GLOBAALIT HAASTEET ENERGIAINFO 2/10. tarjoavat myös onnistumisen iloa sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLOBAALIT HAASTEET ENERGIAINFO 2/10. tarjoavat myös onnistumisen iloa sivu 6"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 2/10 GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa sivu 6 ONE METSO ONE ENERKEY sivu 7 ORIONILLA LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN sivu 8 SÄHKÖMARKKINAT 2010 sivu 10 YHTEISPOHJOISMAINEN VÄHITTÄISMARKKINA TOTEUTUU sivu 16

2 EnerKey.com on pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittynein kokonaisratkaisu sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Tervetuloa uudet asiakkaat! Pasi Valoranta puh Viimeisimmät vuodet sähkömarkkinoilla ovat olleet hyvin haasteellisia; maailmantalouden vaihtelujen myötä myös pohjoismaisen sähkömarkkinan hintavaihtelut ovat olleet suuria. Vuosi 2009 elettiin sähkömarkkinoillakin taloudellisen taantuman aikaa, joka heijastui poikkeuksellisen alhaisina sähkön hintoina. Viime talvena taas koettiin pakkastalven ja sähkön siirtokapasiteetin rajallisuuden myötä ennätysmäisen korkeita hintoja. Poikkeukselliset markkinatilanteet ovat olleet koetinkivi myös sähköä myyville yhtiöille. Sopimusten ehdot ja hinnoittelut eivät välttämättä ole mukautuneet markkinoihin ja seurauksena riskit ovat realisoituneet sähkön toimittajille. Uusien sähkösopimusten marginaalit ovat nousseet ja paineita on ollut myös neuvotella vanhoja sopimuksia uudelleen. Muutosten seurauksena sähkösalkunhallinnan palvelusegmentti on järjestäytymässä uudelleen. Useat sähköntoimittajat ovat ilmoittaneet tarkastelevansa salkunhallintamallisten sähkötoimitussopimusten jatkoa sekä niihin liittyvää palvelua. Näiden linjausten myötä merkittävä joukko suomalaisia yrityksiä on etsimässä uutta palvelun toimittajaa ja toimintamallia. Osa yrityksistä on arvioimassa tulevaisuuden kumppaniaan edelleen, mutta niiltä osin, kun päätöksiä on tehty, ilahduttavan moni on valinnut Energiakolmion uudeksi kumppanikseen. Suomen johtavana riippumattomana salkunhoitajana Energiakolmio voi tarjota ja toteuttaa salkunhallinnan siten, että uusi toimintamalli voidaan räätälöidä asiakastarpeen mukaisesti joustavalla tavalla. Energiakolmio ei tarjoa eikä toimita sähköä, mikä takaa asiakkaallemme luotettavan ja kustannustehokkaan sähkönhankintaratkaisun. Erityisen ilahduttavaa on ollut se, että myös sähköyhtiöt ja -tuottajat ovat uudessa tilanteessa löytäneet Energiakolmion palvelutarjonnan ja asiakaskuntamme on kasvanut ja kasvamassa myös alan ammattilaispiirissä. EnerKey.com on pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittynein kokonaisratkaisu sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Raportointiportaalimme luo omalta osaltaan helppoutta ja selkeyttä sähkönhankinnan toteutukseen ja on toiminut yhtenä keskeisenä valintakriteerinä uutta palvelutoimittajaa valittaessa. Pasi Valoranta Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme luottamuksen osoituksesta Energiakolmion sähkömarkkinaosaamista kohtaan ja toivottaa uudet asiakkaamme tervetulleiksi palveluidemme pariin! Pasi Valoranta Toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2

3 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Talouden nousu epätasaista Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 6 Globaalit haasteet tarjoavat myös onnistumisen iloa Jouni Peltomäki, Metso Oyj. 7 One Metso - One EnerKey Juha Kangasmäki, Metso Oyj. 8 Orionilla lääkkeet energiatehokkuuteen Ari Lapveteläinen ja Juha Paasi, Orion Oy 10 Sähkömarkkinat 2010: Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 12 Jatkuvaa parantamista asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta Pekka Päkkilä ja Timo Lintusaari, Koskisen Oy 14 Sydämellinen Laukaa on energiatehokas kunta Juha Wiik ja Pirkko Puttonen, Laukaan kunta 15 SmartRegions Energiakolmio mukana älykkään mittaustiedon hyödyntämisessä Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 15 Energiakolmion raportointipalveluja Espanjaan Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 16 Yhteispohjoismainen vähittäismarkkina toteutuu Antti Paananen, Energiamarkkinavirasto 17 Pohjoismainen salkunhallinta vahvistuu Tea Finni, Energiakolmio Oy 18 Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tuulee Tuulimari Pekkarinen 19 Riippumattomuus ratkaisi yhteistyön sähköyhtiössä Tapio Ollila, Keuruun Sähkö Oy 20 Nimitysuutisia METSOLLA GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa s.6 ORIONILLA LÄÄKKEET energiatehokkuuteen s. 8 KOSKISELLA JATKUVAA PARANTAMISTA asiakkaiden hyväksi jo 100 vuotta s.12 ENERGIAINFO 2/2010 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

4 Talouden nousu epätasaista Toni Sjöblom puh Toni Sjöblom Talouden hyytyminen finanssikriisin seurauksena romahdutti polttoaineiden ja sähkön hinnat kaksi vuotta sitten. Monien hyödykkeiden hinnat ovat nousseet jo lähelle lamaa edeltänyttä tasoa, vaikka talouden nousu on vasta ottamassa ensimmäisiä askeleitaan. Sähkön hinnat pohjoismaisella markkinallamme ovat kuitekin säilyneet kohtuullisen edullisina etenkin tulevien vuosien osalta, mikä tarjoaa ostajalle edelleen mielenkiintoisen tilaisuuden lukita ostohintoja taantumakauden luvuille. Sähkön maltilliselle hinnoittelulle on toki perusteensa ja sama hintakehitys on näkyvissä myös hiilen ja päästöoikeuden hintojen kautta muodostuvassa hiililauhdetuotannon rajakustannushinnoissa, jotka toimivat hinnan asettajana sähkölle poikkeuksellisia vesija tehotilanteita lukuun ottamatta. Maailman talous nousee Talouden suuri merkitys sähkön hintaan on ollut viime vuosina kiistaton. Euroopassa talouden kehitys on edelleen hyvin vaatimatonta, vaikka ensimmäisten kasvulukujen saamisesta on aikaa jo vuosi. Useat varteenotettavat taloustieteilijät puhuvat vieläkin tuplataantuman riskistä. IMF:n ennusteen mukaan maailman talous kasvanee kuitenkin tänä ja ensi vuonna yli neljä prosenttia. Toipuminen on erityisen vauhdikasta kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, jossa ongelmana on ylikuumeneminen. Myös USA näyttäisi aloittaneen toipumisen noin kolmen prosentin kasvulla. Euroopassa talouskasvu jäänee kuitenkin yhden prosentin tuntumaan. Lisäksi kansalaisten velkaantuneisuuden paikkaaminen valtionvelalla ei tuo länsimaille kestävää ja hyvää pohjaa tulevaisuuteen. Näyttääkin, että erityisesti Eurooppa on päässyt varsin heikosti osalliseksi muiden antamasta vetoavusta. Aasia määrää hiilen suunnan Sähkön hintaan talous vaikuttaa voimakkaimmin polttoaineiden kautta. Hiilen hinta on säilynyt kohtuullisen edullisena, vaikka markkina onkin uudelleen kiristynyt kehittyvien talouksien kysynnän noustessa. Kiinan hiilen käyttö on kasvanut rajusti ja entinen hiilen viejä on nykyään Euroopan veroinen netto-ostaja. Nykyiset kehitysnäkymät antavat olettaa hiilen hinnan olevan vähitellen kiihtyvässä nousussa. Päästöoikeus poliitikkojen armoilla Kotikutoisen päästöoikeuden hinta on pysynyt Euroopan talouden tavoin maltillisena. Päästöoikeusmarkkina onkin muuttunut taantuman seurauksena selvästi ylijäämäiseksi Kioto-kaudella ( ). Hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan kauden ( ) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Kokonaisuutena näillä kausilla päästökauppasektori on lähes tasapainossa, kun huomioidaan päästövähennysyksiköiden (CER) käytön limiitit, sekä EU:n nykyinen 20 %:n päästövähennystavoite suhteessa vuoden 1990 päästöihin. EU on lupautunut kiristämään päästövähennyksen 30 %:iin, mikäli kattava kansainvälinen sopimus syntyy. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei kuitenkaan ole viimeisen vuoden aikana juuri edetty johtuen pitkälti useiden maiden johtajien keskittymisestä saattamaan talous ensin nousuun. Seuraavat odotukset neuvotteluiden etenemisestä on ladattu marras-joulukuun Meksikon ilmastokokoukseen, jota ennen asetelmia valmistellaan vielä lokakuussa Kiinan Tianjinissa. Yleisesti odotetaan, että sitovaa kansainvälistä sopimusta ei tulla saavuttamaan ainakaan vielä tänä vuonna. Vesitilanne on kohentunut Pohjoismaisesti tärkeä sähkön hintaa määräävä tekijä, vesitilanne, on tasapainottunut noin 15 TWh alle normalin maaliskuun huimasta lähes 40 TWh:n vajeesta. 4

5 Sähkön hinta EUR/MWh ENOYR-11 FTSE FWYR-02 ENOYR FWYR-03 ENOYR FWYR-04 ENOYR-11 Termiinihinta EUR/MWh FWYR-05 ENOYR-12 ENOYR-06 ENOYR-07 ENOYR-08 Kuva 1: Sähkön hintakehitys suhteessa Euroopan osakemarkkinoiden kurssiliikkeisiin. Kuva 2: Sähkön vuosituotteiden hintakehitys vuodesta 2001 alkaen. Sateita maaliskuun jälkeen on saatu noin 7 TWh yli normaalin ja muut normalisoitumista selittävät tekijät ovat olleet taantuman kurittama teollisuuden kulutus sekä ydinvoimaloiden yli talven kestäneiden huoltojen jälkeinen kohtuullinen käyttöaste. Lisäksi lauhdetuotannolla korvattiin vesivoiman tarvetta. Vesitilanteen ollessa vaihteluvälissä TWh normaaliin nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen rauhallisena hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita, eikä vielä voida luottaa veden riittävän tulevan talven yli. Sade-ennusteita saadaan seurata mielenkiinnolla aina talven kynnykselle asti. Energiatasapainoa helpottaa osittain teollisuuden taantumaa edeltävään tasoon nähden alhainen kulutus, vaikka viime vuodesta nousu onkin ollut voimakas erityisesti paperiteollisuuden osalta. tänä syksynä suunnitteilla. Siirtokapasiteetin ongelmiin ei ratkaisua ole saatu, joten siltä osin viime talven tilanne voi toistua. Vaikka kulutus on hieman noussut viime talvesta, uskomme ydinvoiman paremman käyttöasteen laskevan piikkihintariskiä merkittävästi. Pidemmällä tähtäimellä ongelmaan ei ole nähtävissä selvää ratkaisua tuotannon lisäyksen ollessa pääosin ydin- ja tuulivoimaa ja vastaavasti säädettävän tuotantokapasiteetin lisäyksen jäädessä vähäiseksi. Jäähyväiset hiililauhteelle Pohjoismaisen sähkön hinnan asettajana on pitkään toiminut hiililauhde, vaikka sen osuus tuotannosta on vain noin 10 prosenttia. Uutta, muuttuvilta kustannuksilta edullista päästötöntä tuotantoa, on kuitenkin tulossa markkinalle ilman tukea ja tuen kanssa ydinvoiman ja tuulivoiman muodossa. Lisäksi Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen hidastaa teollisuuden kulutuksen kasvua. Toisaalta siirtoyhteyksiä Keski-Euroopan lauhdemarkkinan määräämää hinta-aluetta kohden vahvistetaan asteittain. Joka tapauksessa Pohjoismaiden markkinalla hiililauhdetta ei enää tulla tarvitsemaan vähänkään normaalia sateisempana vuotena. Hintaliikkeet näyttäisivätkin olevan muuttumassa entistä rajummiksi Keski-Euroopan hintojen ja ydinvoiman tai sähkön sekä lämmön yhteistuotanon rajakustannuksen välillä. Vaikka riskit markkinalla ovat molempiin suuntiin erittäin suuret niin talouden kuin muidenkin tekijöiden takia, ovat talouskriisin laskemat hinnat hyvä tilaisuus ostajalle varmistaa sähkön hintaa kohtuulliselle tasolle. Piikkihinnoista pysyvä ilmiö? Viime talvena koettiin kalliisti yli 1000 / MWh hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Aiheuttajina olivat Ruotsin ydinvoiman pahasti pitkittyneet huollot, siirtokapasiteetin ongelmat ja luonnollisesti aina välillä kohdalle osuva pakkastalvi. Ruotsin ydinvoimaa oli talvella pahimmillaan poissa tuotannosta yli 5000 MW ja läpi talven lukema oli noin 3000 MW. Tulevana talvena ydinvoiman pitäisi olla tuotannossa, niin tosin piti viime talvenakin. Tänä vuonna huollot ajoittuvat suurelta osin syksyyn ja takaisin tuotannossa voimalat ovat viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Viime vuonna huollot viivästyivät erityisesti laitosten osalta, joissa tehtiin tehonkorotuspäivityksiä. Tehonkorotushuoltoja ei ole EUR/MWh Hiilen polttoainekustannus 2010 sisältäen muuttuvat kustannukset Päästöoikeuden kustannus 2010 YR Kuva 3: Hiililauhteen rajakustannushinta suhteessa sähkön vuoden 2012 termiinihintaan

6 GLOBAALIT HAASTEET tarjoavat myös onnistumisen iloa One Metso on tavoite, mutta eri maiden lähtötilanteet ovat hyvin kaukana toisistaan, Jouni Peltomäki kertoo. Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Jouni Peltomäki toimii Metson epäsuorien hankintojen johtajana vastaten sellaisten palvelujen hankinnasta, jotka eivät suoranaisesti liity tuotteisiin. Tällaisia ovat mm. kiinteistö, matkustus, tietotekniikka ja energia, joka on näistä euromääräisesti laskettuna yksi suurimmista yksittäisistä osa-alueista 10 % osuudellaan. Vihreys on Metsolle tärkeä arvo, johon liittyvät toimenpiteet näkyvät päivittäin. Metso on asettanut globaalisti tavoitteekseen vähentää CO 2 päästöjä sekä energiankulutusta 15 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Metsoon on perustettu globaali energiatiimi, joka suunnittelee toimenpiteet ja mittarit, kartoittaa investoinnit sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Meillä Pohjoismaissa on tehty paljon energiatehokkuuden parantamiseksi ja energian säästämiseksi. Mutta toisaalta, toimimme useissa maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, joissa tilanne on aivan toinen. Siellä energiatehokkuus on monille vielä tuntematon käsite, joten näissä kohteissa toimenpiteillä voidaan saavuttaa todella merkittäviä edistysaskeleita, Jouni Peltomäki kertoo. Metsossa käytetään globaalia käsitettä One Metso eli koko konserni eri puolilla maailmaa sitoutuu samoihin arvoihin ja tavoitteisiin. Lähtökohtien erilaisuus tekee tahdista erilaisen eri puolilla maailmaa. Toimenpiteiden aikaansaamat säästöt tuottanevat jatkossa paljon ilon aiheita Metson johdolle. Hehtaarihallit pitää lämmittää Metson toiminta on energiaintensiivisyydeltään keskitasoa. Eniten energiaa kuluu valimotoiminnan tuotantoprosesseissa, mutta toimitilojen ylläpitoon energiaa kuluu sitäkin enemmän. Suurimmat tuotantohallit ovat kooltaan jopa 10 ha, joten niiden lämmittäminen ja valaiseminen tuntuvat sähkölaskussa. Suurin energiakohde Suomessa on Valmet Automotive Uudessakaupungissa, joka on tunnettu mm. sähköautojen valmistuksesta. Metsossa käytetään globaalia käsitettä One Metso eli koko konserni eri puolilla maailmaa sitoutuu samoihin arvoihin ja tavoitteisiin. Ympäristöystävällistä tuotantoa Metson tuotanto on pääosin energiaystävällistä teknologiaa, kuten Metson voimantuotanto, joka toimittaa ympäristöystävällistä ja vähäpäästöistä teknologiaa. Automaatiosektorimme tehtävä on tuottaa energiansäästöjärjestelmiä asiakkaillemme eri teollisuuden aloilla. EU-määritelmien mukaan tuotannostamme 60 % on ympäristöystävälliseksi luokiteltavaa tuotantoa. Metso on esimerkiksi yksi maailman johtavista bioenergiavoimaloiden toimittajista. Julkaisemme vuosittain Kestävän Kehityksen raporttia, josta voi yksityiskohtaisesti tarkastella sitä, miten kunnianhimoisesti suhtaudumme ympäristöasioihin, Peltomäki huomauttaa. Lisää kilpailua tarvitaan Metso on käyttänyt sähkön hankintakanavana pohjoismaista sähköpörssiä Nordpoolia. Käytännön toimista vastaa kumppanimme Energiakolmio, jolle olemme antaneet yhä enemmän toimintavaltuuksia toimia puolestamme ja tehdä nopeitakin liikkeitä ilman erillisiä hyväksymistoimia. Suojauspolitiikkamme on ollut konservatiivista. Emme toki halua spekuloida sähkömarkkinoilla, mutta hintojen noustessa on viisasta ottaa säästöjä sieltä mistä niitä voi saada, Peltomäki arvioi. Peltomäki arvoi, etteivät sähkömarkkinat toimi riittävän hyvin. Kilpailua tarvittaisiin lisää. EK:n tekemät parannusehdotukset kelpaavat Peltomäelle, joka kuitenkin arvelee, ettei tilanne nopeasti muutu. Keskustelussa on paljon tunnetta mukana ja ratkaisut kovin poliittisia, hän sanoo. Suhdannevaihteluihin varaudutaan Peltomäki näkee, että tulevaisuudessa suhdannevaihtelujen syklit nopeutuvat. Sähkön hinta tulee nousemaan samalla, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja uusiutuvan energian vaihtoehdot sekä ydinvoima tulevat tilalle. Suhdannevaihtelujen varalle on suunnitelmia Energiakolmion kanssa päivitetty niin, että tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Viime talven hintapiikkejä Metsossa yritettiin taittaa siirtämällä tuotantoa ja energiaintensiivisiä työvaiheita, mikä projektiluontoisessa tuotannossa on mahdol- 6

7 TIETOIKKUNA Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävän kehityksen teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Globaalisti toimiva yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin henkilöä. Asiakkaita Metsolla on yli 100 maassa. Vuonna 2009 Metso-konsernin liikevaihto oli miljoonaa euroa. One Metso One EnerKey Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia lista. Omaa kulutusta suitsitaan parhaiten uusilla säästävillä teknologia- ja tekniikkaratkaisuilla. Ihmisten oma käyttäytyminen näkyy nopeasti. Tästä osoituksena on Metson konsernihallinto, jolle on myönnetty Maailman luonnonsäätiön Green Offi ce -sertifi kaatti osoituksena ympäristöystävällisyyteen tähtäävistä säästötoimista. Miljoona rakennuskuutiota lämmitettävää tilaa yli 30 hehtaarin tontilla kuluttavat vuosittain noin 100 GWh sähköä Jyväskylässä. Energiasyöppö on myös konserniin kuuluva valimo, mutta kyllä konepajan isot, avainkomponenttien valmistukseen tarvittavat koneetkin osansa ottavat. Pitkäaikaisen kumppanin Energiakolmion kyvyt ennakoida sähkön hintakehitystä joutuivat kovalle koetukselle lamaa edeltävänä aikana. Lama tuli kaikille hieman yllätyksenä ja pudotuksen jyrkkyyttä ja nopeutta voi vieläkin vain ihmetellä. Toki myös Metson omat ennusteet vaikuttavat valittuihin toimiin, mutta kaiken kaikkiaan lamavuoden yhteistyöstä Peltomäki antaa kouluarvosanaksi 8 ½. Energiakolmio tekee hyvää työtä, joten eiköhän tulos ollut niin hyvä kuin tuossa tilanteessa oli mahdollista, Peltomäki kiteyttää. Hyviä keksintöjä odotettavissa Miten tulevaisuuden energiantarve ratkaistaan, kun maailman kulutus vain kasvaa? Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas. Ihminen on kekseliäs otus, ja uskon, että sähköntuotannossa näemme ennen pitkää loistavia ideoita ja keksintöjä. Maailmanhistorian aikana on aina löydetty ratkaisut ongelmiin, niin tehdään nytkin. Se on meidän metsolaistenkin intressissä, sillä ovathan energiantuotanto ja energiateknologia ydinosaamistamme, Peltomäki toteaa. Paperikone muodostuu isoista kappaleista telan pituus on jopa 12 metriä! Lopullinen kone rakennetaan asiakkaan luona valmiiksi, mutta osien rakentaminen vaatii tilaa, myös korkeussuunnassa. Energiapalvelupäällikkö Juha Kangasmäki tietää, että energiankäyttö Metsossa on hallinnassa. Energiatehokkuus on osaavan, prosessinsa tuntevan henkilöstön hyvässä hoidossa. Olemme mukana energiatehokkuussopimuksessa jo toista kautta. Pian valmistuva energiakatselmus tuonee listat seuraavista toimista. Tämän lisäksi omat sisäiset tavoitteemme vuosiin 2015 ja 2020 mennessä ovat todella kovat, joten konsulttimme joutuvat ideoimaan urakalla, Kangasmäki ennustaa. Energiakolmion Metsolle tarjoamat Ener- Key.com -portaalin kautta toimivat palvelut ovat olleet konsernin kulutusten seurannan ja raportoinnin kulmakivenä jo toistakymmentä vuotta. Kokonaisraportoinnit ovat välttämätön apu kulutusten seurannassa, trendien tarkastelussa sekä budjettien ja säästötavoitteiden laadinnassa. Energiapäällikkö Juha Kangasmäen mukaan energiankäyttö Metsossa on osaavan henkilöstön hyvässä hallinnassa. Kangasmäki arvioi, että EnerKey on Energiakolmiolle sen toiminnan kulmakivi, käyntikortti, jolla se erottuu kilpailijoistaan. EnerKey on mielestäni todella onnistunut keksintö toiminnoiltaan, visuaalisuutta myöten. Konsernitason yhtenäinen järjestelmä tukee One Metso -tavoitettamme. Se mahdollistaa konsernitason yhteenvedot, keskinäisen vertailun ja benchmarkkauksen sekä pienentää järjestelmän päivityskuluja. Internetin kautta kaikki tieto on aina käytettävissä, kiittelee Kangasmäki. EnerKeyn avulla Metsossa myös seurataan sitä, miten Energiakolmio on onnistunut salkunhallintapalvelun hoidossa. Ilman EnerKey:tä palvelun arviointi olisi lähes mahdotonta. 7

8 Orion on eurooppalainen lääkeja diagnostiikkayritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä. Konsernin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, joista Suomessa työskenteli henkilöä ja loput muissa Euroopan maissa. Liikevaihtoa kertyi 770 miljoonaa euroa. Joka kolmas Suomessa myytävä lääkepakkaus on Orionin, ja yrityksen tuotteita myydään yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. ORIONILLA LÄÄKKEET ENERGIATEHOKKUUTEEN Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuvat Orion Orion on sitoutunut EK:n energiatehokkuusohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää energian käyttöä 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Tarkastelussa ovat niin sähkön, lämmön kuin polttoaineidenkin kulutukset. Orion on myös mukana Kemianteollisuuden kansainvälisessä Responsible Care -nimisessä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmassa. Yksi ohjelman tavoitteista on keventää ympäristön kuormitusta vähentämällä päästöjä sekä suitsemalla energian kulutusta. Kiinteistöpäällikkö Ari Lapveteläinen on vastikään aloittanut kiinteistöpäällikkönä. Hän tekee yhteistyötä käyttöpäällikkö Juha Paasin kanssa. Parivaljakon tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa yrityksen strategiaan kirjattu energiatehokkuuden parantaminen eri puolilla Suomea sijaitsevissa konsernin teollisuus- ja toimistokiinteistöissä. Työtä tehdään yhä määrätietoisemmin, yhä yhtenäisemmin eri paikkakunnilla. Vaikka Orion Diagnostiikka Oy ja Fermion Oy ovat omia yhtiöitään, joilla on oma päätöksenteko, teemme esimerkiksi sähköostot kaikille yhteisesti, Paasi kertoo. Mittatarkkaa tietoa kulutuksesta Energiankulutuksen seuranta aloitettiin Energiakolmion kanssa muutama vuosi sitten. Sähkön kulutuksen historiatiedot tallennettiin vuodesta 2005 lähtien EnerKey. com -järjestelmään. Näin saatiin lähtötaso kirjattua ja kulutuksen trendiä voidaan seurata. Tämä investointi oli alku vuoteen 2016 asti ulottuvalle hankkeelle, jonka 8

9 käytännön vetovastuu toteutumien suhteen on langennut kiinteistötoimelle. Säästöä pitää saada aikaan, mutta tuotannon kustannuksella säästöjä ei tietenkään tehdä. Energia säästyy toimintoja järkeistämällä, laitteistoja uusimalla sekä tietysti Energiakolmion raportteja ja kulutustietoja hyödyntämällä. EnerKey.com tarjoaa hyvät työkalut säästötoimien seuraamiselle. Meille tärkeitä energiamuotoja ovat myös höyry ja paineilma, joten meille on tarpeen saada myös näiden energiamuotojen kulutustiedoista samoja hyötyjä, joita saamme sähköstä, lämmöstä ja vedestä, Paasi pohtii, ja onkin jo neuvotellut toiveistaan Energiakolmion suuntaan. Lääketuotannon omat erityispiirteet Lääketuotanto on omanlaistaan teollisuutta. Tuotantoprosessissa kuluu paljon vettä, koska laitteistoja joudutaan pesemään tuotevaihtojen yhteydessä. Tämän lisäksi tuotannon edellyttämä puhdastila vaatii ilmastoinnin käsittelyä, lämmittämistä, jäähdyttämistä ja kostuttamista. Puhdastilat ja aseptiset tilat vaativat ilmanvaihtoa jopa kertaa tunnissa. Ilman kostuttamiseen, lämmittämiseen ja kuivaamiseen on tarjolla lukemattomia menetelmiä, jotka kaikki kuluttavat paljon energiaa. Uusimpia absorbiotekniikoita ei kaikissa vanhimmissa kiinteistöissä voi käyttää. Haastetta riittää, Paasi pohtii. Kuvaavaa on, että kaikkein tärkein, itse tuotantoprosessi, vie energiaa vähän. Kulutus syntyy nimenomaan kiinteistöteknisten laitteiden sähkön kulutuksesta. Valmisteluja energiakampanjointiin Vastuullisuus on tärkeä arvo Orionissa. Energiatehokkuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat osa tuota vastuuta. EnerKey.com tarjoaa hyvät työkalut säästötoimien seuraamiselle. Pyrimme siihen, että saamme Big Planin energiatehokkuuden parantamisesta nopeasti valmiiksi. Yhdeksän prosentin säästötavoite on iso. Suunnitelman julkistamisen myötä myös henkilöstö pääsee tekemään konkreettisia ympäristötekoja, Paasi lupaa. Valjastamme hankkeeseen myös yhteistyökumppanimme. Kiinteistötekniikkaa hoitavien kumppaneiden kanssa varmistamme mm. koneiden optimikäytön, Lapveteläinen jatkaa. Orionin kiinteistöammattilaisten kanssa on pidetty work-shopeja, joissa on kartoitettu laitteiden ja prosessien kulutuksia. Kulutusmittareiden määrän lisäys kuuluu suunnitelmaan. Isojen koneiden ja laitteiden jäähdytys ja ilmanvaihto vievät paljon sähköä, joten ne kannattaa laittaa konekohtaiseen seurantaan. Poikkeava sähkönkulutus saattaa paljastaa, että kone ei käy oikein. Tarkan mittaustiedon ansiosta voimme nähdä mistä säästöt konkreettisesti tulevat, Paasi suunnittelee. Vaikka tulevaa suunnitellaan, paljon on jo tehty. Vanhan tekniikan uusiminen ja prosessin vaatimien laitteiden raja-arvojen sisällä tehdyt säädöt ovat jo tuoneet merkittäviä säästöjä. Kaikkiin hankintapäätöksiin on otettu mukaan myös ympäristönäkökulma. Käytämme elinkaariajattelua noin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Kallis laite voi näin laskettuna ollakin edullinen, Lapveteläinen huomauttaa. Tehostamistoimet keskittyvät kiinteistöjen sisätiloihin, mutta jos seiniä on tarve korjata, eristetään ne toki parhaalla mahdollisella tavalla. Kiinteistönhoidolla vetovastuu kumppanit apuna Energiansäästö on kirjattu Orionin strategiaan isoilla kirjaimilla. Toteuttamisen vastuu lankeaa kiinteistöpuolelle. Henkilöstöä kannustetaan toki ideoimaan, mutta sitten, kun tehdään toimenpiteitä, siihen tarvitaan meitä. Kun voi säästää energiaa ja siten tehdä jotakin näkyvää ympäristön hyväksi, saa palkaksi hyvän mielen, Paasi toteaa. Samalla säästyy selkeitä summia euroja, mikä palkitsee konkreettisuudellaan, Lapveteläinen toteaa. Orionilla on tarkat linjaukset kumppanuuksille, joita perustellusti käytetään. Vaatimuksena on riittävä koko, hyvä maine sekä halu jakaa Orionin vastuullisuusperiaatteet. Me haluamme olla hyvä suomalainen yritys. Valvomme kumppaneidemme toimintaa, jo lääketurvallisuus vaatii sen. Teemme kumppaniyrityksiin auditointeja, joilla varmistamme, että niiden laatu- ja turvallisuusasiat ovat kunnossa. Kumppanina Energiakolmio Yhteistyöhön Energiakolmion ja Orionin välillä sisältyy sähkönhankinta sekä energiankäytön raportointipalvelut EnerKey.com -portaalissa. Energiakolmion järjestelmä on mainio, mutta jos referenssitietoihin saataisiin muita lääketehtaita, olisimme siihen vieläkin tyytyväisempiä. Voisimme verrata omia kulutuksiamme muihin alalla toimiviin. Toki me puolestamme hyödymme muiden tarvitsemista, järjestelmään toteutetuista innovaatioista, Paasi miettii. Sähköenergian hankinta hoidetaan jatkossakin oman hankintastrategian mukaan, joka lähiaikoina on tarkoitus päivittää. Yhteistyölistalla seuraavana on kulutuksen alamittausten lisääminen seurantaan. Ari Lapveteläinen (vas) ja Juha Paasi ovat saaneet energiansäästöhankkeiden vetovastuun kiinteistönhoitotoimen vastuulle. 9

10 Sähkömarkkinoiden ajankohtaisseminaari Sähkömarkkinat 2010 Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Hyvä sähkömarkkinoilla toimija Tulevien ratkaisujen suunnittelu ja toteutus edellyttää markkinan kehityksen ennakointia ja hallintaa. Miltä talouden elinkeinoelämän ja teknologian kehitys näyttää? Mitkä ovat tulevan integraation odotukset, tavoitteet ja vaikutukset eri näkökulmista katsoen? Kuinka kilpailu ja hinta tulevat kehittymään, millaisiksi markkinan ja osapuolten roolit muodostuvat? Sähkömarkkinat seminaari auttaa näkemään muutoksen suunnan ja vaikutukset ja siten löytämään oikeita ratkaisuja strategisille ja operatiivisille toimille. Kuulemme vastauksia alan parhailta kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Tapahtuma koostaa kokonaiskuvan Suomen ja Itämeren alueen markkinakehityksestä. Esillä on laaja kattaus integraation kehityksestä valtiovallan, regulaattorin, energiaintensiivisen teollisuuden, markkinapaikan sekä energiayhtiöiden edustajien tarkastelemana. Aika & paikka Torstaina Seminaari klo , keskustelu ja cocktailbuffet klo saakka. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 E, Helsinki Seminaarin osallistumismaksu: 590 /hlö + alv 23 % Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, simultaanitulkkaus, tarjoilut sekä buffet. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh , sähköposti Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia Tämä yhden päivän intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan johtavat asiantuntijat ja kollegasi tule Sinäkin. Tervetuloa! Heikki Koikkalainen 10

11 Ohjelma: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Erkki Toivanen Avaus Uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari Hallituksen energiapoliittiset linjaukset Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Erkki Toivanen Talouden, elinkeinoelämän ja teknologian kehitysnäkymät Maailmantalouden kehitysnäkymät ja vaikutukset energiamarkkinaan Toimitusjohtaja Sixten Korkman, ETLA Tauko Energia elinkeinoelämän kilpailukykytekijänä Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Teknologian innovaatiot eurooppalaisessa energiantuotannossa Energy Visions 2050 Professori Satu Helynen, VTT Lounas Energiamarkkinan integraatio Kasvavalla vauhdilla kohti sähkösisämarkkinoita Ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka, Energiamarkkinavirasto Eurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden odotukset sähkömarkkinan integraatiolta Tohtori Hans Grünfeld, IFIEC-Europen puheenjohtaja Euroopan sähköpörssit markkinapaikkojen yhteistyön ja integraation haasteet Toimitusjohtaja Mikael Lundin, Nord Pool Spot AS Kahvitauko Euroopan tukkusähkömarkkinan kehitys vuoteen 2020 ja sen mahdolliset vaikutukset pohjoismaiseen markkinaan Johtaja, analyysipalvelut Morten Vesterdal, Alpiq Trading Baltian sähkömarkkinan kehitys Alivaltiosihteeri Einari Kisel, Viron talous- ja viestintäministeriö Pohjoismaisen sähkömarkkinan integraatio Toimitusjohtaja Mikael Odenberg, Svenska Kraftnät Suomi ja Helsinki integroituvan markkinan ja ilmastonmuutoksen haasteiden edessä Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, Helsingin Energia Seminaarin yhteenveto Buffet klo saakka 11 Jouko Skinnari Sixten Korkman Satu Helynen Hans Grünfeld Morten Vesterdal Mikael Odenberg Mauri Pekkarinen Sakari Tamminen Asta Sihvonen-Punkka Mikael Lundin Einari Kisel Seppo Ruohonen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan Uuden ajan isännöintiyhtiö Business plan Lähtötilanne Tutkimukset kertovat Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ja osakkaat laajentaisivat isännöintiä taloyhtiön johtamisesta monipuoliseksi asumispalveluiden

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 ENERGIAKOLMIO OY Energia-alan asiantuntijayritys Henkilökunta 69 Perustettu 1995 Toimipaikka Jyväskylä Emoyhtiö Alpiq Group Yrityssektorilta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot