LAUSUNNOT. TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA

Transkriptio

1 1 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 Valmistelumateriaalin nähtävilläoloaikana ( ) saatujen lausuntojen (6 kpl) ja mielipiteiden (14 kpl) tiivistelmät sekä vastineet Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavaan. LAUSUNNOT 1. Lapin ELY-keskus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaselostuksessa tulee olla selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja kaavan vaikutukset tulee myös arvioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Yleiskaavan sisältö Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu merkittävä määrä uusia rakennuspaikkoja kaavassa osoitetulle rantavyöhykkeelle sekä sen ulkopuolelle. Selostuksessa todetaan, että vaikka rakentamisen volyymi kaksinkertaistuisi, tulisi vain noin % yleiskaavaan osoitetuista rakennuspaikoista rakennetuksi seuraavan vuoden aikana.tästä huolimatta yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja rakentamiseen huonosti soveltuville alueille, kuten vyörymän vaaran alueille sekä mahdollisesti melulle ja tärinälle alttiille alueille. Rakennuspaikan soveltuvuuden selvittämistä on lisäksi siirretty kaavamääräyksillä lupavaiheeseen, jota ei voida pitää hyvänä menettelytapana. Emätilaselvitykset rantavyöhykkeen ja kyläalueen osalta sekä muut erillisselvitykset tulee liittää osaksi kaava-asiakirjoja, jotta voidaan yksiselitteisesti todeta mm. maanomistajien yhdenvertaisuuden toteutuminen. Kaavamerkinnät ja -määräykset rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Kaavamerkinnöillä RA-1, RA-2 ja RA-3 on osoitettu lomarakentamista rannan sortuma- ja eroosioriskialueille. Rakentamiseen oikeuttavalla oikeusvaikutteisella yleiskaavalla (MRL 73 ) ratkaistaan rakentamisen sijoittuminen kaavassa osoitettujen rakennuskortteleiden alueille. MRL 16 :n mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, vähintään 2000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muuassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä johtuen rakennuspaikkoja ei voida sijoittaa alueille, joiden ei voida todeta täyttävän MRL:ssa edellytettyjä rakennuspaikkaa koskevia vaatimuksia. Uusia rakennuspaikkoja on lisäksi osoitettu radan läheisyyteen ja niille on kaavamääräyksissä annettu määräys, jonka mukaan ennen rakentamista tulee selvittää mahdollinen rautatieliikenteen aiheuttama maaperän värähtely ja ympäristökuormat. MRL 39 :n mukaisesti on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon mm. mahdollisuus terveelliseen, turvalliseen elinympäristöön. Uusien rakennuspaikkojen soveltuvuus tulee selvittää suoraan rakentamiseen oikeuttavaaa yleiskaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Rakennusoikeudet Yleiskaavamääräyksissä on määrätty, että muilla kuin rakentamiseen varatuilla rantavyöhykkeen osilla rakentaminen on kielletty (MRL 43 ), paitsi kaavamääräysten sallimat virkistyskäyttöä palvelevien rakennusten ja rakennelmien osalta. Selkeämpänä kaavamerkintänä voidaan pitää rakentamisrajoitusten osoittaminen ranta-alueen pääkäyttötarkoituksien yhteydessä. Kaavamerkinnöissä joissa ei sallita rakentamista ja rajoitetaan alueelle rakentamista, tulisi osoittaa (MRL 43 ) rakentamisrajoitus, yleiskaavan toteutumisen ja maanomistajien oikeusturvan varmistamiseksi. Yleismääräyksissä sekä lähivirkistysalueen (VL) ja retkeily- ja ulkoilualueen (VR) kaavamerkinnöissä sallitaan virkistysalueille rakennettavan virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Kaavamerkinnöissä ja määräyksissä tulisi yksilöidä tarkemmin sallittujen rakennusten ja rakennelmien koko ja käyttötarkoitus.

2 2 Maatilan suojavyöhyke Merkinnässä esitettyä kirjallisen hyväksynnän menettelyä ei voida pitää maankäytön suunnittelussa hyvänä menettelytapana. Kahdenväliset sopimukset, vaikkakin kirjalliset, eivät päde kolmannen osapuolen osalta, josta johtuen haitoista aiheutuva sopimus ei ole välttämättä omistusoikeuden muutosten jälkeen pätevä. Mikäli maankäyttöä suunniteltaessa voidaan selvitysten (MRL 9 ) sekä vaikutusten arvioinnin (MRL 5 ) perusteella todeta, että maatiloista aiheutuu lähialueille rakentamista rajoittavia vaikutuksia, tulisi suojavyöhyke merkintöjen sijaan maatilan läheisyyteen olla osoittamatta rakentamista, jolloin ristiriitoja maatilan ja rakentamisen yhteensovittamisessa ei tulisi. Luontoasiat - selvitykset Luontotyyppien selvittäminen on toteutettu hyvin yleisellä tasolla, joka ei kohdennu tarkasti niille alueille, joille yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uutta pientalo- ja loma-asunto rakentamista tai muuta toimintaa. Voimassa olevasta yleiskaavan selostuksesta (Ympäristötaito Oy 2000) poimittu tieto täydentää hyvin kallio- ja maaperän sekä ranta-alueiden erityispiirteitä yleisellä tasolla, mutta täydennyksessä ei ole tietoa alueiden luontotyypeistä eikä kasvillisuudesta. Yleiskaava-alueelle tulee tehdä MRL 9 :n mukaisesti riittävät selvitykset luontotyypeistä ja kasvilajistosta välisenä aikana, lukuun ottamatta perinnebiotooppiselvityksen alueita, joihin ei kohdistu luonnontilaa muuttavia vaikutuksia. Maastossa tulisi selvittää vesilinnut ja kahlaajat pistelaskentamenetelmää käyttäen ja muut rantaniitty- ja metsäalueiden linnustot kartoituslaskentamenetelmää käyttäen. Selvitykset tulee kohdentaa niille kyläalueille ja lähiympäristöön, joille osoitetaan uutta rakentamista. Muilta osin yleiskaava-alueella tulee hyödyntää Lintuatlas 3 -selvitystä (Valkama, J. 2011). Luontodirektiivin liitteiden IV a eläinlajien selvittäminen tulisi tehdä vähintään elinympäristökartoituksena saukon, liito-oravan ja viitasammakon osalta sekä lentoseurantamenetelmänä heinä-elokuussa ja detektorilaitteen kiertolaskentana kaikilla kyläalueilla useammasta potentiaalisesta elinympäristöstä. Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaan kulttuuriympäristön ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä uudis- ja täydennysrakentamista riittävästi ohjaaviin määräyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perinnebiotooppialueiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet tulee huomioida yleiskaavaratkaisuissa sekä antaa niiden hoitamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään varmistamaan alueiden säilyminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitu ja kaavan vaikutukset arvioitu yleiskaavaselostuksessa. Yleiskaavan sisältö Yleiskaavaluonnoksessa tarkistetaan huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet niin vyörymärantojen kuin melu- ja tärinäalueiden osalta. Vyörymärantojen osalta on valmistelumateriaalin nähtävilläoloaikana saapunut mielipide, jossa on tuotu esille vyörymärantaosuuden virheellisyys, joka täytyy tarkistaa. Rakennuspaikan soveltuvuuden selvittämisen siirtäminen kaavamääräyksillä rakennuslupavaiheeseen ei ole hyvä menettelytapa, mutta se on tarkoituksenmukainen määräys jonka tarkoituksena on korostaa etenkin erillisen maaperäselvityksen roolia erityismääräyksien alueilla tässä kyläyleiskaavassa. Lisäksi rakennuspaikkaluokitus rannan sortuma- ja eroosioriskin osalta on nykyisin alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukainen ja se on todettu toimivaksi järjestelmäksi, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvällä on selvitysvelvollisuus sekä juridinen ja taloudellinen vastuu rakennushankkeen teknisestä toteuttamisesta ja sen onnistumisesta mikäli alue on maankäytöllisesti muuten todettu siihen tarkoitukseen soveltuvaksi. Määräyksiä tarkistetaan ehdotukseen täsmällisemmiksi. Emätilaselvitykset rantavyöhykkeen ja kyläalueen osalta sekä muut erillisselvitykset liitetään osaksi kaavaasiakirjoja. Kaavamerkinnät ja -määräykset rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Kyläkaavaluonnoksen merkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan sortuma- ja eroosioriskialueiden osalta seuraaviksi:

3 3 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 RA-1: Rannan sortuma- ja eroosioriski on pieni. Tontille on tehtävä maaperä- ja liukusortumaselvitys, mikäli lomarakennus, talousrakennus, sauna tai muu taloudellisesti merkittävä rakennelma sijoittuu normaaliveden vesirajasta ajatellun kaltevuustason 1:3 sisäpuolelle tai lähemmäs kuin 20 m etäisyydelle tulvarajasta. RA-2: Rannan sortuma- ja eroosioriski on olemassa. Tontille on tehtävä maaperä- ja liukusortumaselvitys, mikäli lomarakennus, talousrakennus, sauna tai muu taloudellisesti merkittävä rakennelma sijoittuu normaaliveden vesirajasta ajatellun kaltevuustason 1:4 sisäpuolelle tai lähemmäs kuin 20 m etäisyydelle tulvarajasta. RA-3: Rannan sortuma- ja eroosioriski on ilmeinen. Tontille on tehtävä maaperä- ja liukusortumaselvitys, mikäli lomarakennus, talousrakennus, sauna tai muu taloudellisesti merkittävä rakennelma sijoittuu normaaliveden vesirajasta ajatellun kaltevuustason 1:5 sisäpuolelle tai lähemmäs kuin 20 m etäisyydelle tulvarajasta. Lisäksi rakentaminen rannan tuntumaan edellyttää rantaluiskan uudelleen muotoilua tai tukemista maaperäja liukusortumaselvitysten ja niiden pohjalta laadittujen geoteknisten suunnitelmien mukaisesti. Yksityiskohtainen liukusortuma- ja eroosioriskiselvitys sekä RA-3 alueilla niiden pohjalta tehtävät rannanmuotoilu- tai tukemistoimenpidesuunnitelmat on rakennushankkeeseen ryhtyvän selvitysvelvollisuus rakennuslupavaiheessa kuten maaperäselvityskin, koska se edellyttää tiedon uudisrakennuksien sijainnista rakennuspaikalla. Ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista selvityttää rakennuspaikan rakentamiseen soveltuvuutta yhteiskunnalla (tässä tapauksessa Tervolan kunnalla ja sen veronmaksajilla) yksityisen maanomistajan/rakentajan puolesta, vaan selvitysvelvoite ja siihen liittyvät kustannukset kuuluvat rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kunnan velvollisuus maankäytöstä vastaavana tahona on varmistaa kaavamääräyksin, että kaikki tarvittavat rakennuspaikan edellyttämät selvitykset ja suunnitelmat ovat rakennusvalvontaviranomaisella käytettävissä kun rakennusluvasta päätetään maankäyttö- ja rakennuslain 17. luvussa rakentamisen yleisistä edellytyksistä säädettyjen lainkohtien, mm. MRL 116 :n pohjalta. Paakkola-Ylipaakkolan kyläyleiskaavassa lähimmät rataa sijaitsevat AT-kyläalueet (Paakkola etelä) ovat minimissään 80 metrin etäisyydellä rautatien keskilinjasta. Kyläalueet ovat samat kuin nykyisessä voimassa olevassa Kemijokivarren osayleiskaavassa. Uusia rakennuspaikkoja vähintään 80 m etäisyydelle on osoitettu käytännössä kaksi kappaletta (teoreettisia rakennuspaikkoja neljä kpl). Kuten Liikennevirasto lausunnossaan toteaa, yleismääräyksissä on Liikenneviraston lausunnon perusteella riittäväksi todettu uusia rakennuspaikkoja koskeva määräys, joka edellyttää tärinähaittojen selvittämistä ennen rakentamista. Rakennusoikeudet Yleiskaavamääräyksiä on täsmennetty rakentamisrajoitusten osoittamisen osalta:. Yleismääräyksiä sekä lähivirkistysalueen (VL) ja retkeily- ja ulkoilualueen (VR) kaavamerkintöjä tarkistetaan sallittujen rakennusten ja rakennelmien koon ja käyttötarkoituksien osalta (rakennusten rakentaminen ei ole mahdollista). Maatilan suojavyöhyke Merkinnässä esitettyä kirjallisen hyväksynnän menettely ei ehkä ole maankäytön suunnittelussa hyvä menettelytapa, mutta se on maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta oikeutettu määräys. Se mahdollistaa maatilan suojavyöhykkeen sisällä uudisrakentamisen, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä on tietoinen maatilan toiminnasta aiheutuvista mahdollisista vaikutuksista. Maankäytön suunnittelussa ei ole mahdollisuutta maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta laatia tai analysoida kaavaa omistusoikeuden muutosten seurauksena kolmannen osapuolen näkökulmaa (omistusoikeuden muutokset ja sitä kautta kolmannen osapuolen oikeudet kuuluvat maakaaren ja asuntokauppalain piiriin). Määräystä on tarkistettu ehdotukseen. Luontoasiat - selvitykset Yleiskaavaselvityksiä täydennetään luontotyypeistä ja kasvilajistosta sekä vesilinnustosta, kahlaajista ja muista rantaniitty- ja metsäalueiden linnustoista tehdyillä selvityksillä. Luontodirektiivin liitteiden IV a eläinlajien osalta toteutetaan täydentävät selvitykset saukon, liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden osalta kaikilla kyläalueilla.

4 4 Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaan kulttuuriympäristön ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä uudis- ja täydennysrakentamista riittävästi ohjaaviin määräyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota niin aluemerkintöjen, erityisominaisuuksien kuin yleismääräysten määräyksissä. Perinnebiotooppialueiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on huomioitu yleiskaavaratkaisuissa ja niiden hoitamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita täydennetään kyläyleiskaavaehdotukseen, joilla pyritään varmistamaan alueiden säilyminen. 2. Lapin Liitto Länsi-Lapin maakuntakaavassa Paakkola ja Ylipaakkola ovat keskuskyliä (at 308 ja 206). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla pyritään säilyttämään tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Alue sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealueelle Kemijokivarsi (mk 8038). Keskuskylien ja maaseudun kehittämisen kohdealueen kaavamääräysten mukaan alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Pysyvän asutuksen sijoittumista tulee edistää olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Keskuskyliä ei koske maakuntakaavan yleismääräys vapaasta rantaviivasta (vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta). Selostuksessa voisi tuoda esille myös osayleiskaavan suhdetta maakuntakaavaan ja sen määräyksiin. Lapin liiton virasto toteaa Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavan toteuttavan maakunnan suunnittelua ja Länsi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita ja muodostavan hyvän pohjan kaavaehdotuksen laadinnalle. Todetaan ja selostusta täydennetään osayleiskaavan suhteella maakuntakaavaan ja sen määräyksiin. 3. Liikennevirasto Liikennevirasto antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta ja edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavaluonnoksessa on osoitettu rautatien osalta likimääräinen melualue ja määräyksellä estetty asuinrakennusten sijoittaminen melualueelle. Kaavassa on myös radan läheisyyteen sijoitettu uusia rakennuspaikkoja koskeva määräys, joka edellyttää tärinähaittojen selvittämistä ennen rakentamista. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Kaavaratkaisulla ei lisätä kaava-alueen läheisyydessä olevien tasoristeysten liikennemääriä, mitä Liikennevirasto pitää hyvänä ratkaisuna. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Todetaan. 4. Lapin maakuntamuseo Lapin maakuntamuseo ei ole Tervolan kunnan alueella toimivaltainen viranomainen, vaan Länsi-Lappi kuuluu arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kokonaisuudessaan Museovirastosta hoidettavaan alueeseen. Lapin maakuntamuseo on kuitenkin tehnyt alueella runsaasti tutkimuksia ja voi toimia asiantuntijatahona arkeologisia kohteita tarkasteltaessa. Tarkemman kaavarajauksen sisään sijoittuu yksi (Tervola 6) kiinteä muinaisjäännös. Kohde, ihmisen luoma kivivalli, on paikallistettu v.1956, eikä sitä sittemmin ole kyetty löytämään. Tietojen mukaan se sijaitsee Pajarinvaaran länsirinteessä, joten muinaisjäännösmerkki kartoissa on vain suuntaa-antava. Rekisteritiedoista vielä puuttuu historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös, kalliohakkaus, joka sijaitsee Färinvaaran yleäosassa (N , E , ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatiston mukaan). Maantasaiseen

5 5 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 kivilaakaan on hakattu partaisen miehen kasvokuvaa muistuttava kuvio ja vuosiluku Paikka on lähellä (n. 50m) osayleiskaava karttaan merkittyä museotietä. Tämä kohde tulee lisätä kiinteällä muinaisjäännösmerkillä karttaan. Todetaan ja täydennetään historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös kaavaehdotukseen. 5. Museovirasto päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole korjattu Museoviraston palautteen perusteella. Kaava-asiakirjoihin tulee korjata oikeat viranomaisosalliset: Museovirasto on Tervolan kunnan kaavojen osallinen viranomainen kulttuuriympäristön suojelun osalta (kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö ja arkeologinen kulttuuriperintö). Museovirasto on kommentoinut viranomaisneuvotteluja varten, että Museovirasto pitää kaavan vaikutusten arvioimiseksi riittävänä ja tärkeänä OASin kohdassa 5.2. esitettyjä kulttuuriympäristöselvityksen ja sen selostuksen tarkistusta ja päivittämistä sekä merkittävien ja suojeltavien kohteiden arviointia. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty kootusti uudisrakentamisen määrää eikä sen vaikutuksia olemassa olevaan kyläympäristöön ole arvioitu. Vaikutusten arviointi ilman rakennetun ympäristön ja maisemaselvityksen päivittämistä ei ole mahdollista. Maankäytön suunnittelussa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta käytetty aineisto on selkeästi vanhentunut. Suunnittelun tausta-aineistona tulee viitata päivittyvään valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin, jossa Tervolan alueella on tällä hetkellä jo yli 140 kohdetta. Koska kaavaluonnos mahdollistaa runsaasti uutta asuin- ja lomarakentamista sekä kyläalueille että rantavyöhykkeelle, on arkeologisen inventoinnin tekeminen tarpeellista. Muuttuvan maankäytön alueilla tehtävän esihistoriallisen vaiheen maastoinventoinnin lisäksi on maastotyössä tarpeen myös historiallisiin karttoihin ja muihin historiallisiin lähteisiin perustuen selvittää alueen historiallisen ajan muinaisjäännökset (esim lukua vanhemmat talon ja torpan paikat, myllyn paikat, vanha tiestö) ja muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet (esim. toisen maailmansodan kohteet, 1900-luvun alun teollisuuskohteet). Museovirasto toteaa, että kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta osayleiskaavan jatkokäsittelylle ei ole edellytyksiä ennen kuin käytettävissä on riittävät selvitykset, joiden perusteella kaavan vaikutukset alueen kulttuuriympäristöön on mahdollista. Kaava-asiakirjoja korjataan osallisten osalta museoviraston lausunnon mukaisesti. Kulttuuriympäristöselvitys on päivitetty kaavaselostukseen seuraaviin kappaleisiin: 4.7. Kulttuurimaisema, ss.15-19, 4.8. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet s.19 ja Kulttuurihistorialliset kohteet ja pihapiirit osa-alueittain ss Maisemaselvitys on päivitetty ja se on referoituna keskeisiltä osiltaan kaavaselostuksen sivuilla 15-19, 22, 26 ja Paakkola-Ylipaakkolan kyläyleiskaavan kulttuuriympäristöä koskevat asiat muodostavat keskeisen osan koko kaavaselostusta. Kaava-asiakirjojen hyödynnettävyyden, käyttökelpoisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta erillistä selvitystä viranomaisia varten ei ole tarkoituksenmukaista laatia, vaan kulttuuriympäristöä koskevat ajantasaiset asiat on integroitu suoraan kaavaselostukseen. Kaavaselostuksen päivitetyt tiedot yhdessä v tehdyllä maisema- kulttuuriympäristöselvitystä (Ympäristötaito Oy) ja v.2014 laaditulla erillisellä selvityksellä (Paakkola-Ylipaakkolan kyläkaava-alueiden kulttuurimaisema, M.Bremer, Sito Oy 2014, joka mainitaan kaavaselostuksen lähteissä ja viitteissä sekä kappaleessa 4.8. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ) muodostavat Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavan ko. asioita koskevan kattavan selvityskokonaisuuden.

6 6 Kaavaselostuksen sivulla 50 olevassa taulukossa (kuva 30) sekä kartoilla kuvissa 31 ja 32 on yksityiskohtaisesti kylittäin ja kootusti esitetty uudisrakentamisen määrä ja niiden sijainti sekä analysoitu määrien perusteita sivuilla Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat kirjattu auki kaavaselostuksen ss kappaleessa 9.3. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta laaditaan erillinen arkeologinen inventointi muuttuvan maankäytön (uusille asuin- ja lomarakentamisen) alueille. 6. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että suunniteltu osayleiskaavan muutos koskee vain vähän tutkimuslaitoksen toimialaa. Tutkimuslaitos ei anna yksityiskohtaista lausuntoa Paakkola-Ylipaakkolan kyläyleiskaavan valmisteluaineistosta. Todetaan. MIELIPITEET 1. Ylipajari RN:o 14:71, om. Matti ja Maija Lammi 1. Kohdan osalta todetaan, että rantavyöhykkeen ulkopuolelle voidaan mielipiteen esittäjän esittämälle metsäkuviolle laajentaa AT-kyläaluetta ja osoittaa sinne yhden rakennuspaikan. 2. Kohdan osalta todetaan, ettei kyseessä ole rakennuksesta (tässä tapauksessa ladosta) tai rakennelmasta vaan muinaismuistokohteesta (SM 6), joka on muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. 2. Kivikko III 22:43 ja Uusi-Hannus 4:29, om. Erkki Ollitervo (Pauli Ollitervo kp) Meillä on kaksi eri palstaa rajoittuen Kemijokeen. Kaavassa molemmat on merkitty rakennuskelvottomiksi. Näin ollen lupaus rakennuspaikasta kaikille maanomistajille ei toteudu meidän osalta. 1. RN:o 22:43 (Kivikko III), on merkitty kaavassa MT-1-alueeksi. Pyydämme, että se muutetaan RA-alueeksi, jossa on kaksi rakennuspaikkaa. 2. RN:o 4:29 (Uusi-Hannus) ei kuulu kaava-alueeseen. Aikaisemmassa luonnoksessa rantaan oli merkitty yksi rakennuspaikka. Uudessa se on merkitty tulva-alueeksi. Pyydämme muuttamaan alueen takaisin RAalueeksi. Huom! Molemmat alueet on myöskin testamentattu lapsille rakennusalueiksi.

7 7 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 1. Kohdan osalta todetaan, että kantatilatarkastelun perusteella on ko. kiinteistön kantatilan (Vakkuri 22:22X) kantatilamitoituksen sallima rakennusoikeus (1 kpl) jo käytetty toisessa samasta kantatilasta lohkotussa kiinteistössä. 2. Kohdan osalta todetaan, että ko. kiinteistö ei kuulu kyläkaava-alueeseen, vaan ko. kiinteistön maankäyttöä ohjaa nykyinen voimassa oleva Kemijokivarren osayleiskaava, jossa alue on edelleen merkitty RA-alueeksi, jossa on oikeus yhteen loma-asunnon rakennuspaikkaan. 3. Rajanaapurit Eija Kupari, Pentti Kupari, Leena Leväsvirta ja Aaro Tiilikainen koskien tilaa (Alapajari) Uusien vakituiseen asumiseen tarkoitettujen rakennuspaikkojen tarkka sijainti ja liittymismahdollisuudet oleviin tieyhteyksiin asianmukaisin liittymäluvin hyväksytään aina tapauskohtaisesti rakennuslupaharkinnan yhteydessä. Tilalle RN:o 1:18 (Alapajari) osoitettu rakennusoikeus perustuu kaava-alueelta laadittuun kantatilaselvitykseen, jossa tasapuolisuusperiaatteella on tutkittu ja osoitettu kantatilakohtaisesti olevat ja mahdollisesti tulevat uudet rakennuspaikat koko kaavamuutosalueen osalta. Kiinteistön 1:18 omistaja ei hyväksy rakennuspaikan siirtoa ranta-alueelta Ylipaakkolan tien varteen. 4. Myllyaho 178:2, om. Katriina Sirkka

8 8 Omistan tilan Myllyaho 1 RN:o 178:2. Tällä tilalla on Paakkolantien rannanpuolella kesämökki ja tien yläpuolella pelto. Olemme ajatelleet, että tien yläpuolen peltoalueen tulevat käyttömahdollisuudet paranisivat, jos pellolle saisi rakentaa. Voisiko tämän huomioida kaavoituksen yhteydessä, eli voisiko tien yläpuolen käyttötarkoitusta muuttaa omakotirakentamiselle sopivaksi. Kyseessä oleva alue on määritetty maisemallisesti ja kulttuuriympäristöltään arvokkaaksi peltoalueeksi (MA2) ja lisäksi se on (ma-m) alueella, joka tarkoittaa maisemakuvallisesti arvokasta avointa viljelymaisemaa, jossa alueen maisemalliset ominaispiirteet ja luonnon erityiskohteet tulee säilyttää. Tämän johdosta tien pohjoispuolelle ei voi osoittaa uutta rakentamiseen tarkoitettua maankäyttöä ilman että vaarannetaan kohtuuttomasti em. arvoja. Paakkolantien rannan puolella olevan rakennuspaikan koko huomioiden on määräysten mukaan mahdollista osoittaa uudisrakentaminen olevaan pihapiiriin sitä täydentäen. 5. Pantti 21:47, om. Eeva ja Jukka Yliniemi Paakkola-Ylipaakkola alueella on meneillään kyläosakaavan laatiminen ja ehdotus on ollut asukkaiden kuultavana kesäkuun 2014 aikana. Luonnos sisältää kaksi asiaa, joita allekirjoittaneet eivät voi hyväksyä ja vaadimme muutosta seuraavin perusteluin. 1. Kiinteistömme Pantti 21:47 kohdalla tulva-alue on merkitty ehdotuksessa lähes nykyisen lomaasuntomme portaiden eteen. Ko alue on ainakin 3-4 metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Tulvaalueeksi voidaan katsoa aivan vedenrajaa lähellä oleva alue ja alueemme läpi virtaavan Suvannonojan kohdalla. Taivalkosken voimalaitos sijaitsee n. 4 km:n päässä loma-asunnostamme, joten joessa esiintyy säännöllisesti veden vaihtelua alle metrin. Voimayhtiöllä ei ole lupaa ylittää annettuja rajoja, joten alueellamme ei voi esiintyä ylisuuria tulvia. Joki on leveä ja virtaus tasaista jolloin esim. jääpatojen muodostuminen on mahdotonta. Mikäli kaavassa ehdotettu tulva-alue pidetään ennellaan, niin se estää kaiken rakentamisen tontillamme kun on myös huomioitava 0,5 metrin turvaraja tulvapinnasta. 2. Kiinteistömme pinta-ala on hieman yli yhden hehtaarin ja lisäksi noin hehtaarin ala veden alla. Omaa rantaa on yli 100 metriä. Ehdotetussa kaavaluonnoksessa alueemme on luokiteltu purouomaa lukuunottamatta luokkaan RA-2 jossa sortumavaara on ilmeinen. Mihin tämä luokitus perustuu? Alueemme laskee loivasti jokea kohden paitsi puron eteläreunalla. Kemijoki Oy on kivennyt rantamme jolla on estetty rannan liettymistä jokeen. Kemijoki Oy omistaa alueemme vieressä kapean (n. 20m leveä) maasuikaleen, johon nyt kaavassa on merkitty mahdollisuus rakentaa lomaasunto. Alue on samanlaista vanhaa peltoa ja maan profiili on samanlainen ( laskee loivasti jokeen ) kuin meidänkin alueemme, mutta luokitukseksi on laitettu RA eli ei sortumisvaaraa. Myös seuraavalla alueella on loma-asunto ( 21:43 ), jonka maan luokitus on myös RA. Maan profiili ja tyyppi on myöskin alueemme kaltaista.

9 9 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 Viitaten edellä esittämiimme perusteluihin vaadimme, että Paakkola- Ylipaakkola kyläosakaavaan tehdään kiinteistömme Pantti 21:47 osalta seuraavat muutokset. 1. Tulva-alue merkitään todellisuutta vastaavaksi ja ehdotetun kaavan synnyttämä kohtuuton haitta poistetaan. Tämä mahdollistaisi alueelle lisärakentamista esim saunarakennuksen. Rakennuspintaalaa on käyttämättä 100 m2 2. Maa-alan käytön luokitus korjataan myös vastaamaan todellisuutta ja oikeudenmukaista ja tasapuolistaluokittelua eli RA-2 muutetaan luokkaan RA kuten se on naapureillakin. Tiedossamme on yli 100 vuoden ajalta, että alueella ei ole esiintynyt maan siirtymisiä eikä esiintynyt suuria tulvia. Haluamme myös huomauttaa, että osayleiskaavan kuulemistilaisuudessa ja myöhemmin kirjallisesti vaadimme yli hehtaarin alueelle mahdollisuutta rakentaa kaksi loma-asuntoa, mutta sitä ei hyväksytty. Perusteluna tällöin oli kantatiloja koskevat lait. Uudessa kyläosakaavaluonnoksessa on esitetty alueemme molemmille puolille yhteensä yli 10 loma-asuntopaikka ja kaksi talon paikkaa. Onko kantatilasäännökset myös tässä tapauksessa voimassa. Emme vastusta ko. lisärakentamista, mutta koemme, että meitä on tässäkin kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Emme jaksa ymmärtää, että vielä 2000-luvulla rakentamista säädellään 1800-luvulla säädetyillä lailla. 1. Tulva-alueen rajaus on sama kuin voimassa olevassa kaavassa. Se on laskennallinen HQ 1/100 tulvamallilaskennan mukainen tulva-alueen raja, jossa voi esiintyä suurimittakaavaisesta tarkastelumittakaavasta johtuen yksittäisten kiinteistöjen osalla virheitä, jotka tarkistetaan tapauskohtaisesti rakennuslupaharkinnan yhteydessä. Ottaen huomioon kiinteistön koon, muodon ja sijainnin, on hyvin oletettavaa että pihapiirin täydennysrakentaminen esim. mielipiteen esittäjän mainitseman saunarakennuksen osalta on täysin mahdollista ko. kiinteistön ranta-alueelle ulottuvalla RA-2 -alueella. 2. RA-2-merkintä on kiinteistön kohdalla aiheellinen, sillä jo voimassa olevan kaavan aikana laaditussa Kemijoen rantojen sortuma- ja eroosioriskiselvityksessä ko. kiinteistö sijaitsee alueella, jossa sortuma- ja eroosioriski on olemassa normaaliveden vesirajasta tai rannan vesipohjasta ajatellun kaltevuustason 1:3 sisäpuolella. Kuten mielipiteen esittäjä toi esille, on Kemijoki Oy sen vuoksi suorittanut rannansuojaustoimenpiteitä ko. kiinteistön osalla mikä osaltaan todistaa että olevaan riskiin on varauduttu käytännön toimenpiteillä. Mielipiteen esittäjän mainitsemien eteläpuolisten kiinteistöjen RA-aluevaraus ei ulotu rantaan saakka toisin kuin esittäjällä: niiden kohdalle on osoitettu keskimäärin noin 30 m levyinen lähivirkistysalue rannan ja RA-alueen väliin. Kantatilatarkastelun perusteella kiinteistö Pantti RN:o 21:47 on kuulunut Ylioinas RN:o 21:16 (lohottu ) -nimiseen kantatilaan, josta on lohkottu 4 kiinteistöä: Pantti (lohottu ), Rantakallio 21:97 ja Jokiranta 21:95 (lohottu ) ja Kesäranta 21:101 (lohottu ). Kantatilatarkastelun perusteella näiden yhteenlasketun rantaviivan perusteella voidaan tämän kaavan kantatilamitoituksella osoittaa kolme rakennuspaikkaa, joista kaksi on jo käytetty (Pantti ja Jokiranta). Jäljellä oleva rakennuspaikka tulee tasapuolisuusperiaatteella osoittaa sille kiinteistölle, jolla sellaista ei vielä ole, ja tässä tapauksessa se on joko Kesäranta tai Rantakallio. 6. Mikkotervonperän Myllyojan eteläpuoliset pellot, om. Juhani Mikkotervo Mikkotervonperällä Myllyojan eteläpuoliselle pellolle tarvittaisiin rakennusoikeutta. Alla kuvia pellolta.

10 1 Kyseessä oleva alue sijaitsee kyläkaava-alueen ulkopuolella. 7. RN:o , om. Väinö Ylipelto Huomauttaisin kyläyleiskaavasta koskien tontin 6:46 aluetta tonttien 6:137 ja 6:145 välissä. Kyseinen alue on määritelty MA-2 alueeksi kaavassa. Mielestäni kyseinen tontti on perinteisesti kuulunut osana vanhan maalaistalon pihapiiriä. Alueella on vielä nähtävissä talon perustukset. Koska alueella on ollut talo, on alue jo perinteisesti huomattu hyväksi rakennusalueeksi eli AT-alueeksi. Tälle tontille rakennusoikeuden myöntäminen auttaisi tasapainottamaan kylätien uutta rakennuskantaa. Alueelle sopisi perinnemaisemaan soveltuva perinnetalo. Kyseessä oleva alue on aiemmassa kaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi MA-2. Vuodelta 2011 oleva ilmakuva osoittaa, että alue on tien varren osalta umpeen kasvavaa ja kantatilatarkastelun perusteella sille on mahdollista osoittaa yksi rakennuspaikka (tasapuolisuuden nojalla myös 6:137 saa uuden rakennuspaikan) (Mäkipelto) ja (Välitalo), om. Raimo Alaraatikka (Alaraatikka Taisto Olavi kp) ja Alaraatikka Reino Veikko Ehdotuksemme on että AT-alueet siirretään samalle tasolle kuin tilojen 7:164 ja 7:166 myönnetyn poikkeusluvan mukainen raja. Rakennuslupaa tiloille ei ole haettu. Tilat omistaa Martti Alaraatikka. Mielipiteemme on että MA-2 aluetta (maisemapelto) jää rantaviivaan asti huomattavan paljon. Tulevaisuudessa tämä siirto houkuttelee alueelle loma-asuntoja ja aikojen parantuessa jopa pientaloja.

11 1 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 AT-aluetta ei voi siirtää samalle tasolle kuin mielipiteen esittäjän esittämille tiloille 7:164 ja 7:166 ilman, että kyläyleiskaavassa osoitetun maisemakuvallisesti arvokkaan avoimen viljelymaiseman (ma-m) arvot heikkenisivät vähäistä suuremmassa määrin. Sen sijaan AT-aluetta voidaan vähäisessä määrin laajentaa, jotta kaavassa osoitetut olevat ja uudet rakennuspaikat voidaan kohtuudella ko. paikoille toteuttaa. 9. Ylitossava RN:o 2:100, Alatossavat 2:89 ja 2:90, om. Alatossava Juha (Kalle Ilmari ja Matti Akseli Alatossavan kp:t), psta Sirpa Rauta Haen kaavamuutosta ja rakennusoikeutta tonteille: Martti Riimalan perinnöksi antamalle (Juha Alatossava) Ylitossava n:o 2:100. Alatossava Kalle Ilmarin n:o 2:90 ja Alatossava Matti Akselin n:o 2:89. Alatossavan Juha hoitaa näiden perikuntien asioita. RN:o 2:100 AT-aluerajausta tarkistetaan voimassa olevan yleiskaavan mukaiseksi. Tilalla on osoitettu olevan lisäksi uusi rakennuspaikka. Tilalla 2:90 on jo olemassa oleva rakennuspaikka ja tilalle 2:89 ei uutta rakennuspaikkaa ole kantatilatarkastelun perusteella voitu osoittaa. 10. Multamaa RN:o 6:37, Pirjo Pelkonen (Elma Saarelan kp) Kaavassa osoitettu viheryhteystarve tilan Multamaa 6:37 kohdalla tulisi osoittaa Ylipaakkolan vanhalle kylätielle. Perustelut: tie on jo valmiiksi rakennettu ja siitä on hyvä näköyhteys vesimaisemaan ja kulttuuri- ja maalaismaisemaan. Nyt viheryhteystarve on osoitettu viljelymaalle ja sitä emme voi hyväksyä. Viheryhteystarve-merkintää käytetään osoittamaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä yhteystarpeita. Metsä- tai viheralueilla voi olla viheryhteystarve, joka tarkoittaa ekologisen yhteyden ylläpitämistä eri elinympäristöjen välillä. Paakkola-Ylipaakkolan kyläyleiskaavan tapauksessa tarkoitetaan ekologisia yhteystarpeita - ei virkistyskäyttöön tarkoitettuja tarpeita, mikä on syytä tarkentaa kaavamääräyksiin. 11. Sauranta RN:o 8:77 ja RN:o 8:98, om. Erkki Kaarakka Viitaten kaavakonsultin kanssa käytyyn keskusteluun pyydän ystävällisesti

12 1 a) Tarkistamaan tilani Sauranta 8:77 rakennuspaikat kaavaselostuksen periaatteiden mukaisiksi. Minulla on käyttöoikeus myös ko. tilan kohdalla olevaan Kemijoki Oy:n tilaan 8:76, jonka oikeuden vahvistamiseksi kopio oheisena. b) Siirtämään tilani 8:98 Paakkolantien länsipuolelta yhden rakennuspaikan ko. tien itäpuolelle. Itäpuolella oleva kumpare on kelvollisempi rakennuspaikkana kokonsa, korkeusasemansa, maapohjansa ja sijaintinsa suhteen. Lisäksi näin tarjoutuisi parempi mahdollisuus esimerkiksi puutarhatilan perustamiseen koko tilalle. a) Osayleiskaavamuutoksella ei ole vaikutusta lainvoimaiseen käyttöoikeuteen eikä sen erikseen osoittaminen ole mm. tarkastelumittakaavasta johtuen tarkoituksenmukaista tällä kaavatasolla osoitettavaan maankäyttöön. b) Eteläpuolella sijaitsevan naapurikiinteistön alueella on olevaa rakennuskantaa, jonka jatkeena voi pohjoiseen laajentaa AT-kyläaluetta ko. kiinteistön kohdalle. Samalla siirretään yksi rakennuspaikka tien länsipuolelta rannanpuoleiselle kiinteistönosalle Paakkolantien varteen. Kiinteistö sijaitsee rantavyöhykkeellä olevan rakennuskannan takapuolella, mikä mahdollistaa rakennuspaikan siirron tien itäpuolelle. 12. Tilojen RN:o 11:75, 11:113 ja 11:112 asukkaat ja omistajat: Anja, Leena, Liisa ja Kauko Kaasila

13 1 TERVOLAN KUNTA Tekniset palvelut Keskustie 81, TERVOLA Puh Liite 3 Tämän kyläyleiskaavan aluerajaus ei ulotu Perähaan suurtalouden suurtuotantoyksikköä varten varatulle alueelle, vaan olemassa olevasta kaavasta on otettu suojavyöhykkeen merkintä mukaan kyläalueelle siltä osin kuin se kyläaluetta koskettaa. Kyläyleiskaavassa käsin hahmoteltu ME-alueen laajennus on kyläyleiskaavan valmistelumateriaalin nähtävilläoloaikana järjestetyissä maanomistajien kuulemistilaisuuksissa esiintulleita mielipiteitä, joiden arviointi ja lisääminen tehdään tai ollaan tekemättä valmisteluvaiheen jälkeisessä tarkistusvaiheessa. Tarkistusvaiheessa on todettu, että esitetty laajennusalue sijaitsee tulvauhka-alueella näin ollen ME-aluetta ei voi laajentaa nykyisestään. 13. RN:o 29:6 ja 29:18, Erkki Kostamovaaran perikunta, Raimo Kostamovaara, Juha Kostamovaara merk., Päivi Laurila os. Kostamovaara merk. ja Pasi Kostamovaara merk. Kantatilan 29:6 rantavyöhykkeelle osoitettu kantatilamitoituksen mukainen rakennusoikeus (1 rakennuspaikka) on käytetty. Tämän johdosta toista rakennuspaikkaa kyseiselle tilalle ei voida osoittaa. Sen sijaan

14 1 kantatilan 29:18 AT-alue uuden rakennuspaikan kera voidaan siirtää tilan 29:6 osoitetun AT-alueen eteläpuolelle. 14. Maijala RN:o 239:0, Lauri Artturi Kuparin perikunnan puolesta Maija Kupari ja Helena Keskitalo Esitetään AT-alueen laajentamista siten, että se kattaisi pääosan tilasta Maijala RN:o 239:0. Kyseinen tila ei ole maanviljelyskäytössä. Kaavan muuttaminen niin, että tila muuttuisi MA-2 alueesta AT-alueeksi mahdollistaisi rakentamisen ja näin tilan hyödyntämisen vapaa-aikakäytössä. Liitteenä on muutosesitys karttana. AT-alueen laajennus on merkitty keltaisella värillä. AT-alueen rajauksia tarkistetaan ko. alueella laajemmaksi siten, että mielipiteen esittäjän esittämä tilan hyödyntäminen mahdollistuu. Torniossa Jarmo Lokio arkkitehti, YKS 122