Keskisuomalaisten syysretki Kannonkoskella,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskisuomalaisten syysretki Kannonkoskella,"

Transkriptio

1 5/2006 ADHD-liiton jäsenlehti Opinnäytetyö: AD/HDtyttöjen vanhempien puheenvuoro, s 6-9 Keskisuomalaisten syysretki Kannonkoskella, s /2006 Vahva itsehallinta auttaa lasta pärjäämään elämässä, s 28-30

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja: Muistatko vielä sen päivän 5 Kerro mulle -palsta uudistuu Kirjoita meille, niin voit voittaa Helkaman polkupyörän 6-9 Opinnäytetyö: AD/HDtyttöjen vanhempien puheenvuoro 10 Kolumni: Rutiinit reisillään 11 Mielenterveys- ja päihdehankkeiden tulokset on hyödynnettävä koko maassa 12 Pakkotoimenpiteiden käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa tarkennettava lailla 13 Peruspalveluministeri Hyssälä: Vammaisten elämä paranee Apua tukiperheistä 16 Vertaistukiryhmävetäjien koulutus Sosiaalipolitiikan vääryydet nostetaan pöydälle 18 Potilasjärjestöt vaativat julkista terveydenhuoltoa kuuntelemaan potilaita Asiakasmuistutuslomake 21 Palveluhakemisto Jäsenyhdistykset Keskisuomalaisten syysretki Vahva itsehallinta auttaa lasta pärjäämään elämässä 31 Kirjaesittely Kirjakauppa 34 Perhehoitajien saatavuutta parannetaan 35 ADHD-liiton toiminta ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Ts. järjestösihteeri Päivi Pietiläinen Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, Puh. (09) , POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Ts. aluesihteeri Jenni Parkkonen Puh. (08) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1353A / Voimassa ajalla /2006 2

3 PÄÄKIRJOITUS KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) ILMOITUSHANKKIJA ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2006 aineisto ilmestyy Lehti 1/2006 on Kuntoutus - erikoisnumero ja lehti 4/2006 on Sosiaaliturva -erikoisnumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 30 e Irtonumero 7,50 e Lahjatilaus (jäsenet) 15 e Jäsenille lehti tulee maksutta. ISSN: Hyvä lukija, syyssäät ovat jo saapuneet, mutta iloksemme aurinko helli meitä pitkälle syksyyn vielä kesälomien jälkeenkin. ADHD-lehdessä 3/2006 pyydettiin lukijoita kirjoittamaan meille kesästään, kirjoitusten vähäisen määrän vuoksi olemme päättäneet jatkaa aikaa asti. Siis nyt syysiltojen pimetessä kirjoita meille tarina otsikolla Elämältä ja kesältä se maistui. Lähetä kirjoitus meille mennessä joko sähköpostilla tai ihan tavallisella postilla liiton osoitteeseen (tiedot lehden toisella sivulla). Laita kuoreen teksti kesätarina. Kaikkien kirjoituksen lähettäneiden (jos mukana yhteystiedot) kesken arvomme Helkaman polkupyörän. Arvonnan voittaja voi valita joko naisten Kaunotar tai miesten Kulkuri polkupyörän. Toivomme myös saavamme teiltä palautetta ADHD-lehdestä ja liiton www-sivustosta. Palautetta voitte laittaa yllä mainittuihin osoitteisiin tai liiton www-sivujen kautta. Saamamme palaute on meille arvokasta kehittäessämme liiton toimintaa. ADHD-liiton loppuvuoden ohjelmaa ollaan toteuttamassa suunnitelmien mukaisesti. Olemme myös saaneet ensi vuoden suunnitelmat laadittua. Vuoden 2007 teemana tulee olemaan edunvalvonta ja koko vuoden koulutus- ja tapahtumakalenteri tullaan julkaisemaan tämän vuoden viimeisessä, joulukuussa ilmestyvässä lehdessä. Alkusyksystä julkistettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n laatiman, potilasjärjestöille suunnatun hoitotakuun toteutumista koskevan kyselyn tulokset. ADHDliitto osallistui myös kyselyyn. Tulosten mukaan terveydenhuollossa erityisenä vaikeutena nähtiin hoitavan lääkärin jatkuva vaihtuminen sekä hoitavien tahojen toimimaton yhteistyö ja tiedonkulku. Suurin osa kyselyyn vastanneista potilasjärjestöistä näki, etteivät kiireettömään hoitoon pääsyn määräajat toteudu perusterveydenhuollossa. Myös diagnoosin saaminen ja sen mukaisen hoidon käynnistyminen koetaan ongelmalliseksi monessa järjestössä. Jos diagnoosia ei määritellä, potilas jää tavallaan hoitotakuujärjestelmän ulkopuolelle. Yhtenä ratkaisuna järjestöt esittävät, että lääkäripalvelut olisi saatavilla kuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä. Hoitotakuun seurantaan pitää saada myös potilasnäkökulma. Järjestöt tarjoavat yhtenä keinona vakaviin tilanteisiin asiakasmuistutuslomaketta, joka löytyy myös tämän lehden sivulta 19 sekä internetistä osoitteessa Tämä on yksi asiakokonaisuus, jonka eteen me täällä liitossa teemme töitä myös tulevana edunvalvonnan vuonna. Kohta alkaa pikkujoulukausi ja tontut terästäytyvät kurkkimaan ikkunoista, ollaanko sitä kilttejä. Ja eiköhän me kaikki yritetä parhaamme. 3 5 /2006 Virpi Dufva toiminnanjohtaja

4 P U H E E N J O H T A J A Muistatko vielä sen päivän Muistatko vielä sen päivän, kun ensi kertaa sait kuulla oman tai lapsesi ADHD-diagnoosin? Muistatko vielä sen, kun kerroit asiasta läheisillesi, työkaverillesi tai lapsesi opettajalle? Millaisia ajatuksia tuolloin liikkui mielessäsi? Olit ehkä helpottunut, kun kummalliset tapahtumat saivat vihdoin selityksen tai kun vihdoin sait itsellesi varmuuden siitä, että sinä olet tehnyt kaiken juuri niin kuin pitääkin, olet aivan kelpo äiti tai isä; olet suurenmoinen omana itsenäsi. Millaista ensiapua toivoit ensitiedon saatuasi? Jäitkö kenties aivan yksin, vain hieno lääketieteellinen diagnoosi kirjoitettuna lääkärintodistukseen, jonka sait mukaasi kuultuasi perinpohjaisen selvityksen vaikeuksistasi, joihin olit lähtenyt hakemaan apua. Tuolloin kaipasit ehkä rinnallesi turvallista olkapäätä tai kuuntelevia, ymmärtäviä korvia, rinnallesi ihmistä, joka kertoisi, mihin kaikkeen ADHDdiagnoosi sinut haastaa tai mitä kaikkea diagnoosista huolimatta on mahdollista tehdä ja toteuttaa. Olitko sinä niin onnekas, että sait jakaa huoliasi ja pelkojasi jonkun sellaisen ihmisen kanssa, joka oikeasti halusi kuunnella ja auttaa sinua? Liiton paikallisyhdistyksissä kokoontuu eri puolilla maata vertaisryhmiä, joiden eräs päätarkoitus on mahdollistaa tiedonjanon sammuttaminen ja arjen akkujen lataaminen niidenkin päivien varalle, jolloin mikään ei suju niin kuin pitäisi. Vertaisryhmässä on aina paikalla monta kuulevaa korvaa ja auttavaa kättä, joten kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä yksin ongelmiensa kanssa. Vaatii toki rohkeutta sekin, että menee mukaan vertaisryhmään ja uskaltaa tuoda omat kysymyksensä koko ryhmän kanssa jaettaviksi, mutta kannustan jokaista menemään mukaan vertaisryhmiin ja osallistumaan ryhmien toimintaan niin antavana kuin saavanakin osapuolena. On aivan varmaa, että vertaisryhmässä kohtaavat monenlaiset arjen sankarit, jotka omalla toiminnallaan ja esimerkillään voivat parhaalla mahdollisella tavalla auttaa niitä, joille ADHD on vasta pelkkä nelikirjaiminen lyhenne, kirjainhirviö, joka pitäisi saada kesytettyä, tai tukea niitä henkilöitä, jotka ovat jo tehneet sinunkaupat diagnoosin kanssa ja tarvitsevat uskonvahvistusta omille pyrkimyksilleen. Milloin sinä menet mukaan oman yhdistyksesi vertaisryhmään? Mukavia ja antoisia hetkiä kaikille vertaisryhmien vetäjille ja heidän ryhmilleen. Syysterveiset ja tapaamisiin liittokokouksessa Vaasassa, Teija Jalanne ADHD-liiton puheenjohtaja 5 /2006 4

5 Kerro mulle ADHD-liiton www-sivuilla on palsta nimeltä Kerro mulle. Palstalle on tarkoituksena kerätä kokemuksia, kertomuksia, vinkkejä sekä hyviä käytäntöjä. Palstaa on nyt uusittu sen verran, että valmiita aiheita ei enää anneta. Nyt voit kirjoittaa mistä aiheesta tahansa. Myöskään aikarajoja ei enää ole, vaan voit kirjoittaa milloin tahansa eli juuri silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Kertomukset julkaistaan Kerro mulle -palstalla, ja tarinoita julkaistaan myös mahdollisuuksien mukaan ADHD-lehdessä. Palsta löytyy ADHD-liiton sivuilta osoitteesta kohdasta ADHD-lehti. Nyt kaikki vain innolla jakamaan kokemuksia, sillä siitä on iloa itselle ja apua muille! ADHD-lehdessä 3/2006 pyysimme lukijoita kirjoittamaan meille kesästään. Kirjoittamisaikaa oli asti, mutta kirjoitusten vähäisen määrän vuoksi olemme päättäneet jatkaa aikaa asti. ADHD-liitto haluaa siis edelleen kuulla miten juuri sinun perheesi kesä sujui. Kirjoita meille tarina otsikolla Elämältä ja kesältä se maistui ja lähetä se meille mennessä joko sähköpostilla tai ihan tavallisella postilla osoitteeseen: ADHD-liitto, Sitratie 7, HELSINKI. Laita kuoreen teksti kesätarina. Tarinoita voidaan julkaista ADHD-lehdessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Helkaman polkupyörän. Arvonnan voittaja voi valita joko naisten Kaunotar tai miesten Kulkuri polkupyörän. Pyörät ovat kolmivaihteisia ja samoilla ominaisuuksilla varustettuja. Muistathan laittaa yhteystietosi mukaan, jotta voimme arpaonnen suosiessa ottaa sinuun yhteyttä! Nyt kaikki kynät sauhuamaan. 5 5 /2006

6 AD/HD-TYTTÖJEN VANHEMPIEN PUHEENVUORO Pitää olla kauheen oma-aloitteinen. Et se on kyl ihan syytäkin kuuluttaa tätä hommaa. ydinoireet, tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus, ovat samat tytöillä ja pojilla, mutta ne voivat ilmetä eri tavalla. Tytöillä ylivilkkaus ja impulsiivisuus eivät tule esiin niin usein häiritsevinä käytösongelmina koulussa kuin pojilla. Tytöillä ylivilkkaus näkyy hyvin usein pienimuotoisena liikehdintänä esimerkiksi kynsien pureskeluna, sormilla näpertelynä ja hiuksien hypistelynä. Opinnäytetyön tekijät Helga Luoma ja Johannes Koskinen Kesällä 2005 olimme mukana 8 12-vuotiaiden AD/HD-tyttöjen perhekurssilla, jossa saimme haastatella kolmen perheen vanhempia ja kuulla heidän kokemuksiaan tyttöjen AD/ HD:sta. Haastatteluiden avulla syntyi opinnäytetyö AD/HD kouluikäisillä tytöillä vanhempien kokemana. Työmme oli osa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopintojamme Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia AD/ HD-tytön koulunkäynnistä ja perheen arjesta sekä saadusta tuesta ja tuen tarpeista. Tutkimuksemme tärkeimpinä tuloksina nousivat esiin tyttöjen koulunkäynnin vaikeudet ja kiusatuksi joutuminen sekä näiden vaikutus tyttöjen itsetuntoon. Haastatellut vanhemmat olivat erittäin huolissaan siitä, miten kiusaaminen ja kavereista syrjäytyminen vaikuttavat tyttöjen itsetuntoon ja sitä kautta heidän myöhempään elämäänsä. Lisäksi vanhemmat toivat haastatteluissa esiin diagnoosin saannin merkityksen ja epätasa-arvoisuuden tuen saannissa. AD/HD:N ERITYISPIIRTEITÄ TYTÖILLÄ AIKAISEMPIEN TUKIMUSTEN PERUSTEELLA Nauraa pitkään ja räpyttää ja pomppii, siis sillä menee niin yli Tytöillä AD/HD:n oireet eivät useimmiten ole niin huomiota herättäviä kuin pojilla. AD/HD:n Lisäksi AD/HD-tytöille on tyypillistä rauhattomuus, hermostuneisuus ja ylireagointi asioihin. Nämä näkyvät erityisesti jatkuvana puhumisena, keskittymisvaikeuksina koulutehtävissä ja herkkinä mielialan vaihteluina. Tytöille, joilla hallitsevana oireena tarkkaavaisuushäiriö, on tyypillistä omiin ajatuksiin vajoaminen ja jopa passiivisuus. Nämä tytöt ovat usein luokan ujoja unelmoijia. Liitännäisoireita vai tyttöjen oikkuja? AD/HD:ssa ydinoireiden lisäksi voi esiintyä liitännäisoireita, jotka eivät varsinaisesti kuulu AD/HDoireyhtymään. Liitännäisoireita ovat erilaiset neurologiset toimintahäiriöt, käytöshäiriöt, sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat. Oireet vaihtelevat jonkin verran tyttöjen ja poikien välillä. Tytöillä psyykkiset oireet saattavat olla hyvinkin hallitsevia. Ne voivat peittää jopa itse AD/HD:n oireet. Lisäksi tytöillä osaa liitännäisoireista saatetaan pitää vain tyttöyteen kuuluvina piirteinä ja niiden voidaan ajatella häviävän itsestään. Näitä ovat esimerkiksi mielialavaihtelut ja itsetunnon ongelmat, joita AD/HD- 5 /2006 6

7 tytöillä on enemmän kuin AD/HDpojilla. Sit se itsetunto asia lapsilla, kunhan se sit säilyis Itsetunto muodostuu hyvin pitkälle lapsuudessa. Ikävuodet 6 12 ovat tärkeitä itsetunnon kehityksen kannalta. Vanhemmilla ja lapsen kavereilla on suuri vaikutus lapsen itsetunnon kehittymiseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan AD/HD-naisilla on AD/HD-miehiä useammin itsetunnon ongelmia. Ympäristöllä voi olla vaikea hyväksyä AD/HD-tytön perinteisestä tytön roolista eroavaa käyttäytymistä. Pojille sallitaan ehkä edelleen vapaampi käyttäytyminen kuin tytöille. AD/HD-tytöt ovat herkkiä ja tiedostavat jo nuorena olevansa erilaisia. He voivat myös hävetä omaa AD/HD:ta. Usein AD/HD-tytöt yrittävät vaikeuksistaan huolimatta täyttää aikuisten ja kavereiden vaativat odotukset. Tämän vuoksi he joutuvat kokemaan jatkuvasti pettymyksiä ja turhautuvat itseensä. Huonolla itsetunnolla on laajat vaikutukset aikuisena AD/HD-naisen moniin elämän valintoihin. Alidiagnosoiduilla ja vähän tukea saaneilla AD/HD-tytöillä on myöhemmin riski muun muassa parisuhdevaikeuksiin ja jopa mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä nuoruudessa holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen. OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA POHDINTA Diagnoosina outo kirjainyhdistelmä Kaikki tutkimukseemme osallistuneet tytöt oli ohjattu melko aikaisessa vaiheessa tutkimuksiin. Kahdessa perheessä oli kuitenkin korostunut vanhempien oma aktiivisuus diagnoosin saannissa, mikä oli koettu erittäin raskaaksi. Vaikka diagnoosi olikin saatu melko varhain, oli tiedon saanti itse AD/HD:sta ollut puutteellista. Vanhemmille oli jäänyt epäselvyyttä, mitä oudolla kirjainyhdistelmällä oikeastaan tarkoitetaan. Vanhemmat olivat kokeneet diagnoosin saannin tärkeäksi. Se oli vaikuttanut tuen saantiin ja lisännyt vanhempien ja opettajien ymmärrystä tyttöjä kohtaan. 7 5 /2006

8 Diagnoosin jälkeen ku mä ymmärsin, se oli joku tämmönen oma maailma missä eli, mikään muu ei häirinny. Koulunkäynti pettymyksiä, taistelua, kyyneleitä? tyhmäksi. Monet lahjat jää häneltä piiloon, jos jyrätään. Ei sit mee mukaan senkään vertaan. Jokaisessa haastatellussa perheessä läksyjen tekeminen oli ollut tytöille vaikeaa. He olivat tarvinneet paljon Ku on joutunu syrjään porukasta. Nyt se on itekin kauheen huolissaan. Sillä on niin ku se ollu pitkään se, et miks mun pitää olla erilainen. Et siihen, vahvuudet löytäisi ite se lapsi. Tutkimuksemme tytöillä keskittymisvaikeudet olivat näkyneet juuri tytöille tyypillisellä tavalla esimerkiksi jatkuvana puhumisena, kikattamisena, usein toistuvana kynien teroittamisena luokassa tai omiin ajatuksiin vajoamisena. Ympäristötekijät olivat häirinneet herkästi tyttöjen keskittymistä. Myös ohjeiden ymmärtäminen koulussa oli ollut tytöille vaikeaa. Tyttöjen herkkyys ja vaikeudet ohjeiden ymmärtämisessä olivat johtaneet helposti väärinkäsityksiin ja ristiriitatilanteisiin koulussa ja kaverisuhteissa. Nämä kokemukset olivat aiheuttaneet paljon epäonnistumisen ja pettymysten tunteita tytöille. Tytärtäni syytettiin häviön aiheuttamisesta ja haukuttiin samalla Jokaisessa haastatellussa perheessä läksyjen tekeminen oli ollut tytöille vaikeaa. tukea ja ohjausta. Oppimisvaikeudet olivat yksi syy läksyjenteon vaativuuteen, mikä lannisti tyttöjä. Tytöt saattoivat sanoa jo ennen läksyjen aloittamista, etteivät he halua tehdä läksyjä, koska eivät osaa. Vanhemmat kokivat läksyjen tekotilanteet erittäin raskaiksi ja toivoivat tytöille lisää tukea läksyjen kanssa. Me tehään niitä välillä oikeesti kaks kolmekin tuntia illalla. Et se on niinku tosi rankkaa välillä, niinku et siinä itketään me molemmat. Tutkimuksessamme kaksi tytöistä oli joutunut kiusatuksi koulussa. Molemmat tytöt olivat kokeneet syrjintää ja kaveriporukan ulkopuolella jäämistä. Vanhemmat pelkäsivät tyttöjen itsetunnon kärsivän kiusaamisesta ja syrjinnästä. He olivat huolissaan näiden kokemusten vaikutuksesta tyttöjen myöhempään elämään. Vanhempien mielestä itsetuntoa ei ollut tuettu koulussa tarpeeksi. Toinen suuri huolenaihe vanhemmilla oli se, miten tyttöjen erilaiseksi leimautuminen vaikuttaa heidän itsetuntoonsa. He toivoivat tytöille ammatillista keskusteluapua ja vertaistukea kiusaamistilanteiden ja erilaisuuden kokemusten käsittelyssä. Ammatillisen tuen riittävyys vaihtelevaa Kaikki tutkimukseemme osallistuneet perheet olivat saaneet ammatillista tukea, mutta kahdessa perheessä vanhemmat olivat joutuneet tekemään erittäin paljon töitä saadakseen tarvitsemansa tuen tytölle. Tukea tarvittiin myös lisää esimerkiksi vertaistukea, erityisavustajaa harrastukseen ja tukea koulutehtäviin. Asuinpaikalla näytti olleen vaikutusta ammatillisen tuen saantiin. Esimerkiksi asuminen pienellä paikkakunnalla oli näyttänyt haittaavan erilaisuuden hyväksymisessä, mikä oli vaikuttanut myös tuen saantiin. Toisaalta suuremmallakin paikkakunnalla oli ilmennyt ammattilaisten tietämättömyyttä ja haluttomuutta ongelmien esille ottamisessa. Koskaan ei ollu heidän mielestä mitään. Aina se peitettiin. LOPUKSI Miten sitten voitaisiin auttaa parhaiten AD/HD-tyttöjä ja heidän perheitään? Ensisijaista on ammattilaisten kyky huomata ja uskallus puuttua AD/HDtytön ongelmiin. Ihmisten mielikuvista tulisi kitkeä stereotyyppinen kuva siitä, että kaikki AD/HD-lapset olisivat niitä luokan häiriköitä. Tämä stereotypia ei ainakaan tutkimuksemme tyttöihin pätenyt. Myös luokan hiljaiset ja sopeutuvat voivat tarvita tukea. 5 /2006 8

9 Lisäksi kiusaamiseen puuttumista ei koskaan voi kuuluttaa liikaa, varsinkaan tyttöjen ryhmissä tapahtuvaa huomaamatonta syrjintää. Varhaisella toteamisella ja oikein kohdistetulla yksilöllisellä tuella pystytään ehkäisemään monia AD/ HD:n ongelmia aikuisuudessa. Hoito ja kuntoutus ovat jokaisen oikeus. Ei vain niiden, jotka osaavat ja jaksavat taistella tuen saannin puolesta tai niiden, joilla on ollut onni syntyä sellaiseen kuntaan, jossa asiat sattuvat olemaan hyvin järjestetty. Tytöt tarvitsevat kannustusta löytääkseen omat vahvuutensa. Tutkimuksemme tytöillä oli paljon voimavaroja ja kykyjä. Tytöt olivat luonteeltaan positiivisia ja erittäin sisukkaita. Heillä oli myös paljon lahjakkuuksia. Vanhemmat kuvailivat heitä muun muassa musikaalisiksi, lahjakkaiksi esiintyjiksi ja taitaviksi kirjoittajiksi. Tyttöjen elämän asenne ja heidän lahjakkuutensa voivat viedä heidät vaikka kuinka pitkälle, jos heille vain annetaan mahdollisuus luottaa omiin taitoihinsa. Mun mielestä alaluokkien suurin tehtävä on luotsata itsevarmuutta lapseen. Se on ihan se tärkein et uskaltaa. Teksti Helga Luoma Opinnäytetyön tekijät Helga Luoma ja Johannes Koskinen LÄHTEET Aho, Sirkku Minä. Teoksessa Sirkku Aho & Kaarina Laine (toim.) Minä ja muut. Helsinki: Otava. Biederman, Joseph, Mick, Eric, Faraone, Stephen, Braaten, Ellen, Doyle, Alysa, Spencer, Thomas, Wilens, Timothy, Frazier, Elizabeth, & Johnson, Mary-Ann Influence of Gender on Attention Deficit Hyperactivity Disorder in Children Referred to a Psychiatric Clinic. American Journal of Psychiatry,159,36-42.Viitattu /ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/ full/159/1/36. Tuloste tekijän hallussa. Farstad, Anne-Lise & Tangen, Rita Sravlebotter og dagdrommare et pilotprosjekt om jenter og AD/HD. Oslo: Torshov kompetansesenter. Michelsson, Katarina, Korkman, Marit, Turunen, Merja-Maaria & Tapper, Marie-Louise MBDoireyhtymä Pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö. Helsinki: Suomen Lastenhoito-yhdistys. ADHDkeskus. Michelsson, Katarina, Miettinen, Kaija, Saresma, Ulla & Virtanen, Pirkko AD/HD nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: PS-kustannus. Nadeau, Kathleen, Littman, Ellen, Quinn, Patricia Flickor med AD/ HD. Lund: Studentlitteratur. Nadeau, Kathleen & Quinn, Patricia Future Directions. Teoksessa Kathleen Nadeaun & Patricia Quinn (toim.) Understanding Women with AD/HD. Silver Spring: Advantage Books. Nadeau, Kathleen Transition to Independence for Young Women with AD/HD. Teoksessa Kathleen Nadeaun & Patricia Quinn (toim.) Understanding Women with AD/HD. Silver Spring: Advantage Books. Palomäki, Tuula AD/HD on tytöillä ja naisilla alidiagnosisoitu oireyhtymä. Savon Sanomat Moniste tekijän hallussa. 9 5 /2006

10 K O L U M N I Rutiinit reisillään Rutiinien merkitystä painotetaan etenkin erityisperheissä paljon, ja hyvästä syystä toki. Elo on kaikin puolin jouhevampaa, kun päivittäiset hommat sujuvat ilman, että niitä tarvitsee joka kerralla erikseen miettiä. Viikkoaikataulut auttavat kovasti kokonaisuuksien hahmottamisessa: tiistaisin on yhdellä jalkapalloa ja torstaisin toisella kuvataidetta. Perjantaina on kaikilla karkkipäivä. Kunnes tulee kesäloma. Kun lapset olivat alle kouluikäisiä, ei kesälomista pidetty sen suurempaa mekkalaa: muutoksia tuli lähinnä vaatetuksessa (kunhan oli saatu Sen sijaan kesälomalla uitiin monta kertaa päivässä, syötiin omituisia asioita omituisiin aikoihin, hypittiin paljon trampoliinilla ja torkuttiin riippumatoissa. piilotettua paksuimmat pipot ja villahousut, jotka olisi ehdottomasti pitänyt saada ylle heinäkuun helteillä). Leikki-ikäisten huolettomaan temmellykseen ei voi koululaisten kesälomaa kuitenkaan verrata. Se on ladattu täyteen erilaisia odotuksia, toiveita ja järjestelyjä. Päivittäisten koulutuntien ja viikoittaisten harrastusten puuttuessa pakenevat loputkin rutiinit helposti saavuttamattomiin. Ainakin meillä. Tasapuolisuuden nimissä on vaatetuksen kanssa jo sentään hiukan helpompaa. Tervetulleinta sorttia meille aamuväsyneille vanhemmille oli aivan alkajaisiksi se muutos, jonka kouluikäiset lapset näyttävät automaattisesti nukkumisrutiineissaan tekevän: unet venyivät viisikin tuntia tavallista myöhempään, ja kun aamupalaa pisteltiin tukka pystyssä lounasaikaan, ei muistakaan pilkuntarkoista ja hyvin rasvatuista systeemeistä jäänyt paljoa jäljelle. Mitään erityisen tähdellistä tekemistäkään ei onneksi juuri ollut. Sen sijaan kesälomalla uitiin monta kertaa päivässä, syötiin omituisia asioita omituisiin aikoihin, hypittiin paljon trampoliinilla ja torkuttiin riippumatoissa. Siivottu ei juuri lainkaan, pyykinpesu oli satunnaista, eikä helteen kuivattamalla pihalla tarvinnut juuri puutarhahommiakaan tehdä. Kaikkien jalkapohjat olivat pysyvästi mustat. Myös vieraiden, kun olivat hetken aikaa meillä kyläilleet. Karkkiakin saatiin ihan milloin sattui. Loppukesästä aloimme vähitellen heräillä loman loppumisen uhkaavaan lähenemiseen. Mitä kaikkea meidän pitikään tehdä? Mitä olimme oikeastaan saaneet tehtyä? Milloin se Kirjoittaja on hyvin erityisen perheen äiti, joka työskentelee hyvin onnellisena kotonaan, hyvin suuressa vanhassa kansakoulussa, hyvin hyvin kaukana maalla. koulu nyt alkoikaan? Suuren ryhtiliikkeen myötä kävimme sukuloimassa, koulutarvikeostoksilla ja maalasimme ikkunanpuitteet. Tutkimme, kuinka monta senttiä kunkin lapsen lahkeista, hihoista ja lenkkareiden varvastilasta jäi uupumaan. Siirsimme heräämisiä aikaisemmaksi ja aloitimme varovasti aamiaisen syömisharjoitukset uudelleen. Kesäloman suuren loppurutistuksen huipennus oli ehdottomasti raisu Powerpark-reissu Vaasan väen kanssa, paljon kiitoksia ja terveisiä kaikille paikalla olleille! Tutulla ja turvallisella viime tingan taktiikalla tunsi koulujen alkaessa tosiaan olleensa kesälomallaan hyvinkin tehokas ja aikaansaapa. Ruskettuneen ja kaikin puolin hyvinvoivan 9-vuotiaan huokaistessa viimeisenä lomailtana, että onpa ihanaa päästä taas kouluun, pääsimme myös toteamaan, että homma taisi kuin taisikin mennä puolivahingossa ihan oikein. Tiia Fagerberg 5 /

11 Mielenterveys- ja päihdehankkeiden tulokset on hyödynnettävä koko maassa Sosiaali- ja terveysministeriön tuella on viimeisen neljän vuoden aikana käynnistynyt yli 100 mielenterveys- ja päihdepalvelujen parantamiseen tähtäävää hanketta eri puolilla Suomea. Hankerahaa on suunnattu lasten ja nuorten sekä työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien palvelujen parantamiseen yhteensä 20 miljoonaa euroa. Suurimmat hankekokonaisuudet ovat käynnissä Vantaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa. Vantaan depressiohoitajamallista hyviä kokemuksia Vantaalla on kehitetty tehostettua menetelmää masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksessa. Kokeilu aloitettiin palkkaamalla depressiohoitajaksi psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimi yhteistyössä lääkärin ja konsultoivan psykiatrin kanssa. Depressiohoitaja perehtyi potilaan tilanteeseen ja auttoi potilasta etsimään ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Potilas tapasi depressiohoitajaa 4-6 kertaa, jonka aikana hoitaja seurasi potilaan toipumista ja yhdessä lääkärin kanssa sääti lääkitystä sopivaksi, kertoi projektipäällikkö Maria Vuorilehto Vantaalta. Depressiohoitajamalli on osoittautunut toimivaksi: masennuksen tunnistaminen näyttää lisääntyneen, toipuminen nopeutuneen ja pitkien sairaslomien tarve vähentyneen. Depressiohoitajatoiminta aloitettiin kokeiluna Vantaan Martinlaakson terveyskeskuksessa vuonna Nyt toiminta on laajentunut pysyväksi ja tällä hetkellä kaikilla Vantaan terveysasemilla toimii depressiohoitaja. Toiminta on leviämässä koko Suomeen. Pohjanmaalla kunnat laajasti mukana Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdehanke on laaja eri toimijatahoja yhteen kokoava hanke. Pohjanmaahankkeen tavoitteet ovat laajat ja siksi sitä voi tavallisen projektin sijasta pitää ohjelmana, jossa kehitetään koko toimintasektoria. Olemme saaneet kunnat sitoutumaan kehittämistyöhön. Jo kolmasosa alueen kunnista on päättänyt uudistaa omat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmansa. Toinen kolmannes valmistelee päätöstä asiasta, kertoi projektijohtaja Matti Kaivosoja. Pohjanmaa-hankkeessa on myös aloitettu ehkäisevän työn uutena työmuotona mielenterveyden ensiaputaitojen koulutus. Aiemmin muun muassa Australiassa ja Skotlannissa käytetty koulutusmalli mukautetaan nyt Suomen oloihin. Kurssien ohjaajien koulutus on käynnistynyt ja varsinaiset ensiapukurssit toteutuvat vuoden 2007 alkupuolella. Lapissa haasteena pitkät etäisyydet Lapissa mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiselle ja saatavuudelle asettavat erityisiä haasteita pitkät välimatkat, heikentyvä talous sekä pienten yksiköiden vähäiset resurssit. Lapin mielenterveys- ja päihdehankkeissa onkin keskitytty muun muassa uuden teknologian mahdollistamien etäpalvelujen hyödyntämiseen. Toiminta konkretisoituu skitsofrenia-, depressiopotilaiden ja päihdeongelmaisten hoitoketjujen parantamisessa. Erityisen haastavaksi Lapissa koetaan lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen turvaaminen asuinpaikasta riippumatta. Palvelujen turvaamisessa kuntien välinen yhteistyö on avainkysymys. Olemme parhaillaan luomassa seudullisia palvelustrategioita, kertoi projektipäällikkö Jorma Posio. Hankkeista valtakunnalliseen mielenterveys- ja päihdestrategiaan Hankkeista saatujen kokemusten pohjalta valmistelemme valtakunnallisen päihde- ja mielenterveysstrategian, lääkintöneuvos Sakari Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi mielenterveys- ja päihdehankkeiden yhteistyöseminaarissa 22. elokuuta Kuntatalolla. Hankkeet ovat edenneet hyvin. Nyt on varmistettava että alueellisista hankkeista saadut kokemukset ja hyvät toimintamallit saadaan koko maan hyödyksi, Lankinen jatkoi. Lisätietoja: Lääkintöneuvos Sakari Lankinen, STM, puh. (09) , Ylitarkastaja Kari Haavisto, STM, puh. (09) , Kehittämispäällikkö Airi Partanen, Stakes, puh. (09) , Vantaan Sateenvarjoprojekti, projektipäällikkö Maria Vuorilehto, puh , Pohjanmaa-hanke, projektijohtaja Matti Kaivosoja, puh. (06) , , Lapin sairaanhoitopiirin hankkeet: Mielenterveys- ja päihdehanke, projektipäällikkö Jorma Posio, puh. (016) , , Lasten- ja nuoren erityispalvelujen kehittämishanke, projektipäällikkö Marja-Sisko Tallavaara, puh , STM tiedote /2006

12 Pakkotoimenpiteiden käyttöä kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa tarkennettava lailla Kehitysvammaiset henkilöt ovat riippuvaisia avusta ja palveluista. Toiset ihmiset, joko läheiset tai palvelujen ammattilaiset, määrittelevät yleensä heidän tarpeensa ja tarvittavat tukitoimet. Palvelujen ja tukitoimien järjestämistavalla voidaan lisätä tai rajoittaa kehitysvammaisten ja muiden apua tarvitsevien ihmisten perusoikeuksien toteutumista. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti on selvittänyt perusoikeuksien rajoittamista kehitysvammapalveluissa. Aineiston kokoamisesta ja raportin kirjoittamisesta on huolehtinut oik. yo. Jukka Kumpuvuori. Selvitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut selvityksen. Selvityksessä tarkastellaan nykyisen lainsäädännön ja käytössä olevien toimintatapojen muutostarvetta. Niitä on arvioitu Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota pakkotoimenpiteiden käytön kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kehitysvammahuollossa käytettävissä pakkokeinoissa on kyse perusoikeuksien rajoittamisesta. Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttävät, että perusoikeuksien rajoittamisesta säädetään lakitasolla. Suomen pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö on puutteellista ja se antaa mahdollisuuden perusoikeuksien laajaan rajoittamiseen kehitysvammaisuuden perusteella. Henkilöstön vähyys johtaa pakkokeinojen käyttöön Perusoikeuksien rajoittaminen edellyttää aina, että rajoituksille on hyväksyttävät ja painavat perusteet. Kehitysvammahuollon arjessa pakkokeinoja käytetään usein vain siksi, että kehitysvammaisten ihmisten riittävä tukeminen ei ole mahdollista, koska henkilökuntaa on liian vähän. Kehitysvammaisten liikkumista rajoitetaan esim. tilajärjestelyillä, kiinnipitämisellä tai sitomisella. Liikkumisvapauden rajoittaminen voi liittyä hätätilanteisiin tai se voi olla etukäteen suunniteltu pakkotoimenpide, jota käytetään toistuvissa tilanteissa. Ongelmia aiheutuu muun muassa siitä, että samassa asumisyksikössä asuvien ihmisten kyky omatoimisuuteen vaihtelee. Jos yhden henkilön liikkumisvapautta täytyy rajoittaa hänen oman turvallisuutensa vuoksi, voi käydä niin, että myös muiden samassa yksikössä hoidossa olevien asukkaiden liikkumisvapautta rajoitetaan, vaikkei tähän ole tarvetta. Pakkokeinojen käytön tulisi olla kehitysvammahuollossa aina viimesijainen ja poikkeuksellinen toimenpide. Sitä ennen henkilökunnan pitäisi yrittää rauhoittaa tilannetta kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa kunnioittaen. Selvitys korostaa lainsäädännön muutostarpeiden ohella koulutuksen merkitystä. Vakiintuneita käytäntöjä ei muuteta pelkästään muuttamalla lakia. Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskuntamme hiljaisimpia ja heikoimpia väestöryhmiä, jos mittapuuna pidetään yksittäisen henkilön tai ryhmän mahdollisuuksia tuoda asioitaan esiin. Juridisten ja koulutuksellisten toimien lisäksi raportti peräänkuuluttaakin laajaa yhteiskunnallista keskustelua kehitysvammaisiin henkilöihin kohdistuvasta pakon käytöstä. Lisätietoja: Oik. yo. Jukka Kumpuvuori, puh , Hallitussihteeri Lotta Silvennoinen, STM, puh. (09) Perusoikeuksien rajoittamisesta kehitysvammapalvelujen toteuttamisessa. Jukka Kumpuvuori, Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, ISBN Julkaisua myy Yliopistopaino. Julkaisu on myös verkossa >julkaisut >selvityksiä. STM tiedote /

13 Peruspalveluministeri Hyssälä: Vammaisten elämä paranee Ensi vuoden valtion budjetti huomioi vammaisten tukien ja palvelujen parantamisen mm. tulkkipalveluja lisäämällä ja päivätoiminta laajennetaan koskemaan kaikkia vaikeavammaisia. Vammaisten omaishoitajille tulee yksi lakisääteinen vapaapäivä lisää kuukaudessa, määrä nousee kahdesta kolmeen. Suomen ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon kautta huomio on kiinnittynyt vammaisen yhdenvertaisuuteen entistä paremmin, viestitti ministeri Liisa Hyssälä Oulun läänin vammaispoliittisen työryhmän ja vammaisjärjestöjen tapaamisessa Vammaiset henkilöt on ensi vuoden budjetissa huomioitu erityisellä tavalla. Vammaisten osalta parannetaan sekä tukia että palveluita. Vaikeavammaisten henkilöiden tulkkipalveluja lisätään tuntuvasti, joka mahdollistaa monen paremman osallistumisen työelämään, opiskeluun ja vapaaajantoimintoihin. Iso uudistus ministeri Hyssälän mukaan on, että päivätoimintaa laajennetaan koskemaan kaikkia vaikeavammaisia. Nykyisin päivätoimintaa järjestetään kehitysvammaisille. Uudistus turvaa vammaisten tasa-arvoisen kohtelun ja on osa vammaispalvelujen parantamista. Omaishoitajille tulee yksi lakisääteinen vapaapäivä lisää kuukaudessa, määrä nousee kahdesta kolmeen. Vammaisia lapsiaan hoitaville vanhemmille lisävapaapäivä on merkittävä asia jaksamisen kannalta. Sekä erityisvammaistukea että lasten erityishoitotukea korotetaan ensi vuonna 15 eurolla kuukaudessa. Vammaispoliittisessa selontekoon nojaavissa uudistuksissa korostetaan, että vammaiset ovat oikeutettuja toimimaan yhteiskunnassa ja hyödyntämään kaikkia sen kansalaisilleen tuottamia palveluita. Vammaisten työn saantia ja kouluttautumismahdollisuuksia halutaan lisätä. Mikäli vammainen ihminen ei kykene hankkimaan toimeentuloaan omalla työllään, on toimeentulo varmistettava. Tämä koskee varsinkin niitä henkilöitä, joilla minimieläke on elämän mittainen tulonlähde, huomioi peruspalveluista vastaava ministeri. Hallitus tukee entistä enemmän mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen. Tietoteknologisin ratkaisuin voidaan lisätä vammaisten henkilöiden opiskelua, työn tekemistä, asiointia, harrastamista ja sosiaalista kanssakäymistä. Vaikka täsmätoimia tehdään koko ajan, ei maailma eikä suomalainen yhteiskuntamme ole vielä valmis. Työ sairaiden, vammaisten ja vähävaraisten puolesta tarvitsee jatkuvia toimia, päätti ministeri Liisa Hyssälä puheensa Oulun seudun vammaissektorin toimijoille. STM tiedottaa Tiedote 358/ /2006

14 Apua tukiperheistä Ylivieskassa, seurakunnan leirikeskuksessa, oli elokuussa kokoontunut kymmenkunta perhettä viettämään yhteistä virkistyspäivää. Perheet olivat kaikki tavallisia lapsiperheitä, jotka poikkesivat aivan tavallisesta vain siinä suhteessa, että kaikilla oli omien lasten lisäksi mukanaan tukilapsia. Lapset saivat virkistyspäivän aikana pelata ja leikkiä erilaisia pallopelejä ja liikuntaleikkejä. Vanhemmat opettelivat samaan aikaan ADHD-lapsen tukitoimia. Miten huomioida, kun lapsi on tavallista vilkkaampi, eikä malta keskittyä. Minkälaiset keinot voisivat auttaa, jos lapsi ei jaksa istua koko ruokailun aikaa tai unohtuu haaveilemaan. Entäs jos lapsen äidillä tai isälläkin on ADHD, eikä aamulla olekaan kuivia kumisaappaita laittaa päiväkotiin mukaan, kun ne ovat illalla unohtuneet märkänä portaille. Arjen tukitoimista oli Pelastakaa Lapset ry:n virkistyspäivässä puhumassa Raija Väisänen. Raija Väisänen on toiminut ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluesihteerinä ja on tällä hetkellä puheterapeuttina Muhoksella. TUKIPERHE On perhe, joka on kiinnostunut lasten auttamisesta Joka on halukas jakamaan aikaansa ja hellyyttään myös muille kuin omille lapsille Jolla on mahdollisuus sitoutua lapsen ja hänen perheensä tukemiseen 5 /

15 MILLOIN TUKIPERHETTÄ TARVITAAN Tukiperhettä tarvitaan erilaisissa tilanteissa. Tukiperhe voi olla avuksi esimerkiksi lapsen perhettä kohdanneen kriisin aikana. Vaikean tilanteen voi aiheuttaa vaikkapa avioero, vaikea sairaus tai omaisen kuolema. Tukiperhe antaa myös levon mahdollisuuden yksinhuoltajavanhemmalle. Lapseton tai mummolan kaltainen tukiperhe on hyvä vaihtoehto silloin, kun lapsi kaipaa paljon huomiota. Monen yksinhuoltajaäidin lapselle tukiperheen isä voi olla erityisen tärkeä. Useimmilla tukiperhelapsilla on jotakin erityisongelmia, esimerkiksi tunneelämän häiriöitä, käytöshäiriöitä ja kehitysviivästymiä tai sairauksia. Myös lapsen vanhemmilla voi olla erilaisia ongelmia, jotka vaikeuttavat vanhempien kykyä ja mahdollisuutta pitää huolta lapsistaan. Lapsiperheen elämä on vaihtelevaa, joskus rankkaakin. Vanhempien voimavarat voivat olla vähissä, eikä omassa lähipiirissä löydy tukijaa. Pelastakaa Lapset ry auttaa perheitä järjestämällä lapsille mahdollisuuden omaan tukiperheeseen. Pääsääntöisesti lasten ikä on 4-12 vuotta. Tukiperheessään lapsi voi viettää viikonloppuja tai lomia sopimuksen mukaan. Lapsiperheillä on mahdollisuus selviytyä paremmin, kun apu tulee riittävän ajoissa. Pelastakaa Lapset ry Pelastakaa Lapset ry valmentaa kaikki tukiperheet ja perheet saavat työnohjausta. Tukiperhetoiminnan lisäksi Pelastakaa Lapset ry:llä on muutakin toimintaa: Lomakodit Sijaisperheet Pienryhmäkodit Tukiasunnot Adoptiot Kehitysyhteistyö Hätäaputyö Kummitoiminta Pelastakaa Lapset ry on valtakunnallinen lastensuojeluun perehtynyt järjestö, jolla on runsaasti paikallisyhdistyksiä. Lisätietoja löydät osoitteesta: Teksti Raija Väisänen, FM, puheterapeutti 15 5 /2006

16 Vertaistukiryhmävetäjien koulutus Mertiörannassa Jämijärvellä Jo toisen kerran järjestetty vertaistukiryhmävetäjien koulutus keräsi paikalle mukavasti uusia kasvoja eri yhdistyksistä. Väkeä oli mukana viidestä yhdistyksestä: Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys ry:stä, Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry:stä, Vaasan MBD-yhdistys ry:stä, Samdy ry:stä ja Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry:stä. Lauantaipäivä alkoi toisiinsa tutustumisella, jonka jälkeen tarjolla oli tietoa ADHD-liitosta ja yhdistyksistä. Tämän jälkeen päästiin varsinaiseen vertaistukiasiaan Päivi Pietiläisen johdattelemana. Ilta sujuikin sitten mukavasti saunomisen ja jutustelun merkeissä. Lauantailta käteen jäi runsaasti käytännön työkaluja sekä hauskoja hetkiä yhdessä. Sunnuntai toi mukanaan tietoa ja ohjeita vertaistukiryhmänvetäjän roolista ja vapaaehtoistoiminnan periaatteista. Koulutuksessa painotettiin vertaistukiryhmän tasa-arvoisuutta ja vastavuoroisuutta. Ryhmän vetäjä on myös yksi ryhmästä ja saa itsekin tukea samalla, kun antaa sitä. Iltapäivällä, yhteisen ruokailuhetken jälkeen, oli aika suunnata kotia kohti. Suuret kiitokset vielä kaikille innostuneille ja tiedonjanoisille osallistujille! Teksti Anne Heiskanen ja Jari Hämäläinen Kuva Anne Heiskanen Vertaistukiryhmävetäjien koulutukseen osallistuneita Mertiörannassa. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet - Tavallisen ihmisen tieto ja taito riittää - Vapaaehtoisuus - Tasa-arvoisuus - Vastavuoroisuus - Palkattomuus - Ei-ammattimaisuus - Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan - Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus - Suvaitsevaisuus - Puolueettomuus - Autettavan ehdoilla toimiminen - Yhteistyö - Yhteisöllisyys - Toiminnan ilo - Oikeus tukeen ja ohjaukseen - Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen Lähde: Vapaaehtoisen työkirja - Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 5 /

17 Sosiaalipolitiikan vääryydet nostetaan pöydälle Vääryyskirjassa tunnetut suomalaiset sosiaalipolitiikan tutkijat esittävät näkemyksensä suomalaisen sosiaalipolitiikan kipupisteistä. Miksi hyvinvoiva kansan talous ei tuota hyvinvointia kaikille? Miksi sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä on 1990-luvulta lähtien kiristetty, vaikka samaan aikaan on tehty lähes kaikki mahdollinen talouden toiminnan hyväksi? Miksi keskustelu sosiaalipolitiikasta on yksipuolista ja irrallaan sosiaalipolitiikan kohteena olevien ihmisten elämästä? Vastauksia haetaan moniäänisessä Vääryyskirjassa, jonka ovat toimittaneet Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu. Toimittajat halusivat tietää, mitkä ovat alan tutkijoiden mielestä suomalaisen sosiaalipolitiikan tai sosiaaliturvan tämän hetken suuria vääryyksiä. Artikkelikokoelman kirjoittajia ovat Marjatta Bardy, Leena Eräsaari, Riitta Granfelt, Raija Julkunen, Sakari Kainulainen, Lasse Murto, Mikko Mäntysaari, Riikka Niemi, Elina Palola, J.P. Roos, Tiina Silvasti ja Silva Tedre. Kirjan artikkeleissa käsitellään muun muassa universalismin haasteita (Julkunen, Niemi, Kainulainen), todellisuutta vastaamatonta osallisuusretoriikkaa (Palola) sekä kauppiasmoraalin (Bardy) ja New Public Managementin (Eräsaari) ylivaltaa. Esiin nostetaan syrjivä sosiaalityö (Mäntysaari), päihdehuollon ja alkoholipolitiikan ilkeät ongelmat (Murto), kotinsa vankeina asuvat vanhukset (Tedre) sekä vankien ja vankien läheisten elämään liittyvät vaikeudet (Granfelt). Myös kotiäitiyden ongelmat (Niemi), kiistanalaiset huostaanottopäätökset (Roos) ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset (Silvasti) saavat ansaitsemansa huomion. Vääryyskirja on herättävä puheenvuoro arjen karuudesta. Lisätietoja: Kelan tutkimusosasto, vastaava tutkija, VTT Tuula Helne, puh , ja tutkija, YTM Markku Laatu, puh , Julkaisu: Helne T & Laatu M (toim.). Vääryyskirja. Helsinki: Kela, ISBN Kelan tutkimusosaston tiedote /2006

18 Potilasjärjestöt vaativat julkista terveydenhuoltoa kuuntelemaan potilaita Hoitotakuun toteutumista ei voi mitata vain suorittein kanssa. Lääkäripalvelujen saatavuutta on turvattava riittävällä, kuntien rajoja ylittävällä yhteistyöllä. YTY haluaa, että potilaiden kuulemista käytetään nykyistä enemmän julkisen terveydenhuollon kehittämisessä. Hoitotakuun seurantaan pitää saada myös potilasnäkökulma. Järjestöt tarjoavat vakaviin tilanteisiin asiakasmuistutuslomaketta, joka on nyt saatavissa osoitteesta www. sosteryty.fi Hoitavan lääkärin jatkuva vaihtuminen sekä hoitavien tahojen toimimaton yhteistyö ja tiedonkulku vaikeuttavat erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitoa ja aiheuttavat heille lisäkuluja. Lisäksi enemmistö Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n kyselyyn vastanneista potilasjärjestöistä oli sitä mieltä, etteivät kiireettömään hoitoon pääsyn määräajat toteudu perusterveydenhuollossa. Potilasjärjestöihin kantautunut pettymys hoitotakuun toteutumiseen ja viranomaisten hoitotakuusta saama myönteinen seurantatulos käynnistivät YTY ry:ssä selvityksen, jossa pääpaino oli järjestöjen saamassa potilaspalautteessa. YTY:n lähettämään avoimeen kyselyyn vastasi 11 järjestöä, joilla on yhteensä noin jäsentä. Eniten tuli valituksia lääkärin jatkuvasta vaihtumisesta. Vaikka pitkäaikaisesti sairas menee lääkäriin hakemaan apua vaivaansa, hän joutuu toistuvasti perehdyttämään lääkäreitä omaan sairauteensa. Lääkärinkin on ehkä mahdotonta lyhyen vastaanoton puitteissa omaksua monimutkainen pitkäaikaissairaus. Moni pitkäaikaissairas kokee, että hänelle määrätään kevyin perustein lääkkeitä ja tilannetta vain seurataan eikä hän pääse jatkotutkimuksiin, toteaa YTY ry:n varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö. Hän on toiminut myös YTY:n Hoitotakuuryhmän puheenjohtajana. Diagnoosin saaminen ja sen mukaisen hoidon käynnistyminen koetaan ongelmalliseksi monissa järjestöissä. Jos diagnoosia ei määritellä, potilas jää tavallaan hoitotakuujärjestelmän ulkopuolelle. Kaarina Laine-Häikiön mielestä, potilaan oikeuksiin tulee kuulua oikea diagnoosi pätevältä lääkäriltä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry vaatii pitkäaikaissairaille jatkuvaa hoitosuhdetta sairauteen perehtyneeseen lääkärin Hoitotakuuseen kuuluu hammashoito. Sosiaali- ja terveysjärjestöt vaativat, että hammashoitoon pääsyä on tehostettava. Vaikka yhdenkään vastanneen järjestön tehtävänä ei ole ajaa hammashuollon potilaiden asioita, vastuksissa kiinnitettiin yllättävän paljon huomiota hammashoidon huonoon tolaan, Laine-Häikiö kertoo järjestöjen huolenaiheista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n kyselyyn vastasivat Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Epilepsialiitto ry, Iholiitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen MSliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, ADHDliitto ry ja Elämä on parasta huumetta ry. Niillä on yhteensä yli 500 alue- tai paikallisjärjestöä. Lisätietoja: Kaarina Laine-Häikiö, puh , raportti osoitteesta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n tiedote /

19 19 5 /2006

20 5 /

21 PALVELUHAKEMISTO HELSINKI PIRKANMAA OULU Ahistaako? Hajoaako keskittymiskyky? Meneekö opetus harakoille? ADHD/ADD:n hoitoon perehtynyt psykiatri, psykoterapeutti Olli VV Siipola Bulevardi 22 A 4 krs HKI 12, ja Manski 12 B 3 krs HKI 10, vast. otot ma, ke, to aj.til. puh. (09) tai (09) Psykologipalvelu Psyyke, Kajanuksenkatu 4, HELSINKI Puhelin (09) tai (Maarit Leskelä) Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus (aikuiset ja yli 16- vuotiaat) ADHD-coach Pirkanmaan alueella Merja Kääriäinen puh Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri ODL:n säätiö, Neuropsykiatriset palvelut Käynitosoite: Heinätorinkatu 17, Oulu Puh: (siht.) Palvelu: Neuropsykiatristen potilaiden tutkimus, hoito ja kuntoutus ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf on 1989 perustettu valtakunnallinen ADHD- ja MBD-yhdistysten kattojärjestö. ADHD-liitto: Tarjoaa apua, tukea, neuvoja, ohjausta ja kuntoutusta AD/HD, ADD tai MBD-oireisille lapsille, nuorille, aikuisille ja heidän perheilleen Järjestää tiedotus-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä ammattihenkilöstölle että muille asiasta kiinnostuneille Järjestää AD/HD-lapsille ja nuorille sopeutumisvalmennuskursseja Järjestää AD/HD-nuorille ja aikuisille elämänhallintaan liittyviä kursseja Toimii mukana kansainvälisessä AD/HD-yhteistyössä Harjoittaa ja tukee alaan liittyvää tutkimustoimintaa Julkaisee ADHD-lehteä kuusi kertaa vuodessa Edistää AD/HD-lasten, nuorten ja aikuisten hyvää elämää eri projektien avulla Yhteystiedot: ADHD-liitto ry / ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) , faksi (09) Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu 47, OULU Puh. (08) /2006

22 Liity yhdistykseen jäseneksi JÄSENYHDISTYKSET ETELÄ- JA ITÄ-SUOMI Etelä-Karjalan Autismi-, dysfasia- ja MBD-yhdistys EKADYM ry Anita Karhu puh Yhdistyksen pikkujoulu on suunniteltu pidettäväksi sunnuntaina ja paikka on todennäköisesti Imatran kylpylä. Pikkujoulusta tulee vielä lisätietoa sähköpostitiedotteella sekä ilmoitus lehtien järjestöpalstoille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Leena Leppälammelle , Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasiaja ADHD-yhdistys Sari Rautio puh Vertaisryhmä kokoontuu seuraavasti; su klo sekä su klo Paikka; Hml:n voimisteluseuran tilat, Vanajantie 10. Lapsille on järjestetty ohjattua liikunnallista toimintaa, joten myös lapset mukaan. Lisätietoja Sari Rautio Ma järjestämme luennon, jossa luennoitsijana Raija Näppä, opettaja, projektipäällikkö Resurssiprojekti, Autismi-ja Aspergerliitto ry. Paikka, kellonaika sekä tarkempi aihe tarkentuvat myöhemmin. Seuraa ilmoittelua Hymyn nettisivuilta. Yhdistyksellä on myös muita tapahtumia, joita kannattaa seurata nettisivuilta public/hymy Yhteyshenkilöt: Autismi: Kati Nurmi, puh. (03) , Dysfasia: Päivi Kortesniemi, puh ja (03) , Itä-Savon Puatti ry Sointu Kumpulainen Varsatie 3, Savonlinna puh. (015) Tervetuloa jäsentilaisuuksiimme meneillään olevalla syyskaudella! Lasten ja nuorten liikuntakerho sunnuntaisin asti klo seurakuntakeskuksen liikuntasalissa (Kirkkokatu 17, Sln), ohjaajana kunto-ohjaaja, fysioterapeutti Olli-Pekka Pöllänen. Kerho on Puatin jäsenille maksuton. Lisätietoja Tiina Redsveniltä p tai s-posti: Huom! Sunnuntaina ei pidetä kerhoa. Savonlinnan liikuntatoimen järjestämät erityisryhmien uintivuorot la , , ja klo Savonlinnan uimahallissa. Uintimaksu 1,20 euroa/lapsi, saattaja ilmaiseksi. Puatilla on kirpputoripöytä Kympin Torilla (Olavinkatu 60, Sln) asti. Voit antaa panoksesi yhteiseen hyvään lahjoittamalla hyväkuntoisia vaatteita, leluja, astioita, urheiluvälineitä ym. myytäväksi. Tavaroita ottavat vastaan Orvokki Dillström, p , Sointu Kumpulainen, p ja Tiina Redsven, p Lisätietoja paikallislehtien yhdistyspalstoilta, sähköpostiosoitteesta tai yhteyshenkilöiltä. Puatin yhteyshenkilöt ja hallituksen jäsenet ovat: puheenjohtaja: Sointu Kumpulainen, Varsatie 3, Sln, p , , varapuheenjohtaja: Saku Linnamurto, p , sihteeri / jäsenrekisterivastaava: Tiina Pulkkinen, p , Liikuntavastaava: Tiina Redsven, p , sekä Orvokki Dillström: p Markku Myllys: Tuomo Tyrväinen: Yhdistyksen jäsenmaksu on yhteen liittoon kuuluvilta 16 euroa. Rinnakkaisjäsenyydestä muissa liitoissa peritään 5 euroa/liitto. Maksulomakkeet lähetetään alkusyksyllä. Jäsenasioita koskevan postin voi toimittaa sihteerille osoitteeseen Heikinpohjantie 8 C 23, Sln tai sähköpostitse osoitteeseen i- Muistathan ilmoittaa, jos yhteystietoihisi tulee muutoksia. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry ADHD -asioiden yhdyshenkilönä on Outi Aalto, hänelle voi soittaa tiistaisin klo puh Yhdistyksen uusi sähköpostiosoite: Perheiden syysretki Heurekaan lauantaina Retken hinta Aadan jäseniltä (myös perheenjäseniltä): Lapset alle 6 v. ilmaiseksi, 6-15 v. 10, aikuiset 15. Ei-jäsenten hinta on aikuisilta 20 ja lapsilta 15. Matka maksetaan bussissa. Hinta sisältää kuljetukset sekä Heurekan perusja vaihtuvan näyttelyn, jonka teema tällä kertaa on minä pelissä. Heurekan elokuvat eivät sisälly hintaan. Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. sähköpostilla tai puhelimitse (Leena Dromberg) Heurekan näyttelyistä ja ohjelmasta voit käydä katsomassa tarkempia tietoja Yhdistys järjestää yhteistyössä Kaakkois- Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen (Kakspy) kanssa vertaistukiryhmiä neurologisten vamman omaavien lasten vanhemmille sekä nuorille ja aikuisille, joilla itsellään on joku neurologinen diagnoosi. Vertaistuella tarkoitetaan samankaltaisen kokemuspohjan omaavien ihmisten toisiaan tukevaa kanssakäymistä. Vertaiset eivät neuvo, eivätkä hoida toisiaan he ovat keskenään tasa-arvoisia, puhuvat asioistaan samoilla sanoilla ja auttavat toisiaan jakamalla omia kokemuksiaan. Vertaistukiryhmiin tulo ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Autisti-, asperger-, adhd-,dysfasia- ja tourettelasten vanhemmille ja läheisille tarkoitettu ryhmä kokoontuu Mahdollisuuksien talossa, Kotkassa (Kymenlaaksonkatu 20 D, 2 krs) syksyllä 2006: Ma klo Ma klo Adhd aikuisten ryhmä kokoontuu Mahdollisuuksien talossa, Kotkassa (Kymenlaaksonkatu 20 D, 2 krs) syksyllä 2006: Ma klo Ma klo Sunnuntaisin Korttelikoti Naapurissa, satamakatu 4 (nelosteatterin talo) kokoontuu vertaistukiryhmä nuorille ja aikuisille, joilla on jokin neurologinen diagnoosi (esim. autismi, 5 /

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Syksy, ole tervetullut nyt koivut keltakultaa loistaa auringossa, pihlajat on pelkkää purppuraa ja vaahterassa ruskalehdet

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot