Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja"

Transkriptio

1 Setlementti S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja Rasisminvastainen nuorisotyö Vanhuus Rokkaa! Naapuruussovittelun näkökulma

2 s i s Ä l T ö V A N H U U S R O K K A A! Kuka oli Charlie? Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Henkilökuvassa Tauno Naumanen ja Elisa Laiho Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle Kiusaamista ei tarvitse kestää 04 Keskustelua rasisminvastaisesta nuorisotyöstä, eriarvoisuudesta ja kuulumisen tunteesta. Setlementtiliiton vieraina David Sezille ja Charles Cailliau ranskalaisesta setlementtiliikkeestä. 16 Moni vanhenee pullon kanssa L I I K K E E S S Ä Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa e-talo jatkaa Suosikin Eki-sedän jalanjäljillä 11 Yksi taiteen tehtävistä on törmäyttää luutuneita käsityksiä. Haastattelussa Vanhuus Rokkaa! -kiertueella esiintyvä Jorma Uotinen. Kannen kuvasi:anna Autio 26 Kemissä toimiva Mikseriprojekti on kaksisuuntaista kotoutumista tukeva kohtaamispaikka Monenlaisia kohtaamisia Mikserissä Vaikuttamistyötä sopan äärellä Tyttöenergiaa ja tutkimusta 32 Ruotsalainen tyttöelokuva kuvaa tyttöä yhteiskunnallisen muutoksen kautta. Haastattelussa Heta Mulari. S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Vaaditaan vastauksia ja muutosta ja tartutaan toimeen Kriittinen ajattelu ja pyrkimys muutokseen on setlementtiliikkeen keskeinen tehtävä, toteaa Pentti Lemmetyinen pääkirjoituksessaan. K O L U M N I Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma Miriam Attias painottaa tasapuolisen kommunikoinnin ja naapuruussovittelun merkitystä konfliktien ratkaisussa. T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

3 P Ä Ä K i R J o i T U s Vaaditaan vastauksia ja muutosta ja tartutaan toimeen Tapasin hiljattain ranskalaisen kollegani Davidin. Hän kertoi siitä millaista on, kun Ranskasta kanaalin yli Englantiin pyrkivien paperittomien siirtolaisten keskitysleiriä muistuttava aidattu alue on kivenheiton päästä hänen kodistaan. Miten turhauttavaa ja ahdistavaa on päivittäin nähdä näiden ihmisten hätä heidän yrittäessään hypätä liikkeessä olevien rekkojen kyytiin tai pyytäessään niitä polvillaan rukoillen pysähtymään. Virallinen Ranska ei halua ihmisten eikä järjestöjen auttavan näitä ihmisiä. Auttamisen pelätään lisäävän siirtolaisten määrää. Ihmiset eivät kuitenkaan voi katsella kylmin sydämin sateessa värjötteleviä ihmisiä, vaan pimeän tullen aitojen raoista heille annetaan ruokaa ja vaatteita. David ja hänen setlementtinsä on mukana organisoimassa tätä. Toinen työkaverini on espanjalainen Oscar. Hänen kotimaassaan puolet nuorista on vailla työtä, ja ihmisten pettymys puolueiden ja vallan korruptoituneisuuteen on ylittänyt sietämisen rajat. Oscar ja monet hänenlaisensa ovat aktivoituneet yhteiskunnallisesti ja lähteneet liikkeelle vaatimaan muutosta ja oikeudenmukaisuutta. Paikoillaan odottaminen ja hiljaa toivominen eivät vain enää riitä. Ymmärrän Davidia ja Oscaria. Minäkin haluaisin muuttaa monta asiaa tässä maassa ja maanosassa. Lähestyvien eduskuntavaalien alla meidän on hyvä vaatia vastauksia muutamiin kysymyksiin. Itse haluaisin tietää miten on mahdollista, että kunnat voivat ulkoistaa vaikka kaikki sote-palvelunsa pörssiyhtiöille, jotka sitten tulouttavat ostopalveluista saamansa voitot veroparatiiseihin. Haluaisin myös tietää miten on mahdollista, että puhumme työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, ja samaan aikaan maassa jo olevat muualta tänne muuttaneet ihmiset syrjäytetään tuosta vain. Tämän kevään vaaliteemat tulevat olemaan myös setlementtiliikkeen näkökulmasta olennaisia. Miten ihmisoikeudet toteutuvat vanhustenhoidossa? Miten syrjäytetyt nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa? Miten arvolähtöinen yritystoiminta saa sille kuuluvan aseman palveluntarjoajana? Missä kulkee kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan rajapinta? Vaaditaan politikoilta vastauksia. Mutta ennen muuta varmistetaan, että me itse olemme Davidin ja Oscarin lailla valmiit tarttumaan toimeen. P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a, S e t l e m e n t t i l i i t t o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki, Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, p T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, p P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 Kuka oli Charlie? Kansalaistoiminta ja nuorisotyö tarvitsevat entistä enemmän valmiuksia rasisminvastaiseen työhön. Terrori-isku poliittisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisin keskustassa oli alkuvuoden puhutuimpia tapahtumia. Ihmiset osallistuivat tapahtumien kommentointiin esimerkiksi Facebook-päivityksien ja profiilikuvien kautta kirjoittaen Je suis Charlie ; minä olen Charlie. Kirjoitukset nähtiin solidaarisuuden osoituksena sananvapauden puolesta. Mutta kenen sananvapaudesta ja yhteisöllisyydestä puhumme, ja keitä suljettiin ulos mediakeskustelusta? Charlie Hebdon traaginen tapahtumaketju on kuin prisma, jonka tuo näkyväksi kysymyksiä radikalisoitumisesta, rasismista ja siitä, kenellä on mahdollisuus kuulua ranskalaiseen yhteiskuntaan. Kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, mutta ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen on sitäkin tärkeämpää. Ranskalaiset setlementtitoimijat David Sezille ja Charles Cailliau saapuivat Setlementtiliiton vieraiksi Helsinkiin tammikuun lopulla. Sezille työskentelee alueellisessa setlementtien liitossa (Federacion de Centres Sociaux de Nord-pas-de-Calais) ja Cailliau on yhden paikallissetlementin johtaja. Kokoonnuimme Kalliolan setlementin Sopuhankkeen tiloihin keskustelemaan eriarvoisuuden syvenemisestä, rasisminvastaisuudesta ja siitä, mitä kansalaisjärjestöt voivat tehdä tässä tilanteessa. Mukana keskustelussa oli setlementtiliiton edustajien lisäksi Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Leena Suurpää sekä projektijohtaja Miriam Attias Suomen Pakolaisavusta. Keskustelua herätteli Setlementtiliiton monikulttuurisen työn toimialajohtaja Matti Cantell. Arvokeskustelua tarvitaan Isis-järjestöstä. Kysymys terrorismista liitetäänkin nykyisin usein ongelmallisesti islamiin ja muslimiväestöön niin Ranskassa kuin Suomessakin. Tapahtuma sai ranskalaisessa mediassa valtavan huomion. Huomio keskittyi kuitenkin henkilötarinoihin, tapahtumien yksityiskohtaiseen kuvailuun ja sensaatiohakuisuuteen. Missä oli kriittinen poliittinen analyysi, Sezille kysyy. Muslimiyhteisöjä stigmatisoitiin uutisoinnissa. Ranskalaisessa mediakeskustelussa musliminuoret asetetaan usein vastakkain ranskalaisten perusarvojen kanssa, ja samalla heidät suljetaan ulos ranskalaisesta yhteiskunnasta, hän jatkaa. Ranskalaisen yhteiskunnan tasavaltalaiset perusarvot ovat monin tavoin murroksen keskellä, eivätkä vastaa tämän päivän monimuotoiseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntarakenteeseen. Yksi hyvä esimerkki on laïcité, jonka voi suomentaa tunnuksettomuudeksi. Se kietoutuu käsitykseen sekularismista, ja valtion ja kirkon tiukasta erosta. Laïcitéen perustuen Ranskassa on käyty kiivaita keskusteluja muun muassa muslimityttöjen ja -naisten huivinkäytöstä, joka on kielletty valtion kouluissa. Samankaltaista pohdintaa voi soveltaa myös pohjoismaihin, joissa on vahva tasa-arvoajattelun perinne. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, kuinka tasa-arvoajattelu usein ymmärretään vain valkoisena, pohjoismaisena asiana. Tasaarvon nimissä puhuminen saattaa näin johtaa uusiin ulossulkemisiin. Nuorisotyö on erinomainen foorumi keskusteluun ja dialogiin perusarvoista. Kuinka voisimme päivittää esimerkiksi tasa-arvokäsityksiä nykypäivään yhdessä nuorten kanssa, Leena Suurpää pohtii. S E T L E M E N T T I L I I T T O Charlie Hebdo -tapauksen uutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa traagiset tapahtumat kietoutuivat monin tavoin pelkoihin Syyriaan lähtevistä nuorista, radikalisoitumisesta ja terroristisesta Eriarvoisuus ja kuulumisen tunne Suurpään mukaan on oleellista pohtia kriittisesti, millaisia ulossulkemisen ja rasismin käytännöt ovat D Setlementtitoiminnan tehtävä on aina edistää kriittistä keskustelua omalla alueellaan, David Sezille ja Charles Cailliau toteavat S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5

6 David Sezille puhuu katuviisaista nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Kenen nuorisotyötä? D eri maissa ja yhteiskunnissa. Hän viittasi brittiläisteoreetikon Nancy Fraserin kirjoituksiin eriarvoisuuden logiikasta. Fraserin mukaan eriarvoisuus pohjautuu ensiksikin tunnistamisen puutteeseen. Jos nuorta ei tunnisteta osaksi yhteiskuntaa, hän ei koe kuuluvuutta siihen ja saattaa hakea yhteisöä toisaalta. Toiseksi eriarvoisuus pohjautuu taloudellisten resurssien epätasaiseen jakautumiseen ja kolmanneksi siihen, kenen asioita ja maailmankuvaa yhteiskunnassa pidetään esillä ja hyväksyttävänä. Tieto siitä, että joku edustaa sinua ja asioitasi yhteiskunnassa on kaikille erittäin tärkeää, erityisesti nuorille, Suurpää painottaa. Ihanteet yhteisöllisyydestä eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä. Mikä on yhdelle ryhmälle yhteisöllisyyttä, sulkee usein muita pois. Kuulumisen tunne on tärkeää kenelle tahansa. Jos nuori kokee, että häntä ei haluta osaksi valtakulttuuria, yhteiskuntaa ja päätöksentekoa, vaihtoehtoiset yhteisöt ovat houkuttelevampia, Sezille toteaa. Sezille ja Cailliau kuvaavat, että Ranskassa alueellinen kehitys on ollut varsin erottelevaa, liittyen myös maan historiaan siirtomaavaltana. Rakenteellinen rasismi ja erottelu on syvällä ranskalaisessa yhteiskuntarakenteessa. Nuoret saattavat elää arkeaan ainoastaan yhdellä alueella. Ranskassa voidaan puhua kaupunginosa- ja lähiöidentiteeteistä, jotka ovat irrallaan kansallisvaltiosta, Sezille sanoo. Samalla on huomattava, että nuorten vaihtoehtoiset ryhmät ja alakulttuurit eivät lähtökohtaisesti ole torjuttava tai huono asia. Kiihtyvä mediakeskustelu radikalisoituvista nuorista leimaakin usein ongelmallisesti kaikkia nuorten ryhmittymiä. 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Nuorisotyön painopiste on usein valikoiva, vaikka sitä retorisesti tehtäisiinkin kaikkien nuorten kanssa. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi yksinäisiin nuoriin. Tämä on arvokasta työtä, mutta samalla olisi myös huomioitava ne nuoret, joiden omissa, erittäinkin tiiviissä yhteisöissä saattaa tapahtua radikalisoitumista. Esimerkiksi äärinationalistisista nuorisoryhmistä tai äärioikeiston noususta on usein vaikeaa puhua. Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. Kenellä on vastuu näistä nuorista, ja kuka tekee heidän kanssaan nuorisotyötä, Suurpää kysyy. Etsivän nuorisotyön merkitys onkin suuri näiden nuorten tavoittajana. Sezille puhuu katuviisaista nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Monet näistä nuorista ovat olleet mukana paikallisessa setlementtitoiminnassa lapsina ja siirtyneet vanhempina vapaaehtoistyöntekijöiksi tai ammattilaisiksi. Nuoret työntekijät menevät suoraan kadulle kohtaamaan nuoria. Ei voida olettaa, että kaikki tulisivat nuorisotilalle, Sezille korostaa. Ranskalaiset setlementit tekevät ammatillista työtä omilla alueillaan tiiviissä yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa. Dialogin saavuttaminen virkavallan tai kouluinstituution kanssa ei ole yksinkertaista tai helppoa, mutta sen eteen työskennellään jatkuvasti. Tarvitaan myös entistä enemmän kansainvälistä vaihtoa, jossa sekä nuoret että nuorisotyöntekijät pääsevät keskustelemaan yhdessä näistä teemoista. Nuoret elävät oman asuinalueensa yhteisössä, mutta ovat myös samaan aikaan osana globaalia mediaja kulutuskulttuuria, joka yhdistää heitä alue- ja valtiorajojen yli, Cailliau jatkaa. On tärkeää, että nuorisotyössä on erityisen vahva näkemys kommunikaa-tiosta nuorten kanssa. Kommunikaation ei tarvitse aina olla vain sanallista. Olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka esimerkiksi musiikkia ja videota voidaan käyttää vielä aiempaa enemmän osana nuorisotyötä ja -tutkimusta, Suurpää lisää.

7 Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. Lue lisää naapuruussovittelusta ja kommunikoinnin tärkeydestä Miriam Attiasin kolumnista sivulta 10. Lue lisää sananvapaudesta, rasismista ja sen vastustamisesta Ranskassa Leena Suurpään kirjoituksesta Nuorisotutkimuksen Kommentti-verkkokanavasta: Ranskalainen setlementtityö: paikallisyhteisöjä ja kriittistä politiikkaa Ranskalaisessa setlementtiliikkeessä on yhteensä jopa 1200 erikokoista setlementtikeskusta eri puolilla Ranskaa. Ranskalainen setlementtitoiminta ponnistaa vahvasti paikallisyhteisöstään ja muotoutuu näin omannäköisekseen kullakin alueella. Toiminta kohdistuu kaikenikäisiin ja kaikentaustaisiin ihmisiin, ja setlementtejä on niin erikokoisissa kaupungeissa, kaupunginosissa kuin maaseudullakin. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota alueen haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin asukkaisiin. Toimintaan osallistuvat ihmiset eivät ole ainoastaan palveluiden asiakkaita, vaan he päättävät, suunnittelevat ja toteuttavat setlementin toimintaa kaikilla tasoilla. Toiminta pohjautuu näin ollen vahvasti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä henkilökohtaisen kasvun ja voimaantumisen lisäksi myös aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Setlementit osallistuvat vahvasti oman alueensa kehittämiseen ja keskusteluun ajankohtaisista teemoista ja epäkohdista. Toiminnassa keskeistä on pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen toiminnan perusarvoihin (ihmisarvoisuus, solidaarisuus ja demokraattisuus) nojaten. Setlementtitoiminta pyrkii saamaan omalla alueellaan aikaan dialogia paitsi eritaustaisten ihmisten, myös päätöksentekijöiden ja eri instituutioiden, kuten koulun ja sosiaalityön välillä. Leena Suurpää. S E T L E M E N T T I L I I T T O S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 7

8 H E N K I L Ö K U V A T e k s t i : H e t a M u l a r i & E l i s a L a i h o K u v a t : A n n e K a n g a s Totuus Olet usein salattuna, liikut ajassa ja elämässä, mistä tullut, mihin menet. Usein kompastumme siihen tuskaisina. Lyömme ruumiimme ja sielumme verille asti. Tulet toisinaan näkyviin vuosisatain, tuhansien päästä. Kun historia on kuorinut tomun ja erehdyksen kaunan päältäsi. Ketään et kumarra, mutta peittää sinut moni tahtoisi kukin omalla tavallaan, kietoa johonkin, ettei se sattuisi meihin, köyhä unelmiinsa, mahtava valtaansa, rikas omaisuuteensa. Ajan hammas syö kaikkea, muutumme mullaksi, elämä kehdosta hautaan, virtaava valon ja varjon leikki, mutta totuus ei ole värähtänyt, me vain värisemme. Tauno Naumanen Tauno nukkui rauhallisesti pois lyhyen sairauden jälkeen ystävänpäivänä S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Vuonna 2011 musiikin maisteri ja lähihoitaja Elisa Laiho aloitti työskentelyn helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa. Laiho pääsi työssään yhdistämään monipuolista ammattitaitoaan: musiikkia ja hoitotyötä. Yhteislaulutuokioiden ja musiikkiryhmien järjestäminen tuli pian osaksi hoitokodin viikkorytmiä. Vuonna 2012 Laiho siirtyi tekemään pelkästään musiikkiohjaajan töitä oman taiteellisen työskentelynsä ohella. Olen havainnut, että musiikilla on suuri merkitys mielen virkistäjänä, itsetunnon kohottajana ja sosiaalisena vahvistajana, Laiho kuvaa. Päiväkummussa Laiho tutustui 93-vuotiaaseen Tauno Naumaseen, joka oli juuri julkaisemassa ensimmäisen runokirjansa. Vuonna 1918 syntynyt Tauno Naumanen oli kirjoittanut runoja 15-vuotiaasta oppikoululaisesta saakka, joten niitä oli kertynyt mittava määrä. Naumasen runokokoelma Elon helmet ilmestyi syksyllä Kokoelman vanhin runo on kirjoitettu sota-aikana, vuonna Useat runot ovat saaneet inspiraationsa luonnosta, joka on ollut Naumaselle tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Naumasen runoista on suunnitteilla toinenkin runokirja. Runot olivat lähtökohtana ylisukupolviselle yh- teistyölle Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä. Laiho oli aiemmin säveltänyt muun muassa Edith Södergranin runoja lauluiksi, ja hän innostui Naumasen runoista heti. Minulla on aina käynnissä aarteenetsintä sopivien runojen perään. Taunon runot saivat aikaan suuren inspiraation. Niiden syvällinen elämänviisaus teki vaikutuksen, Laiho kertoo. Laiho ja Naumanen kävivät prosessin aikana vuoropuhelua runojen sisällöistä, merkityksistä ja syntyhistoriasta. Laiho sävelsi muutamia runoja sovittaen tekstiä lauluun sopivaan muotoon runoilijan luvalla. Tauno oli alussa hämmentynyt ja vaikuttunut, kun hän kuuli omia runojaan sävellettyinä, Laiho kertoo. Tähän mennessä Elisa Laiho on säveltänyt useita Naumasen runoja, ja yhteistyö on kasvanut Valon Voitto -nimiseksi esitykseksi, jota Laiho kollegoineen esittää tänä vuonna muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Monitaiteellinen esityksemme on hieno mahdollisuus tuoda ikääntyneiden omia tuntoja ja ajatuksia esiin laajemmalle yleisölle, Laiho pohtii. Yhteistyö Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä on kasvanut esitykseksi, jonka nimi on Valon Voitto koskettavia lauluja ihmisyydestä, toivosta ja elämän kauneudesta. Teosta on tarkoitus esittää tämän vuoden aikana vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Teos sopii esitettäväksi myös muun muassa kirkoissa. Valon Voitto -esitys koostuu laulaja-lauluntekijä Elisa Laihon säveltämän musiikin lisäksi lausuntataiteesta ja tanssista. Elisa Laiho Ensembleen kuuluvat Laihon lisäksi Bravade-nokkahuilukvartetissa vaikuttava Hanna Kangasniemi ja tanssi- ja lausuntataiteilija Suvi Olavinen. Suuri osa esityksessä kuultavien laulujen teksteistä on Tauno Naumasen käsialaa, mutta mukana on myös muiden kirjoittajien tekstejä. Saat yhteyden Elisa Laihoon sähköpostitse: S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 9

10 K O L U M N I T e k s t i : M i r i a m A t t i a s, j o h t a j a, N a a p u r u u s s o v i t t e l u n k e s k u s, S u o m e n P a k o l a i s a p u K u v a : A n n a A u t i o Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma Sain kunnian osallistua Setlementin aamubrunssille ja keskustelutilaisuuteen Charlie Hebdon ja kosherkaupan iskujen jälkimainingeissa. Keskustelussa yritimme yhdessä ranskalaisten kollegojen kanssa ymmärtää tapahtunutta. Kävimme läpi sata näkökulmaa asiaan. Yksi suurimmista analyyseistamme koski radikalisoitumista ja nuorten miesten lähtöä Syyriaan Isisin riveihin. Mitä voimme tehdä, jos haluamme ennaltaehkäistä tätä? Miksi nämä vihaiset nuoret miehet kokevat enemmän kuuluvuutta netistä löytämäänsä vihaliikkeeseen kuin ympäröivään yhteiskuntaan? Kuinka Isis onkaan onnistunut uskottelemaan netissä niin monille, että heidän riveissään voi nyt vaikuttaa, toimia ja saada palkinnoksi oman paratiisin, oman paikan tässä maailmassa? Mikseivät nämä nuoret miehet ja naiset toimi täällä asioiden parantamiseksi? Onko meidän yhteiskunnassamme kuitenkin niin vaikeaa tulla siksi, joka haluaa olla? Myöhemmin kuunneltuani ukrainalaista kollegaa katkaisin kuitenkin nämä ajatusketjut. Miksi me puhumme vain Isisistä? Eihän se ole ainoa nuoria radikalisoiva liike. Miksemme puhu Ukrainaan kapinallisten riveihin lähtevistä äärioikeistolaisista? Heitä on lähtenyt sotimaan eri Euroopan maista, ainakin tunnetusti Ranskasta ja Ruotsista. Se on vähintäänkin yhtä pelottavaa. Jos ohitamme nämä tapahtumat, ohitamme samalla jotakin myös analyysista. Vihan ja väkivallan mekaniikka on jokaisessa väkivaltaisessa ääriliikkeessä sama. Siihen kuuluu autoritaarinen ajatus siitä, kuinka elämää pitää elää, millaisia arvoja pitää noudattaa ja vaatimus yhdenmukaisuudesta. Siihen kuuluu myös fasistisen toiminnan logiikka eli jos et ole samaa mieltä, ansaitset turpiisi. Se yhdistää kaikkia vihaliikkeitä. Olivatpa sitten kyseessä ääriislamistit tai äärioikeisto. Minä luultavasti opiskelin sovittelijaksi osaksi sen takia, että järkytyn aina uudelleen terroriteoista, turhista kuolemista ja autoritaarisesti ajattelevista ihmisistä, jotka eivät kuuntele ja ovat menettäneet kyvyn empatiaan. Minä uskon siihen, että kun me osaltamme teemme kaikkemme sen eteen, että pienet konfliktit ratkaistaisiin hyvällä tavalla ja toisiamme kunnioittaen, vähennämme joka kerralla katkeroitumisen ja vihan logiikkaan ajautumisen riskiä. Konfliktit lähtevät aina liikkeelle pienestä. Ongelmana on, että ne kärjistyvät, jos niitä ei käsitellä. Ne eivät yleensä myöskään ratkea itsestään. Monikulttuuristuva yhteiskunta tuo meille lisää oudompia ja ärsyttävämpiä konflikteja. Itsestäänselvyyksiä on vähemmän ja näkökulmia on enemmän. Tämä aiheuttaa yhä enemmän tarvetta konfliktin käsittelyn ja sovittelun osaamiselle. Työssämme Naapuruussovittelun keskuksessa ennaltaehkäisemme ja sovittelemme asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Naapuruussovittelulla puututaan häiriöihin ja hankalaksi koettuihin tilanteisiin ja ristiriitoihin, kuten häiritsevään käyttäytymiseen ja yhteisten tilojen käyttöön, kahden tai useamman naapurin välisiin konflikteihin, asukastoimikuntien yhteistyön ongelmiin, kiinteistöyhtiön ja asukkaiden väliseen epäluottamukseen sekä etnisiin ja kulttuurisiin konflikteihin. Toimintamme erityispiirteenä ovat etnisiksi ja kulttuurisiksi koetut konfliktit. Niiden erityispiirteenä on, että vuorovaikutus hankaloituu, kun konfliktin osapuoli koetaan vieraaksi, Toiseksi. Omaa naapuria tulkitaan usein tiedon varassa, joka meillä on hänen edustamastaan väestöryhmästä. Sovittelussa kaikki oletukset ja tulkinnanvaraisuudet puretaan: tarkoituksena on syventää ja laajentaa yhteisymmärrystä. Vasta kun ymmärrystä on riittävästi, voidaan päästä yhdessä ratkaisemaan ongelmia. Meille voi soittaa, jos joku asia naapurissa ihmetyttää ja kummastuttaa: toivommekin, että ihmiset ihmettelisivät kummallisuuksia ääneen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Suurin osa konflikteista ratkeaa, kun naapurien välinen yhteys korjataan. Me teemme korjaustyötä restoratiivisella menetelmällä, johon kuuluu väkivallaton vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä tietynlaiset ratkaisukeskeiset kysymykset. Yhteyden korjaaminen saa naapurit yleensä tuottamaan itse sopimuksia ja ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Tämä on vasta alku sille, että ihminen alkaa uskoa siihen, että ympäristöönsä voi vaikuttaa rakentavin keinoin. Ja sille, että jokaisella on oikeus olla ja pysyä omana itsenään mutta myös velvollisuus ottaa naapuri huomioon. 10 S e t l e m e n t t i I S ETTLL E M E NTTTTI Illi ii i k e o n i i h mi i s e n m u ott oi i n e n

11 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a T : A n n a A u t i o Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle Taiteilijaprofessori ja koreografi Jorma Uotinen esiintyy Suomea kiertävällä Vanhuus Rokkaa! -kiertueella. Tämän kevään kiertue toteutuu nyt neljättä kertaa. Mitä kevääseen kuuluu, Jorma Uotinen? Olen kesäkuussa järjestettävän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja, ja ohjelmisto on nyt valmis. Kevään aikana teen omia konsertteja kolmen muusikon kanssa teemalla Pariisin taivaan alla. Konserteissa kuullaan ranskalaisia chanson-lauluja. Tekeillä on myös tositapahtumiin perustuva pienoisooppera 1800-luvulla Oulun seudulla eläneestä parantajanaisesta ja suomalaisista noitavainoista. Pienoisooppera saa ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla elokuussa. Mitä ajattelet luovuudesta ja ikääntymisestä? Ei pidä ajatella, että luovuus olisi vain nuorten asia. Ihminen on luova koko ikänsä. Ajatellaan vaikka Picassoa, joka uudisti taidekenttää vielä 90-vuotiaana, tai Coco Chanelia, joka teki paluun muodin huipulle yli 60-vuotiaana. Kehotan jokaista katsomaan omaa lähipiiriään, ja huomioimaan ikääntymisen luovuutta. Minulta kysytään toisinaan, milloin olen jäämässä eläkkeelle. Olen nyt 64-vuotias, ja aion tehdä luovaa työtä niin kauan kun järki toimii ja liikkeelle pääsee. Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle. Mikä on taiteen merkitys seniorityössä? Kulttuurityöllä ja taiteella on iso merkitys kaikille ikäluokille. Mitä nuorempana lapsi pääsee kosketuksiin taiteen kanssa, sitä suurempi merkitys sillä on hänen elämässään seniori-ikään saakka. Tällä hetkellä meillä puhutaan paljon seniori- ja vanhustyöstä: se on jopa yhteiskunnallinen trendi, johon myös monet taiteilijat suuntaavat. Pitää kuitenkin muistaa, että taiteilijat tekevät aina S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 V A N H U U S R O K K A A! 12 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 V A N H U U S R O K K A A! työtään omista lähtökohdistaan. Taiteella voi olla terapeuttinen vaikutus, mutta taiteilija ei ole terapeutti. Kuinka luova ajattelu voi haastaa? Vanhuus Rokkaa nyt jo neljättä kertaa Jos kaikki ajattelevat yhteiskunnassa samalla tavalla, mikään ei edisty. Taiteeseen kuuluva epäsovinnaisuus törmäyttää erilaisia ideoita ja näkemyksiä, ja synnyttää jotain uutta jotain, mitä emme ole osanneet aiemmin kuvitella. Epäsovinnaisuuteen tarvitaan myös avoimuutta, ja sitä pitää opetella. Työskentelin 1990-luvulla Kansallisbaletin johtajana, ja aloitin silloin viikoittaiset tapaamiset kaikkien tanssijoiden kanssa. Yhteisten tapaamisten tarkoituksena oli tuoda avoimesti ongelmakohtia esiin: ei jakaa rangaistuksia, vaan tehdä uutta, avointa toimintamallia. Alussa tämä oli tanssijoille todella vaikeaa. Johtajana täytyy olla myös itse valmis törmäyttämään omia ajatuksiaan ja vanhoja toimintamallejaan. Mitkä asiat tarvitsevat tällä hetkellä epäsovinnaisuutta ja tuuletusta? Elämme vaalikevättä, ja taloudelliset kysymykset ovat tällä hetkellä pinnalla. Tuntuu, että lausetta tässä taloudellisessa tilanteessa käytetään valtavasti erilaisissa yhteyksissä, eikä se oikeastaan selitä mitään. Tarkempia selityksiä tai ratkaisumalleja ei juuri esitellä. Tuntuu siltä, että Euroopan epävarmassa tilanteessa katse siirtyy joko huolestuneena tulevaisuuteen tai nostalgisena menneisyyteen. Toivoisikin, että ihmiset muistaisivat välillä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, joka on sinällään arvokas. Mitä odotuksia Vanhuus Rokkaa! -kiertueelle? Repertuaari on hieno, ja kiertuetta lähdetään tekemään iloisissa, innostuneissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on mukana hieno ja kiinnostava taiteilijajoukko, joista jokainen tuo mukaan oman osaamisensa. Vanhuus Rokkaa! -konserttikiertue kiertää Suomea jälleen maaliskuun aikana neljällä paikkakunnalla. Kiertueen esiintyjäkaartiin kuuluvat tänä vuonna Sami Saari, Maarit ja Sami Hurmerinta ja Arttu Wiskari. Helena Lindgren esiintyy Helsingin, Lahden ja Tampereen konserteissa. Konsertit juontaa Jorma Uotinen, joka myös laulaa ranskalaisia chanson-lauluja. Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen on mukana jo neljättä kertaa. Vanhuus Rokkaa! on moderni suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Kiertueen hyväntekeväisyyskumppani on valtakunnallisesti Suomen Setlementtiliitto ry. Konserttituotto ohjataan hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuritoimintaan, elinikäisen oppimisen tukemiseen ja seniorivapaaehtoistyöhön. Setlementtien seniori- ja vanhustyö lähtee aina kunkin paikkakunnan seniorien omista voimavaroista, toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Kiertueen suojelija on Setlementtiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Konsertit järjestetään seuraavasti: Lahti, Sibeliustalo Helsinki, Savoy-teatteri Savonlinna, Savonlinnasali Tampere, Tampere-talo Konserttiliput: Kiertuetta ovat mukana toteuttamassa LähiTapiola, Tehy, Viking Line, ET-lehti ja Studio 55. Kiertueen toteuttaa Eventia Oy S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 V A N H U U S R O K K A A! Kiusaamista ei tarvitse kestää t e k s t i : h e l e n a h y v ä r i n e n K u v a : L i i s a I k o n e n 14 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskukseksi laajeneva Valopilkku-projekti on osoitus siitä, miten henkilökohtaiset vaikeudet voidaan kääntää voitoksi.

15 V A N H U U S R O K K A A! Tina Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä ennakkotapauksensa AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn tuomiota, jonka hän sai Hilkka Ahteen henkiseksi pahoinpitelyksi määritellystä työpaikkakiusaamisesta. Toivottavasti tuomion vaikutus ulottuu myös siihen, että koulukiusaamiseen aletaan suhtautua todella vakavasti. Setlementti-lehdessä kerrottiin pari vuotta sitten Tina Holmberg-Kaleniuksesta ja Saija Salmesta, joiden koulukiusaamista käsitellyt luentosarja keräsi Harjulan kansalaisopistossa suuryleisön. Koska koulukiusattujen lasten perheiden tuen tarve osoittautui tilaisuuden aikana ilmeiseksi, vanhemmille perustettiin Harjulassa toimiva vertaistukiryhmä. Näin sai alkunsa Valopilkku-projekti. Myöhemmin projekti ja tarjolla oleva tuki saivat tarvittavaa tunnettuutta, kun koulukiusaamisesta kärsinyt lauluartisti Jari Sillanpää lahjoitti Valopilkun toimintaan Vain elämää -ohjelmassa otetusta valokuvasta saadun tuoton. Matkan varrella Holmberg-Kaleniuksen ja Salmen käynnistämä työ on osoittautunut Suomessa niin tarpeelliseksi, että Raha-automaattiyhdistys myönsi projektille ensin kolmen vuoden rahoituksen ja sen jälkeen jatkorahoituksen kahdelle vuodelle. Tämän vuoden alussa Valopilkusta alettiin kehittää valtakunnallista Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskusta, jolle RAY myönsi kolmeksi vuodeksi kohdennetun Ak-avustuksen. Keskus tarjoaa yksilöterapiaa nuorille aikuisille sekä tukea koulukiusattujen lasten vanhemmille ja kiusattujen ja kiusaajien perheille. Meiltä saa vertaistuen lisäksi keskusteluapua sekä tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen, Tina Holmberg-Kalenius kertoo. Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joiden kertomista hän pitää erityisen tärkeinä. Vanhempien tulee kertoa kiusaamisesta kärsivälle lapselleen, ettei syy ole hänessä. Lisäksi kaikkien niin vanhempien kuin päiväkotien ja koulujen työntekijöidenkin on tiedettävä, että pitkään jatkuva kiusaaminen traumatisoi lapsen. Trauma on osattava tunnistaa ja ottaa vakavasti. Jos traumaa vähätellään, lapsen luottamus saa vakavan kolauksen. Vertaistukimalli osoittautui toimivaksi Holmberg-Kaleniuksella on traumatisoitumisen seurauksista omakohtaista kokemusta, sillä hän menetti koulukiusaamisen takia elämästään kymmenen vuotta. Elämäni normalisoitui vasta, kun pääsin työstämään trauman. Lahden Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Sibeliustalossa Harjulan Setlementti ry lahjoittaa konserttituoton kokonaisuudessaan yksinäisten vanhusten virkistystoiminnan paikalliseen tukemiseen. Konserttituotolla Harjula rahoittaa ikääntyneiden ja muistisairaiden virkistys- ja pienryhmätoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Jyränkölän Setlementti Heinolasta lahjoittaa tuoton yksinäisten vanhusten virkistystoimintaan. Lisätietoa Valopilkku-projektista: Lisätietoa Harjulan ja Jyränkölän setlementeistä: Myös Holmberg-Kaleniuksen työpari Saija Salmi on ollut koulukiusattu, samoin kummankin lapsi. Tämä on saanut työparin hankkimaan aiheesta kaiken mahdollisen tiedon, ja kumpikin on kouluttautunut tahollaan monipuolisesti. - Minä olen suorittanut kiusaamisasioihin liittyvän koulutuksen Englannissa. Olen opiskellut post-traumaattista stressioireyhtymää, ja minulla on Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutukset, kuten Saijallakin. Parhaillaan opiskelen sosiaalitieteitä. Lisäksi olen opiskellut kuvataide- ja taideterapiaa sekä käynyt vertaistukiohjaaja- ja rentoutusohjaajakoulutukset, Holmberg-Kalenius kertoo. Holmberg-Kalenius on nähnyt ilokseen, miten koulukiusattujen lasten vanhemmat voimaantuvat Valopilkun vertaistukiryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoituksia ja joissa on tilaisuus kuunnella toisten selviytymistarinoita. Näin vanhemmat pystyvät lamaantumisen sijaan tukemaan kiusaamisesta kärsivää lastaan ja toimimaan kiusaamisen lopettamiseksi. Olemme kehittäneet vanhempien tukemiseksi erityisen vertaistukimallin. Sitä kokeiltiin pilottina psykiatrisen avohoidon ryhmässä, jossa oli mukana väkivaltaa kokeneita ihmisiä, ja malli osoittautui toimivaksi myös siinä yhteydessä. Kiusaaminen on moniulotteinen ilmiö, ja Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä, että myös kiusaajat saavat jatkossa apua. Se on selvää, että kiusaaja voi aina huonosti S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i j a k u v a : S u v i K o s k e n m a a Moni vanhenee pullon kanssa Iäkkäänäkin on mahdollisuus uuteen alkuun. Raijalla, 57, on kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Lapsenlapsia hän ei saa tavata. Avioeron jälkeen Raija sai viinistä hyvän seuralaisen yksinäisiin iltoihin ja viikonloppuihin. Nyt aikuiset lapset tapaavat äitiään ainoastaan ilman jälkikasvuaan. Raijan tunteikkaat ja sammaltavat puhelut ovat pelottaneet pieniä lapsia. Toimistotyöntekijän myöhästelyihin on alettu kiinnittää huomiota työpaikalla. Raija on itsekin alkanut huolestua tilanteesta. Yllä kuvattu tilanne on kuvitteellinen, mutta se on monen eläkeikää lähestyvän tai eläkeiässä olevan suomalaisen todellisuutta. Etenkin eläkeikää lähestyvien vuotiaiden henkilöiden alkoholinkäyttö on Kansanterveyslaitoksen Terveys tutkimustulosten mukaan merkittävää. Tämän ikäluokan alkoholinkäyttö lisää sairauksia, johtaa ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin sekä syrjäyttää ihmisiä läheisistään ja mielekkäästä elämästä. Uusi alku ryhmästä Kalliolan setlementin käynnistämä Uusi Alku -hanke tarjoaa elämäntaparemontin yli 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vaikeuksia alkoholin käytön hallinnassa. Kolmen kuukauden kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää sosiaalisia suhteita. Hankkeen työntekijät Antti Palmu ja hänen työparinsa Kimmo Hätinen ovat molemmat taustaltaan psykoterapeutteja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, ja heillä on kokemusta myös päihdetyöstä. Työpari valmistelee parhaillaan puitteita maaliskuussa käynnistyvälle ensimmäiselle pilottiryhmälle. Kyseessä on ryhmäkuntoutusmuoto, joka sisältää terapeuttisia ryhmätapaamisia, liikuntaa fysioterapeuttien ohjauksessa ja terveysneuvontaa. Toiminta tukee uusien sosiaalisten verkostojen luomista. Ryhmäläisillä on myös mahdollisuus liittyä Kalliolan kansalaistoimintaan ja löytää uusia kiinnostavia 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n asioita elämäänsä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta, Antti Palmu kertoo. Tarvittaessa järjestämme tapaamisia läheisten kanssa, joissa suhteisiin syntyneitä ongelmia ratkotaan yhdessä, Kimmo Hätinen lisää. Alkoholia uhrille Yleisessä tiedossa on, että suomalaiset kuluttavat runsaasti alkoholia ja se on suurin kansanterveydellinen riskitekijä. Uusi Alku -hankkeen valmisteluvaiheessa ilmiötä on myös pohdittu paljon. Suomalaisessa kulttuurissa kännien vetäminen on vapauden

17 V A N H U U S R O K K A A! Helsingin Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savoy-teatterissa Konsertin tuotto käytetään pääkaupunkiseudun ikäihmisten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Kalliolan kansalaisopisto järjestää hyväntekeväisyysvaroin ikäihmisille kulttuuriryhmiä. Lisää Uusi Alku -hankkeesta, Kalliolan setlementin senioritoiminnasta ja Kalliolan setlementistä: Antti Palmu ja Kimmo Hätinen korostavat, että hankkeen toimintaan voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Pilottiryhmä käynnistyy Helsingissä kevään aikana. symboli. Usein se on jopa suotavaa. Hyväksyttäviä syitä juomattomuuteen ovat raskaus ja autoilu, Palmu pohtii. Meillä on myös taipumusta uhrin asemaan asettumiseen, millä ihminen oikeuttaa juomisen itselleen, Hätinen lisää. Tavoitteena uusi elämäntapa Uusi Alku -hankkeen terapiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi harrastetaan yhdessä liikuntaa kahdesti viikossa. Tämä on poikkeuksellista, sillä itsestä puhuminen kaksi kertaa viikossa on uutta kenelle tahansa. Tässä foorumissa on mahdollista käsitellä turvallisesti omia asioitaan ammattilaisten kanssa, Hätinen sanoo. Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on uusi elämäntapa, jota alkoholi ei hallitse. Suhteet perheeseen ja muihin läheisiin parantuvat. Liikunta ja sosiaaliset verkostot toimivat hyvinvoinnin tukena. Kun alkoholikeskeinen elämäntapa väistyy, tunnetiloja ei enää lääkitä alkoholilla, Hätinen summaa. Kuvitteellisen henkilömme Raijan elämä voisi ihannetilanteessa jatkua niin, että työterveyshuolto vinkkaa hänelle Uusi Alku -hankkeesta. Antti ja Kimmo tapaavat Raijan yhdessä työterveyshuollon edustajan kanssa ja sopivat kuntoutuksesta. Intensiivisen työskentelyjakson aikana Raija saa vähennettyä alkoholin käyttöään, hän luo uudelleen suhdetta perheeseensä ja viettää aikaa myös lastenlastensa kanssa. Silloin tällöin hän käy myös vapaaehtoistoiminnassa paikallisella asukastalolla. Ryhmäkuntoutuksen muoto hakee uomiaan kevään pilottiryhmän aikana. Uusi Alku -hankkeen tulevaisuus muotoutuu ihmisten ja heidän tarpeidensa mukaan. Sen tiedämme jo tässä vaiheessa, että olemme mukana ihmisten kanssa uudessa alussa, Antti Palmu tiivistää S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i : M o n a S ä r k e l ä - K u k k o K u v a : S a t u L i n t u n e n Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan Vapaaehtoistoiminta kiinnittää paluumuuttajan paikkakunnalle Arja Kosonen meni nuorena naimisiin ja muutti Savonlinnasta miehensä työn perässä ensin Lappeenrantaan ja sitten pääkaupunkiseudulle. Nyt he ovat palanneet takaisin synnyinseudulleen. Kaikkihan me tänne seudulle keräännymme. Toinen poika asuu Kerimäellä ja toinen muuttaa, kunhan pääsee eläkkeelle. Loma-aikoina on aina lapsenlapsia ja koiria kylässä. Savonlinnaan paluu ei tuonut mukanaan pettymyksiä tai suuria yllätyksiä. Ystäviä ja sukulaisia oli edelleen seudulla paljon. Sopeutumista helpotti myös Kerimäen kesäasunto, jossa Arja oli viettänyt perheensä kanssa loma-ajat. Lapset sano aina, että hyö ei lähde äidin kanssa kauppaan, kun se jututtaa kaikki ihmiset. Vaikka paluumuutto sujuikin kivuttomasti, Arja ei kuitenkaan aina tuntenut itseään tervetulleeksi uuteen yhteisöön. Hän päätti olla välittämättä nurjista katseista ja meni rohkeasti mukaan, jos jonnekin halusi mennä ja osallistua. Yksi asia Arjaa kuitenkin alussa ihmetytti. Jos lehdessä oli joku tapahtumailmoitus, kerrottiin paikan nimi, mutta ei osoitetta. Esimerkiksi Possentalo tai Sovintola. Eihän se sanonut minulle alkuun mitään. Vieraita vuosien takaa Arjan elämää ovat rytmittäneet kesät kotiseudulla ja arkielämä pääkaupunkiseudulla. Silloin kun asuttiin Helsingissä, niin aina ajattelin, että mä en ole täällä kuin 3-4 vuotta, mutta sillä reissulla meni 39 vuotta. Helsingissä Arja kasvatti lapsensa ja tarjosi kodin myös muutamalle lastensa kaverille. Kun pojat olivat murrosiän yli, niin meillä asui yksi tyttö aika pitkään. Poikien kavereista neljä oli melkein aina meillä. Ne söi 18 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n ja joi ja olivat kuin omia. Arja ei nähnyt poikia ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vaan he hajaantuivat ympäri Suomea. Viime kesä yhdisti mukavasti arjen muistot Helsingistä ja lomailun mökillä. Aikoinaan Arjan perheen luona asuneet pojat tulivat porukalla tapaamaan Arjaa mökille. Kun ne ajoivat siihen pihaan, tuli sellainen tunne, että vasta eilen ne lähtivät meiltä pois. Ne olivat taas niin kuin aina. Viisikymppiset miehet, joiden kanssa nähtiin viimeksi kun olivat parikymppisiä. Se oli mukava tapaaminen. Moninaista vapaaehtoistoimintaa Ensimmäiseksi Savonlinnaan muuton jälkeen Arja liittyi mukaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Kun oli elämässä töitä tehnyt, niin sitä kaipasikin. Mitä minä olisin kotona päivät tehnyt? Vuosien mittaan mukaan on tullut monenlaista vapaaehtoistoimintaa kädentaidoista seurakunnan kaupan näyteikkunoiden somistamiseen. Uusimpana toimintamuotona Arja on aloittanut yli 60-vuotiaiden vertaistoiminnan, ja hän on käynnistämässä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa kiputukiryhmää. Olen itse ollut pitkän aikaa kipuhoidoissa, ja voi olla, että kipuryhmään tulee paljonkin ihmisiä. Mä aina ajattelen, että jos mä valittaisin kivuista, ei kukaan tulisi mun kanssa toimeen. Vertaisryhmästä saa kipujen kanssa tukea. Arjan ja hänen miehensä muutosta takaisin Savonlinnaan on kuutisen vuotta. Päivät täyttyvät kummankin omista harrastuksista, mutta illat ollaan kotona. Arja tekee käsitöitään ja joskus miettii, että välillä aika tuntuu loppuvan päivästä kesken.

19 V A N H U U S R O K K A A! Vaikka Savonlinnan maisemat olivat Arja Kososelle tuttuja, kaikki ihmiset ja tapaamispaikat eivät. Vapaaehtoistyö vei kuitenkin aktiivisen ja sosiaalisen paluumuuttajan mukanaan. Savonlinnan Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savonlinnasalissa Suomen Setlementtiliitto ohjaa konserttiavustuksen seniorityöhön. D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 V A N H U U S R O K K A A! Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Heikosti suomen kieltä osaavan maahanmuuttajan sopeutuminen maahamme voi olla hankalaa. Tämä koskee myös iäkkäitä maahanmuuttajia, joilla on paljon erityistarpeita. Niihin vastaaminen asettaa palvelujärjestelmällemme haasteen. useimmiten suomen kielen, ja pystyvät hoitamaan asioitaan varsin itsenäisesti. Sen sijaan monilla ikääntyneillä maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen saamisen kanssa. Kyseinen ryhmä ei ole kooltaan pieni, heitä on Suomessa jo yli Valtaosa heistä on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta. Ikääntyneinä Suomeen tulleet eivät välttämättä osaa suomea, ja tämä tietysti vaikeuttaa arjen sujumista. Naistarin ohjaajan työ on auttamista hyvinkin arkisissa asioissa. Saatan selventää asiakkaille jonkun viranomaisen lähettämän viestin sisältöä. Tai sitten soitan heille lääkäriajan. Joskus menen heidän kanssaan esimerkiksi TE-toimistoon tai sosiaalivirastoon. Naistarin lisäksi Tukmatsova päivystää viikossa joitakin tunteja myös Tampereen keskustassa sijaitsevassa Mainioinfopisteessä. Muistisairaudet yksi ongelma Larisa Bljumfeld (vas.) ja Hilma Tukmatsova tutustumassa Hervannan terveysaseman palveluihin. Kielitaidottomalle kaikki termit eivät välttämättä avaudu. T e k s t i j a k u v a : V e s a K e i n o n e n Hilma Tukmatsova on vuosien aikana päässyt tutustumaan lukuisten maahanmuuttajien arkeen. Hän työskentelee ohjaajana Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Naistarissa. Vuonna 1996 perustettu tapaamispaikka antaa maahanmuuttajanaisille monenlaista tukea ja neuvontaa. Naistari on osa Setlementti Naapurin toimintaa. Tukmatsovan mukaan nuoremmat maahanmuuttajat oppivat Moni ikääntynyt maahanmuuttaja kärsii muistin heikkenemisestä. Hilma Tukmatsovakin huomaa sen työssään. Minullakin on asiakkaita, jotka eivät muista asioita enää hyvin, ja se voi aiheuttaa monenlaisia epäluuloja. Saatetaan esimerkiksi kuvitella, että naapurit puhuvat pahaa selän takana. Sitten pitää vain jollakin tavalla rauhoitella häntä. Läheskään aina ei löydy omaista tai ystävää, jonka kanssa pelkotiloja voisi jakaa. Yksinäisyys on lukuisille maahanmuuttajasenioreille kipeä ongelma. Joillakin on kyllä omaisia, mutta he saattavat asua muualla. Tai sitten lapset ovat muuten vain kiireisiä, eivätkä ehdi käymään omaistensa luona. Viranomaisetkaan eivät ehdi joka paikkaan. Tarvetta voisikin olla vapaaehtoisille auttajille. Mutta siinäkin on omat riskinsä. Jos vapaaehtoinen vaihtuu usein, ikäihmisessä voi herätä levottomuutta. 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

21 V A N H U U S R O K K A A! Kun kunto huononee riittävästi, ikääntynyt ei voi enää asua pysyvästi kotona. Sairaaloissa ja hoitokodeissa vieraskielistä palvelua voi joskus saada. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa asukkaissa alkaa olla venäjänkielisiäkin. Samoin siellä on venäjänkielistä henkilökuntaakin, Tukmatsova tietää. Erityispalveluita kaivattaisiin Monille kantasuomalaisillekin senioreille aiheuttaa harmia yhä useamman palvelun siirtyminen nettiin. Huonosti suomea taitaville ongelma on vielä pykälää suurempi. Asiakkaistani suurin osa on iäkkäitä, eikä heistä monikaan käytä tietokonetta. Joillakin on verkkopankkitunnukset, mutta laskuja ei juurikaan osata niiden avulla maksaa. Usein tehdäänkin suoramaksusopimus. Naistarin johtajan Kirsti Viljasen mukaan tapaamispaikka on kehittänyt maahanmuuttajaseniorien palvelumalleja kahdessa jo päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa projektissa. Suomea taitamattomille senioreille kaivattaisiin erityispalveluita. Olemme yrittäneet keskustella asiasta Tampereen kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan kaikkien palvelunsaajien tulee olla samalla viivalla. Minusta kielitaidottomat vanhukset tarvitsisivat erityispalveluita, jotta he ylipäätään pääsisivät sille samalle viivalle, Viljanen näkee. Oman kielen kuuleminen rauhoittaa Yksi Naistarin ja Hilman asiakkaista on Larisa Bljumfeld. Hän hoitaa Tamara-sisarensa kanssa satavuotiaan isänsä asioita. Siskokin on jo eläkeiässä. Oma suomen kielen taitoni ei ole täydellinen, ja tarvitsenkin toisinaan Hilman apua esimerkiksi asiakirjojen kanssa. Hänestä on tullut kuin ystävä, saan samalla häneltä henkistäkin tukea. Bljumfeldin mukaan apua tarvitaan monenlaisissa käytännön asioissa. Esimerkiksi omaishoitajasopimuksen tekeminen ei olisi ilman tulkkia onnistunut. Samoin sähköisen reseptin ymmärtämisen kanssa on joskus tullut ongelmia. Tekstejä voi koittaa kääntää netin käännösohjelmilla, mutta ei sanoma silti täysin selviä. Joskus isän kunto kotona voi tulla sellaiseksi että tarvittaisiin sairaanhoitajan apua. Minun tai sisareni kielitaito ei aina riitä asioimaan heidän Tampereen Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Tampere-talossa Setlementti Naapurin tukikohteita ovat monikulttuurinen naisten tapaamispaikka Naistari sekä Tesoman Naapuri, joissa tehdään töitä seniorikansalaisten kanssa. Lisätietoja: Lukuvinkki KM Sari Heikkisen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Arki uudessa kotimaassa Entisestä Neuvostoliitosta Suomeen iäkkäinä muuttaneiden arki, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen tarkastettiin Tampereen yliopistossa tammikuun lopulla. Heikkinen tarkastelee väitöskirjassaan entisen Neuvostoliiton alueelta iäkkäinä Suomeen muuttaneiden henkilöiden arkea, sosiaalisia suhteita ja kotoutumista. Sukupolvien väliset tiiviit suhteet ja tuki olivat haastatelluille iäkkäille henkilöille tärkeitä tekijöitä, jotka ehkäisivät emotionaalista syrjäytymistä. Haastatelluilla iäkkäillä henkilöillä oli myös kokemuksia syrjinnästä, jotka aiheuttivat ahdistuksen tunteita ja hämmennystä. Tutkimus nostaa esiin sen, että kuntien ikääntymispoliittisissa strategioissa ja kotouttamisohjelmissa iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeet eivät juuri nouse esille. Väitöskirja on luettavissa sähköisenä Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa: kanssaan. Silloin Naistarin työntekijän tai jonkun nuoremman sukulaisemme pitää soittaa puolestamme. Larisa Bljumfeld on huomannut oman kielen merkityksen myös isänsä sairaalajaksoilla. Siellä ollessaan hänelle voi tulla pelkotiloja, koska hän kuulee ympärillään vain suomea. Auttaisi, jos joku voisi välillä puhua isälleni venäjää. Hän voisi olla vaikka vapaaehtoinen tukihenkilö S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

22 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : M a r j o P ä ä k k ö K u v a t : T o n i E t e l ä m ä k i Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Vuolle-opisto on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt kerhotoimintaa seniorien aktiivisen ikääntymisen ja arjen yhteisöllisyyden tukemiseksi. Ensimmäinen Kultaisen iän kerho perustettiin 1960-luvun alussa. Seniorikerhot toteutetaan Oulun eri asuinalueilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi harrastuksen läheltä kotiaan. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. 22 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

23 Seniorikerhot ovat avoimia kaikille itsensä senioreiksi tunteville. Iloinen yhdessäolo ja rupattelu ovat tärkeä osa toimintaa. Juurtumista asuinalueille Seniorikerhoja järjestetään erilaisissa toimipaikoissa palvelukeskuksista seurakunnan tiloihin. Keväällä 2015 toiminnassa on yhteensä 12 kerhoa ympäri kaupunkia. Kuivasjärven kaupungin-osassa Teron pubin kabinetissa kokoontuva seniorikerho on palvellut ikäihmisiä jo yli 20 vuotta. Kävijäkunnassa on vuosikymmeniä mukana kulkeneita sekä hiljattain toiminnan löytäneitä eri-ikäisiä senioreja. Muutimme Kuivasjärvelle Kemistä ja löysimme seniorikerhon ilmoituksen kansalaisopiston lehdestä. On ollut tärkeää tutustua oman alueen senioreihin ja juurtua sitä kautta omalle asuinalueelle, kertoo kolmisen vuotta kerhossa käynyt Anja Vestenius. Mukava porukka käy ajan mittaan läheiseksi. Kyllä ihminen tarvitsee yhteisön, johon kuulua. Anja käy seniorikerhossa miehensä Juhanin kanssa. Kun tulimme kerhoon ensimmäisen kerran, olin ainoa mies. Porukka on kasvanut, ja mukaan on tullut muitakin miehiä, Juhani Vestenius kertoo. Mielipiteiden vaihdon lisäksi kerhossa on mukavaa suunnitella tulevaa toimintaa, esimerkiksi yhteisiä retkiä. Kerhotoiminnan toteutuksessa huomioidaan osallistujien omat toiveet ja tarpeet. Toiminta sisältää muun muassa keskustelua, aivojumppaa, musiikkia ja laulua, visailua, tietoiskuja, tutustumiskäyntejä sekä retkiä. Viime vuosina on toteutettu myös puhelimitse kokoontuvia puhelinrinkejä, joihin seniorit voivat osallistua omalta kotisohvaltaan. O U L U Oma ääni kuuluviin Anja ja Juhani Vestenius (alla) osallistuvat seniorikerhoon useimmiten yhdessä. Yhteisöön kuuluminen on tärkeää eläkepäivilläkin. Vuolle Setlementillä on seniorikerhojen lisäksi tarjolla runsaasti senioreille suunnattua kurssitoimintaa (esimerkiksi liikunta, kielet sekä taito- ja taideaineet) sekä vapaaehtoistoiminnan muotoja (AVEK-ystävätoiminta ja kulttuuriluotsitoiminta). Ammattitaitoisella ja mukaansatempaavalla ohjaajalla on suuri merkitys lämpimän ryhmähengen puhaltajana. Seniorikerhoissa jokainen huomioidaan ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Iloisella toiminnalla on syvällinen merkitys seniorien elämässä: kerhot kantavat arjessa, ja niiden merkitys voi korostua esimerkiksi menetysten yhteydessä. Kerhoissa voi jakaa elämän asioita turvallisesti, ja jokainen saa äänensä kuuluviin. Vertaistuki toisilta samanikäisiltä on tärkeää, kommentoi seniorikerhoja pitkään ohjannut Saara Haajanen. Tämä kerho on henkireikä, ja kaipuu olisi suuri, jos toiminta loppuisi. Kerhopäivää odottaa, että näkee kavereita, kerholaiset jatkavat. Kävijät vievätkin viestiä kerhotoiminnasta omille tutuilleen ja naapureilleen. Jungelipuhelin eli puskaradio koetaan parhaaksi tavaksi löytää uusia senioreja mukaan toimintaan. Yksinäisyyden ehkäisyssä ja alueellisen yhteisöllisyyden vaalimisessa kerhot ovatkin vertaansa vailla. Lisätietoja: S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Setlementti lähellä ikäihmistä. Liikkeellä voimaa vuosiin seminaari 29.4.2014 Koordinaattori/suunnittelija Marjo Pääkkö Oulun Seudun Setlementti ry

Setlementti lähellä ikäihmistä. Liikkeellä voimaa vuosiin seminaari 29.4.2014 Koordinaattori/suunnittelija Marjo Pääkkö Oulun Seudun Setlementti ry Setlementti lähellä ikäihmistä Liikkeellä voimaa vuosiin seminaari 29.4.2014 Koordinaattori/suunnittelija Marjo Pääkkö Oulun Seudun Setlementti ry Oulun Seudun Setlementti ry Oulun Seudun Setlementti ry

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä

Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Oulun Setlementissä Anne Mustakangas-Mäkelä Sosiaalipalvelujohtaja 30.09.2014 70-vuotta sykettä setlementistä! Puheenvuoron lähtökohtana toimintakokonaisuudet ei sisäiset

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki - välineitä hyvään asumiseen Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnoima hanke (2006-2013). Hankerahoitus; v 2006-2008 RAY ja YM v 2009-2011 RAY ja Lähiöohjelma

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot