Päijät-Hä meen. Päijät-Hämeen Re ser vi läis pii ri ry:n tiedotuslehti 3/2007. Toiminnallinen reserviläiskausi piirissämme.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hä meen. Päijät-Hämeen Re ser vi läis pii ri ry:n tiedotuslehti 3/2007. Toiminnallinen reserviläiskausi piirissämme."

Transkriptio

1 Päijät-Hä meen Re ser vi läis pii ri ry:n tiedotuslehti 3/2007 Toiminnallinen reserviläiskausi piirissämme. - YTH07 s Perinneasekilpailu s CIOR s Retket s. 16

2 2 Reserviläiset ja Reserviupseerit Yhteen kuuluvuus ja yhdessä yrittäminen sekä samaan hiileen puhaltaminen ovat liiketoiminnassa avain asemassa olevia tekijöitä jolla saadaan uskomattomia aikaan. Kuluneen kevään ja alkukesän aikana olin nähnyt sellaista yhteen henkeen puhaltamista ja yhteen kuuluvuutta mitä vapaaehtoinen maanpuolustus toiminta parhaimmillaan on. Väitetään, että Päijät-Hämäläiset ovat hitaasti syttyviä, ujoja ja eivät pidä itsestään suurta meteliä. Kaikki tuo pitää osittain paikkansa, mutta kun sitten yhdessä on jokin asia päätetty niin se viedään viimeisenpäälle ja pienintä yksityiskohtaa myöden hienostellen läpi. Kaiken tämän olen saanut omin silmin kuluneena keväänä nähdä ja kokea. Omaa aikaa, vaivaa ja rasitusta säästämättä on viety läpi mitä moninaisimpia kilpailuja, tapahtumia ja retkiä. Kaikkien näiden lisäksi on ehditty viettää erilaisia juh- lia ja olla apuna paikkakuntien veteraaneille erilaisissa tilaisuuksissa. Ampumaharrastus on yksi keskeisimmistä harrastuksista ja sen mukana saimme pitää keväällä kauniin sään vallitessa perinne-aseiden mestaruus kilpailut Hälvälässä joka antoi suururakan talkoolaisille, mutta se opetti ja kannatti. Kiitos siitä panostuksesta kaikille mukana olleille. CIOR harjoitukset ja ulkomaalaisten mukana olo alkaa tuntua meistä, kuin olisi kansainvälinen toiminta ja yhdessä kilpaileminen aivan luonnollista Päijät-Hämäläistä toimintaa vuosittain tai niinhän se onkin. Miellyttävintä kuitenkin on, että Maanpuolustusnaiset ovat olleet mukana toiminnassa aktiivisesti jokaisessa mahdollisessa kuviossa kun vain heiltä on aikaa liiennyt. Sanalla sanoen yhteistyö tuottaa tulosta. Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä Päijät-Hämeeseen tuli huomattava määrä huomionosoituksia ja ylennyksiä. Onnittelen kaikkia kunniamerkin saaneita ja ylennettyjä. Puheenjohtaja Juhani Vilo aluetoimisto Puolustusvoimiin suunnitellaan perustettavaksi 16 aluetoimistoa, joista yhdeksän toimii joukko osastojen yhteydessä. Aluetoimistot palvelevat asevelvollisuusasioissa, tukevat vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, valmistelevat sodan ajan järjestelyjä sekä pitävät yhteyttä alueen reserviläisiin. Aluetoimistoissa työskentelee kymmenisen henkeä alueesta ja tehtävistä riippuen. maanpuolustusalueen aluetoimisto sijoitetaan Hämeen Rykmentiin rakennus nro 22:een, jossa on jo tilojen remontti aloitettu ja ensimmäiset henkilövalinnatkin on tehty. Sotilasalueen päälliköksi on nimitetty everstiluutnantti Juho Raulo. Hän tulee tehtäväänsä Helsingin sotilasläänin esikunnasta. Uusi sotilasalueen esikunta aloittaa tehtävänsä 1. tammikuuta Näin palataan vanhoille juurille, tiloihin rakennus nro 22 jossa Lahden sotilaspiirin esikunta toimi vuosina Näin saadaan piiriimme täyden palvelun keskus, sillä toimiihan samassa rakennuksessa myös maanpuolustuspiirin, MPK:n piiritoimisto. Hämeen Rykmentin komentaja vaihtuu Eversti Jari Anttalaisen siirtyessä muihin tehtäviin tulee hänen tilalleen Hämeen Rykmentinkomentajaksi eversti Hannu Alén. Komentaja vaihtuu heinä- elokuun vaihteessa. Kannen kuva: Asikkalan sankarihautausmaalle tehty kunniakäynti. No 3/2007, 49 vuosikerta on Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille Reserviläispiirin jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. Reserviläispiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset. Seuraavan lehden ilmestymisaika: Elokuu 2007 Aineisto seuraavaan lehteen on toimitettava heinäkuussa. Toimituskunta: Työvaliokunta Toimituksen osoite: Reserviläispiiri Päijänteenkatu 5 A LAHTI Piirisihteeri: Juha Nuoritalo Päätoimittaja: Heikki Koskinen, Teollisuustie 15, PADASJOKI. puh (03) , fax (03) padasjoen-kirjapaino.inet.fi Painopaikka: Padasjoen Kirjapaino

3 Puolustusvoimien lippujuhlapäivä Seurahuoneella Paikalla Lahden seurahuoneella oli yli 70 Päijät-Hämäläistä maanpuolustusaktiivia ja kutsuvierasta. Läänin tervehdysksen toi komentaja ev Veli-Pekka Parkatti ja Rykmentin esikuntapäällikkö evl Juha Niemi. Juhla oli lämminhenkinen ja raikas. Nuorten musiikkiesitys sai kiitosta ja ilta huipentui Timo Vennon näytelmään Hälvälän kankaalla. Juhlassa huomioitiin : Suomen Leijonan Ritariristi Pertti Nurmela. Sininen risti: Alli Hosialuoma-Karppinen, Tarja Lahtinen, Marja Vottonen, Heimo Lahtinen ja Raimo Tykkyläinen. Lahden Reserviupseerikerhon hopeisella mitalilla: evl Juha Niemi ja Timo Pohjansalo. Sotilaspoliisi ristillä: hopeinen Vesa Valden ja pronssinen Arto Rajala. Juhlapuheen piti Lahden Paikallisosaston päällikkö Juha Tarnanen: Tänään Puolustusvoimien Lippujuhapäivänä olemme perinteisesti juhlistaneet Siniristilippuamme ja marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää. Nämä ovat meille suomalaisille tärkeitä arvoja. Me Päijät-Hämäläinen maanpuolustusväki haluamme tänään juhlistaa myös Lahden Paikallisosaston toimintaa. Meillä on kohta 90 vuotias vapaa maa, mistä me suomalaiset voimme aidosti olla ylpeitä. Sotien jälkeen sukupolvet rakensivat maastamme vauraan demokratian. Saavutuksemme on esimerkillinen koko maailmalle. Isänmaa on meille pyhä arvo, jota olemme valmiit myös puolustamaan. Tahtoa - puolustaa maata mitataan vuosittain erilaisilla kyselyillä. Tulokset hämmästyttävät varsinkin ulkolaisia ja tutkijoita. Meidän suomalaisten maanpuolustus tahto on voimakasta - se on meille sydänasia. Mistä tämä tahto viriää? Se on monien tapojen ja perinteiden summa, mutta oleellinen vaikuttaja on puolustuksemme kulmakivi, yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus, mikä on mahdollistettu myös naisille. Merkittävää on myös varusmieskoulutuksen demokraattinen järjestelmä. Se karsii ja valikoi parhaat halukkaat johtajat ja osaajat puolustuksemme käyttöön. Varusmiespalveluksessa koetut omakohtaiset kokemukset ja konkreettisen oman panoksen antaminen ruokkivat osaltaan tahto-tunnetta positiivisesti. Edelleen meillä on vielä joukoissamme viime sotien veteraaneja ja äitejä, jotka omalla esimerkillään ovat todiste vapaan maan ja suomalaisuuden puolesta. Isänmaa koetaan vahvasti yhteiseksi. Uusi hallituksemme tulee jälleen muotoilemaan uuden puolustuspoliittisen selonteon. Niitä on valmistunut neljän vuoden välein ja seuraavan tulisi olla valmis Joitain suunnitelmia on jo julkaistu ja joukkojen osalta tiedetään, että Puolustusvoimiemme alueellisia joukkoja tullaan vähentämään :lla. Kokonaisvahvuus supistuisi näin :teen mieheen ja naiseen. Joukoista poistuu 10 ikäluokkaa, mikä käytännössä tarkoittaa, että yli 40 vuotiaat olisivat kertausharjoitus järjestelmän ulkopuolella. Edelleen tullaan varautumaan siihen, että vuoden 2012 selonteossa joukkoja supistettaisiin toiset :ta. Tällöin yli 30 vuotiaat olisivat järjestelmän ulkopuolella. Nämä supistukset koskisivat yli 90%:tia supistettavien joukkojen reserviläisistä. Herää kysymys, puolustetaanko silloin enää koko maata? Pystyykö sotilas per neliökilometri toteuttamaan koko maan puolustuksellisen tehtävän? Mitkä asutetut alueet olisivat vähemmän tärkeitä? Loisimmeko itse maamme rajojen sisään sotilaallisen tyhjiön? Juhlapuheista ja vakuutteluista huolimatta, kuinka tulee tulevaisuudessa käymään yleisen asevelvollisuuden? Komentaja Kaskialan puheissa on tullut esiin 60% valikoiva asevelvollisuus. On ymmärrettävää, että hakiessaan säästöjä ja tehostaessaan 3 toimintojaan Puolustusvoimat joutuu miettimään erilaisia järjestelyjä ja luomaan puolustuspoliittisesti parhaan tilannetta vastaavan organisaatiomallin. Nyt suunnitellut supistukset tulevat kuitenkin eriarvoistamaan eri osissa asuvaa kansaa ja näin vaikuttamaan tahtoon puolustaa maatamme. Edelleen myös siihen, koetaanko isänmaa yhteiseksi asiaksi. Lopulliseen tulokseen me kaikki voimme vielä vaikuttaa omalla toiminnallamme. Meidän on välitettävä näkemyksemme ja tahtomme poliittisille päättäjille. Alueemme eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat mukana päättämässä politiikasta ja puolustusmäärärahoista. Meidän tullee pitää asiaa esillä laajasti, niin keskusteluissa kuin julkisesti. Lahti on perinteisesti kantanut koko vastuun juhlistaa erilaisia kansakuntamme merkkipäiviä näyttävästi myös sotilaallisin menoin. Erityisesti oma Rykmenttimme - Hämeen Rykmentti, Lahden kaupunki, veteraanit ja me reserviläiset olemme tukeneet näitä tapahtumia. Meillä tahto on ollut arvossaan. Toivottavasti tämä perinne jatkuu myös veteraaniemme poistuttua joukoistamme. Oikea historian vaaliminen alkaa, kun tekijät ovat poissa. Uskon, että meissä nykyisissä ja tulevissa toimijoissa löytyy selkärankaa siirtää veteraanien perintöä tulevillekin sukupolville. Pariisin rauhansopimuksen rauettua mahdollistui vapaampi sotilaallinen harjoittelu. Kun Suomen Reserviupseeriliiton Nuortenjaos järjesti 90-luvun alussa ensimmäisiä valtakunnallisia Maanpuolustuskoulutus ry:n harjoituksia Hälvälän kankaalla, oli meitä Lahtelaisia aktiiveja johdossa, järjestelyissä ja osallistujina heti mukana. Näistä harjoituksista alkoivat MPK:n sotilaalliset harjoitukset. Samaan aikaan vapaaehtoinen kenttä ja sen organisaatiot kehittyivät Suomessa vaihtelevaan tahtiin ja saivat samalla vahvan alueellisen toimintatavan leiman. Meillä Päijät- Hämeessä perustettiin ensimmäiset Paikallisosastot 90-luvun puolivälissä ja Lahden Paikallisosasto vuonna

4 Päälliköksi, silloinen piiripäällikkö eversti Pekka Jouko nimitti Risto Vuorisalon. Toiminnalla oli heti takanaan alueen suurimman reserviläisjärjestön Lahden Reserviupseerikerhon vahva tuki. Toiminta oli avointa ja niinpä hyvin nopeasti Lahden Paikallisosaston johtamiin MPK:n harjoituksiin osallistui koko maanpuolustus väki. Vastuuta jaettiin ja kierrätettiin, näin kyvykkäät ja kouliintuneet saivat vastuuta. Harjoitukset palvelivat osataan Puolustusvoimien alueellista koulutus-intressiä, näin Hämeen Sotilasläänin ja varsinkin Rykmenttimme tuki oli voimakasta. Yhteistyö ja luottamukselliset suhteet olivat onnistuneiden harjoitusten tae. Vuodet olivat erilaisia, mutta yhteistyömme ja luottamus on ajan saatossa vain syventynyt. Maakuntajoukkojen suunnittelu ja toteutus on tuonut vapaaehtoiseen kenttään uusia haasteita ja järjestelyjä. Näitä uusia joukkojahan on perustettu valtakunnassa eri tahtiin. Toiset ovat pilotoineet joukkonsa jo valmiiksi, kun taas toisaalla toimintaa vasta aloitellaan. Päijät-Hämeeseen on suunniteltu perustettavan yksi vahvennettu komppania. Rykmentin komentajalla eversti Jari Anttalaisella ja esikuntapäällikkö everstiluutnantti Juha Niemellä on ollut oma näkemys ja läänin siunaus, miten ja milloin joukot ovat valmiit. Käytännön työstä ovat osaltaan vastanneet mm. alueupseeri yliluutnantti Tommi Tenhu ja tietysti MPK:n nykyinen piiripäällikkömme Hannu Tukia. Lahden paikallisosaston luomat ja vakiinnuttamat MPK:n Yhteistoiminta ja Kohteensuojausharjoitukset suunnataan vastaisuudessa Maakuntajoukkojen koulutukseen. MPK: n uuden toimielimen Koulutuksen ja Tuen henkilöstöön on integroitunut valtaosa paikallisosaston aktiiveista toimijoista. Olemme näin vahvasti toteuttamassa tulevia maakuntajoukkoja. Kouluttajan tehtävissä on meille paljon haastetta. Joillekin on kuitenkin jo vastuuta kerääntynyt liiankin kanssa. Mikäli ongelmiin ei tartuta heti, olemme vaarassa menettää heidän arvokkaan osaamisensa ja panoksensa. Me reserviläiset edustamme eri yhdistyksiä ja aktiiveina olemme mukana siinäkin toiminnassa. Nyt ja vastaisuudessa pyrimme ohjaamme jäsenistöamme mahdollisuuksien mukaan myös Maakuntajoukko-toimintaan. Tätä tiedotusta ja yhteistyötä tulee edelleen voimistaa MPK:n ja järjestöjen välillä. Jo mennyt ja tuleva vuosi on oleva kovin kiireinen. Tulevan viikonlopun MPK:n Sissi-harjoitus järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Samoin uutena harjoituksena on kesällä Asutuskeskustaistelu-harjoitus. Syksyn iso ponnistus on jälleen Kohteensuojaus-harjoitus, missä jo varmaan haetaan Maakuntajoukkojen runkoa. Kiireiseen vuoteen Lahden Paikallisosasto on halunnut järjestää vielä pari porkkanaa, jotain uutta ja yhteishenkeä kohottavaa tapahtumaa. Elokuussa järjestettävä Pillikarttaharjoitus ja marraskuun Soturija Herrasmieskurssi tulevat olemaan tällaisia maanpuolustustahtoa ja taitoja kohottavia tapahtumia. Tulevista pitää totta kai mainita Vesijärven ympäriajo, mikä järjestetään jo Tapahtuma tulee olemaan jo ensi vuonna yksi suurista liikuntatapahtumista. Tässäkin tapahtumassa korostuu se yhteistyö, mitä maanpuolustusjärjestöt ovat alueella valmiina tekemään. Lahden Paikallisosaston aktiivinen toiminta on huomattu myös valtakunnallisesti. Olemme saaneet kiitosta ja vastuuta mm. Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläisliiton ja Maanpuolustus Kiltojen Liiton taholta. Toiminnastamme on viestitetty esimerkkinä muihin piireihin. Haluan vielä kiittää Hämeen Sotilaslääniä ja Rykmenttiämme annetusta tuesta vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Samoin haluan kiittää Lahden Kaupungin panosta, mikä on vastakin esimerkkinä alueen muille kunnille. Meistä toimijoista kiitokseni kohdistuu tänään meidän huollon toimijoille, miehille ja naisille. Tapahtumat ja harjoitukset mahdollistuvat ja onnistuvat vain teidän vaativalla työllä. Sodan aikana ja jälkeen kiitettiin miehiä, jotka henkensä kaupalla taistelivat, pitäen maamme itsenäisenä. Kotirintamalla ja kotona raataneet naiset saivat harvemmin huomiota tai kiitosta. Samoin on edelleen meidänkin juhlapuheiden laita. Haluaisinkin nyt erityisesti kiittää sinua Anna-Maija Vuorisalo ja Teija Tarnanen. Kohdistamalla kiitokseni teidän panokseenne, kiitän kaikkien puolisojen kotioloissa tehdystä työstä. Se mahdollistaa meidän osallistumisen arvokkaaseen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Kiitos teille! Toimintamme on ollut säännöllistä ja aktiivista. Vuosien saatossa meistä toimijoista, reserviläisistä ja aktiiviupseereista on kasvanut tiivis organisaatio - suuri perhe. Tunnemme toisemme hyvin. Tapamme ja luonteemme on tullut esille hyvässä ja haastavassakin paineessa. Meillä on aktiiviseen toimintaan edelleenkin hyvä syy - yhteinen ja vapaa Isänmaa. Kunnianosoitusta vastaanottamassa evl Juha Niemi. Luovuttamassa kättelevä Risto Vuorisalo ja taustalla Juha Tarnanen.

5 5 ENERGIA VALLANKÄYTÖSSÄ Nykyinen talousmalli edellyttää enenevästi energiaa pysyäkseen toimivana. Huonoa tässä mallissa on, että jatkuva kasvu on kestämätöntä ekologisesti. Siksi onkin jouduttu skitsofreeniseen tilanteeseen kun yritetään rajoittaa kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston lämpeneminen ja samalla ylläpitää jatkuvaa kasvua. Itäinen naapurimme on saanut runsaasti vientituloja energiasta. Sen turvin on kadonnutta suurvalta-asemaa pönkitetty milloin missäkin päin. EU:n yhtenäisyys on koetuksella kun neuvotellaan uusista energiahuollon ratkaisuista. Venäjä neuvottelee mieluimmin erikseen eri maiden kanssa näissäkin asioissa. Tai sitten sanelee ehtonsa jos vain mahdollista ja sitten pyytää vielä lisää. Selvää menestymistäkin on Venäjä saavuttanut. Siitä on osoituksena kaasuputkihanke Suomenlahden ja Itämeren pohjaa myöten Saksaan. Venäjällä on luonnollisesti myös kova hinku päästä lännen energiayhtiöihin jakamaan myymiään tuotteita kuluttajille. Voitot halutaan tietysti maksimoida. Meillä Suomessakin tämä näkyy aggressiivisena polttonesteiden jakelussa ja kuljetusfirmojen omistuksissa. Omiin energiayhtiöihin rajojensa sisäpuolelle Venäjä ei suin surmin halua päästää ketään. Nyt siellä olevistakin hankkiudutaan eroon. On helppo ennustaa, että energiaa ja sen saatavuutta käytetään enenevässä määrin aseena. Hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, mukaan ilmasto lämpenee n. 0,2 astetta kymmenessä vuodessa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvunopeus on viime vuosina kiihtynyt 1,5:stä 1,9 ppm:ään vuodessa (ppm=parts per million eli tilavuuden miljoonasosa). Hiilidioksidista onkin tullut pääsyyllinen ilmaston muutokseen. Hiilidioksidipäästöjen hintaa ja päästökauppaa pidetään merkittävimpänä ohjaavana tekijänä päästöjen vähentämiseksi. Tästä on tullut vahva vallankäytön väline kansainvälisesti. EU on mestaroinut jäsenilleen päästöjen vähennyksiä. Uusiutuvan energian osuutta sitouduttiin viime maaliskuussa tehdyllä päätöksellä nostamaan 20 prosenttiin. Päätöksen taustaksi esitellyissä laskelmissa Suomen uusiutuvan energian osuudeksi väläyteltiin jopa 45:ä prosenttia. Valtionvarain ministeriön mukaan ilmastotoimet voivat viedä pahimmillaan työpaikkaa. Että silleen, aika kova hinta kansalle, jonka osuus maapallon väestöstä on reilusti alle promillen. Eikä tässä tietysti ole kuin osa päällemme lankeavista velvoitteista. Miksi ilmasto sitten lämpenee ja lämpeneekö keskimäärin maapallolla? Onko IPCC:n raportit luotettavia? Onko niissä huomioitu tieteelliset tosiasiat eri tutkimuksista vai onko mukana tarkoitushakuisuutta? Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Erään suuren suomalaisen yhtiön (jolla oli myös tuotantoa Portugalissa) toimitusjohtaja opasti alaistaan: Sie aina eppäile. Jos Portugalista on kysymys, eppäile kaks kertaa. Tämä on hyvä neuvo sovellettavaksi. Kasvihuonekaasu toimii kuin peili estäen lämpösäteilyn poistumasta avaruuteen. Vesihöyryllä tämä peili-vaikutus on 2-3 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla, vaikka päästääkin UV-säteilyn läpi kokonaisuudessaan. Vanha kansa tiesi tämän torjuessaan hallaa polttamalla kosteita kokkoja viljavainion reunoilla viilenevässä illassa. Kun kosteus lisääntyy seurauksena ilman lämpenemisestä, se kuitenkin tulee jossain alas jääpeitteen ylemmillä kohdilla. IPCC:n raportit eivät kerro sitä, mitä Tieteen Kuvalehti 8/2006 kertoo: Grönlannin keskustan jään paksuus yli 1500 metrin korkeudessa kasvaa 5-10 cm/v. Kun paine keskellä kasvaa, reunat lähtevät virtaamaan. Tutkija Eija Kanto toteaa saman Etelämantereelta: Jäätä syntyy yhtä paljon kuin lohkeaa mereen, massatasapaino on kohdallaan (HS ). Miksi IPCC kertoo vain jään lohkeamisesta mereen? On siis syytä eppäillä. Greenpeace:n ilmoituksen mukaan ilmastonmuutos on yksiselitteisesti ihmisten aiheuttamaa. Suomen Ilmatieteenlaitoksen Heikki Nevanlinna on tarkastellut lämpiämisajatusta auringon säteilyenergian vaihtelumahdollisuutena. Auringossa vuoden välein esiintyvät auringonpilkkujen maksimit aiheuttavat muutoksia maan magneettikentässä ts. sisussydämen magnetoitumisessa. Tällöin maan pyöriminen synnyttää maan sisustaan voimakkaat pyörrevirrat kuumentaen sen. Johtuessaan pintaa kohti lämpö aiheuttaa paitsi merien lämpiämisen, kuumentaa myös maan ulkokuoren keraamiset kerrokset. Merien lämpiäminen aiheuttaa suurempaa haihtuvuutta, ikiroudan sulamista, yleisilmaston lämpiämistä voimakkaine tuulineen (hurrikaanit) jne. Miksi IPCC ei tarkastele auringon viimeaikaisten voimakkaiden pilkkumaksimien vaikutusta? Ehkä siksi, että ilmastonmuutoksesta on tehty vallankäytön väline. Taas on syytä eppäillä. Kumpi hämää, Nevanlinna vai Green Peace? Johtopäätökseni: ilmasto muuttuu, tekee ihmiset mitä tahansa. P.S. Hesari esitteli taannoin ilmastoa säästävän aterian. Siitä pari osiota. Jälkiruoka: puolukka / Luonnosta poimitut marjat kasvavat ilman ylimääräistä energiaa. Kantarelli / Luonnon antimet eivät kuluta energiaa, varsinkin jos poimintapaikalle pääsee jalan. Energia-ystävällisiä luontoretkiä toivottaen, Erkki Heiskanen Heinola

6 6 maanpuolustus- ja kansallisen veteraanipäivän juhla Asikkalassa Kansallisen veteraanipäivän järjestelyvuorosta vuonna 2007 Päijät-Hämeessä vastasi Asikkala. Juhlan järjestelyt polkaistiin alkuun jo marraskuussa 2006, jolloin Hämeen Rykmentti kutsui koolle ydinryhmän koordinoimaan vuoden 2007 veteraanipäiväjuhlaa. Seuraava kokous pidettiinkin jo sitten joulukuussa Asikkalassa, johon osallistui laajempi edustus kunnan johtoa myöden. Alusta asti oli selvää, että kustannusvastuu juhlasta oli Asikkalan kunnalla. Seurantakokouksia pidettiin kerran kuukaudessa. Viimeinen seurantakokous pidettiin , jolloin suoritettiin myös maastokatselmus tulevalla juhlapaikalla Hämeen Rykmentin edustajien kanssa. Juhlapäivän avasi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta koululaiskonsertilla, johon osallistuivat kaikki alueen koululaiset ensimmäisestä luokasta lukiolaisiin. Vauhdikkaan konsertin jatkeeksi koululaiset ja muu yleisö sai tutustua Hämeen Rykmentin kalustoon. Kaluston esittelijöinä toimi noin parikymmentä asikkalalaista reserviläistä. Edustettuina olivat muun muassa Tšekkiläinen kevyt raketinheitin ja venäläisvalmisteinen haupitsi. Suurimman suosion sai kenties kuitenkin sotilaskotisisarien tarjoama munkki ja kahvi. Juhlaruokailu oli järjestetty Vääksyn Yhteiskoulun ruokalassa. Juhlapäivän ohjelmaan kuului tietysti myös paraatikatselmus. Katselmuksen komentajana toimi Asikkalan Reserviupseerien puheenjohtaja Heikki Vahto. Tasan kello reservin yliluutnantti Heikki Vahto ilmoitti joukot Hämeen Rykmentin komentajalle eversti Jari Anttalaiselle. Puheessaan Anttalainen tarkasteli veteraanien jälkipolville jättämää perintöä ja esimerkkiä Olette samalla näyttäneet meille kaikille suomalaisille, mitä isänmaanrakkaus vastuullisimmillaan todella tarkoittaa. Se vaatii jopa yksittäisen pienen ihmisen hengen ja terveyden asettamista vaaralle alttiiksi. Näin te teitte sotiemme aikana. Katselmuksesta lähetettiin seppelepartio Asikkalan Sankarihaudalle. Pääjuhlassa juhlapuheen pitänyt kenraalimajuri Hannu Särkiö muistutti, että 90-vuotisen historiansa aikana Suomi on joutunut kamppailemaan riippumattomuudestaan ja valtiollisesta itsenäisyydestään. Särkiö kuitenkin totesi, että terveempää tai parempaa kansakuntaa saa hakea kaukaa Suomen kansa on osoittautunut historiansa eri vaiheissa todellisuudentajuiseksi, sitkeäksi ja rohkeaksi. Kalustoesittelyyn osallistui asikkalalaisia reserviläisiä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan ohella juhlassa esiintyivät asikkalalainen alttoviulisti Teija Mäkelä Jaak Lutsin pianolla säestämänä ja Karin Rööpin johtama kuoro Cantus Aquae. Veteraaniyleisöä juhlassa arvioitiin olleen n. 350 henkeä, lisäksi tapahtumaan osallistuivat kaikki Asikkalan peruskoulujen sekä lukion oppilaat. Heikki Vahto Henni Vahto, tuleva varusmies m

7 MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITTO SAI OMAN LIPUN edustajat lipunnaulaustilaisuudessa. Maanpuolustusnaisten Liitto ryn lipunnaulaus ja siunaustilaisuus pidettiin 5. toukokuuta Katajanokan Kasinolla Kenraalisalissa. piirin yhdistyksistä juhlaan osallistui Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Orimattilan edustajat. Lisäksi Kenraalisaliin kokoontui kutsuvieraiden lisäksi iso joukko jäseniä ympäri Suomea. Olihan kyseessä varsin historiallinen tapahtuma. Puolustusvoimien naulan naulasi kenraaliluutnantti Ari Puheloinen, joka toi juhlaan myös puolustusvoimien tervehdyksen. Lipun siunasi kenttäpiispa Hannu Niskanen. Liiton tunnuksen ja lipun on suunnitellut reservin majuri Matti Ponsi. Hänen selvityksensä liiton tunnuksesta on: Tunnuksen pohjakuviona on suomalaisessa heraldiikassa yleinen ns. heraldinen ruusu. Tunnuksen keskuskuviona oleva, mustasta taustasta - Suomen maaperästä kohoava pellavan kukka symbolisoi suomalaista naista ja hänen vertaansa vailla olevaa kotokutoista maanpuolustustahtoaan ja -työtään, josta on mittavat näytöt niin menneiltä vuosilta kuin nykyajaltakin. Juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja Kaarina Dromberg. Hän korosti puheessaan uuden lain nai- 7 sille tarjoamaa mahdollisuutta osallistua entistä vaativampiin tehtäviin vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Lain mukaan naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen parannetaan. Naiset, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, voivat osallistua puolustusvoimien järjestämiin vapaaehtoisiin harjoituksiin erityisosaamista tukevissa tehtävissä. Naisia voidaan myös varata ja sijoittaa puolustuvoimien sodan ajan kokoonpanon mukaisiin tehtäviin. Kenraalisali oli paikkana myös , jolloin Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry perustivat nykyisen liiton Maanpuolustusnaisten Liitto ryn. Liitolla on nykyisin yli 3200 jäsentä koostuen 18 piiristä ja 88 paikallisyhdistyksestä kattaen koko Suomen. Jäsenistö on innostunutta ja samanhenkistä ja he haluavat kunnioittaa niin Lottien kuin kotirintamanaisten tekemää arvokasta työtä samalla rakentaen uutta tulevaisuutta jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Suuntaviiva on selkeä - olemmehan ihmisen ja isänmaan asialla. Maanpuolustusnaisten Liiton Piiri ry Marja Vottonen puheenjohtaja Päijät-Puu Oy

8 8 ORIMATTILAN SANKARIHAUDAT Aamua kohden kansasi saata. Siunaa köyhää kylvöä sen. Suojele Herra syntymämaata. Suojele hautaa sankarien. Nämä Heikki Asunnan runon säkeet on kirjoitettuna Orimattilan kirkonkylän sankarihaudan muistomerkkiin. Orimattilassa on myös toinen sankarihauta Kuivannon kyläkirkon vieressä. Mitä sankarihautausmaat ja muistomerkit kertovat? Missä Orimattilan miehet taistelivat ja kaatuivat? Paljonko Orimattilaan jäi sotaleskiä ja sotaorpoja? Orimattilan sankarihautoihin on haudattu 346 sankarivainajaa. Heistä kirkonkylän sankarihaudassa 294 sekä muutama vuosi sitten tunnistettuna haudattu kirvulainen kentälle jäänyt sankarivainaja. Kuivannon sankarihaudassa on 41, sekä perhehautoihin haudattuna kolme sankarivainajaa. Talvisodassa kaatui lähes yhdeksänkymmentä miestä. Jatkosodassa ja Lapin sodassa kaatui lähes 260 miestä ja yksi nainen, lotta, Aino Laaksonen Niinikoskelta. Ensimmäiset sankarihautajaiset olivat joulun alla, , jolloin haudan lepoon siunattiin Eino Artturi Vikman Mallusjoelta. Seurakuntalehdessä tammikuussa 1941 kirjoitetaan talvisodan ajalta: unohtumattomiksi muodostuivat sankarivainajien siunaustilaisuudet, joita isossa kirkossa oli 17 ja Kuivannolla kolme valkeat ristirivit julistavat meille, miten kalliilla hinnalla isänmaan vapaus pelastettiin Jatkosodan aikana siunaustilaisuuksia oli satoja. Pyhäinpäivänä 1948 siunattiin vielä kentälle jääneinä 13 sankarivainajaa ja vuonna 1970 yksi sotilas. MUISTOMERKIT Kirkonkylän sankarihaudan muistomerkki on paljastettu ja Kuivannon Muistomerkit on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Salmio - Toiviainen & Toiviainen. Muistomerkkien paljastusjuhlat ovat olleet samansisältöiset: kenttäpiispa J. Björklund piti muistomerkin paljastuspuheen. Sotilassoittokunta, Mieslaulajat ja kuorot esiintyivät. Jymylinnassa pidetyssä pääjuhlassa puhui kenraali A.O. Pajari. Kirkonkylän sankarihaudan ensimmäisen rivin keskellä on laatta, jossa on 97 kirvulaisen sankarivainajan nimet ja sanat: Eestä Karjalan, kotiseudun isänmaan. Nämä urhot kulkivat kuolemaan. Tämä kumpu on kruunu sankarien. Käy haudalle hiljaa rukoillen. Sankarihaudoilla oli alkujaan valkeat ristit. Ne on myöhemmin korvattu graniittilaatoilla. SOTA-ARKISTON REKISTERIEN KER- TOMAA Orimattilan sankarihautoihin haudatuista oli naimisissa noin 110 ja heistä noin seitsemälläkymmenellä oli lapsia. Sotaorpoja jäi noin 150. Eniten lapsia oli Niinikoskelaisella Väinö Nurmella kahdeksan lasta. Viiden ja kuuden lapsen sota-orpoperheitä oli kolme. Kolmen-neljän lapsen perheitä noin 20. Kentälle jääneinä siunattiin lähes viisikymmentä sankarivainajaa. Heistä yksi, Villatehtaan työmies, on palannut tunnistettuna kotiseurakuntansa multiin vuonna Jatkosodan aikana tuotiin kotiseudulle muutamia talvisodan aikana kaatuneita. Orimattilan sotaleskien ja sotaorpojen määrä on tuntuvasti suurempi, kun otetaan huomioon tänne sijoitetun siirtoväen sankarivainajien perheet. MISSÄ ORIMATTILAN MIEHET KAA- TUIVAT? Talvisodan aikana suurin osa kuului JR 6:een. Salmenkaita Äyräpäässä koitui vaikeimmaksi paikaksi: kaksikymmentä kaatunutta reilun viikon aikana helmikuussa Jatkosodan kaatuneet kuuluivat enimmiltään joukko-osastoihin: JR 46, JR 5, JR 25, 20.Pr. Orimattilan miehiä oli noin parissakymmenessä joukko-osastossa, myös tykistössä, kaukopartioyksikössä, lentolaivueissa, rajajääkäripataljoonassa, pioneereissa ja laivastossa. Valkeasaari, Äyräpää, Vuosalmi, Ihantala, Krivi, Muolaa, Ilomantsi, Taipaleenjoki ja Summa olivat vaikeimmat paikat. Sotilasarvon perusteella kaatuneissa oli upseereita 17, kersantteja, ylikersantteja ja vääpeleitä noin 15, korpraaleita ja alikersantteja noin 110. Pääosa oli sotamiehiä. Majuri Viljo Kirma oli sotilasarvossa korkein kaatuneista. Hänet siunattiin kentälle jääneenä. Muutamien muiden kuntien vertailulukuja kaatuneiden osalta: Sota-arkiston tiedoissa on neljä eri rekisteriä: kunnassa syntyneistä ja kaatuneista, kunnassa kotipaikan omaavista ja kaatuneista, kunnassa asuvista ja kaatuneista, kuntaan haudatuista kaatuneista. Kunta haudatut Syntyneet asuinkunta Orimattila Kirvu Artjärvi Nastola Hollola Iitti Mäntsälä Myrskylä Kuhmo Kemijärvi Lukujen perusteella on nähtävissä, että Kirvussa syntyneitä kaatui 375. Orimattila, Artjärvi, Myrskylä, Hollola ja Iitti menettivät asukaslukuun verrattuna paljon kaatuneina. Joissakin Pohjois-Suomen, Kainuun, Pohjanmaan, Hämeen ja luovutetun Karjalan kunnissa menetykset olivat vieläkin suurempia. Eniten kaatui Längelmäeltä, lähes 10 % miespuolisesta väestä. Orimattila menetti vajaa 7 % miehistä. (4856 miestä v. 1939) Karjalan sankarihautoihin haudattiin kaatuneita vielä kesällä ja syksyllä Koulujen sankaritauluissa on useita nimiä, joita ei ole haudattu Orimattilaan. Monet olivat aikoinaan oppilaina kylien kouluissa tai renkeinä ja työmiehinä taloissa, mutta olivat sodan aikana muualla kirjoilla. Sankarihaudat muistuttavat: Joukossamme elää vielä sotaveteraaneja, sodan kokeneita miehiä ja naisia, sotaorpoja, sotalapsia, sotilaspoikia, Lapin ja Karjalan evakkoja, joille kokemukset olivat totisinta totta. Myös nuorempi polvi, reserviläiset tiedostavat itsenäisyytemme säilyttämiseksi annetun uhrin. Sitä on jatkuvasti vaalittava. Veteraaneja ja muita sodan kokeneita on tuettava loppuun saakka. Kansa joka unohtaa menneisyytensä, hukkaa myös tulevaisuutensa. Aamua kohden kansasi saata. Siunaa köyhää kylvöä sen. Suojele Herra syntymämaata. Suojele hautaa sankarien. Pertti Laaksonen kapteeni evp Orimattila

9 Ylennyksiä reservissä Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit KAPTEENI Heikkinen Ari Taisto Tapani Nastola YLILUUTNANTTI Aikasalo Unto Kalervo Hartola, Gröndahl Tony Tero Richard Asikkala, Kataja Jouko Jukka-Pekka Sysmä, Kärkkäinen Jukka Eero Hartola, Lehtimäki Kaarlo Antero Asikkala, Leppänen Tapani Jaakko Verneri Heinola, Lottonen Jarmo Juhani Lahti, Mertsalmi Lotta Aunikki Hämeenkoski, Metso Kari Juhani Lahti, Sankari Olli Markku Hartola LUUTNANTTI Anttonen Pasi Matti Juhani Heinola, Lehmuskorpi Esko Yrjö Antero Orimattila, Lännenpää Lauri Lahti, Pakkala Erno Erkka Samuel Lahti, Sahamies Teuvo Sakari Artjärvi, Seppänen Marko Johannes Heinola, Tiittanen Antti Kimmo Petteri Lahti, Turunen Markus Petri Kullervo Nastola, Valtanen Erkki Kullervo Heinola, Vartiainen Jari Juhani Lahti Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat YLIVÄÄPELI Karhinen Pentti Tapio Heinola, Nikkanen Jukka Ilmari Lahti, Sievälä Jouni Kalervo Asikkala, Vaari Juhani Aulis Lahti VÄÄPELI Aromaa Timo Antero Sysmä, Kalliokoski Jukka Yrjö Olavi Hollola, Katila Jukka Esko Antero Hollola, Kukkonen Hannu Jalmari Nastola, Mesivaara Ari Sakari Kärkölä, Pakkanen Lassi Kullervo Hollola, Paukkunen Harri Juhani Orimattila, Sipilä Kari Mauno Tapani Hollola, Tyrväinen Mika Ville Johannes Lahti YLIKERSANTTI Arvaja Miikka Markus Nastola, Jonninen Markku Juhani Lahti, Kiviniemi Matti Olavi Lahti, Norrlin Antti Tapani Lahti, Ollikainen Jussi Seppo Petteri Heinola, Pirhonen Erkki Wilhelm Lahti, Rauhamaa Kari Matti Kärkölä, Salminen Marko Kalevi Lahti, Santamäki Sami Seppo Sakari Orimattila, Saraskari Aleksi Lahti, Sokura Antti Juhani Lahti, Tanttu Hannu Kalevi Lahti, Teno Teemu Kristian Heinola, Vuorinen Kari Paavo Juhani Sysmä KERSANTTI Estlander Marcus Ilmari Orimattila, Huvinen Kimmo Juhani Heinola, Kautto Perttu Tapio Lahti, Keski-Nisula Jaakko Kaleva Lahti, Kuikka Teemu Antero Lahti, Laisi Teemu Juhani Lahti, Lehtinen Joonas Aki Kalevi Heinola, Leino Kari Olavi Heinola, Metsänen Harri Petteri Lahti, Niemi Joona Anton Orimattila, Nupponen Sami Henrikki Lahti, Oinonen Petri Markus Lahti, Salo Kimmo Ilmari Hollola, Salo Marko Tapio Heinola, Uurainen Tomi Antero Heinola, Valo Olli Tapio Lahti ALIKERSANTTI Dufva Veikko Viljami Lahti, Harala Janne Samuli Lahti, Huhtaniemi Jari- Heikki Olavi Lahti, Juntunen Kari Antero Lahti, Kaartti Janne Tapio Lahti, Kangas Marko Pellervo Nastola, Keltanen Seppo Juhani Hollola, Kivinen Ville Petteri Lahti, Knuuttila Marko Mikael Hollola, Korpela Riku Matti Tuomas Lahti, Kujala Anna-Leena Katriina Hartola, Kyllönen Petri Ensio Hollola, Lallukka Jukka Petteri Nastola, Mäkelä Pasi Artturi Nastola, Nikunen Jussi Ville Olavi Lahti, Nurminen Hannu Antero Heinola, Painilainen Tomi Jirka Petteri Lahti, Pynnönen Kai Ensio Heinola, Routo Mika Lahti, Ruokokoski Ella Maria Lahti, Salonen Juha Tapio Padasjoki, Salonen Kimmo Olavi Padasjoki, Saloranta Jarmo Kalevi Lahti, Suojoki Marko Tapani Lahti, Suomalainen Jarkko Markus Viljami Lahti, Turunen Heimo Sakari Lahti, Vento Timo Juhani Orimattila, Vesterinen Olli Mikko Lahti KORPRAALI Back Marko Tapio Lahti, Kiiveri Tommi Antti Orimattila, Klinga Pasi Juhani Hollola, Palminen Lasse Juhani Lahti, Storlöpare Janne-Petteri Nastola, Suvanto Veijo Olavi Orimattila, Tuomala Tuukka Turo Ilkka Orimattila, Valve Ari Kristian Lahti NAISTEN VAL- MIUSLIITON 10- VUOTISJUHLA- KIRJA 9 Huhtikuun lopulla julkaistu Arjesta alkaen on Naisten Valmiusliiton 10 -vuotisen toimintansa kunniaksi julkaisema kirja. Arjesta alkaen on tiivis paketti, joka kuvin ja tekstein nostaa esiin liiton arvot: tahdon, taidot, voiman ja herkkyyden sekä tekemisen riemun. Julkaisullaan liitto haluaa osoittaa arvostustaan niin sotiemme veteraaneille - naisille ja miehille - kuin tämän päivän aktiivisille toimijoille ja yhteistyökumppaneilleen. Kirja on 88 -sivuinen ja nelivärinen teos, jonka väreissä toistuvat liiton tunnusvärit. Ulkomitoiltaan naiselliseksi suunnitellun kirjan on toimittanut Marjatta Hinkkala ja painanut Offset-Kolmio Oy Hämeenlinnasta. Tiedustelut Naisten Valmiusliitto ry (09)

10 10 Kunniajäseniä Nastolan Res.ups.kerhoon Veteraanit Kalevi Niemi (kapt res) ja Endel Nord (ltn res) on kutsuttu Nastolan Reserviupseerikerhon NaRU: n kunniajäseniksi. Kerhon puheenjohtaja Hannu Nieminen ja sihteeri Janne Haverinen ojensivat heille kunniakirjat ja sinivalkoiset kukkaset Nastolan seurakunnan leirikeskuksessa Luomaniemessä. Kalevi Niemi, 91, on juuri 50 vuotta täyttäneen NaRU:n perustajajäsen ja on aikanaan perustanut Nastolaan upseerien kuoron, josta myöhemmin on tullut Nastolan Mieskuoro. Endel Nord, 83, on kerhon entinen puheenjohtaja ja nykyisinkin aktiivinen jäsen. Kalevi Niemi (vas.), Endel Nord ja kerhon kunniapuheenjohtaja Olavi Virtanen järjestäytyneinä kerhon lipun eteen. Orimattilan Reserviläisten lippuhankinta Syksyllä 2006 AESOR kilpailussa sai Orimattila vastuulleen NATO esteradan toiminnot. Kaksipäiväisen kilpailun aikana haluttiin yhdistyksen lippua pitää esillä näkyvällä paikalla, navakka tuuli kuitenkin riepotteli sitä sillä tuloksella että päädyttiin käyttämään lippua jatkossa vain sisätiloissa. Talven aikana kehiteltiin ajatus erillisen ulkolipun hankinnasta. Maaliskuussa johtokunta nimesi hankintatoimikunnan jäseniksi puheenjohtajan ja rahaston-hoitajan. Vertailtuamme eri vaihtoehtoja päädyimme erääseen Loviisalaiseen lippuvalmistajaan. Huhtikuun 18 päivän aamuna lähdimme sitten ajamaan kohti Loviisan pohjoista tullikatua. Perille saavuttuamme huomasimme tulleemme todella ns. kreivin aikaan sillä liikkeen ovet olivat auki ilman sopimusta vain keskiviikkoisin 10-12, lisäksi yritys oli äskettäin vaihtanut omistajaa ja toimitusjohtaja oli juuri lähdössä Kouvolan suuntaan, ehdimme kuitenkin sopivasti hoitaa lippumme tilauksen. Vertailtuamme painokuvio ja aplikointi (ommeltu kuvio)- malleja päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tilaukseen liitettiin vielä uusi jatkoholkilla varustettu tanko, suojapussi sekä kantovyö jota ei vanhassa lipussa ole ollutkaan. Messinki- kärki vanhassa lipussa on irrotettavissa joten se päätettiin tarvittaessa vaihtaa tangosta toiseen. Vakuudeksi tilattiin vielä materiaali/mpelumalli seu- raavaksi viikoksi kirjekuoressa kotiin. Mallin nähtyämme tehtiin oitis tilausvahvistus ja sovittiin lippu valmistuvaksi viikolle 21. Odotettu puhelu lipun valmistumisesta tuli torstaina 24.5 ja iltapäivällä allekirjoittanut lähti noutomatkalle Vantaan Koivuhakaan, jossa varsinaiset tuotantotilat ovat. Valmis lippu osoittautui odotuksiakin paremmaksi työjäljen ja mittasuhteiden osalta, olemme siis olleet tyytyväisiä Onnistuneesta valinnasta. Tällä hetkellä uusi lippu odottaa enää johtokunnan kokousta eli siis epävirallista naulaus-tilaisuutta ja haasteellisia Ulkoilma tilaisuuksia! Jos yhdistyslipun uudistaminen kiinnostaa ja tuntuu tarpeelliselta niin mielellämme tarjoamme valmistajan yhteystietoja. Arto Tapiomaa

11 11 KUNINKAANLÄHDE 2007 TÄSSÄ AJASSA Huumeet näkyvät katuturvallisuudessa Huumeiden käyttäjän tunnistaminen, vaaran välttäminen ja tieto, miten toimitaan, kun joutuu vaaraan. Tässä antia, jonka Kuninkaanlähde harjoitus viikonvaihteessa toukokuuta tarjosi Katuturvallisuus-kurssin osanottajille. Ohjelmaa laatiessa olen hyödyntänyt tietotaitoa poliisin näkökulmasta, kurssinjohtaja Marja Anttila kertoo. Hänellä on tuntuma arjen katuturvallisuuteen työnsä kautta Rauman poliisilaitoksen määräaikaisena apulaispoliisipäällikkönä, vakinainen virka on Porin poliisissa. Kolmena päivänä kurssilaiset tutustuivat turvallisuuteen liittyvään lainsäädäntöön, poliisin työhön sekä rikosprosessin etenemiseen poliisin kautta syyttäjälle ja aina tuomioistuimeen saakka. Huumeista syytä puhua Yksi koulutusosio käsitteli huumeita ja huumeiden käyttäjiä. Aiheeseen liittyi myös harjoitus, jossa poliisikoiran kanssa etsittiin huumeita sisätiloista ja ulkoa. Marja Anttilan mielestä huumeista on tällä hetkellä aihetta puhua. Kaksikymmentä vuotta on ollut teoreettista varoittelua, mutta nyt huumeet ovat jokapäiväistä arkea. Ongelma koskettaa jokaista suomalaista kaveripiirin, sukulaisten tai muun lähipiirin kautta. Huumeita on pienissäkin kylissä. Kokeilijoita on paljon. Ongelma on laaja. Poliisin resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Marja Anttilan mielestä jokaisella pitäisi olla valmiutta kohdata ongelma. Etenkin vanhempien pitäisi oppia tunnistamaan tietyt merkit, milloin kannattaa kysyä, onko nuorella kaikki hyvin. Käyttäjät kuvittelevat, ettei huumeen käyttö näy. Se ei pidä paikkaansa, Marja Anttila korostaa. Kohdennettua koulutusta Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, maaherra Anneli Taina sai virikkeitä vieraillessaan Niinisalossa Kuninkaanlähde harjoituksessa. Pohdittavana on koulutustoiminnan kehittäminen. Monille ammattiryhmille voitaisiin järjestää kohdennettuja kursseja ja vanhemmille jakaa huumetietoutta. Humanitäärinen oikeus uutta Katuturvallisuus, huumevalistus ovat aiheita, joita eversti Aapo Cederberg puolustusministeriöstä pitää nykyaikaan sopivina. Uutena ja tärkeänä teemana hän pitää humanitääristä oikeutta. Maailmassa on sotia käyviä maita ja kriisialueita, joilla humanitäärisen oikeiden tietoja tarvitaan. Naisten Valmiusliiton aiemmilla kursseilla aihetta on sivuttu kansainvälisen oikeuden kurssilla. Humanitäärisen oikeuden -nimellä kurssi oli mukana ensimmäisen kerran Kuninkaanlähde 2007:n ohjelmassa. Kurssilla on käsitelty kriisinkestävyyteen ja psykologiseen puolustukseen liittyviä asioita. Aiheita on lähestytty käytännön esimerkein, tarkasteltu yksilön kannalta ja monesta eri näkökulmasta, humanitäärisen oikeuden kurssinjohtaja Tuula Rosendahl kuvailee Niinisalon koulutuspäivien sisältöä, jossa Geneven sopimusta ja lainsäädäntöäkään ei unohdettu. Ajankohtaista tietoa saatiin mm. Kenian katastrofi alueelta sekä Suomen Punaisen Ristin kansainvälisestä toiminnasta. Turvallisuustaitojen ylläpidosta kiitoksia On hienoa, että myös naiset ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä omien valmiuksien ylläpitämisen kautta suomalaista kokonaismaanpuolustusta, kiitteli Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johanna Autio Naisten Valmiusliittoa Kuninkaanlähde harjoituksen päätöstilaisuudessa. Autio kannusti jatkamaan kallisarvoista työtä. Viikonloppuna toukokuuta noin 180 naista osallistui Niinisalossa suureen valmiusharjoitukseen, jonka keskiössä olivat arkeen ja kriiseihin sovellettavat turvallisuustaidot. Tätä kautta olette vaikuttamassa ja kasvattamassa omien perheidenne sekä asuinympäristöjenne ja ehkä myös työyhteisöjenne varautumiskykyä. Tänä päivänä puhutaan paljon arjen turvallisuudesta, mutta tuon arjen turvallisuuden ylläpitämiseen meillä kaikilla eivät riitä valmiudet. Osaamisvaje on ilmeinen, ja siksi haluankin antaa tunnustusta Naisten Valmiusliitolle arvokkaasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä tällä saralla. Erityisen iloinen Autio oli siitä, että harjoituksen pitopaikaksi oli valittu Kankaanpää ja Niinisalon varuskunta ympäristöineen. Vajaan asukkaan pohjoissatakuntalaista varuskuntakaupunkia hän luonnehti punatiilen, taiteen ja tykistön kaupungiksi. Varuskunta on Kankaanpään suurin työllistäjä. Teksti: Mirja Laukkanen Ylivääpeliylennyksen kriteerit Puolustusvoimien päätöksen mukaan ylennysvaatimukset ovat ylivääpelin ja ylipursimiehen -arvojen osalta seuraavat: - 50 kertausharjoitusvuorokautta (varusmieskersanttien osalta 40 vrk) - kun aliupseeri on koulutettu ja sijoitettu ylivääpelin sotilasarvoa edellyttäviin sodan ajan puolustusvoimien ylempiin aliupseerin tehtäviin (esim. yksikön vääpeli, esikunnan vanhemman toimistoaliupseerin tehtävä, tms. ylivääpelin asemaa edellyttävä tehtävä.) Lisäksi edellisestä ylennyksestä on oltava vähintään viisi vuotta. Olli N.

12 12 YHTEISTOIMINTAHARJOITUS HÄLVÄLÄSSÄ Tämän vuoden 2007 YHTEISTOI- MINTAHARJOITUS YTH 07 huhtikuussa Hollolan Hälvälässä pidettiin kolean aurinkoisissa keskikevään olosuhteissa. Harjoitus muodostui yhdestätoista kurssista ja yhteensä osanottajia ja kouluttajia sekä varusmiehiä Hälvälässä oli 278 henkilöä. Eli ainekset kaikkien aikojen suurimpaan yhteistoimintaharjoitukseen olivat olemassa jo ennen harjoituksen alkua. Hämeen Rykmentti tuki harjoitusta alue- ja kalustotuen sekä kouluttajahenkilöstön ja varusmiesten muodossa. Teemana YTH 07:ssä oli ryhmän ja joukkueen kouluttaminen, koulutussuunnitelma, sekä sen toteuttaminen. Tavoitteena ns. harjoituksen soveltavan osuuden tulenkuvauksen toteuttaminen mahdollisimman suurta osaa harjoitusjoukkoja palvelevaksi. Harjoitukseen muodostettiin myös jalkaväkipataljoonan esikunta sekä pelitoimisto ohjaamaan harjoituksen kulkua. Perjantaina 27.4 harjoitustoimisto valmistautui ottamaan osallistujat Hälvälän alueella. Ilmoittautumisen jälkeen oli vuorossa henkilökohtaisen varustuksen ja aseen vastaanotto ja näin harjoitus saattoi alkaa. Ensimmäinen ilta kului koulutusvalmisteluissa ja majoitusjärjestelyjen toteuttamisessa. Lauantaina rynnäkkökivääriammunnat ampumaradoilla sujuivat erittäin hyvin. Iltapäivällä joukot keskittyivät koulutukseen, erityisesti haavoittuneen evakuointiin. Harjoitukseen oli varattu sidontapaikan ja joukkosidontapaikan varusteet ja näin koulutus sai arvoisensa puitteet. Illalla yleisen koulutusosion päätyttyä harjoitusjoukot saivat ensimmäisen tilaisuuden testata aiemmin päivällä kerrattuja ja opittuja asioita. Sotilaallisen osion alkaessa vastaanottopesäke sai ensimmäisenä tuntea taistelun tunnelman. Pelitoimiston suunnittelemat tulenkuvauskentät toteutuivat tulenjohtajan tulikomentojen mukaan ja tuliportaana toiminut kevyen kranaatinheittimistön tulijoukkue toteutti tulitehtävät omalta osaltaan harjoituskranaateilla. Vihollisen etenemisessä oli mukana kaksi PASI miehistönkuljetusajoneuvoa. Myöhemmin illalla komppanian puolustuskeskus joutui mukaan taisteluun sen jatkuessa yli puolen yön. Raskaan singon ja epäsuoran tulen tuella hyökkäys torjuttiin. Sunnuntaiaamun valjetessa komppanian osat suorittivat onnistuneen vastahyökkäyksen vihollisen lauantaina valtaamaan vastaanottopesäkkeeseen. Vielä ennen päätöstä kohteensuojaamista esikunnan alueella harjoitelleet sotilaspoliisit toteuttivat Tauluvaraston alueella kohteen haltuunoton ja tarkastuksen. Harjoituksen ruokahuolto toteutettiin huoltoleirin tiloissa valmistetun kenttämuonan avulla. Olemme näin palanneet takaisin suurten harjoitusten ruokahuollossa muutaman vuoden takaiseen järjestelmään ruoan valmistamiseen paikan päällä sen sijaan, että noutaisimme sen varuskunnan ruokalasta. Lauantain kutsuvieraina oli joukko veteraaneja sekä MPK ry:n tiedotuspäällikkö Asta Ruuskanen sekä Vääpelikillan puheenjohtaja Juha Parkkonen. Harjoitus onnistui tavoitteissaan kouluttaa jalkaväkikomppaniaa niiltä osin että toimiva joukko ja pataljoonan esikunta pystyi toteuttamaan tarkasti aikaan sidotut tulenkuvaukset ennalta suunnitellun aikataulun puitteissa. Haavoittuneen evakuointi ja ensiapu oli liitetty etukäteissuunnitelmalla muuhun sotilaallisen osion toimintaan. Katson harjoituksen koulutuksellisen tavoitteen toteutuneen ja mallia tämän harjoituksen etukäteissuunnittelusta käytämme myös tulevaisuudessa. Parannettavaa meillä on vielä harjoituksen yleisjärjestelyssä ja palvelusturvallisuudessa. Ilmoittautumisen ja harjoituksen päättämisen yhteydessä tapahtuneet viivästykset ja epäselvyydet ovat korjattavissa tulevaisuudessa huolellisemmalla etukäteissuunnittelulla ja tarkalla tehtävien vastuujaolla. Pieniä haavereita kaluston käsittelyssä ja maastossa liikuttaessa on vaikea täysin välttää mutta onnettomuuksien lukumäärää voimme me kaikki harjoituksiin osallistujat vähentää huolellisella kalustoon tutustumisella ja kalustokoulutuksella sekä noudattamalla varovaisuutta maastossa liikuttaessa. Erittäin korkea palautelomakkeen täyttöprosentti myös auttaa meitä harjoituksen kehittämisessä. Tulevaisuuden haaste koulutukseen ja erityisesti kouluttajakoulutukseen tulee koulutus- ja kouluttajapalautteen myötä. Jatkossa me reserviläiset Päijät-Hämeessä paneudumme todenteolla yleisen koulutustason nostamiseen vieläkin korkeammalle ja siinä on kaksisuuntainen viestintä koulutettavan ja kouluttajan välillä erityisen tärkeä. Vuonna 2008 Yhteistoimintaharjoitus on myös osa MPK ry:n ja Hämeen Rykmentin yhteistyössä toteuttamaa harjoituskokonaisuutta. Tulevaisuuden haaste maakuntajoukkojen kouluttamisessa nivoutuu Yhteistoimintaharjoituksen tulevien vuosien kuvaan tiiviisti. Kiitos kaikille harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille Hämeen Rykmentin edustajille, varusmiehille sekä reserviläisille Ari Sausta Harjoituksen johtaja

13 ResUL:n perinneaseiden SM- mestaruuskilpailu Hälvälässä Kilpailut pidettiin Hälvälän ampumaradalla Hollolassa Mahdollisuus harjoitteluun oli jo perjantaina, 11.05, Hälvälässä, noin 30 ampujaa käytti tilaisuutta hyväkseen perjantaina. Asetarkastukset pidettiin lauantai aamuna ennen kilpailun alkamista. Suomen lipun noston jälkeen Hämeen rykmentin komentaja Eversti Jari Anttalainen avasi kilpailun ja toivotti kilpailijat tervetulleiksi. Osallistuminen Kilpailuun osallistuminen edellytti kilpailijoilta jäsenyyttä johonkin reserviläisyhdistykseen. Ilmoittautuminen tapahtui reserviläispiirien kautta, jotka puolestaan antoivat ilmoituksen Reserviläispiirin sihteerille, Juha Nuoritalolle. Nuoritalo ilmoitti kilpailijat kootusti kilpailun järjestäjille. Jokaisella kilpailijalla oli joko Resul:in tai ampujainliiton ampumavakuutus. Isiemme aseet Kilpailijoilla tuli olla jokin sodissamme käytetty perustähtäimin varustettu, ennen vuotta 1945 valmistetun mallinen pistooli, revolveri tai lippaallinen kertatulikivääri. Muutkin kuin suomalaiset tai venäläiset aseet hyväksyttiin kilpailuun. Tarkkaa työtä pystyi tekemään vaikka läntisen naapurimme 6,5 x 55 Mauserilla tai engelsmannien Lee Enfi eldillä. Hälvälän ratakohtaisista määräyksistä johtuen 300 metrin radalla käytettävät kaliiberit oli kuitenkin rajoitettu korkeintaan 7,62 millimetriin. Kiväärillä ammuttaessa sai kantohihnaa käyttää tukena kaikissa ampumaasennoissa. Muunlaista tukea tai apuremmejä ei saanut käyttää. Pistooleilla pienin sallittu kilpailukaliiberi oli 7 mm. Kaliberivalikoimaan mahtuu siis erilaisia aseita 7 mm Nambusta Coltin.45 kaliberiseen tai Webleyn.455:een. Pistooliammunta tapahtui yhdellä kädellä, joka oli oltava ojennettuna niin, ettei käsivarsi koskettanut mitään vartalon osaa. Kilpailulajit Kilpailussa ammuttiin kiväärillä 150m makuu / pysty / polvi, 30 laukausta sekä 30 laukausta makuulta 300m etäisyydeltä. Pistoolilla ammuttiin 25m koulu- sekä kuvio-osuus, 30 laukausta kummassakin. Perinnepistoolin 50 metrin osuutta ei ratakohtaisista olosuhteista johtuen kyetty Hälvälässä kuitenkaan toteuttamaan. Lisäksi ammuttiin kaikissa lajeissa joukkuekilpailu viisi- miehisin joukkuein, joista neljän parhaan tulokset huomioitiin. Hieno ilma loi mahtavat puitteet tapahtumalle. Aurinko paistoi koko päivän joka antoi kaikille kilpailijoille samanlaiset olosuhteet. Kilpailu alkoi ajallaan ja lähti heti kulkemaan todella hyvin. Kilpailun aikana ei tullut yhtään protestia joka kertoo järjestelyistä sekä toimihenkilöiden ammattitaidosta. Myös kilpailijoita täytyy kiittää siitä hienosta ilmapiiristä joka oli paikan päällä. Ainoa miinus oli pistooli puolella jossa tuli paljon häiriöitä, josta seurasi paljon uusintoja jonka takia kilpailu venyi iltaan saakka. Mutta pistooliradan toimitsijoiden ammattitaidolla siitä selvittiin. Suuri kiitos täytyy antaa myös tulospalvelun toimitsijoille jotka tekivät ison työn kilpailun läpiviemiseen. Palkintojen jaon hoitivat piirin puheenjohtaja Juhani Vilo sekä ReSUL:in puheenjohtaja Seppo Sundberg. Kilpailussa tuli rutkasti menestystä Päijät-Hämeeseen. Pistoolin kouluammunnan voitti alik. Jussi Munnila tuloksella 272 sekä kouluammunnan joukkuekilpailussa tuli joukkueelle kultaa tuloksella 993pist. Kiväärissä voitto tuli Timo Etu-Sihvolan ammuttua 150m kisassa 50H tuloksella 263pist. 300m yleisessä joukkuekilvassa Päijät-Häme voitti pronssia tuloksella 899 pist. reserviläispiiri järjesti nämä hienot kilpailut yhdessä piirin yhdistyksien kanssa. Kilpailuorganisaatio oli suuri mutta ilman sitä kilpailua olisi ollut mahdotonta viedä läpi. Tänä vuonna kilpailut olivat Seppo Sundberg ResUL:in puheenjohtaja sonnustautunut asianmukaisesti. Kilpailun vaatimuksen mukainen sotilaskivääri.

14 14 suurimmat mitä koskaan oli ennen järjestetty. Kilpailuun osallistui noin 160 ampujaa ympäri Suomea. Kilpailunjohtajana haluan esittää suurimmat kiitokset Lahden Reserviläisille, Heinolan Reserviläisille, Orimattilan Reserviläisille sekä Lahden Osanottajien joukko tauluvaraston kentällä lipunnostotilaisuudessa. Upseerikerholle. Suuri kiitos myös Lahden Paikallisosaston naisille ruoka- ja kahvitarjoilusta paikan päällä. Haluan tuoda esille henkilöitä, joilla oli suuri merkitys kisan läpi viemiseen. Kari Komi, tekninen asiantuntija Ronny Renwall, tulospalvelun vetäjä Toivo Juntunen, 300m radan iskuryhmä Heinolasta sekä 150m radan päätuomarit Marko Nurminen ja Tapani Purolinna sekä viimeisenä mutta ei vähäisempänä Juha Nuoritalo. Sanat eivät riitä kertomaan kuinka kiitollinen olen teille. Hämeen Rykmentin tuki tähän kilpailuun ei jätä ketään kylmäksi koska ilman heitä ei kisoja olisi käyty ja saatu niitä kehuja, joita olen saanut vastaanottaa ympäri Suomea. Vielä kerran kiitoksia Hämeen Rykmentti ja Eversti Jari Anttalainen. Kilpailunjohtaja Marko Patrakka Kilpailun tulokset lehden takaosassa. CIOR Sotilasmoniottelu tosimiesten laji Lahdessa on jo useana vuonna järjestetty Suomen Reserviupseeriliiton kilpa- ja edustuslajeihin kuuluvan ns. CIOR-sotilasmoniottelun, joka on Naton reserviupseerien versio sotilas-5- ottelusta, harjoitus ja karsinta. Lajeina ovat esterata, esteuinti, ammunta ja maastojuoksu. Lisää laji-infoa löytyy RUL:n nettisivuilta, mutta ennen tämän vuoden tapahtumiin pureutumista käyn läpi eri lajit lyhyesti. CIOR-sotilasmoniottelu on periaatteiltaan sama laji kuin sotilasviisiottelu ja se on kehitetty Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n mestaruuskilpailuita varten. Merkittävin ero sotilas-5-otteluun on se, että CIOR-sotilasmoniottelussa kilpaillaan kolmen hengen joukkuein. Maastojuoksu on myös varsinaisessa CIOR:n mestaruuskilpailussa korvattu sotilassuunnistuksella. Ammunta Sotilasmoniottelun ammunnat suoritetaan isäntämaan palvelusaseilla. Ammunnat jakaantuvat rynnäkkökivääri- ja pistooliammuntoihin, joilla kummallakin on tarkkuus- ja pika-ammunnat. Pika-ammunta tapahtuu erilliseen CIOR-kuviotauluun. Erikoisuus on myös rynnäkkökivääriammunnan etäisyys, mikä on 200 m. Varsinaisessa kilpailussa kiväärillä ammutaan tarkkuusammunnassa 9 laukausta viidessä minuutissa sekä pika-ammunnassa 9 laukausta yhdessä minuutissa. Molemmat kiväärisarjat ammutaan makuulta etäisyyden ollessa 200 m. Esterata Esterata on 20 erilaisesta esteestä koostuva 500 metriä pitkä virallinen sotilas-5-ottelun rata. Esteet ovat haastavia ja vaikka radan pituus on vain 500 metriä, ovat kilpailijat radan läpikäytyään hyvinkin uupuneita. Omakohtaisesti olen tutustunut esterataan sen verran, että tiedän liian kovan alkuvauhdin kostautuvan jo ennen puoltaväliä. Esteuinti Esteuinnissa uidaan maastopuku päällä 50 metrin rata ylittäen ja alittaen erilaisia esteitä. Lahdessa on uinti viimevuosina toteutettu uimahallissa 25 metrin radalla, jolloin se poikkeaa hieman virallisesta kilpailuradasta esteiden keskinäisten etäisyyksien osalta. Varsinainen haaste tässä osiossa on märän maastopuvun aiheuttama lisävastus erityisesti 3 metrin esteen ali sukellettaessa. Sotilassuunnistus Maastojuoksua ei erikseen tarvitse juurikaan esitellä, joten käydään tässä lyhyesti läpi virallisen kilpailun osana oleva sotilassuunnistus, mikä koostuu 8 15 erilaisesta tehtävärastista. Radalla on ihanneaika, joten pituus voi vaihdella hyvinkin paljon. Suunnistus

15 15 Esteuintiosuus on näyttävän ja haasteellisen näköinen laji. voi tapahtua myös ilman kompassia tai vaikka peitepiirroksen avulla ilman karttaa. &,25&RPSHWLWLRQLQ/DKWL )LQODQG(VWRQLD3RODQG Harjoitus ja karsinta Lauantaina 5.5. oli suomalaisilla mahdollisuus tutustua esterataan ja ammuntoihin. Muutama innokas lajin harrastaja tulikin paikalle. Harjoitus saatiin läpivietyä hyvän sään aikana toisin, kuin itse karsinta. Karsintaan ovat useana vuonna osallistuneet Viron reserviupseeriliiton EROK:n edustajat. Näin tälläkin kertaa, mutta nyt mukaan tulivat myös Puolan reserviläiset. Puolalaiset saapuivat runsaslukuisena jo keskiviikko iltana ja heille sekä torstaina saapuneille virolaisille oli järjestetty mahdollisuus eri lajien harjoitteluun torstaina ja perjantaina. Ulkomaisten vieraiden mukana oli RUL:n järjestösihteeri Tommi Verho työnsä puolesta, mutta erityinen kiitos sekä arkipäivien harjoittelun, että itse karsinnan aikana ammuntojen järjestämisestä kuuluu )LQODQGWHDP58/ 6KRRWLQJ 2EVWDFOH 7HDP 6ZLPPLQJ 7HDP 5XQQLQJ 7HDP 7HDP SRLQWV FRXUVH 2&SRLQWV SRLQWV VZLPPSRLQWV SRLQWV UXQQSRLQWV WRWDOSRLQWV 0LNNR+DXWDOD -DQQH+\YlULQHQ 6LPR-llVNHOlLQHQ )LQODQGWHDP58/ 6KRRWLQJ 2EVWDFOH 7HDP 6ZLPPLQJ 7HDP 5XQQLQJ 7HDP 7HDP SRLQWV FRXUVH 2&SRLQWV SRLQWV VZLPPSRLQWV SRLQWV UXQQSRLQWV WRWDOSRLQWV 0LNNR+DXWDOD -DUL3DUNNRQHQ 6LPR-llVNHOlLQHQ (VWRQLDWHDP(VWRQLD 6KRRWLQJ 2EVWDFOH 7HDP 6ZLPPLQJ 7HDP 5XQQLQJ 7HDP 7HDP SRLQWV FRXUVH 2&SRLQWV SRLQWV VZLPPSRLQWV SRLQWV UXQQSRLQWV WRWDOSRLQWV 5DXO+LQGRY 0DGLV.X]QHWVRY.DLGR5XXO 3RODQGWHDP3RODQG 6KRRWLQJ 2EVWDFOH 7HDP 6ZLPPLQJ 7HDP 5XQQLQJ 7HDP 7HDP SRLQWV FRXUVH 2&SRLQWV SRLQWV VZLPPSRLQWV SRLQWV UXQQSRLQWV WRWDOSRLQWV.U\VWLDQ'ROH]HN 0DUFLQ6NRZURQ 3LRWU*U]\ZL VNL Marko Patrakalle. Mukana oli kymmenisen muutakin ahkeraa aktiivia ja tietysti Hämeen Rykmentin edustus, jotka osaltaan mahdollistivat karsintakilpailun ja harjoitteluiden onnistumisen ja ovat ansainneet kiitokset. Laji harjoittelun lisäksi vieraille järjestettiin mahdollisuus tutustua Lahteen ja samalla esiteltiin Urheilukeskus ja Sibeliustalo ympäristöineen. Erityisesti pistooliammuntojen harjoittelu osoitti puolalaisten harjoitelleen lajia ahkerasti ennenkin ja asetti suomalaisille paineita karsinnan osalle. Harjoitteluihin osallistui myös suomalaisista osa ja vahvistusta saatiin itse karsintapäivälle, vaikka suomalaisia lajin konkareita ei mukana odotetusti tällä kertaa ollutkaan. Hämeen Rykmentistä everstiluutnantti Juha Niemi tuli mukaan karsintakilpailun avaustilaisuuteen, mikä pidettiin upseerikerhon edustalla ja aloitettiin juhlavasti lipun nostolla. Juha Niemi toivotti osallistujat tervetulleiksi Lahteen ja Hämeen Rykmenttiin. Tämän jälkeen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen avasi kilpailun. Avaussanoissaan hän pahoitteli huonoa puolan ja vironkielen taitoaan ja totesi näin ollen olevansa pakotettu käyttämään englantia. Karsintakilpailu pidettiin suomalaista sotilasta suosivassa sateisessa säässä. Varsinkin esteradalla kilpailtaessa lauantai aamupäivänä vettä tuli sen verran runsaasti, että olosuhteet olivat kaikille tasapuoliset. Suomalaiset menestyivät hyvin esteradalla ja esteuinnissa ja ottivat hyvät lähtökohdat iltapäivään ja ammuntoihin. Harjoitteluiden aikana hyvin ampuneet puolalaiset olivat karsinnassa kohteliaita isäntiä kohtaan ja ampuivat hivenen kehnommin, kuin odotettavissa oli. Tämän jälkeen suomalailla oli helppo tehtävä varmistaa karsinnan voitto. Kunnian lisäksi muuta merkitystä ei tällä joukkuekilpailun voitolla ollut, koska karsinnassa oli tarkoituksena valita maittain kolme miehiset joukkueet Latvian mestaruuskilpailuihin. Kilpailun jälkeen lauantai-iltana oli vuorossa päivällinen, missä puolalaiset näyttivät meille jäyhille suomalaisille laulutaitonsa ja saivat ravintolan muiltakin asiakkailta raikuvat suosionosoitukset. Kimmo Salojoki

16 16 SORTAVALA, VALAMO, ILOMANTSI JA EU:N ITÄISIN PISTE. LAHDEN RESERVIUPSEERIKERHON PERINNERETKI Auringonnoususta oli olemassa vasta aavistus, kun henkisesti ja aineellisesti hyvin varustautunut soturijoukkomme SPOL-osastolla vahvennettuna kokoontui Lahden torin turistipysäkille. Alun perin lähtijöitä ilmoittautui mukaan 16 henkeä, mutta valitettavasti Jönssin oli jättäydyttävä siemennyshommiin kotomaan kamaralle. Kolme minuuttia yli kolme kaartoi meitä väärällä turistipysäkillä odottanut Mobuksen Mersukin paikalle, kuskinaan Inkisen Mauri, ja lastaus saattoi alkaa. Kotomaan puoli matkasta Niiralaan saakka sujui enemmän tai vähemmän unten maailmoissa. Niiralasta mukaan hyppäsi Mäntymäen Paavo, joka ajeli paikalle Kuhmosta saakka ja voimme todeta joukkomme täysilukuiseksi ei kun rajamuodollisuuksiin, jotka tällä kertaa sujuivat suhteellisen lupsakkaasti, eli alle puolentoista tunnin. Seuraava etappimme oli rahanvaihdon jälkeen Ruskealan Market, jossa pyöreä emäntä toivotteli tsuhnat tervetulleiksi kauppa kävi ilmeisen hyvin myös sunnuntaina. Alun perin oli sovittu, että tutustumme Ruskealan Marmoriin ja sinnehän matkamme vei. Jälkeen päin on selvinnyt, että meidät sotkettiin toiseen porukkaan, joiden olisi myös pitänyt tulla samoihin aikoihin paikalle no, meitähän eivät pikkuasiat häirinneet, vartijamamma viittasi meidät ensin marmorilouhoksen rinnettä ylös ja Mersuhan nousi ja vielä laskussa jarrutkin pitivät sitten juoksee mamma perään ja toteaa kuin Emma olisi nakuttanut (tietysti venäjäksi), että meidän olisi pitänyt kääntyä jyrkemmin. No, Mersu kiipesi jälleen ja pääsimme museoidun kaivoksen sisäänkäynnille, josta aukenivat mahtavat näkymät täältä oli louhittu Talvipalatsin marmori, täältä myös suurin osa talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sankarivainajien muistolaattoja. Aika riensi ja omatoimisen tutustumisen jälkeen suuntasimme Sortavalaan, jonka laitamilla nousi kyytiin monitoimioppaamme Meeri. Hotelli Skandinaviaan majoittuminen, Ilomantsin taistelutilanteisiin pystyi syventymään myös opastaulun karttapiirroksista. Sortavala-hotellissa ateriointi olivat jo matkan järjestettyjä osia, mutta päivän varsinaisen helmen meille järjesti oppaidemme suosiollisella suunnistuksella Nurmelan Pertti, joka keksi viedä meidät Kasinhännän entiseen vesilentotukikohtaan, Sortavalan eteläpuolelle. Paikka ei todellakaan ole mikään perinneturistikohde, sen vahvisti myös mukaamme liittynyt Amerikan kommunisti William Wikman s (Meerin isä), joka toimi oppaana Sortavalassa jo neuvostoaikana kasinhäntä kuului kiellettyyn alueeseen. Löysimme it-asemat, upseerikerhon, konehallin, aliupseerien asuntolan ja nousuluiskat kutakuinkin siinä kunnossa, kuin ne olivat 44 jääneet, luonnollisestikin ajan hampaan nakertamina. Illan edetessä siirryimme majoitukseen, lähettäen kuitenkin upseeripartion suorittamaan paikallistiedustelua. Partion palatessa oli väsymys käynyt käpälään ja muu joukko veteli Nukkumatin tossunnauhoja tai siihen viittaavia. Aamu Sortavalassa alkoi tukevalla aamiaisella ja sittenpä lähdettiinkin laivasatamaan siirtymään laivasta toiseen Valamon oppaamme Svetlanan perässä kulkien. Kun kolmannen kerran pääsimme paikoillemme, lähti kantosiipialus vihdoin matkaan. Tasaisesti kulki neuvostoaikojen luomus, sininen dieselin savu vain jäi aurinkoisen Laatokan pinnalle hetkeksi leijumaan. Maihinnousun suoritimme Nikolain skiitan (kappeli) tuntumaan (neuvostovallan aikaan alakirkko toimi pesulana), jonne myös oli ankkuroitunut suuri pietarilainen risteilyalus täynnä pyhiinvaeltajia. Tutustuimme yllättäviin korkeuseroihin, Getsemanen skiittaan, Öljymäkeen, kalankasvatuslaitokseen, todella kunnonkohotusta, josta totesimme, että se on varmasti hyväksyttävissä kuntomarssisuoritukseksi. Takaisin laivalle ja saaren toiseen päähän pääkirkkoon, jonka alakirkko oli restauroinnissa. Yläkirkko ikoneineen ja osittain palautettuine maalauksineen antoi haalean kuvan siitä, mitä kirkko on loistonsa päivinä ollut. Ennen lähtöä kävimme vielä munkkien ruokasalissa syömässä maittavan aterian, jota yritti pilata suomalainen miesseurue kajaut-

17 17 tamalla aterian aluksi virren hetkeä myöhemmin selvisi, että koko joukko oli vodkalla kyllästetty ja heistä se oli hyvä pila. Paluumatka Sortavalaan sujui yhtä joutuisasti, lausuimme Svetalle kiitokset kera muistokirjan ja siirryimme Meerin hoiviin, joka kuljetutti meidät Sortavala-hotellin ravintolaan. Söimme ja jälkiruoaksi saimme kymmenen naisen ja kahden miehen vain meille esittämiä venäläisiä ja karjalaisia kansanlauluja oppaamme Meeri yhtenä kuoron jäsenistä. Sirmakka soi, jalka nousi kepeästi ja pojat saivat opetusta kansantansseista. Ohjelma kesti melkein puolitoista tuntia ja pakko oli ristiä kuoro Sortavalan Satakieliksi, niin hyvin ja hienosti soivat tutut ja tuntemattomammatkin sävelet. Lausuimme haikeat hyvästit ja siirryimme hotellimme valmistautumaan seuraavan aamun matkailuun. Kolmas matkapäivämme koitti, bussiin vain ja menoksi kohti Niiralaa, välillä sentään tyhjennettiin Ruskealan Marketti lopuista tavaroista (ei nyt ihan). Rajalta selvisimme melkein tunnissa ja ei kun eteenpäin kohti Ilomantsia, jossa paikallinen yhteistyökumppanimme perinneretkeilyn osalta, ylil res. Kaarlo Nygren meitä odotteli. Harvoin tapaa näin asialleen omistautunutta henkilöä, jonka toiminnasta ja sanoista kuultaa koko ajan luonnon ja kotiseudun rakkaus. Saavuimme Ilomantsiin sopivasti seuraamaan Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuuksia, jotka poikkesivat meillä totutuista ortodoksisen hartaustilaisuuden osalta vaikuttavaa ja herkistävää. Ilomantsin kaupunkikierroksen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Möhkön ruukkia, joimme kahvit Mantassa ja tutustuimme pikaisesti Ruukkimuseoon sekä sulkuihin ja vanhaan vesirattaaseen (halkaisija n. 5 metriä). Nimet Tervaruukki, Taivallampi, Oinassalmi, Petkelniemi, Öykkösenvaara, Ilajanjoki, Palovaara, jossa on mm. Hämeen Ratsujääkäripataljoonan muistokilpi, Kumpulaisen Aarne on hyvin tunnettu henkilö Ilomantsissa, Hattuvaara, myös HRR taistelupaikkoja, jossa Taistelijan talo, nähtävyys sinänsä, vaikka ilman konjakkeja, jotka isäntämme meille tarjosi. Matka jatkui Hattuvaaran rajavartioaseman kautta Virmajärvelle, jossa sijaitsee EU:n itäisin piste. Rajapaalu sijaitsee 70 km idempänä kuin Pietari. Olimme rajavyöhykkeellä, jossa liikkuminen ilman lupaa on kielletty. Nautimme maittavat kahvit ja söimme loput makkaroistamme Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän majalla Virmajärven rannalla. Edellä luetellut paikannimet eivät ole aikajärjestyksessä, joka sallittakoon kirjoittajalle. Ilomantsi on jokaisen itse koettava, missään muualla Suomessa ei ole taisteltu niin ankarasti kuin siellä, miltei jokaisella neliömetrillä on verta vuotanut ja tuhatpäiset ovat ne hyökkääjän sotajoukot, jotka jouduttiin joukkohautaamaan tälle alueelle. Koko Ilomantsin kierroksemme kesti yli 10 tuntia, eikä aika tullut hetkeksikään pitkäksi, kiitos asiantuntevan isäntämme, jolla on sana hallussaan. Pari huvittavaa tapausta matkan varrelta: 1. Sortavalassa kuultua: Paikallinen välittäjä istuu suomalaisen upseerin pöytään, alkaa haastella ja lupaa järjestävänsä ihan mitä vain tsuhna haluaa. Tähän upseeri havahtuu, silmä kirkastuu, otsa siliää ja suusta tulee innostunut lausahdus: Joo, hommaa mulle yks T 54, kiitti vanja katosi, eikä järjestänyt. 2. Ilomantsissa, itärajan pinnassa tapahtui: Matkanjohtajan lausahdus Kyl mää pojat olen monenlaisten paskojen kanssa ollut reissussa, mut tää on kyllä ensimmäinen kerta, kun ihan karhunpaskan. (Isäntämme otti talteen tieltä löytyneen kasan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta varten.) Ystävien pyynnöstä ja kavereitten vaatimuksesta matkanjohtajaksi nimetty Atte Sarilo

18 18 Itämeren suurimman linnoituksen pohjoisin tukikohta KATANPÄÄ 60 36,87 N, 21 11,02 E Lomaillessani viime kesänä Kustavissa, tuli minulle sattumoisin mahdollisuus tutustua harvinaislaatuiseen historialliseen kohteeseen - Katanpään linnakkeeseen ja sen tykkipattereihin. Linnake sijaitsee Kustavin kunnan Lypertön kylässä. Paikan historiasta: Venäjä alkoi 1900-luvun alussa kantaa huolta pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuudesta. Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, joka laajimmillaan ulottui Hiidenmaalle, Saarenmaalle, Saaristomerelle ja Ahvenanmaan luoteisnurkkiin asti. Vuosina rakennetusta Katanpäästä tuli tämän Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Sieltä käsin pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren läpi kulkevaa rannikkoväylää ja niin ollen estämään vihollisen pääsy Turun saaristoon. Venäläiset eivät kauaa hallinnoineet Katanpäätä, vaan poistuivat linnakkeelta alkuvuodesta Suomen sisällissodan aikana punaiset miehittivät linnaketta pari kuukautta. Vuonna 1925 siitä tuli muutaman upseerin ja varusmiehen asuttama vartiolinnake. Syrjässä suurilta kahakoilta Syrjäinen sijainti oli yksi syy Katanpään alkuperäisen asun säilymiselle Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä Katanpäässä ei ollut miehitystä. Sen sijaan vuonna 1931 linnakkeelle perustettiin vankila, joka toimi saarella asti. Tuolloin viimeiset vangit siirrettiin Turun Keskusvankilaan. Talvi- ja jatkosodan aikana Katanpää oli miehitettynä ja linnakkeella suoritettiin varustelutöitä. Linnake ei osallistunut taistelutoimintaan ja sitä pommitettiin vain kerran jatkosodan aikana. Vankien, varusmiesten ja veneilijöiden saari Amurin ja Mantsurian alueelta tuodut vangit junttasivat saarelle kaksi kilometriä huolellisesti tehtyä mukulakivitietä ja rakensivat kapearaiteisen rautatien ammusten siirtoa varten tykkipattereille. Jokaisen vangin piti tehdä 80 mukulakiveä päivässä luvulla suomalaiset vangit kunnostivat kasarmin rakennuksia. erikoisin vankityö oli kalastus, joka tuotti kalaa ruuaksi ja myytäväksi. Tykkien ampumasuoja. Vanha kasarmirakennus. Rauhanajan alokaskoulutus alkoi linnakkeella vuonna Toukokuussa 1955 tuli tuhosi merikasarmin, mikä vähensi ratkaisevasti majoitustiloja ja Katanpään koulutuskäyttöä. Vartiolinnakkeeksi se tuli maaliskuussa v Rannikkotykistö on tehnyt siellä mittavia vanhojen rakennusten kunnostustöitä tämän jälkeen ja nyt saari on kaikille vesillä liikkujille avoin vierailukohde. Nykyisin aluetta hallinnoi Metsähallitus. Lisätietoa löytyy ja sivuilta. Heikki Pajuvesa

19 19 JALKAVÄEN SÄÄTIÖ 50 VUOTTA JALKAVÄEN TUKEMISEKSI Jalkaväen Säätiö perustettiin 50 vuotta sitten tukemaan puolustusvoimien pääaselajin, jalkaväen, kehitystä ja sen kunniakkaiden perinteiden vaalimista. Varsinainen perustamispäivä oli Säätiö järjestää juhlavuotensa pääjuhlan Mikkelissä Mikael-salissa klo alkaen. Pääjuhlan paikan valintaan vaikutti Mikkelin keskeinen asema jalkaväen koulutuspaikkana, kunniakkaiden Savon jääkärien kotivaruskuntana, jo Kustaa II Adolfi n ajoista alkaen. Mikkeli toimi myös viime sotiemme päämajakaupunkina. Mikkelin asema puolustusvoimien keskeisenä johtamispaikkana jatkuu myös tulevaisuudessa, kun Maavoimien esikunta aloittaa siellä vuoden 2008 alusta. Mikkelissä sijaitsee myös säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo jalkaväen perinteiden merkittävänä vaalijana ja esittelypaikkana. Jalkaväen Säätiön 50-vuotisjuhla on avoin maanpuolustustapahtuma Etelä-Savon maakunnassa, johon kutsutaan lisäksi jalkaväen tukijoita ja yhteistyökumppaneita myös pääkaupunkiseudulta sekä jalkaväkikoulutusta antavilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea. Juhlapuhujaksi on lupautunut tuleva maavoimien komentaja kenraalimajuri Ilkka Aspara. Pääjuhlan jälkeen on varattu mahdollisuus tutustua Mikkelissä toimivaan Jalkaväkimuseoon ja sen kokoelmiin kenttäruokailun yhteydessä. Museon alueella Karjalan Prikaati esittelee myös uusinta jalkaväen varustusta ja koulutusta. Jalkaväen Säätiön toiminta-ajatuksena on jakaa palkintoja ja apurahoja lahjakkaille, ansioituneille ja eteenpäin pyrkiville jalkaväkeen kuuluville henkilöille sekä tukea ja edistää jalkaväen piirissä tapahtuvaa opinto-, tutkimus-, kokeilu- ja julkaisutoimintaa sekä ylläpitää Jalkaväkimuseota Mikkelissä. Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii noin 30 henkilön valtuuskunta. Sitä johtaa kenraaliluutnantti Vesa Kämäri. Säätiön käytännön johtoelimenä toimii säätiön hallitus puheenjohtajanaan eversti Kari Kokkonen. Säätiön kotipaikka on Helsinki. Säätiön palkitsemismuodoista perinteisin on ollut Reservinupseerikoulun kunkin kurssin opinnoissaan parhaiten menestyneen jalkaväkeen kuuluvan oppilaan palkitseminen säätiön plaketilla. Samoin kussakin jalkaväen koulutusta antavassa joukkoosastossa palkitaan saapumiseränsä paras upseerikokelas, ryhmänjohtaja sekä miehistöön kuuluva sotilas. Säätiö palkitsee myös henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat ansioituneet toiminnassaan jalkaväessä tai Jalkaväen Säätiön piirissä tai muuten edistäneet säätiön toimintaa tai jalkaväen tunnetuksi tekemistä. Perinteisesti tuki on ohjautunut lähinnä sotilasopetuslaitosten kautta menestyneille opiskelijoille ja opettajille sekä jalkaväen joukko-osastojen kautta ansioituneille kouluttajille sekä myös varsinaisten joukko-osastojen ulkopuolisille jalkaväen tukijoille. Merkittävää taloudellista tukea myönnettäviin apurahoihin säätiö on saanut naistoimikunnaltaan heidän järjestämiensä kahvikonserttien tuotosta. Säätiön ulospäin yhteiskuntaan näkyvin toimintamuoto on ollut Jalkaväen vuosikirjan julkaiseminen. Nyt juhlavuonna ilmestynyt kirja on järjestykseltään jo 26. Ensimmäinen vuosikirja ilmestyi vuonna Se on ilmestynyt yleensä 2-3 vuoden välein. Kirja on tarjonnut erinomaisen tavan saattaa julkisuuteen jalkaväen ajankohtaisia koulutus- ja kehittämisajatuksia. Kirjojen painosmäärä on viime vuosina vaihdellut välillä. Vuosikirjan valmistaminen on rahoitettu kirjamyynnin lisäksi ilmoitustuloilla. Jalkaväen Säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Museo muodostaa keskeisen osan jalkaväen perinteiden vaalimisesta. Museo täydentää sopivasti myös Mikkelissä toimivan Päämajamuseon näyttelyitä esitellen laajasti sotiemme eri rintamilla tapahtuneita taisteluja ja käytössä olleita aseita ja materiaalia. Jalkaväkimuseon näyttelyt ovat laajentuneet viime sodista myös sotien jälkeiseen aikaan, mikä näyttelyosuus avattiin kesällä Museoon tutustuu vuosittain kävijää. Museon johtajana on toiminut everstiluutnantti Reijo Mäkeläinen. Syyskuussa uutena museonjohtajana aloittaa fi losofi an maisteri Janne Pajunen ja apulaisjohtajana majuri Pekka Vauhkonen molemmat Mikkelistä. Jalkaväen Säätiön talous on ollut vakaalla pohjalla. Pääoma on ollut sijoitettuna viime vuosina pääosin hyvää osinkotuottoa tarjoaviin osakkeisiin. Jalkaväkimuseon kannalta sen saama kiinteistönhoitotuki Maanpuolustuskorkeakoululta, sekä valtion tuki Opetusministeriöltä ja alueellinen tuki Mikkelin kaupungilta ovat toiminnan jatkumisen kannalta olleet ratkaisevan tärkeitä. Eri säätiöt ja yhteisöt ovat myös merkittävästi tukeneet vuosittain sekä säätiötä että museota. Jalkaväen Säätiö haluaa juhlavuotenaan kiittää kaikkia merkittäviä tukijoitaan saamastaan monipuolisesta tuesta. Säätiö voi luottavaisin mielin jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa saamansa tuen ja arvostuksen varassa. Lisätietoja tarvittaessa Säätiön hallituksen pj Eversti Kari Kokkonen, p Jalkaväkimuseon johtaja Everstiluutnantti Reijo Mäkeläinen, p

20 20 PELASTUSPALVELU HARRASTUS, JOLLA ON TARKOITUS Pelastuspalvelu on johdettua, kurinalaista toimintaa. Sen yksinomaisena tarkoituksena on pelastaa ensisijaisesti ihmishenkiä toissijaisesti omaisuutta sekä ensihuollon tehtävät ja metsäpalot, viranomaisen tukeminen esim huolto. Siksi se sopii erityisen hyvin reservissä oleville suomalaisen sotilaskoulutuksen saaneille henkilöille. Hyvin toimiva etsintä edellyttää reserviläisen olemassa olevia perustaitoja: kartanluku, maastossa liikkuminen, vastuun kantaminen, johtajuus, johtaminen. Etsintä ei ole pelkkää kävelyä ja ulkoilua, vaan vaatii joskus useiden päivien yhtämittaista ponnistelua. Koko pyöritettävä organisaatio on usein jopa yli 100 henkilöä. Koko maan kattavassa toiminnassa on mukana n. 50 järjestöä. Heinola, Hartola ja Sysmä 16 järjestöä mukana. Heinolassa on jo yli 20 vuoden ajan yhdistetty reserviläistoimintaa vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (VA- PEPA), jonka viranomaiset (Poliisi) kutsuvat avukseen tarvittaessa. Heinolassa on kaksi auktorisoitua etsintäkouluttajaa, viisi etsinnän johtopaikan johtajaa (vapapa johtajaa). Neljällä näistä on vähintään komppanianpäällikön tason SA-sijoitus. Siksi onkin luontevaa, että ensi syyskuun la-su päivinä Vesivehmaalla järjestettävä MPK:n Etsinnän peruskurssin vetäjät tulevat Heinolasta. Kurssi on tarkoitettu kaikenikäisille ja monenkuntoisille. Varsinaisen liikunnallisen ja kuntoa vaativan maastoetsinnän lisäksi tarvitaan ihmisiä mm. seuraaviin tehtäviin: toimisto-, ohjaus-, opastus-, merkkaus- ja viestintätehtäviin. Samoin etsintäryhmien vienti/nouto-, ja huoltokuljetuksiin. Tulevien maakuntajoukkojen rauhanajan tehtäviin kuuluu mm. etsintä. Se onkin hyvin luonteva tehtävä, koska valmiudet ja varusteet ovat jo heillä olemassa. Huomion arvoista on muistaa, että poliisi vastaa aina etsinnästä. Pelastuspalvelu tukee tätä toimintaa ja usein sille annetaankin etsinnän operatiivinen vastuu. Lauantai on koulutuspäivä ja su alkaa etsintäharjoitus. Etsintäkurssin harjoitukseen osallistuu myös koiria kouluttajineen. Kurssin suorittanut saa todistuksen suorituksestaan. Ilmoittaudu netissä omilla tunnuksilla. Netistä löytyy myös tarkempi ohjeistus. Tule ja tuo kaverisikin. Kesää toivottaen, Antti SA Penttilä Heinola Ritarin malja kisa Heikki Pajuvesa upean kunniapalkinnon kera. Talousneuvos Pauli Talvio lahjoitti Mannerheim-ristin ritari Toivo Ovaskalle, Ritarin Maljan jonka Ovaska lahjoitti edelleen Orimattilan Reservialiupseereille ja Upseereille ikuiseksi kiertopalkinnoksi kisailtavaksi vuosittain. Ritarin maljasta kisailtiin jälleen tänä vuonna kauniissa kesäkuun illassa Ämmäntöyrään majalla. Maljan kotiinsa sai tänä vuonna reserviläisten sihteerinä vuosia toiminut Heikki Pajuvesa, ammunnassa saadun hyvän tuloksen ja etäisyyksien arvioinnin yhteistuloksella. Kranaatin heitto ei ollut Heikin vahvimpia puolia, mutta tulos kokonaisuudessaan loistava ja voittajan iloinen hymy herkässä. Orimattilan maanpuolustajat toivoisivat, että ritarin leski Sirkka Ovaska jaksaisi olla ensi vuonna luovuttamassa ritarin-maljaa voittajalle. Juhani Vilo Tulokset: Pajuvesa Heikki 19 pistettä Tuomala Tuukka 17 Toivonen Reijo 15 Loponen Erkki 14 Tapiomaa Arto 14 Lahtinen Heimo 10 Höyteinen Aarne 9 Tammi Olli 7 Vilo Juhani 6 Tammi Hilkka 4 Koivisto Keijo 3 Piirin alueella järjestetään tulevan kevään ja kesän aikana erilaisia liikuntatapahtumia. Tapahtumat ovat mainio mahdollisuus oman fyysisen kunnon testaamiseen hyvässä seurassa, joihin kaikki ovat tervetulleita. Kaikkiin tapahtumiin tulee ilmoittautua joko mpk:n sivujen kautta tai suoraan allekirjoittaneelle viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa Kuntoilutapahtumia Päijät-Hämeessä Tervetuloa mukaan reippailemaan! Tapahtumat: Jalkamarssi 25 km, lähtö Hennalasta klo 8.00, mpk nro Lihaskuntotesti, Hennala klo 9.00, mpk nro Sotilastaitomarssi, Hälvälä klo 9.00, 2-3 miehisin joukkuein käytävä 4-rastinen partiokilpa, mpk nro Vesa Pyykkö

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 15. - 18.06.2015 18:36:26 Aikataulu 16.06. tiistai 10.00 12.00 14.00 16.00 18.00 20.00 50m Kivääri makuu SML-Hirvi 25m Pienoispistooli 50m Kivääri 3x20 ls Palvelupistooli Palvelukivääri

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015 1(5) YLIVÄÄPELI Hokkanen Kari Pekka Laukaa Hämäläinen Juha Pekka Pihtipudas Löfman Sami Markus Närhi Timo Tapani Laukaa Pentikäinen Martti Olavi VÄÄPELI Heikkinen Panu Jarkko Laukaa Junka Janne Sakari

Lisätiedot

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Luokka: Joukkuekilpailu Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Sijoitus JoukkueID JoukkueNimi Yhteispisteet Kilpailu % Jäsenet Pisteet 1 3 VAU 1324,7205 100,0000 Heino Kari 686,1939 Lee Kenny 638,5266

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kauden paras Sukunimi Etunimi Seura Synt.aika Paikkakunta 1 Nieminen Tuomas SU 160981 10,00 Seinäjoki 14.12.06 2 Kiiskinen Pertti OuTa 181073 10,30 Seinäjoki 14.12.06

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A)

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 (188) 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 15:25,20 2 16:02,35 0:00,00 3 16:21,51 0:19,16 4 16:21,62 0:19,27 5 17:55,03 1:52,68 6 16:37,86 0:35,51 7 16:36,13 0:33,78 8 16:44,08 0:41,73 2 (188) 20 Lehto Miro (A) 1

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO Reserviläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailu Alavus 09. - 10.03.2013 10.03.2013 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0 64,8 18,5 19,0 18,5 19,0 19,0 56,5 121,3 64,0 60,0 18,5 18,5 18,5 19,0 19,0 56,0 116,0 237,3

1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0 64,8 18,5 19,0 18,5 19,0 19,0 56,5 121,3 64,0 60,0 18,5 18,5 18,5 19,0 19,0 56,0 116,0 237,3 Pienmäen SM-kilpailu Tekn.asiantjaSeppo Hiltunen K 64 Arv.tuomari Esko Venäläinen JHS ry Tuomarit - C - Pekka Heikkinen - E - Pertti Laaksonen Pit.kerroin +/ 2,4 1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Kokonaistilanne. Page 1

Kokonaistilanne. Page 1 Jyväskylä Liiton erikoiskilpailu Keuruu Tervaken kilpailu Hutunki Syyskisa Äänekoski Syyskynnöt Jyväskylä Valmet erikoinen Hutunki Talven odotus Jyväskylä Silver open Äänekoski X-Games Keuruu Kaamoskaadot

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys Tapahtumakalenteri viikko 06 pe 12.02. 19:00 Raamattuluokka 5 lk. Aihe: Syntiinlankeemus ja lupaus. Paikka: Savela Jukka, Tervaluodontie 23 / 6 lk. Aihe: Abraham uhraa Iisakin. Paikka: Heikki Nauha, Veikkolantie

Lisätiedot

TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY

TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY ESKON MALJA KILPAILUT 4.5. 2013 HIUKKAVAARAN AMPUMA- RADALLA Reserviläiskivääri 10 laukausta maaten, matka 150 m/ 2 min Stang 20 ls / 30 s TULOKSET: Sijoitus Nimi Yhdistys Sarja

Lisätiedot

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972. Toistokarsinta Naiset Alle 60 Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972 Alle 70 Annastiina Rajaniemi 1985 Yli 80 Tarja Perälä 1968 Maksimikarsinta Alle 60 Satu Raappana

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015

XXXXI AVOIMET LUHANGAN KISAT 10-12.7.2015 Pienoiskivääri lauantai.7.05 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 0:0 mennessä. Makuu Asento 4 M 50 Juha Haavisto KuusA x x 5 M Ville Nokipii P-HA x x 6 M 60 Ensio Miikkulainen

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010 N-14 20 km 0 lähtenyttä 0 ilmoittautunutta M-14 20 km 1. (3) Jonas Nordström Akilles 6268 35:25,2 2. (4) Waltteri Lepistö PoTa 4986 36:45,6 +1:20,5 3. (2) Casper Holmen P-P 5757 40:43,5 +5:18,4 3 lähtenyttä

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmapistooli 60 ls 1. Reijo Rantakangas LehA 95 93 93 98 93 92 564 2. Tuomo Passi KA 93 94 89 94 93 93 556 3. Marko Talvitie LehA 90 93 95 93 91 93 555 4. Risto Kantola LehA 92 91 89 91

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015 Jäsentiedote 2 JÄÄHDYS-JM Kilpailun johtaja antoi tehtäväksi kirjoittaa hänen ajatuksiaan, minun kirjoittamana, joten tässä niitä nyt sitten tulee. 9.5.2015 kaasuteltiin jälleen kerran Jäähdysradalla jokkis-kisa,

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen.

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen. Kempeleen Metsästys- ja Kennelyhdistys r.y. PÖYTÄKIRJA Asia Vuosikokous Aika 28.03.2014 klo 18.30. Paikka Läsnä Kempeleen Kunnanvaltuustosali 23 osallistujaa. Liite1 1 Janne Halunen avasi kokouksen klo18:38

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12

SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12 SM-Morri 2013 Ruokolahti Nuoret 12 1. Salla Hovatov Ruokolahden Urheilukalastajat 40g/2 837g/1 3 2. Roni Kuusela Kuusankosken Kalastusseura 213g/1 381g/2 3 Nuoret 15 1. Asa Palhomaa Vapa Varkaus 1 1040g/2

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 Sarja: Miehet, yleinen Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 2 puolimaraton M / Hyttinen Antti / Fenestra Rytky 01:20:54 3 puolimaraton M / Hämäläinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H 10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50 1. Matti Gröger 1. Jari Kallio Kokemäki 97 94 97 98 96 97 579 2. Joni Röman HKI 95 95 94 97 96 99 576 3. Lasse Voutilainen LP/Joensuu 94 96

Lisätiedot