NAISRAVINTOLAYRITTÄJYYS 2000-LUVUN SUOMESSA KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISRAVINTOLAYRITTÄJYYS 2000-LUVUN SUOMESSA KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ"

Transkriptio

1 NAISRAVINTOLAYRITTÄJYYS 2000-LUVUN SUOMESSA KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Lia Kourula Opinnäytetyö Toukokuu 2004

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KOURULA, Lia Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 53 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi NAISRAVINTOLAYRITTÄJYYS 2000-LUVUN SUOMESSA KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja REPO, Heli Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat naisten päätöksiin ryhtyä yrit-täjiksi, kuinka naiset yhdistävät yrittäjyyden, perheen ja äitiyden ja millaista on toimia naisyrit-täjänä luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen haastattelemalla kuutta naisravintolayrittäjää Helsingistä, Tampereelta ja Jyväskylästä keväällä Aineisto perustui ravintoloitsijoiden ajatuksiin ja kokemuksiin yrittäjyydestä ja tietoperusta koostui alan kirjoista, lehti- ja Internetartikkeleista. Suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa naiset voivat harjoittaa liiketoimintaansa ilman suurempia sukupuoleen liittyviä ongelmia. Näille naisille päätös ryhtyä yrittäjäksi syntyi lähinnä halusta to-teuttaa itseään. Aviomiehen ja suvun tuki oli myös saattanut jonkin verran vaikuttaa ratkaisun tekemiseen. Naiset olivat valinneet ravintola-alan sen kiinnostavuuden takia tai siksi, että se yk-sinkertaisesti tuntui omalta alalta. Työn ja perheen yhdistäminen oli mahdollista, mutta siihen vaikuttivat lasten ikä ja suurelta osin yrittäjän oma luonne. Pienten lasten hoidossa yrittäjät yleensä tarvitsivat ulkopuolista apua. Verkostojen tärkeys tiedostettiin, mutta niiden eteen ei ole tehty paljoa töitä. Työvoimapulan lähestyessä naisyrittäjyyttä olisi kannustettava ja yksi mahdollinen keino tähän voisi olla ammattikorkeakoulun järjestämä naisyrittäjyysseminaari, jolla naisopiskelijoiden kiin-nostusta yrittäjyyteen saataisiin heräämään. Avainsanat (asiasanat) yrittäjyys, naisyrittäjät, liikenaiset, naisen asema, naishistoria, äitiys, ravitsemisliikkeet, ravitsemisala, työ, perhe Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KOURULA, Lia Type of Publication Bachelor s thesis Pages 53 Confidential Language Finnish Until Title FEMALE RESTAURANT ENTREPRENEURS IN THE TWENTY-FIRST CENTURY FINLAND EXPERIENCES ABOUT ENTREPRENEURSHIP Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor REPO, Heli Assigned by Abstract The goals of this research were to study what motivates women to become entrepreneurs, how women combine entrepreneurship with motherhood and family and what reality is like for fe-male entrepreneurs in the twenty-first century Finnish society. By using a qualitative research method, six female restaurateurs from Helsinki, Tampere and Jyväskylä, were interviewed during the spring of Their thoughts and experiences were analysed as part of the research material, while the theoretical part consisted of recent infor-mation from books, magazines and internet articles. In today s Finnish society women are able to practise entrepreneurship without major gender-related issues. The driving factors why these women chose to become entrepreneurs were the desire to express oneself and the will to be one s own boss. Support and encouragement from the spouse and family may also have influenced the decision to become an entrepreneur. These women had chosen the restaurant business because they found it interesting or they simply felt it was the ideal profession for them. The age of the children had an effect on how to combine work with family but, after all, it was a question of character. In taking care of young children the entrepreneurs usually needed outside help. The importance of networking was acknowledged, but not much was done on a concrete level. With the approaching shortage of skilled labour, female entrepreneurship should be encoura-ged. One possible solution to this could be a seminar or course designed by the Polytechnic to arouse the interest of female students in entrepreneurship. Keywords Female entrepreneurs, entrepreneurship, businesswomen, women s position, women s history, motherhood, restaurant, restaurant business, work, family Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA HAASTATELTAVAT Laadullinen tutkimus Aineistonkeruu ja litterointi Tutkimuksen uskottavuus Haastateltavien taustatiedot LÄNSIMAISEN NAISEN ASEMAN MUUTOS JA KEHITYS Suomalaiset naisasialiikkeet Tärkeitä naisten asemaa koskevia päätöksiä ja lakeja Suomessa NAISET TYÖELÄMÄSSÄ Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa Naisten tulo työmarkkinoille Suomessa PERHEEN JA TYÖN YHDISTÄMINEN Kumpi ensin: lapset vai yrittäjyys? Lastenhoitojärjestelyt...22

5 2 6.3 Äitiys ja yrittäjyys YRITTÄJÄ JA YRITTÄJYYS Mitä on yrittäjyys? Lyhyt historiallinen katsaus Miksi lähteä yrittäjäksi? Yrittäjän osaamisalueet Yrittäjyys Suomessa Naisyrittäjyys RAVINTOLA-ALA Luostarilaitoksesta bonuspistejärjestelmään Ravintola-alan monipuolisuus Työaikojen vaihtuvuus Päätuotteet Millainen on hyvä ravintoloitsija? YHTEENVETO AJATUKSIA TUTKIMUKSEN VARRELTA...46 LÄHTEET...48 LIITTEET...51 Liite

6 3 1 JOHDANTO Yksi lähitulevaisuutemme ongelmista on suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja sitä melko varmasti seuraava työvoimapula. Yrittäjyydellä on merkittävä rooli työpaikkojen kehittämisessä ja ihmisten työllistämisessä. Suomessa yrittäjyys on vielä lapsen kengissä ja sitäkin kehittymättömämpää on naisyrittäjyys. Nykyään Suomessa naisten osuus kokonaistyövoimasta on noin puolet, mutta yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia (Pirilä 2002, 45). Yhdeksi tämän päivän suureksi kysymykseksi on noussut, kuinka sovittaa yhteen työ ja perhe. Onko mahdollista, että nainen luo uraa ja samalla pystyy täyttämään äitiyden ja perheen vaatimat tehtävät? Kun vielä lisätään, että nainen päättää ryhtyä yrittäjäksi ravintola-alalle, jossa tunnetusti työskennellään pitkien päivien lisäksi myöhään yöhön ja viikonloput, on yksi päätutkimuskysymyksistäni valmis: Miten naisravintolayrittäjät yhdistävät perheen ja äitiyden työnsä kanssa 2000-luvun Suomessa? Olen 23-vuotias ja kohta restonomin tutkinnon suorittanut opiskelija. Haaveenani on aina ollut perustaa oma ravintola-alan yritys. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa meille on annettu tietoa ja taitoa ravintolan perustamiseen, mutta naisyrittäjyydestä, perheen ja työn yhdistämisestä ja niihin liittyvistä tosielämän tilanteista ei ole ollut opetusta. Lopputyöni aihetta miettiessäni päätin, että tekisin sellaisen tutkimuksen, joka kiinnostaisi minua henkilökohtaisesti ja josta samalla muutkin ihmiset voisivat hyötyä. Laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen haastattelin kuutta hyvin erilaista naisravintolayrittäjää Tampereelta, Jyväskylästä ja Helsingistä keväällä Halusin selvittää, millaisiin ratkaisuihin nämä yrittäjät ovat päätyneet työn ja kodin välillä ja miksi he valitsivat juuri ravintolaalan. Minua kiinnosti myös, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet naisten päätöksiin yleensäkin ryhtyä yrittäjiksi ja millaista on olla naisyrittäjänä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Toivon tutkimukseni avartavan niin minun kuin muiden ravintolayrittäjiksi ryhtyvien näkemyksiä siitä, mitä todellisuus on olla naisyrittäjänä 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Aluksi esittelen työni tutkimusongelmat, käyttämäni tutkimusmenetelmän, aineistonkeruuprosessini ja kerron tutkimuksen luotettavuudesta. Esittelen lyhyesti haastateltavat ja syyt, miksi päädyin valitsemaan juuri heidät tutkimukseeni. Sitten kerron hieman naisen asemasta ja siihen vaikuttavista

7 4 muutoksista historian näkökulmasta. En pyri käymään tyhjentävästi läpi kaikkea naisen historiassa tapahtunutta, vaan nostan esille mielestäni relevantit asiat, jotka ovat vaikuttaneet nykypäivän naisen asemaan Suomessa. Tulosten raportoimisessa olen käyttänyt synkronista kirjoitustapaa, jossa tietoperusta ja aineisto kulkevat käsi kädessä vuoropuhelun lailla. Naiset työelämässä on ensimmäinen tuloksia sisältävä osa, jossa käsittelen naisten työllisyystilannetta lähinnä Suomessa, mutta hieman myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Tässä osiossa tuon muun muassa esille haastateltavieni kokemuksia naisyrittäjänä toimimisesta Suomessa. Sitten valotan työn ja perheen yhdistämiseen liittyviä ongelmia. Selvitän, miten haastateltavani ovat omat perheasiansa järjestäneet ja kuinka he tuntevat niissä onnistuneensa. Kolmanneksi syvennyn yrittäjyyteen käsitteenä, yrittäjän toiminta-alueisiin ja ravintola-alaan. Käsittelen syitä, miksi yrittäjät ovat ryhtyneet juuri ravintola-alalle, millaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä on hyvällä yrittäjällä ja mitkä asiat vaikuttavat päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Loppuyhteenvedossa tarkastelen tutkimuksessa ilmenneitä asioita. Kerron muutamasta ajatuksesta, jotka sain tutkimuksen varrella ja esittelen mahdollisen jatkotutkimusidean, jonka työni pohjalta voisi kehitellä.

8 5 2 TUTKIMUSONGELMAT Olen jakanut tutkimukseni kolmeen eri osa-alueeseen: 1. M illaista on naisravintolayrittäjän todellisuus suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa? 2. Miten naiset ovat yhdistäneet yrittäjyyden, äitiyden ja perheen? 3. Mistä syystä naiset ovat ryhtyneet ravintolayrittäjiksi? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla tutkin naisyrittäjän todellisuutta suomalaisessa nykyyhteiskunnassa. Minkälaisia roolipaineita yhteiskuntamme asettaa naisyrittäjälle ja miten ne ilmenevät? Onko Suomi muuttunut jo niin tasa-arvoiseksi maaksi, että nainen voi vapaasti harjoittaa liiketoimintaansa ja tuntea, että hänet otetaan vakavasti yrittäjänä? Seuraava tutkimusongelma käsittelee työn ja perheen yhdistämistä. Työn ja perheen sovittaminen yhteen on jo sinänsä ongelmallista, erityisesti jos perheessä on pieniä lapsia, koska yrittäjän työ on erittäin vaativaa ja aikaa vievää. Siksi onkin mielenkiintoista saada selville, millä tavalla yhteen sovittaminen käytännössä tapahtuu, onko se yleensä ongelma ja kuinka yrittäjät kokevat onnistuneensa siinä. Viimeisenä pyrin selvittämään muun muassa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet naisten päätöksiin ryhtyä yrittäjiksi palkkatyön sijaan. Onko suvulla, koulutuksella tai työkokemuksella merkitystä siinä, että päättää ryhtyä yrittäjäksi? Miksi naiset ovat valinneet juuri ravintola-alan ja millä tavalla se eroaa muista naisvaltaisista aloista?

9 6 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA HAASTATELTAVAT 3.1 Laadullinen tutkimus Tarkasteltuani erilaisia mahdollisia tutkimusmenetelmiä päätin valita laadullisen eli kvalitatiivisen menetelmän. Laadullisessa tutkimusmenetelmässä tulokset perustuvat laatuun eivätkä määrään. Yleensä aineistoa pidetään riittävänä, kun uudet tapaukset eivät tuo enää mitään uutta tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseen. (Eskola & Suoranta 1998, 62.) Päädyin ottamaan kuuden henkilön näytteen ja se oli mielestäni riittävä tämänlaajuisen tutkimuksen tekemiseen. Tietoperustassa tuon esille historiallista näkökulmaa naisen asemasta ja siinä tapahtuneita muutoksia, Suomen historiaa sekä yrittäjäkäsitteen muutoksia. Historia on mielestäni tärkeää ottaa huomioon, sillä sen avulla voi paremmin ymmärtää muun muassa nyky-yhteiskun-tamme asioita. Eskola & Suorantakin (1998) toteavat laadullisesta tutkimuksesta: Tutkija pyrkii sijoittamaan tutkimuskohteen yhteiskunnallisiin yhteyksiinsä ja antamaan siitä historiallisesti yksityiskohtaisen ja tarkan kuvan (Eskola & Suoranta 1998, 18). Olen hakenut tietoa tutkimukseeni käyttäen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun että Jyväskylän yliopiston tietokantoja. Teoriaosuudet työssäni perustuvat kirjoihin sekä mahdollisimman ajankohtaisiin lehti- ja Internet artikkeleihin. Yksi laadullisen tutkimuksen lähtökohdista on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkittavaa pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Sirkka, Remes & Sajavaara 1997, 161). Olen liittänyt paljon haastateltavieni vastauksia tutkimukseeni. Halusin päästää naisten omat äänet esille antaen heidän kertoa kokemuksistaan avoimesti. Niinpä päädyin jo työn alussa siihen, että tein haastattelut luottamuksellisesti enkä tuo yrittäjien nimiä esille missään vaiheessa. Jätän samalla tarkentamatta, mistä kaupungista kukakin oli kotoisin - jotta haastateltavien anonymiteetti säilyisi. Aineiston hankinnassa käytin avointa haastattelumallia, joka muistuttaa lähinnä tavallista keskustelua. Avoimessa haastattelussa ei aina käydä läpi kaikkien haastateltavien kanssa samoja tee-

10 7 ma-alueita (Eskola & Suoranta 1998, 87). Tämä tyyli sopi mielestäni tutkimukseeni parhaiten, lähinnä siksi, että naisten elämäntilanteet olivat hyvin erilaiset, joten en olisi voinutkaan kysyä kaikilta yrittäjiltä samoja asioita. Käytin työssäni niin sanottua lumipallotekniikkaa, jossa aloitetaan ensimmäisellä haastateltavalla, joka sitten suosittelee seuraavaa haastateltavaa, joka taas suosittelee seuraavaa jne. Lumipallotekniikka toimi mielestäni hyvin. Päädyin ensimmäiseen haastateltavaani kyselemällä opettajiltani, ystäviltäni ja työkavereiltani, keitä he ehdottaisivat tutkimukseeni. Valittuani ensimmäisen haastateltavan ja haastateltuani hänet suositteli hän seuraavaa yrittäjää, jonka nimi oli myös jo pari kertaa aiemmin noussut esille kysyessäni ehdotuksia muilta. Toinen haastateltavistani suositteli sitten paria muuta yrittäjää, ja tätä käytäntöä jatkaen päädyin lopulta näihin kuuteen tutkimushenkilöön. Haastateltavia valitessani valintakriteerini olivat, että naiset olisivat mieluiten perheellisiä yksityisyrittäjiä ravintola-alalla. Viidellä heistä olikin lapsia ja yksi yrittäjistä oli eläkkeellä oleva perheyrittäjä. Kolme oli Jyväskylästä, yksi Tampereelta ja kaksi Helsingistä. Otin yhteyttä ravintoloitsijoihin joko ensin soittamalla tai käymällä heidän ravintolassaan sopimassa henkilökohtaisesti ajankohdan, joka parhaiten sopisi haastattelulle. Yhtä lukuun ottamatta haastattelut tapahtuivat yrittäjien omissa ravintoloissa, kuudes tapahtui toimistossa. 3.2 Aineistonkeruu ja litterointi Haastattelut kestivät puolesta tunnista reiluun tuntiin. Minulla oli mukanani haastattelurunko (Liite 1), joka ohjasi kysymysten kulkua. Rungossa olivat pääkysymykset ja muutamia lisäkysymyksiä, joita tein tarpeen mukaan. Välillä esitin vielä muita lisäkysymyksiä tilanteen niin vaatiessa. Haastattelut olivat sisällöiltään onnistuneita ja niissä pysyttiin aiheessa hyvin. Kaksi ensimmäistä haastattelua nauhoitin tavallisella kasettinauhurilla, mutta ne valitettavasti epäonnistuivat. Huomasin vasta puolessa välissä ensimmäistä haastattelua, että nauhuri toimi vain silloin tällöin. Kävin myöhemmin uudestaan ensimmäisen yrittäjän luona täydentämässä häneltä saatuja tietoja. Toisessa haastattelussa nauhoitus oli erittäin huonolaatuinen ja ravintoloitsija puhui niin hiljaa, että oli todella vaikeaa

11 8 saada nauhan puheesta selvää. Olin melkein valmis luopumaan toisesta haastattelusta, koska litteroinnista ei tahtonut tulla yhtään mitään. Lopulta muistiinpanojeni avulla sain nauhan kuitenkin suhteellisen hyvin purettua auki. Muihin nauhoituksiin sain lainattua ystävältäni MP3-nauhuria ja mikrofonia. Neljän viimeisen haastattelun nauhoitukset onnistuivatkin erinomaisesti. Kasettien ja MP3- nauhojen purkamiseen meni mielestäni yllättävän pitkä aika. Kesti noin tunnin litteroida kymmenen minuuttia nauhoitettua tekstiä. Puhtaaksi kirjoitettuina haastatteluista tuli yhteensä 47 sivua. Siteeratessani yrittäjiä olen viitannut heihin käyttäen lyhennettä HA ja numero, esimerkiksi ensimmäinen haastateltavani on HA1 ja toinen on HA2 jne. Olen myös kursivoinut haastateltavien kommentit selventääkseni heidän sanomisensa omasta tekstistäni. Siteeratessani haastateltavia olen poistanut turhat asiat tekstistä merkein (---), ja kolme pistettä ( ) tekstin alussa tai lopussa merkitsevät puheen jatkumista. Olen siistinyt haastateltavieni lainauksia poistaen epäolennaiset asiat tekstistä. Hirsjärvi ja Hurme toteavat teoksessaan Tutkimushaastattelu (2001), että litteroitu haastattelumateriaali on puhekieltä ja siten sisältää paljon toistoja ja täytesanoja. Haastattelumateriaalista voi jättää toistot ja epäolennaiset asiat pois niin kauan, kun ei muuta lainauksien merkityksiä. (Halkosaari & Huttunen 2003, 8.) 3.3 Tutkimuksen uskottavuus Lähtökohtana kvalitatiiviselle tutkimukselle on tutkijan avoin subjektiviteetti ja sen ymmärtäminen, että tutkija on tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline. Perinteisesti ymmärrettyinä reliabiliteetti ja validiteetti eivät sellaisinaan sovellu laadullisen tutkimuksen luotettavuuden perusteiksi, joten käytän tässä tapauksessa nimitystä uskottavuus työni arvioimisessa. (Eskola & Suoranta 1998, ) Ihmisellä on tietynlaisia käsityksiä ja ennakkoluuloja asioista, jotka vaikuttavat hänen toimintaansa ja ajattelutapaansa. Tutkimuksessa omat mielipiteet ja ajatukset jättävät helposti jäljet tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Jo tutkimusaihe ja kohde havainnollistavat sen. Aineiston analysoinnissa

12 9 olen kuitenkin yrittänyt lähteä liikkeelle ilman suurempia ennakko-oletuksia tai ajatuksia. Samalla olen pyrkinyt analysoimaan aineistoa mahdollisimman monipuolisesti, jotta en tekisi liian nopeita johtopäätöksiä ensimmäisistä havainnoista, joita aineistosta voisi löytyä. Tutkimukseni uskottavuus tulee esille siinä, miten aineistosta nostamani asiat ja tekemäni johtopäätökset kulkevat harmonisesti tietoperustani kanssa. Luotettavuutta toisaalta vähentävät muun muassa mahdolliset väärät tulkinnat, joita olen saattanut aineistosta tehdä. 3.4 Haastateltavien taustatiedot Tilanne haastateltaessa (helmi- ja maaliskuu 2004): Ikä ja Siviilisääty Lapset Ravintoloiden lukumäärä ja tyyli HA1 40v. Naimisissa 16- ja 9-vuotiaat 1 Lounas / A la Carte HA2 44v. Naimisissa - 1 Lounas / A la Carte HA3 52v. Avoliitossa 13-vuotias 4 Eri tyylisiä HA4 72v. Naimisissa / 2 aikuista 13 Eri tyylisiä Eläkkeellä HA5 60v. Leski 1 aikuinen 7 Eri tyylisiä HA6 34v. Naimisissa / 16-,12, 4-1 Lounas Hän on myymässä yritystään ja 2-vuotiaat Elämäntilanne ja aloitusvuosi ensimmäistä yritystä aloitettaessa: Ikä ja Siviilisääty Lapset Aloitusvuosi HA1 30v. Naimisissa 6-vuotias 1994 HA2 40v. Naimisissa HA3 30v. Naimaton HA4 50v. Naimisissa 3 lasta (melkein aikuisia) 1984 HA5 30v. Naimisissa 3-vuotias 1974 HA6 32v. Naimisissa 14-, 10-, 2- ja alle 1-vuotiaat 2002

13 10 Koulutus ja työkokemus ensimmäistä yritystä aloitettaessa: Koulutus Työkokemus HA1 Keittiömestari Toiminut keittiöpäällikkönä ja kokkina. HA2 Kotitalousteknikko 20 vuotta ravintola-alalla, mm. risteilylaivoilla. HA3 Ravintola-ala Toiminut ravintolajohtajana. HA4 Esimieskoulutus ja Hotelli-ravintolahoitaja, ravintolapäällikkönä. ravinto-opintoja 10 vuotta isossa yrityksessä, toimitusjohtajana. yliopistossa HA5 Kotitalousneuvoja Opiskelijana ravintolatöitä ja Kotitalouslautayliopistossa kunnassa toiminnanjohtajana. HA6 Ei ravintola- tai Omasta mielestään hänellä ei ollut, mutta omisti yrittäjäkoulutusta parin vuoden ajan opiskeluaikoina puolet kotipizzaravintolasta. Yhteenveto taustatiedoista Yrittäjät olivat vuoden ikäisiä haastatteluhetkellä. Neljä naista oli ollut vuotta yrittäjinä, yksi 4 vuotta ja viimeinen 2,5 vuotta. Kolme yrittäjistä omisti yhden ravintolan ja muilla oli neljä, seitsemän ja kolmeentoista ravintolaa. Yksi yrittäjistä oli myymässä ravintolaansa, yksi oli eläkkeellä ja muut toimivat täysipainoisesti ravintoloitsijoina. Neljä aloitti yrittäjätoimintansa noin 30-vuotiaina, yksi 40-vuotiaana ja yksi 50-vuotiaana. Viisi oli naimisissa ja neljällä oli lapsia ensimmäistä yritystä perustaessaan. Viidellä oli alaan liittyvää koulutusta ja kaikilla oli jonkin verran työkokemusta alalta.

14 11 Kaikilla haastateltavilla oli hyvin erilaiset taustat niin iän, kokemuksen, perhetilanteiden kuin asuinpaikkojenkin vuoksi. 4 LÄNSIMAISEN NAISEN ASEMAN MUUTOS JA KEHITYS Hyvä alkuvoima loi järjestyksen, valon ja miehen; paha voima kaaoksen, pimeän ja naisen. Pythagoras (n. 600 ekr.) Nainen on nainen ominaisuuksien puutteesta. Meidän tulee tarkastella naisten ominaislaatua lähtökohtanamme se, että he kärsivät myötäsyntyisestä vajaavaisuudesta. Aristoteles ( ekr.) Kautta historian on edellä mainittuja mielipiteitä ilmaistu. Tuomas Akvinolainen ( ) toteaa myös, että: nainen on epäonnistunut mies, vahingossa luotu olento. (de Beauvoir 2000, 12.) Ennen patriarkaalisen 1 yhteiskunnan tuloa kymmeniä tuhansia vuosia sitten oli naisen asema hyvä. Silloin palvottiin Suurta Äitiä, joka oli ensimmäinen ja alkuperäinen jumaluus. (Nopola 1991, ) Nainen oli äiti, synnyttäjä - vahva ja voimakas. Pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua alkoi naisen asema kuitenkin heiketä huomattavasti luvulla, kun naisviha oli huipussaan, osaavia naisia, kuten parantajia ja kätilöitä vainottiin ja poltettiin jopa noitarovioilla luvuilla alkoi Euroopassa uusi aika kapitalismin ja teollistumisen nousu, joka merkitsi myös naisten aseman heikkenemistä. (Julkunen 1988, 7.) 1800-luvulla Euroopassa naiset alkoivat kiinnostua entistä enemmän asemastaan. Vähitellen muodostui naisliike, jonka avulla naisten oikeuksia ryhdyttiin ajamaan. Valistusajattelun ja teknologisten innovaatioiden myötä maailmamme on muuttunut. Alistetut ryhmät, kuten naiset, etniset vähemmistöt ja homoseksuaalit ovat saaneet mahdollisuuden tuoda äänensä kuuluviin. Naisten asema on kohentunut vuosien kuluessa, mikä ei tarkoita, etteikö siinä vielä olisi paljon parannettavaakin. Patriarkaalinen 1 ja patriarkaalisuus tarkoittavat isänvaltaista ja isänvaltaisuutta. Patriarkaalinen yhteisö muodostuu siten, että on johtaja joka huolehtii alaistensa hyvinvoinnista; vastineeksi alaisten tulee olla uskollisia, ahkeria ja kuuliaisia johtajalleen. Patriarkaalinen yhteiskuntateoria pohjautui hyvin varhaisen teollisen vallankumouksen Englantiin ja sen opin sisältö nojautui kristinuskon käsitykseen hierarkkisesta yhteiskuntajärjestelmästä isän vallasta suhteessa perheeseen. Teorian mukaan ihmiset ovat onnellisempia epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa kuin tasa-arvoisessa. Demokraattista yhteiskuntamuotoa pidettiin huonompana esimerkiksi siksi, että siinä oli vaikeampi päästä yhtenäiseen mielipiteeseen kun päättäjiä oli enemmän. Yhteisön patriar-

15 12 kaalinen johtaja saattoi määrätä yhteisön säännöistä, uskomuksista, lepoajoista ja myös kurittaa alaisiaan ru u- miillisesti. (Halmesvirta, Ojala, Roiko-Jokela & Vilkuna 1997, 157.) 4.1 Suomalaiset naisasialiikkeet Naisliikkeellä tarkoitetaan naisten järjestäytymistä ja toimintaa juuri heidän omien asioidensa, oikeuksiensa ja emansipaationsa 2 puolesta (Julkunen 1988, 15). Naiset aloittivat verkostoitumisen jo 1800-luvun loppupuolella. Naisasiayhdistykset muotoutuivat teollistumisen ja oppivelvollisuuden tulon kanssa samaan aikaan. Saaren (2004) mukaan suomalaiset naisliikkeet voidaan jakaa kolmeen aaltoon, joissa jokainen on tuonut esille eri näkemyksiä tasa-arvosta ja sen ydinkysymyksistä (Saari 2004). Ensimmäisen aallon aikana 1890-luvulla käytiin keskustelua siitä, että naiset saisivat samoja oikeuksia kuin miehet. Yhtenä suurimpana naisasian edelläkävijänä on pidetty Minna Canthia ( ), joka suureen ääneen puhui ensimmäisen aallon aikana tasa-arvon tärkeydestä naisten ja miesten välillä. Samaan aikaan hän kritisoi tyttöjen koulutusta ja kasvatusta sekä vastusti prostituutiota. Canthin mielestä tyttöjen koulutus keskittyi tekemään heistä liian tunnevaltaisia ja järjen käyttöön ei kannustettu. Prostituutio oli Canthin mukaan miesten vallan väline, jolla pystyi alistamaan naisia ja samalla se aiheutti naisten välille muureja. (Herajärvi 2003, ) Koulutuksen ja opiskelijaliikehdinnän myötä alkoi 1960-luvulla toinen aalto, jossa keskityttiin naisnäkökulmaan ja tuotiin esille naisten ja miesten eroavaisuuksia, yhtälailla kuin naisten keskinäistä erilaisuutta. Kolmannen aallon myötä 1980-luvulla paneuduttiin naisten ja miesten välisiin suhteisiin ja niiden ilmenemiseen yksilöllisellä, sosiaalisella ja rakenteellisella tasolla. (Saari 2004.)

16 13 Emansipaatio 2 tarkoittaa holhouksesta vapauttamista (Alhoniemi 1990, 22). 4.2 Tärkeitä naisten asemaa koskevia päätöksiä ja lakeja Suomessa Kansalaisoikeuksien ja naisasialiikkeiden myötä naiset saivat mahdollisuuden koulutukseen, perimysoikeuteen ja ammatinharjoitukseen. Vuonna 1864 astui voimaan ensimmäinen laki, jolla poistettiin naisten holhouksenalaisuutta; 25-vuotias naimaton nainen oli itsenäinen hoitamaan omia asioitaan (Manninen 1994, 7). Naiset saivat erityisluvalla suorittaa ylioppilastutkinnon vuonna Perintöoikeuden he saivat vuonna 1878 ja elinkeinovapaus astui voimaan vuonna Vasta 1901 naiset saivat samat opiskeluoikeudet yliopistoon kuin miehet. (Tarkki & Petäjänniemi 1998, ) Suomessa on oltu ylpeitä siitä, että naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna He saivat myös ensimmäisinä maailmassa yleisen vaalikelpoisuuden parlamenttivaaleissa. (Manninen 1994, 7.) Kelpoisuus valtion virkoihin tuli vuonna 1926 ja silloin valittiin myös ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää. Vuonna 1929 astui voimaan uusi avioliittolaki, jonka mukaan kaikista naisista tuli oikeudellisesti yhdenvertaisia miesten kanssa; muodollinen tasa-arvo oli toteutunut. (Tarkki & Petäjänniemi 1998, ) Suomi oli hyvin edistyksellinen maa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta siitä huolimatta jonkin verran taantumista on tapahtunut viime vuosikymmenillä. Niin sanottu tasa-arvolaki, jonka tarkoituksena on ollut estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä, säädettiin Suomessa vuonna 1986 ja sitä on täydennetty vuosina 1992 ja 1995 (Halmesvirta, Ojala, Roiko-Jokela & Vilkuna 1997, 224). Tänä keväänä (2004) tasa-arvolaki menee jälleen kerran eduskuntakäsittelyyn ja siihen odotetaan lisää uudistuksia (Suku-puolten tasa-arvo etenee vähin erin yhteiskunnassa 2004). Tarkki ja Petäjänniemi (1998) kuitenkin muistuttavat, että muut Pohjoismaat tekivät tämän YK: n naisten syrjintää kieltävän yleissopimuksen (tasa-arvolain) jo vuonna Samoin Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia koskevien sopimusten

17 14 kohdat otettiin Suomessa käyttöön viimeisenä Länsi-Euroopassa vuonna (Tarkki ja Petäjänniemi 1998, ) 5 NAISET TYÖELÄMÄSSÄ Työvoima on naisistunut kaikkialla kehittyneissä länsimaissa toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella Julkusen Sukupuoli ja tasa-arvo työelämässä tutkimuksen (1987) mukaan. Huomattava muutos tapahtui 1970-luvulla, kun myös naimisissa olevat naiset ja äidit menivät työmarkkinoille. Vuonna 1960 lapsiperheiden äideistä 24 % oli yrittäjiä tai palkansaajia. Viisitoista vuotta myöhemmin heitä oli jo 60 prosenttia työmarkkinoilla. (Julkunen 1987, ) Tarkki ja Petäjäniemi (1998) toteavat, että vaikka naiset ovatkin hyvin päässeet työelämään sisään, on ammatillinen segregaatio eli sukupuolijako kuitenkin melko suuri. Naiset ovat lähinnä keskittyneet perinteisille naisten aloille, kuten hoiva-, palvelu- ja opetustyöhön, joissa palkkataso on matalampi kuin miesvaltaisilla aloilla. Miehet vastaavasti hakevat opiskelemaan esimerkiksi liikenteen, tietoliikenteen ja tekniikan aloille. Tarkin ja Petäjäniemen mielestä naisten keskimääräistä alhaisempi palkkatulotaso vaikuttaa heidän neuvotteluasemaansa perheessä, heidän aktiiviseen toimintaansa työelämässä, uralla etenemiseensä sekä heidän saamaansa arvostukseen, vaikutusvaltaan ja valtaan yleensä. (Tarkki & Petäjäniemi 1998, ) Tänä päivänä naisilla on melko hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä. Kirjassaan Naarasenergia (2002) diplomiekonomi Lenita Airisto haastatteli eri naisjohtajia ympäri maailmaa heidän kokemuksistaan muun muassa työelämästä. Yhdessä haastattelussa Unkarin presidentti Ferenc Maldin ulkopoliittinen neuvonantaja Klara Breuerin kuitenkin kertoi, että hän ei edes muista montako kertaa hän on joutunut kokemaan miesten vähättelevän asenteen, varsinkin uransa alkuaikoina:

18 15 Tätä miesten ei koskaan tarvitse kokea. Heidäthän otetaan iästä ja kokemustaustasta huolimatta vakavasti vain sen vuoksi, että he ovat miehiä. Piste! Joskus jopa heidän koulutuksensakaan ei ole ratkaiseva tekijä, joskus he eivät ole mitenkään fiksuja ja silti heidät otetaan vakavasti Budapest, Unkarin parlamenttitalo. (Airisto 2002, 262.) Toisessa Airiston haastattelussa Sally Shelton-Colby, OECD 3 :n varapääsihteeri, sanoo uskovansa, että naisilla ei ole koskaan ollut asiat niin hyvin kuin nyt länsimaissa, samalla hän kuitenkin toteaa, että vaikka globaalitaloudessa on runsaasti tilaa miehet edelleen pitävät valtaa käsissään (Airisto 2002, 262). 5.1 Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa Tarkki ja Petäjäniemi (1998) pohtivat, että Pohjoismaat eroavat muista länsimaista muun muassa sillä, että naisten työssäkäyntiluvut ovat korkeimpia maailmassa. Jokaisesta kymmenestä hedelmällisessä iässä olevasta naisesta yli kahdeksan työskentelee kodin ulkopuolella. (Tarkki & Petäjäniemi 1998, ) Kyrön ja Torikan (2002) mukaan kaikissa Pohjoismaissa naiset osallistuvat työelämään samassa määrin kuin miehet (Kyrö & Torikka 2002, 64). Eroa suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten naisten välillä kuitenkin löytyy. Vuonna 1990 todettiin, että vain noin 10 % Suomen naistyövoimasta oli osa-aikaista, kun muissa Pohjoismaissa sama luku oli prosenttia (Manninen 1994, 9). Naisten osuus työmarkkinoilla on huomattavasti alhaisempaa muissa Euroopan maissa kuin Suomessa. Vuonna 2001 vain hieman yli 50 % Euroopan naisista oli työmarkkinoilla. (Peva-muistio 2001, 31.) Tänä vuonna (2004) tehdyn tutkimuksen mukaan naisten osa työvoimasta kaikissa EU:n maissa on noussut ja se on nyt yli 55 prosenttiyksikköä. Miesten osuus kaikkien Euroopan maiden työvoimasta on kuitenkin edelleen yli 17 % suurempi kuin naisten. Lissabonin strategian mukaan Euroopan Parlamentin yhtenä päämääränä on, että EU olisi vuoteen 2010 mennessä: kaikista kilpailukykyisin ja dynaamiseen tietouteen perustuva ekonomia maailmassa, jolla on mahdollisuus suureen ekonomiseen kasvuun pa-

19 16 rempien työpaikkojen avulla ja suuremmalla sosiaalisella yhteenkuuluvuudella. (Report on Equality Between OECD 3 on The Organization for Economic Co -operation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Women and Men 2004.) Päämäärä on, että naisten työllisyysaste olisi 60 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja täten on tärkeää saada kaikkien Euroopan naisten osuutta työ-markkinoilla kasvamaan entistä enemmän. (Sukupuolten tasa-arvo etenee vähin erin yhteis-kunnassa 2004, A4.) 5.2 Naisten tulo työmarkkinoille Suomessa Suomalainen yhteiskunta on huomattavasti muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. Sotien, teollistumisen, koulutuksen, sosiaalihuollon, EU:n ja lukemattomien muiden asioiden kautta on pienestä maatalousvaltaisesta Suomesta kasvanut vahva, itsenäinen ja teknologisesti kehittynyt länsimaa. Suomi on samalla luonut itselleen maineen yhtenä tasa-arvoisim-pana maana maailmassa. Naisilla on Suomessa tänä päivänä samat mahdollisuudet edetä urallaan kuin miehillä, vaikka he saavatkin edelleen vähemmän palkkaa samasta työstä. Erityisesti naisasialiikkeiden myötä on naisen asemassa tapahtunut paljon positiivisia muutoksia, joiden takia esimerkiksi nykypäivän suomalainen nainen voi kouluttaa itseään, luoda uraa, perustaa yrityksen tai vaikka päästä presidentin virkaan sata vuotta sitten tämä ei ollut vielä mahdollista. Ritva Nätkin toteaa Sinikka Nopolan kirjassa (1991) miten vielä viime vuosisadan vaihteessa paheksuttiin naisen tulemista työmarkkinoille. Naisen tunkeutumista palkkatyöhön ja miehisten etuoikeuksien tavoittelemista pidettiin jyrkästi ristiriitaisena äitiyden kanssa. Kun vuosisadan vaihteessa eräät emansipoituneet naiset pyrkivät opiskelemaan yliopistoihin, pidettiin sitä uhkana avioliitolle ja perheelle, sekä tärkeimmälle naisten tehtävälle: äitiydelle. (Nopola 1991,19.)

20 17 Tilanne muuttui radikaalisti ensimmäisen ja toisen maailmansodan myötä, kun naiset joutuivat hoitamaan kotitöiden ja lastenhoidon lisäksi myös kaikki perinteisesti miehille kuuluneet työt heidän ollessaan rintamalla. Samanaikaisesti oli huutava pula työvoimasta ja naisten panos työmarkkinoilla oli elintärkeä. Siitä suomalaiset naiset jäivätkin luontevasti palkkatöihin, kun sotien jälkeen tarvittiin kaikki mahdollinen työvoima, jotta sotakorvauksista selvittäisiin. (Aaltio-Marjosola 2001, ) Suomessa naisten osuus työvoimasta on pitkään ollut suurempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuonna 1998 oli 49,9 prosenttia palkansaajista naisia (Tarkki & Petäjäniemi 1998, 25) ja vuonna 2000 oli naisten työvoimaosuus 72.1 prosenttia, kun miesten oli 74.8 prosenttia. Työllisyysaste oli naisilla 62.9 % ja miehillä 65.6 %. Toisin sanoen sukupuolten välillä oli noin 2-3 prosenttiyksikköä, joka työvoimatutkimuksen mukaan nostaa Suomen EU-maiden kärkijoukkoon työllisyyden tasa-arvo kysymyksessä. (Pirkkala 2003.) Tänä päivänä (2004) suomalaisnaisten työllisyysaste on 66 prosenttia (Sukupuolten tasa-arvo etenee vähin erin yhteiskunnassa 2004). Johtopäätöksenä voi sanoa, että nykypäivän suomalainen nainen osallistuu työelämään samoissa määrin mitä miehetkin. Tänä päivänä, alle 60-vuotiaassa väestössä, suomalaiset naiset ovat miehiä koulutetumpia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ylioppilastutkinto on ainoastaan joka viidennellä miehellä, kun naisilla se on jo joka neljännellä. Alle 30-vuotiaista naisista 88,5 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto, miehillä sama tutkinto on vain 83 prosentilla. Vaikka naiset ovatkin ohittaneet miehet koulutuksessa, maksetaan heille edelleen vähemmän palkkaa samasta työstä. Tilastokeskuksen tutkimuksen (1994) mukaan kaikkien naisjohtajien keskiarvopalkka on noin 65 prosenttia miesjohtajien keskiarvopalkasta (Hänninen-Salmelin & Vanhala 1994, 30). Kymmenen vuotta myöhemmin (2004), naisten palkat ovat edelleen keskimäärin 80 % miesten palkoista, olivat he sitten johtajia tai työntekijöitä. (Sukupuolten tasa-arvo etenee vähin erin yhteiskunnassa 2004, A4.) Kysyin haastateltaviltani, että vaaditaanko heidän mielestään yrittäjyydessä naiselta jotain erityistä enemmän kuin mieheltä. Yksi heistä vastasi, että ei hänen mielestään. Toinen sanoi, ettei enää,

21 18 mutta ennen kyllä. Toisaalta hän oli myös sitä mieltä, että koska nainen huolehtii kodista, tekee hän aina tuplatyön verrattuna mieheen, oli hän sitten yrittäjä tai ei. Muiden haastateltavien mielestä naisilta kuitenkin odotetaan edelleen jonkun verran enemmän kuin miehiltä. Kaikkialla vaaditaan naiselta enemmän. Joka asiassa aina pitää olla kaks kertaa pätevämpi. Mutta sitten, kun naiset on päässyt jo pinnalle ja saanut enemmän arvostusta ja hyväksyntää niin sitten, mun mielestä henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisee. --- Mulla oli se, että olin siihen aikaan (kolmekymmentä vuotta sitten) aika ison ravintolayrityksen toimitusjohtaja ja varsinkin Suomessa ja Ruotsissa mulla oli aika ainutlaatuinen asema. Työtoverit muissa yrityksissä oli pelkästään miehiä, ei ollut naisia näköpiirissä. Meidän pääkonttori oli Sveit-sissä ja siellä jouduin käymään näissä kokouksissa aina. Niin, kyllä mä olin aika lailla ihme. Melkein häkkiin pantiin näytille! Et ei sie ollu muuta kuin sihteerinaisia, et ei ollut yrittäjänaisia sinne päinkään. Mul oli se hyvä puoli, että se (yritys missä työskenteli) oli kauheen naiset hyväksyviä ja he olivat kyllä puolustamassa minua. (HA4) Kyllä mä näin niin kuin näkisin. Kyllä sun jollain tavalla ne kannukset täytyy saada tässä hommassa, pikkuhiljaa osoittamalla sen, että pystyy hoitamaan Kyllä kai se helposti, ehkä suuren yleisön silmissä nähdään, että ravintolapitäjiä, siis ravintolanpitämistä nähdään romanttisesti et sullahan on unelmatyö, rahasampo Et ne aattelee, että kotirouvan harrastus. --- Kyl mä luulen et helposti mielletään tämmöiseksi, että katotaan miten se pärjää aluksi, onko vuottakaan vai kahta. Eli sitä uskottavuutta (HA2) Uskottavuuden saavuttaminen naisille on jonkun verran vaikeampaa kuin miehille. Toisaalta sen jälkeen kun nainen on osoittanut osaavansa hoitaa tehtävät kunnolla, henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat. Yhden yrittäjän mielestä yksi naisten ongelma saattaa olla se, että he eivät osaa hoitaa suhdeverkkojaan samalla tavalla kuin miehet. Niinhän ne sanoo, että naisen pitää olla paljon parempi kuin miehen. En minä tiedä vaaditaanko sitä mitään erikoista, mutta naisilla ei oo semmoisia suhdeverkkoja kuin miehillä. Miehillähän alkaa tää suhdeverkkohomma jo armeijassa. Ja sit on ne samat kaverit, jotka on eri puolilla on paljon helpompi tutulle soittaa. Et mä oon vaan huomannu näin ajan kuluessa sen, että kun mulla on kehittynyt hyvä suhdeverkosto on helpompi toimia. Et ehkä naisen, yks naisen ongelma on se, että naiset eivät jostain syystä pysty muodostamaan sellaisia aitoja rehellisiä verkkoja. Et siis oikeesti autetaan toisia, niin et sit itekin vähän vaikka

22 19 hyötyy, mutta että olis tämmöistä oikeaa aitoo verkottumista. Miehillä on aika paljon tämmöisiä, ne käy pelaamassa tuolla ja ne sopii, että mä ostan sulta, ostathan säkin myös multa, ja sit se toimii. Naisten pitäis kaikkinensa jättää se semmoinen kateus ja lällätys pois ja ymmärtää, että ei se ole minulta pois jos mä annan jollekin jotain vaan se on kaikille hyvää lisää. (HA5) Yksi yrittäjistä näki asian niin, että jos hän olisikin mies, niin todennäköisesti häntä arvostettaisiin eri tavalla. Mä oon ite ainakin huomannu naisena, en tiedä onko se yleistä naisilla, et mä olen suorasukainen, suorapuheinen, haluan kuitenkin keskustella ihmisten kanssa ja muiden yrittäjien kanssa. Näis piireissä se ei oo kauheen positiivista. Miehet on semmoisia joo-joo-tyyppejä, miehet kattoo sormien välistä asioita. Et jos mä olisin mies niin kuin tässä asemassa niin kuin muutenkin mietin Suomessa, niin mä olisin Jumala! Et miehet niin kuin pelkää, ne miettii et apua toi on hirvee nainen! (HA1) Halusin selvittää tutkimuksessani, ovatko nämä tämänpäiväiset naisravintolayrittäjät koskaan kohdanneet mahdollisia sosiaalisia ympäristöodotuksia naisen roolista vai ovatko he saaneet tehdä työnsä rauhassa. Vastauksista ilmeni, että suurin osa haastateltavista ei ollut huomannut mitään erikoista, mutta parilla heistä kuitenkin oli joitakin omakohtaisia kokemuksia. En ole kokenut. Kyllä me 60-luvun nuoret ollaan kuitenkin jo niin itsenäistä elämää saatu elää ja määrätty omasta elämästämme (HA3) No joo. Jossain vaiheessa tuli sosiaaliviranomaiset, kun naapurit olivat soittaneet, että lapset olivat yksin kotona. Naapurit unohtivat, että isovanhemmat asuvat vieressä ja vahtivat heitä. Jos olisin mies niin en usko, että olisi sosiaaliviranomaisia tullut. ---Kyllä sitä on pohdittu monissa eri yhteisöissä, erityisesti naisyrittäjii, että mikä helkatti siin on, että toiset on saanu ihan suoraan paskat niskaansa. Et on menty sanoon et mikä säkin luulet olevas et lapset jätät kotiin itekseen, suurinpiirtein.--- Et ei se niin kuin niin yksselitteistä oo, et kyllähän siinä niin kuin pohjalla on hyvin pitkälle sit se kateus kummiski ihmisillä. (HA1) Kyl mä jonkun verran silloin alkuvaiheessa niin, kun mä vastasin puhelimeen niin kysyttiin et saisinko toimitusjohtajan puhelimeen. Silloinhan (30 vuotta siten) maailma oli aika miehinen vielä, mutta en mä nyt oikeastaan oo kokenut si-

23 20 tä, että se on varmaan kans luonnekysymys aika pitkälle Viime vuosina, sanotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ei oo enää tullu vastaan. --- Ehkä se on tommoisissa, esimerkiksi yliopistomaailmoissa ja valtio-organisaatioissa, kun siellä on miehiä ja naisia, niin siellä voi olla se kuuluisa lasikatto olla siellä naisen päällä. Mutta ei se tämmöisissä, et mä oon niin kuin saanut ihan ite ottaa velkaa lisää ja ostaa ravintoloita ja uskoa, että nää onnistuu (HA5) En mä oo kokenut, en oo koskaan sillä lailla. Mutta, ehkä se uskottavuus siinä alkuvaiheessa, et sen saaminen. Mä olin niin paljon poissa täältä paikkakunnalta mulla ei ollut sellaisia verkostoja, eikä semmoisia suhteita. (HA2) Vaikka yksi naisista olikin saanut vierailun sosiaaliviranomaisilta, niin muiden vastauksista positiivisesti ilmeni, että suurin osa yrittäjistä ei ollut kokenut suurempia ennakkoluuloja tai vähätteleviä asenteita sen takia, että olisi nainen. Uskottavuuden saaminen yrityksen aloitusvaiheessa tuntui olevan jonkun verran vaikeampaa, mutta ajan ja kovan työnteon myötä senkin voi saavuttaa. Suhteiden ja verkostojen tärkeys nousi esille. On jonkun verran helpompaa toimia, kun on luonut hyvät suhteet ja rehelliset verkot. Kysyin naisilta muutenkin verkostotoiminnasta ja mitä mieltä he siitä ovat. ---Kyllä mä oon sitä mieltä et se ois ihan järkevää, koska kyllähän se voima tulee siitä, että on enempi tekijöitä ja yhdessä ollaan voimakkaampia. Kyllähän sitä pystytään toinen toistamme auttamaan ihan eri lailla. (HA1) Pystyttäis tekemään vie paljon yhteistyötä ja olematta silti sillai... Pystyis yhdistämään voimat, mutta ei tällä hetkellä sitä juurikaan ole ilman, että astuis sen toisen reviirille (HA2) Lähes kaikki yrittäjät uskoivat, että verkostoutumisesta olisi hyötyä, mutta sitä tapahtuu liian vähän. Yksi osasyy, miksi verkostoutumista ei heidän mielestään tapahdu niin paljon on pelko, että astutaan toisten reviirille tai, että toiset tulevat ja vievät omat asiakkaat.

24 21 6 PERHEEN JA TYÖN YHDISTÄMINEN Perheen ja työn yhdistäminen on yksi tämän päivän polttavimpia puheenaiheita niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Euroopan komission laatimassa raportissa (2004) käsitellään muun muassa sitä, että työllisyyslukujen nostamiseksi on parannettava sekä naisten että miesten mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe. Sen ei kuulu olla vain naisten asia. (Report on Equality Between Women and Men 2004.) Suomessa sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre piti puheen Helsingissä, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n perhepoliittisessa seminaarissa, jossa hän puhui uusien ratkaisujen tärkeydestä perhepolitiikan edistämiseksi. Hän painotti muun muassa sitä, että perheen näkökulman tulee olla selkeämmin esillä esimerkiksi työajan muutoksiin liittyvissä kysymyksissä. (Työn ja perheen yhteensovittamiseen haetaan uusia ratkaisuja 2004.) 6.1 Kumpi ensin: lapset vai yrittäjyys? Tutkimuksessa halusin saada selville, mitä mieltä naisyrittäjät olivat siitä, kannattaako lapset heidän mielestään hankkia ennen vai jälkeen yrittäjäksi ryhtymistä vai onko sillä edes merkitystä. Mielipiteet jakautuivat kahteen eri ryhmään. Neljän yrittäjän mielestä lapset kannattaa hankkia ennen yrittäjyyden aloittamista ja sitä parempi, mitä vanhempia lapset olisivat perustamishetkellä. Kyl ne on pakko (hankkia ennen). Mun lapsethan on nytten 9 ja 16. En mä olisi pystynyt tekemään tätä jos ne olisivat ihan pikkusia. --- Et jos on pienempiä lapsia tää on ihan mahdotonta duunia. (HA1) --- Et sit ku lapset on isoja, niin sitten. Et jos sen (ravintolan perustamisen) niin ku ennen lapsia tekis niin sekin on vähän huono homma, et se yrittäminen on aina niin ku raskasta ja vie hirveesti aikaa niin, se vie sit kuitenkin niilt lapsilta sitä aikaa. (HA6)

25 22 Yrittäminen on raskasta ja tietenkin se vie aikaa lapsilta, mutta kaksi yrittäjistä oli kuitenkin sitä mieltä, että ei ole mitään merkitystä, hankitaanko lapset ennen vai jälkeen yrityksen perustamisen. Lapset tulevat silloin, kun ne tulevat ja se ei ole mikään ongelma. No kun mä oon sitä mieltä, että ne lapset tulee silloin ku ne tulee --- usein käy niin, että ku sä tarpeeks kauan odotat niin sä et saakkaan niitä lapsia. Joo, kyllä mun mielestä lapset ja yrittäminen pitää pystyä yhdistämään. Mulla on yksi poika joka on syntynyt vuonna 69. (Poika oli 3-vuotias, kun äiti perusti ensimmäisen yrityksen.) Ei se oo yrittämisen esteenä ollut. Tai hänen elämänsä on ollut mitä yrittäjäperheessä lapsen elämä on. Hänestä vaan ittestäänkin sattumoisin tuli yrittäjä. (HA5) No minä en pidä sitä mitenkään oleellisena kysymyksenä sen takia, että lapset tulee silloin kun tulee ja ne hoidetaan täysjärkinen ihminen pystyy sen organisoimaan. (HA4) Vastauksista päätellen uskon, että on luonnekysymys, kannattaako ja osaako hoitaa yritystään samanaikaisesti vaikka lapset olisivat pieniä. 6.2 Lastenhoitojärjestelyt Naisten mahdollisuuksia kodin ulkopuoliseen ansiotyöhön on pyritty vahvistamaan Suomen sosiaalilainsäädännössä unohtamatta kuitenkaan äitiyden merkitystä. Manninen (1994) toteaa, että sosiaaliturvaa ja sosiaalipalveluita on rakennettu Suomessa pääosin 60-luvulta lähtien. Jokaisessa kunnassa pyritään järjestämään kaikille lapsille päivähoitopaikka ja tämä antaa samalla pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden olla osallisena työmarkkinoilla. (Manninen 1994, 15.) Kunnan on huolehdittava, että lapsen vanhemmat tai huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän hoitopaikan, kunnes hän siirtyy perusopetuslain mukaan oppivelvollisena perusopetukseen (Peva- Muistio 2001, 27). Eva Biaudet, Suomen peruspalveluministeri (2002), kertoo yhdessä Lenita Airiston haastattelussa seuraavaa: Naiset ovat todella kovassa puristuksessa perheineen. En vain minä, vaan myös muut tuntemani naiset, joilta odotetaan suurta työlle antautumista. Vaikka päivä-

26 23 hoito toimii, tällaisessa vaativassa työssä se ei kuitenkaan riitä, vaan lastenhoito vaatii ylimääräisiä järjestelyjä. (Airisto 2002, ) Yrittäjälle työn ja perheen yhdistäminen on tavallista vaikeampaa. Yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Raimo Luoma muistuttaa Vitriini-lehden artikkelissa (2004, 28 29) naisyrittäjien aseman vaikeudesta: Jos lapsi sairastuu, hoitokustannuksia ei voi vähentää. (Heikkilä 2004, 18.) Palkalliset työntekijät saavat korvausta siitä, että jäävät kotiin hoitamaan sairasta lastaan, mutta yrittäjät eivät saa mitään korvausta omien lapsiensa hoitamisesta. Kysyin yrittäjä-äideiltä lastenhoitojärjestelyistä ja miten he olivat ne organisoineet. Useimmiten yrittäjien apuna on ollut lastenhoitaja tai lasten isovanhemmat ovat auttaneet. No kyllähän niissä hirveä duuni oli, että silloin oli pakko olla lastenhoitaja Vanhemmatkin ovat auttaneet. (HA1) Vuonna 67, kun 66 loppuvuodesta syntyi viimeinen lapsi (toiset kaksi poikaa olivat 6- ja 7-vuotiaita), niin mä hain hoitajaa.--- Siitä asti hän (hoitaja) oli meillä ihan eläkepäiviin asti (HA4) Ainoastaan yksi yrittäjistä on vienyt lapsensa yksityiseen päiväkotiin. Nykyään hän käyttää kunnallista päivähoitoa, mutta myös isovanhemmat ovat auttaneet hoitojärjestelyissä. Ne oli tossa yksityisellä päiväkodilla ja vähän sen jälkeen mun äiti rupes hoitamaan niitä kotona, ku rupes vähän venähtämään nää illat.--- Nyt ne on ihan kunnallisessa päiväkodissa. (HA6) Ennen vanhaan päivähoito ei ollut edes mahdollista. Kaksi yrittäjistä vei lapsensa välillä jopa töihin mukanaan. Siihen aikaan ei ollut mitään hienoja sosiaalijuttuja niin kuin nykyään päivähoitoja ja muita. --- Siis maailma on muuttunut niin paljon. Et silloin ei ollut mitään iltapäiväkerhoja, äidit oli kotona tai sitten töissä, niin ne järjesti ite. Mum - mot, vaarit, sukulaiset tai sit joku nuori opiskelija joka halus tienata lisää rahaa teki ja sille maksettiin ihan laillisesti sitten asiat. Maailma on muuttunut.---hän

27 24 (poika) synty 69 ja mä aloitin vuonna 72. No, hän oli yritystoiminnassa sillee mukana, että ku mä neuvottelin joskus joitain asioita niin hän saattoi olla mun mukana. Siihen aikaan katottiin vähän pitkään, ku naisyrittäjäkin oli aika ihmeellinen vuonna -72 (HA5) Mul on ollu koko ajan lastenhoitaja, eli kun poika oli pieni nii mä kyllä lähdin saman tien.--- Ku poika oli kolme kuukautta niin mä ostin uuden yrityksen, et kyl mulla poika kulki mukana aina silloin alussa. Ja silloin ku se oli vielä vaunuissa niin se oli helppo jättää tohon pihalle (HA3) Kaikki yrittäjä-äidit olivat tarvinneet jonkinlaista apua lastenhoitojärjestelyissä. Toisin sanoen, ilman apua on lähes mahdotonta hoitaa samanaikaisesti yritystä ja pieniä lapsia. Vaikka nykypäivänä on tarjolla kunnallinen päivähoito, nousee lastenhoito ongelmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun illat alkavat yrittäjällä venyä pitkiksi. 6.3 Äitiys ja yrittäjyys Kirsi Nousiaisen tuoreessa tutkimuksessa (2004) kerrotaan, että vaikka lain edessä vanhem-mat ovatkin tasaveroisia, kulttuurisesti he eivät sitä ole: äidiltä vaaditaan enemmän. Kulttuurissa elää vahva käsitys äitien ensisijaisesta tärkeydestä lapsille, tiivistää Nousiainen tutkimuksessaan. (Repo 2004, A12.) Kysyessäni haastateltavilta, miten he yhdistivät yrittäjyyden äitinä olemisen kanssa ja kuinka he tunsivat onnistuneensa siinä, mielipiteet jakautuivat kahteen ryhmään. Viidellä yrittäjistä oli lapsia ja heistä kolme oli suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että he olivat yhdistäneet yrittäjyyden ja äitiyden hyvin. No en mä kokenut mitenkään sitä ongelmana. Mun mielestä ne on semmoisia asioita, että ne on omassa päässä järjestettävä. Et jos ei pysty hoitamaan perhettä, niin sit ei pidä olla perhettä! Silloin täytyy olla voimia sitten, että ne asiat hoitaa eikä se ole mikään ongelma. (HA5) Kyllä mä oon omasta mielestäni tyytyväinen ja lapset on tyytyväisiä. Et hyvin pitkälle on siinä, että laatu korvaa määrän. Et sit kans ollaan kybällä lasten kanssa!---et mä oon heidänkin kanssa keskustellut asiasta. Mä oon lapsilta mon-

28 25 ta kertaa kysyny et onks teillä ihan hirveetä ja sit ne kattoo et niin kuin mitä?! -- - Lapset ei huomaa mitään eroa, että äiti on yksityisyrittäjä. ---En mä voi kieltää kuitenkaan, etteikö mullakin välillä olis huono omatunto, mut mä tiedän silti et mun lapset voi hyvin. (HA1) Et aina oli niin väsynyt, että ei oikein muista. Mutta mielestäni minä siitä selvisin ihan hyvin.-- Ja kyllä minä olen lapsiltani tentannut, et oliks kauheeta, kun äiti oli niin paljon poissa, pitkiä päiviä ja näin. Ne sanoo, että vielä mitä! Sehän oli hienoa ku mä en ollut siinä jaloissa! --- Kyllä mä oon aina tykännyt sillä lailla, että täytyy perheasiat hoitaa kunnolla, et se on tärkeintä, että perhe voi hyvin. Järjestelykysymys ja delegointitaidot suurimmaksi osaksi. (HA4) Vaikka kaikki edellä mainitut yrittäjät kertoivatkin olevansa suhteellisen tyytyväisiä äitiyden ja yrittäjyyden yhteensovittamisessa, nousi esille mielestäni kaksi merkittävää asiaa: yksi haastateltavista myönsi välillä potevansa jonkun verran huonoa omaatuntoa ja toinen heistä oli aina niin väsynyt, että hän ei oikein muista asioita. Kahdesta muusta yrittäjä-äidistä toinen tunsi sovittaneensa yhteen äitiyden ja työn mielestään jonkin verran huonommin arkipäivässä ja toinen tunsi, että ravintolayrittäjyys oli vienyt liikaa aikaa ja energiaa nimenomaan perheeltä ja lapsilta. Toisaalta huonosti (sovitti yhteen yrittäjyyttä ja äitiyttä), siis siinä arkipäivässä. Mut mä sit pystyn tietysti ottamaan vapaata ny jo täs kohtaa.---kymmenen vuotta sitten, silloin mä en pystynyt olemaan pitkiä aikoja Mä luulisin et sitä pitäis kysyä pojalta. Elikkä hän varmaan sanoo, että mä olen ollut liian vähän kotona tai liian paljon poissa.--- Poika on joskus valittanut sitä, että ensimmäisiä kesiä, kun mä yritin olla sitten töistä pois ja olin maalla, mut vastasin puhelimeen. Saatoin puhua monta tuntia päivässä puhelimeen ja silloin hän sanoi, että se on ihan sama oisitsä töissä vai täällä, ku sä et oo täällä kuitenkaan.. Mutta nyt hän on murrosikäinen ja nyt hän toivoo, että oisin pois koko ajan. (HA3) Nyt mä oon aika väsynyt, et voin sanoa et mä oon ihan valmis luopumaan tästä, et tavallaan yrittäjyydestä. Toki mä ryhdyn uudelleen yrittäjäksi, yrittäjyys on verissä, mut mä teen sen semmoseks yrittäjyydeks et mä pystyn olemaan paljon lasten kanssa. Mutta ei enää ravintola-alaa.---kyllä vähän isoja tommoset (uhraukset), ku se vaan vierii sit noi vuodet ja lapset kasvaa, eikä oikein kerkee

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot