loma-asuntorakennuksia sekä niihin liittyviä talousrakennuksia.rakentamisen tulee sopeutua ympäristöön, maastonmuotoihin ja rantamaisemaan.

Transkriptio

1 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO ERILLISPIENTALOJEN ASUINALUE Alue on tarkoitettu erillispientalojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden huoneiston enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen lisäksi yhden erillisen saunan huoneistoa kohti ja pienimuotoisia talous- ja tuotantorakennuksia. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alue on varattu maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maa- ja metsätaloutta sekä maaseutuyrittämistä palvelevia rakennuksia ympäristöön sopivasti. Talouskeskuksen yhteyteen saa rakentaa enintään kaksi kaksiasuntoista asuinrakennusta. RA LOMA-ASUNTOJEN ALUE Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa enintään yksiasuntoisia RA-1 MELUALUEELLA (>55 dba) OLEVA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle ei saa rakentaa uusia loma-asuntoja. Olevien rakennusten korjaaminen ja vähäinen laajentaminen on sallittu. Lentomelualueella tulee noudattaa lentomelualueelle LDEN dba ja LDEN yli 60 dba määriteltyjä ehtoja. saari RA-2 MELUALUEELLE (50-55 dba) SIJOITTUVA LOMA-ASUNTOALUE Loma-asuntoalue, jolla lentoliikennemelu voi heikentää ajoittain elinympäristön viihtyisyyttä. Rakennusten korjaamisessa ja uudisrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen lentomelua vastaan. Alueelle saa sijoittaa enintään yksiasuntoisia RA-3 YMPÄRISTÖLLISESTI ARALLE ALUEELLE SIJOITTUVA LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa enintään yksiasuntoisia RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Alue varataan toimintaan liittyvälle palvelu- ja majoituskeskukselle, loma-asunnoille ja muille vastaaville alueen toimintaa ja matkailua palveleville rakennuksille. aarala P PALVELUJEN ALUE PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Alue varataan teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Alueelle saa sijoittaa lisäksi pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja, kuten toimisto- ja terminaalitiloja. VV UIMARANTA-ALUE LR RAUTATIELIIKENTEEN ALUE LS/LV SATAMA- / VENEVALKAMA-ALUE EV SUOJAVIHERALUE Alueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta. W VESIALUE M METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. M-alueen rantavyöhykkeellä ja -alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). Rantojen ulkopuolella sallitaan haja-asutusluonteinen rakentaminen ottaen huomioon muut määräykset.

2 METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. M-alueen rantavyöhykkeellä ja -alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). Rantojen ulkopuolella sallitaan haja-asutusluonteinen rakentaminen ottaen huomioon muut määräykset. ropuro MT MAATALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Merkinnällä osoitetaan maatalouteen hyvin soveltuvia, maaperältään, ilmastoltaan ja maatilojen tilarakenteen kannalta parhaita alueita, yleisimmin peltoalueita sekä joissain tapauksissa niihin liittyviä metsäalueita (reunavyöhykkeet ja saarekkeet). Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden rakennuksia. MT-alueen rantavyöhykkeellä ja -alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). MU MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA TAI MAISEMALLISIA ARVOJA Alueelle voidaan rakentaa retkeily- ja ulkoilureittejä ja niitä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on voimassa MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeä. Alueella on voimassa MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. läsuo MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Muutoin alueella on voimassa MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. Maankäytössä on otettava huomioon luonnon ja ympäristön arvot. SL PERUSTETTAVA LUONNONSUOJELUALUE MRL 41.2 mukaisesti alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojelullisia arvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaisesti suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Tämän jälkeen alueella on MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus ja MRL 128 mukainen toimenpiderajoitus kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. luo PAIKALLISESTI HUOMIONARVOINEN LUONTOALUE (Kohdenumero viittaa kaavaselostukseen) Alueella on esim. paikallisia linnustoarvoja tai muita tavanomaisia luontoarvoja. Erityisiä suojeluarvoja näillä alueilla ei ole. Alueen maankäytössä suositellaan todettujen arvojen huomioonottamista. luo-1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella on metsälain 1093/ mukaisia tärkeitä elinympäristöjä ja / tai vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia suojeltuja vesiluontotyyppejä. Alueella on voimassa MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Kohteen ominaispiirteitä ei saa toimenpiteillä heikentää. km KULTTUURIMAISEMA-ALUE Alueen maankäytössä ja rakentamisessa on huomioitava kulttuuriympäristön vaaliminen, kulttuuriarvojen turvaaminen ja ominaispiirteiden säilyttäminen. 6 SR-1 RAKENNUSSUOJELUKOHDE, jolla on seudullista tai maakunnallista merkitystä. Kohdemerkinnän yhteydessä oleva indeksimerkintä viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon ja erilliseen rakennusinventointiin. Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että alueella olevia rakennuksia tai rakennelmia ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistorialli- sesti arvokas luonne turmeltuu. Kohteisiin merkittävästi vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 9 SR-2 RAKENNUSSUOJELUKOHDE, jolla on paikallista merkitystä. Kohdemerkinnän yhteydessä oleva indeksimerkintä viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon ja erilliseen rakennusinventointiin. Suositus: Rakennuksia ei tule ilman pakottavaa syytä purkaa, eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas luonne turmeltuu. KYLÄALUE Rajatulle alueelle on osoitettu Kuuslahden keskeisimmän kyläalueen nykyinen maankäyttö ja kylärakennetta täydentävät uudet rakennuspaikat, jotka on likimääräisesti merkitty yleiskaavakartalle. Rakennusluvat osoitetuille rakennuspaikoille voidaan MRL:n 44.2 (rantojen ulkopuolella)

3 Suositus: Rakennuksia ei tule ilman pakottavaa syytä purkaa, eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas luonne turmeltuu. AT KYLÄALUE Rajatulle alueelle on osoitettu Kuuslahden keskeisimmän kyläalueen nykyinen maankäyttö ja kylärakennetta täydentävät uudet rakennuspaikat, jotka on likimääräisesti merkitty yleiskaavakartalle. Rakennusluvat osoitetuille rakennuspaikoille voidaan MRL:n 44.2 (rantojen ulkopuolella) perusteella (voimassa 10 vuotta) sekä 72.1 ja 72.2 (rannoilla) perusteilla myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta. rak ALUE, JOLLE ON LAADITTU RANTA-ASEMAKAAVA Maankäytössä ja rakentamisessa noudatetaan ranta-asemakaavan aluevarauksia ja kaavamääräyksiä. Yleiskaava on tältä osin informatiivinen, likimääräinen ja ohjeellinen. me MELUALUE (tie- ja raideliikenne) Alueiden yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon melualueen vaikutukset, mm. valtioneuvoston antamat ulko- ja sisämelua koskevat ohjearvot. lme 55 LENTOMELUALUE (LDEN >55 dba) Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Aluetta voidaan kehittää esimerkiksi teollisuus- ja liikerakentamiseen. Asuinrakennuksen korjaamisessa ja laajentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen sisätilojen melutasojen ohjearvon saavuttamiseksi. lme 50 LENTOMELUALUE (LDEN dba) Likimääräinen lentomelualue, jolla lentoliikenne voi heikentää ajoittain elinympäristön viihtyisyyttä. tme 45 TUOTANTOLAITOSTEN AIHEUTTAMA MELUALUE (PÄIVÄMELU >45 db) Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Aluetta voidaan kehittää esimerkiksi teollisuus- ja liikerakentamiseen. Asuinrakennuksen korjaamisessa ja laajentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen sisätilojen melutasojen ohjearvon saavuttamiseksi. SV-1 TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-ALUE (SEVESO II) SV-1 Rajauksella on osoitettu kemianteollisuuden tuotantolaitosten suojavyöhyke. Suunniteltaessa alueen maankäyttöä ja harkittaessa uusia rakennuslupia on palo- ja pelastusviranomaiselle ja toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varattava mahdollisuus lausunnon antamiselle. Lausunnot tulee tarvittaessa pyytää myös harkittaessa lupaa olevan rakennuksen laajennukselle tai käyttötarkoituksen muutokselle, jos nämä muutokset lisäävät suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrää merkittävästi. Alueelle ei tule sijoittaa tällaisia toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. Alueelle voidaan sijoittaa muuta teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa. Kaikki uudet rakentamishankkeet ko. suoja-alueella edellyttävät ns. suunnittelutarveratkaisua ennen mahdollista rakennuslupamenettelyä. niemi SV-2 KAIVOSALUEEN SUOJAVYÖHYKE SV-2 Rajauksella on osoitettu kaivosalueiden ja jätteenkäsittelyalueiden suojavyöhykkeet. Suunniteltaessa alueen käyttöä on huomioitava kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölliset haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara. Suunniteltaessa alueen käyttöä ja harkittaessa uusia rakennuslupia on palo- ja pelastusviranomaiselle ja toiminnanharjoittajalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiselle. Kaikki uudet rakentamishankkeet ko. suoja-alueella edellyttävät ns. suunnittelutarveratkaisua ennen mahdollista rakennuslupamenettelyä. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA (20 m kaava-alueen ulkopuolella) ALUEEN RAJA kt/yt KANTATIE / YHDYSTIE TONTTIKATU / PÄÄSYTIE KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄ

4 TONTTIKATU / PÄÄSYTIE KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄ KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSTARVE Yhteystarvemerkintä on periaatteellinen. Tarvittaessa väylän sijainti ja toteuttaminen tulee suunnitella yleiskaavaa tarkemmin erillissuunnitelmin. SIJAINNILTAAN LIKIMÄÄRÄINEN JA OHJEELLINEN ULKOILUREITTI LAIVAVÄYLÄ RAKENNETUT TAI RAKENNUSLUVAN SAANEET RAKENNUSPAIKAT (asuin- ja vapaa-ajan rakennukset) UUDET RAKENNUSPAIKAT (kylä- ja ranta-alueen rakennuspaikat) 2 LUKU MERKINNÄN ALAPUOLELLA OSOITTAA ALUEEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN 500 LUKU MERKINNÄN ALAPUOLELLA OSOITTAA ALUEEN RAKENNUSOIKEUDEN (k-m2) Tilat 3:7 ja 9:3 max 20 rp TILAT, JOILLE TÄLLÄ YLEISKAAVALLA EI OSOITETA UUSIA RAKENNUSPAIKKOJA ALUEEN NYKYISESTÄ MAANKÄYTÖSTÄ JOHTUEN. Mahdollinen myöhempi rakentaminen ratkaistaan maanomistajan ranta-asemakaavalla. Ranta-asemakaavalla osoitettavien uusien rakennuspaikkojen enimmäismäärä ko. tiloille yhteensä on osoitettu lukuna tilanumerojen yhteydessä (Sisältää rakennusoikeussiirrot Rahvo -saaresta Otus -saareen). YLEISKAAVAN YLEISET MÄÄRÄYKSET Rakentaminen Kylä- ja ranta-alueiden ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen tapaus- kohtaisesti harkiten ympäristöolot huomioon ottaen, ellei aluekohtaisissa kaavamääräyksissä ole muuta mainittu. Tapauskohtaisen rakennuslupaharkinnan mitoituksellisena ohjeena on tällöin enintään 2-3 rakennuspaikkaa 10 ha kohti emätilakohtaisesti (poikkileikkausajankohta ) tarkasteltuna. Asuinrakennuspaikan tai lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Kyläalueen sekä ranta-alueen ja -vyöhykkeen rakennusoikeus on tilakohtaisesti osoitettu AO-, AM-, RA- ja RM- alueille. Yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 44.2 (kyläalue) sekä 72.1 ja 72.2 (rannat) mukaisesti oikeusvaikutteisesti siten, että rakennusluvat näille rakennuspaikoille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta ranta-asemakaava-alueita lukuunottamatta. Muilta osin kylä- ja ranta-alueilla rakennuspaikkojen muodostaminen ei ole sallittua. Rantavyöhykkeellä rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² + 4% rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m². Pysyvän asumisen rakennuspaikalla yhteensä kuitenkin enintään 500 ka-m². Em. rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30% erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Saareen, jonka pinta-ala on yli 10 ha ja johon on ajoneuvotie, sovelletaan em. mainittuja sääntöjä. Muutoin saarissa raken- nuspaikan kerrosala saa olla enintään 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m². Ympäristöllisesti aroilla alueilla sijaitsevilla loma-asunnon rakennuspaikoilla (RA-3) rakennusoikeus on enintään 100 k-m2. Muodostettavan rantaan rajautuvan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 25 metriä, mikäli em. vaatimuksesta ei muuta johdu. Yli 150 ka-m² rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähin- tään 35 m:n päähän rantaviivasta. Yhden yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa em. metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, kuitenkin vähintään 15 metrin päähän rannasta. Rantarakennuspaikalle saa, mikäli se maisemaan sopeutuu, rakentaa yhden puupintaisen lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan harjakatto tulee olla poikittain rantaviivaan nähden. Sen rakennusala saa olla enintään 30 m², leveys enintään 4 metriä ja harja- Yhden, olevaan asumiseen liittyvän, rakennusalaltaan alle 10 m² grillikatoksen tai muun katoksen voi rakentaa 10 metrin päähän rantaviivasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei edellytä lupaa eikä ilmoitusta olevalla rakennuspaikalla.

5 Yhden, olevaan asumiseen liittyvän, rakennusalaltaan alle 10 m² grillikatoksen tai muun katoksen voi rakentaa 10 metrin päähän rantaviivasta. Tällaisen katoksen rakentaminen ei edellytä lupaa eikä ilmoitusta olevalla rakennuspaikalla. Rantarakennuspaikalle saa, mikäli se maisemaan sopeutuu, rakentaa yhden puupintaisen lämpöeristämättömän venevajan rantaviivasta maalle päin. Venevajan harjakatto tulee olla poikittain rantaviivaan nähden. Sen rakennusala saa olla enintään 30 m², leveys enintään 4 metriä ja harja- korkeus enintään 3 metriä. Venevajan rakentaminen edellyttää rakennusluvan tai toimenpideluvan rakennuksen ominaisuuksista riippuen. Rakennusten korkeusasema ranta-alueilla Tulva-alueelle ei saa rakentaa uusia rakennuksia. Alueella olevia asuinrakennuksia saa kunnostaa. Uudisrakennettaessa asuinrakennus on sijoitettava tulvavaara-alueen ulkopuolelle. Uusien rakennusten alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus rannoilla on vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden taso. Juurusveden rannalla alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on N ,60. Alimpaan rakentamiskorkeuteen on lisättävä aaltoiluvara, joka määri- tellään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan. Mikäli järvikohtaista suositusta ei ole, asuinrakennuksen alimman lattiatason ja kastuessaan vaurioituvien rakenteiden tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa ylempänä. Vesiensuojelu Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella sijaitsevilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä yleiseen viemäriin. Muilla ranta-alueilla talousjätevesien puhdistustason on oltava hajajätevesiasetuksen (209/2011) 4 :n pilaantumiselle herkkien alueiden mukainen. Mahdollinen talousjätevesien imeytyskenttä on sijoitettava Juurusveden rannoilla vähintään rakentamiskorkeuden N ,60 tasoon. Rakentamisessa on otettava huomioon jätevesien purkupaikan etäisyys vesistöstä siten, että se ei aiheuteta vesistön pilaantumisen vaaraa. Muuta iemi Tieyhteydet yleiskaavan mukaisille uusille rakennuspaikoille tulee ensisijaisesti järjestää olevia liittymiä hyödyntäen. Ennen rakennusluvan myöntämistä on uusille maanteihin tukeutuville rakennuspaikoille haettava tienpitoviranomaiselta liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutoslupa. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa poiketa yleiskaavan yleispiirteisyyden ja pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa. SIILINJÄRVEN KUNTA 1: JUURUSVESI - KUUSLAHTI YLEISKAAVA Yleiskaavaluonnos pidetty nähtävillä Yleiskaavaehdotus pidetty nähtävillä Yleiskaava hyväksytty kunnanvaltuustossa Timo Nenonen Tuula Kohonen Jorma Harju Kaavoituspäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Kaavoitusinsinööri