Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja"

Transkriptio

1 Setlementti S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Luovuus tuulettaa ennakkoluuloja Rasisminvastainen nuorisotyö Vanhuus Rokkaa! Naapuruussovittelun näkökulma

2 s i s Ä l T ö V A N H U U S R O K K A A! Kuka oli Charlie? Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Henkilökuvassa Tauno Naumanen ja Elisa Laiho Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle Kiusaamista ei tarvitse kestää 04 Keskustelua rasisminvastaisesta nuorisotyöstä, eriarvoisuudesta ja kuulumisen tunteesta. Setlementtiliiton vieraina David Sezille ja Charles Cailliau ranskalaisesta setlementtiliikkeestä. 16 Moni vanhenee pullon kanssa L I I K K E E S S Ä Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa e-talo jatkaa Suosikin Eki-sedän jalanjäljillä 11 Yksi taiteen tehtävistä on törmäyttää luutuneita käsityksiä. Haastattelussa Vanhuus Rokkaa! -kiertueella esiintyvä Jorma Uotinen. Kannen kuvasi:anna Autio 26 Kemissä toimiva Mikseriprojekti on kaksisuuntaista kotoutumista tukeva kohtaamispaikka Monenlaisia kohtaamisia Mikserissä Vaikuttamistyötä sopan äärellä Tyttöenergiaa ja tutkimusta 32 Ruotsalainen tyttöelokuva kuvaa tyttöä yhteiskunnallisen muutoksen kautta. Haastattelussa Heta Mulari. S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Vaaditaan vastauksia ja muutosta ja tartutaan toimeen Kriittinen ajattelu ja pyrkimys muutokseen on setlementtiliikkeen keskeinen tehtävä, toteaa Pentti Lemmetyinen pääkirjoituksessaan. K O L U M N I Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma Miriam Attias painottaa tasapuolisen kommunikoinnin ja naapuruussovittelun merkitystä konfliktien ratkaisussa. T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

3 P Ä Ä K i R J o i T U s Vaaditaan vastauksia ja muutosta ja tartutaan toimeen Tapasin hiljattain ranskalaisen kollegani Davidin. Hän kertoi siitä millaista on, kun Ranskasta kanaalin yli Englantiin pyrkivien paperittomien siirtolaisten keskitysleiriä muistuttava aidattu alue on kivenheiton päästä hänen kodistaan. Miten turhauttavaa ja ahdistavaa on päivittäin nähdä näiden ihmisten hätä heidän yrittäessään hypätä liikkeessä olevien rekkojen kyytiin tai pyytäessään niitä polvillaan rukoillen pysähtymään. Virallinen Ranska ei halua ihmisten eikä järjestöjen auttavan näitä ihmisiä. Auttamisen pelätään lisäävän siirtolaisten määrää. Ihmiset eivät kuitenkaan voi katsella kylmin sydämin sateessa värjötteleviä ihmisiä, vaan pimeän tullen aitojen raoista heille annetaan ruokaa ja vaatteita. David ja hänen setlementtinsä on mukana organisoimassa tätä. Toinen työkaverini on espanjalainen Oscar. Hänen kotimaassaan puolet nuorista on vailla työtä, ja ihmisten pettymys puolueiden ja vallan korruptoituneisuuteen on ylittänyt sietämisen rajat. Oscar ja monet hänenlaisensa ovat aktivoituneet yhteiskunnallisesti ja lähteneet liikkeelle vaatimaan muutosta ja oikeudenmukaisuutta. Paikoillaan odottaminen ja hiljaa toivominen eivät vain enää riitä. Ymmärrän Davidia ja Oscaria. Minäkin haluaisin muuttaa monta asiaa tässä maassa ja maanosassa. Lähestyvien eduskuntavaalien alla meidän on hyvä vaatia vastauksia muutamiin kysymyksiin. Itse haluaisin tietää miten on mahdollista, että kunnat voivat ulkoistaa vaikka kaikki sote-palvelunsa pörssiyhtiöille, jotka sitten tulouttavat ostopalveluista saamansa voitot veroparatiiseihin. Haluaisin myös tietää miten on mahdollista, että puhumme työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, ja samaan aikaan maassa jo olevat muualta tänne muuttaneet ihmiset syrjäytetään tuosta vain. Tämän kevään vaaliteemat tulevat olemaan myös setlementtiliikkeen näkökulmasta olennaisia. Miten ihmisoikeudet toteutuvat vanhustenhoidossa? Miten syrjäytetyt nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa? Miten arvolähtöinen yritystoiminta saa sille kuuluvan aseman palveluntarjoajana? Missä kulkee kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan rajapinta? Vaaditaan politikoilta vastauksia. Mutta ennen muuta varmistetaan, että me itse olemme Davidin ja Oscarin lailla valmiit tarttumaan toimeen. P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a, S e t l e m e n t t i l i i t t o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2, Helsinki, Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, p T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, p P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o 4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 Kuka oli Charlie? Kansalaistoiminta ja nuorisotyö tarvitsevat entistä enemmän valmiuksia rasisminvastaiseen työhön. Terrori-isku poliittisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisin keskustassa oli alkuvuoden puhutuimpia tapahtumia. Ihmiset osallistuivat tapahtumien kommentointiin esimerkiksi Facebook-päivityksien ja profiilikuvien kautta kirjoittaen Je suis Charlie ; minä olen Charlie. Kirjoitukset nähtiin solidaarisuuden osoituksena sananvapauden puolesta. Mutta kenen sananvapaudesta ja yhteisöllisyydestä puhumme, ja keitä suljettiin ulos mediakeskustelusta? Charlie Hebdon traaginen tapahtumaketju on kuin prisma, jonka tuo näkyväksi kysymyksiä radikalisoitumisesta, rasismista ja siitä, kenellä on mahdollisuus kuulua ranskalaiseen yhteiskuntaan. Kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, mutta ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen on sitäkin tärkeämpää. Ranskalaiset setlementtitoimijat David Sezille ja Charles Cailliau saapuivat Setlementtiliiton vieraiksi Helsinkiin tammikuun lopulla. Sezille työskentelee alueellisessa setlementtien liitossa (Federacion de Centres Sociaux de Nord-pas-de-Calais) ja Cailliau on yhden paikallissetlementin johtaja. Kokoonnuimme Kalliolan setlementin Sopuhankkeen tiloihin keskustelemaan eriarvoisuuden syvenemisestä, rasisminvastaisuudesta ja siitä, mitä kansalaisjärjestöt voivat tehdä tässä tilanteessa. Mukana keskustelussa oli setlementtiliiton edustajien lisäksi Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Leena Suurpää sekä projektijohtaja Miriam Attias Suomen Pakolaisavusta. Keskustelua herätteli Setlementtiliiton monikulttuurisen työn toimialajohtaja Matti Cantell. Arvokeskustelua tarvitaan Isis-järjestöstä. Kysymys terrorismista liitetäänkin nykyisin usein ongelmallisesti islamiin ja muslimiväestöön niin Ranskassa kuin Suomessakin. Tapahtuma sai ranskalaisessa mediassa valtavan huomion. Huomio keskittyi kuitenkin henkilötarinoihin, tapahtumien yksityiskohtaiseen kuvailuun ja sensaatiohakuisuuteen. Missä oli kriittinen poliittinen analyysi, Sezille kysyy. Muslimiyhteisöjä stigmatisoitiin uutisoinnissa. Ranskalaisessa mediakeskustelussa musliminuoret asetetaan usein vastakkain ranskalaisten perusarvojen kanssa, ja samalla heidät suljetaan ulos ranskalaisesta yhteiskunnasta, hän jatkaa. Ranskalaisen yhteiskunnan tasavaltalaiset perusarvot ovat monin tavoin murroksen keskellä, eivätkä vastaa tämän päivän monimuotoiseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntarakenteeseen. Yksi hyvä esimerkki on laïcité, jonka voi suomentaa tunnuksettomuudeksi. Se kietoutuu käsitykseen sekularismista, ja valtion ja kirkon tiukasta erosta. Laïcitéen perustuen Ranskassa on käyty kiivaita keskusteluja muun muassa muslimityttöjen ja -naisten huivinkäytöstä, joka on kielletty valtion kouluissa. Samankaltaista pohdintaa voi soveltaa myös pohjoismaihin, joissa on vahva tasa-arvoajattelun perinne. Yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, kuinka tasa-arvoajattelu usein ymmärretään vain valkoisena, pohjoismaisena asiana. Tasaarvon nimissä puhuminen saattaa näin johtaa uusiin ulossulkemisiin. Nuorisotyö on erinomainen foorumi keskusteluun ja dialogiin perusarvoista. Kuinka voisimme päivittää esimerkiksi tasa-arvokäsityksiä nykypäivään yhdessä nuorten kanssa, Leena Suurpää pohtii. S E T L E M E N T T I L I I T T O Charlie Hebdo -tapauksen uutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa traagiset tapahtumat kietoutuivat monin tavoin pelkoihin Syyriaan lähtevistä nuorista, radikalisoitumisesta ja terroristisesta Eriarvoisuus ja kuulumisen tunne Suurpään mukaan on oleellista pohtia kriittisesti, millaisia ulossulkemisen ja rasismin käytännöt ovat D Setlementtitoiminnan tehtävä on aina edistää kriittistä keskustelua omalla alueellaan, David Sezille ja Charles Cailliau toteavat S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5

6 David Sezille puhuu katuviisaista nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Kenen nuorisotyötä? D eri maissa ja yhteiskunnissa. Hän viittasi brittiläisteoreetikon Nancy Fraserin kirjoituksiin eriarvoisuuden logiikasta. Fraserin mukaan eriarvoisuus pohjautuu ensiksikin tunnistamisen puutteeseen. Jos nuorta ei tunnisteta osaksi yhteiskuntaa, hän ei koe kuuluvuutta siihen ja saattaa hakea yhteisöä toisaalta. Toiseksi eriarvoisuus pohjautuu taloudellisten resurssien epätasaiseen jakautumiseen ja kolmanneksi siihen, kenen asioita ja maailmankuvaa yhteiskunnassa pidetään esillä ja hyväksyttävänä. Tieto siitä, että joku edustaa sinua ja asioitasi yhteiskunnassa on kaikille erittäin tärkeää, erityisesti nuorille, Suurpää painottaa. Ihanteet yhteisöllisyydestä eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä. Mikä on yhdelle ryhmälle yhteisöllisyyttä, sulkee usein muita pois. Kuulumisen tunne on tärkeää kenelle tahansa. Jos nuori kokee, että häntä ei haluta osaksi valtakulttuuria, yhteiskuntaa ja päätöksentekoa, vaihtoehtoiset yhteisöt ovat houkuttelevampia, Sezille toteaa. Sezille ja Cailliau kuvaavat, että Ranskassa alueellinen kehitys on ollut varsin erottelevaa, liittyen myös maan historiaan siirtomaavaltana. Rakenteellinen rasismi ja erottelu on syvällä ranskalaisessa yhteiskuntarakenteessa. Nuoret saattavat elää arkeaan ainoastaan yhdellä alueella. Ranskassa voidaan puhua kaupunginosa- ja lähiöidentiteeteistä, jotka ovat irrallaan kansallisvaltiosta, Sezille sanoo. Samalla on huomattava, että nuorten vaihtoehtoiset ryhmät ja alakulttuurit eivät lähtökohtaisesti ole torjuttava tai huono asia. Kiihtyvä mediakeskustelu radikalisoituvista nuorista leimaakin usein ongelmallisesti kaikkia nuorten ryhmittymiä. 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Nuorisotyön painopiste on usein valikoiva, vaikka sitä retorisesti tehtäisiinkin kaikkien nuorten kanssa. Suomessa kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi yksinäisiin nuoriin. Tämä on arvokasta työtä, mutta samalla olisi myös huomioitava ne nuoret, joiden omissa, erittäinkin tiiviissä yhteisöissä saattaa tapahtua radikalisoitumista. Esimerkiksi äärinationalistisista nuorisoryhmistä tai äärioikeiston noususta on usein vaikeaa puhua. Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. Kenellä on vastuu näistä nuorista, ja kuka tekee heidän kanssaan nuorisotyötä, Suurpää kysyy. Etsivän nuorisotyön merkitys onkin suuri näiden nuorten tavoittajana. Sezille puhuu katuviisaista nuorista työntekijöistä, joilla on kokemusasiantuntijuutta kasvamisesta omalla alueellaan. Monet näistä nuorista ovat olleet mukana paikallisessa setlementtitoiminnassa lapsina ja siirtyneet vanhempina vapaaehtoistyöntekijöiksi tai ammattilaisiksi. Nuoret työntekijät menevät suoraan kadulle kohtaamaan nuoria. Ei voida olettaa, että kaikki tulisivat nuorisotilalle, Sezille korostaa. Ranskalaiset setlementit tekevät ammatillista työtä omilla alueillaan tiiviissä yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa. Dialogin saavuttaminen virkavallan tai kouluinstituution kanssa ei ole yksinkertaista tai helppoa, mutta sen eteen työskennellään jatkuvasti. Tarvitaan myös entistä enemmän kansainvälistä vaihtoa, jossa sekä nuoret että nuorisotyöntekijät pääsevät keskustelemaan yhdessä näistä teemoista. Nuoret elävät oman asuinalueensa yhteisössä, mutta ovat myös samaan aikaan osana globaalia mediaja kulutuskulttuuria, joka yhdistää heitä alue- ja valtiorajojen yli, Cailliau jatkaa. On tärkeää, että nuorisotyössä on erityisen vahva näkemys kommunikaa-tiosta nuorten kanssa. Kommunikaation ei tarvitse aina olla vain sanallista. Olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka esimerkiksi musiikkia ja videota voidaan käyttää vielä aiempaa enemmän osana nuorisotyötä ja -tutkimusta, Suurpää lisää.

7 Potentiaalisesti radikalisoitumassa olevat nuoret ovat kuitenkin heitä, jotka ehkä eniten tarvitsisivat uudenlaisia kohtaamisia, näkökulmia ja yhteisöjä. Lue lisää naapuruussovittelusta ja kommunikoinnin tärkeydestä Miriam Attiasin kolumnista sivulta 10. Lue lisää sananvapaudesta, rasismista ja sen vastustamisesta Ranskassa Leena Suurpään kirjoituksesta Nuorisotutkimuksen Kommentti-verkkokanavasta: Ranskalainen setlementtityö: paikallisyhteisöjä ja kriittistä politiikkaa Ranskalaisessa setlementtiliikkeessä on yhteensä jopa 1200 erikokoista setlementtikeskusta eri puolilla Ranskaa. Ranskalainen setlementtitoiminta ponnistaa vahvasti paikallisyhteisöstään ja muotoutuu näin omannäköisekseen kullakin alueella. Toiminta kohdistuu kaikenikäisiin ja kaikentaustaisiin ihmisiin, ja setlementtejä on niin erikokoisissa kaupungeissa, kaupunginosissa kuin maaseudullakin. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota alueen haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin asukkaisiin. Toimintaan osallistuvat ihmiset eivät ole ainoastaan palveluiden asiakkaita, vaan he päättävät, suunnittelevat ja toteuttavat setlementin toimintaa kaikilla tasoilla. Toiminta pohjautuu näin ollen vahvasti sosiokulttuuriseen innostamiseen, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä henkilökohtaisen kasvun ja voimaantumisen lisäksi myös aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Setlementit osallistuvat vahvasti oman alueensa kehittämiseen ja keskusteluun ajankohtaisista teemoista ja epäkohdista. Toiminnassa keskeistä on pyrkimys yhteiskunnalliseen muutokseen toiminnan perusarvoihin (ihmisarvoisuus, solidaarisuus ja demokraattisuus) nojaten. Setlementtitoiminta pyrkii saamaan omalla alueellaan aikaan dialogia paitsi eritaustaisten ihmisten, myös päätöksentekijöiden ja eri instituutioiden, kuten koulun ja sosiaalityön välillä. Leena Suurpää. S E T L E M E N T T I L I I T T O S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 7

8 H E N K I L Ö K U V A T e k s t i : H e t a M u l a r i & E l i s a L a i h o K u v a t : A n n e K a n g a s Totuus Olet usein salattuna, liikut ajassa ja elämässä, mistä tullut, mihin menet. Usein kompastumme siihen tuskaisina. Lyömme ruumiimme ja sielumme verille asti. Tulet toisinaan näkyviin vuosisatain, tuhansien päästä. Kun historia on kuorinut tomun ja erehdyksen kaunan päältäsi. Ketään et kumarra, mutta peittää sinut moni tahtoisi kukin omalla tavallaan, kietoa johonkin, ettei se sattuisi meihin, köyhä unelmiinsa, mahtava valtaansa, rikas omaisuuteensa. Ajan hammas syö kaikkea, muutumme mullaksi, elämä kehdosta hautaan, virtaava valon ja varjon leikki, mutta totuus ei ole värähtänyt, me vain värisemme. Tauno Naumanen Tauno nukkui rauhallisesti pois lyhyen sairauden jälkeen ystävänpäivänä S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 Valon Voitto -esitys on ylisukupolvisen yhteistyön tulos Vuonna 2011 musiikin maisteri ja lähihoitaja Elisa Laiho aloitti työskentelyn helsinkiläisessä Hoitokoti Päiväkummussa. Laiho pääsi työssään yhdistämään monipuolista ammattitaitoaan: musiikkia ja hoitotyötä. Yhteislaulutuokioiden ja musiikkiryhmien järjestäminen tuli pian osaksi hoitokodin viikkorytmiä. Vuonna 2012 Laiho siirtyi tekemään pelkästään musiikkiohjaajan töitä oman taiteellisen työskentelynsä ohella. Olen havainnut, että musiikilla on suuri merkitys mielen virkistäjänä, itsetunnon kohottajana ja sosiaalisena vahvistajana, Laiho kuvaa. Päiväkummussa Laiho tutustui 93-vuotiaaseen Tauno Naumaseen, joka oli juuri julkaisemassa ensimmäisen runokirjansa. Vuonna 1918 syntynyt Tauno Naumanen oli kirjoittanut runoja 15-vuotiaasta oppikoululaisesta saakka, joten niitä oli kertynyt mittava määrä. Naumasen runokokoelma Elon helmet ilmestyi syksyllä Kokoelman vanhin runo on kirjoitettu sota-aikana, vuonna Useat runot ovat saaneet inspiraationsa luonnosta, joka on ollut Naumaselle tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Naumasen runoista on suunnitteilla toinenkin runokirja. Runot olivat lähtökohtana ylisukupolviselle yh- teistyölle Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä. Laiho oli aiemmin säveltänyt muun muassa Edith Södergranin runoja lauluiksi, ja hän innostui Naumasen runoista heti. Minulla on aina käynnissä aarteenetsintä sopivien runojen perään. Taunon runot saivat aikaan suuren inspiraation. Niiden syvällinen elämänviisaus teki vaikutuksen, Laiho kertoo. Laiho ja Naumanen kävivät prosessin aikana vuoropuhelua runojen sisällöistä, merkityksistä ja syntyhistoriasta. Laiho sävelsi muutamia runoja sovittaen tekstiä lauluun sopivaan muotoon runoilijan luvalla. Tauno oli alussa hämmentynyt ja vaikuttunut, kun hän kuuli omia runojaan sävellettyinä, Laiho kertoo. Tähän mennessä Elisa Laiho on säveltänyt useita Naumasen runoja, ja yhteistyö on kasvanut Valon Voitto -nimiseksi esitykseksi, jota Laiho kollegoineen esittää tänä vuonna muun muassa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Monitaiteellinen esityksemme on hieno mahdollisuus tuoda ikääntyneiden omia tuntoja ja ajatuksia esiin laajemmalle yleisölle, Laiho pohtii. Yhteistyö Elisa Laihon ja Tauno Naumasen välillä on kasvanut esitykseksi, jonka nimi on Valon Voitto koskettavia lauluja ihmisyydestä, toivosta ja elämän kauneudesta. Teosta on tarkoitus esittää tämän vuoden aikana vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Teos sopii esitettäväksi myös muun muassa kirkoissa. Valon Voitto -esitys koostuu laulaja-lauluntekijä Elisa Laihon säveltämän musiikin lisäksi lausuntataiteesta ja tanssista. Elisa Laiho Ensembleen kuuluvat Laihon lisäksi Bravade-nokkahuilukvartetissa vaikuttava Hanna Kangasniemi ja tanssi- ja lausuntataiteilija Suvi Olavinen. Suuri osa esityksessä kuultavien laulujen teksteistä on Tauno Naumasen käsialaa, mutta mukana on myös muiden kirjoittajien tekstejä. Saat yhteyden Elisa Laihoon sähköpostitse: S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 9

10 K O L U M N I T e k s t i : M i r i a m A t t i a s, j o h t a j a, N a a p u r u u s s o v i t t e l u n k e s k u s, S u o m e n P a k o l a i s a p u K u v a : A n n a A u t i o Konfliktit eivät koskaan synny suurina: Naapuruussovittelun näkökulma Sain kunnian osallistua Setlementin aamubrunssille ja keskustelutilaisuuteen Charlie Hebdon ja kosherkaupan iskujen jälkimainingeissa. Keskustelussa yritimme yhdessä ranskalaisten kollegojen kanssa ymmärtää tapahtunutta. Kävimme läpi sata näkökulmaa asiaan. Yksi suurimmista analyyseistamme koski radikalisoitumista ja nuorten miesten lähtöä Syyriaan Isisin riveihin. Mitä voimme tehdä, jos haluamme ennaltaehkäistä tätä? Miksi nämä vihaiset nuoret miehet kokevat enemmän kuuluvuutta netistä löytämäänsä vihaliikkeeseen kuin ympäröivään yhteiskuntaan? Kuinka Isis onkaan onnistunut uskottelemaan netissä niin monille, että heidän riveissään voi nyt vaikuttaa, toimia ja saada palkinnoksi oman paratiisin, oman paikan tässä maailmassa? Mikseivät nämä nuoret miehet ja naiset toimi täällä asioiden parantamiseksi? Onko meidän yhteiskunnassamme kuitenkin niin vaikeaa tulla siksi, joka haluaa olla? Myöhemmin kuunneltuani ukrainalaista kollegaa katkaisin kuitenkin nämä ajatusketjut. Miksi me puhumme vain Isisistä? Eihän se ole ainoa nuoria radikalisoiva liike. Miksemme puhu Ukrainaan kapinallisten riveihin lähtevistä äärioikeistolaisista? Heitä on lähtenyt sotimaan eri Euroopan maista, ainakin tunnetusti Ranskasta ja Ruotsista. Se on vähintäänkin yhtä pelottavaa. Jos ohitamme nämä tapahtumat, ohitamme samalla jotakin myös analyysista. Vihan ja väkivallan mekaniikka on jokaisessa väkivaltaisessa ääriliikkeessä sama. Siihen kuuluu autoritaarinen ajatus siitä, kuinka elämää pitää elää, millaisia arvoja pitää noudattaa ja vaatimus yhdenmukaisuudesta. Siihen kuuluu myös fasistisen toiminnan logiikka eli jos et ole samaa mieltä, ansaitset turpiisi. Se yhdistää kaikkia vihaliikkeitä. Olivatpa sitten kyseessä ääriislamistit tai äärioikeisto. Minä luultavasti opiskelin sovittelijaksi osaksi sen takia, että järkytyn aina uudelleen terroriteoista, turhista kuolemista ja autoritaarisesti ajattelevista ihmisistä, jotka eivät kuuntele ja ovat menettäneet kyvyn empatiaan. Minä uskon siihen, että kun me osaltamme teemme kaikkemme sen eteen, että pienet konfliktit ratkaistaisiin hyvällä tavalla ja toisiamme kunnioittaen, vähennämme joka kerralla katkeroitumisen ja vihan logiikkaan ajautumisen riskiä. Konfliktit lähtevät aina liikkeelle pienestä. Ongelmana on, että ne kärjistyvät, jos niitä ei käsitellä. Ne eivät yleensä myöskään ratkea itsestään. Monikulttuuristuva yhteiskunta tuo meille lisää oudompia ja ärsyttävämpiä konflikteja. Itsestäänselvyyksiä on vähemmän ja näkökulmia on enemmän. Tämä aiheuttaa yhä enemmän tarvetta konfliktin käsittelyn ja sovittelun osaamiselle. Työssämme Naapuruussovittelun keskuksessa ennaltaehkäisemme ja sovittelemme asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja. Naapuruussovittelulla puututaan häiriöihin ja hankalaksi koettuihin tilanteisiin ja ristiriitoihin, kuten häiritsevään käyttäytymiseen ja yhteisten tilojen käyttöön, kahden tai useamman naapurin välisiin konflikteihin, asukastoimikuntien yhteistyön ongelmiin, kiinteistöyhtiön ja asukkaiden väliseen epäluottamukseen sekä etnisiin ja kulttuurisiin konflikteihin. Toimintamme erityispiirteenä ovat etnisiksi ja kulttuurisiksi koetut konfliktit. Niiden erityispiirteenä on, että vuorovaikutus hankaloituu, kun konfliktin osapuoli koetaan vieraaksi, Toiseksi. Omaa naapuria tulkitaan usein tiedon varassa, joka meillä on hänen edustamastaan väestöryhmästä. Sovittelussa kaikki oletukset ja tulkinnanvaraisuudet puretaan: tarkoituksena on syventää ja laajentaa yhteisymmärrystä. Vasta kun ymmärrystä on riittävästi, voidaan päästä yhdessä ratkaisemaan ongelmia. Meille voi soittaa, jos joku asia naapurissa ihmetyttää ja kummastuttaa: toivommekin, että ihmiset ihmettelisivät kummallisuuksia ääneen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Suurin osa konflikteista ratkeaa, kun naapurien välinen yhteys korjataan. Me teemme korjaustyötä restoratiivisella menetelmällä, johon kuuluu väkivallaton vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä tietynlaiset ratkaisukeskeiset kysymykset. Yhteyden korjaaminen saa naapurit yleensä tuottamaan itse sopimuksia ja ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Tämä on vasta alku sille, että ihminen alkaa uskoa siihen, että ympäristöönsä voi vaikuttaa rakentavin keinoin. Ja sille, että jokaisella on oikeus olla ja pysyä omana itsenään mutta myös velvollisuus ottaa naapuri huomioon. 10 S e t l e m e n t t i I S ETTLL E M E NTTTTI Illi ii i k e o n i i h mi i s e n m u ott oi i n e n

11 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a T : A n n a A u t i o Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle Taiteilijaprofessori ja koreografi Jorma Uotinen esiintyy Suomea kiertävällä Vanhuus Rokkaa! -kiertueella. Tämän kevään kiertue toteutuu nyt neljättä kertaa. Mitä kevääseen kuuluu, Jorma Uotinen? Olen kesäkuussa järjestettävän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja, ja ohjelmisto on nyt valmis. Kevään aikana teen omia konsertteja kolmen muusikon kanssa teemalla Pariisin taivaan alla. Konserteissa kuullaan ranskalaisia chanson-lauluja. Tekeillä on myös tositapahtumiin perustuva pienoisooppera 1800-luvulla Oulun seudulla eläneestä parantajanaisesta ja suomalaisista noitavainoista. Pienoisooppera saa ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla elokuussa. Mitä ajattelet luovuudesta ja ikääntymisestä? Ei pidä ajatella, että luovuus olisi vain nuorten asia. Ihminen on luova koko ikänsä. Ajatellaan vaikka Picassoa, joka uudisti taidekenttää vielä 90-vuotiaana, tai Coco Chanelia, joka teki paluun muodin huipulle yli 60-vuotiaana. Kehotan jokaista katsomaan omaa lähipiiriään, ja huomioimaan ikääntymisen luovuutta. Minulta kysytään toisinaan, milloin olen jäämässä eläkkeelle. Olen nyt 64-vuotias, ja aion tehdä luovaa työtä niin kauan kun järki toimii ja liikkeelle pääsee. Luovuudesta ei lähdetä eläkkeelle. Mikä on taiteen merkitys seniorityössä? Kulttuurityöllä ja taiteella on iso merkitys kaikille ikäluokille. Mitä nuorempana lapsi pääsee kosketuksiin taiteen kanssa, sitä suurempi merkitys sillä on hänen elämässään seniori-ikään saakka. Tällä hetkellä meillä puhutaan paljon seniori- ja vanhustyöstä: se on jopa yhteiskunnallinen trendi, johon myös monet taiteilijat suuntaavat. Pitää kuitenkin muistaa, että taiteilijat tekevät aina S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 V A N H U U S R O K K A A! 12 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 V A N H U U S R O K K A A! työtään omista lähtökohdistaan. Taiteella voi olla terapeuttinen vaikutus, mutta taiteilija ei ole terapeutti. Kuinka luova ajattelu voi haastaa? Vanhuus Rokkaa nyt jo neljättä kertaa Jos kaikki ajattelevat yhteiskunnassa samalla tavalla, mikään ei edisty. Taiteeseen kuuluva epäsovinnaisuus törmäyttää erilaisia ideoita ja näkemyksiä, ja synnyttää jotain uutta jotain, mitä emme ole osanneet aiemmin kuvitella. Epäsovinnaisuuteen tarvitaan myös avoimuutta, ja sitä pitää opetella. Työskentelin 1990-luvulla Kansallisbaletin johtajana, ja aloitin silloin viikoittaiset tapaamiset kaikkien tanssijoiden kanssa. Yhteisten tapaamisten tarkoituksena oli tuoda avoimesti ongelmakohtia esiin: ei jakaa rangaistuksia, vaan tehdä uutta, avointa toimintamallia. Alussa tämä oli tanssijoille todella vaikeaa. Johtajana täytyy olla myös itse valmis törmäyttämään omia ajatuksiaan ja vanhoja toimintamallejaan. Mitkä asiat tarvitsevat tällä hetkellä epäsovinnaisuutta ja tuuletusta? Elämme vaalikevättä, ja taloudelliset kysymykset ovat tällä hetkellä pinnalla. Tuntuu, että lausetta tässä taloudellisessa tilanteessa käytetään valtavasti erilaisissa yhteyksissä, eikä se oikeastaan selitä mitään. Tarkempia selityksiä tai ratkaisumalleja ei juuri esitellä. Tuntuu siltä, että Euroopan epävarmassa tilanteessa katse siirtyy joko huolestuneena tulevaisuuteen tai nostalgisena menneisyyteen. Toivoisikin, että ihmiset muistaisivat välillä keskittyä käsillä olevaan hetkeen, joka on sinällään arvokas. Mitä odotuksia Vanhuus Rokkaa! -kiertueelle? Repertuaari on hieno, ja kiertuetta lähdetään tekemään iloisissa, innostuneissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on mukana hieno ja kiinnostava taiteilijajoukko, joista jokainen tuo mukaan oman osaamisensa. Vanhuus Rokkaa! -konserttikiertue kiertää Suomea jälleen maaliskuun aikana neljällä paikkakunnalla. Kiertueen esiintyjäkaartiin kuuluvat tänä vuonna Sami Saari, Maarit ja Sami Hurmerinta ja Arttu Wiskari. Helena Lindgren esiintyy Helsingin, Lahden ja Tampereen konserteissa. Konsertit juontaa Jorma Uotinen, joka myös laulaa ranskalaisia chanson-lauluja. Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen on mukana jo neljättä kertaa. Vanhuus Rokkaa! on moderni suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Kiertueen hyväntekeväisyyskumppani on valtakunnallisesti Suomen Setlementtiliitto ry. Konserttituotto ohjataan hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuritoimintaan, elinikäisen oppimisen tukemiseen ja seniorivapaaehtoistyöhön. Setlementtien seniori- ja vanhustyö lähtee aina kunkin paikkakunnan seniorien omista voimavaroista, toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Kiertueen suojelija on Setlementtiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Konsertit järjestetään seuraavasti: Lahti, Sibeliustalo Helsinki, Savoy-teatteri Savonlinna, Savonlinnasali Tampere, Tampere-talo Konserttiliput: Kiertuetta ovat mukana toteuttamassa LähiTapiola, Tehy, Viking Line, ET-lehti ja Studio 55. Kiertueen toteuttaa Eventia Oy S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 V A N H U U S R O K K A A! Kiusaamista ei tarvitse kestää t e k s t i : h e l e n a h y v ä r i n e n K u v a : L i i s a I k o n e n 14 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskukseksi laajeneva Valopilkku-projekti on osoitus siitä, miten henkilökohtaiset vaikeudet voidaan kääntää voitoksi.

15 V A N H U U S R O K K A A! Tina Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä ennakkotapauksensa AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn tuomiota, jonka hän sai Hilkka Ahteen henkiseksi pahoinpitelyksi määritellystä työpaikkakiusaamisesta. Toivottavasti tuomion vaikutus ulottuu myös siihen, että koulukiusaamiseen aletaan suhtautua todella vakavasti. Setlementti-lehdessä kerrottiin pari vuotta sitten Tina Holmberg-Kaleniuksesta ja Saija Salmesta, joiden koulukiusaamista käsitellyt luentosarja keräsi Harjulan kansalaisopistossa suuryleisön. Koska koulukiusattujen lasten perheiden tuen tarve osoittautui tilaisuuden aikana ilmeiseksi, vanhemmille perustettiin Harjulassa toimiva vertaistukiryhmä. Näin sai alkunsa Valopilkku-projekti. Myöhemmin projekti ja tarjolla oleva tuki saivat tarvittavaa tunnettuutta, kun koulukiusaamisesta kärsinyt lauluartisti Jari Sillanpää lahjoitti Valopilkun toimintaan Vain elämää -ohjelmassa otetusta valokuvasta saadun tuoton. Matkan varrella Holmberg-Kaleniuksen ja Salmen käynnistämä työ on osoittautunut Suomessa niin tarpeelliseksi, että Raha-automaattiyhdistys myönsi projektille ensin kolmen vuoden rahoituksen ja sen jälkeen jatkorahoituksen kahdelle vuodelle. Tämän vuoden alussa Valopilkusta alettiin kehittää valtakunnallista Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskusta, jolle RAY myönsi kolmeksi vuodeksi kohdennetun Ak-avustuksen. Keskus tarjoaa yksilöterapiaa nuorille aikuisille sekä tukea koulukiusattujen lasten vanhemmille ja kiusattujen ja kiusaajien perheille. Meiltä saa vertaistuen lisäksi keskusteluapua sekä tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen, Tina Holmberg-Kalenius kertoo. Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joiden kertomista hän pitää erityisen tärkeinä. Vanhempien tulee kertoa kiusaamisesta kärsivälle lapselleen, ettei syy ole hänessä. Lisäksi kaikkien niin vanhempien kuin päiväkotien ja koulujen työntekijöidenkin on tiedettävä, että pitkään jatkuva kiusaaminen traumatisoi lapsen. Trauma on osattava tunnistaa ja ottaa vakavasti. Jos traumaa vähätellään, lapsen luottamus saa vakavan kolauksen. Vertaistukimalli osoittautui toimivaksi Holmberg-Kaleniuksella on traumatisoitumisen seurauksista omakohtaista kokemusta, sillä hän menetti koulukiusaamisen takia elämästään kymmenen vuotta. Elämäni normalisoitui vasta, kun pääsin työstämään trauman. Lahden Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Sibeliustalossa Harjulan Setlementti ry lahjoittaa konserttituoton kokonaisuudessaan yksinäisten vanhusten virkistystoiminnan paikalliseen tukemiseen. Konserttituotolla Harjula rahoittaa ikääntyneiden ja muistisairaiden virkistys- ja pienryhmätoimintaa sekä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Jyränkölän Setlementti Heinolasta lahjoittaa tuoton yksinäisten vanhusten virkistystoimintaan. Lisätietoa Valopilkku-projektista: Lisätietoa Harjulan ja Jyränkölän setlementeistä: Myös Holmberg-Kaleniuksen työpari Saija Salmi on ollut koulukiusattu, samoin kummankin lapsi. Tämä on saanut työparin hankkimaan aiheesta kaiken mahdollisen tiedon, ja kumpikin on kouluttautunut tahollaan monipuolisesti. - Minä olen suorittanut kiusaamisasioihin liittyvän koulutuksen Englannissa. Olen opiskellut post-traumaattista stressioireyhtymää, ja minulla on Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu -ohjaajakoulutukset, kuten Saijallakin. Parhaillaan opiskelen sosiaalitieteitä. Lisäksi olen opiskellut kuvataide- ja taideterapiaa sekä käynyt vertaistukiohjaaja- ja rentoutusohjaajakoulutukset, Holmberg-Kalenius kertoo. Holmberg-Kalenius on nähnyt ilokseen, miten koulukiusattujen lasten vanhemmat voimaantuvat Valopilkun vertaistukiryhmissä, joissa tehdään erilaisia harjoituksia ja joissa on tilaisuus kuunnella toisten selviytymistarinoita. Näin vanhemmat pystyvät lamaantumisen sijaan tukemaan kiusaamisesta kärsivää lastaan ja toimimaan kiusaamisen lopettamiseksi. Olemme kehittäneet vanhempien tukemiseksi erityisen vertaistukimallin. Sitä kokeiltiin pilottina psykiatrisen avohoidon ryhmässä, jossa oli mukana väkivaltaa kokeneita ihmisiä, ja malli osoittautui toimivaksi myös siinä yhteydessä. Kiusaaminen on moniulotteinen ilmiö, ja Holmberg-Kalenius pitää tärkeänä, että myös kiusaajat saavat jatkossa apua. Se on selvää, että kiusaaja voi aina huonosti S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i j a k u v a : S u v i K o s k e n m a a Moni vanhenee pullon kanssa Iäkkäänäkin on mahdollisuus uuteen alkuun. Raijalla, 57, on kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Lapsenlapsia hän ei saa tavata. Avioeron jälkeen Raija sai viinistä hyvän seuralaisen yksinäisiin iltoihin ja viikonloppuihin. Nyt aikuiset lapset tapaavat äitiään ainoastaan ilman jälkikasvuaan. Raijan tunteikkaat ja sammaltavat puhelut ovat pelottaneet pieniä lapsia. Toimistotyöntekijän myöhästelyihin on alettu kiinnittää huomiota työpaikalla. Raija on itsekin alkanut huolestua tilanteesta. Yllä kuvattu tilanne on kuvitteellinen, mutta se on monen eläkeikää lähestyvän tai eläkeiässä olevan suomalaisen todellisuutta. Etenkin eläkeikää lähestyvien vuotiaiden henkilöiden alkoholinkäyttö on Kansanterveyslaitoksen Terveys tutkimustulosten mukaan merkittävää. Tämän ikäluokan alkoholinkäyttö lisää sairauksia, johtaa ennenaikaisiin eläkkeelle siirtymisiin sekä syrjäyttää ihmisiä läheisistään ja mielekkäästä elämästä. Uusi alku ryhmästä Kalliolan setlementin käynnistämä Uusi Alku -hanke tarjoaa elämäntaparemontin yli 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vaikeuksia alkoholin käytön hallinnassa. Kolmen kuukauden kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää sosiaalisia suhteita. Hankkeen työntekijät Antti Palmu ja hänen työparinsa Kimmo Hätinen ovat molemmat taustaltaan psykoterapeutteja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, ja heillä on kokemusta myös päihdetyöstä. Työpari valmistelee parhaillaan puitteita maaliskuussa käynnistyvälle ensimmäiselle pilottiryhmälle. Kyseessä on ryhmäkuntoutusmuoto, joka sisältää terapeuttisia ryhmätapaamisia, liikuntaa fysioterapeuttien ohjauksessa ja terveysneuvontaa. Toiminta tukee uusien sosiaalisten verkostojen luomista. Ryhmäläisillä on myös mahdollisuus liittyä Kalliolan kansalaistoimintaan ja löytää uusia kiinnostavia 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n asioita elämäänsä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta, Antti Palmu kertoo. Tarvittaessa järjestämme tapaamisia läheisten kanssa, joissa suhteisiin syntyneitä ongelmia ratkotaan yhdessä, Kimmo Hätinen lisää. Alkoholia uhrille Yleisessä tiedossa on, että suomalaiset kuluttavat runsaasti alkoholia ja se on suurin kansanterveydellinen riskitekijä. Uusi Alku -hankkeen valmisteluvaiheessa ilmiötä on myös pohdittu paljon. Suomalaisessa kulttuurissa kännien vetäminen on vapauden

17 V A N H U U S R O K K A A! Helsingin Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savoy-teatterissa Konsertin tuotto käytetään pääkaupunkiseudun ikäihmisten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Kalliolan kansalaisopisto järjestää hyväntekeväisyysvaroin ikäihmisille kulttuuriryhmiä. Lisää Uusi Alku -hankkeesta, Kalliolan setlementin senioritoiminnasta ja Kalliolan setlementistä: Antti Palmu ja Kimmo Hätinen korostavat, että hankkeen toimintaan voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Pilottiryhmä käynnistyy Helsingissä kevään aikana. symboli. Usein se on jopa suotavaa. Hyväksyttäviä syitä juomattomuuteen ovat raskaus ja autoilu, Palmu pohtii. Meillä on myös taipumusta uhrin asemaan asettumiseen, millä ihminen oikeuttaa juomisen itselleen, Hätinen lisää. Tavoitteena uusi elämäntapa Uusi Alku -hankkeen terapiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi harrastetaan yhdessä liikuntaa kahdesti viikossa. Tämä on poikkeuksellista, sillä itsestä puhuminen kaksi kertaa viikossa on uutta kenelle tahansa. Tässä foorumissa on mahdollista käsitellä turvallisesti omia asioitaan ammattilaisten kanssa, Hätinen sanoo. Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on uusi elämäntapa, jota alkoholi ei hallitse. Suhteet perheeseen ja muihin läheisiin parantuvat. Liikunta ja sosiaaliset verkostot toimivat hyvinvoinnin tukena. Kun alkoholikeskeinen elämäntapa väistyy, tunnetiloja ei enää lääkitä alkoholilla, Hätinen summaa. Kuvitteellisen henkilömme Raijan elämä voisi ihannetilanteessa jatkua niin, että työterveyshuolto vinkkaa hänelle Uusi Alku -hankkeesta. Antti ja Kimmo tapaavat Raijan yhdessä työterveyshuollon edustajan kanssa ja sopivat kuntoutuksesta. Intensiivisen työskentelyjakson aikana Raija saa vähennettyä alkoholin käyttöään, hän luo uudelleen suhdetta perheeseensä ja viettää aikaa myös lastenlastensa kanssa. Silloin tällöin hän käy myös vapaaehtoistoiminnassa paikallisella asukastalolla. Ryhmäkuntoutuksen muoto hakee uomiaan kevään pilottiryhmän aikana. Uusi Alku -hankkeen tulevaisuus muotoutuu ihmisten ja heidän tarpeidensa mukaan. Sen tiedämme jo tässä vaiheessa, että olemme mukana ihmisten kanssa uudessa alussa, Antti Palmu tiivistää S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 V A N H U U S R O K K A A! T e k s t i : M o n a S ä r k e l ä - K u k k o K u v a : S a t u L i n t u n e n Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan Vapaaehtoistoiminta kiinnittää paluumuuttajan paikkakunnalle Arja Kosonen meni nuorena naimisiin ja muutti Savonlinnasta miehensä työn perässä ensin Lappeenrantaan ja sitten pääkaupunkiseudulle. Nyt he ovat palanneet takaisin synnyinseudulleen. Kaikkihan me tänne seudulle keräännymme. Toinen poika asuu Kerimäellä ja toinen muuttaa, kunhan pääsee eläkkeelle. Loma-aikoina on aina lapsenlapsia ja koiria kylässä. Savonlinnaan paluu ei tuonut mukanaan pettymyksiä tai suuria yllätyksiä. Ystäviä ja sukulaisia oli edelleen seudulla paljon. Sopeutumista helpotti myös Kerimäen kesäasunto, jossa Arja oli viettänyt perheensä kanssa loma-ajat. Lapset sano aina, että hyö ei lähde äidin kanssa kauppaan, kun se jututtaa kaikki ihmiset. Vaikka paluumuutto sujuikin kivuttomasti, Arja ei kuitenkaan aina tuntenut itseään tervetulleeksi uuteen yhteisöön. Hän päätti olla välittämättä nurjista katseista ja meni rohkeasti mukaan, jos jonnekin halusi mennä ja osallistua. Yksi asia Arjaa kuitenkin alussa ihmetytti. Jos lehdessä oli joku tapahtumailmoitus, kerrottiin paikan nimi, mutta ei osoitetta. Esimerkiksi Possentalo tai Sovintola. Eihän se sanonut minulle alkuun mitään. Vieraita vuosien takaa Arjan elämää ovat rytmittäneet kesät kotiseudulla ja arkielämä pääkaupunkiseudulla. Silloin kun asuttiin Helsingissä, niin aina ajattelin, että mä en ole täällä kuin 3-4 vuotta, mutta sillä reissulla meni 39 vuotta. Helsingissä Arja kasvatti lapsensa ja tarjosi kodin myös muutamalle lastensa kaverille. Kun pojat olivat murrosiän yli, niin meillä asui yksi tyttö aika pitkään. Poikien kavereista neljä oli melkein aina meillä. Ne söi 18 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n ja joi ja olivat kuin omia. Arja ei nähnyt poikia ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vaan he hajaantuivat ympäri Suomea. Viime kesä yhdisti mukavasti arjen muistot Helsingistä ja lomailun mökillä. Aikoinaan Arjan perheen luona asuneet pojat tulivat porukalla tapaamaan Arjaa mökille. Kun ne ajoivat siihen pihaan, tuli sellainen tunne, että vasta eilen ne lähtivät meiltä pois. Ne olivat taas niin kuin aina. Viisikymppiset miehet, joiden kanssa nähtiin viimeksi kun olivat parikymppisiä. Se oli mukava tapaaminen. Moninaista vapaaehtoistoimintaa Ensimmäiseksi Savonlinnaan muuton jälkeen Arja liittyi mukaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Kun oli elämässä töitä tehnyt, niin sitä kaipasikin. Mitä minä olisin kotona päivät tehnyt? Vuosien mittaan mukaan on tullut monenlaista vapaaehtoistoimintaa kädentaidoista seurakunnan kaupan näyteikkunoiden somistamiseen. Uusimpana toimintamuotona Arja on aloittanut yli 60-vuotiaiden vertaistoiminnan, ja hän on käynnistämässä Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin kanssa kiputukiryhmää. Olen itse ollut pitkän aikaa kipuhoidoissa, ja voi olla, että kipuryhmään tulee paljonkin ihmisiä. Mä aina ajattelen, että jos mä valittaisin kivuista, ei kukaan tulisi mun kanssa toimeen. Vertaisryhmästä saa kipujen kanssa tukea. Arjan ja hänen miehensä muutosta takaisin Savonlinnaan on kuutisen vuotta. Päivät täyttyvät kummankin omista harrastuksista, mutta illat ollaan kotona. Arja tekee käsitöitään ja joskus miettii, että välillä aika tuntuu loppuvan päivästä kesken.

19 V A N H U U S R O K K A A! Vaikka Savonlinnan maisemat olivat Arja Kososelle tuttuja, kaikki ihmiset ja tapaamispaikat eivät. Vapaaehtoistyö vei kuitenkin aktiivisen ja sosiaalisen paluumuuttajan mukanaan. Savonlinnan Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Savonlinnasalissa Suomen Setlementtiliitto ohjaa konserttiavustuksen seniorityöhön. D S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 V A N H U U S R O K K A A! Saako ikääntynyt maahanmuuttaja palveluita? Heikosti suomen kieltä osaavan maahanmuuttajan sopeutuminen maahamme voi olla hankalaa. Tämä koskee myös iäkkäitä maahanmuuttajia, joilla on paljon erityistarpeita. Niihin vastaaminen asettaa palvelujärjestelmällemme haasteen. useimmiten suomen kielen, ja pystyvät hoitamaan asioitaan varsin itsenäisesti. Sen sijaan monilla ikääntyneillä maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen saamisen kanssa. Kyseinen ryhmä ei ole kooltaan pieni, heitä on Suomessa jo yli Valtaosa heistä on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta. Ikääntyneinä Suomeen tulleet eivät välttämättä osaa suomea, ja tämä tietysti vaikeuttaa arjen sujumista. Naistarin ohjaajan työ on auttamista hyvinkin arkisissa asioissa. Saatan selventää asiakkaille jonkun viranomaisen lähettämän viestin sisältöä. Tai sitten soitan heille lääkäriajan. Joskus menen heidän kanssaan esimerkiksi TE-toimistoon tai sosiaalivirastoon. Naistarin lisäksi Tukmatsova päivystää viikossa joitakin tunteja myös Tampereen keskustassa sijaitsevassa Mainioinfopisteessä. Muistisairaudet yksi ongelma Larisa Bljumfeld (vas.) ja Hilma Tukmatsova tutustumassa Hervannan terveysaseman palveluihin. Kielitaidottomalle kaikki termit eivät välttämättä avaudu. T e k s t i j a k u v a : V e s a K e i n o n e n Hilma Tukmatsova on vuosien aikana päässyt tutustumaan lukuisten maahanmuuttajien arkeen. Hän työskentelee ohjaajana Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Naistarissa. Vuonna 1996 perustettu tapaamispaikka antaa maahanmuuttajanaisille monenlaista tukea ja neuvontaa. Naistari on osa Setlementti Naapurin toimintaa. Tukmatsovan mukaan nuoremmat maahanmuuttajat oppivat Moni ikääntynyt maahanmuuttaja kärsii muistin heikkenemisestä. Hilma Tukmatsovakin huomaa sen työssään. Minullakin on asiakkaita, jotka eivät muista asioita enää hyvin, ja se voi aiheuttaa monenlaisia epäluuloja. Saatetaan esimerkiksi kuvitella, että naapurit puhuvat pahaa selän takana. Sitten pitää vain jollakin tavalla rauhoitella häntä. Läheskään aina ei löydy omaista tai ystävää, jonka kanssa pelkotiloja voisi jakaa. Yksinäisyys on lukuisille maahanmuuttajasenioreille kipeä ongelma. Joillakin on kyllä omaisia, mutta he saattavat asua muualla. Tai sitten lapset ovat muuten vain kiireisiä, eivätkä ehdi käymään omaistensa luona. Viranomaisetkaan eivät ehdi joka paikkaan. Tarvetta voisikin olla vapaaehtoisille auttajille. Mutta siinäkin on omat riskinsä. Jos vapaaehtoinen vaihtuu usein, ikäihmisessä voi herätä levottomuutta. 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

21 V A N H U U S R O K K A A! Kun kunto huononee riittävästi, ikääntynyt ei voi enää asua pysyvästi kotona. Sairaaloissa ja hoitokodeissa vieraskielistä palvelua voi joskus saada. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa asukkaissa alkaa olla venäjänkielisiäkin. Samoin siellä on venäjänkielistä henkilökuntaakin, Tukmatsova tietää. Erityispalveluita kaivattaisiin Monille kantasuomalaisillekin senioreille aiheuttaa harmia yhä useamman palvelun siirtyminen nettiin. Huonosti suomea taitaville ongelma on vielä pykälää suurempi. Asiakkaistani suurin osa on iäkkäitä, eikä heistä monikaan käytä tietokonetta. Joillakin on verkkopankkitunnukset, mutta laskuja ei juurikaan osata niiden avulla maksaa. Usein tehdäänkin suoramaksusopimus. Naistarin johtajan Kirsti Viljasen mukaan tapaamispaikka on kehittänyt maahanmuuttajaseniorien palvelumalleja kahdessa jo päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa projektissa. Suomea taitamattomille senioreille kaivattaisiin erityispalveluita. Olemme yrittäneet keskustella asiasta Tampereen kaupungin kanssa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan kaikkien palvelunsaajien tulee olla samalla viivalla. Minusta kielitaidottomat vanhukset tarvitsisivat erityispalveluita, jotta he ylipäätään pääsisivät sille samalle viivalle, Viljanen näkee. Oman kielen kuuleminen rauhoittaa Yksi Naistarin ja Hilman asiakkaista on Larisa Bljumfeld. Hän hoitaa Tamara-sisarensa kanssa satavuotiaan isänsä asioita. Siskokin on jo eläkeiässä. Oma suomen kielen taitoni ei ole täydellinen, ja tarvitsenkin toisinaan Hilman apua esimerkiksi asiakirjojen kanssa. Hänestä on tullut kuin ystävä, saan samalla häneltä henkistäkin tukea. Bljumfeldin mukaan apua tarvitaan monenlaisissa käytännön asioissa. Esimerkiksi omaishoitajasopimuksen tekeminen ei olisi ilman tulkkia onnistunut. Samoin sähköisen reseptin ymmärtämisen kanssa on joskus tullut ongelmia. Tekstejä voi koittaa kääntää netin käännösohjelmilla, mutta ei sanoma silti täysin selviä. Joskus isän kunto kotona voi tulla sellaiseksi että tarvittaisiin sairaanhoitajan apua. Minun tai sisareni kielitaito ei aina riitä asioimaan heidän Tampereen Vanhuus Rokkaa! -konsertti järjestetään Tampere-talossa Setlementti Naapurin tukikohteita ovat monikulttuurinen naisten tapaamispaikka Naistari sekä Tesoman Naapuri, joissa tehdään töitä seniorikansalaisten kanssa. Lisätietoja: Lukuvinkki KM Sari Heikkisen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Arki uudessa kotimaassa Entisestä Neuvostoliitosta Suomeen iäkkäinä muuttaneiden arki, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen tarkastettiin Tampereen yliopistossa tammikuun lopulla. Heikkinen tarkastelee väitöskirjassaan entisen Neuvostoliiton alueelta iäkkäinä Suomeen muuttaneiden henkilöiden arkea, sosiaalisia suhteita ja kotoutumista. Sukupolvien väliset tiiviit suhteet ja tuki olivat haastatelluille iäkkäille henkilöille tärkeitä tekijöitä, jotka ehkäisivät emotionaalista syrjäytymistä. Haastatelluilla iäkkäillä henkilöillä oli myös kokemuksia syrjinnästä, jotka aiheuttivat ahdistuksen tunteita ja hämmennystä. Tutkimus nostaa esiin sen, että kuntien ikääntymispoliittisissa strategioissa ja kotouttamisohjelmissa iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeet eivät juuri nouse esille. Väitöskirja on luettavissa sähköisenä Tampereen yliopiston julkaisuarkistossa: kanssaan. Silloin Naistarin työntekijän tai jonkun nuoremman sukulaisemme pitää soittaa puolestamme. Larisa Bljumfeld on huomannut oman kielen merkityksen myös isänsä sairaalajaksoilla. Siellä ollessaan hänelle voi tulla pelkotiloja, koska hän kuulee ympärillään vain suomea. Auttaisi, jos joku voisi välillä puhua isälleni venäjää. Hän voisi olla vaikka vapaaehtoinen tukihenkilö S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

22 L I I K K E E S S Ä T e k s t i : M a r j o P ä ä k k ö K u v a t : T o n i E t e l ä m ä k i Yhteisöllisyys kukoistaa alueellisissa seniorikerhoissa Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Vuolle-opisto on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt kerhotoimintaa seniorien aktiivisen ikääntymisen ja arjen yhteisöllisyyden tukemiseksi. Ensimmäinen Kultaisen iän kerho perustettiin 1960-luvun alussa. Seniorikerhot toteutetaan Oulun eri asuinalueilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi harrastuksen läheltä kotiaan. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. 22 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

23 Seniorikerhot ovat avoimia kaikille itsensä senioreiksi tunteville. Iloinen yhdessäolo ja rupattelu ovat tärkeä osa toimintaa. Juurtumista asuinalueille Seniorikerhoja järjestetään erilaisissa toimipaikoissa palvelukeskuksista seurakunnan tiloihin. Keväällä 2015 toiminnassa on yhteensä 12 kerhoa ympäri kaupunkia. Kuivasjärven kaupungin-osassa Teron pubin kabinetissa kokoontuva seniorikerho on palvellut ikäihmisiä jo yli 20 vuotta. Kävijäkunnassa on vuosikymmeniä mukana kulkeneita sekä hiljattain toiminnan löytäneitä eri-ikäisiä senioreja. Muutimme Kuivasjärvelle Kemistä ja löysimme seniorikerhon ilmoituksen kansalaisopiston lehdestä. On ollut tärkeää tutustua oman alueen senioreihin ja juurtua sitä kautta omalle asuinalueelle, kertoo kolmisen vuotta kerhossa käynyt Anja Vestenius. Mukava porukka käy ajan mittaan läheiseksi. Kyllä ihminen tarvitsee yhteisön, johon kuulua. Anja käy seniorikerhossa miehensä Juhanin kanssa. Kun tulimme kerhoon ensimmäisen kerran, olin ainoa mies. Porukka on kasvanut, ja mukaan on tullut muitakin miehiä, Juhani Vestenius kertoo. Mielipiteiden vaihdon lisäksi kerhossa on mukavaa suunnitella tulevaa toimintaa, esimerkiksi yhteisiä retkiä. Kerhotoiminnan toteutuksessa huomioidaan osallistujien omat toiveet ja tarpeet. Toiminta sisältää muun muassa keskustelua, aivojumppaa, musiikkia ja laulua, visailua, tietoiskuja, tutustumiskäyntejä sekä retkiä. Viime vuosina on toteutettu myös puhelimitse kokoontuvia puhelinrinkejä, joihin seniorit voivat osallistua omalta kotisohvaltaan. O U L U Oma ääni kuuluviin Anja ja Juhani Vestenius (alla) osallistuvat seniorikerhoon useimmiten yhdessä. Yhteisöön kuuluminen on tärkeää eläkepäivilläkin. Vuolle Setlementillä on seniorikerhojen lisäksi tarjolla runsaasti senioreille suunnattua kurssitoimintaa (esimerkiksi liikunta, kielet sekä taito- ja taideaineet) sekä vapaaehtoistoiminnan muotoja (AVEK-ystävätoiminta ja kulttuuriluotsitoiminta). Ammattitaitoisella ja mukaansatempaavalla ohjaajalla on suuri merkitys lämpimän ryhmähengen puhaltajana. Seniorikerhoissa jokainen huomioidaan ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Iloisella toiminnalla on syvällinen merkitys seniorien elämässä: kerhot kantavat arjessa, ja niiden merkitys voi korostua esimerkiksi menetysten yhteydessä. Kerhoissa voi jakaa elämän asioita turvallisesti, ja jokainen saa äänensä kuuluviin. Vertaistuki toisilta samanikäisiltä on tärkeää, kommentoi seniorikerhoja pitkään ohjannut Saara Haajanen. Tämä kerho on henkireikä, ja kaipuu olisi suuri, jos toiminta loppuisi. Kerhopäivää odottaa, että näkee kavereita, kerholaiset jatkavat. Kävijät vievätkin viestiä kerhotoiminnasta omille tutuilleen ja naapureilleen. Jungelipuhelin eli puskaradio koetaan parhaaksi tavaksi löytää uusia senioreja mukaan toimintaan. Yksinäisyyden ehkäisyssä ja alueellisen yhteisöllisyyden vaalimisessa kerhot ovatkin vertaansa vailla. Lisätietoja: S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus metropoleissa

Monikulttuurisuus metropoleissa KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus metropoleissa 12.4.2011 Millä edellytyksillä monikulttuurisuus on voimavara metropolialueella? Läpäiseviä tutkimusteemoja - Miten monikulttuurisuus

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA TAUSTATIETOA Järjestö on perustettu 1917 Chicagossa The International Association of Lions Clubs Palvelujärjestö WE SERVE Suomeen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot