 2016 aikana. Finnish Business Hub toiminta perustuu vahvasti aktiiviseen kenttätyöhön kohdemaissa, joissa rakennetaan ja hyödynnetään kumppanuusverkostoja jotka mahdollistavat vientiliiketoimintaa alueemme yrityksille. 3
4 Finnish Business Hub mallin edelleen kehittäminen ja vahvistaminen on keskeisenä fokuksena Ruotsissa vuoden 2016 aikana. Toimialoista nousevat esille rakentaminen ja kaivosteollisuus sekä niihin liittyvät tukitoiminnot. Oulun alueelta löytyy useita yrityksiä joilla on joko suoraan tai sovellettavissa tuotteita näihin sektoreihin esim. langattoman tiedonsiirron alueelta. Toki perinteisen rakentamisen toimialalta useat yritykset ovat alkaneet löytää myös Ruotsin markkina-alueena. Tärkeänä mallina toimia on hyödyntää paikallisia verkostoja ja yrityskumppaneita. Finnish Business Hub mallin edelleen kehittäminen ja vahvistaminen on keskeisenä fokuksena Norjassa vuoden 2016 aikana. Toimialoina esille nousevat erityisesti ICT-, Health- ja lähellä energiasektoria työskentelevät toimialat esim. meriturvallisuuteen liittyvät teknologia jne. Myös norjalaisten Start-up yritysten linkittäminen Oululaiseen ekosysteemiin on toimintana mukana vuoden 2016 aikana. Invest in toimintaa jatketaan edelleen. Esittelemme Oulun alueen mahdollisuuksia norjalaisille yrityksille hyvänä sijoittumispaikkana hyödyntää alueellamme olevaa osaamista. Torniossa toimii Bothnian Business House elinkeinotalo, jossa on edustettuina laaja joukko paikallisia ja alueellisia yrityspalveluorganisaatioita. Talon palveluihin kuuluu myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, jolla on toinen toimipiste Norjan Skibottenissa. Rajaneuvontaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto ja vastaavia toimipisteitä on Pohjoismaissa Öresundin alueella sekä Morokulienissa. Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tehtävänä on neuvoa ja opastaa asiakkaita (yrityiset, yritykset) rajat ylittävissä kysymyksissä (mm. yritysten etabloituminen, työntekijän muutto toiseen maahan) laajan viranomaisverkoston avulla. Lisäksi rajaneuvonta dokumentoi ja tiedottaa havaituista rajaesteistä (esim. sosiaalietuudet, työmarkkinat) Pohjoismaiden Rajaestefoorumia, joka tarvittaessa nostaa ne poliittiselle agendalle. Bothnian Business Housen sijainti Torniossa n. 100 metriä Suomen ja Ruotsin rajalta luo sille ainutlaatuiset edellytykset toimia monipuolisena yritystalona ja sillanrakentajana Pohjoismaisessa elinkeinoyhteistyössä. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja niiden ylläpitäminen ovat kaiken toiminnan avainasemassa, jotta voimme hyödyntää niitä mm. yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja myynnin syntymiseen sekä muun yhteistyön syntymiseen. Tulemme vuoden 2016 aikana vahvistamaan sisällöllistä toimintaa erityisesti Norjaan ja Ruotsiin. Perämerenkaaren yhteistyö osana Arctic Europe kasvuvyöhykettä Perämerenkaari alue käsittää Suomen puolelta kahden maakunnan alueelta viisi seutukuntaa sekä Ruotsin puolelta kaikki keskeiset kaupungit perämeren alueelta. Kasvuvyöhykkeellä asuu asukasta. Alueen yhteistyötä toteutetaan Bothnian Arc yhdistyksen toiminnan kautta. Samanlainen lisääntynyt kiinnostus rajaseutujen kehittämisessä on näkynyt myös EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Resursseja suunnataan koko ajan lisää rajaseutujen kehittämiseen. Myös OECD:n huomio on kiinnittynyt rajaseutujen uusiin ja lisääntyneisiin kasvumahdollisuuksiin. Pohjoisen Suomen rajakunnissa on toteutettu paljon valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä eri aloilla. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on antanut Bothnian Arc:lle erityisen rajayhteistyöorganisaatio statuksen ja rahoittaa yhdistyksen toimintaa. Tämän rahoituksen avulla meillä on mahdollisuus laajempaan ja monipuolisempaan toimintaan. Vuosittain on järjestetty seminaareja ajankohtaisista aiheista kuten Itämeri, Barents, EU:n edunvalvonta, kaivosteollisuus ja ydinvoimalahanke. Bothnian Arc yhdistys on osallistunut OECD:n vetämään Cross Border Innovation Policies projektiin, missä selvitetään rajanylisen innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Myös rakennemuutoksen tuomaan lisääntyneeseen nuorisotyöttömyyteen olemme löytämässä yhteisiä toimintamalleja. Viime vuosina on yhteistyöhön tullut mukaan uusia organisaatioita ja toimijoita, jotka ovat lisänneet tai aloittaneet rajat ylittävää yhteistyötä eri toimialoilla. Tämä on hyvä alku, mutta verkostoihin tarvitaan huomattavasti enemmän kiinnostuneita, jotta toivottu tavoite, Euroopan huipputasoa oleva kasvu ja kehitys, saavutetaan. Pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeet on otettu huomioon perämerenkaaren yhteistyön toteuttamisessa. Ne tukevat hyvin perämerenkaaren alueellisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Alueella on menossa laajoja hallitusohjelmaa tukevia hankkeita mm. energiaan liittyen LNG, tuulivoima, bioenergia, ydinvoima. Erityisesti Norjan osaamista LNG:n osalta tullaan hyödyntämään laajalti alueellamme. Lisäksi kiertotalouteen ja puhtaisiin teknologiaratkaisuihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä on menossa alueen teknologiakeskuksissa ja kunnissa. 4
5 Kuva 2. Tarvitaan datakaapeli investointi puuttuvalle yhteydelle välillä Helsinki-Oulu Norja. Investoinnin kokonaisarvo noin 25 miljoonaa euroa. Kiertotalousasiat ja arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on ollut Kemi-Tornio alueella keskiössä erityisesti Kemin Digipoliksessa. Yksi tulevaisuuden toimialoista on alueelle jo etabloituneet Big data keskukset, jotka tuovat koko perämerenkaarelle aivan uudenlaisia kasvun mahdollisuuksia. Tämä vaatii määrätietoista invest in markkinointia ja myös valtionhallinnon aktiivista roolia ja tukea. Yksi kansallinen mahdollisuus luoda kasvua on rakentaa määrätietoisesti datakaapeli Helsingistä Oulun kautta laajemmin Perämerenkaarelle ja aina Jäämerelle. Näin pystytään tulevaisuudessa asemoimaan Suomi Euroopan ja Aasian dataliikenteen solmukohdaksi. Pohjoinen kasvu vaatii toimivia liikenneyhteyksiä TEN-T- ydinverkko keskiössä Perämerenkaarella Pohjoinen kasvu vaatii toimivat logistiset yhteydet TEN- T ydinverkolla. Toimivasta liikennejärjestelmästä hyötyy Perämerenkaarelle keskittyvä teollisuus, vienti ja työvoiman liikkuvuus. Merkittävimmät logistiikan esteet liittyvät TEN-T verkon kehittämisen toimenpiteet VT 4:llä ja Pohjanmaan radalla. Lisäksi keskeiseksi toimenpiteeksi Perämerenkaarella on asetettu ratayhteyden sähköistämiseen välillä Kemi-Tornio. Tärkeää on myös hyödyntää digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet. Ruotsin puolella viime vuosina on investoitu voimakkaasti sekä tie että rataverkkoon Perämerenkaarella. Pohjoisen ja koko EU:n on tehtävä jatkossa strateginen päätös myös yhteydestä Jäämerelle. Lisäksi Lapissa ollaan aloittamassa arktinen älykkään liikenteen testiekosysteemi Suomeen - kehittämiskokonaisuus (Aurora-hanke), joka keskittyy digitalisaation tuomien mahdollisuuksien testaamiseen älykkään tieverkon rakentamisessa. Työvoiman liikkuvuus Perämerenkaarella ja pohjoisilla alueilla Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa on ajoittaista työvoimapulaakin nähtävissä, mikä estää alueen kehittymistä. Tämän vuoksi perämerenkaarella on ryhdytty aktiivisiin toimenpiteisiin, jotta suomalaiset yritykset ja työntekijät pääsisivät osallistumaan Perämerenkaaren työmarkkinoille. Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä investointeja, jotka luovat Eurooppalaista kasvua ja työllisyyttä. Näistä investoinneista ja kasvusta pitää myös Suomen mahdollista hyötyä. Tämä vaatii yrityksiltä, työntekijöiltä ja alueilta ennakkoluulottomuutta ja aktiivisuutta. Perämerenkaaren alue on lähtenyt tätä työtä hyödyntämään ja myös kasvuvyöhykkeen konkreettisilla toimenpiteillä tullaan tätä lisäämään. Myös Finnish Business Hub toimintamalli Norjassa (Tromssa) ja Ruotsissa (Jällivaara ja Kiiruna) ja Bothnian Business House ovat hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä ja edesauttaa yritysten vientiä ja työvoiman liikkuvuutta. Tulevaisuuden Perämerenkaaren innovaatio-, kasvuja työllisyysohjelma Parhaillaan rakennetaan Perämerenkaarelle innovaatio-, kasvu- ja työllisyysohjelmaa, jolla vahvistetaan perämerenkaaren kasvuvyöhykettä. Kasvuvyöhykkeille varatuilla kehittämisrahoilla voidaan edesauttaa mahdollisia ohjelmaan liittyviä konkreettia toimenpiteitä ja selvityksiä seuraavien vuosien aikana. 5
6 Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö Pohjoisen alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat tehneet perinteisesti tiivistä yhteistyötä, jossa arktinen osaaminen on keskiössä. Oulun yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto ovat sopineet vahvistavansa keskinäistä yhteistyötään naapuriyliopistoina ja arktisen tutkimuksen avaintekijöinä. Konkreettinen askel tämän tavoitteen suuntaan oli tohtorikoulutuksen kaksoistutkintoja koskevan perussopimuksen allekirjoittaminen 26. lokakuuta Ammattikorkeakoulujen osalta yhteistyöhön on tarvetta ja haluja. Yhteistyön mahdollisuuksia tullaan selvittämään ja luomaan konkreettisia toimenpiteitä ammattikorkeakoulujen ja mahdollisesti myös ammattioppilaitosten välillä. Alueen identiteetti: lähiruoka, matkailu ja aluemarkkinointi Perämerenkaaren identiteetin merkitys on tärkeää Pohjoisessa. Vuosikymmenet työvoima ja yritykset ovat toimineet yhteisesti perämerenkaarella. Tämän identiteetin vahvistaminen edelleen luo edellytykset kasvulle ja työllisyydelle Perämerenkaarella että myös kansallisesti. Tähän alueella ja ihmisillä on hyvät valmiudet ja luo pohjan kasvuvyöhykkeen menestymiselle myös tulevaisuudessa. Perämerenkaari tunnetaan teollisena ja teknologisena keskittymänä, mutta alueella on vahvaa pohjaa lähiruokaan, elintarviketeollisuuteen ja matkailuun liittyen. Nämä ovat tulevaisuuden toimialoja, joilla voidaan lisätä alueen työllisyyttä ja kasvua. Nämä ovat keskeinen osa alueen identiteettiä. Näiden toimialojen eteenpäin vieminen ja identiteetin rakentaminen vaatii aktiivista aluemarkkinointia. Arctic Europe kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet ja hanke-esitykset Oulun alue on alkanut rakentamaan yhdessä Ruotsin (Luulaja) ja Norjan (Tromssa), Rovaniemen sekä Perämerenkaaren kaupunkien (Tornio ja Kemi) kanssa yhteistä kasvuvyöhykettä alueiden välille. Tämä vyöhyke tulee jatkossa pitämään sisällään seuraavia kokonaisuudet: liiketoiminnan edistäminen ja vienti, alueellisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen, yhteismarkkinointi, logististen yhteyksien parantaminen (esim. Arctic Airlink, raideliikenne OuLuleå), yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä matkailun ja kulttuurin edistäminen. Vuoden 2016 aikana tulemme jatkamaan alueyhteistyön kehittämistä erityisesti liike-elämän ja viennin kehittämistoimilla sekä kansainvälisen markkinointitoimenpiteillä yhdessä norjalaisten ja ruotsalaisten ja suomalaisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi aloitamme valmistelun yhteisen suunnitelman valmistamiseksi ja toteuttamiseksi. Kuva: Arctic Europe kasvuvyöhyke Arctic Europe alue koostuu keskuskaupungeista sekä niitä ympäröivistä alueista. Keskeiset kaupungit ovat Oulu, Luulaja, Tromssa, Rovaniemi, Kemi ja Tornio. Perämerenkaaren alue on merkittävä osa Arctic Europe kasvuvyöhykettä. 6
7 1. Elinvoimainen ympäristö liiketoiminnalle, koulutukselle ja tutkimukselle Arktiset ratkaisut vaativat huippuosaamista usealla eri sektorilla. Tarvitsemme tutkimusta alueen ongelmien identifiointiin, insinöörejä kehittämään ratkaisuja näihin ongelmiin ja yrittäjiä ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Tämän lisäksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua näiden ryhmien välille myös kansainvälisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ( ) kärkiteemoihin on nostettu mm. kansainvälisen huippuosaaminen ja t&k-investointien kaupallistaminen, suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen, PK-yritysten kasvun tukeminen, Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten tieteellisen osaamisen hyödyntäminen. Arctic Europe kasvuvyöhykkeen rakentaminen painottaen elinvoimaista ympäristöä liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta, osuu hyvin yhteen maakuntaohjelman kärkiteemoihin. Pohjoinen on suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle luontainen toimintakenttä. Siitä huolimatta kansainvälinen yhteistyö eri liiketoiminnan alueilla ei ole aina yhtä luontevaa pohjoisten maiden välillä (Norja, Ruotsi ja Suomi) vaan se vaatii eri toimijoiden aloitteita ja tukea eri toimin. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvun osalta on tärkeää kehittää seuraavia kokoisuuksia yhdessä kasvuvyöhykkeen alueella: Invest In toiminnan jatkaminen ja kehittäminen sekä elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen. Tavoitteina ovat (1) nostaa tietoisuutta alueiden tarjoamista mahdollisuuksista yritystoiminnasta, investoinneista, tutkimuksesta ja liiketoiminnasta, (2) Elinkeinorakenteen monipuolistaminen, (3) toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen sekä (4) kasvuvyöhykkeen markkinoinnin ja viestinnän lisääminen. Yhteistyö on käynnistynyt alueiden välillä mm. korkeakoulujen toimesta mutta myös elinkeinoelämä on aktivoitunut voimakkaasti viimeaikoina. Tätä tukemaan on rakennettu mm. Business Kitchen yhteistyö sekä Finnish Business Hub toimintamalli (Tromssa/Norja sekä Kiiruna, Jällivaara/Ruotsi), Bothnian BusinessHouse sekä Arctic Smartness Portfolio (kansainvälistä kasvua klustereista).yhdistetään Rovaniemen, Tornion, Kemin ja Oulun kehitysympäristöjä (yhteiset Business Kitchenit). Barentsin alue tarjoaa tutkimus-, kehitys- ja testausympäristöjä kylmä- ja talviteknologian osaajille (olosuhdeosaaminen). Älykkään liikenneverkon rakentaminen toimii alustana uusille liiketoiminnoille. Hankeaihio Liiketoiminnan kansainvälistyminen korkeakouluyhteistyössä. Oulussa on aloitettu Business Kitchen toimintamalli yhteistyössä korkeakoulujen, Oulun kaupungin ja yritysten kanssa. Rovaniemellä ja mahdollisesti muissa kaupungeissa (Bothnian Business House) toteutetaan myös alueellinen Business Kitchen toimintamalli, joka yhdistyy Oulun vastaavaan toimintaan. Toiminta on koettu erittäin hyvänä ja se on stimuloinut erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä kansainvälistymään yhteisyössä oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä on aloitettu Tromssan alueen kanssa ja toiminta on tarkoitus laajentaa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Arctic Europe vyöhykkeen alueella. Tässä aihiossa on tarkoitus rakentaa myös digitaalinen yhteistoiminta-alusta toiminnan selkeyttämiseksi sekä sitoutuneen toimijaverkoston rakentaminen kuhunkin maahan (Ruotsi ja Norja) pysyvän yhteistyön takaamiseksi. tässä aloitetaan myös yhteistyö Rovaniemen alueen kanssa. Toimijaverkon osapuolia mm. korkeakoulut, paikalliset yrityskiihdyttämöt, yrittäjäjärjestöt ja Kauppakamarit. Tämä toimintamalli tukee myös työvoiman liikkuvuutta. Aikataulu: Budjetti: Arctic Europe -brändin rakentaminen Yhteinen Arctic Europe-brändi auttaa lisäämään kansainvälistä huomioarvoa ja sitä kautta elinvoimaisuutta mm. kansainvälisinä sijoituksina ja investointeina. Tätä kautta huomioarvo nousee houkutellessa mm. kansainvälisiä sijoittajia ja investointeja alueelle. Brändin rakentaminen tiivistää myös alueen sisällä tapahtuvaa yhteistyötä eri kaupunkialueiden ja maiden välillä. Lapin alueella ollaan jo rakentamassa brändiä ja nyt sitten tullaan muodostamaan yhteinen iso kokonaisuus alueen näkökulmasta. Hankeaihiot Esiselvitys Ensi vaiheessa tulee tehdä selvitys brändin rakentamisen edellytyksistä ja yhteisistä tavoitteista. Selvityksen tavoitteena ovat aluerajaus ja toimijamäärittely, brändin kärkiviestin lähtökohdat (tavoitteet, kohdealueet, viestit jne) sekä toteutussuunnitelman rakentamisen lähtökohdat (aikataulutus, budjetti, rahoituslähteet, toteutussuunnitelma jne.). Aikataulu: vuoden 2016 aikana. Budjetti: Brändin rakentaminen esiselvityksen perusteella valmistetaan toimintasuunnitelma sekä aloitetaan suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Aikataulu: Budjetti:
