GLOBAALIT HAASTEET ENERGIAINFO 2/10. tarjoavat myös onnistumisen iloa sivu 6

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 2/10 GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa sivu 6 ONE METSO ONE ENERKEY sivu 7 ORIONILLA LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN sivu 8 SÄHKÖMARKKINAT 2010 sivu 10 YHTEISPOHJOISMAINEN VÄHITTÄISMARKKINA TOTEUTUU sivu 16

2 EnerKey.com on pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittynein kokonaisratkaisu sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Tervetuloa uudet asiakkaat! Pasi Valoranta puh Viimeisimmät vuodet sähkömarkkinoilla ovat olleet hyvin haasteellisia; maailmantalouden vaihtelujen myötä myös pohjoismaisen sähkömarkkinan hintavaihtelut ovat olleet suuria. Vuosi 2009 elettiin sähkömarkkinoillakin taloudellisen taantuman aikaa, joka heijastui poikkeuksellisen alhaisina sähkön hintoina. Viime talvena taas koettiin pakkastalven ja sähkön siirtokapasiteetin rajallisuuden myötä ennätysmäisen korkeita hintoja. Poikkeukselliset markkinatilanteet ovat olleet koetinkivi myös sähköä myyville yhtiöille. Sopimusten ehdot ja hinnoittelut eivät välttämättä ole mukautuneet markkinoihin ja seurauksena riskit ovat realisoituneet sähkön toimittajille. Uusien sähkösopimusten marginaalit ovat nousseet ja paineita on ollut myös neuvotella vanhoja sopimuksia uudelleen. Muutosten seurauksena sähkösalkunhallinnan palvelusegmentti on järjestäytymässä uudelleen. Useat sähköntoimittajat ovat ilmoittaneet tarkastelevansa salkunhallintamallisten sähkötoimitussopimusten jatkoa sekä niihin liittyvää palvelua. Näiden linjausten myötä merkittävä joukko suomalaisia yrityksiä on etsimässä uutta palvelun toimittajaa ja toimintamallia. Osa yrityksistä on arvioimassa tulevaisuuden kumppaniaan edelleen, mutta niiltä osin, kun päätöksiä on tehty, ilahduttavan moni on valinnut Energiakolmion uudeksi kumppanikseen. Suomen johtavana riippumattomana salkunhoitajana Energiakolmio voi tarjota ja toteuttaa salkunhallinnan siten, että uusi toimintamalli voidaan räätälöidä asiakastarpeen mukaisesti joustavalla tavalla. Energiakolmio ei tarjoa eikä toimita sähköä, mikä takaa asiakkaallemme luotettavan ja kustannustehokkaan sähkönhankintaratkaisun. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, että myös sähköyhtiöt ja -tuottajat ovat uudessa tilanteessa löytäneet Energiakolmion palvelutarjonnan ja asiakaskuntamme on kasvanut ja kasvamassa myös alan ammattilaispiirissä. EnerKey.com on pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittynein kokonaisratkaisu sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Raportointiportaalimme luo omalta osaltaan helppoutta ja selkeyttä sähkönhankinnan toteutukseen ja on toiminut yhtenä keskeisenä valintakriteerinä uutta palvelutoimittajaa valittaessa. Pasi Valoranta Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme luottamuksen osoituksesta Energiakolmion sähkömarkkinaosaamista kohtaan ja toivottaa uudet asiakkaamme tervetulleiksi palveluidemme pariin! Pasi Valoranta Toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2

3 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Talouden nousu epätasaista Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 6 Globaalit haasteet tarjoavat myös onnistumisen iloa Jouni Peltomäki, Metso Oyj. 7 One Metso - One EnerKey Juha Kangasmäki, Metso Oyj. 8 Orionilla lääkkeet energiatehokkuuteen Ari Lapveteläinen ja Juha Paasi, Orion Oy 10 Sähkömarkkinat 2010: Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 12 Jatkuvaa parantamista asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta Pekka Päkkilä ja Timo Lintusaari, Koskisen Oy 14 Sydämellinen Laukaa on energiatehokas kunta Juha Wiik ja Pirkko Puttonen, Laukaan kunta 15 SmartRegions Energiakolmio mukana älykkään mittaustiedon hyödyntämisessä Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 15 Energiakolmion raportointipalveluja Espanjaan Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 16 Yhteispohjoismainen vähittäismarkkina toteutuu Antti Paananen, Energiamarkkinavirasto 17 Pohjoismainen salkunhallinta vahvistuu Tea Finni, Energiakolmio Oy 18 Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuulee Tuulimari Pekkarinen 19 Riippumattomuus ratkaisi yhteistyön sähköyhtiössä Tapio Ollila, Keuruun Sähkö Oy 20 Nimitysuutisia METSOLLA GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa s.6 ORIONILLA LÄÄKKEET energiatehokkuuteen s. 8 KOSKISELLA JATKUVAA PARANTAMISTA asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta s.12 ENERGIAINFO 2/2010 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh berita.korhonen@energiakolmio.fi 3

4 Talouden nousu epätasaista Toni Sjöblom puh Toni Sjöblom Talouden hyytyminen finanssikriisin seurauksena romahdutti polttoaineiden ja sähkön hinnat kaksi vuotta sitten. Monien hyödykkeiden hinnat ovat nousseet jo lähelle lamaa edeltänyttä tasoa, vaikka talouden nousu on vasta ottamassa ensimmäisiä askeleitaan. Sähkön hinnat pohjoismaisella markkinallamme ovat kuitekin säilyneet kohtuullisen edullisina etenkin tulevien vuosien osalta, mikä tarjoaa ostajalle edelleen mielenkiintoisen tilaisuuden lukita ostohintoja taantumakauden luvuille. Sähkön maltilliselle hinnoittelulle on toki perusteensa ja sama hintakehitys on näkyvissä myös hiilen ja päästöoikeuden hintojen kautta muodostuvassa hiililauhdetuotannon rajakustannushinnoissa, jotka toimivat hinnan asettajana sähkölle poikkeuksellisia vesija tehotilanteita lukuun ottamatta. Maailman talous nousee Talouden suuri merkitys sähkön hintaan on ollut viime vuosina kiistaton. Euroopassa talouden kehitys on edelleen hyvin vaatimatonta, vaikka ensimmäisten kasvulukujen saamisesta on aikaa jo vuosi. Useat varteenotettavat taloustieteilijät puhuvat vieläkin tuplataantuman riskistä. IMF:n ennusteen mukaan maailman talous kasvanee kuitenkin tänä ja ensi vuonna yli neljä prosenttia. Toipuminen on erityisen vauhdikasta kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, jossa ongelmana on ylikuumeneminen. Myös USA näyttäisi aloittaneen toipumisen noin kolmen prosentin kasvulla. Euroopassa talouskasvu jäänee kuitenkin yhden prosentin tuntumaan. Lisäksi kansalaisten velkaantuneisuuden paikkaaminen valtionvelalla ei tuo länsimaille kestävää ja hyvää pohjaa tulevaisuuteen. Näyttääkin, että erityisesti Eurooppa on päässyt varsin heikosti osalliseksi muiden antamasta vetoavusta. Aasia määrää hiilen suunnan Sähkön hintaan talous vaikuttaa voimakkaimmin polttoaineiden kautta. Hiilen hinta on säilynyt kohtuullisen edullisena, vaikka markkina onkin uudelleen kiristynyt kehittyvien talouksien kysynnän noustessa. Kiinan hiilen käyttö on kasvanut rajusti ja entinen hiilen viejä on nykyään Euroopan veroinen netto-ostaja. Nykyiset kehitysnäkymät antavat olettaa hiilen hinnan olevan vähitellen kiihtyvässä nousussa. Päästöoikeus poliitikkojen armoilla Kotikutoisen päästöoikeuden hinta on pysynyt Euroopan talouden tavoin maltillisena. Päästöoikeusmarkkina onkin muuttunut taantuman seurauksena selvästi ylijäämäiseksi Kioto-kaudella ( ). Hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan kauden ( ) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Kokonaisuutena näillä kausilla päästökauppasektori on lähes tasapainossa, kun huomioidaan päästövähennysyksiköiden (CER) käytön limiitit, sekä EU:n nykyinen 20 %:n päästövähennystavoite suhteessa vuoden 1990 päästöihin. EU on lupautunut kiristämään päästövähennyksen 30 %:iin, mikäli kattava kansainvälinen sopimus syntyy. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei kuitenkaan ole viimeisen vuoden aikana juuri edetty johtuen pitkälti useiden maiden johtajien keskittymisestä saattamaan talous ensin nousuun. Seuraavat odotukset neuvotteluiden etenemisestä on ladattu marras-joulukuun Meksikon ilmastokokoukseen, jota ennen asetelmia valmistellaan vielä lokakuussa Kiinan Tianjinissa. Yleisesti odotetaan, että sitovaa kansainvälistä sopimusta ei tulla saavuttamaan ainakaan vielä tänä vuonna. Vesitilanne on kohentunut Pohjoismaisesti tärkeä sähkön hintaa määräävä tekijä, vesitilanne, on tasapainottunut noin 15 TWh alle normalin maaliskuun huimasta lähes 40 TWh:n vajeesta. 4

5 Sähkön hinta EUR/MWh ENOYR-11 FTSE FWYR-02 ENOYR FWYR-03 ENOYR FWYR-04 ENOYR-11 Termiinihinta EUR/MWh FWYR-05 ENOYR-12 ENOYR-06 ENOYR-07 ENOYR-08 Kuva 1: Sähkön hintakehitys suhteessa Euroopan osakemarkkinoiden kurssiliikkeisiin. Kuva 2: Sähkön vuosituotteiden hintakehitys vuodesta 2001 alkaen. Sateita maaliskuun jälkeen on saatu noin 7 TWh yli normaalin ja muut normalisoitumista selittävät tekijät ovat olleet taantuman kurittama teollisuuden kulutus sekä ydinvoimaloiden yli talven kestäneiden huoltojen jälkeinen kohtuullinen käyttöaste. Lisäksi lauhdetuotannolla korvattiin vesivoiman tarvetta. Vesitilanteen ollessa vaihteluvälissä TWh normaaliin nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen rauhallisena hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita, eikä vielä voida luottaa veden riittävän tulevan talven yli. Sade-ennusteita saadaan seurata mielenkiinnolla aina talven kynnykselle asti. Energiatasapainoa helpottaa osittain teollisuuden taantumaa edeltävään tasoon nähden alhainen kulutus, vaikka viime vuodesta nousu onkin ollut voimakas erityisesti paperiteollisuuden osalta. tänä syksynä suunnitteilla. Siirtokapasiteetin ongelmiin ei ratkaisua ole saatu, joten siltä osin viime talven tilanne voi toistua. Vaikka kulutus on hieman noussut viime talvesta, uskomme ydinvoiman paremman käyttöasteen laskevan piikkihintariskiä merkittävästi. Pidemmällä tähtäimellä ongelmaan ei ole nähtävissä selvää ratkaisua tuotannon lisäyksen ollessa pääosin ydin- ja tuulivoimaa ja vastaavasti säädettävän tuotantokapasiteetin lisäyksen jäädessä vähäiseksi. Jäähyväiset hiililauhteelle Pohjoismaisen sähkön hinnan asettajana on pitkään toiminut hiililauhde, vaikka sen osuus tuotannosta on vain noin 10 prosenttia. Uutta, muuttuvilta kustannuksilta edullista päästötöntä tuotantoa, on kuitenkin tulossa markkinalle ilman tukea ja tuen kanssa ydinvoiman ja tuulivoiman muodossa. Lisäksi Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen hidastaa teollisuuden kulutuksen kasvua. Toisaalta siirtoyhteyksiä Keski-Euroopan lauhdemarkkinan määräämää hinta-aluetta kohden vahvistetaan asteittain. Joka tapauksessa Pohjoismaiden markkinalla hiililauhdetta ei enää tulla tarvitsemaan vähänkään normaalia sateisempana vuotena. Hintaliikkeet näyttäisivätkin olevan muuttumassa entistä rajummiksi Keski-Euroopan hintojen ja ydinvoiman tai sähkön sekä lämmön yhteistuotanon rajakustannuksen välillä. Vaikka riskit markkinalla ovat molempiin suuntiin erittäin suuret niin talouden kuin muidenkin tekijöiden takia, ovat talouskriisin laskemat hinnat hyvä tilaisuus ostajalle varmistaa sähkön hintaa kohtuulliselle tasolle. Piikkihinnoista pysyvä ilmiö? Viime talvena koettiin kalliisti yli 1000 / MWh hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Aiheuttajina olivat Ruotsin ydinvoiman pahasti pitkittyneet huollot, siirtokapasiteetin ongelmat ja luonnollisesti aina välillä kohdalle osuva pakkastalvi. Ruotsin ydinvoimaa oli talvella pahimmillaan poissa tuotannosta yli 5000 MW ja läpi talven lukema oli noin 3000 MW. Tulevana talvena ydinvoiman pitäisi olla tuotannossa, niin tosin piti viime talvenakin. Tänä vuonna huollot ajoittuvat suurelta osin syksyyn ja takaisin tuotannossa voimalat ovat viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Viime vuonna huollot viivästyivät erityisesti laitosten osalta, joissa tehtiin tehonkorotuspäivityksiä. Tehonkorotushuoltoja ei ole EUR/MWh Hiilen polttoainekustannus 2010 sisältäen muuttuvat kustannukset Päästöoikeuden kustannus 2010 YR Kuva 3: Hiililauhteen rajakustannushinta suhteessa sähkön vuoden 2012 termiinihintaan

6 GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa One Metso on tavoite, mutta eri maiden lähtötilanteet ovat hyvin kaukana toisistaan, Jouni Peltomäki kertoo. Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Jouni Peltomäki toimii Metson epäsuorien hankintojen johtajana vastaten sellaisten palvelujen hankinnasta, jotka eivät suoranaisesti liity tuotteisiin. Tällaisia ovat mm. kiinteistö, matkustus, tietotekniikka ja energia, joka on näistä euromääräisesti laskettuna yksi suurimmista yksittäisistä osa-alueista 10 % osuudellaan. Vihreys on Metsolle tärkeä arvo, johon liittyvät toimenpiteet näkyvät päivittäin. Metso on asettanut globaalisti tavoitteekseen vähentää CO 2 päästöjä sekä energiankulutusta 15 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Metsoon on perustettu globaali energiatiimi, joka suunnittelee toimenpiteet ja mittarit, kartoittaa investoinnit sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Meillä Pohjoismaissa on tehty paljon energiatehokkuuden parantamiseksi ja energian säästämiseksi. Mutta toisaalta, toimimme useissa maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, joissa tilanne on aivan toinen. Siellä energiatehokkuus on monille vielä tuntematon käsite, joten näissä kohteissa toimenpiteillä voidaan saavuttaa todella merkittäviä edistysaskeleita, Jouni Peltomäki kertoo. Metsossa käytetään globaalia käsitettä One Metso eli koko konserni eri puolilla maailmaa sitoutuu samoihin arvoihin ja tavoitteisiin. Lähtökohtien erilaisuus tekee tahdista erilaisen eri puolilla maailmaa. Toimenpiteiden aikaansaamat säästöt tuottanevat jatkossa paljon ilon aiheita Metson johdolle. Hehtaarihallit pitää lämmittää Metson toiminta on energiaintensiivisyydeltään keskitasoa. Eniten energiaa kuluu valimotoiminnan tuotantoprosesseissa, mutta toimitilojen ylläpitoon energiaa kuluu sitäkin enemmän. Suurimmat tuotantohallit ovat kooltaan jopa 10 ha, joten niiden lämmittäminen ja valaiseminen tuntuvat sähkölaskussa. Suurin energiakohde Suomessa on Valmet Automotive Uudessakaupungissa, joka on tunnettu mm. sähköautojen valmistuksesta. Metsossa käytetään globaalia käsitettä One Metso eli koko konserni eri puolilla maailmaa sitoutuu samoihin arvoihin ja tavoitteisiin. Ympäristöystävällistä tuotantoa Metson tuotanto on pääosin energiaystävällistä teknologiaa, kuten Metson voimantuotanto, joka toimittaa ympäristöystävällistä ja vähäpäästöistä teknologiaa. Automaatiosektorimme tehtävä on tuottaa energiansäästöjärjestelmiä asiakkaillemme eri teollisuuden aloilla. EU-määritelmien mukaan tuotannostamme 60 % on ympäristöystävälliseksi luokiteltavaa tuotantoa. Metso on esimerkiksi yksi maailman johtavista bioenergiavoimaloiden toimittajista. Julkaisemme vuosittain Kestävän Kehityksen raporttia, josta voi yksityiskohtaisesti tarkastella sitä, miten kunnianhimoisesti suhtaudumme ympäristöasioihin, Peltomäki huomauttaa. Lisää kilpailua tarvitaan Metso on käyttänyt sähkön hankintakanavana pohjoismaista sähköpörssiä Nordpoolia. Käytännön toimista vastaa kumppanimme Energiakolmio, jolle olemme antaneet yhä enemmän toimintavaltuuksia toimia puolestamme ja tehdä nopeitakin liikkeitä ilman erillisiä hyväksymistoimia. Suojauspolitiikkamme on ollut konservatiivista. Emme toki halua spekuloida sähkömarkkinoilla, mutta hintojen noustessa on viisasta ottaa säästöjä sieltä mistä niitä voi saada, Peltomäki arvioi. Peltomäki arvoi, etteivät sähkömarkkinat toimi riittävän hyvin. Kilpailua tarvittaisiin lisää. EK:n tekemät parannusehdotukset kelpaavat Peltomäelle, joka kuitenkin arvelee, ettei tilanne nopeasti muutu. Keskustelussa on paljon tunnetta mukana ja ratkaisut kovin poliittisia, hän sanoo. Suhdannevaihteluihin varaudutaan Peltomäki näkee, että tulevaisuudessa suhdannevaihtelujen syklit nopeutuvat. Sähkön hinta tulee nousemaan samalla, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja uusiutuvan energian vaihtoehdot sekä ydinvoima tulevat tilalle. Suhdannevaihtelujen varalle on suunnitelmia Energiakolmion kanssa päivitetty niin, että tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Viime talven hintapiikkejä Metsossa yritettiin taittaa siirtämällä tuotantoa ja energiaintensiivisiä työvaiheita, mikä projektiluontoisessa tuotannossa on mahdol- 6

7 TIETOIKKUNA Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävän kehityksen teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Globaalisti toimiva yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin henkilöä. Asiakkaita Metsolla on yli 100 maassa. Vuonna 2009 Metso-konsernin liikevaihto oli miljoonaa euroa. One Metso One EnerKey Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia lista. Omaa kulutusta suitsitaan parhaiten uusilla säästävillä teknologia- ja tekniikkaratkaisuilla. Ihmisten oma käyttäytyminen näkyy nopeasti. Tästä osoituksena on Metson konsernihallinto, jolle on myönnetty Maailman luonnonsäätiön Green Offi ce -sertifi kaatti osoituksena ympäristöystävällisyyteen tähtäävistä säästötoimista. Miljoona rakennuskuutiota lämmitettävää tilaa yli 30 hehtaarin tontilla kuluttavat vuosittain noin 100 GWh sähköä Jyväskylässä. Energiasyöppö on myös konserniin kuuluva valimo, mutta kyllä konepajan isot, avainkomponenttien valmistukseen tarvittavat koneetkin osansa ottavat. Pitkäaikaisen kumppanin Energiakolmion kyvyt ennakoida sähkön hintakehitystä joutuivat kovalle koetukselle lamaa edeltävänä aikana. Lama tuli kaikille hieman yllätyksenä ja pudotuksen jyrkkyyttä ja nopeutta voi vieläkin vain ihmetellä. Toki myös Metson omat ennusteet vaikuttavat valittuihin toimiin, mutta kaiken kaikkiaan lamavuoden yhteistyöstä Peltomäki antaa kouluarvosanaksi 8 ½. Energiakolmio tekee hyvää työtä, joten eiköhän tulos ollut niin hyvä kuin tuossa tilanteessa oli mahdollista, Peltomäki kiteyttää. Hyviä keksintöjä odotettavissa Miten tulevaisuuden energiantarve ratkaistaan, kun maailman kulutus vain kasvaa? Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas. Ihminen on kekseliäs otus, ja uskon, että sähköntuotannossa näemme ennen pitkää loistavia ideoita ja keksintöjä. Maailmanhistorian aikana on aina löydetty ratkaisut ongelmiin, niin tehdään nytkin. Se on meidän metsolaistenkin intressissä, sillä ovathan energiantuotanto ja energiateknologia ydinosaamistamme, Peltomäki toteaa. Paperikone muodostuu isoista kappaleista telan pituus on jopa 12 metriä! Lopullinen kone rakennetaan asiakkaan luona valmiiksi, mutta osien rakentaminen vaatii tilaa, myös korkeussuunnassa. Energiapalvelupäällikkö Juha Kangasmäki tietää, että energiankäyttö Metsossa on hallinnassa. Energiatehokkuus on osaavan, prosessinsa tuntevan henkilöstön hyvässä hoidossa. Olemme mukana energiatehokkuussopimuksessa jo toista kautta. Pian valmistuva energiakatselmus tuonee listat seuraavista toimista. Tämän lisäksi omat sisäiset tavoitteemme vuosiin 2015 ja 2020 mennessä ovat todella kovat, joten konsulttimme joutuvat ideoimaan urakalla, Kangasmäki ennustaa. Energiakolmion Metsolle tarjoamat Ener- Key.com -portaalin kautta toimivat palvelut ovat olleet konsernin kulutusten seurannan ja raportoinnin kulmakivenä jo toistakymmentä vuotta. Kokonaisraportoinnit ovat välttämätön apu kulutusten seurannassa, trendien tarkastelussa sekä budjettien ja säästötavoitteiden laadinnassa. Energiapäällikkö Juha Kangasmäen mukaan energiankäyttö Metsossa on osaavan henkilöstön hyvässä hallinnassa. Kangasmäki arvioi, että EnerKey on Energiakolmiolle sen toiminnan kulmakivi, käyntikortti, jolla se erottuu kilpailijoistaan. EnerKey on mielestäni todella onnistunut keksintö toiminnoiltaan, visuaalisuutta myöten. Konsernitason yhtenäinen järjestelmä tukee One Metso -tavoitettamme. Se mahdollistaa konsernitason yhteenvedot, keskinäisen vertailun ja benchmarkkauksen sekä pienentää järjestelmän päivityskuluja. Internetin kautta kaikki tieto on aina käytettävissä, kiittelee Kangasmäki. EnerKeyn avulla Metsossa myös seurataan sitä, miten Energiakolmio on onnistunut salkunhallintapalvelun hoidossa. Ilman EnerKey:tä palvelun arviointi olisi lähes mahdotonta. 7

8 Orion on eurooppalainen lääkeja diagnostiikkayritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä. Konsernin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, joista Suomessa työskenteli henkilöä ja loput muissa Euroopan maissa. Liikevaihtoa kertyi 770 miljoonaa euroa. Joka kolmas Suomessa myytävä lääkepakkaus on Orionin, ja yrityksen tuotteita myydään yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. ORIONILLA LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuvat Orion Orion on sitoutunut EK:n energiatehokkuusohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää energian käyttöä 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Tarkastelussa ovat niin sähkön, lämmön kuin polttoaineidenkin kulutukset. Orion on myös mukana Kemianteollisuuden kansainvälisessä Responsible Care -nimisessä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmassa. Yksi ohjelman tavoitteista on keventää ympäristön kuormitusta vähentämällä päästöjä sekä suitsemalla energian kulutusta. Kiinteistöpäällikkö Ari Lapveteläinen on vastikään aloittanut kiinteistöpäällikkönä. Hän tekee yhteistyötä käyttöpäällikkö Juha Paasin kanssa. Parivaljakon tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa yrityksen strategiaan kirjattu energiatehokkuuden parantaminen eri puolilla Suomea sijaitsevissa konsernin teollisuus- ja toimistokiinteistöissä. Työtä tehdään yhä määrätietoisemmin, yhä yhtenäisemmin eri paikkakunnilla. Vaikka Orion Diagnostiikka Oy ja Fermion Oy ovat omia yhtiöitään, joilla on oma päätöksenteko, teemme esimerkiksi sähköostot kaikille yhteisesti, Paasi kertoo. Mittatarkkaa tietoa kulutuksesta Energiankulutuksen seuranta aloitettiin Energiakolmion kanssa muutama vuosi sitten. Sähkön kulutuksen historiatiedot tallennettiin vuodesta 2005 lähtien EnerKey. com -järjestelmään. Näin saatiin lähtötaso kirjattua ja kulutuksen trendiä voidaan seurata. Tämä investointi oli alku vuoteen 2016 asti ulottuvalle hankkeelle, jonka 8

9 käytännön vetovastuu toteutumien suhteen on langennut kiinteistötoimelle. Säästöä pitää saada aikaan, mutta tuotannon kustannuksella säästöjä ei tietenkään tehdä. Energia säästyy toimintoja järkeistämällä, laitteistoja uusimalla sekä tietysti Energiakolmion raportteja ja kulutustietoja hyödyntämällä. EnerKey.com tarjoaa hyvät työkalut säästötoimien seuraamiselle. Meille tärkeitä energiamuotoja ovat myös höyry ja paineilma, joten meille on tarpeen saada myös näiden energiamuotojen kulutustiedoista samoja hyötyjä, joita saamme sähköstä, lämmöstä ja vedestä, Paasi pohtii, ja onkin jo neuvotellut toiveistaan Energiakolmion suuntaan. Lääketuotannon omat erityispiirteet Lääketuotanto on omanlaistaan teollisuutta. Tuotantoprosessissa kuluu paljon vettä, koska laitteistoja joudutaan pesemään tuotevaihtojen yhteydessä. Tämän lisäksi tuotannon edellyttämä puhdastila vaatii ilmastoinnin käsittelyä, lämmittämistä, jäähdyttämistä ja kostuttamista. Puhdastilat ja aseptiset tilat vaativat ilmanvaihtoa jopa kertaa tunnissa. Ilman kostuttamiseen, lämmittämiseen ja kuivaamiseen on tarjolla lukemattomia menetelmiä, jotka kaikki kuluttavat paljon energiaa. Uusimpia absorbiotekniikoita ei kaikissa vanhimmissa kiinteistöissä voi käyttää. Haastetta riittää, Paasi pohtii. Kuvaavaa on, että kaikkein tärkein, itse tuotantoprosessi, vie energiaa vähän. Kulutus syntyy nimenomaan kiinteistöteknisten laitteiden sähkön kulutuksesta. Valmisteluja energiakampanjointiin Vastuullisuus on tärkeä arvo Orionissa. Energiatehokkuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat osa tuota vastuuta. EnerKey.com tarjoaa hyvät työkalut säästötoimien seuraamiselle. Pyrimme siihen, että saamme Big Planin energiatehokkuuden parantamisesta nopeasti valmiiksi. Yhdeksän prosentin säästötavoite on iso. Suunnitelman julkistamisen myötä myös henkilöstö pääsee tekemään konkreettisia ympäristötekoja, Paasi lupaa. Valjastamme hankkeeseen myös yhteistyökumppanimme. Kiinteistötekniikkaa hoitavien kumppaneiden kanssa varmistamme mm. koneiden optimikäytön, Lapveteläinen jatkaa. Orionin kiinteistöammattilaisten kanssa on pidetty work-shopeja, joissa on kartoitettu laitteiden ja prosessien kulutuksia. Kulutusmittareiden määrän lisäys kuuluu suunnitelmaan. Isojen koneiden ja laitteiden jäähdytys ja ilmanvaihto vievät paljon sähköä, joten ne kannattaa laittaa konekohtaiseen seurantaan. Poikkeava sähkönkulutus saattaa paljastaa, että kone ei käy oikein. Tarkan mittaustiedon ansiosta voimme nähdä mistä säästöt konkreettisesti tulevat, Paasi suunnittelee. Vaikka tulevaa suunnitellaan, paljon on jo tehty. Vanhan tekniikan uusiminen ja prosessin vaatimien laitteiden raja-arvojen sisällä tehdyt säädöt ovat jo tuoneet merkittäviä säästöjä. Kaikkiin hankintapäätöksiin on otettu mukaan myös ympäristönäkökulma. Käytämme elinkaariajattelua noin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Kallis laite voi näin laskettuna ollakin edullinen, Lapveteläinen huomauttaa. Tehostamistoimet keskittyvät kiinteistöjen sisätiloihin, mutta jos seiniä on tarve korjata, eristetään ne toki parhaalla mahdollisella tavalla. Kiinteistönhoidolla vetovastuu kumppanit apuna Energiansäästö on kirjattu Orionin strategiaan isoilla kirjaimilla. Toteuttamisen vastuu lankeaa kiinteistöpuolelle. Henkilöstöä kannustetaan toki ideoimaan, mutta sitten, kun tehdään toimenpiteitä, siihen tarvitaan meitä. Kun voi säästää energiaa ja siten tehdä jotakin näkyvää ympäristön hyväksi, saa palkaksi hyvän mielen, Paasi toteaa. Samalla säästyy selkeitä summia euroja, mikä palkitsee konkreettisuudellaan, Lapveteläinen toteaa. Orionilla on tarkat linjaukset kumppanuuksille, joita perustellusti käytetään. Vaatimuksena on riittävä koko, hyvä maine sekä halu jakaa Orionin vastuullisuusperiaatteet. Me haluamme olla hyvä suomalainen yritys. Valvomme kumppaneidemme toimintaa, jo lääketurvallisuus vaatii sen. Teemme kumppaniyrityksiin auditointeja, joilla varmistamme, että niiden laatu- ja turvallisuusasiat ovat kunnossa. Kumppanina Energiakolmio Yhteistyöhön Energiakolmion ja Orionin välillä sisältyy sähkönhankinta sekä energiankäytön raportointipalvelut EnerKey.com -portaalissa. Energiakolmion järjestelmä on mainio, mutta jos referenssitietoihin saataisiin muita lääketehtaita, olisimme siihen vieläkin tyytyväisempiä. Voisimme verrata omia kulutuksiamme muihin alalla toimiviin. Toki me puolestamme hyödymme muiden tarvitsemista, järjestelmään toteutetuista innovaatioista, Paasi miettii. Sähköenergian hankinta hoidetaan jatkossakin oman hankintastrategian mukaan, joka lähiaikoina on tarkoitus päivittää. Yhteistyölistalla seuraavana on kulutuksen alamittausten lisääminen seurantaan. Ari Lapveteläinen (vas) ja Juha Paasi ovat saaneet energiansäästöhankkeiden vetovastuun kiinteistönhoitotoimen vastuulle. 9

10 Sähkömarkkinoiden ajankohtaisseminaari Sähkömarkkinat 2010 Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Hyvä sähkömarkkinoilla toimija Tulevien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus edellyttää markkinan kehityksen ennakointia ja hallintaa. Miltä talouden elinkeinoelämän ja teknologian kehitys näyttää? Mitkä ovat tulevan integraation odotukset, tavoitteet ja vaikutukset eri näkökulmista katsoen? Kuinka kilpailu ja hinta tulevat kehittymään, millaisiksi markkinan ja osapuolten roolit muodostuvat? Sähkömarkkinat seminaari auttaa näkemään muutoksen suunnan ja vaikutukset ja siten löytämään oikeita ratkaisuja strategisille ja operatiivisille toimille. Kuulemme vastauksia alan parhailta kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Tapahtuma koostaa kokonaiskuvan Suomen ja Itämeren alueen markkinakehityksestä. Esillä on laaja kattaus integraation kehityksestä valtiovallan, regulaattorin, energiaintensiivisen teollisuuden, markkinapaikan sekä energiayhtiöiden edustajien tarkastelemana. Aika & paikka Torstaina Seminaari klo , keskustelu ja cocktailbuffet klo saakka. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 E, Helsinki Seminaarin osallistumismaksu: 590 /hlö + alv 23 % Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, simultaanitulkkaus, tarjoilut sekä buffet. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh , sähköposti berita.korhonen@energiakolmio.fi Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia Tämä yhden päivän intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan johtavat asiantuntijat ja kollegasi tule Sinäkin. Tervetuloa! Heikki Koikkalainen 10

11 Ohjelma: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Erkki Toivanen Avaus Uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari Hallituksen energiapoliittiset linjaukset Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Erkki Toivanen Talouden, elinkeinoelämän ja teknologian kehitysnäkymät Maailmantalouden kehitysnäkymät ja vaikutukset energiamarkkinaan Toimitusjohtaja Sixten Korkman, ETLA Tauko Energia elinkeinoelämän kilpailukykytekijänä Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Teknologian innovaatiot eurooppalaisessa energiantuotannossa Energy Visions 2050 Professori Satu Helynen, VTT Lounas Energiamarkkinan integraatio Kasvavalla vauhdilla kohti sähkösisämarkkinoita Ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka, Energiamarkkinavirasto Eurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden odotukset sähkömarkkinan integraatiolta Tohtori Hans Grünfeld, IFIEC-Europen puheenjohtaja Euroopan sähköpörssit markkinapaikkojen yhteistyön ja integraation haasteet Toimitusjohtaja Mikael Lundin, Nord Pool Spot AS Kahvitauko Euroopan tukkusähkömarkkinan kehitys vuoteen 2020 ja sen mahdolliset vaikutukset pohjoismaiseen markkinaan Johtaja, analyysipalvelut Morten Vesterdal, Alpiq Trading Baltian sähkömarkkinan kehitys Alivaltiosihteeri Einari Kisel, Viron talous- ja viestintäministeriö Pohjoismaisen sähkömarkkinan integraatio Toimitusjohtaja Mikael Odenberg, Svenska Kraftnät Suomi ja Helsinki integroituvan markkinan ja ilmastonmuutoksen haasteiden edessä Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, Helsingin Energia Seminaarin yhteenveto Buffet klo saakka 11 Jouko Skinnari Sixten Korkman Satu Helynen Hans Grünfeld Morten Vesterdal Mikael Odenberg Mauri Pekkarinen Sakari Tamminen Asta Sihvonen-Punkka Mikael Lundin Einari Kisel Seppo Ruohonen