MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

Transkriptio

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Noora Haapa-alho JÄSENKIRJE Y/9/ (17) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2010 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2010 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista. Päätös on kirjeen liitteenä. Ravintolaruokailun arvonlisävero on tarkoitus alentaa alkaen 22 prosentista 13 prosenttiin. Tämän vuoksi ensi vuodelle on vahvistettu kahdet ravintoedun arvot. Ajalla ravintoedun arvo on 5,70 euroa ja ajalla ravintoedun arvo on 5,30 euroa aterialta. Puhelinedun arvo säilyy edelleen 20 eurona. Muutoksia on tullut mm. vapaan autoedun ja asuntoetujen arvoihin. VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2010 Kirjeen liitteenä lähetämme verohallituksen antaman päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Sekä päivärahoihin että ateriakorvaukseen määrään on tullut pieni korotus. - kokopäiväraha 36,00 euroa - osapäiväraha 16,00 euroa - ateriakorvaus 9,00 euroa. Korvaus oman auton käytöstä on pysynyt samana kuin vuonna 2009 ja on 45 senttiä kilometriltä. Päätökset löytyvät myös sivulta Maaseutuelinkeinojen, viheralan ja puutarha-alan työehtosopimuksissa sovituista matkakustannusten korvauksista tiedotetaan erikseen näiden sopimusalojen jäsenille. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Veli-Matti Rekola Annankatu/Annegatan C 48 Puhelin/Telefon (09) info@tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer HELSINKI/HELSINGFORS Faksi/Fax (09) Internet:

2 2(17) Vero-ohjeet» Verohallinnon päätöksiä Verohallinnon päätös vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös Dnro 1114/32/2009, Annettu Helsingissä 25. päivänä marraskuuta 2009 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 :n 1 momentin ja 76 :n 1 momentin 5 kohdan sellaisena kuin se on laissa 1549/1995, nojalla määrännyt: Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: 1 Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo 2 Asunto valmistunut: ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro/kk ,10 neliömetriltä ,20 neliömetriltä ,80 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut: ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro/kk ,20 neliömetriltä ,10 neliömetriltä ,00 neliömetriltä Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (1549/95) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan. Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. 3

3 3(17) Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,62 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,46 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,61 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 105 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 38 kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun rahaarvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 10 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 65 ja muun Suomen alueella 42 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 42 ja muun Suomen alueella 33 kuukaudessa. Ravintoetu 11 Ravintoedun, joka on saatu , arvo on 5,70 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 ja enintään 9,50. Jos tämä määrä alittaa 5,70 tai ylittää 9,50, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

4 4(17) Ravintoedun, joka on saatu , arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 12 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistusja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 13 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun arvona pidetään 4,28 ateriaa kohden, kun etu on saatu , ja 3,96 euroa ateriaa kohden, kun etu on saatu Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,42 ateriaa kohden, kun etu on saatu ja 3,18 ateriaa kohden, kun etu on saatu Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun arvona pidetään 4,85 ateriaa kohden, kun etu on saatu , ja 4,49 ateriaa kohden, kun etu on saatu Muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvo on kuitenkin vähintään 5,70, kun etu on saatu , ja vähintään 5,30, kun etu on saatu Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos sen arvo on yli 9,50 euroa ja se on saatu tai jos sen arvo on yli 8,80 euroa ja se on saatu Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu 15 Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 431 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 415 kuukaudessa yhteishuoneessa, kun etu on saatu , ja 407 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 392 kuukaudessa yhteishuoneessa, kun etu on saatu

5 5(17) Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun arvo on 11,40 päivää kohden tai enintään 256,50 kuukaudessa, kun etu on saatu ja 10,60 päivää kohden tai enintään 238,50 kuukaudessa, kun etu on saatu Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2005 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) - vapaa autoetu Kuukausikohtainen arvo euro/kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km ,31

6 6(17) - auton käyttöetu ,13 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. 18 Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 :ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 :n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä eurolla. 19 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 20 Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. 21 Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin Autoedun raha-arvoa on korotettava 420 eurolla kuukaudessa tai 28 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

7 7(17) 24 Edellä 17 :ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä Puhelinetu 25 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyvän arvon soveltaminen 26 Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2010 ja vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa. Pääjohtaja Mirjami Laitinen Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula 27 Verohallinto

8 8(17) Vero-ohjeet» Verohallinnon päätöksiä Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2010 Verohallinnon päätös Dnr 1201/32/2009, Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 73 on osaksi muutettuna laissa 896/2001, päättänyt: Vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut. Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2) työskentely on tilapäistä TVL 72a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja 4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 :ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 :ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 4 Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 :n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 :n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

9 9(17) Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. 5 6 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen. 7 Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan. 8 Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: 9 Kulkuneuvo auto moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä Korvauksen enimmäismäärä 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan - 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä - 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri - 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 73 senttiä kilometriltä 108 senttiä kilometriltä 105 senttiä kilometriltä 99 senttiä kilometriltä

10 10(17) moottoripyörä mopo muu kulkuneuvo 33 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä. 10 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. 11 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. 12 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä Työmatkan kestoaika euro yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 16,00 - yli 6 tunnilla 36,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 13 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä euro Afganistan 57,00 Alankomaat 65,00 Alankomaiden Antillit 45,00 Albania 55,00 Algeria 66,00 Andorra 59,00

11 11(17) Angola 84,00 Antigua ja Barbuda 74,00 Arabiemiirikunnat 63,00 Argentiina 43,00 Armenia 47,00 Aruba 49,00 Australia 62,00 Azerbaidzan 65,00 Azorit 56,00 Bahama 60,00 Bahrain 65,00 Bangladesh 42,00 Barbados 59,00 Belgia 61,00 Belize 35,00 Benin 43,00 Bermuda 59,00 Bhutan 34,00 Bolivia 29,00 Bosnia-Hertsegovina 48,00 Botswana 40,00 Brasilia 61,00 Britannia 69,00 Lontoo ja Edinburg 75,00 Brunei 40,00 Bulgaria 50,00 Burkina Faso 35,00 Burundi 34,00 Chile 55,00 Cookinsaaret 61,00 Costa Rica 46,00 Djibouti 47,00 Dominica 48,00 Dominikaaninen tasavalta 52,00 Ecuador 47,00 Egypti 53,00 El Salvador 44,00 Eritrea 30,00 Espanja 65,00 Etelä-Afrikka 53,00 Etiopia 36,00 Fidzi 44,00 Filippiinit 53,00

12 12(17) Färsaaret 53,00 Gabon 73,00 Gambia 36,00 Georgia 49,00 Ghana 47,00 Grenada 53,00 Grönlanti 53,00 Guadeloupe 50,00 Guatemala 38,00 Guinea 44,00 Guinea-Bissau 35,00 Guyana 36,00 Haiti 46,00 Honduras 38,00 Indonesia 52,00 Intia 44,00 Irak 55,00 Iran 50,00 Irlanti 64,00 Islanti 59,00 Israel 63,00 Italia 67,00 Milano 67,00 Itä-Timor 40,00 Itävalta 61,00 Jamaika 51,00 Japani 83,00 Jemen 48,00 Jordania 69,00 Kambodzha 57,00 Kamerun 46,00 Kanada 68,00 Kanarian saaret 60,00 Kap Verde 40,00 Kazakstan 63,00 Kenia 50,00 Keski-Afrikan tasavalta 39,00 Kiina 57,00 Hongkong 68,00 Macao 61,00 Kirgisia 47,00 Kolumbia 49,00 Komorit 40,00

13 13(17) Kongo 47,00 Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire) 68,00 Korean kansantasavalta (Pohj.-Korea) 66,00 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 79,00 Kosovo 44,00 Kreikka 64,00 Kroatia 62,00 Kuuba 50,00 Kuwait 64,00 Kypros 61,00 Laos 35,00 Latvia 50,00 Lesotho 35,00 Libanon 67,00 Liberia 40,00 Libya 51,00 Liechtenstein 75,00 Liettua 51,00 Luxemburg 63,00 Madagaskar 42,00 Madeira 58,00 Makedonia 49,00 Malawi 43,00 Malediivit 47,00 Malesia 53,00 Mali 43,00 Malta 57,00 Marokko 61,00 Marshallinsaaret 39,00 Martinique 51,00 Mauritania 50,00 Mauritius 46,00 Meksiko 49,00 Mikronesia 44,00 Moldova 46,00 Monaco 66,00 Mongolia 48,00 Montenegro 48,00 Mosambik 50,00 Myanmar (Burma) 53,00 Namibia 37,00 Neitsytsaaret (USA) 41,00 Nepal 35,00

14 14(17) Nicaragua 38,00 Niger 40,00 Nigeria 68,00 Norja 65,00 Norsunluurannikko 75,00 Oman 52,00 Pakistan 35,00 Palestiina 53,00 Panama 43,00 Papua - Uusi Guinea 39,00 Paraguay 31,00 Peru 52,00 Portugali 63,00 Puerto Rico 38,00 Puola 59,00 Qatar 63,00 Ranska 65,00 Romania 55,00 Ruanda 39,00 Ruotsi 65,00 Saint Kitts ja Nevis 60,00 Saint Lucia 73,00 Saint Vincent ja Grenadiinit 69,00 Saksa 63,00 Berliini 63,00 Salomonsaaret 35,00 Sambia 50,00 Samoa 43,00 San Marino 53,00 Sao Tome ja Principe 49,00 Saudi-Arabia 61,00 Senegal 40,00 Serbia 51,00 Seychellit 69,00 Sierra Leone 41,00 Singapore 69,00 Slovakia 61,00 Slovenia 61,00 Somalia 37,00 Sri Lanka 35,00 Sudan 56,00 Surinam 33,00 Swazimaa 36,00

15 15(17) Sveitsi 70,00 Syyria 58,00 Tadzikistan 51,00 Taiwan 53,00 Tansania 39,00 Tanska 69,00 Thaimaa 56,00 Togo 47,00 Tonga 37,00 Trinidad ja Tobago 68,00 Tsad 46,00 Tshekki 61,00 Tunisia 55,00 Turkki 57,00 Istanbul 60,00 Turkmenia 59,00 Uganda 36,00 Ukraina 59,00 Unkari 58,00 Uruguay 45,00 Uusi-Seelanti 59,00 Uzbekistan 53,00 Valkovenäjä 48,00 Vanuatu 38,00 Venezuela 64,00 Venäjä 56,00 Moskova 73,00 Pietari 64,00 Vietnam 49,00 Viro 51,00 Yhdysvallat 64,00 New York City, Los Angeles, Washington DC, San Francisco 71,00 Zimbabwe 48,00 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 41,00 Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

16 16(17) Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 :n mukaan. Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa. Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 :n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 16,00 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9,00 euroa. 14 Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18,00 euroa. Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. 17 Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10,00 euroa. Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2010.

17 17(17) Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2009 Pääjohtaja Mirjami Laitinen Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula Liite: Ulkomaanpäivärahat/alueiden määrittelyjä Verohallinto