8 3. Logististen edellytysten parantaminen Liikenneinfrastruktuurin parantaminen on alueen taloudellisen kehityksen kannalta tärkeää. Uusien merireittien avautuminen ja runsaat luonnonvarat ovat nostaneet arktisen alueen maailmanpolitiikan strategiseen ytimeen. Tulevaisuudessa arktisesta alueesta voi tulla Euroopan keskeinen energiavarasto sekä liikenneväylä sekä tietoliikenteen solmupiste Aasiasta Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Alueen painoarvon nousu johtuu ensisijaisesti megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologian kehittyminen. Meille keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa lisääntyvä arktinen matkailu liiketoiminnan kasvattaminen, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen sekä alueen tiedostaminen investointikohteena (invest-in-toiminta ja yhteinen markkinointi). Oulu on Pohjois-Suomen lentoliikenteen kansainvälinen solmukeskus ja maamme toinen kansainvälinen kauttakulkulentoasema. Tämä otetaan lentoliikennestrategiaan Pohjoiseksi lähtökohdaksi. Tavoitteena on uusien lentoreittien vahvistaminen Pohjoisessa ja niiden liittäminen osaksi kansainvälisiä yhteyksiä. Pohjois-Suomen lentoliikenne muodostaa kiinteän toimijaverkoston (kenttäverkoston) (Oulu, Kemi/Tornio, Kuusamo, Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kirkkoniemi, Tromssa). Kasvua edistetään liikennejärjestelmän pullonkaulan poistamisella osana eurooppalaista kaikki kulkumuodot kattavaa TEN-T ydinverkkoa, EU:n ympäristö-tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä kohteita ovat uuden syvemmän satamaväylän toteutus, perämerenkaaren satamayhteystyö. Tiivistetään Norjan ja Suomen yhteisen Pohjoisen liikennestrategian valmistelua osana EU:n ja Suomen arktisen strategian toimeenpanoa. Ratkaistava pitkän ajan strateginen teema: Jäämeriyhteys TEN-T ydinverkolta huomioiden Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittämistarpeen. Dataverkot ja rautatieliikenne ovat myös mukana tarkastelussa. Myös maakuntaohjelmassa ( ) on nostettu esiin eri liikennejärjestelmien kehittäminen yhtenä tärkeänä tekijänä edistääksemme alueen elinvoimaisuutta ja parempaa hyödyntämistä. Hankeaihio 1 Arctic Airlink lentoyhteyden vahvistaminen, maakunnallisten lentokenttien vahvistaminen, yhteistyökumppaneiden etsiminen ja sitouttaminen sekä matkustajavirtojen löytäminen ja markkinointi. Selvitetään kansainvälisten matkailijavirtojen hyödyntäminen lentoyhteyden näkökulmasta sekä etsitään strategisia kumppaneita eri maista mm. matkailun toimintakentästä. Sisältää erilaisia selvityksiä sekä markkinointitoimenpiteitä. Aikataulu: Budjetti: Hankeaihio 2 Hankeaihio: Datarunkoverkko, laajat ja kattavat tietoliikenneverkostot osana logistisia edellytyksiä varmistamassa liike-elämän kasvua ja investointeja. Dataverkko suoraan Perämereltä Rovaniemen kautta Pohjois-Norjaan. Liikenneministeriön tietoliikennestrategia Aikataulu: Budjetti: Hankeaihio 3 Hankeaihio: TEN-T konkreettinen hankeaihio on edellytysten luominen Perämerenkaaren kansainväliselle raideliikenteelle (OuLuLeå). Toteuttaja orgtanisaatio ja yhteistyökumppanit Kasvuvyöhykekokonaisuuden osalta isäntäorganisaationa ja rahoituksen hakijana toimii Oulun kaupunki. Hankkeen toteuttaja kumppaneina ovat seuraavat tahot Luulajan kaupunki, Tromssan kaupunki, Tromssan lääni (Troms Fylkeskommune), Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Lapin Liitto ja Rovaniemen kaupunki, Kemin kaupunki, Tornion kaupunki ja Keski-Pohjanmaan liito sekä Bothnian ARC yhdistys. 8
POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA
PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016
Hyväksytty vuosikokouksessa 20.5.2016 Toimintasuunnitelma 2016 Sweden www.bothnianarc.net Toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. BOTHNIAN ARC YHDISTYS 3 Yhdistyksen tarkoitus ja jäsenet 3 2. VISIO
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotToimintasuunnitelma
Hyväksytty vuosikokouksessa 19.5.2017 Toimintasuunnitelma 2017-2019 Sverige www.bothnianarc.net Toimintasuunnitelma 2017-2019 SISÄLLYSLUETTELO 1. BOTHNIAN ARC YHDISTYS 3 Yhdistyksen tarkoitus ja jäsenet
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotMuonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.
Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus 24.3.2014 Lapin liitto mervi.nikander@lapinliitto.fi Kuulutus 24.2.2014 Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategian visio on onnistunut, ja kokonaisuutena
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotMaakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen
Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotTeollisuussummit 2015 14.10.2015
Teollisuussummit 2015 14.10.2015 Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Video: Oulu - Kaupunkielämää Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus Reiluus Vastuullisuus Oulu nuorten
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotTeolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja
Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotLAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto 17.3.2017 Ohjelman edistymistilanne 9.3.2017 Valtakunnallisesti Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto ohjelma Varattu ja
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotPohjoiskalotin neuvosto (PKN)
Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotRuotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
LisätiedotStrategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotJyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli
Jyväskylän kaupungin yrityspalveluseteli Suvi Vuojolainen, markkinointipäällikkö Jyväskylän kaupunki, elinkeinoyksikkö 15.11.2017 1 Elinkeinoyksikkö Vastaa kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta ja
LisätiedotTYÖPAJA Pohjois-Pohjanmaa talouden ja viennin kasvumaakuntana
TYÖPAJA Pohjois-Pohjanmaa talouden ja viennin kasvumaakuntana 11.12.2013 Ohjelma Työn tavoitteena on: Ennakointityöpajojen sarja 2013-2014 löytää maakunnan tulevaisuuden menestystekijöitä ja määritellä
LisätiedotVESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
LisätiedotMitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
LisätiedotPirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa
Pirkanmaan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa 4.2.2019 Kilpailukykyiset yhteydet ja ilmastopolitiikan
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO. MYR Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen
Kymenlaakson Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO MYR 10.2.2016 Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen Tausta ja tavoitteet Osa hallituksen kilpailukykypakettia Hallitus tukee kaupunkiseutujen
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotSähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus
Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus 3.10.2017 @kimmomakinen JulkICT -osasto eidas Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla Euroopan
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotLappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä
Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen Lapin kuntapäivä 25.9.2015 Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja
LisätiedotRail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!
LisätiedotKehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Lisätiedot