SISÄLLYSLUETTELO: 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS 2. TYÖNANTAJAN KUSTANTAMAN KOULUTUKSEN VEROTUS 3. KOHDENNETUT MAKSUVÄLINEET (esim. lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit) 4. ENNAKKOVEROT JA TÄYDENNYSMAKSU 5. TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 LÄHTEET 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS Verohallinto on julkaissut ohjeen ennakonpidätys osingosta ja verohallinnolle annettavat ilmoitukset ( , Dnro: A11/200/2014). Osinkotulon verotus on uudistunut vuoden 2014 alusta. Sen johdosta myös ennakkoperintään on tullut muutoksia. Merkittävä muutos aikaisempaan on, että myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jakamastaan osingosta, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Osingon maksajan on annettava verohallinnolle myös kausiveroilmoitus osingoista toimitetuista ennakonpidätyksistä ja perityistä lähdeveroista. Osinkoverotusta ja ennakkoperintää koskevia uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa tai sen jälkeen. Vanhoja säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on ollut nostettavissa ennen Osingot ovat tuloverolain mukaan verotettavalle henkilölle sen verovuoden tuloa, jona ne ovat hänen nostettavissaan. Ottaen huomioon säännösten ja uusien velvoitteiden myöhäisen voimaantulon verohallinto katsoo, että jos muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta tammimaaliskuussa 2014 nostettavissa olleista ja maksetuista osingoista, laiminlyönnin voidaan yleensä katsoa tapahtuneen sellaisissa olosuhteissa, että maksuunpanosta voidaan luopua ennakkoperintälain 39 :n perusteella. Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat edellä sanotun mukaisesti osingonsaajan nostettavissa eli osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty. Ennakonpidätys on tuolloin toimitettava nostettavissa olevien osinkojen koko määrästä, vaikka ne nostettaisiin osaksi tai kokonaankin vasta myöhemmin. Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 27 prosentin suuruisena euroa ylittävältä osingon määrältä (ennakkoperintäasetus 15 1 momentti). Säännöksen tarkoituksena on, että ennakonpidätys toimitetaan 27 prosentin mukaan siltä osin kuin saajan samalta yhtiöltä verovuonna saamien osinkojen määrä ylittää euroa, jotta ennakkoperinnässä ja lopullisessa verotuksessa maksettavat veron määrät vastavat mahdollisimman hyvin toisiaan. Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen euron rajan ylittymistä. Lähde I 2. TYÖNANTAJAN KUSTANTAMAN KOULUTUKSEN VEROTUS Verohallinto on julkaissut ohjeen työnantajan kustantaman koulutuksen verotuksesta (20.12., A181/200/). Oikeuskäytännön perusteella yleinen lähtökohta on, että työntekijälle ei muodostu verotettavaa etua sellaisesta työnantajan kustantamasta ammattitaidon ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävästä koulutuksesta, joka tapahtuu ensisijaisesti työnantajan edun vuoksi. Sillä, että työntekijä saa samalla koulu-

2 tuksesta tietoa, taitoja ja meriittejä, joista hänelle on mahdollisesti hyötyä tulevalla työuralla toisten työnantajien palveluksessa, ei tällöin ole merkitystä. Lähtökohtana on, että työnantajayritykseen pelkästään työsuhteessa olevan työntekijän koulutus tapahtuu työnantajan edun vuoksi, kun työnantaja määrää koulutukseen osallistumisesta ja maksaa koulutuksen kustannukset. Yksinään tällä perusteella koulutusta ei voida kuitenkaan aina todeta verovapaaksi. Jos koulutus ei liity henkilön työtehtäviin työnantajayrityksessä, voidaan katsoa, että työnantajan tarkoituksena on koulutuksen muodossa antaa työntekijälle rahanarvoinen, palkanmaksua korvaava etu. Muita seikkoja, jotka puoltavat sitä, että koulutus tapahtuu ensisijaisesti työnantajan edun vuoksi, ovat esimerkiksi: - koulutuksen aihepiiri ja sisältö liittyy työnantajan harjoittamaan toimintaan - koulutus on alkanut työsuhteen aikana - koulutuksen tarkempi sisältö on suunniteltu ja rakennettu työnantajan tarpeiden ja esittämien toiveiden mukaisesti - työnantaja on sopinut koulutuksesta oppilaitoksen tai muun koulutuksen antajan kanssa - koulutus liittyy kyseisen työntekijän nykyisiin tai muuttuviin työtehtäviin työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa - koulutukseen on ryhdytty työnantajan aloitteesta; ja - työnantaja on edellyttänyt työntekijän sitoutumista työnantajan palvelukseen koulutuksen ajaksi taikka määräajaksi koulutuksen päätyttyä. Lähde II 3. KOHDENNETUT MAKSUVÄLINEET (esim. lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit) Verohallinto on julkaissut ohjeen luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä (28.10., A26/200/). Työnantajan työntekijälle tarjoamiin luontois- ja henkilökuntaetuihin liittyy verotuksellisia etuja verovapauden, edun arvostamisen tai alempien palkan sivukulujen muodossa. Veroetuja liittyy muun muassa ravintoetuun sekä työntekijän omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuritoimintaan. Kohdennettua maksuvälinettä käytettäessä työnantaja ostaa valitsemaltaan maksuvälineen tarjoajalta kohdennettuja maksuvälineitä luovutettavaksi työntekijälle. Työntekijä valitsee kohdennetun maksuvälineen käyttökohteiden joukosta sen palveluntarjoajan, jolta hän hankkii kohdennettua maksuvälinettä vastaan luontois- tai henkilökuntaedun. Kyseessä voi maksuvälineestä riippuen olla liikunta- tai kulttuuripalvelu, ateria taikka kuljetuspalvelu. Kohdennetun maksuvälineen mahdollistamien veroetujen saaminen edellyttää tiettyjen maksuvälineen käyttöön liittyvien edellytysten täyttymistä. Maksuvälineen tarjoajan on huolehdittava näiden edellytysten täyttymisestä. Edellytykset liittyvät seuraaviin seikkoihin: maksuvälineen henkilökohtaisuus ja käyttäjän tunnistaminen, palveluntarjoajaa koskevien edellytysten varmistaminen sekä maksuvälineen käyttökohde. Kohdennetuilla maksuvälineillä verotuetut henkilökunta- ja luontoisedut on tarkoitettu ainoastaan työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön. Tämän vuoksi kohdennetun maksuvälineen on oltava henkilökohtainen ja työntekijä on voitava tunnistaa maksuvälinettä käytettäessä. Lähde III

3 4. ENNAKKOVEROT JA TÄYDENNYSMAKSU Verovelvollisten tulee tarkistaa vuoden alkaessa sekä menneelle että tulevalle tilikaudelle maksuunpantujen ennakoiden riittävyys. Asioiden tarkistamista varten toimita ennakkoverolipusta sekä verolipusta kopio kirjanpitäjällesi. Esimerkiksi osakeyhtiön tulee tarkistaa ennakkoveron oikea määrä viimeistään silloin, kun veroilmoitus on annettava. Jos tilikauden laskettava verotettava tulos osoittaa, että ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, osakeyhtiö voi oma-aloitteisesti maksaa puuttuvan määrän (eli jäännösveron) ennakon täydennysmaksuna. Tilikauden aikana esimerkiksi osakeyhtiö voi hakea ennakon korottamista, alentamista tai koko ennakon poistamista, jos tilikauden aikana osoittautuu, että ennakon laskennan perusteena olevat tulotiedot eivät vastaa asiakkaan arviota verotettavan tulon määrästä. Lähde IV 5. TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 LUONTOISEDUT 2014 ASUNTOETU Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Asunto valmistunut Edun arvo/kk ennen vuotta ,80 neliömetriltä vuosina ,20 neliömetriltä vuonna 1984 tai myöhemmin ,10 neliömetriltä Muu Suomi Asunto valmistunut Edun arvo/kk ennen vuotta ,80 neliömetriltä vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin ,85 neliömetriltä ,00 neliömetriltä Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta sekä aravavuokra-asuntojen omaksilunastamisesta tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. Tällöin asuntoedun arvoa korotetaan uutta valmistumisvuotta vastaavaksi. Palkansaajan vastatessa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa vähennys 1,21 /m2 kk Rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden, joka liittyy asuntoetuun, arvo on 0,73 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvoon ei oteta huomioon asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa katsotaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaarvo on pääkaupunkiseutu muu Suomi Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseutu 73,00 /kk 48,00 /kk 48,00 /kk muu Suomi 37,00 /kk AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä hyödyntää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Ikäryhmä A vuosina käyttöönotetut autot vapaa autoetu auton käyttöetu vapaa autoetu auton käyttöetu vapaa autoetu auton käyttöetu 1,4 auton uushankintahinnasta kk+ 285,00 tai 19 senttiä/km 1,4 auton uushankintahinnasta kk+105,00 euroa tai 7 senttiä/km Ikäryhmä B vuosina käyttöönotetut autot 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 300,00 tai 20 senttiä/km 1,2 auton uushankintahinnasta kk+ 120,00 euroa tai 8 senttiä/km Ikäryhmä C ennen vuotta 2009 käyttöönotetut autot 0,9 auton uushankintahinnasta kk+315,00 tai 21 senttiä/km 0,9 auton uusihankintahinnasta kk +135 euroa tai 9 senttiä/km

4 Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) kuukausikohtainen arvo euroa/ kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/ kk +km-kohtainen arvo euro/km vapaa autoetu 744,00 264,00 0,32 auton käyttöetu 444,00 264,00 0,12 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Perusarvo on auton uushankintahinnasta laskettu prosenttiosuus. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä eurolla. Tästä hinnasta lasketaan edellä ilmoitettu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia kerrotusta perusarvosta. Lisävarusteiden arvo (lukuun ottamatta autopuhelinta ja talvipyöriä) lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Vapaa autoetu tarkoittaa, että työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu merkitsee, että palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Kilometrikohtaista laskentatapaa käytettäessä työajoista on ajopäiväkirjaan kirjattava joka päivä seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka (sekä tarvittaessa ajoreitti), matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. PUHELINETU Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 /kk Matkapuhelimen luontoisetuarvo 20 /kk TÄYSIHOITOETU Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvona pidetään 468 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 450 kuukaudessa yhteishuoneessa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,10 6,10 ja enintään 10,00, on Jos tämä määrä alittaa 6,10 tai ylittää 10,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Lähde V SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2014 Työeläkevakuutusmaksut ja rajamäärät TyEL -maksu, sopimustyönantaja 2014 Pientyönantaja 24,20 23,40 (palkkasumma korkeintaan vuonna 2011) Suurtyönantajan 23,90 23,10 (palkkasumma yli vuonna 2011) keskimääräinen maksu TyEL-maksu, tilapäinen työnantaja palkkasumma alle 8 100,00 /6kk ja vain 24,20 23,80 tilapäisiä työntekijöitä Työntekijän osuus TyEL- maksusta (työnantaja 2014 pidättää palkasta) vuotiailla 5,55 5, vuotiailla 7,05 6,50 Työnantaja pidättää työntekijän palkasta korotettua eläkemaksua 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen. YEL- maksu vuotiailla 23,30 22, vuotiailla 24,80 23,85 Yrittäjät maksavat korotettua vakuutusmaksua 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu euron palkkasummaan asti 0,75 0, euroa ylittävältä osalta 2,95 3,20 osaomistajien osalta 0,75 0,80 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 0,60 osaomistajien osalta 0,19 0,20

5 Työttömyysvakuutusmaksut koskevat vuotiaita työntekijöitä. Sairausvakuutusmaksut 2014 Työnantaja 2,14 2,04 Lähde VI VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2014 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailuja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahat 2014 kokopäiväraha (>10h) 39 osapäiväraha (>6h) 18 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 18,00 - yli 6 tunnilla 39,00 Jos palkansaajalle jonakin matkavuorokautena tarjotaan ilmainen tai matkalipun hintaan sisältyvä ruoka, päivärahan enimmäismäärä on puolet määristä. Ilmaisella ruualla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. Työmatka on matka, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Työn liikkuvuuden johdosta varsinaisena työpaikkana pidetään paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Kulkuneuvoista saatavat korvaukset oman auton käyttö 43 snt/km +perävaunu 7 snt/km +asuntovaunu 11 snt/km +taukotupa tms. 21 snt/km +kone (>80 kg) 3 snt/km +koira 3 snt/km + liikkuminen metsäautotiellä 9 snt/km käyttöetuauto 13 snt/km moottoripyörä 33 snt/km moottorikelkka 106 snt/km mönkijä 100 snt/km moottorivene, enintään 50 hv 78 snt/km moottorivene, yli 50 hv 113 snt/km mopo 17 snt/km muu kulkuneuvo 10 snt/km Jos palkansaajan omistamassa/hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä (kuljetus työnantajan asiana), korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Ateriakorvaus ja yömatkaraha ateriakorvaus 9,75 ateriakorvaus (2 ateriaa) 19,50 yömatkaraha 12,00 Lähde VII TULOVEROASTEIKKO 2014 Vero alarajan kohdalla euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta Verotettava ansiotulo euroa , , , ,50 29, ,75 Lähde VIII ALV:n kannat 2014 yleinen verokanta, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita 24 elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut 14 kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 10 Lähde IX

6 Ulkomaan päivärahat 2014 Maa/ alue & päivärahan enimmäismäärä Afganistan 51 Alankomaat 65 Albania 51 Algeria 66 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 71 Arabiemiirikunnat 64 Argentiina 46 Armenia 47 Aruba 45 Australia 63 Azerbaidžan 67 Azorit 59 Bahama 67 Bahrain 65 Bangladesh 48 Barbados 57 Belgia 61 Belize 39 Benin 44 Bermuda 64 Bhutan 34 Bolivia 34 Bosnia ja Hertsegovina 50 Botswana 38 Brasilia 64 Britannia 68 Lontoo ja Edinburgh 72 Brunei 38 Bulgaria 51 Burkina Faso 38 Burundi 39 Chile 51 Cookinsaaret 62 Costa Rica 48 Curaçao 40 Djibouti 54 Dominica 47 Dominikaaninen tasavalta 51 Ecuador 48 Egypti 51 El Salvador 44 Eritrea 39 Espanja 62 Etelä-Afrikka 48 Etelä-Sudan 54 Etiopia 40 Fidži 43 Filippiinit 50 Färsaaret 53 Gabon 71 Gambia 37 Georgia 47 Ghana 44 Grenada 56 Grönlanti 53 Guadeloupe 50 Guatemala 44 Guinea 50 Guinea-Bissau 35 Guyana 36 Haiti 47 Honduras 41 Indonesia 42 Intia 43 Irak 56 Iran 41 Irlanti 66 Islanti 65 Israel 71 Italia 64 Itä-Timor 44 Itävalta 62 Jamaika 48 Japani 71 Jemen 54 Jordania 69 Kambodža 47 Kamerun 48 Kanada 66 Kanarian saaret 60 Kap Verde 42 Kazakstan 62 Kenia 52 Keski-Afrikan tasavalta 40 Kiina 64 Hongkong 66 Macao 62 Kirgisia 46 Kolumbia 56 Komorit 44Kongo (Kongo- Brazzaville) 49 Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 65 Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois- Korea) 65 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 77 Kosovo 45 Kreikka 60 Kroatia 60 Kuuba 50 Kuwait 62 Kypros 61 Laos 41 Latvia 51 Lesotho 34 Libanon 63 Liberia 44 Libya 53 Liechtenstein 69 Liettua 50 Luxemburg 64 Madagaskar 37 Madeira 58 Makedonia 51 Malawi 50 Malediivit 50 Malesia 51 Mali 41 Malta 62 Marokko 61 Marshallinsaaret 49 Martinique 52 Mauritania 48 Mauritius 48 Meksiko 57 Mikronesia 45 Moldova 45 Monaco 67 Mongolia 42 Montenegro 53 Mosambik 47 Myanmar (Burma) 50 Namibia 36 Neitsytsaaret (USA) 40 Nepal 35 Nicaragua 40 Niger 45 Nigeria 71 Norja 69 Norsunluurannikko 71 Oman 57 Pakistan 35 Palau 55 Palestiinalaisalue 60 Panama 48 Papua-Uusi-Guinea 57 Paraguay 34 Peru 53 Portugali 60 Puerto Rico 48 Puola 56 Qatar 60 Ranska 66 Romania 55 Ruanda 36 Ruotsi 66 Saint Kitts ja Nevis 58 Saint Lucia 74 Saint Vincent ja Grenadiinit 69 Saksa 61 Berliini 61 Salomonsaaret 45 Sambia 52 Samoa 46 San Marino 55 São Tomé och Príncipe 55 Saudi-Arabia 62 Senegal 49 Serbia 57 Seychellit 74 Sierra Leone 44 Singapore 63 Slovakia 57 Slovenia 57 Somalia 50 Sri Lanka 40 Sudan 59 Suriname 42 Swazimaa 36 Sveitsi 74 Syyria 49 Tadžikistan 46 Taiwan 55 Tansania 41 Tanska 68 Thaimaa 56 Togo 48 Tonga 42 Trinidad ja Tobago 70 Tšad 51 Tšekki 57 Tunisia 54 Turkki 54 Istanbul 56 Turkmenistan 58 Uganda 37 Ukraina 53 Unkari 56 Uruguay 48 Uusi-Seelanti 60 Uzbekistan 48 Valko-Venäjä 50 Vanuatu 53 Venezuela 58 Venäjä 56 Moskova 70 Pietari 64 Vietnam 50 Viro 51 Yhdysvallat 63 New York, Los Angeles, Washington 69 Zimbabwe 45 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 42 Lähde: V

7 Lähde VI: LÄHTEET Lähde I: Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Liikkeen- ja ammatinharjoittaja > Ennakkoperintärekisteri > Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset, Lähde II: Etusivu > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > > Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus; Lähde III: Etusivu > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon ohjeet > > Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä, Lähde VII: Etusivu> Syventävät veroohjeet > Ennakkoperintä > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014, Lähde VIII: Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Vuoden 2014 valtion tuloveroasteikko, Lähde IX: Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Osakeyhtiö ja osuuskunta > Arvonlisäverotus; Lähde IV: Etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Osakeyhtiö ja osuuskunta > Ennakkoverot, Lähde V: Etusivu > Syventävät veroohjeet > Verohallinnon päätökset > 2014 > Verohallinnon päätös vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista,