tuusulan lukio hyrylän toimipiste

Transkriptio

1 tuusulan lukio hyrylän toimipiste

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Y H T E Y S T I E D O T Yhteystiedot 03 Iloitse onnistumisista Tuusulan lukiossa 05 Opintojen suunnittelua 06 Opinto-ohjelman laatiminen Hyrylän toimipisteen tuntijako Matematiikka 46 Biologia 55 Maantiede 57 Fysiikka 59 Kemia 63 Uskonto 65 Elämänkatsomustieto 70 Filosofia 73 Hyrylän lukio Sahatie 1, Tuusula Puhelin Faksi (09) Kotisivut lukio.hyryla.com Platonin akatemian kotisivut Kanslia Rehtori Riitta Eeronheimo Apulaisrehtori Ilkka Mäkinen Koulusihteeri Sari Aalto Opiskelijan tukeminen 15 opinnoissa Ylioppilastutkinto 17 Oppiaineet ja kurssikuvaukset Äidinkieli ja kirjallisuus 21 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 25 Englannin kieli 28 Ranskan kieli 31 Saksan kieli 35 Espanjan kieli 41 Venäjän kieli 43 Psykologia 76 Historia 80 Yhteiskuntaoppi 83 Terveystieto 85 Musiikki 87 Kuvataide 91 Liikunta 92 Opinto-ohjaus 95 Muut soveltavat koulukohtaiset aineet Hyrylän lukion lukiodiplomit Nouse siivillesi Tuusulan lukiosta! Opintojen ohjaus ja erityisopetus Opinto-ohjaaja Pirkko Haatainen Opinto-ohjaaja Merja Hyvönen Erityisopettaja Eila Korpiniemi Opettajat (opettajien työtilat) Kielet Matemaattiset aineet Reaaliaineet Äidinkieli Vahtimestarit Päivävahtimestari Iltavahtimestari Ruokapalvelu (keittiö) Graafinen suunnittelu ja taitto: Eyball Graphics Sisältö: Tuusulan lukio ja Brunnen Communications Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuusula.fi Opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Koulupsykologi Koulukuraattori

3 tuusulan lukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos, joka valmentaa ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin. tuusula kutsuu kaikkia lahjakkaita ja oppimaan halukkaita opiskelijoita löytämään oman unelmansa ja vahvuutensa ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa. Iloitse O N N I S T U M I S I S T A T U U S U L A N lukiossa! Hyrylän lukio on osa Tuusulan lukiota ja sijaitsee Tuusulan keskustassa Hyrylässä hyvien palvelujen lähettyvillä. Tuusulan lukio koostuu Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken toimipisteistä. Tarjoamme elämyksiä taiteen, tieteen ja käytännön parissa. Laaja yhteinen kurssitarjonta kutsuu ja kannustaa opiskelijoita hankkimaan erilaisia taitoja ja syventämään jo olemassa olevia vahvuuksia. Yksilöllinen opinto-ohjaus ohjaa hyvinvoivaan ja innostuneeseen oppimisen otteeseen. Opetamme tieteen lisäksi taitoja elämään! Ammattitaitoiset asiantuntijamme ohjaavat opiskelijoita varmoin ottein maailmalle. Haluamme, että jokainen opiskelija löytää sisäisen rohkeuden ja lahjakkuutensa, sekä saa mahdollisuuden iloita onnistumisestaan. Kansainväliset kokemukset kantavat tulevaisuuden työelämässä. Järjestämme erilaisia projekteja ja tapahtumia osana laajaa kurssitarjontaa. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan, vaikuttamaan ja kehittämällä sosiaalisia taitoja sekä tarjoilemme esiintymismahdollisuuksia. Vapaa-ajan tarjontaamme kehitetään jatkuvasti opiskelijoiden toiveiden mukaan. Vuosittain opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua liikunnan, esittävän taiteen tai filosofian keskustelukerhoihin tai -kursseihin. Lukiossa toimii oppilaskunta, jonka toimintaa toteuttaa vaaleilla valittu hallitus. Sen tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä olla mukana kehittämässä lukiokoulutusta. Oppilaskuntatyön kautta opiskelija voi kehittää omia kansalaisvalmiuksiaan sekä kartuttaa monipuolisesti taitojaan työelämää varten. Lukion opiskelun päättövaiheessa suoritetaan valtakunnallinen päättökoe, ylioppilastutkinto. Tänä päivänä opiskelija saa lukiosta seuraavia todistuksia: lukion päättötodistus ylioppilastutkintotodistus vieraiden kielten suullisen kielitaidon todistukset taito- ja taideaineiden lukiodiplomit Opiskelijamme saavat loistavat valmiudet aloittaa opiskelun yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Meiltä valmistutaan elämää varten. Tule toteuttamaan unelmasi ja onnistumaan Tuusulan lukioon! 4 5

4 Lukion opiskelijaksi hakeutuminen syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen Kurssit jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee opinto-ohjelmaan sisältyä vähintään 10 kappaletta. Lukiokoulutukseen haetaan yhteishaussa sähköisesti osoitteessa www. haenyt.fi. Yhteishausta vastaa ja neuvoo oman perusopetuksen koulusi opinto-ohjaaja. Hakiessasi lukioon täytä myös lukion aine- ja kurssivalintakortti. Yhteishaun tulokset julkaistaan torstaina Hyrylän lukioon valittujen nimilista on nähtävissä oulun pääovessa ja lisäksi valintapäätöksestä lähetetään kirje kotiin. Opiskelupaikka tulee vahvistaa henkilökohtaisesti lukion kansliassa mennessä. Tällöin kansliaan jätetään perusopetuksen alkuperäinen päättötodistus ja samassa yhteydessä tarkistetaan aine- ja kurssivalinnat sekä laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa lukuvuoden opiskeluohjelma. Hyrylän lukion opiskelupaikan vahvistaminen tapahtuu parhaiten Jos et tällöin pääse vahvistamaan opiskelupaikkaasi, ota yhteyttä rehtori Riitta Eeronheimoon numeroon ja sovi aika vahvistamiselle. Opiskelupaikka on kuitenkin vahvistettava viimeistään O P I N T O J E N S U U N N I T T E L U A Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen matematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijalle. Kurssien suorittamiseen ei ole ylärajaa. Jokaisen oppiaineen koulukohtaiset syventävät opinnot täydentävät ja kertaavat kyseessä olevan oppiaineen sisältöä ja hallintaa sekä tukevat ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista. Soveltavat kurssit ovat eri oppiaineiden tuki-, menetelmä-, kansainvälisiä tai muissa oppilaitoksissa tai harrastustoiminnassa suoritettavia opintoja. Oppiaineiden tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien sekä koulukohtaisten syventävien kurssien määrät. Kaikissa oppiaineissa oppimäärän päättöarvosana perustuu valtakunnallisten kurssien arvosanoihin. Kunkin koulukohtaisten kurssien suoritukset voidaan huomioida lisänäyttönä määritettäessä päättöarvosanaa ylöspäin. Tuusulan lukiossa opiskelijaa tuetaan heti alusta alkaen opinto-ohjelman rakentamisessa. Haluamme opiskelijoidemme onnistuvan ja löytävän parhaimmat tavat toteuttaa itseään. Opintojensa alussa opiskelija tekee ainevalintoja ajatellen jatko-opintojaan ja kiinnostuksiaan. Kannustamme opiskelijoitamme pohtimaan omia tavoitteitaan ja tekemään sekä omasta ajankäytöstään että opiskelumenestyksestään realistisia arvioita. Opiskelun edetessä ja tavoitteiden tarkentuessa opiskelija täydentää ja tarvittaessa muuttaa opinto-ohjelmaansa. Tuusulan perusopetuksessa aloitettujen vieraiden kielten opintoja voi jatkaa Tuusulan lukiossa. Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ruotsi ja yksi A-tason vieras kieli. Mikäli opiskelija ei ole perusopetuksessa opiskellut ruotsia, hän voi anoa vapautusta ruotsin kielen opiskelusta rehtorilta lukio-opintojen alussa. Matematiikasta on valittavissa lyhyt tai laaja oppimäärä. Evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat opiskelijat suorittavat oman uskontonsa oppimäärän. Muihin uskonnollisiin yhdistyksiin kuuluville opiskelijoille, joille ei järjestetä oman uskontonsa opetusta, opetetaan heidän pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opiskelijat osallistuvat evankelis-luterilaiseen, ortodoksiseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Myös muihin uskontokuntiin kuuluvat voivat halutessaan opiskella edellä mainittuja katsomusaineita. Mikäli opiskelija osallistuu muuhun kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen tai elämänkatsomustiedon opetukseen, tulee hänen esittää luotettava selvitys uskonnollisen yhteisön jäsenyydestä. Pakollisen katsomusaineen lisäksi voi valinnaisena oppiaineena opiskella muita opetussuunnitelman mukaisia katsomusaineita. Taideaineissa on kolme pakollista kurssia, joista yksi on kuvataiteen ja toinen on musiikin kurssi. Kolmannen pakollisen kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai musiikista. Opinto-ohjelmaan voi sisällyttää aikuislukiossa, kesälukioissa tai -yliopistoissa, kansalaisopistossa, muissa oppilaitoksissa tai harrastustoiminnassa suoritettavia kursseja. Rehtori päättää muualla suoritettujen kurssien hyväksymisestä. Jos haluat korvata jonkin opetussuunnitelman kurssin toisessa oppilaitoksessa suoritetulla kurssilla, kurssin korvaavuus tulee etukäteen tarkistaa oman lukion aineenopettajalta ja rehtorilta. Lukio on mitoitettu kolmen vuoden täysipainoista opiskelua varten. Luokattomuus mahdollistaa opiskelun nopeuttamisen ja hidastamisen, jolloin opiskeluaika voi olla 2 4 vuotta. Jos haluat nopeuttaa opiskelujasi, voit suorittaa kursseja mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti 6 7

5 kesä- tai aikuislukiossa. Neljän vuoden opintoohjelma voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi aikaa vievän harrastuksen tai laajan opintoohjelman tai kurssien uusimisen vuoksi. Lähtökohdaksi suosittelemme lukion suorittamista kolmessa vuodessa. Opiskeluaikaa voidaan kuitenkin joustavasti muuttaa lukio-opintojen aikana niin, että se edesauttaa aikuistumistasi ja kehitystäsi opiskelijana. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jolloin kolmelle opiskeluvuodelle vähimmäiskurssimäärät jakautuvat seuraavasti: 1. vuotena: 5 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta (30 35 kurssia) 2. vuotena: 5 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta (30 35 kurssia) 3. vuotena: 4 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 15 kurssisuoritusta (15 21 kurssia) Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja oman vastuun ottaminen opiskelusta ovat luokattoman lukion tunnuspiirteitä. Näitä taitoja tulet tarvitsemaan myös myöhemmin elämässäsi. O P I N T O - O H J E L M A N L A A T I M I N E N Tästä opinto-oppaasta löydät perustiedot kaikista Hyrylän toimipisteessä tarjottavista kursseista, kurssien keskeisestä sisällöstä, kurssien suoritusjärjestyksestä ja kurssien arviointimuodosta. On olemassa myös muuta kurssitarjontaa, esimerkiksi Tuusulan lukion yhteiset kurssit, erilaiset projektit, verkkokurssit, joilla voit lukuvuoden aikana täydentää opiskeluohjelmaasi. Yksityiskohtaiset tarkat tiedot arvioinnista saat lukuvuoden alussa jaettavasta lukuvuositiedotteesta. Jokainen kurssin opettaja selvittää kurssin alussa, mistä tekijöistä kurssiarvosana muodostuu. Tutustu ennen kurssivalintojen tekemistä eri oppiaineiden kursseihin (sisältö, pakollinen, valinnainen, kertaava) ja harkitse, mitkä kurssit ovat sinulle tärkeitä. Sinulla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä yksilöllisiä valintoja! Kaikki haluamasi kurssit eivät välttämättä mahdu opinto-ohjelmaasi. Kurssivalintoja tehdessäsi ota huomioon oma opintomenestyksesi, jaksamisesi, harrastuksesi, jatko-opinto ja urasuunnitelmasi. Kurssien suositussuoritusjärjestys auttaa sinua suunnitelmiesi laatimisessa. Kiinnitä huomiota siihen, että kaikkia kursseja ei tarjota joka vuosi opiskeltavaksi. Lukion aloitusvuonna opiskelijat tutustuvat kaikkiin oppiaineisiin pakollisten kurssien kautta. Monia opiskelijoita mietityttää kieliopintojen laajuus, riittääkö voimavarat opiskella pakollisen ruotsin (B1-taso) ja ensimmäisen vieraan kielen (A1-taso, yleensä englanti) lisäksi myös muita vieraita kieliä. A2-, B2- ja B3-tason kieliä voi opiskella yhdestä kurssista 10 kurssiin asti. Jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä on etua monipuolisesta kielitaidosta. Lukio-opintojaan aloittaessaan opiskelija pohtii matemaattista suuntautumistaan pitkä (Ataso) vai lyhyt (B-taso) matematiikka. Työmäärässä tulee olemaan huikea ero, 10 pakollista kurssia pitkässä oppimäärässä (MAA) ja 6 pakollista kurssia lyhyessä oppimäärässä (MAB). Fysiikan syventävien kurssien opiskelua tukee pitkä matematiikka. Matematiikan taso vaikuttaa jatko-opintoalaan ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. Lukio-opintojen aloittamista opiskelija voi tukea seuraavilla kursseilla: äidinkielessä kieliopin kertauskurssilla (ÄI10), ruotsin kielessä perustaitojen kertauskurssilla (RUB10), englannin kielessä perustaitojen kertauskurssilla (ENA11), pitkässä matematiikassa lukion pitkän matematiikan johdantokurssilla (MAA16) tai lyhyessä matematiikassa lukion lyhyen matematiikan johdantokurssilla (MAB11). Lukio-opintoihin opiskelijalle voidaan huomioida hänen tavoitteellinen harrastustoiminta ja muissa oppilaitoksissa suoritettavat kurssit: esimerkiksi lukuvuodessa urheiluvalmennus kahden kurssin laajuisena, tanssiopinnot, musiikkiopiston opinnot sekä kesä-, vaihto-opiskeluvuoden ja muut opinnot. Näiden opintojen hyväksyminen opintosuoritukseksi edellyttää sen hakemista ennen kyseessä olevien opintojen aloittamista. Hakemuskaavakkeita saa kansliasta. Lukio-opintojaan opiskelija voi painottaa kunkin aineen syventävillä ja soveltavilla kursseilla tai muilla soveltavilla opinnoilla, kuten Platonin akatemia -kurssilla, ilmaisutaidolla, tietotekniikalla, teknisellä ja tekstiilityöllä. Kokeellisia taitojaan luonnontieteissä opiskelija voi kehittää biologian, fysiikan ja kemian työkursseilla. Puheviestintää voi harjoitella äidinkielen ja vieraiden kielten sekä ilmaisutaidon kursseilla. Ylioppilastutkintosi sisältö ja aloittamisajankohta on sinun otettava huomioon kurssivalintoja tehdessäsi. Ylioppilaskirjoitusten kokeet pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin ja kunkin oppiaineen pakolliset kurssit tulee olla suoritettu ennen kyseessä olevaan aineen koetta. Tutkintoa hajautettaessa esimerkiksi kolmannen vuoden syksylle opiskelijan tulee valita toisen vuoden opinto-ohjelmaansa tarvittavat kurssit kolmannen vuoden kursseista. Erityisvalmennusta opiskelija saa oppiaineen valmennuskurssilla (kertauskurssilla). Näitä valmennuskursseja on tarjolla lähes kaikissa aineissa koulukohtaisina syventävinä kursseina. 8 9

6 Kursseja on mahdollisuus opiskella myös itsenäisesti aineenopettajien ohjauksessa. Itsenäisesti suoritettavia kursseja on tarjolla myös verkkokurssina. Itsenäisesti suoritetta-vasta kurssista tehdään kirjallinen sitova sopimus asianomaisen aineenopettajan ja rehtorin kanssa mieluiten suoritusta edeltävän jakson aikana. Vain hyväksytysti suoritettu itsenäinen kurssi hyväksytään opintosuoritukseksi. Joitain kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja saat kunkin oppiaineen opettajilta. Itsenäisesti suoritettavia kursseja ei merkitä varsinaisiin kurssivalintoihin Wilman kurssitarjottimelle. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan yhdessä opinto-ohjelma koko lukuvuodeksi ja heidän on tarkistettava ohjelmansa 1. jakson aikana. Opiskelijat syöttävät Wilmaan itse lopulliset kurssivalintansa. Wilmaan ei merkitä itsenäisesti opiskeltavia tai kurssitarjottimen ulkopuolisia kursseja. Jokaisella opiskelijalla on Wilmaan henkilökohtaiset tunnukset. Opintoohjelmaa opiskelija voi muuttaa ennen seuraavan jakson alkamista koeviikon puoliväliin mennessä. Kurssitarjotin (kurssijärjestys) Kurssitarjotin/kurssijärjestys on lukuvuoden aikana tarjottavien kurssien aikataulutus. Se kertoo kurssien sijoittumisesta eri jaksoille. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu huhtikuussa. Lukiossa jo opiskeleville tehdään osittainen ehdotus kurssivalinnoista Wilmaan seuraavalle lukuvuodelle ennakkovalintojen pohjalta. Kurssitarjotin jaetaan opiskelijoille ja samalla opiskelijoille ilmoitetaan kurssivalintojen aikataulu ja ohjeet. Kurssitarjottimelle kurssit on laitettu viidelle jaksolle. Esimerkki kiertotuntikaaviosta Opiskelijat tekevät 1. alustavat kurssivalinnat Wilmassa helmimaaliskuussa > kurssitarjotin rakennetaan tämän perusteella 2. varsinaiset kurssivalinnat seuraavalle lukuvuodelle toukokuun alussa Kullekin jaksolle sijoitetut kurssit ovat palkeissa (1 8). Opiskelija voi ottaa kustakin palkista yhden kurssin, jota opiskellaan 3 x 75 minuuttia viikossa. Ohessa on esimerkki kiertotuntikaaviosta, josta selviää, kuinka oppitunnit sijoittuvat opiskeluviikkoon. Muualla suoritettavat opinnot Muualla suoritetut opinnot hyväksytään lukion oppimäärään lukion antaman todistuksen perusteella. Kesä- ja aikuislukioissa suoritettavien kurssien osalta on syytä etukäteen tarkistaa kurssien vastaavuus ja lukion opintoihin hyväksyminen. Opiskelijan on myös mahdollisuus suorittaa kursseja Tuusulan kansalaisopistossa ja KEUDAN ammatillisissa oppilaitoksissa. Niiden hyväksymisestä lukio-opintoihin ja kustannusten korvaamisesta on sovittava etukäteen rehtorin ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Myös muualla suoritettavien kurssien kustannuksista on sovittava etukäteen. Lukion oppimäärän voidaan hyväksyä muita koti- ja ulkomaisia opintoja (esimerkiksi vaihto-opiskelijavuonna suoritettuja opintoja) tai harrastustoiminnassa suoritettuja opintoja (esimerkiksi musiikkiopisto, tanssiopisto, urheiluvalmennukset). Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori tutustuttuaan alkuperäisiin todistuksiin. Todistuksessa tulee olla kuvaus kurssisisällöstä, opintojen laajuudesta sekä niiden suunnitelmallisuudesta. Harrastustoiminnassa suoritetuista soveltavista opinnoista on sovittava etukäteen rehtorin kanssa. Klo Ma Ti Ke To Pe ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu

7 H Y R Y L Ä N T O I M I - P I S T E E N T U N T I J A K O Opetuksen tuntijako Oppiaine Pakolliset Syventävät Lukion omat Lukion omat kurssit valtakunnalliset syventävät soveltavat kurssit kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus B1- ruotsi A-englanti A-ranska 6 2 A-saksa B2-/B3-espanja 8/10 B2-/B3-ranska 8/10 B2-/B3-saksa 8/10 1 B2-/B3-venäjä 8/10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto (ev.lut.) Uskonto (ort.) 3 2 Uskonto (muu)

8 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia B2- ja B3-kielten kurssit yhdistetään lukiossa seuraavan mallin mukaisesti: B2 B2K1 B2K2 B2K3 B2K4 B2K5 B2K6 B2K7 B2K8 B3 B3K1 B3K2 =B3K3 =B3K4 =B3K5 =B3K6 =B3K7 =B3K8 =B3K9 =B3K10 Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taideaineet (3 pakollista kurssia) Musiikki Kuvataide Kurssit toteutetaan resurssien puitteissa. Kurssien toteuttamisesta päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opiskelija painottaa opinto-ohjelmaansa syventävillä ja soveltavilla kurssivalinnoilla. Lisäksi opinto-ohjelmaan opiskelija voi sisällyttää Tuusulan lukion (Hyrylän, Jokelan, Kellokosken) yhteisiä kursseja ja muualla suoritettavia opintoja sopimuksen mukaan. Liikunta Opinto-ohjaus 1 1 Muut lukion soveltavat opinnot Ilmaisutaito 2 Kansalaisen turvakurssi 2 Oppilaskuntatyön/tutortoiminnan kurssi Platonin Akatemia / Vuosikirja 2 Tekninen työ 5 Tekstiilityö 4 Tietotekniikka 5 O P I S K E L I J A N T U K E M I N E N L U K I O - O P I N N O I S S A Lukion opiskelijaa ohjaa käytännön asioissa ensisijaisesti ryhmänohjaaja. Jokainen opiskelija kuuluu omaan kotiryhmäänsä (= ohjausryhmä). Ryhmänohjaajat ovat lukion opettajia. Ryhmänohjaustuokiot (RO) toimivat ajankohtaisten asioiden informaation välittäjänä. Ryhmänohjaustuokioiden ajankohdista tiedotetaan erikseen. Vieraiden kielten tutustumiskursseja 4 Kansainvälisyysprojektit 1 -> Kotitalous 3 Opiskelutaidot 2 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 Aineenopettajilta opiskelija saa yksityiskohtaista tietoa oppiaineen opiskelusta ja sen kurssien sisällöstä, suoritusohjeista ja arvioinnista. He antavat tarvittaessa tukiopetusta. Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa lukioaikaisissa opinnoissa ja kehittää hänen tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan jatkoopintoihin ja työelämään siirtymistä varten. Opinto-ohjaaja järjestää ohjausta kursseina, pienryhmä- ja henkilökohtaisena ohjauksena. Erityisopettaja ohjaa oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita. Lisäksi hän testaa lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien perusteella opiskelijoita ja kirjoittaa tarvittavat lausunnot ylioppilastutkintolautakunnalle

9 Kela myöntää matkatukea yli 10 kilometrin koulumatkasta (yhteen suuntaan). Lukiolaiset ovat tietyin edellytyksin oikeutettuja saamaan Kelan opintotukea täytettyään 17 vuotta. Opintotuki- ja koulumatka-asioissa opiskelija ottaa yhteyttä koulusihteeriin. Häneltä saa opiskelutodistukset ja lukion oman opiskelijakortin. Hän myös neuvoo opiskelija erilaisissa käytännön asioissa. Opiskelijaa ohjaavat myös rehtori ja apulaisrehtori kaikissa lukio-opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden käytettävissä on opiskeluterveydenhoitajan ja -lääkärin palveluiden lisäksi kuraattori- ja psykologipalvelut. Y L I O P P I L A S T U T K I N T O Lukio-opintojen päättövaiheessa suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijat ovat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa yhdellä kerralla tai hajautetusti. Hajautettaessa tutkinnon voi jakaa enintään kolmelle peräkkäiselle kerralle. Tutkinnon kokeita järjestetään kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Hajautettaessa on viimeiselle kerralle jätettävä vähintään yksi pakollinen koe. Mikäli kokeisiin ei osallistuta mainitussa ajassa, on kaikki tutkintoon kuuluvat kokeet suoritettava uudelleen. Opiskelija itse päättää, milloin aloittaa ylioppilastutkinnon suorittamisen. Ylioppilastutkinnon suoritusaikataulu voi olla jokin seuraavista vaihtoehdoista: Suoritat lukio-opinnot kolmessa vuodessa, jolloin voit aloittaa tutkinnon suorittamisen toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä ja päätät tutkinnon kolmannen vuoden keväällä. Suoritat lukio-opinnot kahdessa vuodessa ja saat ylioppilastutkinnon valmiiksi kolmannen vuoden syksyllä. Suoritat lukio-opinnot kolmessa ja puolessa vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden syksyllä. Suoritat lukio-opinnot neljässä vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden syksyllä

10 Suoritat lukio-opinnot neljässä vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden keväällä. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Opiskelijalla on oikeus osallistua Tutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen on äidinkielen koe Kokelaan valinnan mukaan kolme pakollista seuraavista toisen kotimaisen kielen koe vieraan kielen koe matematiikan koe yhden reaaliaineen koe lyhyen oppimäärän vieraan kielen kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorilta voi anoa oikeutta vieraan kielen kokeeseen ilman vaadittuja kursseja. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan viimeistään 5.6. mennessä ja kevään kirjoituksiin mennessä. Kokeet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Kokelas voi suorittaa ylimääräisinä kokeita (reaaliaineiden kokeita (reaaliaineiden, matematiikan, ruotsinkielen, vieraiden kielten), joita hän ei suorita pakollisina. Ylimääräisten kokeiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, minkä tasoisena hän suorittaa kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa tulee olla vaativamman tason koe (pitkä matematiikka tai A-tason vieraan kielen koe). Ylioppilastutkintokokeiden sisältö ÄIDINKIELI tekstitaidon koe esseekoe TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, A-TASO/B-TASO kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe VIERAS KIELI, A-TASO (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä) kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe VIERAS KIELI, C-TASO (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, portugali) kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe MATEMATIIKKA, A-TASO/B-TASO kirjallinen koe REAALIAINEIDEN KOKEET ryhmä 1: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ryhmä 2: uskonto UE/UO, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ryhmän 1 ja 2 kokeet ovat eri koepäivinä kirjallinen koe Lisätietoja ylioppilastutkinnon suoritusohjeista ja eri oppiaineiden ylioppilaskokeista on saatavissa Tuusulan lukion ylioppilaskirjoitusohjeesta, lukion www-sivuilta, ylioppilastutkin-tolautakunnan internet-sivuilta (www. ylioppilastutkinto.fi), aineenopettajilta, opintoohjaajilta, apulaisrehtorilta, rehtorilta ja koulusihteeriltä

11 Ä I D I N K I E L I J A K I R J A L L I S U U S Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Oppiaineet J A kurssikuvaukset Äidinkielen kursseilla opiskellaan viestintä- ja vuorovaikutustaitoja taitoja aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan omien ilmaisutaitojen monipuolistamista taitoa käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla puheessa ja kirjoittamisessa kirjallisuutta sekä kaunokirjallisuutta meiltä ja muualta kulttuuri-identiteetin kehittämistä Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit 1. vuosi ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI12 ÄI10 2. vuosi ÄI4 ÄI5 ÄI7 ÄI9 Kieliopin kertauskurssia (ÄI10) suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Hyrylän lukion kirjallisuuden lukiodiplomi (ÄI14). Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän sekä myös lukemisen ja puheviestinnän taitoja harjoitellaan erilaisin keinoin. Jokaisessa kurssissa luetaan myös jokin kaunokirjallinen teos, kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä sekä harjoitellaan oikeakielisyyttä. 3. vuosi ÄI6 ÄI vuosi ÄI11 ÄI12 ÄI13 ÄI

12 Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tarkastellaan ja tutkitaan erilaisia tekstilajeja, omaa kielenkäyttöä ja lukemistapoja. Harjoitellaan myös tekstien referointia ja kommentointia, puhutun ja kirjoitetun kielen erojen havainnointia sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi arvioidaan ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opitaan arvioimaan tekstien sisältöä ja kokonaisuutta sekä käyttämään erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä. Opetellaan suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä. Harjoitellaan keskeisiä tekstin rakentamisen keinoja ja kirjoittamista prosessina. Kurssi arvioidaan ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opetellaan tuntemaan kirjallisuuden lajeja. Harjoitellaan novellien, runojen ja draaman erittelyä ja tulkintaa kirjallisuustieteen käsitteitä käyttäen. Hyödynnetään kirjallisuuden keinoja omissa teksteissä. Kurssi arvioidaan ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Tutustutaan vaikuttavaan kirjallisuuteen ja kantaa ottaviin teksteihin. Harjoitellaan argumentointia, eritellään kielen vaikutuskeinoja ja tuotetaan vaikuttavia tekstejä ja puheita. Tutkitaan median vaikutuskeinoja ja -tapoja. Kurssi arvioidaan ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Tarkastellaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä niiden kulttuuritaustaa vasten. Tutkitaan tyylin aineksien vaikutusta tekstiin ja hiotaan omaa ilmaisutapaa ja kirjallista tyyliä. Laaditaan kurssin aiheeseen liittyvä pohdiskeleva teksti (essee). Kurssi arvioidaan numeroin ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opitaan tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtämään kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin aikakausiin, teoksiin ja teemoihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta harjoittelemalla puhumista erilaisissa tilanteissa. Tutustutaan myös esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja keskustelujen menettelytapoihin sekä verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän keinoihin. Kurssi arvioidaan ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Vahvistetaan kriittisen ja erittelevän lukemisen taitoja. Valmennetaan tekstin suunnitteluun, jäsentelyyn ja tyylin hiontaan liittyviä taitoja kirjoittamalla runsaasti erilaisia tekstejä. Kerrataan kielenhuollon keskeisiä asioita. Kurssi arvioidaan ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Keskustellaan ja kirjoitetaan kulttuuria koskevista median ajankohtaisaiheista ja nykykirjallisuuden teemoista. Kirjallista ilmaisua hiotaan täyttämään lukion päättötason vaatimuksia. Preliminääriaine on kurssin yksi osasuoritus. Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Kieliopin kertauskurssi lukion aloittaville Kerrataan kielioppia, lauseoppia ja oikeinkirjoituksen perusasioita. Tehdään kielioppisääntöjen omaksumista vahvistavia harjoituksia. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Koulukohtaiset soveltavat kurssit ÄI11 Luovaa kirjoittamista Harjoitellaan elämyksellistä ja luovaa kirjoittamista ja tutkitaan kaunokirjallisen tekstin keinoja oppimismielessä. Kirjoitetaan aforismeja, runoja, novelleja, satuja, näytelmiä ja pakinoita. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI12 Kiehtova kirjallisuus Luetaan sekä yhteisesti että itsenäisesti valittuja teoksia. Keskustellaan ja kirjoitetaan niiden pohjalta. Esitellään kirjasuosikkeja ja tutustutaan maailmankirjallisuuden keskeisiin klassikoihin. Vieraillaan erilaisissa kirjatapahtumissa. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI13 Esittävän taiteen ja ilmaisun kurssi Rohkaistutaan ja totutaan ilmaisuun ja esiintymiseen osallistumalla koulun erilaisten tilaisuuksien ja juhlien ohjelmasuorituksiin. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI14 Tuusulan lukion kirjallisuusdiplomi Kirjallisuusdiplomin suorittaminen edellyttää 20 teoksen lukemista ja teoksiin pohjautuvien tehtävien tekemistä. Kirjat opiskelija valitsee luettelosta, johon on koottu aikakausittain maailman ja Suomen tärkeimpiä kaunokirjallisia teoksia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Päättötodistuksen liitteenä annetaan lukiodiplomi, joka arvioidaan arvosanoin erinomainen, hyvä tai tyydyttävä

13 T O I N E N K O T I M A I N E N K I E L I ( R U O T S I ) Ruotsin kieli on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään ruotsin kieltä ja sen hyvä hallinta avaa monia mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä. Ruotsin kieltä tarvitaan monissa valtion- ja kunnallishallinnon tehtävissä. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Jokaisella kurssilla harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita; puheen ymmärtämistä, puhumista, tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä sanaston ja rakenteiden hallintaa. Ruotsin kielen opiskelussa opitaan viestimään ruotsin kielellä tutustutaan Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin tutustutaan Pohjoismaisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin Lukio-opintojen suositellaan suoritettavaksi perustaitojen kertauskurssi (RUB10) ja pakol- liset kurssit numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (RUB6 ja RUB7) sekä rakenteiden hallinnan syventävä kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen päättövaiheessa. Jos opiskelija haluaa suorittaa A-tason oppimäärää vastaavan laajuuden, voi hän suorittaa sen itsenäisesti. Ruotsin kielen opettajat neuvovat A-tason oppimäärän itsenäisessä suorittamisessa. Ruotsin kielen (B1-taso) kurssit 1. vuosi RUB1 RUB2 RUB10 2. vuosi RUB3 RUB4 RUB5 3. vuosi RUB6 RUB7 RUB

14 Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi yhdistää perusopetuksen ja lukion kielenopetuksen ja vahvistaa sanaston sekä perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssi arvioidaan numeroin RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Lisäksi painopistealueena kurssilla on kuullun ymmärtäminen. Kurssi arvioidaan RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä (erityisesti henkilön ja paikan kuvaaminen). Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssi arvioidaan numeroin RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisia tekstejä. Valtakunnalliset syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin ruotsia Kurssin tarkoitus on kehittää ruotsin kielellä keskustelu- ja ilmaisutaitoja. Aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa jokapäiväisen elämän käyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla lisätään kuullun- ja tekstinymmärtämisvalmiuksia, vankistetaan suullisen tuottamisen ja kirjallisen ilmaisun taitoja. Kurssi arvioidaan Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB8 Rakenteiden hallinnan syventävä kertaus abiturienteille Tällä koulukohtaisella syventävällä kurssilla kerrataan ja valmennetaan abiturientteja ylioppilastutkintoa varten. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, erityisesti keskitytään rakenteiden soveltamiseen. Kurssi päättyy koko lukion oppimäärää mittaavaan preliminäärikokeeseen. Kurssi arvioidaan numeroin Arvosana voi vaikuttaa oppiaineen päättöarvosanaan ainoastaan korottavasti. Koulukohtaiset soveltavat kurssit RUB10 Perustietojen kertauskurssi Kerrataan tiivistetysti peruskoulussa opiskellut rakenneasiat ja keskeinen sanasto. Kurssi opiskellaan ruotsin kielen opintojen alkuvaiheessa. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H)

15 Vieraat kielet Englanti Ranska Saksa Espanja Venäjä E N G L A N N I N K I E L I Hyvät englannin kielen suulliset ja kirjalliset taidot ovat nykyisin tarpeellista kaikilla elämän alueilla sekä opiskelussa että työelämässä. Englannin kieltä opiskellessaan opiskelija lisää tietämystään opiskeltavan kielen kielialueiden kulttuureista ja yhteiskunnallista asioista. Englannin kielen kursseilla opitaan aktiivista kielen suullista ja kirjallista käyttöä sujuvaa kielitaitoa selviytymistä kanssakäymisestä syntyperäisen puhujan kanssa viestintä- ja mediaosaamista englanninkielisten kulttuurien tuntemusta Englannin kielen kurssit 1. vuosi ENA1 ENA2 ENA3 ENA11 2. vuosi ENA4 ENA5 ENA6 ENA12 3. vuosi ENA7 ENA8 ENA9 Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi numerojärjestyksessä. Perustaitojen kertauskurssia (ENA11) opiskellaan opintojen alkuvaiheessa. Kirjoitus- ja sanastokurssi (ENA12) suositellaan opiskeltavaksi 2. opiskeluvuoden ja syventävät kurssit (ENA7, ENA8, ENA9) päättövaiheessa. Internetin kautta opiskelijat voivat harjoitella kielitaitoaan. Aineenopettajat opastavat asiassa. Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi yhdistää perusopetuksen ja lukion kielenopetuksen, vahvistaa sanaston hallintaa ja keskustelutaitoa. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perusrakenteita. Aihepiireinä ovat perhe, monikulttuurisuus, ystävyys, asuminen ja ruokakulttuuri. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssi arvostellaan numeroin ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssi harjoittaa puheviestintää ja vahvistaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan. Kurssilla harjoitellaan kirjallista ilmaisua viestinnällisten tehtävien avulla sekä tutustutaan kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä. Aihepiireinä ovat nuoren arkipäivä, hyvinvointi, harrastukset, matkailu, luonnossa liikkuminen ja media. Kurssi arvostellaan ENA3 Opiskelu ja työ Kurssi harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää (muun muassa työnhakuun) sekä vahvistaa opiskeluja työsanaston hallintaa. Kurssilla harjoitellaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Aihepiireinä ovat opintojen merkitys, opiskelu meillä ja muualla, työpaikan hakeminen, vapaaehtoistyö ja erilaiset ammatit. Kurssi arvostellaan numeroin ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tarkoituksena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kurssilla harjoitellaan monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla. Kurssi laajentaa yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Aihepiireinä ovat rotukysymykset ja suvaitsevaisuus, suurkaupunkielämä, siirtolaisuus, mainonta, terrorismi ja turvallisuus, rikollisuus, uskonnot ja parisuhteet. Kurssi arvostellaan ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitellaan tekstinlukemista vaativahkolla tasolla. Opiskelijoita ohjataan englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja kurssilla valmistetaan kulttuuriaiheinen tuotos. Aihepiireinä ovat kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva. Kurssi arvostellaan numeroin ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssi harjoittaa kieliaineksen ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla. Aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja historia sekä viestintä ja talouselämä. Kurssi arvostellaan 28 29

16 Valtakunnalliset syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin tavoitteena on vaikeahkojen, asiapitoisten tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen. Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi arvostellaan ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin englantia Kurssin tarkoitus on kehittää englannin kielen keskustelu- ja ilmaisutaitoja. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja kurssien 1 7 aihepiirit. Tavoitteena on sujuvampi kommunikaatiotaito ja ääntämisen kehittyminen. Puhetehtävien pohjalta voidaan myös laatia erilaisia kirjallisia tuotoksia kuten selostuksia tai kannanottoja. Näin tuetaan ja harjoitellaan menestystä ylioppilaskirjoituksissa. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ENA11 Perustietojen kertauskurssi Kurssi on kertauskurssi, jonka tavoitteena on madaltaa peruskoulun ja lukion kynnystä niiden opiskelijoiden osalta, joiden kielen perustaitoihin on jäänyt puutteita peruskoulussa. Kurssille voivat osallistua ne opiskelijat, joilla peruskoulun päästötodistuksessa on englannin kielen arvosana < 7. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). ENA12 Englannin kirjoitus- ja sanastokurssi tuleville abeille Kurssin tavoitteena on kirjallisen ilmaisun kehittäminen ja sanavaraston laajentaminen. Kurssin aikana harjoitellaan kirjoitelmia ja ohjataan hyvien rakenteiden ja asiatyylin käyttöä. Sanavarastoa kartutetaan tekemällä eri aihepiireihin liittyviä sanastoharjoituksia. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). R A N S K A N K I E L I Ranskaa puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä ja sillä on virallinen asema noin 40 maassa. Se on yksi Euroopan unionin ja YK:n virallisista kielistä. Ranskan kielen taidosta on suuri etu työelämässä. Se on kulttuurin, sivistyksen, muodin ja ruokakulttuurin kieli. Ranskan kieltä opiskellessaan opiskelija tutustuu Ranskan kulttuuriin ja yhteiskuntaan ranskankielisiin maihin ja kulttuureihin Ranskan kielen A-tason kurssit Ranskan kieltä voi opiskella lukiossa A-kielenä tai B2/B3-kielenä. Kurssit suositellaan opiskeltavaksi numerojärjestyksessä. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen ranskan kielen oppimäärän (A-taso) kurssit Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9 Englannin tuki abiturienteille Kurssilla kerrataan keskeistä kielioppia ja sanastoa sekä harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, kuten kuullunymmärtämistä, luetunymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua. Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilaskokeeseen. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). 1. vuosi RAA1 RAA2 RAA3 2. vuosi RAA4 RAA5 RAA6 3. vuosi RAA7 RAA8 Pakolliset kurssit RAA1 Nuori ja hänen maailmansa Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssi arvioidaan numeroin RAA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuo

17 lisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi arvioidaan RAA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Muina aiheina ovat nuorten elämä yhteiskunnassa sekä palvelutilanteet. Kurssi arvioidaan RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Aihealueita ovat politiikka, kansainväliset järjestöt ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat sekä eri elämäntyylit. Kurssi arvioidaan RAA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Tutustutaan eri tiedotusvälineisiin ranskan kielen kannalta. Kurssi arvioidaan numeroin RAA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssi arvioidaan numeroin Valtakunnalliset syventävät kurssit RAA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. RAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla opetellaan käyttämään ranskaa suullisesti monipuolisemmin ja puhumaan sujuvammin. Siellä harjoitellaan puhumista hyvin vaihtelevista aiheista muiden kurssien aihepiirit ja tapahtumat mukaan lukien. Aiheita pohjustetaan myös teksteillä ja tehdään puheenymmärtämistä harjoittavia tehtäviä. Kurssiin kuuluu suullisen kielitaidon koe, joka arvioidaan Ranskan kielen B2-/B3-tason kurssit Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut ranskan kielen (B2) ja lukiossa alkavan ranskan kielen oppimäärien (B3) kurssit 1. vuosi RAB31 RAB32 RAB21 RAB22 RAB33 RAB34 2. vuosi RAB23 RAB24 RAB25 RAB35 RAB36 RAB37 3. vuosi RAB26 RAB27 RAB28 RAB38 RAB39 RAB310 Valtakunnalliset syventävät kurssit RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssi arvioidaan numeroin RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. RAB21/RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi arvioidaan RAB22/RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. RAB23/ RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi

18 RAB24/ RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi arvioidaan RAB25/RAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi arvioidaan RAB26/RAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi arvioidaan numeroin RAB27/RAB39 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvioidaan RAB28/RAB310 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvioidaan S A K S A N K I E L I Äidinkielenä saksaa puhuu lähes 100 miljoonaa ihmistä Saksassa, Itävallassa ja Liechtensteinissa. Virallisena kielenä se on Sveitsissä, Luxemburgissa ja Belgiassa. Maailmanlaajuisesti saksaa puhutaan 41 maassa. Euroopan unionissa Saksalla ja saksan kielellä on merkittävä asema. Saksan kielen osaavia tarvitaan työelämässä, etenkin kaupan ja matkailun alueilla. Tuusulan ystävyyskunta on Saksan Celle ja siellä oleva Christian-Gymnasium Hermannsburg on Hyrylän lukion ystävyyskoulu. Koulujen välinen yhteistyö on tavoitteellista ja säännöllistä. Järjestämme vuosittaisia vierailuja ja yhteisiä projekteja. Saksan kielen opiskelu antaa Saksan kulttuurin tuntemusta tutustuttaa saksankieliseen maailman antaa mahdollisuuden osallistua ystävyyskoulutoimintaan Saksan kieltä voi opiskella lukiossa A-kielenä tai B2/B3-kielenä. Valtakunnallisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi opintojen päättövaiheessa. Saksan kielen A-tason kurssit Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen saksan kielen oppimäärä A 1. vuosi SAA1 SAA2 SAA3 2. vuosi SAA4 SAA5 SAA6 3. vuosi SAA7 SAA8 SAA

19 Pakolliset kurssit SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perusrakenteiden osaamista ja laajennetaan sanastoa. Aihekokonaisuuksia ovat hyvinvointi ja turvallisuus, joita käsitellään lähipiirin jokapäiväiseen elämään liittyvin suullisin ja kirjallisin harjoituksin. Suullisen ilmaisun osuutta pyritään lisäämään ja oman mielipiteen kertomista harjoittamaan entistä enemmän. Kurssi arvioidaan SAA2 Viestintä ja vapaa-aika Puheviestinnän osaamista monipuolistetaan ja vahvistetaan, rakenteiden hallintaa laajennetaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaaaikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheessa kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. SAA3 Opiskelu ja työ Koulu, jatko-opinnot ja työelämä leimaavat tämän kurssin suullisia ja kirjallisia tilanneharjoituksia. Työelämän näkökulma tarjoaa haasteellisia harjoituksia, esim. ulkomaiset harjoittelujaksot, työnhaku tai työpaikkahaastattelu. SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Puheen ja tekstin tuottaminen vaativat erityistä osaamista kun on kyse ympäröivästä maailmasta ja yhteiskuntajärjestelmistä. Kurssilla harjoitellaan eri alojen tekstien kautta tekstin ymmärtämistä ja kirjoitetaan erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssi arvioidaan numeroin SAA5 Kulttuuri Kulttuurin, eri kulttuurien tuntemus, tapojen vertailu ja oma identiteetti kuuluvat tämän tietopitoisen kurssin ohjelmaan. Opiskelijat tekevät valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen ryhmälle suulli-sesti. SAA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä tutustumalla eri tieteenaloihin, tekniikan saavutuksiin, viestinnän eri muotoihin ja talouselämään. Jatketaan lukemisstrategioiden ja erilaisiin tarkoituksiin sopivien tekstien harjoittelua. Kurssi arvioidaan numeroin Valtakunnalliset syventävät kurssit SAA7 Luonto ja kestävä kehitys Hankitaan valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Omasta ympäristöstä edetään globaaliin ympäristöön, vastuuseen maapallosta ja sen ihmisistä. Kurssi arvostellaan Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoastaan korottavasti. SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Tule harjoittelemaan puhumista ja erilaisia puheviestinnän strategioita eri tilanteissa. Tavoitteena on oppia puhumaan vaativistakin asioista siten, että sanoma tauoista ja katkoista huolimatta välittyy vastaanottajalle. Keskustelut pohjautuvat kurssien tuttuihin aihepiireihin sekä ajankohtaisiin tapahtumiin, joiden sanastoja harjoitellaan myös kirjallisesti. Tämän syventävän kurssin ja kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon koe arvioidaan Saksan kielen B2/B3-tason kurssit Koulukohtainen syventävä kurssi SAA9 Saksan kertauskurssi abeille Kurssilla harjoitellaan yo-kirjoituksiin sekä sanastoa että rakenteita, mutta myös vastaustekniikkaa. Vahvistetaan opittuja taitoja ja hiotaan kielen hienouksia kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämistehtävien avulla. Materiaalit saadaan sekä oppikirjoista että ajankohtaisesta uutismateriaalista. Kurssi arvostellaan numeroin Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoastaan korottavasti. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut saksan kielen oppimäärä B2 ja lukiossa alkavan saksan kielen oppimäärä B3 1. vuosi SAB21 SAB22 SAB31 SAB32 SAB33 SAB34 2. vuosi SAB23 SAB24 SAB25 SAB35 SAB36 SAB37 3. vuosi SAB26 SAB27 SAB28 SAB29 SAB210 SAB38 SAB39 SAB310 SAB311 SAB312 Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Perusasioiden ja ääntämisharjoitusten ohella opiskellaan arkeen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen, tavallisista asioista kertominen ja kysyminen. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Kurssi arvostellaan SAB32 Näin asiat hoituvat Kurssilla opitaan selviytymään erilaisissa joka

20 päiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettä essä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Puheen ymmärtämistä ja puhumista painotetaan. Kurssi arvostellaan SAB21/SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Nuorten jokapäiväisen elämän, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajan vietto ja harrastukset ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut työstetään keskustellen ja oman mielipiteen ilmaisemista harjoitellen. Näin vahvistetaan perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Puheen ymmärtämistä ja puhumista painotetaan. Kurssi arvostellaan numeroin (4 10). SAB22/SAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi arvostellaan SAB24/SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi arvostellaan SAB25/SAB37 Kulttuuri Kohdekielinen kulttuuri esittäytyy eri muodoissaan, esim. kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja/tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi arvostellaan SAB26/SAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi arvostellaan numeroin SAB28/SAB310 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaan Koulukohtainen syventävä kurssi SAB29/SAB311 Saksan kertauskurssi abeille Kurssilla harjoitellaan yo-kirjoituksiin sekä sanastoa että rakenteita, mutta myös vastaustekniikkaa. Vahvistetaan opittuja taitoja ja hiotaan kielen hienouksia kuuntelu-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämistehtävien avulla. Materiaalit saadaan sekä oppikirjoista että ajankohtaisesta uutismateriaalista. Kurssi arvostellaan numeroin Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoastaan korottavasti. Koulukohtainen soveltava kurssi SAB210/SAB312 Saksan puhekurssi Kurssilla vahvistetaan keinoja selviytyä saksan kielellä tavallisesta arkitilanteesta ja tutustutaan saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroihin. Harjoitellaan kuinka esittää mielipide, osoittaa olevansa samaa tai eri mieltä, kuinka puolustaa jonkun esitystä tai perustella eriävä kanta. Keskusteltavien aihepiirien sanavarastoa harjoitellaan ja laajennetaan sekä tekstein että audiovisuaalisin keinoin. Tämä kurssi liittyy saksalaisen ystävyyskoulun kanssa ylläpidettyyn opiskelijoiden henkilökohtaiseen kontaktiin esim. yhteistyöprojektien avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). SAB23/SAB35 Ennen ja nyt Elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tarjoaa puheharjoitteluun haastavia aiheita. Vahvistetaan opittujen perusrakenteiden hallintaa, mutta myös kirjallista viestintää erilaisin tehtävin. Kurssi arvostellaan SAB27/SAB39Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä esittäytyvät yleistajuisten tekstien avulla. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi arvostellaan 38 39