Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita s. 16"

Transkriptio

1 1/2011 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD saa kasvot s. 10 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita s. 16 Virtuaalista vertaistukea s /2011

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Puheenjohtaja 5 Kolumni Yhdessä enemmän ja useammille 6 Kolumni 50 lennokasta vuotta 7 Tuetut lomat aikaa itselle tai koko perheelle 8 Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa 10 ADHD saa kasvot 14 Lukuvinkkejä 16 Lastani kiusataan tai hän kiusaa muita. Mitä voin tehdä? 18 Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho! 19 Turneella Turussa 20 Jäsenyhdistykset 24 Oulun seudun neuronuoret kokeilevat virtuaalista vertaistukea 26 ADHD-tiedon vaihtoa Tukholmassa 27 Liiton uutisia 28 Esittelyssä ADHD-liiton vuoden 2011 hallituksen jäsenet Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh /2011 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen Vuosi alkoi ADHD-liitossa täydellä miehityksellä ja paljon meillä onkin tehtävää. Tässä ajassa strategiat ja ohjelmat ovat keskiössä. RAY on uusinut avustusstrategiansa vuosille , Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 julkaistiin tammikuussa Strategian tavoitteena on nostaa sosiaalinen kestävyys taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) strategian vuosille visiossa Suomalaisilla on hyvä ja terve elämä sosiaalisesti oikeudenmukaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa. Myös ADHD-liitossa työstetään tänä ja ensi vuonna liiton uutta omaa strategiaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan KASTE II -ohjelmaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). ADHD-liitto on esittänyt, että tulevassa KASTE II -ohjelmassa otetaan huomioon erityisnuorten (esimerkiksi ADHD-oireisten nuorten ja nuorten aikuisten), elinolot sisältäen opiskeluun, työllistymiseen, asumiseen ja arjenhallintaan liittyvät kysymykset. Tämä nuorten ja aikuistenkin tilanne on huolestuttava. Tukea, apua ja hoitoa on liian vähän saatavissa ja harvoin oikea-aikaisesti. Asioiden hoitamista ei ole helpottanut Kelan uusi päätös olla antamatta jatkossa ADHD-lääkityksen peruskorvattavuutta yli 25-vuotiaille (joissakin tapauksissa ikäraja on 30 vuotta). Helmikuun alkupuolella saimme liittoon useita yhteydenottoja huolestuneilta aikuisilta, joille Kelan päätös saa aikaan melkoisen loven rahakukkaroon. Äkilliset muutokset korvausperusteisiin ovat kohtuuttomia. Tähän ei ole osattu varautua, ja päätös vaikeuttaa ADHD-oireisten aikuisten arkea. Joillakin sopiva hoitomuoto on kestänyt jo vuosia, ja se on helpottanut toiminta- ja työkykyä. Tällaiset äkilliset muutokset eivät lisää kansalaisten luottamusta siihen, että heidän perusturvastaan huolehditaan. Toki on mahdollista hakea kunnalta toimeentulotukea tai Kelalta vammaistuen muodossa korvausta kohonneisiin hoitokustannuksiin. Toivottavasti asiassa saadaan sellainen lopputulos aikaiseksi, joka on mm. STM:n uuden strategian linjauksien mukainen. Kehittämisessä on keskeistä linjata asioita, nyt on keskityttävä toteuttamiseen ja tekoihin. Suomeen on perustettu uusi toimija eli SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sen perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry sekä Terveyden edistämisen keskus ry. SOSTE kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. Vaalit on tulossa keväällä, eli ollaan nyt kaikki aktiivisia ja kysytään eri ehdokkailta mitä he ovat valmiita tekemään mm. ADHD-oireisten lasten, nuorten, aikuisten ja heidän läheistensä tukimuotojen parantamiseksi. Samalla on hyvä mahdollisuus antaa ehdokkaille ja tuleville kansanedustajille perustietoa ADHD:stä. Materiaalia voi kysyä paikallisyhdistyksen toimijoilta ja lisää materiaalia saa tarvittaessa liitosta. Uutta siis edessä, nautitaan ensin talvesta ja pakkasesta! Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2011

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Tervetuloa viettämään Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta Eri järjestöjen ja niiden paikallisten toimijoiden työ on siis huomattu erittäin arvokkaaksi tai ainakin tarpeelliseksi, sillä tuskinpa erityistä teemavuotta muuten olisi Euroopan komission toimesta julistettu. Kiitos ja kumarrus kaikille teille vapaaehtoiset, hyvä me kaikki! Vapaaehtoistyöstä keskustellaan varmasti monella eri sektorilla kuluvan vuoden aikana, ja noissa keskusteluissa tuskin vältetään negatiivistakaan äänenpainoa. Kuinka paljon ihmisiä voidaan velvoittaa vapaaehtoistyöhön, missä menee raja? Millaisia ovat kuntien ja valtion velvoitteet, ja kuinka eri viranomaistahot voisivat yhteistyöllä kolmannen sektorin vapaaehtoisten kanssa saada paljon hyvää aikaiseksi. Kenenkään vapaaehtoistoimijan ei kuulu korvata niitä etuisuuksia ja palveluja, jotka meille jokaiselle lakisääteisestikin kuuluvat asuinpaikasta ja varallisuustasosta riippumatta. Apuna ja tukena, asiantuntijoinakin vapaaehtoiset ovat korvaamaton voimavara, mutta tuota voimavaraa ei saa väärinkäyttää tai se kuolee sukupuuttoon. Näin vaalikeväänä käydään kaikkialla runsasta yhteiskunnallista keskustelua, ainakin siihen saakka, kunnes vaalit ovat ohitse. Hieman karrikoiden voisi sanoa, että jokaisesta puolueesta löytyy nyt ystävä, kunnes vaalit tiemme erottavat. Mistä löytyisi se tosi ystävä, joka puolustaisi juuri niitä oikeuksia ja parannuksia, jotka esimerkiksi ADHDoireisten lasten, nuorten ja aikuisten osalta olisivat ensiarvoisen tärkeitä? Lupausten ja tekojen korrelaatio selviää vasta tulevaisuudessa, mutta päätökset pitää tehdä kuitenkin jo varsin pian. Kuitenkin vain äänestämällä voi edes yrittää kantaa oman kortensa kekoon yhteisten asioiden puolesta - vapaaehtoisesti -. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 1/2011 4

5 k o l u m n i Yhdessä enemmän ja useammille Uskon vahvasti järjestöjen merkitykseen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyttää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennakkoluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjien kanssa. Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi tehtävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet. Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja toimintaympäristön odotusten vastaavuutta. Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittävän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan. Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittäminen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaikutukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyötyvät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa järjestöjen tarjoamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille ihmisille. Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapauksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Ja mitä useamman järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmemmin signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon. Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomattavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin, joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi perhe ja elinympäristö sekä tiedot, taidot ja elintavat. Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, peruspalveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimerkiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuurisen ja poliittisen ympäristön välillä. Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen kohteita kaikille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä tekemistä laajalla rintamalla. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yhteinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille. Teksti Mika Pyykkö Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä. Kuva Wilma Hurskainen 5 1/2011

6 k o l u m n i 50 lennokasta vuotta Täyttäessäni 17 vuotta, tuolloin tuntui, että aika kulkee liian hitaasti. Innolla odotin aikaa, jolloin täytän kahdeksantoista. Mielessäni laskin päiviä, viikkoja ja kuukausia, jolloin koittaa se hetki, kun olen täysi-ikäinen. Nuoruuden innolla ja kärsimättömyydellä ei olisi ollut aikaa odottaa sitä suurta hetkeä. Tällä hetkellä toivoisi, että aika kulkisi hitaammin... mutta aikaa ei voi valitettavasti pysäyttää. Katsoessani itseäni peilistä, näen sivulta harmaantuneet hiukset, mokoman kulmakarvatkin ovat rehevöityneet ja harmaantuneet. Katsoessani hieman alaspäin huomaan pyöräilyharrastuksesta huolimatta vartaloni nuoruusvuosista muuttuneen. Peili ei valehtele, sieltä näkyy ikääntymisen merkit. Mitenkäs luonne ja mieli? Lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisiälläkin olen kärsinyt muistiongelmista, ei siis mitään uutta. Nyt lähes viisikymppisenä yhtä innokkaasti pyöräilen kuin silloin pikkupoikana, jolloin liikuin innokkaasti paikasta toiseen, koen, että mieleni ei olekaan ikääntynyt samassa tahdissa kuin ulkoinen olemukseni. Kuten aiemmissa kirjoituksissani olen kertonut pyörämatkastani Euroopassa, joka päättyi monien vaiherikkaiden kuukausien jälkeen. Uudet tuulet puhaltavat. Viimeisen kuuden vuoden aikana on ollut noin 40 luentotilaisuutta vuodessa ja tässä ehdin jo ajatella, että luentotoiminta on osaltani ohi. Mutta toisin kävi. Tähän mennessä maaliskuun lopusta pääsiäisviikolle huhtikuulle on sovittuna 29 tilaisuutta ympäri Suomea. Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vilkasta kevättä. Välillä mietin, kuinka jaksan vaativan luentorumban? Avioeron ja pyöräilyseikkailun jälkeen parasta on vain pitää itsensä aktiivisesti liikkeellä ja mieli korkealla, niin eiköhän tulevasta koitoksesta selvitä. Jokainen miettii mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Lapsuuden jälkeen tulee nuoruus ja sitten keski-ikä. Kiihkeiden työvuosien jälkeen koittaa vanhuus ja eläkkeelle siirtyminen. Meistä jokainen voi toimillaan vaikuttaa omaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Positiivinen elämänasenne ja aktiivinen liikunta auttavat meitä jaksamaan elämässä eteenpäin. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva ADHD-liitto ry:n arkisto, Hanna-Maria Mäkelä 1/2011 6

7 Tuetut lomat aikaa itselle tai koko perheelle Tuettuja lomia järjestävät monet lomajärjestöt. Lomajärjestöt ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukea saavia kansanterveysjärjestöjä, joiden lomille voi hakea kuka tahansa Suomessa vakituisesti asuva lomatuen tarpeessa oleva henkilö tai perhe. Lisäksi monien muiden järjestöjen kautta voi hakea erilaisille tuetuille teemalomille. Lomia järjestetään ympäri vuoden eri puolilla Suomea. Lomajärjestöjä: Tuetut lomat on suunnattu vakituisesti Suomessa asuville henkilöille tai perheille, joiden elämäntilanne on sellainen, että lomalle pääsy muuten on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Vaikea elämäntilanne voi johtua esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista työttömyyden seurauksena, sairaudesta tai muuten haastavasta perhetilanteesta. Lomien mahdollisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi yksinhuoltajat, pienituloiset, suurperheet, vammaisperheet, eläkeläiset, työttömät, omaishoitajat sekä kuntoutujat. Lomien tarkoituksena on antaa mahdollisuus arjen rutiineista irtautumiseen, rentoutumiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monilla lomilla käsitellään lisäksi erilaisia hyvään oloon ja terveyteen liittyviä asioita. Lomille osallistutaan kohderyhmästä riippuen joko yksin tai yhdessä esimerkiksi perheen kanssa. Erilaisia lomateemoja on valtavasti, ja teemojen mukaan lomien kohderyhmät vaihtelevat suuresti. Lomia järjestetään usein kylpylöissä sekä muissa soveltuvissa ympäristöissä, joissa on myös hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, monipuoliseen harrastamiseen sekä luonnossa liikkumiseen. Lomat kestävät tavallisesti viisi vuorokautta, ja lomilla on puoli- tai täysihoito (tämä selviää aina kunkin loman tiedoista). Lomille haetaan täyttämällä huolellisesti lomajärjestön hakulomake, joka lähetetään lomajärjestöön. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei suurimmalla osalla lomajärjestöjä huomioida. Hakemuksia saa tilattua lomajärjestöistä ja osalla järjestöistä hakemukset löytyvät myös tulostettavina heidän www-sivuiltaan. Yleensä hakemukset tulee olla lomajärjestöllä kaksi tai kolme kuukautta ennen loman alkamista, mutta hakuaika on aina syytä tarkastaa kyseisen loman tiedoista tai loman järjestäjältä. Lomakkeeseen kirjataan tarkasti omat perusteet, miksi juuri sinun tulisi päästä tuetulle lomalle. Lomalle pääsyyn vaikuttaa muun muassa tulotasosi, elämäntilanteesi sekä mahdolliset sairaudet. Myös aikaisemmat saadut lomatuet vaikuttavat päätökseen. Päätöksen lomalle pääsystä tekee aina lomajärjestö. Kaikille lomalle hyväksytyille tulee kutsukirje lomalle. Kielteisistä päätöksistä ei välttämättä tule erillistä tietoa. Vaikka lomat ovat tuettuja, eivät ne ole osallistujille kuitenkaan aivan ilmaisia. Osallistujat maksavat omavastuuosuuden, jonka suuruus vaihtelee eri lomajärjestöjen mukaan. Omavastuuosuus on siis tarkastettava aina sieltä lomajärjestöstä, jonka lomalle on osallistumassa. Lisäksi osallistujat maksavat itse matkakulunsa lomapaikkaan. Omavastuuosuuteenkin on mahdollista saada avustusta, sillä sosiaalitoimisto tai seurakunta voi myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Lähteenä on käytetty sivustoa Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry puh Huoltoliitto ry puh Kotien Puolesta Keskusliitto ry puh Lomakotien Liitto ry puh Lomayhtymä ry puh Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry puh NASY-Naiset yhdessä ry puh Perhelomat ry puh Pvv Lomakotisäätiö puh Solaris-lomat ry puh Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry puh Svenska Semesterförbundet i Finland r.f., puh /2011

8 Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä, Savon Vammaisasuntosäätiö Huomasin, että on ihmisiä, jotka auttaa. Kokemuksia ja tunnelmia Elämänlanka-projektin arviointifoorumista Vuonna 1989 perustettu Savon Vammaisasuntosäätiö tuottaa erityisryhmille, lähinnä kehitysvammaisille suunnattuja asumis- ja päivätoimintapalveluja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Muita asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, autistiset ja neurologisia erityisvaikeuksia omaavat henkilöt. Tällä hetkellä toiminnassa on 20 palvelukotia ja 6 toimintakeskusta. Henkilökuntaa on n. 230 henkilöä. Lisäksi vuodesta 2003 lähtien säätiössä on toiminut RAY-avusteista kehittämistoimintaa. Säätiön kehittämistoimintaa koordinoidaan kehittämisyksikössä, jonka alla kaikki säätiön projektit toimivat. Vuonna 2008 käynnistyi Elämänlankaprojekti ja viimeisimpänä Minun Asumisen Polkuni (MAP)-projekti, jossa kartoitetaan mm. kehitysvammaisten avun tarvetta asumiseen liittyen. Elämänlanka-projekti Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta haetaan parhaiten soveltuvaa mallia kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville nuorille (13 20 v.) ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä v Projektissa kehitettävän kuntoutuskurssimallin avulla etsitään keinoja ja välineitä, miten nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvässä elämänvaiheessa. Projektin toiminnan myötä tuodaan tasa-arvoa alueelliseen kuntoutuskurssitarjontaan sekä tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia ja sopivia tukipalveluita kohderyhmälle. Palveluohjauksellisen työotteen ja kotipaikkakunnille jalkautumisen kautta pyritään siirtämään kurssilla käynnistyneet prosessit nuorten ja perheiden arkeen. Projektin tavoitteena on, että kuntoutuskursseja olisi tarjolla Itä-Suomessa pysyvästi projektin päätyttyäkin. Elämänlanka-projektin tarjoamalla kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja vahvistetaan nuoren sekä hänen perheensä elämäntaitoja tulevaisuutta varten. Tavoitteena on, että nuori pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen mielekkäällä tavalla (esimerkiksi työelämä- ja sosiaalisten valmiuksien harjoittaminen, sosiaalisen verkoston laajeneminen, opiskelupaikan saaminen). Lisäksi tavoitteena on, että vertaistuen ja erityisvaikeudesta saadun tiedon kautta nuori pystyy hyväksymään oman erityisyytensä, sopeutuu elämään sen kanssa ja saa keinoja kompensoida neurologisista erityisvaikeuksista aiheutuvia ongelmia. Maailma silmistäs heijastuu. Tutkimustietoa nuorten ja perheiden kuntoutuksesta. Projektin aikana on ehditty käynnistää kolme vuoden kestävää, perheille suunnattua kuntoutuskurssikokonaisuutta. Elämänlanka-projektin ensimmäinen arviointifoorumi järjestettiin Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa Kuopiossa. Tilaisuuteen osallistui n. 40 henkilöä, jotka toimivat asiakasryhmän parissa eri sektoreilla (mm. sosiaali-, terveys- ja koulutoimi, erikoissairaanhoito, oppilaitokset, järjestötoimijat ja kuntoutuksen järjestäjät). Päivän aikana esiteltiin projektin kuntoutuskurssitoimintaa, kuntoutusmallia, toimintaan liittyviä tutkimuksia ja toiminnasta saatuja kokemuksia mm. kurssilaisten ja heidän vanhempiensa kertomana. Kuulijat olivat aktiivisia ja arviointifoorumi käynnisti tärkeää keskustelua kuntoutustoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen kurssikokonaisuus käynnistyi vuoden 2009 keväällä, joka sisältöineen ja aikatauluineen kuvataan alla olevassa kuviossa. Aamupäivällä esiteltiin projektin I kurssikokonaisuuteen kohdistuneita opinnäytetöitä ja pro gradu-tutkimuksia. Marjo Hujasen (YTM/sosiaalipe- Kuvio 1. Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssin sisältö v /2011 8

9 Silloinhan selviää mistä vain! dagogiikka) tutkimuksen aiheena oli analysoida neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten elämäntilannetta heidän hakeutuessaan kuntoutuskurssille. Nuorten elämäntilannetta tarkasteltiin heidän nykyisen toimintakykynsä, nuorten saaman kuntoutuksen ja perheen palveluohjaustarpeen kautta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä haasteita vanhemmat kokevat nuorten tulevaisuuden ja itsenäistymisen suhteen. Kirsi Röngän (TtK/kansanterveystiede) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten kuntoutuskurssikokonaisuuden merkitystä nuoren ja hänen perheensä elämään sekä kuntoutuksesta koettua hyötyä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta vuotiasta nuorta, kahdeksaa vanhempaa sekä viittä työntekijää, jotka osallistuivat I kuntoutuskurssikokonaisuuteen. Eveliina Hannonen ja Leila Ryynänen (sosionomi AMK) tutkivat nuorten kokemuksia osallisuudestaan ryhmäjaksoilla. Lisäksi he tarkastelivat, miten työntekijät tukivat nuorten osallisuutta ja mitä haasteita he kokivat nuorten osallistamisessa Mielestäni olin hyvin mukana ja onnistuin. Se voi olla se positiivinen kokemus, joka auttaa eteenpäin elämässä. Kuntoutuskurssitoiminnasta saatuja kokemuksia käytiin läpi iltapäivän paneelikeskustelussa. Keskustelun päähenkilöinä olivat kolme kurssikokonaisuuteen osallistunutta nuorta ja heidän vanhempansa. Lisäksi keskustelussa olivat mukana kunnan, projektin ohjaus- ja johtoryhmän sekä projektin edustajat. Kukin nuori kertoi omasta elämäntilanteestaan ennen kurssikokonaisuuden käynnistymistä: omasta diagnoosistaan, vahvuuksistaan, arjen ja tulevaisuuden haasteista. Myös vanhemmat kertoivat omasta näkökulmastaan arjen sujuvuudesta, siinä koetuista haasteista ja motiivista hakeutua kuntoutuskurssille. Ryhmäjaksoilta nuorille mieleenpainuvimpina kokemuksina nimettiin toiminnalliset osuudet, kuten melontaretki, yhdessä toteutettu ruuanlaitto ja nuorten laatima leirilehti. Vanhemmat korostivat vertaistuen merkitystä: ryhmäjaksot mahdollistivat samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamisen, joka laajensi heidän näkökulmaansa oman perheen tilanteeseen. Tärkeänä koettiin myös koko perheen mahdollisuus osallistua ryhmäjaksoille. Lisäksi paneelikeskustelussa käytiin läpi kunkin perheen yksilöllisten palveluohjausprosessien sisältöä. Yhden kurssille osallistuneen nuoren kohdalla kolme tapaamista kotipaikkakunnalla oli konkreettisesti käynnistänyt nuoren itsenäistymisen lapsuudenkodista. Itsenäistymiseen tarvitut tukimuodot löytyivät kotikunnan järjestämänä ja nuori sai rohkeutta haaveensa toteuttamiseen. Yksi nuorista oli saanut tarvitsemansa tukimuodot koulunkäyntiin sekä ensimmäisen kuntoutusmuodon toimintakykynsä tukemiseksi. Lisäksi kahdelle perheelle oli järjestynyt palvelusuunnitelma, josta he eivät aiemmin olleet tietoisia. Neuropsykologi Taisto Leppäsaari luennoi päivän lopuksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämistarpeista, jonka pohjalta pohdittiin muun muassa neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyvää käsitteistön ja palvelurakenteen monimutkaisuutta. Tietoa ei koskaan tässäkään asiassa ole liikaa Arviointifoorumiin osallistuneet henkilöt arvioivat palautteissaan tilaisuuden kokonaisuutta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisesti pidettiin tilaisuuden dialogisuudesta ja käytännönläheisyydestä: nuoret ja vanhemmat olivat kertomassa kurssikokonaisuuden sisällöistä ja omista kokemuksistaan. Tärkeänä koettiin kuulla nuoria ja perheitä sekä käytäntöjen toteutumista eri kunnissa. Osallistujat kaipasivat lisätietoa laajemmallekin kuulijakunnalle sekä konkreettisia työkaluja asiakkaiden ohjaamiseen käytännön työssä. Tutkimukset ja päivän esitykset ovat luettavissa osoitteessa: Osallistu seuraavaan arviointifoorumiin tai kuntoutuskurssille! Elämänlanka-projekti järjestää vastaavan arviointifoorumin Mikkelin keskussairaalan auditoriossa (osoitteessa Porrassalmenkatu 35 37) klo Päivän aikana esitellään kuntoutuskurssitoimintaa ja kuullaan kurssikokonaisuuteen osallistuneiden nuorten ja vanhempien kokemuksia kuntoutuksesta ja elämästä neurologisten erityisvaikeuksien kanssa. Lisäksi neuropsykologi Merja Varpamäki kertoo palvelujärjestelmän toimivuudesta erikoissairaanhoidon näkökulmasta katsottuna. Osallistuminen tilaisuuteen on maksutonta. Vastaavanlainen tilaisuus järjestetään Joensuussa syksyllä Projekti järjestää v IV kurssikokonaisuuden, johon hakuaika on käynnissä. Lisätietoa kuntoutuskurssitoiminnasta ja arviointifoorumista saa osoitteesta tai ottamalla yhteyttä projektin työntekijöihin. Marjo Hodju Kuopio Projektipäällikkö P Kirsi Rönkä Kuopio Kuntoutusohjaaja p Leila Ryynänen Joensuu Kuntoutusohjaaja p /2011

10 ADHD saa kasvot Madeline ei pidä siitä, jos on likaista, mutta pieni kaaos ei häntä häiritse. Idea ryhtyä kuvaaman aikuisia, joilla on ADHD, pulpahti mieleeni ajaessani huhtikuussa 2010 Kuopiosta takaisin kotiin Varkauteen. Olin ollut siskoni kanssa kuuntelemassa Markku Mutasen luentoa. Mutanen oli tuolloin lähdössä polkupyörä matkalle kohti Eurooppaa. Hän toivoi, että joku rohkea nainen jatkaisi hänen työtään. Tämä ajatus pyöri koko kotimatkan päässäni ja yks kaks minulla välähti. Miksi minä en voisi omalla tavallani tuoda esille ADHD:hen liittyviä asioita. Tämä minun tapani olisi lähestyä aihetta valokuvien kautta. Kesän ajan kypsyttelin mielessäni ajatusta valokuvanäyttelyn toteuttamisesta. Ja syksyllä, kun oma elämän tilanteeni sen salli, päätin ryhtyä toteuttamaan ideaani. Ajatuksenani oli löytää kolmesta kuuteen täysi-ikäistä naista, jotka suostuisivat kuvattaviksi. Ja löysinkin Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n forumin ja omien tuttavieni kautta viisi naista kuvattaviksi. ADHD:n kasvoina ovat Emmili Kananen Toivakasta, Heli Myllylä Laukaasta, Päivi Tasala Nokialta, Madeline Lehtoniemi Sastamalasta ja Mitte Vesterbacka Humppilasta. Emmili on 24-vuotias koti-äiti, jolla on kolme lasta ja odottaa neljättä. AD- HD-diagnoosin hän on saanut keväällä Hän pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Heli on töissä Suomen Kansanterveysyhdistyksellä varainhankkijana. Hän on 27-vuotias ja hänellä on kaksi lasta. Diagnoosin Heli sai viime kesänä, kun hänen pojallaan oli ensin diagnosoitu ADHD. Hän piirtää sarjakuvaa Adimama. Helin luovuus on loppumatonta. Päivi on sisustussuunnittelija ja hän on mukana Prameet Neliöt osuuskunnassa. Hänelläkin on kaksi lasta ja hän on 32-vuotias. Päivi taas on saanut diagnoosin syksyllä Hän on luullut itseään aina laiskaksi ja saamattomaksi, diagnoosin myötä tämäkin mielikuva sai muuttua. 28-vuotias Madeline odottaa tällä hetkellä ensimmäistä lastaan. Hän on saanut diagnoosin tammikuussa Madeline innostuu helposti asioista. Kerran hän päätti ruveta maalaaman keittiön kaappeja, mutta kyllästyttyään hommaan se on ollut melkein vuoden verran kesken. 1/

11 Mitte opiskelee monimuotokoulutuksessa hevostenhoitajaksi. 32-vuotiaalla Mitellä on myös kaksi lasta. Miten ADHD on diagnosoitu Mitte on kokenut lääkityksestä olevan paljon apua. Nykyisestä opiskelusta ei ilman lääkkeitä olisi Miten mukaan tullut yhtään mitään. Osan kanssa olemme jo aloittaneet kuvaukset. Tarkoituksena on kuvata näiden naisten tavallista elämää ja kommelluksia ADHD:n kanssa. Kuvaaminen kestää vuoden 2011 ajan ja käyn jokaisen luona noin kerran kuukaudessa kuvaamassa. Kaikkien valokuvien ei ole tarkoitus alleviivata sitä, että tässä nyt on ihminen, jolla on AD- HD. Kuvissa tulee näkymään jokaisen oma persoona ja näiden naisten aivan tavallinen elämä, opiskelut, töissä käyminen, harrastukset, lasten saaminen ja naimisiin meneminen. Vaikka jollakulla on ADHD ei se tarkoita sitä, etteikö voisi elää aivan tavallista elämää. Miksi mukana on vain naisia? Ajatus on lähtenyt omasta siskostani, jolla kaksi vuotta sitten todettiin aikuisena ADHD. Nykytiedon mukaan ADHD on yhtä yleistä sekä naisilla, että miehillä. Kuitenkin ADHD:tä pidetään mielestäni vain pikku poikia koskettavana asiana. Haluan tuoda esille, että ongelman kanssa kamppaillaan myös aikuisena. Emmili pohtii, että on tuntenut itsensä aina jotenkin erilaiseksi kuin muut. Kuvan väritkin korostavat Päivin värikästä persoonaa. Tämän projektin tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta ja tuoda esille niitä ongelmia, joita ADHD:n kanssa elämisessä on. Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista on, että edes yksi henkilö saisi apua ongelmiin ADHD:n kanssa. Se voi olla henkilö, joka epäilee, että hänellä on ADHD ja uskaltautuu viimein menemään lääkäriin tai joku ADHD-oireisen henkilön lähimmäinen. Tai vaikka esimies, joka älyää, että toimintatapoja muuttamalla ADHD-henkilö pärjää vielä paremmin työssään. Teksti ja kuvat Mari Petäjä 11 1/2011

12 JANOILS Varattu Jurvan Hautaus- ja Kukkapalvelu Kahl Oy Kauppatie 15, Jurva Puh JS-Rakentajat Keskustie 98, Karjalohja Puh Tmi Junikkala Juha Huvilatie 32 B, Klaukkala Suomen Taloperustus Oy Vanhatie 10, Tyrnävä Puh Tomas Oy Ab Loviisa Puh Metsäpalvelu Tuomo Turunen Ilomantsintie 3770, Keskijärvi Puh Vaalan Seurakunta Puh Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh Tmi Soini Salin Kauppatie 16, Loppi Puh Insinööritoimisto Lausamo Oy Vapaalantie 2 B, Vantaa Puh Isonkyrön Kiinteistöhuolto Pysäkkitie 36, Isokyrö Puh Sähköliike Timon Sähköpalvelu Oy Rannantie 5, Kärsämäki Puh Tmi Ahti Summanen Palostentie 150, Sääksjärvi Puh Vaasan Keskussairaala Puh Reisegast Oy Kalervonkatu 24, Lappeenranta Puh A-Lehdet Oy Puh Sähkö-Lahdelma Ky Yli-Haakkointie 31, Nummela Puh Espoonlahden Putki Oy Porthaninkatu 7 A 12, Helsinki Puh Tilitoimisto ASK-Tilit Ky Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh Forssan Lasi Oy Mäntyläntie 5, Forssa Puh Lieksan Viherkeskus ja Hautauspalvelu Oy Simo Hurtan katu 10, Lieksa Puh Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23, Helsinki Puh Finn Supra Oy Lukkarilantie 19, Mäntsälä Puh Roppilan Krouvi Joensuuntie 39, Somero Puh Sähköpalvelu Keskitalo Kasvihuoneentie 14, Kempele Puh Lääkäri Jyrki Sihvonen Aninkaistenkatu 16 A 8, Turku Puh LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh Lava-Store Oy Juvan Teollisuuskatu 25, Espoo Puh WIPAK OY Kuljetusliike J & H Ohtonen Ky Kärenpääntie 28, Kuhmo Puh Tilitoimisto Debet & Kredit Päivöläntie 39, Helsinki Puh AJ-Saneeraus Raatteenpolku 5, Isokylä Puh Tmi Esa A. Hartikainen Haaojantie 46, Purnujärvi Puh Tmi Lauri Haukkaluoma Hakojärventie 216/40, Parkano Puh HV Sähköasemapalvelut Oy Kauppakatu 1-3, Nokia Puh Hoffes EL Ab Rikevägen 114, Forsby Puh Heimo Nousiainen Ky Arolantie 2, Raiskio Puh Tmi Helvilä Jouni Kilpiäistentie 22, Lahti Puh Kuopion Toriapteekki Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio Puh Kuljetus A. Muhonen Oy Korjaamontie 1 A, Kerimäki Kuljetusliike J. Jokela Huhtimäentie 35, Keuruu Puh Simon Apteekki Ratatie 8, Simo Puh Siivous Ekot Taipaleentie 165, Masku Puh Sähkö ja Rakennus Laine Katavistontie 200, Säkylä Puh Fincolaw Oy Eteläranta 23, Rovaniemi Puh Nuohoustyö Jukka Suominen Keskitie 31 as 2, Raisio Puh Hitsauspalvelu Söderström Skeppsmalmintie 71, Paippinen Puh ILV-Asennus Oy Ahotie 3, Vantaa Puh Kuljetus Kalle Rahikainen Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh Nurmijärven Seurakunta Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy LITTOINEN Twinputki Oy Sprinkleri Myllynummentie 2, Kerava Puh Hervannan Hammas Oy Insinöörinkatu 23, Tampere Puh Salon Auto-Kiillotus Oy Myllyojankatu 26, Salo Puh Hyvinkään I Apteekki Kauppalankatu 3, Hyvinkää Puh Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh Porin Puutuote Oy Pesula Iira Esplanadi 112, Hanko Puh Seinäjoen Seurakunta Puh Ski & Wood Suksihuolto ja Taidesahaus Häkkisenkatu 12, Joensuu Puh Pöllövaaran Perhekoti Oy Korvolantie 62, Nokia Puh Puhdas Kukka Ky Puistolantori 1, Helsinki Puh Perhekoti Touhukallio Ky Sorsakoski Puh Ravintorengas Oy Kuusistontie 3, Siikainen Puh Sallaiset Tilit Ky Postipolku 4, Salla Puh Seinäjoen Kaupunki Liikuntatoimi Puh Taksi ja Tilausliikenne Mutanen Tehtaantie 13, Ylämylly Puh Taksi Jari Palosaari Saarelantie 9, Pudasjärvi Puh Sepon Lihatori Oy Käsityökatu 22, Varkaus Puh Hammaslaboratorio Pekudent Oy Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa Puh Lakiasiaintoimisto Petri Nieminen Patakuja 2, Ulvila Puh Tammela Diesel Oy Tampere Puh Tmi Jone Laine Ahjokatu 14-16, Jyväskylä Puh Monipalvelu L. Koskela Oy Nuolitie 2, Vantaa Puh Lievestuoreen Apteekki Puh Topiron Ky Valkolantie 257, Valkola Puh Tili-Kankare Helmikankareentie 1, Kyrö Puh Tasoite- ja Maalaustyöt Nikula Ky Kuntoilijanlenkki 2, Lieto Puh Hollolan Apteekki Torikuja 1, Hollola Puh Ketolan Autokorjaamo Paalutie 3, Ilmajoki Puh Parkettiasennus Kari Tuomi Närveläntie 16, Salo Puh Perhekoti Amanda Ylhäisintie 5, Piikkiö Puh Talourakointi Viljanen Esko Sarkatie 6, Hämeenlinna Puh AO-Rakennuspalvelu Oikotie 6, Pirkkala Puh MP-Sähkötec Oy Varvarinkatu 5, Huittinen Puh Innocorp Oy Tapiontori 1, Espoo Puh Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh Tmi Ari Alho Sysimäenkuja 4, Ilmarinen Kuljetusliike Hyötykuorma Oy Haapaperäntie 81, Alavieska Puh Kuljetusliike Pirjo Isokoski Tornionkatu 38, Kemi Puh Esatesk Oy Jaakonkatu 4, Hyvinkää Puh Helsingin Ortodoksinen Seurakunta Helsinki Puh Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, Pori Puh Syötekeskus Puh SV-Huolto Haapavalkamantie 32 B, Hirvensalmi Puh Myllyojan Vene Rahintie 98, Kustavi Puh Kaavin Apteekki Keskustie 2, Kaavi Puh /

13 Kalatuote Annunen Oy Kylmäläntie 136, Pattijoki Puh Parkettiliike Snällström Hannu Oy Tossupojankuja 7, Turku Puh Oy Hesal Ltd Erkkilänkatu 11, Tampere Puh Tmi Matti Isopärnä Sorvaajankatu 8, Rauma Puh Parturiliike Raili Kuivanen Muotialantie 29, Tampere Puh Perhon Sairaankuljetus Sami Syrjälä Oy Rintiläntie 8, Perho Puh A.Vahvaselkä Ky Vanhamäentie 96, Korpikoski Puh N3M Power Oy Hitsaajantie 3, Karjaa Puh LVI-Insinööritoimisto Akel Oy Hömötiaisentie 1, Reijola Puh Tilimaijat Oy Kauppakatu 17 A 8, Varkaus Puh Pyynikin Munkkikahvila Oy Näsilinnankatu 21 A 14, Tampere Puh JCT-Trading Oy Haarasuontie 15, Oulu Puh Nummelan Aluelämpö Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh Holo Solutions Oy Ltd Ylätie 46, Nastola Puh OVH Oy Ahertajankatu 20, Järvenpää Puh J-Metsä Oy Pietarinkatu 4, Mikkeli Puh Rakennuspalvelu ja Kiinteistöhuolto H. Kolehmainen Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi Puh Rakennusyhtiö J & M Kaukinen Oy Rinteentie 16, Salo Puh Ranta-Putki Oy Välikankaantie 17, Kuukanniemi Puh Kiannan Taksi Kiannanniementie 77, Suomussalmi Puh Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh Sähköpalvelu A. Kotila Nivavaarantie 8, Rovaniemi Puh Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Särjenmättääntie 1, Lammi Puh ATK-Kirjanpito Kiiskenevä 1, Espoo Puh Autokorjaamo P. Huhtaviita Oy Kenttätie 2, Kauhajoki Puh Autokorjaamo Laulaja Faaringintie 102, Laihia Puh Condira Oy Lassilanperäntie 43, Haukipudas Puh Conex Press Oy Rikkiläntie 22, Vainikkala Puh CNC Kakkonen Oy Karhutie 2, Kitee Puh Heavy Rakennus Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh Lohjanharjun Teollisuus Oy Hongistonkatu 4, Lohja Puh Hammaslääkäri Seppo Hänninen Linja-autoasema, Kangasala Puh Hakonen Yhtiöt Oy Ansatie 4, Vantaa Puh Merkkimiehet Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh Putkiasennus H. Karvonen Oy Kaonpäänkatu 43, Tampere Puh Merijärven Taksipalvelu Keltamaantie 191, Merijärvi Puh Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh Hammaslääkäri Mika Räsänen Harjusola 1, Kangasala Puh Hekatek Oy Yrittäjänkaari 19, Forssa Puh Kemin I Apteekki Asematie 1, Kemi Puh Maalausliike Veijo Haapasaari Oy Katinhännäntie 49, Harjunpää Puh Maanrakennus Velj. Luostarinen Ky Puistotie 1, Kuvansi Puh Tmi Mauno Nevala Karjaskylänkatu 168, Salo Puh Neliskulma Oy Rasmuksentie 4 A, Helsinki Puh A-Klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki Puh Kalle Kelkka Tmi Turuntie 217, Oripää Puh Finland Motor Home Oy Jokinotkontie 60, Nuppulinna Puh Autohuolto Kari Iivonen Oy Ketomaankatu 3, Salo Puh Viitasaaren Apteekki Postikuja 1, Viitasaari Puh Mainospalvelu A. Laitinen Palokankaantie 23, Jyväskylä Puh Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh H. Koivisto Ky Kiertokatu 1, Raisio Puh Tyres Tools Oy Rounionkatu 17, Nokia Puh Turun Tankkitekniikka Turku Puh Turun AR-Systems Oy Arhokatu 1, Raisio Puh Woodwinds Albertinkatu 17, Helsinki Puh Tmi Timo Kortesmäki Korteskydöntie 52, Alavus Puh Reissueleo Raatetie 9 A, Helsinki Puh Jyväskylän Koneistuspalvelu Jykopal Huoltokuja 3, Vaajakoski Puh K.L.M. Express Oy Härjänruopantie 6, Rusko Puh Techen Oy Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh Wartalo Kodit Oy Antinpuisto 8, Varkaus Puh Kuhmon Apteekki Kainuuntie 89, Kuhmo Puh Tmi Jarmon Taksi Vehmersalmentie 405 D, Konnuslahti Puh Plus Kaks Kuljetus Oy Matarankatu 2 D, Jyväskylä Puh Petri Ahonen Perkolanmäentie 75, Huittinen Puh Mikko Pajuniemi Tmi Kurejoentie 133, Pertteli Puh CMT-Saneeraus Oy Sepänkatu 3, Riihimäki Puh Lujamaalaus Oy Mustapuronkatu 7, Lahti Puh Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7, Siilinjärvi Puh Suikka Oy Yhteiskouluntie 56, Uusikylä Puh Lautiosaaren Sähkö Ky Kivalontie 165, Lautiosaari Puh Elmontage Ab Järnvägsgatan 15, Ekenäs Puh Arkkitehdit Oy Virta, Palaste, Leinonen Pursimiehenkatu B, Helsinki Puh Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh Bokföring P-E. Nyberg Kb Valimonkatu 6, Karjaa Puh Tellsell Oy Voionmaankatu 30, Jyväskylä Puh AMFI Arkkitehdit Oy Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki Puh Parketti- ja Huoneistoremontti V. Herranen Ky Kuvansintie 31, Varkaus Puh Vaatturiliike Sauma Oy Arkadiankatu 15, Helsinki Puh Asianajotoimisto Ulla-Riitta Kylli Oy Uudenmaankatu 2 A, Hyvinkää Puh Teeman Oy Kuunsäde 2 A, Espoo Puh S. Kivinen Oy Raitalammintie 5, Renko Puh Tapiolan Apteekki Kauppamiehentie 6 Puh Jämin Tilipalvelu Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi Puh Sastamalan Kaupunki Puh Tornionmäen Apteekki Utinkatu 17, Kouvola Puh Tietoapila Kivikyläntie 463, Mynämäki Puh Härmän Nauha Oy Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh Jarexon Mäntymäentie 5, Pori Puh ST-Sähkö Ky Tilhentie 10, Naarajärvi Puh Fidelio Nordic Oy Lemminkäisenkatu 50, Turku Puh Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh Neuropsykologiapalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere Puh Kiinteistöhuolto Mäkelä Oy Ouluntie 35, Kokkola Puh Kuopion ev.lut seurakunnat Koneurakointi M. Peltola Keskustie 12, Miehikkälä Puh Konehuolto Hirvonen Oy Hietalahdentie, Tuusniemi Puh Rakennustoimisto Lahtinen Ky Koivurinne 5, Salo Puh Taran Tili Korsholmantie 9, Helsinki Puh /2011

14 l u k u v i n k k e j ä Lukuvinkkejä Paula Noronen: Supermarsu ja outo toveri Gummerus Kustannus Oy, 2010 Vauhdikasta jatkoa Supermarsun riemastuttaviin retkiin. Kirja on jälleen Paula Norosen tuttuun tyyliin kirjoitettu hyvin kuvailevalla, humoristisella tyylillä, ja kirjan ääressä viihtyvät varmasti myös nekin lukijat, joille perinteisten lasten romaanien teksti saattaa olla liian hitaasti etenevää ja yksitoikkoista. Kirja saa lukijansa hyvälle tuulelle. Kate Thompson: Yön eläjä Gummerus Kustannus Oy, 2010 Yön eläjä on vahva ja todentuntuinen kuvaus erään nuoren kasvamisesta ympäristössä, jossa nuoren elämä kulkee vaarasta toiseen ja alituinen pelko kiinnijäämisestä seuraa hetkestä toiseen. Turvallisia ihmiskontakteja ei ole juurikaan tarjolla ja elämä maalla ei houkuttele. Voiko menneisyyttään paeta vai vaaniiko se aina jossain nurkan takana yön hiljaisina hetkinä, haluatpa sitä tai et? Linda Olsson: Sonaatti Miriamille Gummerus Kustannus Oy, 2010 Sonaatti Miriamille on herkkä ja kaunis kuvaus ihmisistä, joiden eletty elämä ja menneisyys nousevat pintaan kirvelevinä muistoina ja suloisena kaipauksena aikaan, joka kerran oli ja meni. Kuuntelin kun sanoit nimeni, ja aika pysähtyi. Tai menetti merkityksensä. Sinkouduin ajan halki, menetin paikantajuni. Sitten kuuntelin hiljaisuutta välillämme. Sonaatti Miriamille koskettaa kerronnallaan ja saa lukijan hyvin vahvasti vakuuttuneeksi siitä, että elämän monet vaikeatkin ratkaisut voivat saada sellaisen selityksen, että ihminen saa lopulta rauhan myös oman itsensä kanssa. Minusta tuntuu, että ihminen kykenee elämään kaikkien omien valintojensa kanssa. Se lienee sanomattakin selvää. Olipa asia kuinka vaikea tahansa, sen kanssa on eläminen. Ulkomaailman määräämiä olosuhteita on puolestaan vaikea sietää. Anneli Kanto Antti Kanto Markku Sointu: Tehtävä maassa Gummerus Kustannus Oy, 2010 Tehtävä maassa on oivaltavasti tehty romaanimuotoinen oppikirja matematiikan jännittävään maailmaan. Matematia-planeetalla päätetään, että suomalaisetkin koululaiset pitää saada innostumaan kaikista niistä mielenkiintoisista asioista, joita matematiikka tarjoaa meille kaikille ihan arkipäiväisissä askareissamme. Fractalia, Absurdicus, Transformaticus ja monet muut kiinnostavat hahmot tempaisevat lukijansa mukaan matkalle, jonka aikana moni matemaattinen solmu aukeaa uudella ja hauskalla tavalla. Pia Beck Rydahl: Nuoren Voimakirja Otava, 2010 Jokaisen nuoren mielestä oma elämä tuntuu joskus täysin kummalliselta ja erilaiselta verrattuna toisten nuorten elämään. Itsetunto, myönteinen ajattelu, miten selviytyä hengissä vanhemmistaan ja monet muut tärkeät, nuoren elämän isot asiat koskettavat kaikkia nuoria, mutta niitä ei ole helppo ottaa puheeksi toisten nuorten tai aikuisten kanssa. Nuoren Voimakirja on työkirjatyyppinen opas nuorelle itselleen. Kirjassa on jokaisesta aihealueesta puhutteleva, nuorten kielellä kirjoitettu tarina tai johdantoteksti, jonka jälkeen aihetta käsitellään vielä erilaisten pohdinta- tai testitehtävien kautta. Kirja on nimensä mukaisesti voimakirja, kirja niin nuorille kuin heidän läheisille aikuisillekin. 1/

15 l u k u v i n k k e j ä Sanna Mattila-Rautiainen (Toim.): Ratsastusterapia PS-kustannus, 2011 Ratsastusterapia on tullut tutuksi monelle ADHD-oireisellekin henkilölle eräänä kuntoutusmuotona. Uusi Ratsastusterapia-kirja perehdyttää lukijansa kuntouttavaan toimintaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja saavutuksiin ratsastusterapian avulla usean eri kirjoittajan voimalla. Aiheita käsitellään havainnollistaen kulloinkin käsiteltävää asiaa runsain kuvin ja esimerkein, mikä helpottaa kirjan lukemista ilman erityistä hevos-, ratsastus- tai terapiatietämystäkin. Ei ole mitään palkitsevampaa, kuin hevonen joka rapsuttaa sinua takaisin, kun harjaat jostain kutisevasta paikasta juuri oikein ja oikealla tavalla. Tai jos saavut talliin, huomaat hevosesti hörisevän kun se tunnistaa sinut. Mahtava tietopaketti niin asiantuntijoille, kuin myös niille henkilöille, joille eläinavusteinen terapia on jostain syystä ajankohtainen juuri nyt tai tulevaisuudessa. Vesa Närhi Heikki Seppälä Pekka Kuikka (Toim.): Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Niilo Mäki Instituutti, 2010 Niilo Mäki Instituutin ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteuttama, ensimmäinen suomenkielinen katsaus laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin, kuuluu ehdottomasti alansa huipputeoksiin. Teoksen kirjoittajajoukko koostuu alansa ammattilaisista, ja ehkä juuri siitä syystä kirja on kirjoitettu niin, että kulloinkin käsiteltävä asia taustoitetaan hyvin ja lukijalle annetaan erittäin kattava kuva käsiteltävästä aiheesta osana suurempaa kokonaisuutta. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien taustaa, vaikutuksia ja keinoja haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi lapsen, nuoren ja aikuisen arkielämässä käsitellään havainnollisesti runsain esimerkein ja kirjan taustalla oleviin tutkimuksiin ja projektitöihin nojaten, unohtamatta laajaa ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimustyötä useiden vuosien ajalta. Toivottavasti kirja päätyisi monen opetustyössä, työvoimahallinnossa tai kuntoutuksen kanssa työskentelevän ammattilaisen luettavaksi, vaikka rohkenen suositella kirjaa myös niille perheille ja aikuisille, joille oppimisvaikeusasiat ovat arkipäivää. Kirja-arviot Teija Jalanne Tony Dunderfelt: Ilon psykologia PS-kustannus, 2010 Psykologi Tony Dunderfeltin uusi kirja Ilon psykologia (PS-Kustannus) opastaa meitä jokaista löytämään iloa elämään omasta itsestämme sekä kääntämään elämän haasteet ja vaikeat hetket voitoksi. Kirja sisältää monipuolisia käytännön harjoituksia, joiden avulla on mahdollista saavuttaa uusi positiivinen vire. Harjoitteluun kannustaa se, että jokaisella meistä on mahdollisuus löytää sisältämme ulkoisista tekijöistä riippumattomia voimia - omaa sisäistä energiaa. Itsensä tunteminen ja hyväksyminen sekä itsensä toteuttaminen ovat suuria ilon lähteitä. Iloa voi kehittää muun muassa pyrkimällä keskittymään hetkiin, muuttamalla sisäistä puhettaan positiiviseksi ja kannustavaksi, päästämällä irti kuluttavista ajatuksista sekä huomaamalla elämässä jo olemassa olevan hyvän. Miltä tuntuisi vaikka negatiivisuuspaastota, jolloin elämän hyvistä asioista nauttiminen on sallittua? Tai kirjoittaa tulevaisuuskirje, jossa kuvaa omaa tulevaisuuttaan hyvässä valossa? Elämän vaikeita asioita ja vaikeiden hetkien olemassaoloa ei pyritä kieltämään, mutta niiden ei sallita vähentää tai peittää nykyhetkessä olevia hyviä asioita. Herkkyys hyvien asioiden huomaamiseen on kaikille mahdollista se mitä ajattelen, lisääntyy! Kirja-arvio Mirjami Koivunen 15 1/2011

16 Lastani kiusataan tai hän kiu Kiusaaminen voidaan määritellä seuraavasti: Kiusaaminen on epäreilua ja yksipuolista. Kiusaamista on toisen tunteiden loukkaaminen, uhkailu, pelottelu tai jonkun henkilön tahallinen sulkeminen pois seurasta. Kiusaaminen ei ole sama asia kuin raisu leikki tai kaverusten välinen konflikti. Vanhemmat eivät halua kasvattaa lapsestaan kiusaajaa tai kiusatuksi tulevaa. Mutta sellaista tapahtuu. Itse asiassa, tutkimusten mukaan jopa 90% lapsista on ollut kosketuksissa kiusaamiseen. Lapsi on joko kiusaamisen kohteena tai itse syyllistyy kiusaamiseen (tai molempina) tai on todistamassa kiusaamista (tunnetaan myös termillä sivustakatsoja). Monet vanhemmille suunnatut nettipalstat tai neuvonta-artikkelit kannustavat vanhempia ohjaamaan lapsiaan puolustautumaan kiusaamista vastaan. Joidenkin mielestä tämä on ainoa keino, millä kiusaamisen saa loppumaan. Perheenjäsenet tai naapurit voivat myös luoda paineita sellaisille vanhemmille, jotka haluavat vain ohjata lapsiaan tekemään oikein. Haluatko sinä vanhempana, että sinun lastasi satutetaan tai hän satuttaa muita? Kiusaamisen vastustamisohjelmat, kuten Askeleet kunnioittamiseen opettavat lapsille kuinka voi puolustaa itseään. Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan opeta lyömään takaisin. Toisen vahingoittaminen, vaikkakin vastauksena kiusaamiseen, ei ratkaise suurempaa ongelmaa, joka on se miten toinen lapsi käyttää valtaa vahingoittaakseen toista. Takaisin lyöminen voi lisäksi aiheuttaa kiusaamisen jatkumisen tai sen, että kiusaaminen muuttuu vakavammaksi. Jos arvelet, että lapsesi on mukana kiusaamisessa jollain tavoin, on olemassa keinoja auttaa. Puhu ja keskustele lapsen kanssa kiusaamisesta, vaikka se ei tällä hetkellä olisikaan ongelma. Kerro lapsillesi kuinka toivot heidän käyttäytyvän. Ole luja, selkeä ja johdonmukainen. Kerro, mitä seurauksia siitä tulee, jos huomaat jonkun lapsistasi kiusaavan muita, mutta älä käytä fyysisiä rangaistuksia tai nolaamista. Ne vain tuottavat häpeää ja kertovat lapsellesi, että väkivalta on sallittua. Tee säännöt perheellesi. Esimerkiksi meidän perheessämme ei ole koskaan okei kiusata tai vaikka vain seurata vierestä jos jotakuta kiusataan. Kiusaaminen on väärin. Jos huomaat kiusaavasi jotakuta, kerro siitä meille, jotta voimme auttaa sinua muuttamaan käytöstäsi. Pidä silmällä kiusaamisen tunnusmerkkejä. Lapset, jotka kiusaavat muita käyttäytyvät usein siten, että se, mitä he tekivät, ei ole iso juttu. He saattavat sanoa vaikkapa en tarkoittanut loukata ketään, minä vain pelleilin, se ei sitten ymmärrä huumoria! Voi olla myös ongelma, jos lapsesi: Puhuu toisista lapsista negatiiviseen sävyyn (nynny, luuseri, typerys) Puhuu siten kuin toinen lapsi olisi ansainnut kohtelunsa ( se kerjäs sitä ) Ei näytä välittävän toisten tunteista Käyttäytyy muita kohtaan väkivaltaisesti Käyttäytyy uhmakkaasti ( sinä et voi minua komennella ) Turhautuu helposti jos ei saa tehdä oman tahtonsa mukaan Syytetään kiusaamisesta Joutuu koulussa tai muualla hankaluuksiin tai tappeluihin Jos sinun lapsestasi kerrotaan, että hän kiusaa muita, on tärkeää ottaa se vakavasti ja varmistaa, että lapsesi saa apua, jos hän tarvitsee sitä. Lapset, jotka kiusaavat toisia jatkuvasti, voivat jatkaa samaa käytöstä aikuisenakin, seurustelusuhteissaan, perhesuhteissaan tai työelämässä. Kiusatuksi tulemisen tunnusmerkkejä. Jotkut lapset kertovat mitä on tapahtunut, mutta toiset eivät kerro. Huomaa muutokset lapsesi käytöksessä. Jos lapsesi ei kerro sinulle kiusaamisesta, yritä löytää joku, jolle lapsi haluaa puhua, esimerkiksi luotettava opettaja, sukulainen tai perhetuttu. Mahdollisia merkkejä kiusatuksi tulemisesta: Vammat, vatsakipu tai päänsärky Hukkaan menneet tai rikkinäiset tavarat Lapsi jää pois koulun aktiviteeteista, kerhoista ym. Ei halua mennä koulussa suihkuun (missä kiusaaminen usein tapahtuu) Univaikeudet Suoriutuu koulutehtävistä heikommin kuin aiemmin Jos huomaat muutoksia lapsen käytöksessä, kysy häneltä kiusaako joku häntä koulussa. Käytännön keinoja kiusaamisen estämiseen. Henkilöt, jotka kiusaavat muita, toivovat reaktiota: itkua, vihaa, häpeää. Jos kiusaamisen kohde ei osoita näistä mitään, kiusaaja voi menettää kiinnostuksensa. Ei ole helppoa olla tyyni ja vahva, kun joku loukkaa tunteitasi tai loukkaa fyysisesti. On siis tärkeää harjoitella. Keksi muutama vahva repliikki tai vastaus: Tuo on kiusaamista! Lopeta! Opeta lapsellesi miten voi puolustaa toisia ja kävellä pois. Jos lapsesi näkee toista lasta kiusattavan, he voi- 1/

17 saa muita! Mitä voin tehdä? vat auttaa lopettamaan kiusaamisen. Jälleen kerran: tämä ei ole helppoa. Harjoittele, harjoittele ja vielä kerran harjoittele. Tässä muutamia seikkoja, joita lapsi voi tehdä: Jätä kiusaaja huomiotta, älä naura tai mene katsomaan Puolusta kiusatuksi joutunutta lasta ja sano kiusaajalle: Lopeta tuo! Mene kiusatuksi joutuneen lapsen luo ja pyydä häntä mukaan ja lähtemään pois paikalta Tule, mennään pelaamaan jalkapalloa! Kerro koulun aikuisille kiusaamisesta Ole mallina omalla käytökselläsi. Vaikka aina ei näytä siltä, että lapsi seuraisi, lapsi oppii kuitenkin sinun käytöksestäsi paljon. Puolusta itseäsi ja muita vahvasti ja tyynesti Hae ystävyyttä sellaisista henkilöistä, jotka ovat reiluja ja kunnioittavia Kohtele kaikkia ihmisiä arvostavasti ja hyväksy myös erilaiset ihmiset Auta lasta saamaan ystäviä. Hyvä ystävyys voi suojella lasta haitallisilta vaikutuksilta tai kiusaamiselta. Auta lasta löytämään ystäviä ja pitämään ystävyyttä yllä. Jos lapsellasi ei näytä olevan ainuttakaan ystävää, rohkaise lasta menemään mukaan johonkin ryhmään tai harrastuspiiriin, jotta hän löytäisi samoista asioista pitäviä muita lapsia. Perehdy lapsesi koulun kiusaamista koskeviin sääntöihin. Puhu rehtorille ja opettajille kiusaamisesta. Ota selvää, mitä koulu tekee kiusaamiselle. On huomioitava myös nettikiusaaminen (vahingollisten tekstiviestien lähettäminen, internetin kautta tai kännykällä tapahtuva kiusaaminen). Menettelytavan tulee olla selvä, luja ja reilu. Kerro myös rehtorille ja opettajille miten aiot puuttua, jos näet omaa tai jotakuta muuta lasta kiusattavan. Koulujen tulee olla turvallisia, luotettavia ja rauhallisia paikkoja kaikille lapsille. Vaikka kiusaamista tapahtuukin paljon, sitä ei saa hyväksyä normaaliksi, hyväksyttäväksi osaksi lapsuutta. Auta lastasi kohtelemaan toista kunnioittaen ja puolustamaan itseään ja muita positiivisin tavoin Nämä taidot palvelevat heitä kouluvuosien aikana ja myöhemminkin heidän työssään ja perhesuhteissaan. Teksti Raija Väisänen Lähde: Committee for children. (kääntäjä Raija Väisänen) Kuinka voit etsiä ystäviä. Positiivisia tapoja luoda kontakti toiseen lapseen. Anna tunnustusta. Sinä olet tosi hyvä pelaamaan pesäpalloa. Huomaa yhteiset kiinnostuksen kohteet. Huomasin, että sinä tykkäät piirtää. Minäkin tykkään piirtämisestä. Piirrettäisiinkö yhdessä. Pyydä henkilöä kertomaan itsestään? Minkälaisesta jäätelöstä sinä tykkäät? Osoita kiinnostusta. Hei, sinulla on mielenkiintoisen näköinen kirja. Mitä sinä luet? Osoita kiinnostusta henkilöön. Kun kerrot koirastasi noin, vaikuttaa, että se on tosi söötti koira Pyydä mukaan koulun aikana tapahtuvaan aktiviteettiin. Mentäisiinkö yhdessä koppeilemaan pesäpallolla välitunnilla? Pyydä mukaan koulun ulkopuoliseen aktiviteettiin. Lähtisitkö minun kanssani lauantaina pelaamaan jalkapalloa? 17 1/2011

18 y h d i s t y k s i l t ä Hyvä, että ADHD:ille on oma kerho! ADHD-vertaiskerho nuorille Jyväskylässä syksyllä 2010 Ajelimme keilaamiskerran jälkeen kerhosta kotiin päin, minä ohjaaja kaksi kerholaista kyydissäni. - Mistä nää rahat meille tulee? kysyi kerholainen. - No muistatko, kun etsit mulle netistä hintoja sellaisille harrastuksille, mitä sun ikäiset haluis kerhossa tehdä? Mä tein sitten hakemuksen kerhorahoista kaupungin nuorisopalveluille, ja me saatiin rahat. Mä kirjoitin niin hyvät perustelut, miksi tällaista kerhoa tarvitaan, ohjaajana vastasin. - No mitä? kysyi kerholainen. - No, että teidän ikäiset ei enää lähde niin helposti harrastuksiin. Jos ei ole kavereita eikä lähde minnekään, ei myöskään saa kavereita. Ja sitten harrastamisen lisäksi tää kerho on myös samalla vertaisryhmä, kun täällä tapaa muitakin, joilla on ADHD, ADD tai jotain, vastasin. - Ai Suomi tuhlaa meihin näin paljon rahaa! huudahti kerholainen. - Musta se on hyvä, että ADHD:illä on oma kerho! kommentoi toinen kerholainen. - Niin, tehän ootte niitä Suomen tulevaisuuden toivoja! - Monipuolinen, sai paljon uusia kavereita ja pääsi jakamaan kokemuksia. Tosi hyvä! kommentoi kerholainen pari kuukautta kerhon loppumisen jälkeen. - Vaikka aluksi oli hirveetä hässäkkää, pohti toinen kerholainen autossa ADHDkerhoa hyväksi kehuttuaan. - Ai suakin hirvitti, mutta hyvinhän me ollaan selvitty. Varmaan aina ensin pitää tutustua, kokeilla rajat ja tehdä säännöt omalle porukalle. Ja tosi hienosti te ootte ollu kaikissa harrastuksissa julkisilla paikoilla, pääsin ohjaajana kehumaan. Syksyn aikana kokoonnuttiin yhteensä seitsemän kertaa. Mukana oli vuotiaita nuoria, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Kerhon sisällöt suunniteltiin yhdessä nuorten kanssa: pitsaa, karting-autoilua, keilausta, elokuva, sulkapalloa ja uintia. Joka kerta myös pysähdyttiin toiminnan jälkeen juttelemaan kokemuksista ja herkuttelemaan. Kahden kuukauden ajan kokoonnuttiin välillä viikon, välillä kahden välein. Viidennellä kerralla porukka oli selvästi ryhmäytynyt. Kahdeksan kerholaista pelasi sulkapalloa kolmelle kentälle jakaantuneena, mutta viimeiseksi puolituntiseksi kaksi kenttää jäi tyhjäksi. Loppuajan kerholaiset nimittäin pelasivat nelinpeliä, neljä puolellaan, kaikki samalla kentällä. Tiiviissä tunnelmassa taisi jutteleminen olla jo tärkeämpää kuin itse sulkapallo. Pelin jälkeen limsalla kaikki mahtuivat samaan pöytään, ohjaajatkin. Edellisinä kertoina oli istuttu pienemmissä ryppäissä eri pöydissä. - Poika on ollut ihan erilainen kotiin tullessaan kuin muiden kerhojen jälkeen, antoi yksi äiti palautetta päätöskerralla, jolloin myös vanhemmat oli kutsuttu mukaan. Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen. Kaikkien oli kyllä aluksi ollut vaikea lähteä mukaan uuteen kerhoon, uusien ihmisten pariin. Kaikki olivat tulleet vanhempien pienellä painostuksella ja kehotuksella käydä edes kokeilemassa. Pian kerholaiset kuitenkin huomasivat, että täällä kyllä pärjää. Puhuttiin avoimesti, että jokaisella on omat vaikeat tilanteensa. Kun kokeiltiin eri harrastuksia, kukin pääsi niissä tasapuolisesti voittamaan itsensä. Kerholaiset kannustivat toisiaan kokeilemaan ei ollut yhtään pilkkaamista tai painostusta. Ohjaajien ymmärtäväinen suhtautuminen alkujännityksen aiheuttamaan hässäkkään, kaikkien hyväksyminen ja yhdessä joltain osin erilaisena oleminen mahdollistivat jokaiselle kerholaisena onnistumisen. ADHD-lapsen, nyttemmin nuoren, äitinä olin saanut jo vuosia tukea vanhemmuuteen Keski-Suomen ADHDyhdistyksen vanhempien vertaisryhmässä. Välillä lapsetkin olivat mukana siinä sivussa, mutta silloin ei tullut oikein vanhempien keskustelusta eikä lasten mielekkäästä toiminnastakaan mitään. Yhteiset retket ja viikonloput olivat olleet tärkeitä koko perheelle. Yhdistys ehti jo jonkin aikaa kuulutella, miten järjestettäisiin toimintaa nuorille. 1/

19 y h d i s t y k s i l t ä Päätin tarttua härkää sarvista, kun kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: poikani oli tullut tähän patisteltavaan ikään, itselläni oli ammatti sekä vuosien kokemus nuorten parissa työskentelystä ja yhdistys innostui ehdotuksestani, että hakisin nuorisolautakunnalta rahaa Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. nuorten vapaalle toimintaryhmälle. Saisin yhdistyksen tuen avustusrahan pyörittämiseen, ettei oman perheen talous olisi kerhoon sidottu. Kerholaisiksi ottaisimme yhdistyksen kautta tiedottamalla saamamme 10 ensimmäistä vuotiasta. Yhdistys oli tehnyt myös hyvää yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kokemuskouluttajien vierailuilla. Sieltä löysin yhden äidin avustuksella itselleni ohjaajatyöparin, sosionomiopiskelija Emilian. Hän varaili harrastuspaikkoja ja minä viestittelin perheille. Yhdessä suunnittelimme, vedimme kerhokerrat ja arvioimme, miten oli mennyt. Vanhemmat huolehtivat kuljetuksista toimintapaikoille ja sumplattiin kimppakyytejäkin. Vaikka työ- ja perheelämä yhteensä olikin minulla tuona syksynä jo melkoista hurlumheitä, samoin Emilian tiivis opiskelu ja kaikki harjoittelut, niin kyllä kannatti! Kiitos kaikille kerholaisille lämminhenkisestä ja rohkeasta kerhosyksystä! Teksti Iina Peltomaa Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry TURNEELLA TURUSSA Lokakuinen lauantai näyttäytyi aurinkoisena kun Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen porukka lähti viettämään syyslomapäivää Turkuun. Historiallinen Turku oli oiva valinta yhdistyksen syysretken kohteeksi, sillä kaupungin museotarjonta on vailla vertaansa. Pikkubussillinen väkeä eli 13 lasta ja 9 aikuista nautti menomatkalla lounaan, jotta perillä jaksettaisiin tutustua retken pääkohteeseen eli Turun linnaan. Turun linnassa meitä oli vastassa opas, jonka johdolla sukelsimme linnan vaiherikkaaseen historiaan. Opas kertoi värikkäästi ja hurjatkin tarinat pitivät yllä mielenkiintoamme. Lisääkin olisimme kuunnelleet vankityrmistä, teilipyöristä ja ritarien turnajaisista, mutta matkamme jatkui Aboa Vetus/ Ars Nova -museoon. Aboa Vetus (Vanha Turku) on arkeologis-historiallinen museo. Luostarikorttelin esiin kaivetut rauniot ovat peräisin keskiajalta. Niiden lomassa etenee museon 1400-lukuun painottuva perusnäyttely. Siinä esillä oleva esineistö on peräisin museon korttelissa tehdyiltä kaivauksilta. Museokävijöillä on mahdollisuus tutustua myös kohteen toiseen osioon, modernin taiteen teoksiin. Aboa Vetus/Ars Nova -museoon retkeläisimme tutustuivat omin päin ja museo tarjoili elämyksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Päivän päätteeksi söimme välipalan ennen kuin istahdimme bussiin paluumatkalle. Erityiskiitos retkestä mainiolle bussikuskillemme Makkelle, joka höysti matkaamme kutkuttavilla vitseillä, meheviä turkulaisvitsejä unohtamatta! Teksti Tani Salomäki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Kuva Atte Niemi 19 1/2011

20 j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, TURKU Puh (ma-to klo 10 12) Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy netistä ja jäsenkirjeestä. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Minna Juuti Yhdistyksen puh Seuraa ajankohtaisia tapahtumia yhdistyksemme nettisivuilta Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh tai Yhdistyksen liikuntakerho sunnuntaisin koko kevätkauden ajan. Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme! Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, KOKKOLA puh. (06) , Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-21: Paikalla Kimmo Jouhki Sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän keskustelee nuorten päihteiden käytöstä Paikalla Päivi Pietiläinen juttelemassa nuorten ammatillisesta jatkokoulutuksesta. Samalla tarjolla on kahvia ja nisua Yhteyshenkilö: Tapani Salonen p ADHD-aikuiset kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä seuraavina iltoina kello 18-20: Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain. Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen p Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat. Kokoonnumme kerran kuukaudessa aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Illan aikana tarjolla kahvit ja pientä purtavaa, vapaaehtoinen 2 euron kahvimaksu. Iltojen ohjelmasta tietoa jäsentiedotteissa sekä ADHDliiton nettisivuilla Seuraavan kerran kokoonnumme 2.3. klo Riitta Virtanen kertoo perustietoa ADHD:stä. Lisäksi vuosikokous. Arvomme vuosikokoukseen osallistujien kesken kirjapalkinnon. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh , Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo seuraavasti: vanhemmat aikuiset ja 3.5. vanhemmat Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, Ylöjärvi puh pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen siht. Noora Mikkonen Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosikokous sunnuntaina kello Kokouspaikka: Honkalampi-säätiö / koulutustila, Rantakatu 26 A 3.krs, Joensuu Keilaus ja biljardi Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin kello ja Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www. aksoni.suntuubi.com 1/

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot