Toinen tuotantokausi käynnissä. Duudsonien Hannu Pekka Parviainen lentää ranchin yli Ylistarossa ja päätyy vesisammioon.

Transkriptio

1 Toinen tuotantokausi käynnissä. Duudsonien Hannu Pekka Parviainen lentää ranchin yli Ylistarossa ja päätyy vesisammioon. 26 Suomen Kuvalehti 34/2007

2 Teksti Kalle Kinnunen Kuvat Mikko Lehtimäki Vielä kerran Duudsonit He tekevät päättömiä temppuja ja mäiskivät toisiaan. Kohelluksesta syntyi iso bisnes ja katsotuin suomalainen tv-sarja maailmalla. Extreme Duudsonit tuhoavat taloja ja autoja, heittelevät painavia esineitä toistensa jalkoväliin, tunkevat naamansa muurahaispesään ja toikkaroivat alasti. Ja nauravat makeasti päälle. Nyt he kuvaavat kansainvälisen The Dudesonssarjan toista tuotantokautta kotikonnuillaan Ylistarossa, Seinäjoella. Pihapiirissä komeilee vanha pohjalaistalo, johon on lavastettu tupa. 34/2007 Suomen Kuvalehti 27

3 Piha-aitauksessa röhkii lemmikkipossu, Britney. Rabbit Filmsin toimistolla Helsingin Lauttasaaressa on toinen tunnelma. Kun Jarno Laasala tarjoaa kahvia, hän varoittaa, että se voi olla kelvotonta. Kyseessä ei ole jekku. Laasala ei itse juo kahvia lainkaan, eikä siis muka osaa keittääkään sitä. Laasala on nuorisobrändejä luovan ja tuotteistavan Rabbit Filmsin toimitusjohtaja ja yksi Extreme Duudsoneista. Hän on aina ollut enemmän kameran takana kuin edessä. Koko sarja oli alun perin hänen keksintöään. Nyt Extreme Duudsonit, kansainvälisesti The Dudesons, on kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen televisio-ohjelma. Sitä on esitetty kymmenissä maissa, kymmenille miljoonille katsojille. Ja sama meno jatkuu myös ensi vuonna. Siviilissä Jarno Laasala vaikuttaa enemmän vaihtoehtorockia harrastavalta arkkitehtiopiskelijalta kuin pohjanmaalaiselta yllytyshullulta. Hänellä on neliönmuotoiset, varovaisen trendikkäät silmälasit, mustat farkut ja kangaslenkkarit. Laasalan mustaharmaaraitainen paita on Stockmannin huokeaa nuorisovaatesarjaa. Duudsonien amerikanrahat eivät kulu tyyriisiin muotiluomuksiin. Uusi kuvauspaikka löytyi asuntoilmoituksella. Edellinen ranchi paloi poroksi räjähdyskohtauksen kuvauksissa elokuussa. Leikimme vähän dynamiitilla, Jukka Hildén kertoo. Jukka Hildéniä tekosattuu päähän ilmalennon jälkeen. Laasala on viettänyt tavallista rauhallisempaa työviikkoa. Hän puhuu pehmeällä, rauhallisella äänellä ja punnitsee sanojaan. Ideointia, firman ruljanssin pyörittämistä, palavereita, hän luettelee. Ei siis esimerkiksi luotiliiveihin pukeutuneen kaverin ampumista haulikolla. Sitäkin on kameran edessä kokeiltu. Laasala, Jukka Hildén, Jarno Jarppi Leppälä ja Hannu-Pekka Parviainen ovat vähän kuin rock-bändi. Imago on tärkeää, ja Duudsoneilla se ei ole mitään palavereissa keksittyä, vaan peruspohjanmaalaista persoonallisuutta. Ja he ovat olleet ystäviä lapsesta asti. Tärkeää on myös se, että ohjakset ovat omissa käsissä. Harva olisi nähnyt neljässä pohjalaisessa ja siassa ainesta kansainväliseen televisiosarjaan, Laasala pohtii. Duudsonit ovat tehneet sen, minkä ei enää pitäisi olla ainakaan viihdemaailmassa mahdollista. Kansainvälistä viihdealaa tuntevat sanovat, ettei suomalai- 28 Suomen Kuvalehti 34/2007

4 Duudsonien lemmikkipossu Britney on kasvanut aikuiseksi. HP Parviainen harjausvuorossa. Duudsonit ovat olleet ystäviä lapsesta asti. suutta pidä missään tapauksessa korostaa, jos tähtää menestykseen ulkomailla. Mutta Duudsonit ovat onnistuneet luomaan suomalaisuuden eksotiikasta valttikortin. Mitä luultavimmin kuvaukset tehdään jatkossakin Suomessa. Suomalaisuus erottaa meidät monesta muusta. Se tekee meistä maailmalla uniikin, Laasala toteaa. Ja nyt hullut suomalaiset tahkoavat rahaa. Vuoden 2006 liikevaihto oli toista miljoonaa euroa, tänä vuonna huomattavasti enemmän, mutta Laasala ei tykkää puhua rahasta. Vuosi 2006 oli kiireinen. Maaliskuussa Duudsonit-elokuva sai ensi-iltansa ja Tuurissa järjestettiin Suomen historian suurin ulkoilmaelokuvanäytös. Heinäkuussa The Dudesons -sarja alkoi Yhdysvalloissa ja Duudsonit-elokuva julkaistiin siellä dvd: nä. Jukka, Jarno ja Jarppi asuivat koko kesän Los Angelesissa tehden pr-hommia. Rehkimisen lomassa pojat pääsivät ihmettelemään Playboy-lehden perustajan Hugh Hefnerin Playboy Mansionia. Ja Australiassa sarjasta tuli niin suosittu, että television ajankohtaisohjelmissa puututtiin hullujen suomalaisten nuorisolle antamaan huonoon esimerkkiin. Nyt Rabbit Filmsissä ja Duudsonit-oheistavaraa, kuten t-paitoja markkinoivassa tytäryhtiössä on yhteensä kaksitoista työntekijää. Viimeisin Duudsons-tuote on keväällä myyntiin tullut Pure!-energiajuoma. Vertailun vuoksi: Suomen viime vuosien suurimmat menestyselokuvat Pahat pojat ja Matin tehneessä ja myös televisiotuotannoistaan tunnetussa Solar Filmsissä on yhtä monta vakituista työntekijää. Duudsonien tie Seinäjoen metsistä Hugh Hefnerin vieraiksi maailmalle näyttäisi olevan täynnä sekoilua ja onnekkaita sattumia. Todellisuudessa unelmien tavoittelu on ollut hyvin määrätietoista. Syksyllä 1999 Jarno Laasala lähti Seinäjoelta ja aloitti tietojenkäsittelyn opinnot Helsingin yliopistossa. Laasala oli juuri kotiutettu armeijasta. Opiskelu ei maistunut. Laasala koki olevansa väärässä paikassa. Häntä kiinnosti televisio-ohjelmien tai elokuvien tekeminen. Harrastuksenaan hän olikin jo tehnyt videoleffoja kaveriensa kanssa, maastopyöräilyvideoita myyntiinkin asti. Mietin, että voi kun saisi vaikka koko loppuelämän leikata vaikka Ylen ohjelmia. Oli hirveä palo päästä tekemään televisiota, Laasala nauraa nyt. Laasala pääsi MoonTV:lle harjoittelijaksi. Pieni kaapelikanava oli juuri laajentanut aihepiiriään videopeliohjelmista laajemmin nuorisokulttuuriin. MoonTV:lle otettiin myös itseoppineita tekijöitä, näyttö oli tärkeämpää kuin koulujen paperit. Kanavan silloinen ohjelmapäällikkö, nykyään Ylellä nuoriso-ohjelmia tuottava Markku Mastomäki muistaa Laasalan tulon hyvin. Jarno oli kunnianhimoinen. Hän alkoi heti kilpailla muiden kanssa siitä, kuka on paras editoija. Jarno teki töitä yötä päivää, Mastomäki kehuu. Laasala oli jo yläastevuosinaan tehnyt ystäviensä kanssa erilaisia temppuvideoita, joita katsottiin yhdessä kotibileissä. Nyt hän oivalsi, että sama voisi toimia televisiossakin. Samana keväänä musiikkikanava MTV:llä alkoi amerikkalainen Jackass-temppuohjelmasarja, josta tuli ilmiömäisen suosittu. V iikonloppuisin Laasala kuvasi kaveriensa kanssa temppuja ja juontoja digivideokameralla. Öisin hän leikkasi materiaalia valmiiksi MoonTV:llä. Siellä oli paljon samanhenkisiä nuoria työntekijöitä, joilla oli taustaa alakulttuureissa, esimerkiksi rullalautailussa tai musiikkipiireissä. 34/2007 Suomen Kuvalehti 29

5 Törmäilyn estetiikka Temppuohjelmien estetiikka on peräisin rullalautailukulttuurista eli skeittaamisesta. Huimapäiset skeittaajat ovat 1980-luvulta alkaen videokuvanneet suorituksiaan musiikkivideomaisiksi pienoiselokuviksi. Skeittileffojen tekijöiden riveistä on noussut maailmanluokan mainos- ja elokuvaohjaajia, kuuluisimpana taiteilijanimeä Spike Jonze käyttävä Adam Spiegel. Elokuvat Being John Malkovich ja Adaptation minun versioni ohjannut Jonze on myös yksi amerikkalaisen Jackass-sarjan tuottajista. Harvassa urheilulajissa tunnetaan itseironiaa, mutta skeittaamisessa tärkeää on hyvä meininki ja se, ettei oteta itseä liian vakavasti. Sama asenne on olennaista Duudsoneissakin. Turvalleen kaatuminen ei ole noloa. Tärkeintä ei ole virheetön onnistuminen, vaan se, että kaikilla on hauskaa. Extreme Duudsonit -ohjelmat koostuvat pohjalaistyyliin mahtailevista juonto-osuuksista sekä itse pääasiasta, tempuista. Pojat ajavat mopolla hyppyriin, lentävät kymmenen metriä järveen, heittelevät toisiaan lyhytkärkisillä tikoilla tai leikkivät tulella. Temppujen lomassa on perinteisempää slapstick-huumoria ja piilokameramaisia jekkuja. Purkamalla paskahuussin voi saada aikaan lyömätöntä komediaa, tai sitten ei, tietysti katsojan mausta riippuen. 30 Suomen Kuvalehti 34/2007

6 Jarppi Leppälä, 28. Hannu-Pekka Parviainen, 26. Yksi heistä oli Petter Byholm. Mainosmyyjä Byholm oli ensimmäinen kanavan työntekijä, jolle Laasala näytti valmiiksi saamaansa 13-minuuttista pilottiohjelmaa. Sillä ei vielä ollut nimeäkään. Siinä hypättiin saunan katolta ja vedettiin Stigaa narussa Saabin perässä. Hauska, rento meininki. Se oli valmis paketti, jonka olisi voinut heti näyttää kanavalla, kertoo Byholm, joka nykyään toimii Basso-nuorisomediatalon myyntipäällikkönä. Menimme toimitusjohtajan puheille, ja hänkin piti siitä. Extreme Duudsonit alkoi tammikuussa 2001, ja siitä tuli pian kanavan suosituin ohjelma. Markku Mastomäki ja muut kanavan työntekijät ihailivat poikien valtakunnallista suosiota. 7 päivää -lehtikin innostui Duudsoneista. Tuntui omituiselta, kun Jarno oli ensin lehteen menemistä vastaan. Se kai tuntui hänestä niin roskalta. MoonTV oli niin pieni, että 7 päivää tuntui jättiläiseltä. Se, että meidät noteerattiin siellä, oli tavallaan ylpeyden aihe. Mastomäki huomasi, että Laasalan jokainen päätös oli tarkkaan harkittu, ja että hänellä oli suunnitelmia jo vuosiksi eteenpäin. Kyllähän Duudsonit lähtivät sitten Seiskaankin. Sehän auttoi koko kanavaa. Kesällä Nelonen lähestyi Laasalaa. Duudsonit haluttiin valtakunnalliselle kanavalle. Niinpä Laasala jätti leikkaajanhommat ja keskittyi oman sarjan tekemiseen. Petter Byholm auttoi neuvotteluissa Duudsonit-tavaraa tehneen firman kanssa. Ensimmäinen diili oli ollut todella Nyt Duudsonit on nähty jo 22 maassa. kehno. Jarno tarjosi minulle provisiota myydyistä t-paidoista. Silloin niitä meni kymmenen päivässä. Ajattelin, että se on ohimenevä piikki ja sanoin, että käyttäkää rahat ohjelman tekemiseen, te tarvitsette niitä enemmän kuin minä. Kyse ei ollut ohimenevästä piikistä. Nykyään Duudsonit-oheistavaraa myyvässä Rabbit Filmsin tytäryhtiössä on neljä työntekijää. Se oli huonoin bisnespäätös, jonka olen koskaan tehnyt, Byholm nauraa. Jarno Laasala välttää sankaritarinoiden kertomista. Hän ei anna yhtään käytännön esimerkkiä tempauksista, joita Duudsonit ovat tehneet saadakseen it seään tykö niille ulkomaisille tahoille, joiden kautta maailmanlaajuista suosiota on rakennettu. Televisioalan veteraani Saku Tuominen on seurannut Duudsonien kansainvälistymistä läheltä, neuvoja antaen mutta bisnekseen puuttumatta. Hänen mielestään Duudsonien salaisuus on välitön rohkeus, joka suomalaisilta usein puuttuu. Jukka Hildén, 27. Jarno Laasala, 28. Olimme cocktail-tilaisuudessa, jossa oli paikalla alan kansainvälisiä vaikuttajia. Jukka Hildén kysyi minulta suoraan, kuka on tässä huoneessa tärkein henkilö. Sitten 34/2007 Suomen Kuvalehti 31

7 Jukka pyysi heti, että esittelisin hänet kyseiselle herralle, Tuominen kuvailee. Toisaalta Tuominen kertoo Laasalan nöyryydestä. Duudsonit eivät aluksi aina osanneet hinnoitella työtään tarpeeksi korkealle. Kun tekee itse kaiken, ei välttämättä huomaa, millainen työ onkaan tullut tehtyä. Uskon, että Duudsonit alkavat vasta nyt itsekin huomata, kuinka isoksi projekti voi kasvaa. Petter Byholm muistaa, kuinka Laasala sai ensimmäisen kerran yhteyden amerikkalaisen Jackassin ammattirullalautailijaan Bam Margeraan. Jackass-ryhmä on asentanut rullaluistimiin raketteja, rakentanut isompia hyppyreitä ja matkustanut temppuilemaan kaikkiin maanosiin. Se on tehnyt myös kaksi elokuvaa, jotka ovat tuottaneet maailmanlaajuisesti yli 300 miljoonaa euroa. Margeralla on ollut musiikkikanava MTV:llä jo kaksi omaa sarjaa. Hän on maailmanluokan nuorisoidoli. Bam piti HIMistä, tutustui Ville Valoon ja alkoi hengailla Suomessa silloin tällöin. Jarno sai vihiä, että Bam on viikonlopun Helsingissä ja yritti sopia palaveria, mutta jokainen tapaaminen siirrettiin. Lopulta palaverin piti olla sunnuntaina ennen Bamin lähtöä. Aamulla Jarnon puhelin soi. Soittaja oli Andy McCoy, joka kertoi, että Bam nukkuu hänen sohvallaan, eikä pääse. Ensin Jarno luuli, että joku kaveri pilailee hänen kustannuksellaan. Sitten hän buukkasi itsensä ja Jukan Bamin paluukoneeseen. Siellä olisi aikaa näyttää Bamille läppäriltä Duudsonien materiaalia. Mutta Bam ei ollutkaan koneessa. Pojat lensivät Los Angelesiin ja kuulivat, että Bam oli jo Las Vegasissa kuvaamassa sarjaansa Viva La Bam. Pojat vuokrasivat auton ja ajoivat perään. Duudsonit jahtasivat Bamia Las Vegasiin asti. Lopulta he pääsivät Bamin juttusille ja saman tien mukaan Viva La Bam -sarjan jaksoon. Jarno iskee Bamin faijalle siinä jaksossa kakun naamaan. Duudsonitpaita päällä, niin kuin aina. Kun Laasala kuulee tarinan, hän kertoo oman versionsa, jossa mennään junallakin ja vielä runsaampien välietappien kautta. Mutta ennen kaikkea hän vähättelee sitä. Ei Bam meitä täältä olisi tullut hakemaan, hän kuittaa. Olennaista on myös se, että Duudsonitpaidat ovat aina visusti päällä. Viva La Bamin kautta miljoonat katsojat saivat ensikosketuksensa Duudsoneihin. Yksikään mahdollisuus näkyä ei saa mennä hukkaan. V uonna 2002 Jackassit tekivät Yhdysvalloissa ensimmäisen elokuvansa. Siitä tuli tuotantokustannuksiinsa suhteutettuna aivan huikea menestys. Silloin meilläkin oli jo tavoitteena tehdä kansainvälinen leffa, Laasala myöntää. Duudsonien tie maailmalle keskittyi kuitenkin televisioon. Rabbit Films alkoi hioa jo valmiista, MoonTV:llä ja Nelosella esitetyistä materiaaleista englanninkielisiä kokonaisuuksia, ihan uudenlaisiksi leikattuja jaksoja. Kahta vuotta myöhemmin Jarno Laasala ja Jukka Hildén alkoivat käydä kahdestaan Cannesin televisiomessuilla mukanaan Duudsonit-näyte. Nämäkin reissut tehtiin omalla kustannuksella. Televisiosarjoista ja live-esiintymisistä kertyneet tulot sijoitettiin aina seuraaviin omiin hankkeisiin, eikä ulkopuolisia sijoittajia tarvittu. Maailmallemenorahat on itse tienattu. En usko, että kukaan olisi lähtenyt tähän sijoittamaan, Laasala toteaa. Lopulta sopimus syntyi brittiläisen Targetin kanssa. Yhtiö myy maailmalle muun muassa Popstarsia ja Pelinaisia. Seuraavilla Cannesin televisiomessuilla The Dudesons oli Targetin päätuote. Pian se myytiin Yhdysvaltoihin Spike TV:lle, nuorille miehille Duudsonien hulluus on tarkkaan käsikirjoitettua. suunnatulle kaapelikanavalle, joka näkyy yli 90 miljoonassa kotitaloudessa. Koskaan aikaisemmin suomalaista televisiosarjaa ei ollut myyty Yhdysvaltoihin, eikä monta kertaa ulkomaisille kaupallisille kanaville muuallekaan. Nyt Duudsonit on nähty jo 22 maassa. Bam Margeran kautta Duudsonit tutustuivat koko Jackass-porukkaan. Näkyvämpi yhteistyö heidän kans- 32 Suomen Kuvalehti 34/2007

8 Suomalaisuus tekee meistä maailmalla uniikin, Duudsonit sanovat. saan olisi valtava juttu, mutta se ei ole helppoa Yhdysvalloissa. Hollywoodissa Jackassin tuottajat suojelevat tuotettaan ja vieroksuvat meitä. Vaikka me ollaan kavereita Jackassien kanssa, tuottajat näkevät meidät kilpailijoina, eivätkä päästä sille reviirille. Vaikka olisihan se mahtavaa, jos pääsisi Jackassin kolmanteen elokuvaan, Laasala myöntää. Toiseen samantyyppiseen sekoilijaryhmään, brittiläiseen Dirty Sancheziin Laasala suhtautuu varauksellisemmin. Nehän ovat yleensä humalassa, hän kuiskaa, vaikkei asia Sanchezeja katsoneelle mikään yllätys ole. Oli esitysaika mikä tahansa, huomattava osa suomalaiskatsojista on varhaisteini-ikäisiä. Siksi Duudsonien ohjelmassa ei viinalla läträtä. Absolutismista ei ole kyse, vaan julkisesta imagosta: Rabbit Filmsin toimiston nurkassa näkyy kyllä mäyräkoira-tyyppinen pakkaus virolaista vodkaa, ja eri kaupunkien yöelämässä kaverukset on usein nähty kosteissa merkeissä. Yhdysvaltojen markkinoille pääseminen ja paikallisessa kilpailussa pärjääminen vaativat paljon ulkopuolista apua. Sitä antoivat muiden muassa Renny Harlin ja musiikkivideo-ohjaaja Antti Jokinen. Pari vuotta hakattiin päätä seinään siitä, miten bisnes jenkeissä toimii. Kaikenlaista huijariagenttia tuli vastaan, Laasala toteaa. Nyt meidän agenttina on Chris Newman ja lakimiehenä Steven Katelman, molemmat todella monessa liemessä keitettyjä. Niitä asioita ei tarvitse paljon murehtia. Newman on televisiopuolen varapresidentti William Morrisilla, maailman suurimmassa viihdealan agentuurissa. Ei siis mikään pikkutekijä. Suomessa Duudsonien huikean suosion huomaa vaikkapa siitä, että helmikuussa fanit soittivat Duudsonit-elokuvan ylivoimaisesti edellisvuoden ykköseksi Jussi-gaalan yleisön suosikki -äänestyksessä. Pohjanmaalla Duudsonit eivät voi liikkua rauhassa. Porukan keulakuvat, klovnihahmo Jarppi ja komea poika Jukka joutuvat jatkuvasti jakamaan nimikirjoituksia. Nuorille ja innokkaille faneille ei sanota ei eikä vähän vanhemmillekaan. Ilman faneja Duudsonit eivät olisi päässeet näin pitkälle. Markku Mastomäki on huomannut Rabbit Filmsin merkityksen myös Suomen televisioalalla. Nykyisessä työssä tulee vastaan nuoria lahjakkuuksia, jotka ovat ehtineet olla jo Duudsoneilla töissä. Jarno löytää sinne huiput. Mutta erinomaisuudella on hintansa. Harvat kestävät Rabbit Filmsissä pitkään. Siellä väännetään hullun lailla työtä. Kaikkea hinkataan valmiiksi todella pitkään, elokuvaakin ne hioivat vielä vuoden siitä, kun ensimmäinen versio esitettiin koeyleisölle. Aikoinaan Jarno itse väänsi ensimmäisiä Duudsonien jaksoja kuin Iisakin kirkkoa, yötä päivää, eikä palkkio ollut missään suhteessa työmäärään, Mastomäki muistaa. Eivätkä kuvaukset ole koskaan olleet niin spontaania luovuutta, kuin miltä voi näyttää. Pelkällä sekoilulla ja mustelmilla ei mennä maailmalle. Monet luulevat, että Duudsonit ovat täyttä häröilyä. Mutta stuntit on suunniteltu todella pitkälle, samoin varotoimenpiteet. Kaikki on käsikirjoitettu tarkkaan, mutta saatu näyttämään spontaanilta, Petter Byholm paljastaa. Siinä se juttu. Ne ovat myyneet hulluutena sen, mikä on täysin suunnitelmallista. T änä vuonna Duudsonit ovat suurten haasteiden edessä. Kova pohjatyö, maailman kiertäminen ja sarjan myyminen on tehty. Toinen kansainväliseen levitykseen suunnattu tuotantokausi on tekeillä, ja Duudsonien pitää keksiä itsensä uudelleen. Kanavat huutavat lisää matskua. Sarja alkoi Australiassa puolitoista vuotta sitten, ja se on uusittu siellä seitsemän kertaa. Jukka ja Jarppi kävivät siellä ja kertovat, että ihmiset tulivat vetämään hihasta enemmän kuin Suomessa, Laasala kertoo. Jatkossa vaarallisen näköisiä temppuja ei tehdä niin paljon kuin aikaisemmin. Komedian muotoon tämä enemmän menee. Ei meitä katsota sen takia, että luut katkeavat. Se voi puhuttaa, mutta ei se ole hauskinta. Leffasta eniten kehuja sai kohtaus, jossa Jarpilta unohtuu käsijarru autosta, ja se oli vahinko, ei sellaista voi käsikirjoittaa. Rahaa ja resursseja on nyt joka tapauksessa enemmän. Onneksi Duudsoneilla on myös virallinen lupa aika monenlaiseen toimintaan. Salpausselän kisoissa me esiinnyttiin miesten hiihtofinaalin jälkeen stadionilla. Jukka ja Jarppi olivat alasti ja mä ammuin lumilingolla niiden päälle. Siitä tuli syyte ja haaste. Me kiistettiin kaikki sanoen, että suomalaisella miehellä on oikeus olla alasti kun haluaa. Siitä tuli syyttäjän päätös, että kun Duudsonit esiintyy, yleisö voi odottaa että mitä vain tapahtuu, Laasala virnuilee. V iikon reissulta Ranskan Rivieralta palannut Laasala vastaa puhelimeen väsyneenä. Ensin juostiin neuvottelusta toiseen televisioalan messuilla Cannesissa. Viikonloppu kului kaverien luona St. Tropezissa, Euroopan kuuluisassa jetset-lomakohteessa. Harvalla on siellä kavereita. Yksi vaatesuunnittelijakaveri, ehkä suunnittelee jotain meillekin, Laasala sanoo. Laasala itse neuvottelee Lauttasaaren toimistollaan uuden tuotantokauden yksityiskohdista Targetin väen kanssa. Nyt tarjousten on oltava todella hyviä. Me halutaan viedä Duudsonit seuraavalle tasolle. Se vaatii isot panostukset kumppaneilta ja kunnon sopimukset. Ei me enää lähdetä vain huvikseen tekemään. Ja nyt Laasala kuulostaa rautaisen itsevarmalta bisnesmieheltä, joka kanssa ei tingitä. Hän tietää tuotteensa arvon paremmin kuin hyvin. SK netti suomenkuvalehti.fi Duudsonit verkossa. 34/2007 Suomen Kuvalehti 33