Kukolanvainion tarjouskilpailulla myytävät tai vuokrattavat omakotitontit

Transkriptio

1 Kukolanvainion tarjouskilpailulla myytävät tai vuokrattavat omakotitontit

2 Sijaintikartta Naantalin Luonnonmaalla sijaitseville Kukolanvainion luovutettaville omakotitonteille Ei mittakaavassa

3 KUKOLANVAINION LUOVUTETTAVAT OK-TONTIT Luovutettavat AO-tontit 22-4 Luovutettavat AP-tontit

4

5

6

7

8 Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävätt lain ja kaavamääräysten asettamia velvoitteita. Rakennusvalvonta on ennalta sitoutunut siihen, että rakennuttamistapaohjeiden mukaiset ratkaisut hyväksytään lupakäsit- esitetään telyssä. Jos hakemukseen liitetyissä rakennuspiirustuksissa ohjeista poikkeaviaa ratkaisuja, tulee poikkeamiselle esittää hyväksyttä- ovat luovutuskirjassa nimenomaisesti sitoutuneet noudattamaan rakennustapaohjeita. Asemakaavan osat vät perustelut. Naantalin kaupungilta tonttinsa ostaneet ja vuokranneet Asemakaavakartta kertoo alueiden käyttötarkoituksen lisäksi raken- ja nusten sijainnin ja koon sekä antaa lisämääräyksiä rakentamiselle alueiden käytölle. Asemakaavaselostus liitteineenn kertoo kaavoituksen taustoista ja selventää määräyksiä. Rakennustapaohjeella pyritään tarkentamaan määräyksiä, ohjeista- maan rakennushankkeita sekä määrittelemään keinoja joilla saavute- taan rauhallinen ja yhtenäinen ilme alueelle. Suunnitelmien hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa Rakennusvalvontaviranomainen antaa tarvittaessa yksityiskohtai- Rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä jo raken- sempia neuvoja rakentamisesta ja tämän ohjeen noudattamisesta. nushankkeen ideointivaiheessa ja käydä yhdessä läpi kaavamäärä- ykset, tämä ohje sekä mahdolliset tonttikohtaisesti huomioitavat seikat. Suunnitteluvaiheessa rakennusvalvontaviranomainen auttaa mah- varsinaisen lupaprosessin sujuvuutta. dollisten puutteiden ja virheiden korjaamisessa. Näin parannetaan Suunnitelmat kannattaa alustavasti hyväksyttää rakennusvalvon- nassa ennen kuin solmii sopimuksia talotehtaan tai rakennusliik- allekir- keen kanssa, sillä muutosten tekeminen ennen sopimusten joittamista on helpompaa ja edullisempaa. Hankkeelle haetaan lupa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Luvan myöntää Naantalin akennuslupaviranomainen. Rakennus- on hankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että hänen käytössään pätevä pääsuunnittelija ja pätevä rakennussuunnittelija. Sivu 1/8

9 Kaavamerkintöjen selvennyksiä Nuoli Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen pääjulkisivun tulee olla kiinni kyseisessä rakennusalan sivussa. Kuistilla, erkkereillä ja terasseilla voidaan ylittää rakennusala. Määräyksellä pyritään luomaan rauhallinen linja rakennusten pääjulkisivuista. Esimerkiksi kuistin julkisivupinnan sijoittaminen nuolen osoittamalle viivalle ei ole riittävä keino kaavatavoitteen saavuttamiseksi. Harjaviiva Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Viivalla osoitetaan rakennuksen päämassan harjan suunta. Rakennuksessa saa olla myös muun suuntaisia kattoja, mutta niiden tulee olla alisteisia päämassan harjalle. Viiva osoittaa myös rakennuksen päämassan suunnan. Istutusalue Istutusalue tulee käsitellä ja istuttaa huolitellusti tai säilyttää luonnontilaisena. Istutusalueelle ei saa rakentaa. Tontin huoltoalue ja pysäköinti ei saa sijaita istutusalueella. Istutusaluetta ei saa käyttää varastointiin. Mikäli katuliittymä tai autotalli- / varastorakennus halutaan sijoittaa kadunviereiselle istutusalueelle, tulee asia hyväksyttää rakennusvalvojalla hyvissä ajoin jotta vältytään kunnallistekniikan ongelmilta. Alueen osa jolla ympäristö säilytetään Alueella ei saa louhia eikä maanpinnan korkeusasemaa muuttaa. Alueen alkuperäinen kasvillisuus tulee säilyttää. Alueelle ei saa tehdä aitaa. Käytöltään alue on kuten istutusalue. Ote asemakaavakartasta Sivu 2/8

10 Ohjeita suunnitteluun Rakennuksen paikka Rakennus tulee sijoittaa kaavan osoittamalle rakennusalalle, jonka saa ylittää kuistin, erkkerin ja terassin osalta. Räystäät saavat ylittää rakennusalan. Rakennuspaikkojen pihapiiriä muodostettaessa tulee rakennusten sijoittumisessa huomioida mm. suhde ilmansuuntiin, maisemaan, piha-alueen toiminnalliseen ja luontevaan järjestelyyn sekä katuihin. Myös naapurirakennuspaikkojen ominaisuudet on huomioitava niin, että oma pihapiiri muodostaa myös naapurirakennuspaikan kanssa sopusointuisen kokonaisilmeen. Autosuojien, varastojen ja jätekatosten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon palomääräykset. Mikäli AP-1 korttelialueet toteutuvat yhtiömuotoisina kytkettyinä pientaloina tai rivitaloina (osa-alue 3, s. 7) tulee alueen suunnittelu toteuttaa yhtenäisen korttelisuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena kyseisen alueen tontilla nro 1 on sijoittaa asuinrakennukset rakentamisalueen rajalle Käköläntien varteen. Rakennusaloilla, joissa on kerrosluku-merkintä ½ k, sallitaan hieman suurempi maastonmuotojen käsittely kellarikerroksen sovittamiseksi maastoon. Sovitettaessa kaksikerroksista rakennusta rinteeseen, ei alakerroksen lattiapinta saa olla enempää kuin 1,5 metriä maanpinnan tason yläpuolella. Mikäli rinne on jyrkkä, tulee ensimmäinen kerros upottaa osittain rinteeseen tai kerros tulee porrastaa. Rakennuksen muoto Rakennuksen sijainti, kerrosluku ja suurin sallittu kerrosala on esitetty kaavakartassa. Osassa tontteja rakennus on määrätty rakennettavaksi kiinni rakennusalan rajaan (nuolimerkki). Rakennuksen päämassan tulee olla sopusuhtainen ja selkeä. Jyrkemmillä rinnetonteilla, tulee rakennuksen olla rinteen mukaan porrastettu, jottei synny korkeita julkisivuja. Rakennuksen vesikaton korkeus saa olla enintään 7,5 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Maanpinta Tontin maastonmuodot säilytetään ennallaan ja on vältettävä nykyisen maanpinnan täyttöä merkittävästi. Tontit on liitettävä toisiinsa ilman porrastuksia. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Jos tontti rajautuu viheralueeseen, on pihan tasot sovitettava luonnollisen maanpinnan tasoon tontin rajalla. Sivu 3/8

11 Julkisivut Julkisivumateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää puhtaaksi muurattua tiiltä, rapattuja kiviainespintoja tai maalattua puuta. Materiaaleja tulee käyttää selkeinä yhtenäisinä pintoina. Kaava-alue jaetaan väritykseltään ja materiaaleiltaan eri osiin (kts. kartta sivulla 7). Mahdolliset tehostemateriaalit tulee suunnitella siten, että ne tukevat talon arkkitehtuuria ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennuksen alimman kerroksen ulkoseinän on oltava ilmeeltään, materiaaliltaan ja väriltään sekä pintakäsittelyltään yhtenäinen rakennuksen muun julkisivun kanssa. Korkeaa sokkelia esim. kellarinseinän maanpinnan päälle jäävässä osassa ei sallita, vaan talon varsinaisen julkisivumateriaalin on myötäiltävä maan pinnan muotoja siten, että sokkelin näkyviin jäävä osa on maksimissaan 700 mm korkeudella valmiista maanpinnasta. Rakennuksella on oltava yksi selkeä päämateriaali, jota käytetään samanvärisenä sokkelin yläpinnasta räystäälle asti. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa erivärisiin tai eriaineisiin osiin. Materiaalin tai värin vaihdos tapahtuu luontevasti julkisivun ulkoneman tai sisään vedon kohdalla. Julkisivumateriaalina ei saa käyttää karkeasahattua lautaa tai pyöreänmuotoista hirttä. Käytettäessä tasaiseksi käsiteltyä hirttä, tulee yksityiskohdista sopia rakennusvalvonnan kanssa erikseen, esimerkiksi hirret eivät saa muodostaa niin kutsuttua pitkää nurkkaa. Katot Kattomateriaalit ja -värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoja. Harjan suunta on osoitettu asemakaavassa osalle rakennusaloista. Peltikaton tulee olla sileää peltiä, ei tiilijäljitelmää. Konesaumattu peltikatto tai sen näköinen katto hyväksytään. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:3-1:1,5 (taulukko sivulla 8). Poikkeuksena ovat autotalli- ja varastorakennukset, joiden kattokulma voidaan ja on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi, jotta Sivu 4/8

12 rakennuksesta ei tule häiritsevän korkea suhteessa asuinrakennuk- ulkopuolelle. Räystään muotoilussa tulee pyrkiä ulkonäöltään kevy- seen ja naapureihin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 400 millimetriä julkisivupinnan een vaikutelmaan jättämällä kattokannattajatt koteloimatta ( nk. avo- räystäs). Räystäiden alapintojen tulee olla vesikaton suuntaisia. Värimallit tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin tai ne tuleee hyväk- syttää ennen rakennuksen maalaamista. Piharakennus Ulkorakennusten kerrosluku on yksi. Autotalli- ja varastorakennuk- Autotalli tai talousrakennus saa olla enintään 7,0 metriä leveä. Pi- sen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. dempiä rakennuksia voidaan jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. Useimmiten paras lopputulos saavutetaan kun autotalli- ja varasto- kuin rakennus tehdään samasta materiaalista ja samanvärisenä päärakennus. Värit Värit on osoitettu kortteleittain sivulla 8. Värejä valittaessa kannattaa välttää värin valitsemista pienestä väolevien rimallista. Parhaiksi osoittautuneita keinoja on olemassa rakennusten tarkastelu ja niiden värien selvittäminen tai värimallin maalaaminen talon seinään ennen lopullista värivalintaa. Kuvassa on esitetty keinoja muuttaa kahden auton autosuojan julkisivua kevyemmäksi niin kutsutulla murretulla harjalla ja tekemällä toinenn auto- 2 m paikka katoksena. Vaikka AO-tonteilla ei määräyksen mukaan sallita rakentamista lähemmäksi tontin rajaa, voivat olosuhteet joillain tonteilla olla sel- loppu- laiset, että rakentamalla tontinn rajaan kiinni saavutetaan hyvä tulos. Tämänkaltainen poikkeaminen vaatii kuitenkin aina neuvotte- Piha ja tontti Pihan ja tontin käsittely on esitettävä riittävällä tarkkuudella joko lua rakennuslupaviranomaisen kanssa ja naapurin suostumuksen. asemapiirustuksessa tai erillisenä pihasuunnitelmana, jossa tulee esittää mm rakennukset, aidat, kulkuväylät, autopaikat, jätekatok- set, maaston käsittely sekä istutettavat alueet. Sivu 5/8

13 Kallioisilla rakennuspaikoilla on mäntyjen säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. VL-alueisiin rajautuville istutettaville tontinosille suositellaan puiden harvennusta ja alueen säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisena. Nurmialueiden rakentamista näille alueille ei suositella. Pihojen peruskasveiksi suositellaan perinteisiä pihapiirien puu- ja pensaslajeja. Karuille rinnetonteille suositeltavia kasvilajeja ovat mm. katajat, vuorimänty sekä pensassembra. Pihoissa käytettäviä pinnoitteita ovat kiveykset, nurmikko ja sora. Asfaltointia ei suositella. Pian kulkureittien pinnoitteiksi suositellaan pääasiassa vettä läpäiseviä pinnoitteita. Kullekin tontille suositellaan luonnonmukaista hulevesien (sade- ja sulamisvedet) imeytysalueita. Imeytymättömiä hulevesiä ei saa johtaa naapuritontille. Aidat Kadun puolelta tontit aidataan tarvittaessa pensasaidoin. Pensasaidan korkeus on vapaasti valittavissa. Alkuvaiheessa voidaan pensasaidan suojaksi rakentaa enintään 1 metrin korkuinen valkoiseksi peittomaalattu lauta-aita. Pensasaita on luonteva valinta myös tonttien väliseksi raja-aidaksi siellä, missä sille on kasvuedellytykset. Jos pensasaita ei tule maaperän tai muun vastaavan syyn takia kysymykseen, voidaan tonttien välisenä raja-aitana käyttää enintään 1 metrin korkuista peittomaalattua lauta-aitaa. Tonttien välisen raja-aidan tyypistä, korkeudesta ja kustannusten jakamisesta on sovittava naapurien kesken. Aidassa ei saa olla näkyviä painekyllästettyjä osia yli 30 cm korkeudella maanpinnasta mitattuna. Suojellulle alueelle (s) ei saa istuttaa eikä pystyttää aitaa. Muita suunnitteluun vaikuttavia asiakirjoja Lue myös Naantalin kaupungin rakennusjärjestys (2012). Asiakirjat löytyvät rakennusvalvonnan palvelupisteestä tai kaupungin internetsivuilta. Sivuilla on myös muuta tietoa rakentamisesta sekä hyödyllisiä linkkejä. Kaavamääräyksistä poikkeaminen Mikäli kaavamääräyksistä poiketaan, tulee naapureita kuultaessa riittävän selkeästi esittää kohdat, joissa määräyksistä poiketaan. Kunnallistekniikka Kunnallisteknisiä liittymiä varten kaupunki tuo tontin rajan läheisyyteen jätevesi- ja sadevesiviemärien liittymät ja vesijohdon. Ajoneuvoliittymän sijainnissa on huomioitava edellä mainitut kunnallistekniset liittymät sekä sähkö- ja viestintäkaapelien sijainnit. Tämän ohjeen on laatinut Naantalin kaupungin ympäristövirasto ja se perustuu Kukolanvainion alueen hyväksyttyyn asemakaavaehdotukseen. Laatimiseen ovat osallistuneet: rakennustarkastaja Juha Kuokkanen kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila kaavoitusarkkitehti Ritva Kotilainen Sivu 6/8

14 Aluejako rakennusmateriaalien ja värien mukaan, ( taulukko seuraava sivu). Sivu 7/8

15 Alue Rakennusmateriaalit ja värit osa-alueittain Osa-alue Korttelit , 4 ja 8 1, 3 ja Vesikatto kattokaltevuus 1:3-1:2 kattokaltevuus 1:3 1:2 kattokaltevuus 1:2,5 1:2 kattokaltevuus 1:2 1:1,5 kattokaltevuus 1:3-1:2 tiili, konesaumattu- tai rivipelti konesaumattu- tai rivipelti konesaumattu- tai rivipelti tiili, konesaumattu- tai rivipelti tiili, konesaumattu- tai rivipelti punainen harmaa harmaa harmaa punainen Julkisivut, pääasiallinen materiaali ja väri puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, rappaus vaalea puu, rappaus kaikki värisävyt sallittuja, mutta ei kirkkaita sävyjä puu, tiili punainen väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin väri sovitetaan tontti- ja tapauskohtaisesti viereisiin rakennuksiin Sokkeli harmaa harmaa harmaa harmaa harmaa Sivu 8/8

16 Valokuvia Kukolanvainon luovutettavien omakotitonttien alueelta Merkkitulentien tonttien (asemakaavan korttelit 21 ja 22) alueella on laajoja avoimia kalliopintoja, sekä harvahkoa, matalaa männikköä. Valokuva Keihäänkärjentien (asemakaavan korttelit 9 ja 3) peltoalueelta. Varentien eteläpuoleiset tontit (kortteli 8) sijoittuvat kuvan taka-alalla olevan metsän laitaan. Vasamatien tontit (korttelit 10 ja 11) sijaitsevat valokuvan oikessa laidassa. Valokuvat on otettu ennen kunnallistekniikan rakentamista.

17 KUKOLANVAINION TONTIT KUKOLANVAINION TONTIT

18 KUKOLANVAINION TONTIT KUKOLANVAINION TONTIT

19 UKKO-PEKAN SILTA KUKOLANVAINION TONTIT

20 Naantalin kaupunki Kauppakirja Kukolanvainio Luonnos Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus Ostaja 3 Kaupan kohde X Naantalin kaupungin 107. / 108. kaupunginosan XX. korttelin tontti nro X osoitteessa X, Naantali. Kiinteistötunnus on X-X / X-X. Tontin pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan X m 2. Kartta oheisena. 4 Kauppahinta Kauppahinta on X (X) euroa. 5 Kaupan muut ehdot 5.1 Kauppahinnan maksaminen Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. Kauppahinta suoritetaan käteisellä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksin. 5.2 Muut maksut Kauppahinnan lisäksi ostajat suorittavat myydyn tontin lohkomiskulut yhdeksänsataa (900) euroa, kaupanvahvistajan palkkion satakaksikymmentä (120) euroa sekä ennakkoa käyttövesi- ja jätevesiverkostoon liittymisestä X (X) euroa, jotka suoritetaan käteisellä kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoituksin. Lopulliset liittymismaksut suoritetaan kuitenkin heti, kun tontti on liitetty verkostoon, liittymisajankohtana voimassa olevan taksan yksikköhintojen ja rakennettavan kerrosalan mukaan laskettuna. 5.3 Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle, kun kaupunginhallituksen kiinteistön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on maksettu. Hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien. 5.4 Kiinnitykset 5.5 Rasitteet Kiinteistöön ei ole vahvistettu kiinteistökiinnityksiä. Kiinteistö myydään rasitteista ja rasituksista vapaana. P:\KK\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_KK-POHJA_2016.DOCX

21 Naantalin kaupunki 5.6 Verot, maksut ja vastuu vahingoista Kauppakirja Kukolanvainio Luonnos Myyjä vastaa kiinteistöstä suoritettavista veroista ja maksuista sekä kiinteistöä kohdanneista vahingoista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista sekä vahingoista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 5.7 Kohteeseen tutustuminen Ostaja on tarkastanut kiinteistön, sen alueen ja rajat sekä tutustunut alueen maasto-olosuhteisiin. Ostaja on verrannut näitä seikkoja kaupan kohteesta esitetyistä asiakirjoista saataviin tietoihin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen osalta. Ostaja vastaa rakennushankkeen suunnitteluun liittyvien maaperätutkimusten suorittamisesta ja maaperän edellyttämistä hankkeen toteuttamiseen liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista. 5.8 Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1 lainhuutorekisterin ote 2 rasitustodistus 3 kiinteistörekisterin ote 4 kaavakartat ja määräykset 5 rakentamistapaohjeet. Ostaja on tutustunut myös naapurikiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1 kaavakartat ja määräykset. 5.9 Rakentamisvelvoite Ostaja sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, jonka kerrosala on vähintään 120 k-m², kolmen (3) vuoden kuluessa siitä, kun rakentamisen tontilla saa aloittaa, tai jos kauppa tehdään tämän päivämäärän jälkeen, kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa rakennuksen käyttöönoton edellyttämän loppukatselmuksen hyväksytysti. Rakentamisen tonteilla saa aloittaa vaiheittain. Kortteleissa 19, 20, 21 ja 22 rakentamisen voi aloittaa aikaisintaan elokuussa Kortteleissa 3, 8, 9, 10 ja 11 rakentamisen voi aloittaa aikaisintaan lokakuussa Rakentamisen voi kuitenkin aloittaa vasta kunnallistekniikan valmistumisen jälkeen. P:\KK\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_KK-POHJA_2016.DOCX

22 Naantalin kaupunki Kauppakirja Kukolanvainio Luonnos Johtojen ym. sijoittaminen 5.11 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katualueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauksetta. Kiinteistön omistajan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kaupungin säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta, kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu Vallintarajoitus Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta edelleen kiinteistöä rakentamattomana, ellei Naantalin kaupunginhallitus anna tähän kirjallista suostumustaan. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdissa mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Mikäli kiinteistö luovutetaan rakentamattomana, kohdissa 5.9 ja 5.13 mainitut sopimusehdot on myös otettava luovutuskirjaan Sopimussakko Mikäli ostaja laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkona 20 % kauppahinnasta määräajan umpeen kuluttua ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta, kunnes velvoite on täytetty. P:\KK\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_KK-POHJA_2016.DOCX

23 Naantalin kaupunki Kauppakirja Kukolanvainio Luonnos Mikäli ostaja luovuttaa kiinteistön sopimuksen vastaisesti rakentamattomana edelleen, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkoa kauppahintaa vastaavan summan kertasuorituksena. Naantalin kaupunginhallitus voi vapauttaa ostajan joko kokonaan tai osittain tässä tarkoitettujen sopimussakkojen suorittamisesta Muu rikkomus 5.15 Irtaimisto Mikäli ostaja muutoin rikkoo tätä sopimusta, hän on velvollinen korvaamaan myyjälle tästä aiheutuvan vahingon. Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle. Allekirjoitukset Naantalissa X. Xkuuta 201X Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus X X X X Julkisen kaupanvahvistajan todistus Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että Naantalin kaupungin puolesta X ja X luovuttajina sekä X ja X luovutuksen saajina ovat allekirjoittaneet tämän luovutuskirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä luovutusta vahvistettaessa. Olen tarkastanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että luovutuskirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla. Naantalissa X. Xkuuta 201X kaupanvahvistajan tunnus 5298/X P:\KK\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_KK-POHJA_2016.DOCX

24 Naantalin kaupunki 1 Johdanto 1.1 Sopijapuolet Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus Vuokralainen X 1.2 Vuokra-alue Sopimuksen tarkoittamana vuokra-alueena on Naantalin kaupungin 107. / 108. kaupunginosan XX. korttelin tontti nro X osoitteessa X, Naantali. 2 Vuokrasuhteen kesto Kiinteistötunnus on /108-XX-XX. Tontin pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan X m 2. Kartta oheisena. 2.1 Vuokra-aika 2.2 Uudelleenvuokraus Vuokra-aika alkaa X.X.201X ja päättyy X.X.206X (50 vuotta). Vuokralaisella on etuoikeus kohdassa 2.1 mainitun vuokrakauden päättyessä saada alue välittömästi uudelleen vuokralle samaan käyttötarkoitukseen edellyttäen, että a b c vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa; alue on muutoinkin tarkoitus vuokrata vastaavaan käyttötarkoitukseen; ja vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti vuokranantajalle yhtä vuotta ennen vuokrakauden päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle, milloin tämä sitä pyytää, hyvissä ajoin ennen yllämainitun vuokralaiselle asetetun määräajan päättymistä, tullaanko alue vuokraamaan vastaavaan käyttötarkoitukseen. Uudelleenvuokrauksen yhteydessä vuokranantajalla on oikeus päättää uudesta vuokrasta. 3 Maksut 3.1 Vuokra Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on X (X) euroa (perusvuokra). Vuotuinen vuokra maksetaan laskutuksen perusteella vuokranantajan osoittamalle tilille kahdessa erässä eräpäivien ollessa huhtikuun 30. päivänä ja lokakuun 31. päivänä. P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

25 Naantalin kaupunki Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Indeksiehto Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuotuinen vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:10 = 100) siten, että perusvuokrana on edellä kohdassa 3.1 mainittu vuotuinen vuokra ja perusindeksinä vuokrasopimuksen solmimista edeltävän vuoden keski-indeksi. Vertailuindeksinä käytetään vuokravuotta edeltävän vuoden keski-indeksiä. Kunkin vuokravuoden vuokra lasketaan muuttamalla perusvuokraa samassa suhteessa kuin vertailuindeksi on muuttunut perusindeksiin nähden. 3.3 Muut maksut Vuokramies suorittaa tontin lohkomiskulut yhdeksänsataa (900) euroa sekä ennakkoa käyttövesi- ja jätevesiverkostoon liittymisestä X (X) euroa, jotka suoritetaan käteisellä vuokrasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän vuokrasopimuksen allekirjoituksin. Lopulliset liittymismaksut suoritetaan kuitenkin heti, kun tontti on liitetty verkostoon, liittymisajankohtana voimassa olevan taksan yksikköhintojen ja rakennettavan kerrosalan mukaan laskettuna. 3.4 Maksamattomat vuokrat Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta. 4 Vuokra-alueen käyttö 4.1 Käyttötarkoitus Vuokra-alue luovutetaan käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 3 luvun tarkoittamalla tavalla asumiseen siten, kuin käyttötarkoituksesta on kaavassa määrätty. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänellä on kaikki rakennushankkeen toteuttamiseen tarvittavat viranomaisluvat, ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisten mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokralainen ei saa rakentamistoimenpiteillä eikä muillakaan toimenpiteillä aiheuttaa vuokranantajalle tai kolmansille vahinkoa tai haittaa. 4.2 Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen, jonka kerrosala on vähintään 120 k-m², kolmen (3) vuoden kuluessa siitä, kun rakentamisen tontilla saa aloittaa, tai jos vuokrasopimus tehdään tämän päivämäärän jälkeen, vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa rakennuksen käyttöönoton edellyttämän loppukatselmuksen hyväksytysti. Rakentamisen tonteilla saa aloittaa vaiheittain. Kortteleissa 19, 20, 21 ja 22 rakentamisen voi aloittaa aikaisintaan elokuussa P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

26 Naantalin kaupunki Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Kortteleissa 3, 8, 9, 10 ja 11 rakentamisen voi aloittaa aikaisintaan lokakuussa Rakentamisen voi kuitenkin aloittaa vasta kunnallistekniikan valmistumisen jälkeen. 3 Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua rakennusaikaa. 4.3 Kunnossapito ym. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöiden tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä. 4.4 Maaperän pilaantuminen Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralaisen toimesta eikä muutoinkaan pilaannu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 tai ja 8 tarkoittamalla tavalla pilaantunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin lain 12 luvussa säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta. 4.5 Alivuokraus 4.6 Katselmukset Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokra-aluetta tai osaa siitä kolmannelle, ellei vuokranantaja anna tähän kirjallista suostumustaan. Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle. P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

27 Naantalin kaupunki 4.7 Johtojen ym. sijoittaminen Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Vuokralainen sallii kaupungin osoittamien yhteiskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien sijoittamisen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä vuokralaiselle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katualueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii kadun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkausluiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauksetta. 5 Lunastaminen 5.1 Vuokranantajan lunastusvelvollisuus 5.2 Vuokranantajan lunastusoikeus Edellä tämän sopimuksen kohdassa 2.1 tarkoitetun alkuperäisen vuokrakauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistaman vuokra-alueella sijaitsevan, edellä kohdassa 4.2 tarkoitetun rakennuksen ja muut vuokranantajan kirjallisella suostumuksella alueelle rakennetut rakennukset. Lunastusvelvollisuus koskee myös sellaisia alueella sijaitsevia vuokralaisen omistamia pysyvään käyttöön tarkoitettuja laitteita ja laitoksia, joiden voidaan katsoa palvelevan rakennuksen tulevaa käyttöä. Lunastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske: 1 alueella sijaitsevia muita kuin edellä mainittuja rakennuksia; 2 keskeneräisiä rakennuksia, laitteita ja laitoksia; 3 ilmeisiä ylellisyyslaitteita; eikä 4 puita ja pensaita. Vuokranantajalla on oikeus lunastaa myös kohdan 5.1 tarkoittaman lunastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävää vuokra-alueella olevaa vuokralaisen omaisuutta, jonka voidaan katsoa palvelevan kiinteistön tulevaa käyttöä. P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

28 Naantalin kaupunki 5.3 Lunastushinta ja sen suorittaminen Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden teknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Jos maanvuokraoikeus rakennuksineen on kiinnitetty ja tähän on perustettu panttioikeus, vuokranantaja suorittaa, mikäli asia on riidaton, panttioikeuden haltijalle, hänen sitä vaatiessa hyvissä ajoin ennen vuokra-ajan päättymistä, lunastushinnasta panttioikeuden rauetessa hänen saatavansa asianmukaisella etuoikeudella, enintään panttikirjan osoittaman määrän, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokralaiselle. 5.4 Uudelleenvuokrauksen vaikutus vuokranantajan lunastusvelvollisuuteen 5.5 Lunastamatta jäävä omaisuus 5.6 Vuokralaisen osto-oikeus Mikäli asianosaiset sopivat kohdassa 2.1 tarkoitetun vuokra-ajan pidentämisestä tai vuokra-alue annetaan vuokrakauden päättyessä välittömästi uudelleen vuokralle entiselle vuokralaiselle, vuokranantajan kohdassa 5.1 tarkoitettu lunastusvelvollisuus siirtyy uuden vuokrakauden loppuun. Jos vuokranantaja on viimeistään kuusi kuukautta ennen alkuperäisen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokralaiselle olevansa halukas vuokraajan pidentämiseen vähintään 25 vuodeksi entisin ehdoin, tai tekemään uuden vuokrasopimuksen alkamaan edellisen sopimuskauden päättymisestä lukien oleellisesti entisin ehdoin tai sellaisesta vuokramaksusta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleenvuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole vuokranantajan asettamassa määräajassa hyväksynyt tarjousta, vuokranantaja ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Vuokralainen on velvollinen vuokrasuhteen päättyessä viemään pois sellaiset omistamansa rakennukset, laitteet ja laitokset sekä muun omaisuutensa, jota vuokranantaja ei lunasta. Vuokralainen on velvollinen siistimään alueen. Mikäli tässä tarkoitettua vuokralaisen omaisuutta ei ole poistettu alueelta kuuden kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä, vuokranantajalla on oikeus myydä omaisuus vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla sekä siistiä alue myynnistä saaduilla varoilla. Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omaisuus arviolta kattaa lähinnä vain julkisen huutokaupan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, vuokranantajalla on oikeus menetellä omaisuuden suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue sen jälkeen, kun kohdan 4.2 mukainen rakentamisvelvoite on täytetty. Vuokranantaja määrittelee kauppahinnan. P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

29 Naantalin kaupunki 6 Muut sopimusehdot Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Vahinkotapahtuma Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omistama rakennus tuhoutuu vahinkotapahtumassa joko kokonaan tai osittain, vuokralaisen on rakennettava tuhoutuneen tilalle entistä vastaava rakennus. Rakennustyö on aloitettava yhdessä vuodessa ja loppuunsaatettava kolmessa vuodessa vahinkotapahtumasta lukien. 6.2 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito 6.3 Vuokraoikeuden siirto Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja määräaikoja. Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana kiinteistöön rajoittuva katu määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) on säädetty sekä asianomaisessa kaupungin säännössä määrätään. Milloin kiinteistön kohdalla olevaa katua ei ole säädetyssä järjestyksessä luovutettu yleiseen käyttöön, mutta sitä kuitenkin käytetään yleiseen liikenteeseen, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kunnossa- ja puhtaanapidosta, kuten yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta on säädetty ja määrätty, ellei toisin ole sovittu. Vuokralaisella on oikeus siirtää vuokraoikeus vuokranantajaa kuulematta kolmannelle. Se, jolle vuokraoikeus on siirretty, on velvollinen ilmoittamaan siirrosta vuokranantajalle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun siirto on tapahtunut. Ilmoituksen oheen on liitettävä jäljennökset siirtoasiakirjoista. Siirron saaja on velvollinen kirjauttamaan oikeutensa siten kuin maakaaressa (540/95) on säädetty. 6.4 Sopimussakko Mikäli vuokralainen laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden, hän on velvollinen suorittamaan Naantalin kaupungille sopimussakkona 20 % vuokraamansa tontin kauppahinnasta määräajan umpeen kuluttua ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta, kunnes velvoite on täytetty. Mikäli vuokralainen siirtää vuokraoikeuden ennen kuin tässä sopimuksessa mainittu rakentamisvelvoite on täytetty, ovat vuokraoikeuden siirtäjä ja siirronsaaja velvollisia yhteisvastuullisesti maksamaan kaupungille sopimussakkona vuosivuokran kymmenkertaisen määrän, ellei kaupunki ole antanut siirtoon erikseen etukäteen lupaa. 6.5 Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain 4 :n (846/2009) mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien. P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX

30 Naantalin kaupunki 6.6 Sopimuksen purkaminen Maanvuokrasopimus Kukolanvainio Luonnos Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus maanvuokralaissa (258/66) mainituilla perusteilla. 7 Vuokranantajalla on myös oikeus purkaa sopimus, jos vuokralainen laiminlyö edellä kohdissa 4.2 tai 6.1 tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden. Vuokralaisen omaisuuden ja alueen siistimisen suhteen menetellään tällöin, kuten edellä kohdassa 5.5 on määrätty. 6.7 Vakuus Vuokralainen antaa vuokranantajan niin vaatiessa sopimuksen tarkoittamien velvollisuuksiensa ja suoritustensa täyttämiseen sekä vuokranantajalle vuokralaisen sopimusrikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen vakuudeksi riittävän vakuuden, jonka vuokranantaja erikseen hyväksyy. 6.8 Erimielisyyksien selvittäminen 6.9 Sopimuksen voimaantulo Allekirjoittaminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa. Tämä sopimus tulee voimaan vuokralaisen osalta heti ja kaupungin osalta sitten, kun kaupunginhallituksen tontin luovuttamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Aika ja paikka Allekirjoitukset Naantalissa X. Xkuuta 201X Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus X X X X P:\VSOP\KUKOLANVAINIO\KUKOLANVAINIO_VSOP-POHJA_2016.DOCX