KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Transkriptio

1 03450 OLKKALA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1088 RYHMÄ 162 VUOSI 1982 KOETUTTAJA JA VALMISTAJA: ENTRANT AND MANUFACTURER: TULIKKO N40 PT - KATTILA TULIKKO N40 PT - FURNACE Nelos-Metalli Oy KÄRSÄMÄKI HINTA : 7600 mk, polttoainesäiliö Fe 37 B RETAIL PRICE: mk, polttoainesäiliö AISI 316 ISSN

2 KOETUS Koetuksessa kattilalle tehtiin varaavan lämmityksen kokeet standardin SFS 4,800 Kiinteän polttoaineen pienkattilat. Testaus mukaan. Kattilan käyttöoniinaisuudet arvosteltiin, mutta kestävyyttä ja pitempiaikaisia käyttöominaisuuksia ei arvosteltu: RAKENNE JA TOIMINTA Tulikko N40 PT Alapaloinen luonnonvedolla toimiva varaavaan lämmitykseen tarkoitettu vesilämmityskattila, kuva 1. Tehonsäätö tapahtuu automaattisesti kattilassa -olevalla vedonsäätötermostaatilla ":::.,"; Y."," F 1 AVPAVATAMILVI AZ> Kuva 1. Tulikko,N40 PT-kattila Figtire 1. Tulikko N40 PT-furnace 2/1088

3 Polttoaineet, - valmistajan. suositus- Halot:: pituus 50 cm, läpimitta korkeintaan 10 cm, kösteys %. Hake: palakoko mm, paksuus mm, kosteus %. Palaturve: kosteus To. Kattila voidaan muuttaa myös öljylämmitteiseksi. Kattilan perusta Kattila voidaan asentaa suoraan lattiapinnalle. Kattilan muuraukset Muuraukset ovat kattilassa valmiina. Savupiippu Valmistaja suosittelee savupiipun minimipituudeksi 6 m ja savuhormin poikkipinnan alaksi 300 cm'. Korotettaessa varastopesää on savupiippua jatkettava 1,5 kertaa jatko-osan pituus. Savupiipun pitää olla lämpöeristetty. Anna Valurautaelementeistä koottava rakoarina, joka soveltuu.halkojen ja hakkeen polttoon. Haketta poltettaessa halkoarinan päälle asennetaan haponkestävästä teräksestä valmistetut tuliharjat. Turvetta poltettaessa käytetään haponkestävää- rakoarinaa. Polttoainesäiliö Täyttöaukon mitat" 240 mm x 370 mm. Ilman jatko-osia kattilaan mahtuu polttoainetta 110 I. Raaka-aiheet Valmistajan ilmoituksen mukaan Sisävaippa: Fe 37 B, s = 6 mm Ulkovaippa: Fe 37B, s = 5 mm '3/1088 Kattilan luukut Vedonsäätöluukulla varustettu yhdistetty tulenhoito- ja tuhkanpoistoluukku, täyttöluukku, nuohousluukku ja konvekio-osan tuhkanpoistoluukku.

4 Kattilan yhteet 1 1/4" Menovesiyhde ja paluuvesiyhde 3/4" Vedonsäätötermostaatin yhde, painelämpömittarin yhde, tyhjennysyhde ja kattilatermostaatin yhde Vakiovarusteet Vedonsäätöpelti savusolassa Halkdarina Nuohousvälineet: nuohousharja ja tuhkakola Asennus- ja käyttöohjekirja Lisävarusteet Hake- ja turvearinat Kokeissa käytetyt toimilaitteet Vedonsäädin: Espe Lämpö-ja painemittari: Serpens Sytyttäminen Arinalle pannaan kerros pieniksi pilkottuja kuivia puita, ja näiden päälle varsinainen polttoaine ja ne sytytetään annan alta tuhkaluukun kautta esim. paperilla tai tuohella. Tuhkaluukku jätetään auki kunnes polttoaine on kunnolla syttynyt. Tämän jälkeen tuhkaluukku suljetaan ja vedonsäädin huolehtii palamisilman säädöstä. Säädöt Kattilan ollessa kylmänä käännetään vedonsäätimen vipu yläasentoon, jolloin vedonsäätöluukku jää n. 4 cm alareunastaan auki. Kattilan sivulla olevat 2 toisioilmaventtiiliä avataan n. 8 mm. Vedonsäätimen tulee sulkea ensiöilmaläppä kokonaan, kun kattilaveden lämpötila on C. Toisioilman määrä tarkastetaan tarkkailemalla palamista lieskapesässä. Jos liekki on tumman punainen ja siinä näkyy mustia nokihaituvia, avataan molempia toisilmaventtileitä, jos liekki on häikäisevän kirkas ja lepattava, suljetaan molempia toisilmaventtiileitä. Oikein säädetty liekki on vaalean punainen, rauhallinen ja täyttää koko lieskapesän. 4/1088

5 Polttoaineen lisäys Polttoainetta lisätään silloin, kun sitä on vielä jäljellä n. 1/3 varastopesän tilavuudesta. Täyttöluukku avataan raolleen ja odotetaan, kunnes savu on häipynyt varastopesästä. Tämän jälkeen luukku voidaan avata: kokonaan. Jos täyttöluukkua avattaessa tulee savua kattilahuoneeseen, suljetaan ensiöilmaläppå ennen täyttöluukun avaamista. Tuhkanpoisto Tuhka poistetaan kolalla tuhka'-astiaan ennen kuin tuhkapinta koskettaa arinaa. Konvektioosan tuhka poistetaan aina nuohouksen jälkeen. Nuohous Ennen nuohousta poltetaan polttoaine loppuun. Kattila nuohotaan mukana tulleilla nuohousvälineillä. MITTOJA Korkeus 1200 mm Leveys 700 mm Syvyys 950 mm Paino 480 kg Polttoaineen täyttöaukko 240 x 370 mm Savukanavan Iiitoskappaleen ulkomitta 205 x 155 mm Savukanavan korkeus alustasta 950 mm Tulipinta 2,7 m2 Vesitilavuuä 75 dm' Suurin sallittu käyttöpaine 1,5 bar Suurin sallittu käyttölämpötila 120 Ö 5/1088

6 SUORITETUT KOKEET VARAAVAN LÄMMITYKSEN KOKEET Polttoaineena käytettiin koivuhalkoja, koivuhaketta ja palaturvetta. Varaavassa lämmityksessä varastoidaan kertalämmityksellä lämpö vesivaraajaan. Varaajakoosta ja lämmöntarpeesta riippuen varaus riittää lämmitykseen puolesta vuorokaudesta muutamaan vuorokauteen. Kokeen alussa kattilaveden lämpötila on 30 C ja kattila kytketään siten, että kattilaan palaava vesi on aina +70 C. Kokeen kestoaika valitaan siten, että varsinainen lärnmitystyö kestää korkeintaan viisi tuntia. Varaajahyötysuhde on laskettu koko kokeessa kuluneesta polttoaineesta ja varaajaan saadusta lämpömäärästä. Siten siinä on mukana myös kattilan lämpiämiseen kulunut polttoainemäärä. Varaajahäviötä ei ole huomioitu. Koetulokset ovat taulukossa 1. 6/1088

7 Taulukko 1. Varaavan lämmityksen koe Table 1. Test with heat accumulator Polttoaine Fuel Koivuhalko Birch firewood Koivuhake Birch chip Palaturve Sod peat Kosteus 18,0 30,0 21,9 Moisture content Palakoko MM 500 ' ' 0 60x100 Fuel size Kappale-/(tilavuue)paino kg/kpl,1 240' 250 Specific weight kg/m' LäMpöarVo..... MJ/kg 15;3 12,7 15,7 Caloric value Koetulokset Test results Käytetty polttpainemäärä 65,2 70,6 58,1 Total fuel ConurnPtion Kokeen kestoaika 6,1. 5,8 6,5 Test. duration Savukaasujen lämpötila savusolassa Temperature in smoke flue Savupiipun veto Pa Pressure in smoke flue Kattilan teho kw 37,5 37,7 33,7 Power Kattilasta varaajaveteen saatu energiamäärä kwh 196,5 170,9 192,0 Produced energy during test Varaavan lämmityksen hyötysuhde 71 69' 76 Total efficiency Kokeissa käytetyt säädöt Vedonsäätölliuk'un'etilkeutuniislän-;pötila C. Alaluukku Yläluukku Halko Hake Palaturve 6 mm 5 mm /1088

8 ARVOSTELU KÄYTTÖOMINAISUUDET Kattilan lämmitys- ja hoitotyö on melko Vähäistä. Hallg:ijå, ja palaturvetta poltettaessa kattila ei vaatinut muuta hoitotyötä kuin polttoaineen lisäykset. Hakkeella esiintyy polttoaineen holvaantumista. Syttyminen ja kattilaveden lämpeneminen käyttölännpötilaan tapahtuu nopeasti. Pieni täyttöaukko vähentää savun virtausta kattilahuoneeseen, lmutta hakkeella ja paraturpeella polttoaineen lisääminen olisi - helpompaa, jos täyttöaukko olisi suurempi. Toisioilmaluukut pitäisi sijoittaa kattilan molemmille puolille ja niissä pitäisi olla astelköt säätöjen helpottamiseksi. Täyttö- ja tuhkanpoistoludkun kädensijat 'kuumenevat liikaa. Kattilan asennus-, käyttö- ja hoito ohjekirja on ådutteellinen. TIIVISTELMÄ Tulikko N40 PT -kattilalla tehtiin våraavan kämmityksen kokeet koivuhalolla, koivuhakkeella ja palaturpeella. Flyötysuhteet olivat koivuhalolla 71 % koivuhakkeellå 69 % ja palaturpeella 76 To -. Tulikko N40 PT -kattila on varaajakäytössä,käyttöominaisuuksiltaan halkoja ja palaturvetta poltettaessa hyvä)) ja hakkeella.kohtalaisen,hyvä 1: 8/!0å8

9 SAMMANFATTNING Med Tulikko N40 PT -pannan utfördes accumulerande värmeprovning nned björkved, björkflis och stycketorv. Verkningsgraden vid förbränning av björkved var 71 %, björkflis 69 % och stycketorv 76%: Tulikko N40 PT -pannan är vid accumulerande Värming till sina bruksegenskaper god ') med björkved och stycketorv och nned björkflis tämligen god '). CONCLUSIONS Tulikko N40 PT -furnace was tested with heat accumulator. Total efficiency was with birch firewood 71 %, with birch chips 69 % and with sod beat 76 %. The functional performance of Tulikko N40 PT -furnace in heating with accumulator is good ') with birch firewood and sod beat and with birch chips fairly good '). Vihti VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetuttajan ilmoituksen mukaan: jälkeen toimitettaviin kattiloihin on tehty seuraavat muutokset: Toisioilmaventtiilit ja konvektio-osan tuhkanpoistoluukut sijaitsevat kattilan molemmilla puolilla Täyttö- ja tuhkanpoistoluukun kädensijoissa on pallonupit 9/108.8 Kattilan käyttöohjekirja on uusittu.

10 co 0) 0) CO 0 :00) E 0 Cl) Cl) - o.co E co cc > Varaava koe Palaturve Varaava koe Koivuhake a). t - QI I.q. 0.), :. g CO CrC' (.0 =1.=> -, - uc, i. CD Cg CD 03,L12 OD C.1 m 1- N 2 2 x u, oo r-. co i 0, m,- zi - - o co 0 0).1-,C7 I 03 CI,CO QD u3,--. <- U30) ?, CD fcc\1.'1. I ui',:t ci.1:' M.- gi) 0, t - c o ' 1- (0s- I-- co (0 0) cm I CO 0- mt'..." ui "- c, c`i., cm U) LI)..- co C \I c '- 0?,-,- CO Cs.1 [.....1:! 1 e- e- Varaava koe Koivuha lko co. (0 0),-,-. m cl. co m m. co CO (X) (0,- CO U). C e-: co7.,1 cr) co o cr) N' 6 c \ I 0: N",-,- 03 c0 CO 0- a) Csi Cs1 I CO 14) 0) 05 =',,_ 03 ci 0)0) 3-" ifi C).1 CO ',- C I i I 1 Huomautuksia: Testipolttoaine Koemuoto Testipolttoaineen kosteus kokonaispainosta % Polttoaineen teho ll. lämpöarvo testauskosteudessa MJ/ kg Testipolttoaineen pituus mm Polttoaineen kappalepaino kg Kokeen kestoaika kokonaisuudessaan h Polttoaineen palamisaika h Kulutettu polttoainemäärä kg Lähtevän kattilaveden lämpötila keskimäärin C Palaavan kattilaveden lämpötila keskimäärin C Kattilaveden korkein lämpötila kokeen aikana C Savukaasun lämpötila heti kattilan jälkeen keskim. C Kattilahuoneen lämpötila C Paine savusolassa heti kattilan jälkeen keskimäärin Pa Kattilasta saatu teho keskimäärin kw Kattilahyötysu hde % Kattilasta varaajaveteen saatu energiamäärä kwh joka vastaa +40 C lämpötilanousua vesimäärässä I Sytytyskäynti sytytykseen käytetty aika min polttoaineen täytösmäärä kg Polttoaineen lisäys lisäyskertojen lukumäärä kpl lisäykseen käytetty aika keskimäärin min polttoaineen lisäysmäärä keskimäärin kg Hoitokäynnit lukumäärä kpl aika keskimäärin min Testaus on 10/1088

11 81-yksiköiden ja vanhojen yksiköiden muuntotaulukko Sl-yksikkö Sl-yksikkö 1N =0,10 kp 1 kp = 9,81 N I kw =1,36 hv 1 hv =0,74 kw 1 W - = 0,86 kcal/h 1 kcal/h = 1,16 W 1 Nm = 0,10 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ = 0,28 kwh 1 kwh = 3,60 MJ 1 kj = 0,24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm 2 1 kp/cm2 = 0,10 MPa 1 Pa = 0,10 mm 11,0 1 mm H20 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mm Hg 1 mm Hg = 0,13 k/pa 1 g/kwh = 0,74 g/hvh 1 g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä maga = M = kilo =k =1000 milli = m = mikrp = = 0, ') Käyttöominaisuudet ja kestävyys arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: erittäin hyvä hyvä kohtalaisen hyvä tyydyttävä runsaasti huomauttamista huono ') Bruksegenskaperna och hållbarheten bedöms enligt följande skala: mycket god god tämligen god nöjaktig mycket att anmärka dålig ') The functional performance and durability ratings are: very good good fairly good satisfactory many remarks poor Kattilan käyttöominaisuuksien arvosanaan Vaikuttavat hyötysuhde, palaminen ja hoito- ja lämmitystyön määrä. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen välttämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei olö lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. 11/1088

12 Vihdin. Kirjapaino Oy, Vltiti 1932