RAJAT YLITTÄVÄ RAKKAUS - TURVAKOTITYÖN NÄKÖKULMA SUOMEEN AVIOITUNEIDEN MAAHANMUUTTAJANAISTEN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJAT YLITTÄVÄ RAKKAUS - TURVAKOTITYÖN NÄKÖKULMA SUOMEEN AVIOITUNEIDEN MAAHANMUUTTAJANAISTEN ELÄMÄÄN"

Transkriptio

1 RAJAT YLITTÄVÄ RAKKAUS - TURVAKOTITYÖN NÄKÖKULMA SUOMEEN AVIOITUNEIDEN MAAHANMUUTTAJANAISTEN ELÄMÄÄN Michele Andrew (yhteistyössä Miira Hartikaisen kanssa) Päättötyö Kevät 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aiheen valinta Tutkimustehtävä Tutkimusote Aineiston keruu ja käsittely Tarinoiden luominen Aineiston ja analyysin luotettavuus 7 3. AVIOITUMINEN SUOMEEN Ulkomaille avioitumisen yksilölliset ja yhteiskunnalliset syyt Vaimovälitys osana siirtolaisuutta Maahanmuuttajat Suomessa ja avioliitot suomalaisten kanssa Tutustuminen ja avioituminen tutkimusperheissä Susanin tarina - avioliittoon ystävän välityksellä PERHE-ELÄMÄN KRIISIYTYMINEN Kriisiytymisen taustatekijät Avioliiton lähtökohdat ja nopeat muutokset Yhteisen kielen ja puolison kulttuurin tuntemuksen puute Tukiverkoston heikkous Muut kotoutumista vaikeuttavat tekijät Lindan tarina - maanviljelijän vaimoksi Suomeen PERHEVÄKIVALTA Yleistä perheväkivallasta Perheväkivalta tutkimusperheissä Eroon väkivallasta KOTOUTUMINEN Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Marian tarina - uusi yritys Selviytyä vai syrjäytyä? POHDINTA EPILOGI 49 LÄHTEET 51

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Michele Andrew (yhteistyössä Miira Hartikaisen kanssa) Rajat ylittävä rakkaus - turvakotityön näkökulma Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten elämään. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, , 56 sivua. Päättötyön tarkoituksena on tarkastella Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten tilannetta, kun perhe-elämä kriisiytyy. Tutkimuksessa perheen kriisiä tarkastellaan turvakotityön kautta, sosiaalityön näkökulmasta. Yhteisenä tekijänä maahanmuuttajuuden lisäksi naisilla on se, että he kaikki ovat kokeneet perheväkivaltaa parisuhteessaan. Tavoitteena on kertoa perheväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ongelmista ja parantaa työntekijöiden valmiuksia auttaa naisia. Tutkimuksessa on mukana 15 maahanmuuttajanaista, jotka ovat avioituneet suomalaisen miehen kanssa. Naiset ovat Venäjältä, Thaimaasta ja Filippiineiltä. Aineiston on koonnut Mixeri-projektityöntekijä Miira Hartikainen asiakastyönsä tueksi. Se on kerätty asiakaskeskusteluista ja neuvottelutilanteista sekä osallistuvan havainnoinnin avulla muissa asiakastilanteissa. Tutkijat ovat käsitelleet ja analysoineet lopullisen aineiston yhdessä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineistoa on tarkasteltu hermeneuttisfenomenologisista lähtökohdista. Erilaisista kulttuuritaustoistaan huolimatta naiset olivat kokeneet perheen kriisiytymiseen liittyvät ongelmat hyvin samanlaisena. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lyhyt seurusteluaika, nopeat elämänmuutokset (avioliitto, muutto uuteen maahan ja lapsen syntymä), yhteisen kielen ja kulttuurituntemuksen puute, erilaiset odotukset perhe-elämältä sekä aviopuolisoiden huomattava ikäero voivat synnyttää perhe-elämään kriisejä. Perheväkivalta ja sosiaalisista kontakteista eristäminen altistavat maahanmuuttajanaiset syrjäytymiselle ja saattavat estää naisen kotoutumisen kokonaan. Maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta ei eroa suomalaisiin naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta. Johtopäätöksinä todetaan, että perheväkivalta kokeneet maahanmuuttajanaiset tarvitsevat tietoa yhteiskunnan palveluista ja naisten oikeuksista. Toivottavaa olisi, että yhdenkään naisen ei tarvitsisi jatkaa väkivaltaisessa suhteessa epävarmuuden, pelon tai oleskeluluvan takia. Tutkijat esittävät maahanmuuttajanaisille kieli- ja suomalaiseen yhteiskuntaan valmentavaa kurssia heti maahanmuuton jälkeen. Maahanmuuttajille pitäisi myös valmistaa eri kielille käännettyjä palveluesitteitä nykyistä enemmän. Asiasanat: avioliitto, kotiutus, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, naiset, perhe-elämä, perheväkivalta, selviytyminen, siirtolaisuus, syrjäytyminen Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, kirjasto

4 THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT ABSTRACT OF FINAL THESIS Michele Andrew (in co-operation with Miira Hartikainen, Mixeri-project worker) Love above borders - a shelter worker s view on immigrant women s life, who are married to Finns. Pages: 56 February 1999 The purpose of the study is to bring up immigrant women s situation when their family life is in crisis. In the study family crisis is examined through the work done in shelters and from the social work point of view. A common feature in addition to immigration background is that all women have experienced family violence in their relationships. The purpose of this study is to portray the difficulties immigrant women who have experienced family violence face and also improve the workers readiness to help them. The study was carried out among 15 immigrant women, who are married to Finns. They represent three different nationalities: Russian, Thai and Philippine. The material was collected by the Mixeri-project worker through client discussions, consultations and by engaged observation in other client situations. The final formation of the material and analysis was done by both researchers together. The study is qualitative. The results show that women have experienced reasons for the family crisis in many ways similarly despite the fact that they come from different cultures. It also reveals that short time or no time spent on dating, rapid life changes (marriage, moving to another country and birth of a child), no common language or culture knowledge, different expectations of family life and remarkable age difference are factors which may cause family a crisis. Family violence and isolation from social contacts expose women to marginalisation. Living in a violent relationship slows down or prevents the process of making a new country to their home. The family violence experienced by the immigrant women is similar to the family violence experienced by Finnish women. As conclusion it is stated that immigrant women who have experienced family violence need information about society and women s rights in order to take care of themselves. It is to be hoped that no woman has to stay in a violent relationship because of uncertainty, fear or residence visa. A mandatory preparatory training to Finnish society and a language course is seen as one way to influence immigrant women s situation by the researchers. Another way is to publish booklets about Finnish society and public services in different languages so that information would spread out. Key words: family life, family violence, immigrants, immigration, marginalisation, marriage, multicultural, women Storage: Diaconia Institute of higer education, Järvenpää training unit, library

5 1. JOHDANTO Tutkimus tarkastelee Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten tilannetta, kun perhe-elämä ajautuu kriisiin. Naisille on maahanmuuttajuuden lisäksi yhteistä se, että he ovat olleet asiakkaina turvakodissa sekä turvakodin Mixeri-projektissa. Mixeri-projekti on maahanmuuttaja- ja monikulttuuriperheille suunnattu hanke, joka tukee heidän selviytymistään arjessa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat yksittäisten naisten kokemukset vieraaseen maahan muuttamisesta ja elämästä kahden kulttuurin perheissä sekä perheelämän kriisiytymisestä. Perheväkivaltaa kokeneiden naisten tilannetta on tärkeä tuoda esille, koska perheväkivalta vaikeuttaa merkittävästi maahanmuuttajanaisten sopeutumista uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Mitä monikulttuurisemmaksi yhteiskuntamme muuttuu, sitä tärkeämpää on tutkia ja ymmärtää kulttuurien kohtaamisesta aiheutuvia ilmiöitä. Vuosittain Suomessa solmitaan noin avioliittoa, joissa toinen puolisoista on ulkomaalainen ja toinen vakituisesti Suomessa asuva Suomen kansalainen (Tilastokeskus 1997a, 19). Eläminen kahden kulttuurin liitossa vaatii molemmilta puolisoilta sopeutumista toisen erilaisuuteen ja kulttuuriin. Puhuttaessa maahanmuuttajanaisista ryhmänä on muistettava, että he ovat taustoiltaan hyvin erilaisia. Naisilla on usein erilainen uskonnollinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen tausta. Naiset kohtaavat hyvin samanlaisia ongelmia sopeutuessaan uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Uudessa maassa jokainen maahanmuuttaja käy läpi oman kotoutumisprosessin. Tutkimuksen toivotaan lisäävän tietoa Suomeen avioituneista maahanmuuttajanaisista ja vähentävän heihin kohdistuvia stereotyyppisiä asenteita. Stereotyyppiset asenteet johtavat helposti syyllistämiseen ja marginalisointiin. Tutkimuksessa tuodaan esille niitä asioita, jotka liittyvät perhe-elämän kriisiytymiseen kahden kulttuurin liitoissa. Tutkimuksessa on seurattu turvakodissa olleiden naisten elämää tiettynä ajanjaksona. Siitä ei käy ilmi, millaisena elämä on jatkunut tutkimusjakson jälkeen.

6 2 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Aiheen valinta Maahanmuuttajuus nykyisessä laajuudessaan on Suomessa uutta. Kotoutumista ilmiönä ja siihen liittyviä ongelmia tunnetaan vielä huonosti. (Schulman 1997, 5-6.) Maahanmuuttajista ja erityisesti maahanmuuttajanaisista on tehty toistaiseksi vähän tutkimuksia Suomessa, minkä takia valitsimme suomalaisten miesten kanssa avioituneet maahanmuuttajanaiset tutkimuskohteeksi. Haluamme nostaa tämän ryhmän asioita esille, jotta heidän tilanteensa huomioitaisiin laajemmin poliittista päätöksentekoa myöten. Granfeltin (1992) mukaan leimaantuneisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten kokemukset on helppo mitätöidä. Toisaalta niistä on helppo tehdä heitä vastaan kääntyviä tulkintoja. Mixeri-maahanmuuttajaprojekti tarjosi tilaisuuden tutustua naisten elämään kokonaisvaltaisesti. Kiinnostavaksi tutkimusaiheen tekee erityisesti se, että siinä yhdistyvät maahanmuuttajuuden ja perheväkivallan problematiikka. Toivomme tutkimuksen antavan lukijalle tietoa Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten elämästä. Turvakodit on tarkoitettu parisuhde- ja perheväkivallan kohteeksi joutuneille. Turvakotien maahanmuuttaja-asiakkaiksi luetaan kahden kulttuurin perheet, joissa toinen puoliso on maahanmuuttaja, sekä perheet, joissa molemmat puolisot ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajille suunnattu Mixeri-projekti koettiin tarpeelliseksi, koska ensi- ja turvakodeissa ulkomaalaisten asiakkaiden prosentuaalinen määrä kasvoi maahanmuuttajien määrän lisääntyessä Suomessa 90 -luvulla. Projektin alkaessa esimerkiksi Pääkaupungin turvakodin asiakkaista noin kolmannes oli maahanmuuttajia tai kahden kulttuurin perheestä. He edustivat yli kolmeakymmentä kansallisuutta. Ulkomaalaisten määrä kasvoi muissa Pohjoismaissa jo 80- luvulla. Erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on raportoitu maahanmuuttajanaisten määrän kasvusta turvakodeissa. Joissakin turvakodeissa maahanmuuttajien osuus oli noussut jopa puoleen koko asiakasmäärästä. Myös näissä maissa on mietitty, miten turvakotien perinteiset työmenetelmät riittävät maahanmuuttajanaisten erityistarpeisiin. Turvakotien työntekijät olivat erityisen huolissaan siitä, että jos naisten erityistarpeisiin ei pystytä vastaamaan, sillä saattaa olla hyvinkin kohtalokkaita seurauksia heidän elämäänsä. Naisten sosiaalinen verkosto on usein niin

7 3 heikko, ettei heillä ole ketään, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteessa. (Paul 1997, 9-40.) Kaikki tutkimuksessa mukana olleet naiset olivat Mixeri-projektin asiakkaita. Projekti oli Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima, ja se toteutettiin vuosina kuudella paikkakunnalla. Projektin rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektin tarkoituksena oli kehittää työmenetelmiä ensi- ja turvakotien maahanmuuttaja-asiakkaiden ja kahden kulttuurin perheiden kanssa tehtävään työhön. Mixeri-projektin asiakastyö on ollut ennaltaehkäisevää, jälkihuollollista työtä yksilö- ja ryhmätasolla sekä kriisityötä turvakotiaikana. Mixeri-projektin asiakkaiksi Pääkaupungin- ja Vantaan turvakodeista valikoituivat ne maahanmuuttaja-asiakkaat, jotka tarvitsivat erityistukea turvakodin palvelujen lisäksi. Erityistuen tarve liittyi osaltaan maahanmuuttajuuteen, koska asiakkaat osasivat usein huonosti suomea. Lisäksi he tiesivät vähän suomalaisesta palvelujärjestelmästä, ja heillä oli heikko sosiaalinen verkosto. Mixeri-työn tarve korostui erityisesti asiakkaan muuttaessa pois turvakodista. Työssä pyrittiin asiakkaiden omien voimavarojen löytämiseen ja tukemiseen. Asiakkaiden tilanteet olivat yksilöllisiä, ja avuntarve vaihteli. Toisten kanssa korostui konkreettinen yhdessätekeminen, kun toiset hyötyivät enemmän keskusteluista. Asiakkaat tarvitsivat yleensä apua avioeroon, lasten huoltajuuteen, asunnon hankintaan ja sosiaalietuuksien hoitamiseen liittyviin asioihin. Projektin asiakkaiksi tultiin pääasiassa turvakotien kautta, mutta perheongelmissa myös avohuollon puolelta. 2.2 Tutkimustehtävä Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on kuvata Suomeen avioituneiden maahanmuuttajanaisten perhe-elämän kriisiytymistä siten, kun se näyttäytyy turvakotityön kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on tehdä Suomeen avioituneiden naisten tilannetta tunnetuksi. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään perheväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ongelmia ja antaa lisävalmiuksia heidän kanssaan tehtävään työhön. Naisten elämää on tarkasteltu sosiaalityön näkökulmasta. Sosiaalityön näkökulmalla tarkoitetaan laaja-alaista ammatillista toimintaa maahanmuuttajanaisten tilanteen parantamiseksi. Sosiaalityön lähtökohtina ovat naisten

8 4 omat voimavarat ja muiden yhteiskunnan palveluiden kautta saavutettavat lisäresurssit. Heidän kanssaan tehtävä sosiaalityö on kokonaisvaltaista, koska maahanmuuttajanaisten tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista ovat usein heikot. Lehtimäen (1994, 73) mukaan sosiaalityö syntyy kokonaisuudesta, jossa ovat mukana arvot, tietopohja, tavoitteet, tehtävät, menetelmät ja keinot. Sosiaalityön konkreettinen sisältö vaihtelee, ja se konkretisoituu käytännön toiminnassa. On väitetty, että eri organisaatioissa tehtävällä sosiaalityöllä on keskenään vain vähän yhteisiä piirteitä. 2.3 Tutkimusote Laadulliseen tutkimusotteeseen päädyttiin, koska siinä kuvataan ja selitetään todellisuutta ensisijaisesti sen laadullisten ominaisuuksien avulla. Hämäläisen (1987, 1-4) mukaan laadullista tutkimusta voidaan kutsua tulkinnalliseksi tutkimukseksi, koska tutkijan tekemällä tulkinnalla on siinä keskeinen asema. Tutkimuskohteet ovat pääsääntöisesti ihmisten kokemuksia ja sosiaalisessa todellisuudessa esiintyviä merkityksiä sellaisina, kuin ihmiset itse niitä kuvaavat ja tutkija niitä tulkitsee. Laadullisen tutkimuksen kohteena on yleensä ihminen ja ihmisen maailma, joita yhdessä voidaan tarkastella elämismaailmana. Varron (1992, 23-24) mukaan elämismaailmaa tarkastellaan merkitysten maailmana. Merkitykset ilmenevät muun muassa ihmisen toimintana, päämäärien asettamisena ja suunnitelmina. Laadullinen tutkimus mahdollistaa sen, että yksilön ja hänen toimiensa ainutkertaisuus ja laatu säilyvät. Tutkimus on lähtökohdiltaan hermeneuttis-fenomenologinen, sillä siinä pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan ihmisten kokemuksia ja heidän kokemuksilleen antamia merkityksiä. Hermeneutiikalla tarkoitetaan sitä, että ymmärrettävästi selitetään ja tulkitaan merkityksellisiksi koettuja, erityisesti kirjallisessa muodossa säilyneitä kulttuurisia tuotteita. Siinä pyritään inhimillisen kulttuurin piirteiden ja erityisesti ihmisenä olemiseen liittyvien seikkojen ymmärtämiseen. (Ruokanen 1987, 9-11.) Fenomenologiassa pyritään siihen, että tutkija pystyisi havainnoimaan ilmiötä alkuperäisenä, mahdollisimman ennakkoluulottomasti ilman etukäteen lukkoonlyötyjä teorioita tai käsityksiä (Varto 1992, 86).

9 5 Tutkimuksessa keskitytään naisten kokemuksiin. Erityisesti tarinoissa pyritään tuomaan kuuluviin heidän äänensä, vaikka yksittäisen naisen kertoma ei esiinny enää alkuperäisessä muodossa. Tutkijat ovat aineistoa kerätessään ja analysoidessaan pyrkineet säilyttämään naisten kertoman puhtaana siten, että merkitysyhteydet olisivat pysyneet mahdollisimman muuttumattomina. Kuten Varto (1992, 59) toteaa, hermeneutiikalla pyritään tulkintaan ja ymmärtämiseen, mutta ei kuitenkaan mahdottomaan, toisen täydelliseen ymmärtämiseen. 2.4 Aineiston keruu ja käsittely Tutkimuksen aineisto on koottu Pääkaupungin turvakodin ja Vantaan turvakodin Mixeriprojektin asiakkaita koskevista muistiinpanoista ajalla Aineisto koostuu projektityöntekijän kirjaamista muistiinpanoista, jotka on kerätty asiakaskeskusteluista, erilaisista neuvottelutilanteista (esim. perhe- ja viranomaisneuvottelu) ja osallistuvan havainnoinnin avulla muissa asiakastilanteissa. Asiakassuhde on ollut luottamuksellinen, ja keskusteluissa on elämää käsitelty laajaalaisesti. Grönforsin (1982, 92-97) mukaan osallistuvalla havainnoinnilla tarkoitetaan tietoista ja systemaattista osallistumista tutkittavien elämään. Tutkijan vaikutus aineiston keräämisen eri tilanteissa pyritään minimoimaan. Osallistuva havainnointi edellyttää, että tutkittavien ja tutkijan välillä on sosiaalisia suhteita. Tutkijan tulee olla enemmän kuin pelkkä tutkija yhteisössä, jota hän havainnoi. Muistiinpanoja ei alunperin ole kerätty tutkimustarkoitukseen vaan asiakastyön tueksi. Aineiston keräsi toinen tutkijoista. Lopullisen aineiston käsittelyn ja analyysin tutkijat tekivät yhdessä. Muistiinpanoissa on keskitytty asiakkaan omien selitysten kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen työntekijälähtöisen näkökulman sijasta. Aineistoa kerättäessä ja tutkimuksen aikana on ollut tärkeää ymmärtää asiakkaan elämäntilanne ja olla avoin hänen kertomalleen. Naisten ajatukset, toiveet ja tunteet ovat olleet tärkeitä tutkimuksen teossa. Asiakassuhteiden pituudet vaihtelivat kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Keskimääräinen asiakassuhde kesti vajaat viisi kuukautta (4,6 kk). Kuusi asiakassuhdetta

10 6 jatkui vielä tutkimusajan jälkeen. Asiakasmuistiinpanoja oli kerätty 68:sta perheestä, joista suomalaisten miesten kanssa avioituneita maahanmuuttajanaisia oli 32. Valitsimme tästä ryhmästä kolme suurinta ryhmää: venäläiset, thaimaalaiset ja filippiiniläiset. Tutkimusaineistoon kuului yhteensä viisitoista naista, viisi kustakin kansallisuudesta. Näistä maista tulleista maahanmuuttajista enemmistö on naisia (Tilastokeskus 1998, 56-59) Tarinoiden luominen Tarinat on tehty siten, että jokainen niistä pohjautuu viiden samasta maasta kotoisin olevan naisen asiakastietoihin. Naisten elämästä on otettu osia, ja palaset on yhdistetty toisiinsa. Teemat nousivat esiin asiakasmuistiinpanoista. Työntekijän kokemuksen perusteella nämä asiat tulevat usein esille niillä kahden kulttuurin perheillä, jotka ovat turvakotien asiakkaita. Tarinat ovat osittain fiktiivisiä, koska niissä on käytetty kuvitteellista osuutta sitomaan ainekset yhteen. Fiktiivinenkin osuus perustuu kuitenkin työntekijän kokemukseen maahanmuuttajatyöstä turvakodissa. Käytettyyn tarinamuotoon päädyttiin luettavuuden takia, ja siksi, että aineisto pystyttiin näin hyödyntämään parhaiten. Tällä tavoin pystyimme turvaamaan myös sen, että asiakkaita ei voida tunnistaa. Tarinoiden tarkoituksena on antaa lukijalle kuva Suomeen avioituneiden naisten tilanteesta, kun perhe-elämä kriisiytyy. Ne voisivat olla totta, koska lähes kaikki esitettävät asiat ovat tapahtuneet todellisuudessa. Tarinoissa korostuvat turvakotityön kautta esille tulleet ongelmat, mutta toivottavasti niissä näkyvät myös naisten voimavarat ja selviytyminen. Tutkijoiden näkökulma vaikuttaa siihen, mitkä asiat painottuvat ja mitkä jäävät vähälle huomiolle tai kokonaan käsittelemättä (vrt. Granfelt 1998, 22). Sen lisäksi, että tarinat ovat kaunokirjallisessa muodossa luettavampia, ne myös auttavat lukijaa eläytymään naisten tilanteeseen. Granfeltin (1998, 31) mukaan "kaunokirjallisuus on yksi tärkeimmistä ymmärryksen herkistäjistä: fiktiiviset hahmot rajatuissa tilanteissaan kertovat yleisinhimillisistä kysymyksistä. Tässä merkityksessä kaunokirjallisuus tulee lähelle kvalitatiivista tutkimusta ja myös sosiaalityötä: yksittäisten ihmisten kokemusten ja elämänkulkujen kautta voi oppia ymmärtämään edes hiukan enemmän yhteiskunnasta ja ihmisenä elämisestä. "

11 7 Tarinoissa on ripaus kullekin kulttuurille ominaisia piirteitä, mutta niihin ei ole tietoisesti keskitytty työssä. Kulttuureja ei myöskään vertailla toisiinsa. Kulttuurien ja tapojen erilaisuutta olisi voinut korostaa ja vertailla, mikä olisi antanut syvyyttä työhön, mutta tässä tutkimuksessa on keskitytty naisten perhe-elämän kriisiytymisen kuvaamiseen. 2.5 Aineiston ja analyysin luotettavuus Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeintä osoittaa, että on tutkittu sitä, mitä on ollut tarkoituskin tutkia. Kvalitatiivisen tutkimuksen validius osoitetaan kertomalla tutkimusraportissa yksityiskohtaisesti kaikki, minkä oletetaan helpottavan tutkimuksen itsenäistä arvioimista. (Grönfors 1982, 174, 178.) Tutkimuksen tarkoituksena ei ole yleistää tuloksia, vaan ymmärtää tutkittava ilmiö kohdejoukon omasta kokemusmaailmasta käsin. Tämän tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia kahden kulttuurin perheitä eikä niitä perheitä, joiden elämä on ajautunut kriisiin. Tutkimuksessa on käytetty asiakasmuistiinpanoja aineistona haastattelujen sijasta, minkä avulla on vältetty monia ongelmia. Yhteisen äidinkielen puute vaikeuttaa maahanmuuttajien haastattelemista. Tulkin avulla haastatteleminen on mahdollista, mutta se vie aikaa ja vaatii useita täsmennyksiä. Käsitteet ovat sidottuja tiettyyn kulttuuriin ja yhteiskuntaan, joten ne saattavat jäädä selvityksistä huolimatta haastateltaville epäselviksi. Hämäläisen mukaan laadullisen tutkimuksen validiteettiongelmat liittyvät usein kieleen ja tutkijan kommunikointiin tutkittavien kanssa (Hämäläinen 1987, 55-57). Monet maahanmuuttaja-asiakkaat ovat tottumattomia olemaan haastateltavina. Lisäksi tutkimusaiheen arkaluontoisuus ja tutkittavien tottumattomuus kertoa perheasioista ulkopuoliselle saattavat vaikeuttaa haastattelua. Useat maahanmuuttajat haluavat myös antaa ulkopuoliselle vaikutelman, että heidän asiansa ovat hyvin. Siksi he saattavat jättää kertomatta asioita, joilla olisi merkitystä tutkimuksen kannalta. Asiakasaineiston käytön myönteinen puoli on se, että tiedot perustuvat pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen. Toinen tutkijoista toimii projektin työntekijänä ja tuntee naiset hyvin. Luotettavien johtopäätösten tekeminen on riippuvainen siitä, kuinka kauan tutkija on käyttänyt aikaa tutkittavien parissa, kuinka lähellä hän on sosiaalisesti ja kulttuurisesti

12 8 tutkittavia, ja kuinka hyvin hän ymmärtää tutkittavien kielenkäyttöä ja ilmausten merkitystä (Hämäläinen 1987, 55-57). Asiakasmuistiinpanot on koottu useita tiedonkeruumenetelmiä käyttäen. Niiden toivotaan antavan haastattelua monipuolisemman kuvan tutkittavien elämästä. 3. AVIOITUMINEN SUOMEEN 3.1 Ulkomaille avioitumisen yksilölliset ja yhteiskunnalliset syyt Avioituminen ulkomaille on osa siirtolaisuutta. Tutkimusaineiston perusteella siihen vaikuttavat ainakin osittain samat tekijät kuin siirtolaisuuteen laajemmin. Syyt lähtöön ovat moninaiset. Ihmisten tunteiden vaikutusta ei voi mitätöidä. Päätökseen lähteä siirtolaiseksi vaikuttaa usein toivo paremmasta tulevaisuudesta. Keto-Tokoi on tutkinut Suomeen avioituneita thaimaalaisia naisia ja jaotellut avioliitot solmimissyyn perusteella kahteen ryhmään. Toisessa voimakkaimpana tekijänä oli kiintymys tulevaan puolisoon. Toisessa uuden elämän taloudelliset ja henkiset mahdollisuudet houkuttelivat naisia avioitumaan ulkomaille. (Keto-Tokoi 1994, ) Aineisto osoittaa, että naisten vanhemmat ja lähiyhteisöt tukivat avioitumista ulkomaille. Avoimen kannustuksen voidaan ajatella rohkaisevan naisia muuttamaan. Myös Keto-Tokoi on todennut, että haastateltavien vanhemmat olivat tyytyväisiä, kun tyttäret avioituivat ulkomaalaisen kanssa (Keto-Tokoi 1994, 3, 38). Maailmassa on arviolta yli 125 miljoonaa siirtolaista, joista noin puolet asuu kehitysmaissa. Siirtolaisuuteen vaikuttavat kansainväliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset vuorovaikutussuhteet. Päätökseen lähteä vaikuttaa kotimaan taloudellinen epätasapaino, köyhyys, ympäristöongelmat, rauhan ja turvallisuuden puuttuminen ja ihmisoikeuksien loukkaukset sekä horjuva demokratia. (Kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi Kairossa 1995, ) Myös seikkailunhalu ajaa ihmisiä lähtemään. Suurin osa siirtolaisuudesta suuntautuu naapurimaihin, mutta kehittyneisiin maihin suuntautuva siirtolaisuus on kasvussa. Siirtolaisuudesta voivat hyötyä sekä lähtö- että kohdemaa. Se tukee lähtömaan taloutta, ja kohdemaa hyötyy siirtolaisten työpanoksesta.

13 9 Pitkällä aikavälillä siirtolaisuutta voidaan hallita tekemällä kotimaassa pysymisestä kaikille ihmisille kannattava vaihtoehto. Tämä edellyttää maalta vakaata taloudellista kasvua ja kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. (Kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi Kairossa 1995, ) Kehittyneen teknologian ansiosta siirtolaisten on aikaisempaa helpompaa pitää yhteyttä kotimaahan ja toisiinsa. Myös matkustaminen on mahdollista yhä useammalle, mikä helpottaa lähtöä siirtolaiseksi. (Gungwu 1997, 18.) Monet lähtevät vain lyhyeksi aikaa hankkimaan uusia kokemuksia, ja jotkut ajattelevat palaavansa kotimaahansa viimeistään eläkkeellä. Yleensä toiveet kotiinpaluusta eivät kuitenkaan toteudu. Tästä esimerkkinä ovat vuosisadan vaihteessa Yhdysvaltoihin lähteneet suomalaissiirtolaiset, jotka huomasivat vuosikymmenien kuluttua, että pikainen kotiinpaluu ei koskaan toteutunut. (Forsander 1994, 29.) Vahva siirtolaisuushistoria helpottaa myös avioitumista ulkomaille. Filippiineiltä ja Thaimaasta on viimeisten vuosikymmenien aikana lähtenyt miljoonia ihmisiä siirtolaisiksi. Thaimaassa maastamuutto alkoi varsinaisesti 70-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen ulkomaille suuntautunut siirtolaisuus oli vähäistä. Yleensä muutettiin maaseudulta joksikin aikaa suuriin kaupunkeihin töihin ja palattiin välillä kotikylään. Muuttoliike on nyt kasvanut tasaisesti. Suurin osa thaimaalaisista siirtotyöläisistä on muuttanut Lähi-Itään ja Pohjois- Afrikkaan, mutta myös Eurooppaan. (Keto-Tokoi 1994, 30.) Ihmiset ovat Filippiinien suurin vientiartikkeli. Yli viisi miljoonaa filippiiniläistä on siirtolaisena Aasiassa, arabimaissa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Määrä on yli viidesosa Filippiinien työvoimasta. Maa aloitti aktiivisen työvoiman markkinoinnin ulkomaille vuoden 1974 jälkeen, ja siitä lähtien siirtolaisten määrä on jyrkästi kasvanut. Valtio yritti tällä tavoin ratkaista talouskriisin ja työttömyyden aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Köyhyys, liian nopea väestönkasvu, poliittinen epävarmuus, ja mahdollisuuksien puute ovat tekijöitä, jotka saavat filippiiniläiset lähtemään maastaan. Pääsyyt lähtemiselle näyttävät olevan taloudelliset. (Vartti 1996, 66.) Jungar (1997, 69) on haastatellut Suomessa asuvia filippiiniläisnaisia ja todennut, että kolme neljästä hänen haastattelemastaan naisesta oli alunperin lähtenyt maasta siirtolaiseksi taloudellisista syistä. Suomalaiset miehensä he olivat tavanneet maissa, joissa olivat siirtolaisina.

14 10 Venäläisten naisten ja suomalaisten miesten tutustumista ja avioitumista edesauttaa se, että Venäjä ja Suomi ovat naapurivaltioita. Kansainvälistymisen myötä maiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja yksittäisten ihmisten liikkuminen helpottunut. Poliittisen ilmapiirin muutos 1980-luvun loppupuolella mahdollisti lailliset maastamuutot Neuvostoliitosta. Sitä ennen avioituminen ulkomaalaisen kanssa oli yksi keino muuttaa maasta. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen tulleiden määrä on kymmenkertaistunut 1980-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkuun. Inkeriläisten paluumuutto on yksi syy siirtolaisten määrän kasvuun. Entisen Neuvostoliiton taloudellinen epävakaus ja maiden välinen elintasoero lisäävät halukkuutta lähteä maasta. (Vikat & Notkola 1996, 39.) 3.2 Vaimovälitys osana siirtolaisuutta Vaimovälitys kehitysmaista teollistuneisiin maihin on osa laajempaa siirtolaisuutta. Vaikka vaimovälitys on kansainvälisesti laaja ilmiö, Suomessa sitä harjoitetaan tiettävästi vain vähän. Suomeen välitetyt vaimot tulevat lähinnä Thaimaasta ja Filippiineiltä. Naiset hakeutuvat yleensä itse tai sukulaisten avulla kontaktiin välittäjien kanssa. Köyhyyden ja työttömyyden oloissa vapaaehtoisuutta voidaan pitää tosin suhteellisena. Filippiineillä vaimovälitys kiellettiin lailla vuonna 1990, mutta Thaimaassa se on sallittua. Filippiineillä välitys on jatkunut laista huolimatta, sillä viranomaisilla on puutteelliset resurssit valvoa lain noudattamista. (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 4-6.) Vaimojen välityksen voidaan ajatella olevan osa laajempaa naisten välitystä. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan naisten välitykseen kuuluu kaikki laiton siirtolaisnaisten kuljetus ja kaupankäynti, kun siitä hyödytään taloudellisesti tai henkilökohtaisesti. Järjestön mukaan vaimovälitykseen lasketaan naisten laittoman siirtolaisuuden edistäminen heidän suostumuksellaan tai ilman. Usein naisia petetään muuton päämäärän ja tarkoituksen suhteen. Siirtolaisnaisia saatetaan myös pahoinpidellä tai käyttää seksuaalisesti hyväksi välityksen edistämiseksi. Myös muu vastaava taloudellista hyötyä tuottava toiminta, kuten naisten myyminen työhön, avioliittoon tai prostituutioon, katsotaan osaksi naisvälitystä. (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 2-3.) Vaimovälitys on eettisesti kyseenalaista. Se osoittaa teollistuneiden maiden kansalaisten vääristynyttä suhtautumista kehitysmaiden ihmisiin. Naisen asema kauppatavarana

15 11 vaikuttaa siihen, miten mies kohtelee vaimoaan. (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 17.) Kaupan kohteena oleminen vaikuttaa myös naisten itsetuntoon. He saattavat kokea, että heillä ei ole oikeutta purkaa sopimusta. Toisinaan tällaisistakin lähtökohdista solmittu avioliitto voi osoittautua onnistuneeksi. Avioituminen länsimaahan saattaa vaikuttaa myös myönteisesti naisen elämään. 3.3 Maahanmuuttajat Suomessa ja avioliitot suomalaisten kanssa Maahanmuuttajat tulevat Suomeen lukuisista syistä. Maahanmuuttajia ovat turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset, paluumuuttajat, työn tai opiskelun vuoksi muuttaneet sekä suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset. Avioliiton kautta maahan tulleet ovat kolmanneksi suurin maahanmuuttajaryhmä paluumuuttajien ja pakolaisten jälkeen. (Maahanmuuttajanaiset Suomessa 1997, 5). Helsingissä ulkomaalaisten määrä on 90-luvulla enemmän kuin kolminkertaistunut. Helsingin seudulla asuu tällä hetkellä yli ulkomaan kansalaista. Määrä on melkein puolet kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. (Jasinskaja-Lahti & Liebkind 1997, 5.) Suomen ulkomaalaisväestö on kansainvälisesti verrattuna pieni, vaikka prosentuaalinen lisäys onkin 90-luvulla ollut voimakasta. Suurin ulkomaalaisryhmä on venäläiset maahanmuuttajat ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueelta. Toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä on virolaiset, ja kolmantena tulevat Ruotsin kansalaiset. (Tilastokeskus 1997a, 9.) Suomessa asui noin ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten määrä koko väestöstä oli noin 1,7 prosenttia.

16 12 Taulukko 1. Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaan kansalaiset. Suurimmat ryhmät

17 13 Venäjä Viro Ruotsi Somalia Neuvostoliitto Maa Jugoslavia Irak Vietnam Saksa ltv. Iso-Britannia Yhdysvallat Turkki Iran Kiina Valtioton Bosnia-Herts. Thaimaa Ukraina Puola Ranska Italia Marokko Kanada Intia Tanska Alankomaat Norja Tuntematon Unkari Filippiinit Espanja Japani Muut yht Määrä Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli 50.8 prosenttia miehiä. (Monitori tilastotietoa 1998, 8.) Tietyissä kansalaisuusryhmissä, kuten gambialaisilla, algerialaisilla, tunisialaisilla ja kreikkalaisilla selvä enemmistö oli miehiä. Thaimaasta, Singaporesta, Filippiineiltä ja Venäjältä tulleista enemmistö oli naisia (Tilastokeskus 1998, 64-67).

18 14 Taulukko 2. Naisvaltaisimmat maahanmuuttajamaat vuonna Maa Yht. Naiset Naiset % Thaimaa Singapore Filippiinit Nicaragua Venäjä + ent. NL Viro Ukraina Taulukko 3. Miesvaltaisimmat maahanmuuttajamaat vuonna Maa Yht. Miehet Miehet % Gambia Algeria Tunisia Kreikka Senegal Norsunluurannikko Marokko Vuosittain Suomessa solmitaan noin avioliittoa, joissa toinen puolisoista on ulkomaalainen ja toinen vakituisesti Suomessa asuva Suomen kansalainen. Suomalaiset miehet ja naiset solmivat lähes yhtä paljon avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Viime vuosina naiset ovat solmineet eniten avioliittoja turkkilaisten, yhdysvaltalaisten, marokkolaisten ja ruotsalaisten miesten kanssa. Miehet taas ovat solmineet avioliiton yleisimmin venäläisten, ruotsalaisten, virolaisten ja thaimaalaisten naisten kanssa. Vuonna 1996 Suomessa asui yli ulkomaalaista, jotka olivat naimisissa suomalaisen kanssa. Jos avoliitot lisätään lukuun, saadaan yli ulkomaalaista, jotka olivat suhteessa suomalaisen kanssa. Ulkomaalainen mies eroaa suomalaisesta vaimostaan

19 15 useammin kuin ulkomaalainen vaimo suomalaisesta miehestään. (Tilastokeskus 1997a, 19-21). Paulin (1997, 9-40) mukaan pohjoismaisten miesten ja maahanmuuttajanaisten avioliitot ovat viime vuosina lisääntyneet. Yksi syy tähän on avioliittoja ja kontakteja järjestävien yritysten määrän kasvu Pohjoismaissa. Useimmat välitetyistä naisista tulevat taloudellisesti köyhemmistä maista. Taulukko 4. Suomalaisten solmimat avioliitot ulkomaalaisten kanssa vuonna Maa Miehet Maa Naiset Venäjä + ent. NL 473 USA 155 Viro 175 Turkki 122 Thaimaa 78 Ruotsi 84 Filippiinit 42 Saksa 81 Ruotsi 40 Iso-Britannia 67 USA 38 Marokko 34 Muut maat 348 Muut maat 596 Yhteensä Yhteensä Tutustuminen ja avioituminen tutkimusperheissä Tutkimuksen maahanmuuttajanaiset olivat tutustuneet miehiinsä eri tavoin. Yksitoista naista oli tavannut tulevan aviomiehensä, kun tämä oli lomaillut vaimon kotimaassa tai ollut siellä työssä. Jotkut miehistä olivat ilmeisesti matkustaneet maahan tavoitteenaan löytää vaimo itselleen. Erityisesti näissä avioliitoissa tutustumisen ja avioitumisen välinen aika oli lyhyt. Neljä naista oli tavannut miehensä joko ystävän, sukulaisen tai kirjeenvaihdon välityksellä. Kukaan naisista ei kertonut tulleensa Suomeen järjestäytyneen vaimokaupan kautta, mutta useissa suhteissa oli selvästi kaupallisia piirteitä. Myös kirjeenvaihto oli saattanut alkaa kontakteja luovan yrityksen kautta. Aineistomme suomalaisvenäläiset pariskunnat olivat tavanneet Venäjällä, jossa suomalaiset miehet olivat olleet töissä. Filippiiniläisiin tai thaimaalaisiin naisiin miehet olivat

20 16 tutustuneet lomailtuaan näiden kotimaassa. Lyhyt seurusteluaika oli tyypillistä kaikille suhteille. Joissakin suhteissa varsinaista seurusteluaikaa ei ollut ollenkaan, tai seurustelu oli ollut pätkittäistä. Lyhyen tuttavuuden jälkeen nainen muutti Suomeen miehensä luo. Suomen Thaimaan-suurlähetystö on haastatellut useita Suomeen tulevia thaimaalaisia naisia. He ovat kertoneet tavanneensa suomalaisen miesystävänsä tämän ollessa lomamatkalla tai työkomennuksella Thaimaassa. Maassa asuvat suomalaiset miehet ovat esitelleet thaimaalaisia naisia suomalaisille miestuttavilleen. Suomeen asettuneet thaimaalaisnaiset ovat myös esitelleet vierailulle tulleita ystäviään suomalaisille miehille. Haastateltujen naisten mukaan kyse ei ole ollut vaimokaupasta. (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 5.) Suomen Filippiinien suurlähetystön mukaan viime aikoina käytännöksi näyttää muodostuneen se, että pariskunta on ensin kirjeenvaihdossa, jonka perusteella filippiiniläisnainen hakee viisumia. Jos viisumia ei myönnetä, suomalainen mies vierailee Filippiineillä, solmii avioliiton lyhyen tuttavuuden jälkeen ja hakee oleskelulupaa puolisolleen. (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 6-7.) 3.5 Susanin tarina - avioliittoon ystävän välityksellä Susan on kotoisin maaseudulta Filippiineiltä. Hän on vanhin lapsi, joten koulun päätyttyä hänellä oli kiire löytää töitä, jotta pystyisi auttamaan äitiään monilapsisen perheen elatuksessa. Isä oli aikoinaan lähtenyt Saudi-Arabiaan töihin, jossa hän oli kuollut onnettomuudessa rakennustyömaalla. Nyt äiti elätti viisilapsisen perheensä yksin. Työmahdollisuuksia maaseudulla ei juuri ollut. Viereisessä kaupungissa oli mahdollisuus päästä töihin tehtaaseen, mutta palkka ja työolot olivat huonot. Kaupungissa työmahdollisuuksia tarjosi myös turismi, mutta se merkitsi usein seksipalveluiden myymistä tai baarissa työskentelyä. Monet kylän tytöistä haaveilivat avioituvansa ulkomaille. Kylässä kävi joskus mies, joka keräsi kiinnostuneiden tyttöjen tietoja kansioon, jota hän esitteli ulkomaalaisille. Hänen kauttaan moni tyttö oli löytänyt aviomiehen ja muuttanut pois kylästä. Susanin tätikin oli asunut Saksassa jo vuosia mentyään naimisiin saksalaisen miehen kanssa. Hän kävi kotimaassa muutaman vuoden välein, ja kylän tytöt ihastelivat hänen vaatteitaan ja lierihattujaan. Hän kertoi heille, millaista elämä oli ulkomailla.

21 17 Susanin hyvä ystävä oli avioitunut muutama vuosi aikaisemmin Suomeen. Hän ehdotti kirjeessään Susanille tuttavuutta suomalaisen miehen kanssa. Mies oli Susania kaksikymmentäviisi vuotta vanhempi. Hän oli ystävättären aviomiehen tuttu, ahkera mies, jolla oli oma yritys. Hän oli keski-ikäinen ja eronnut muutama vuosi sitten suomalaisesta vaimostaan. Mies tapasi kolmetoistavuotiasta tytärtään joka toinen viikonloppu. Mies halusi filippiiniläisen vaimon seurattuaan aikansa tuttavansa avioliittoa. Ystävän vaimo näytti kunnioittavan miehensä mielipidettä ja oli sopeutuvainen. Mies ajatteli filippiiniläisten naisten olevan naisellisia ja mukautuvia. Ystävä oli jo näyttänyt miehelle Susanin kuvaa, ja tämä oli ollut tyytyväinen näkemäänsä. Mies oli lupautunut maksamaan Susanin matkan, jos hän tulisi Suomeen vierailulle. Mies lupasi, että avioliitosta puhuttaisiin myöhemmin. Ystävätär toivoi Susanin tulevan, koska hän poti koti-ikävää ja halusi nähdä tätä pitkästä aikaa. Hän ei ollut vielä tutustunut Suomessa asuviin muihin filippiiniläisiin. Susan puhui asiasta äidilleen. Tämän mielestä ajatus kuulosti hyvältä, kun vertasi sitä muihin vaihtoehtoihin. Mies vaikutti vakavaraiselta ja hänellä oli iän tuomaa kokemusta. Tyttären pääsy länsimaihin toisi perheelle taloudellista turvaa. Olihan ystävätärkin ollut jo monta vuotta naimisissa Suomessa ja lähettänyt säännöllisesti rahaa kotiin. Susanin työnetsintä muuttui matkasuunnitelmien tekoon. Käytännön syistä mies hankki Susanille edestakaisen lipun. Susan oli tyytyväinen järjestelyyn, sillä jos asiat eivät sujuisi, hän voisi helposti palata kotiin. Susan saapui Suomeen alkutalvesta kolmen kuukauden turistiviisumilla. Susanille matka oli ensimmäinen ulkomaille. Lentokentällä olivat vastassa ystävätär miehensä ja Susanin tulevan aviomiehen kanssa. Ensimmäiset päivät Susan asui ystävänsä kanssa, mutta muutti sitten asumaan miehensä luo. Mies asui naapurissa, joten ystävättärien olisi jatkossakin helppo tavata päivittäin. Alussa aika meni nopeasti, sillä kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Mies tuntui turvalliselta. He tulivat toimeen, vaikka molemmat osasivat englantia heikosti. Vaikeimmissa asioissa ystävätär tuli apuun tulkiksi. Susan yritti myös opiskella suomea, vaikka kieli tuntui vaikealta. Susan kuitenkin ajatteli, että hänen on syytä oppia suomea mahdollisimman

22 18 nopeasti, sillä ilman kielitaitoa hän ei voisi opiskella tai työskennellä. Miehestä oli mukavaa opettaa Susanille suomalaisia sanoja. Hän oli tyytyväinen, kun Susan näytti viihtyvän hänen luonaan. Kahden kuukauden kuluttua Susan totesi olevansa raskaana. He eivät olleet oikeastaan puhuneet lasten hankkimisesta, vain naimisiin menosta. Raskaus yllätti molemmat. Varsinkaan mies ei ollut enää ajatellut lasten hankkimista. Raskaus ja turistiviisumin loppuminen olivat hyvä syy avioitua. Elämä tuntui kulkevan hyvällä mallilla. Susan synnytti tyttären, ja nyt hänen aikansa kului lasta ja kotia hoitaessa. Hän ei juuri liikkunut kodin ulkopuolella. Hänen ystävänsä oli tutustunut muihin filippiiniläisiin naisiin ja toi heitä myös Susanin luo kylään. He yrittivät järjestää vierailut siten, että mies oli silloin töissä, koska tämä ei tuntunut pitävän siitä, että koti oli täynnä vieraita naisia. Mies sanoi, ettei hän ymmärrä sitä, että ystäviä tavataan joka päivä. Susanille muiden naisten tapaaminen oli kuitenkin tärkeää. Hänestä oli ihanaa saada puhua äidinkieltään. Naiset olivat hänelle kuin sukulaisia, joita hän oli tottunut tapaamaan päivittäin kotimaassa. Susan kaipasi ihmisiä ympärilleen. Naisten kesken he pystyivät puhumaan avioliitoistaan, miehistään ja elämästä Suomessa. Susan koki saavansa naisilta myös paljon arvokasta tietoa. Miehen sukulaisia he eivät tavanneet juuri koskaan. Ainoastaan miehen tytär edellisestä avioliitosta vieraili joka toinen viikonloppu. Susan kertoi miehelle haluavansa mennä kielikurssille ja töihin. Mies oli ajatuksesta kaikkea muuta kuin innostunut. Susan halusi ansaita rahaa, jotta voisi auttaa perhettään kotimaassa. Nyt hän lähetti äidilleen rahat, jotka sai säästettyä talousrahoista. Aviomies antoi hänelle tietyn summan käyttöön viikossa. Suurimmat talousostokset he tekivät yhdessä. Perheen kaikki rahat, myös lastenhoidontuki ja lapsilisä, menivät miehen tilille. Susanilla ei ollut siihen edes käyttöoikeutta. Susan ei uskaltanut kertoa miehelle lähettävänsä rahaa äidilleen, koska tämä oli tehnyt jo alkuaikoina selväksi, että hän ei ryhdy elättämään koko sukua. Susan koki syyllisyyttä siitä, ettei voinut auttaa äitiään enemmän. Susanin piti selvittää miehelle päivittäiset menonsa, sillä tämän mielestä pienen lapsen äidin paikka oli kotona. Susanin kodinhoidosta hänellä ei ollut valittamista, koska vaimo piti kodin siistinä ja teki hyvää ruokaa. Tosin suomalaisen ruoan opettelemisessa meni jonkin

23 19 verran aikaa. Susanin suhde miehen tyttäreen tuotti aika ajoin ongelmia. Susanin oli vaikea ymmärtää, miksei kolmetoistavuotias tytär tee lainkaan kotitöitä. Susan koki olevansa tyttären piika. Mies yritti selittää, että nuoret Suomessa eivät usein tee kotitöitä. Riitatilanteissa kielitaito joutui koetukselle, eikä kaikkea aina saatu edes selvitettyä. Miestä ärsytti Susanissa ne piirteet, joihin hän alunperin oli ihastunut. Mies oli myös väsynyt jatkuvasti selittämään asioita Susanille, jolle kaikki oli uutta. Susania alkoi kyllästyttää pelkkä kotona oleskelu. Hän halusi enemmän itsenäisyyttä ja ennen kaikkea omaa rahaa. Hänen haaveenaan oli mennä kauppaan ja päättää itse, mitä ostaa. Hän oli väsynyt kysymään aina miehen lupaa ja pyytämään tältä rahaa ostoksiin. Susan alkoi liikkua enemmän kodin ulkopuolella ja tavata ystäviään kauppakeskuksessa ilman miehen lupaa. Mies sai tietää asiasta, ja syntyi tappelu. Mies kielsi Susania lähtemästä kotoa ilman hänen lupaansa ja otti tältä avaimenkin pois. Mies ajatteli Susanin saavan huonoja vaikutteita muilta filippiiniläisiltä naisilta. Mies oli myös mustasukkainen ja epäili Susanin tapailevan muita miehiä. Kun Susan kuitenkin kerran lähti ulos ilman miehen lupaa, mies lukitsi tämän jälkeen oven takalukkoon töihin lähtiessään. Tilanne kotona alkoi olla ahdistava. Mies oli usein lyönyt Susania, kun he olivat riidelleet. Riidan jälkeen mies sanoi lyöneensä Susania siksi, että Susan ei ollut totellut häntä. Erityisesti Susania kauhistutti jääminen lukkojen taakse. Mitä hän tekisi, jos lapselle sattuisi jotakin, ja hänen pitäisi hakea apua? Hän yritti puhua asiasta miehen kanssa, mutta tämä kieltäytyi kuuntelemasta. Susanilta jäi jopa väliin muutama aikaisemmin sovittu käynti neuvolassa, ja aviomies joutui selvittelemään asioita neuvolan työntekijöiden kanssa. Susan kysyi ystäviltään neuvoa. Nämä reagoivat hyvin eri tavalla. Toisten mielestä Susanin oli paras totella miestään, ettei hän menettäisi lastaan ja joutuisi pois Suomesta. Muutama tuttu kuitenkin kertoi filippiiniläisnaisista, jotka olivat eronneet miehistään mutta saivat silti pitää lapsensa. He olivat saaneet apua perhetilanteensa selvittelyyn viranomaisilta. Riitojen aikana Susan puhui miehelle avioerosta, jolloin tämä vastasi, että siinä tapauksessa lapsi jää miehelle, ja Susan lähetetään takaisin kotimaahansa. Mies ilmoitti, ettei Susan saisi mistään apua, koska suomalaiset auttavat vain suomalaisia. Susania pelotti pelkkä ajatuskin siitä, että hän joutuisi eroamaan lapsestaan. Susan ei tuntenut

24 20 suomalaista lainsäädäntöä eikä tiennyt, mistä voisi kysyä neuvoa. Hän oli iloinen, että oli pitänyt yhteyttä ystäviinsä, sillä he olivat ainoita ihmisiä, joilta hän saattoi pyytää apua. Hän ei uskaltanut puhua edes poliisin kanssa, ja ainoa toimisto, jossa hän oli käynyt, oli Kelan toimisto. Kerran riidan jälkeen Susan karkasi lapsi mukanaan ystävänsä luo. Ystävä vei heidät paikkaan, jota kutsuttiin turvakodiksi. Ystävä lähti ensiselvittelyjen jälkeen pois, ja Susan oli ihmeissään, koska ei ymmärtänyt millaiseen paikkaan oli joutunut. Susan ei tiennyt, saiko hän liikkua vapaasti, sillä ikkunoissa ja ovissa oli kalterit. Asiat alkoivat selvitä, kun turvakodin työntekijät kertoivat, että Suomen lain mukaan vaimon lyöminen on rikos. Työntekijät kertoivat myös, että koska Susan oli ollut jo kaksi vuotta Suomessa, hän saisi pysyvän oleskeluluvan, vaikka eroaisikin miehestään. Oleskeluluvan saamista helpotti myös se, että hänellä oli Suomessa syntynyt lapsi. Susan oli kiitollinen avusta. Hänestä tuntui, että joku piti vihdoinkin hänen puoltaan. Turvakodissa hän tutustui muihin asiakkaisiin ja huomasi, että monilla suomalaisillakin naisilla oli samanlaisia ongelmia miestensä kanssa. Tähän asti Susan oli uskonut miehen syytöksiin, että vika oli hänessä ja siinä, että hän oli ulkomaalainen. Vaikeimmaksi asiaksi turvakodissa Susan koki sen, että hän joutui yksin tekemään päätökset. Hän oli tottunut, että asioista päätetään yhdessä perheen ja suvun kanssa. Lisäksi Susania pelotti se, miten hän pärjäisi turvakodista päästyään, sillä mies oli tähän asti hoitanut kodin ulkopuoliset asiat. Toisaalta hän tiesi, että kotiin hän ei enää uskaltaisi palata. Mies yritti edelleen pelotella Susania maastakarkoittamisella, mutta työntekijät kertoivat miehen olevan väärässä. Mies ei tekisi päätöstä oleskeluluvasta. Lisäksi mies panetteli Susania ja kertoi vievänsä lapsen huoltajuusasian oikeuteen. Miehen mielestä Susan ei ollut kelvollinen äidiksi, koska hän ei osannut edes suomea. Lisäksi mies vihjaili, että Susanin tausta oli hämärä. Susan pystyi vain itse puhumaan omasta puolestaan. Susan halusi avioeron, mutta hän pelkäsi oikeudenkäyntiä. Hänen englannin kielen taitonsa oli myös niin heikko, ettei hän pärjännyt oikeudessa ilman tulkkia. Hän pelkäsi, että menettää lapsensa jo pelkästään sen takia, että hän on ulkomaalainen.

25 21 Oikeudenkäynti oli riitaisa ja pitkä, mutta lopulta oikeus päätti, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina, mutta lapsi asuu äitinsä kanssa. Susan sai oman asunnon, johon hän muutti lapsensa kanssa turvakodista. Tällä hetkellä Susan yrittää saada elämänsä järjestykseen. Hän odottaa pääsyä kielikurssille, ja lapsi käy puolipäivätarhassa, jotta oppisi suomea. Susan haaveilee lomamatkasta kotiin. Hän ei ole nähnyt sukulaisiaan kolmeen vuoteen ja kaipaa äitiään. Taloudellisen tilanteen takia matka on kuitenkin mahdoton juuri nyt. Susan toivoo saavansa töitä, jotta saisi rahaa säästöön ja voisi auttaa äitiään. Susanilla on myös uusi suomalainen poikaystävä, johon hän tutustui pian oikeudenkäynnin jälkeen. Pekka on opiskelija, joka asuu vanhempiensa kotona ja on Susanin ikätoveri. Susan on tyytyväinen suhteeseen, mutta toistaiseksi hän ei ole halunnut muuttaa yhteen Pekan kanssa. Susanista tuntuu, että hän on oppinut päättämään omista asioistaan ja luottamaan itseensä. Filippiiniläiset ystävät ovat edelleen tärkeitä. He ovat Suomessa Susanin perheen ja suvun korvike.

26 22 4. PERHE-ELÄMÄN KRIISIYTYMINEN 4.1 Kriisiytymisen taustatekijät Avioliitto-odotukset ovat kulttuurisidonnaisia. Perheen struktuuri ja rooliodotukset ovat eri kulttuureissa erilaisia. Kahden kulttuurin avioliitoissa perheet joutuvat sopeutumaan enemmän, kuin saman kulttuurin sisällä avioituvat. Kahden kulttuurin liittojen onnistumiseen vaikuttaa puolisoiden kulttuurierojen suuruus, ja heidän kykynsä ymmärtää puolison kulttuuria. Puolisoiden kiintymys toisiinsa ja ystävien suhtautuminen avioliittoon ovat myös olennaisia liiton onnistumisessa. (Alitolppa-Niitamo 1993, ) Tutkimus osoittaa, että eläminen kahden kulttuurin perheissä on puolisoille vaativaa. Avioliiton onnistumisessa on merkittävää puolisoiden taito tehdä kompromisseja. Avioliiton lähtökohdat, puolisoiden toiveet ja odotukset sekä puolison kulttuurin ja taustan hyväksyminen ja arvostaminen vaikuttavat olennaisesti liiton onnistumiseen Avioliiton lähtökohdat ja nopeat muutokset Perheongelmat korostuvat lyhyen tuttavuuden jälkeen solmituissa liitoissa, jos puolisoilla ei ole yhteistä kieltä, ja vaimon ennakkotiedot tulevasta aviomiehestä ja Suomesta ovat vähäiset (Ulkomaalaisten vaimojen välitys 1998, 8-9). Tutkimusperheille oli tunnusomaista, että puolisot olivat tutustuneet ja perustaneet perheen nopeasti. Lasten syntymisellä, varsinkin suhteen alkuvaiheessa, voidaan ajatella olevan perhe-elämää kriisiyttävä vaikutus. Lapsen syntymä vaikuttaa puolisoiden väliseen suhteeseen. Lapsi vie vanhempiensa aikaa ja voimavaroja, ja vanhemmat joutuvat luopumaan osittain omista tarpeistaan. Tutkimuksessa kahdellatoista naisella (12/15) oli yhteinen, alle viisivuotias lapsi miehensä kanssa. Kahdella pariskunnalla ei ollut yhteisiä lapsia, ja yhdellä naisella oli alle viisivuotias lapsi edellisestä liitosta. Joissakin tutkimusperheissä lyhyt seurusteluaika ja yhteisen kielen puutteesta johtuva kyvyttömyys syvällisempään keskusteluun viittasivat siihen, ettei lasten hankkiminen ollut suunnitelmallista. Viidessä perheessä nainen tuli raskaaksi heti suhteen alussa, kun oli kulunut alle puoli vuotta tutustumisesta. Kaikki tutkimuksen naiset,

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 The Finnish Thai Association Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Suomeen ja edistää suomalais-thaimaalaisia suhteita Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Edistää thaimaalaisen kulttuurin ja taiteiden

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot