J U H A N N U S K Y L Ä. tiedottaa maaliskuu 2014

Transkriptio

1 J U H A N N U S K Y L Ä tiedottaa maaliskuu 2014

2 Clasun vanhat kävivät pe näyttämässä koko alakoululle ja 9. luokille mallia, kuinka tanssitaan arvokkaasti ja tyylikkäästi. Kansi: Takakansi: Valokuvat: Anniina Korhonen 9M Renata Papp 8J Kaija Heinonen Pia Heinikainen Heli Korte Miia Kangasniemi Eija Salminen Tuija Muurasniemi Marietta Tamminen ja Milla Koivisto 8L 2

3 REHTORIN PALSTA Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin äskettäin ja niiden tulosten läpikäymiseen ja pohdintaan käytetään yhteistä aikaa Suomen kouluissa kevään aikana. Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta Kouluterveyskyselyn tuloksista on tärkeää tiedottaa kouluissa ja oppilaitoksissa laajasti eri toimijoille, kuten opettajille, oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmälle sekä ruokahuollon henkilöstölle. Oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tuloksia voidaan käsitellä esimerkiksi luokanvalvojan ja terveystiedon tunneilla sekä terveystarkastuksissa. Vanhempien kanssa tuloksia on hyvä käydä läpi vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksessä. Olen itse seurannut aktiivisesti koulun tuloksia vuodesta 1997 ja minulla on käytettävissä kahden vuoden välein tapahtuneet muutosten kuvaukset. Viimeiseen kyselytutkimukseen osallistui koulustamme 467 oppilasta. Myös vanhempien terveystottumuksissa on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2005 koulumme oppilaiden vanhemmista tupakoi 41 %, kun se 2013 oli 24 %. Kehitys on ollut myönteistä myös nuorilla. Vuonna 1999 tupakoi päivittäin 26 %, kun taas vuonna 2013 tupakoitsijoita oli 7 %. Esimerkin voima on vakuuttava. Toivottavasti tämä trendi jatkuu edelleen. Alkoholin käytön suhteen on tapahtunut niin ikään myönteistä kehitystä. Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa ilmoittaa vastaajista vuonna 2013 olleen 8 %, kun luku esimerkiksi vuonna 2001 oli 22 %. Myöskään huumeita kokeilleiden määrä ei ole noussut koulussamme ollen nyt 7 %, Tampereella vastaava luku on 10 % ja Pirkanmaalla 9 %. Kielteinen muutos on tapahtunut viimeisen 15 vuoden aikana oppilaiden suhtautumisessa kouluruokailuun. Kun vuonna 1999 oppilaista vain 3 % ei syönyt kouluruokaa, luku oli 2013 peräti 31 %. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä aikaisemmin kysymys saattoi tarkoittaa, ettei koskaan syö kouluruokaa. Tytöistä kouluruokaa 2013 kyselyssä ei syö päivittäin 36 % ja pojista vastaava luku on 28 %. Samanlainen trendi näyttää toteutuvan myös muissa kouluissa. Tamperelaisista luokkien oppilaista 33 % ei syönyt päivittäin kouluateriaa. Aamupalan ilmoitti jättävänsä syömättä tytöistä 42 %, pojista 29 %. Tyttöjen osalta väsymystä poti päivittäin 18 %, pojista 6 %. Tytöt kokivat yli puolet enemmän myöskin niska-hartiakipuja ja päänsärkyä viikoittain. Sama koskee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Koettu terveys tyttöjen osalta on aikaisemmissakin tutkimuksissa ollut lähes samankaltainen, mutta tilanne on mielestäni kaiken kaikkiaan epäterve niin meidän koulun tyttöjen kuin muidenkin Pirkanmaan peruskoulujen ja varmaan koko Suomessakin. Onko nykyisessä elämänmenossa, koulun yleisessä toiminnassa, mahdollisessa koulun piilo- 3

4 opetussuunnitelmassa, kilpailuhenkisyydessä, tavoitteellisuudessa tai muissa selittävissä tekijöissä jotain sellaista, joka vaikuttaa tyttöjen huonovointisuuden. Koulun ei ainakaan omilla toimilla saisi lisätä tätä kuormaa, sillä peruskoulun tehtävä ei ole tuottaa valmiiksi stressaantuneita ja uupuneita nuoria jatko-opintoihin. Myös siellä kotona on syytä asioista keskustella ja yrittää vaikuttaa siihen, että oppilaan kokema terveys olisi hyvä. Aamupalan ja kouluruokailun merkitys on ensisijainen, sillä ilman energiaa ei kukaan jaksa olla pirteä ja oppivainen. Opinto-ohjaajat tekivät pyynnöstäni 7. luokkalaisten kanssa pientä tutkimusta kouluruokailun tilasta ja sen kehittämistarpeesta. Oppilaiden toiveet pitäisi ottaa huomioon ja pyrkiä toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat kaipaavat enemmän miellyttäviä makuelämyksiä ja monipuolisempaa ruokaa. Olen itse ihmetellyt viime vuosina yläkoulun ruokamäärärahojen pienuutta verrattuna esim. lukioihin. En voi mitenkään ymmärtää, miksi oppivelvollisuusikäisten ruokamäärärahat ovat pienemmät kuin esim. lukioiden. Yläkouluikäiset ovat juuri kasvuiässä ja tarvitsisivat erityisen satsauksen myös energiansaantiin. Tämän asian korjaaminen on mielestäni yhteinen tehtävämme, johon kutsun oppilaiden lisäksi erityisesti teidän huoltajat. Nyt on aktiivisen vaikuttamisen paikka. Vanhempainyhdistys voisi toimia niin ikään aktiivisesti tässä asiassa. 7. luokkalaiset oppilaat haluaisivat erilaisia teemoja ja eri maiden ruokia, kuten aasialaista, amerikkalaista ja intialaista ruokaa. Vaalea leipä on monen makuun ja sitä toivotaan jatkossakin olevan tarjolla. Soijan käyttöä ruoan valmistuksessa voisi hieman vähentää. Kalapuikot, pinaattiletut ja puuro + kiisseli saivat paljon kehuja ja niitä toivottiin olevan paljon jatkossakin. Yllättäen monet pitivät myös siskonmakkarakeitosta, vaikka eivät keittoruoasta pitäneetkään. Toiset haluavat enemmän mausteita ja toiset sanovat, että mausteita on liikaa. Yleisesti ottaen kouluruoka ei saanut kauheasti kehuja, mutta löytyi myös oppilaita, joiden mielestä ruoassa ei ole mitään vikaa ja he maistavat aina kaikkea. Mielipiteitä on aina moneen suuntaan. Oppilaiden mielestä perunoiden laatu kaipaa parannusta ja perunoiden tilalla voisi välillä olla vaikka nuudeleita. Negatiivista huomiota herättivät mm. soijabolognese, pinaattikeitto, uunikala, vetinen riisi ja pasta, mauttomat ja huonosti tehdyt kasvisruoat ja kalaruoat. Keittoja voisi vähentää. Vaikka en kaikilta osin jaa oppilaiden makutottumuksia, haluan olla yhdessä vaikuttamassa siihen, että kouluruoka olisi oppilaille houkuttelevampaa ja he eivät jättäisi sitä väliin tai vaihtaisi epäterveempiin vaihtoehtoihin. Oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää ja toivon, että myös tähän saataisiin uusia ideoita. Hyvää kevättä kaikille. Esa Parkkali Rehtori 4

5 OPOT TIEDOTTAVAT YHTEISHAUSTA Yhteishakuaika on päättymässä. Sähköinen haku osoitteessa sulkeutuu perjantaina klo 15.00, jonka jälkeen hakujärjestystä ei voi enää muuttaa. Juhannuskylän koulun oppilaiden on pitänyt tehdä sähköinen haku perjantaihin mennessä. Lukioihin hakijat ovat tehneet alustavia lukion kurssivalintoja ainevalintakortteihin. Ainevalintakortit sekä muut lukioihin mahdollisesti tarvittavat liitteet sekä harkinnanvaraisen haun liitteet ja perustelut on toimitettava opolle viimeistään perjantaihin mennessä. Jos oppilas hakee esimerkiksi harkintaan perustuvalla valinnalla tai urheilulinjoille on hakupapereiden oltava vastaanottavissa kouluissa perjantaina Opot toimittavat mm. harkinnanvaraisen haun liitteet ja ainevalintakortit liitteineen suoraan toisen asteen oppilaitoksiin, jos asiasta ei ole oman opon kanssa toisin sovittu. Joihinkin ammatillisiin oppilaitoksiin on pääsykoe. Pääsykokeet järjestetään huhtitoukokuussa 2014, kaikki hakukelpoiset saavat kutsun pääsykokeisiin. Lopullinen valinta tapahtuu peruskoulun päättötodistuksen ja/tai pääsykokeesta saatujen pisteiden perusteella. Mm. lähihoitaja-koulutuksen sekä turvallisuusalan pääsykoe on maksullinen. Koepäivä voi olla pitkä, joten eväät ja rentouttava lukeminenkin voivat olla tarpeen. Tarkemmat pääsykokeita koskevat ohjeet tulevat kutsun mukana. Poissaololupa koulusta pääsykokeita varten anotaan luokanvalvojalta. Koulu toimittaa kaikkien oppilaiden peruskoulun päättötodistuksen arvosanat suoraan yhteishakuun kevätlukukauden lopussa. Yhteishaun tulokset julkistetaan aikaisintaan torstaina On hyvä muistaa, että lopullisessa valinnassa noudatetaan hakijan hakutoivejärjestystä ja opintomenestystä. Loppukevään työskentelyllä voi vielä vaikuttaa päättötodistuksen numeroihin ja siten varmistaa pääsynsä haluamaansa jatkokoulutukseen. Lisäopetukseen (10-luokalle) ja ammatillisten oppilaitosten järjestämään ohjaavaan ja valmentavaan ammatilliseen koulutukseen pyrkiville annetaan tarkemmat tiedot toukokuussa. Myös näihin koulutuksiin haetaan sähköisesti opintopolussa alkaen. Yhteishakuun liittyvissä kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä oppilaan omaan opintoohjaajaan. Terveisin Anne Pitkänen Tiina Myllymäki puh puh (9E, 9G, 9I, 9K, 9L) (9A, 9H, 9J, 9M) Maarit Salli puh (9B, 9C, 9D, 9F) 5

6 TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄT 2014 Seuraa tapahtumakalenterin muutoksia koulun kotisivuilta. MAALISKUU ke 5.3. pe 7.3. pe ma ma HUHTIKUU ke 9.4. ti ke to ke to to TOUKOKUU to 1.5. ke ti to la ja 8. luokkien arviointikeskustelut 7-9 luokkien luokanvalvojan tunti klo luokkien sähköinen haku jatko-opintoihin tulee olla tehtynä Sähköinen haku jatko-opintoihin sulkeutuu klo luokkien IV jakso alkaa Oppilaskunnan koulutuspäivä opetussuunnitelma Kirjailijavierailu (lukuviikko vko 15) 1-6 luokkien pääsiäismyyjäiset 7-9 luokkien luokanvalvojan tunti klo luokilla kiirastorstain kirkko klo Pääsiäinen 8. luokilla Päivä pormestarina tapahtuma Sampolassa 7-9 luokkien taksvärkkipäivä 6. luokkien tutustuminen Juhannuskylän yläkouluun Vappu 7. luokkien retkipäivä 9. luokkien lähtevien päivä Helatorstai Lukuvuoden päätös, kevätjuhla Peruskoulun oppilaiden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Lukuvuoteen sisältyy yksi lauantaina pidettävä koulupäivä 6

7 TAPAHTUMIA Vanhat tanssivat Klassillisen lukion 2. vuoden opiskelijoista tuli Clasun vanhimpia perjantaina , kun edeltävänä päivänä lukion kolmasluokkalaiset olivat viettäneet penkkareitaan. Tänäkin vuonna Vanhat noudattivat perinteitä ja aloittivat opiskelun talon vanhimpina tanssien. Ja mikä parasta, myös Juhannuskylän koulun 9.-luokkalaiset pääsivät osallisiksi tanssin huumaan, sillä Vanhat pitivät kenraaliharjoituksensa Juhannuskylän koulun liikuntasalissa. Mukana tanssin pyörteissä oli myös Tammerkosken koulun entiset oppilaat Ella Haavisto ja Kaisa Isokotamäki (kuvassa). Tytöt kertoivat, että tansseja oli harjoiteltu oikeastaan aika vähän, yhden tanssikurssin verran. Taidot oli kuitenkin opittu erinomaisesti, niin upeasti parit liikkuivat ympäri salia. Pojat olivat ryhdikkäitä ja komeita tummissa puvuissaan ja tytöt ihastuttavia pitkissä juhlamekoissaan, joita varmaankin löytyi kaikissa sateenkaaren väreissä. Ella ja Kaisa kertoivat tilanneensa upeat pukunsa, Ella vaalean beigen ja Kaisa hennon vihreän, netistä. Ja kampauksetkin olivat kampaajien loihtimia. Juhlapäivänä kaikki oli siis täydellistä. Kenraaliharjoituksen jälkeen Vanhojen päivä jatkui valokuvauksella, lounaalla ja vielä kahdella tanssiesitykselläkin. Illan viimeiseen esitykseen Tammelan koulun juhlasaliin oli kutsuttu myös Vanhojen vanhemmat. Heli Korte 7

8 Sadannen koulupäivän juhlat 1A-luokalla oli torstaina tammikuun 16. pvä sadannen koulupäivän juhlat. Olemme ensimmäisestä koulupäivästä lähtien laittaneet aina yhden 'paperisen' kalan luokan seinällä olevaan akvaarioon ja kun 100 tuli täyteen, pidettiin juhlat, johon ope teki ison täytekakun, jonka päällä oli 100 karkkia! Päivän aikana laskimme monella eri tavalla lukua 100 ja kuten kuvasta näkyy teimme koulun käytävään sadan käden pituisen nauhan. Siinä olikin laskemista, että montako kertaa saa käden painaa, jotta 100 tulee täyteen. Pujottelimme 100 helmen ison jättiläisen kaulanauhan, niputimme tulitikkuja, kyniä jne. Luokassa oli myös 100 esineen näyttely. Läksynä oli tuoda kotoa jotain 100 kappaletta. Se oli lapsista kiva tehtävä. Näyttelyyn tuli mm. sadan palan palapeli, hieno 100 legosta tehty formula-auto, lasipurkkiin oli saatu mahtumaan 100 karkkia, oli sata karkkipaperia, sata hamahelmeä, sata nappia, sata makaronia, 100 helmen helmitaulu Päivä oli hauska ja ikimuistoinen, eikä kakusta jäänyt muruakaan! Eija Salminen 8

9 Kuva yläpuolella: Sadan käden pituinen nauha. Kuva oikealla: Jättiläisen kaulanauha, 100 helmeä. 9

10 Valinnaiskurssit Rupriikissa Viikolla 7 vietettiin kansallista mediataitoviikkoa, jonka pääteema tänä vuonna oli Yhdessä parempi Internet. Mediataitoviikkoon liittyen museokeskus Rupriikki kutsui yläkoulujen oppilaita kuulemaan mm. lähdekritiikistä, sensuurista ja sananvapaudesta. Juhannuskylän koulusta museokierrokseen osallistuivat tietotekniikan ja kirjoittamisen valinnaiskurssit. Museolla esittelykierroksesta vastasi Viliina Julkunen. Esittelykierros oli vuorovaikutteinen ja aluksi oppilaat pohtivat, mitä media on. Hyviä vastauksia tuli paljon, yksi ytimekkäimmistä oli: Tiedonvälitystä. Viliina kertoikin media-sanan olevan latinaa ja tarkoittavan välitystä tai keinoa. Seuraavaksi saimme kurkistella luukkujen taakse, jossa oli tuttuja uutiskuvia, osa jo vuosikymmentenkin takaa. Yhdestä luukusta löytyi mm. kuva ensimmäisestä kuukävelystä ja kun oppilailta kysyttiin, mitä Neil Armstrong mahtoi lausua, kun hän astui ensimmäisen kerran kuuhun, aika moni viittasi ja olisi tiennyt tutun lauseen: Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle. Media oli siis aikanaan arvioinut ensimmäisen kuukävelyn ihmisiä kiinnostavaksi ja tuonut asian kaikkien tietoisuuteen. Ja hyvin kuukävely näytettiin siis edelleenkin tuntevan. Sitten saimme tietoa mm. lennättimestä, Internetin historiasta ja Googlen vaiheista. Myös vanhoja Nokian puhelimia ihmeteltiin ja ihasteltiin. Ja hämmästellen kuultiin myös kirjasta nimeltä Suomen Internet sivustot, joka on aikanaan sisältänyt kaikkien suomalaisten Internet-sivujen osoitteet! Kyseisen kaltaisen teoksen tekeminen ei nykypäivänä kuulosta mitenkään järkevältä. Opastetun kierroksen päätteeksi oppilailla oli vielä tilaisuus tutustua museoon omatoimisesti. Vaikka kyseessä oli perjantai-iltapäivä ja kellokin lähempänä puolta neljää, oppilaat jäivät tutkimaan museon aarteita innokkaasti. Heli Korte Matematiikan ja tietotekniikan opettaja 10

11 Liikuntatunnilla Kuva yläpuolella: Vaikka tänä talvena on ollut poikkeukselliset sääolosuhteet ja talviliikuntapäiväkin jouduttiin peruuttamaan, pystyttiin sentään talviurheilulajejakin harjoittelemaan tammikuussa hetken aikaa. Kuva oikealla: Yhdessä tekemistä valinnaisliikunnassa. 11

12 LUKEMINEN KIINNOSTAA EDELLEEN Nuoret näyttävät lukevan kirjoja suunnilleen entiseen malliin, vaikka jo vuosia on pelätty, että muut ajanviettotavat vievät yhä enemmän aikaa kirjoilta ja nuorten lukuharrastus romahtaa. Yläkoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana olen seurannut nuorten lukuharrastusta parikymmentä vuotta enkä ole huomannut nuorten lukemisessa merkittävää muutosta. Myös kustantajien myyntitilastojen mukaan lasten- ja nuortenkirjojen myynti on pysytellyt viime vuodet tasaisena ja lasku on ollut hyvin maltillista. Aina on ollut lukijoita laidasta laitaan. Osa ei lue vapaaehtoisesti mitään Aku Ankkaa paksumpaa, osa taas kulkisi mielellään koko ajan kirja kädessä, ja suuri osa on tältä väliltä. Jos nauttii lukemisesta, siihen löytää myös aikaa. Viime vuosina muutamat kirjat ovat saaneet aikaan lukubuumin, joka on näkynyt myös koulussa. Harry Potterit, Twilight-sarja ja Nälkäpeli-trilogia ovat koukuttaneet nuoria ja miksei vanhempiakin lukijoita. Fantasia näyttää edelleen kiinnostavan nuoria erityisen paljon. Tärkeintä kirjassa on kuitenkin, että tarina koskettaa. Tulevaisuudessa lukeminen saa uusia muotoja. Oppi- ja tietokirjoissa sähköinen muoto tekee jo kovasti tuloaan. Helmikuun alussa osallistuin tieto- ja viestintätekniikan messuille, joissa arveltiin myös verkossa tapahtuvan sosiaalisen lukemisen tuovan tulevaisuudessa oman lisänsä lukuharrastukseen. Kun kyselin koulumme yläkoululaisilta heidän lukutottumuksistaan, kävi selväksi, että he lukevat mieluiten painettuja kirjoja. Monelle kirjan lukeminen on kokonaisvaltainen kokemus. Kirja halutaan tuntea kädessä, ja se on esineenäkin tärkeä. Uskon, että perinteisellä kirjalla on vahva asema kaunokirjallisuudessa tulevaisuudessakin. 12 Pia Heinikainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

13 Alexandra Salmela 5. lukuviikon kirjailijavieras Kirjailija Alexandra Salmela on Juhannuskylän alakoulun lukuviikon kirjailijavieras. Hän on 5. luokan oppilaiden haastateltavana keskiviikkona 9.4. järjestettävässä lukujuhlassa. Alexandra Salmela on slovakialainen kirjailija, joka on suorittanut maisteritutkinnon suomen kielessä ja kirjallisuudessa Prahassa. Nykyisin hän asuu Tampereella ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiaksi. Viime syksynä häneltä ilmestyi satukirja Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia. Vanhempainyhdistys on hankkimassa neljä kappaletta teosta Johanneksen koulutalon kirjastoon, samoin se kustantaa kirjailijavierailun. Juhannuskylän alakoulun lukuviikko järjestetään viidennen kerran. Aiemmin vieraina ovat olleet kirjailijat Kirsi Kunnas, Karo Hämäläinen, Terhi Rannela ja Kirsti Kuronen. Kaikki aikuiset ja oppilaat hiljentyvät lukuviikolla lukemaan päivittäin klo noin kymmeneksi minuutiksi. Virkatut pipot: Viivi Kulmala, Venla-Maija Kaarne ja Laura Juntunen 5A Palmikkoneuleinen läppärilaukku: Pauliina Karhula 9H 13

14 VÄHÄN UUTTA JA VÄHÄN VANHAA JA VÄHÄN SINISTÄKIN Pitihän tämäkin kokea. Juhannuskylän koululla on vahva tyttölyseon leima. Minä, vanha clasulainen, tulin kolmeksi viikoksi haistelemaan ja maistelemaan tämän koulukuningatteren arkea. Latinan luokassa oli kolmen viikon ajan aukko, jota tulin täyttämään. Tämän valtatyhjiön sinne oli jättänyt Jarkko Vilkkilä. Latinan lehtorin oli lähdettävä kotiin kiikuttamaan kehtoa, sillä POIKA ON SYNTYNYT - siis pikku Vilkkilä. Onnittelut! Sanon itseäni vanhaksi clasulaiseksi, koska olin tuossa naapurikoulussa peräti 43 vuotta. Clasu ja Tammerkoski ovat olleet aina hyvät naapurit - niin kuin vaikkapa Suomi ja Ruotsi. Näin olen aina sinisellä sivusilmällä seurannut myös tammerkoskelaisten elämää. Aina se ei ole ollut kuitenkaan helppoa. Koulupojista tuntui joskus siltä kuin rautaesirippu olisi laskeutunut koulujemme välille. Tammerkosken tytöt olivat lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Berliinin muuri - jotain samaa! Todellakaan 1960-luvulla meillä silloisen poikakoulun kasvateilla ei ollut mitään asiaa tulla Tuomiokirkon tälle puolelle. Luvattomasti tyttökoulun lähelle uskaltautuneet pojat passitettiin jälki-istuntoon, mikäli joutuivat kiinni tuon näkymättömän rajan ylittämisestä. Poikkeusluvan saattoi saada rehtorilta joskus, jos oli oikein tärkeää asiaa naapurikouluun. Yhteiset penkkarit ja lakkiaiset saimme sentään pitää Tammerkosken ihanien neitojen kanssa. Myös kouluvuoden avajaisjumalanpalvelukset Tuomiokirkossa olivat yhteisiä. Entisaikoina koulukuri oli siis melkoisen tiukkaa. Järjestyssääntöjä ei ollut aina helppo noudattaa, ja niinpä jälki-istunnot olivat lauantaisin melkoisia täysistuntoja poikien valloittaessa arestiluokan paikat viimeistä pulpettia myöten. Kahden tunnin rangaistuksen saaneet pääsivät lauantain jälki-istunnosta pois vasta klo 17. Monet oppilaista asuivat junamatkan päässä tai muuten kaukana koulusta. Näin viikonloppu jäi varsin lyhyeksi, jos oli hankkinut itselleen jälki-istuntoa. Tämä asia korjaantui, kun vapaat lauantait toteutuivat kouluissa vuonna Seuraava iso muutos tapahtui 1973, kun ensimmäiset tytöt tulivat Clasuun ja ensimmäiset pojat tulivat samana vuonna Tammerkosken kouluun. Näin vanhat koulut siirtyivät uuteen aikaan luopumalla tyttöjen ja poikien erillään kasvattamisesta. Entisajan koulussa tiukkaa kuria pidettiin muillakin keinoilla kuin jälki-istunnoilla. Ei ollut mitenkään harvinaista, että oppilaita erotettiin koulusta joko määräajaksi tai annettiin kokonaan lähtöpassit. Kiroilemisesta selvisi kahdella tunnilla, mutta tupakanpoltosta seurasi kahden viikon "pakkoloma" koulusta. Luokallejäämistilastot ovat myös karua luettavaa ja 1960-luvulla vuosittain Clasun oppilaista pääsi suoraan luokaltaan vain prosenttia. Loput saivat ehtoja tai jäivät suoraan luokalleen. Noihin aikoihin Tammerkosken oppilaat menestyivät koulussa huomattavasti paremmin. Ainakin oli hyvin harvinaista, että Tammerkosken tytöt olisivat reputtaneet ylioppilaskirjoituksissa. Pueri sunt pueri - pojat ovat poikia. Neloset todistuksessa eivät lannistaneet poikia. Käymällä saman luokan kahteen kertaan opittiin asiat paremmin - ja kohtalotovereitakin riitti. Vertaistuesta ei todellakaan ollut puutetta. Tuplanneita rehtori kutsui veteraaneiksi. 14

15 Muisteloissa ikävät asiatkin saavat usein kultareunat ja kermaisen kuorrutuksen. Jostain syystä on hauska muistella kaikenlaisia kurjia ja kummallisia juttuja, joista on kuitenkin selvitty voittajina. Ne antavat monesti siivet vauhdikkaalle lennolle. Tästä on hyvänä esimerkkinä eräs Clasun 1960-luvun poikaporukka, joka pitää usein luokkakokouksiaan. Aikanaan pojat viihtyivät koulussa niin hyvin, että jäivät kukin luokalleen vähintään kerran - ja "paras" jopa viisi kertaa! Huumori on kuitenkin korkealla tapaamisissa. Kilpaillaan jopa siitä, kenellä oli todistuksessa eniten nelosia. Porukan seuraava luokkakokouspäiväkin on tarkoituksellisesti ja symbolisesti huhtikuun 4. päivä eli 4.4. Tammerkosken tytöt voisivat pitää luokkakokouksensa 10. lokakuuta, jos mennään saman symboliikan mukaan. Miten tuo mainitsemani poikaporukka on elämässään pärjännyt? Tähän "nelosporukkaan" kuuluu toistakymmentä miestä - pari poliisia, pari opettajaa, muutama menestyvä yrittäjä, pari toimittajaa ja yksi sosiaalijohtaja. Clasun seinäteksti PRAESENS IMPERFECTUM - PERFECTUM FUTURUM kannusti aikanaan tätäkin poikajoukkoa - kannustakoon se myös nykypäivän koululaisia. NYKYAIKA EPÄTÄYDELLISTÄ - TULEVAISUUS TÄYDELLISTÄ. Pasi Takala (Clasun oppilaana ja opettajana Clasussa ) sijaisena Juhannuskylän koulussa kevättalvella

16 Juhannuskylän koulu Postiosoite: PL 165, Tampere Käyntiosoite: Tammerkosken koulutalo, Rautatienkatu 3-5, Tampere Johanneksen koulutalo, Erkkilänkatu 10,33100 Tampere Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Palautetaan luokanvalvojalle tai luokanopettajalle ke mennessä. Oppilas: Luokka: Olen saanut tiedotteen luettavakseni. Huoltajan allekirjoitus 16