Nro 1, maaliskuu 2004, 7 vuosikerta. Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti

Transkriptio

1 ROSA ET CRUX Nro 1, maaliskuu 2004, 7 vuosikerta FILOSOFIAA - MYSTIIKKAA - TIEDETTÄ - KULTTUURIA Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti Temppelihymni... 4 Aamu- ja iltahetket... 6 Elämänkokemus... 8 Kuinka tuoda rauha elämäämme Kosmiset mestarit Pohdintoja Rakastaa vai ei rakastaa Copyright 2004 Ruusuristin Veljeskunta AMORC-SUOMI PL 1342, HELSINKI Sähköposti: amorc@amorc.fi Internet: Kaikki oikeudet pidätetään Kansikuva: Kaj Kullberg Lehden artikkelit eivät välttämättä kuvaa Ruusuristin Veljeskunta AMORCin kanta, jolloin niistä vastaa kirjoittaja 1

2 Mikä Ruusuristin Veljeskunta AMORC on? Ruusuristin Veljeskunta on kansainvälinen ja yhteisö, johon kuuluu jäseninä naisia ja miehiä lähes kaikista maista. Veljeskunta on kerännyt ja säilyttänyt vuosisatojen ajan vanhaa ja ajatonta viisautta. Veljeskunta ei ole uskonnollinen eikä poliittinen. Sen tehtävänä on välittää hallussaan olevaa viisautta. Päämääränä on, että jokainen oppii elämään tasapainossa itsessään olevien luovien ja rakentavien voimien kanssa niin omaksi parhaakseen kuin ihmiskunnankin hyväksi. HALUATKO LISÄÄ TIETOJA? Pyydä esitteemme osoitteella: Ruusuristin Veljeskunta AMORC PL 1342, HELSINKI tai kerro osoitteesi puhelinvastaajaamme tai ota yhteys sähköpostitse: Internet: 2

3 Rakkautesi ympäröi minua kuin syvät vedet. Lakkaamatta etsien tietä sydämeeni. Tehdäkseen läheisyytesi tietoiseksi Tietoisuus läheisyydestäsi Puhdistaa minut hetki hetkeltä kuin meren aallot. Puhtauteni on kuin valo joka hukkuu kirkkauteesi. Minuuteni katoaa kasvojesi edessä Ja jäljellä jää vain Loppumaton valomeri. Milentus 3

4 Eräästä El Amarnan haudasta on löydetty Atonin kun- niaksi si tehty temppelihymni, joka a kuuluu ylevähenk ähenkisim- piin kok oko o antiikin in kir irjallisuudessa. Kaikk aikki i viittaa siihen että, faarao Akhenaton (Amenhotep IV ~1350 ekr) on sen itse sepittänyt. Esitämme tässä osan siitä: Temppelihymni Ihanasti säteilet Sinä taivaanlaella, oi elävä Aton, kaiken alku! Kun Sinä nouset itäiseltä taivaanrannalta, sinä täytät kaikki maat kauneudellasi, sillä kaunis olet Sinä, suuri ja loistava korkealla maan yllä. Sinun säteesi syleilevät maita, jotka Sinä kaikki olet luonut. Kun Sinä lasket läntiselle taivaanrannalle, maailma vajoaa pimeyteen, kuin olisi se kuollut. Kaikki leijonat tulevat esille luolistaan, kaikki käärmeet pistävät; pimeys vallitsee, maata verhoaa hiljaisuus. Hän, joka on sen luonut, on laskeutunut lepoon taivaanrannalle. Mutta valoisaksi käy maailma, kun Sinä nouset näkyviin. Kun Sinä säteilet päivisin kuin Aton, niin pimeys kaikkoaa. Kaikki karja käy riemuiten laitumella, kaikki puut ja taimet kukoistavat, linnut leijailevat ulos pesistään kohottaen siipensä Sinua palvelemaan. Kaikki karitsat hyppivät kuin tanssien, kaikki siivekkäät lentelevät, Ne elävät, koska Sinun valosi loistaa niille. Laivat purjehtivat myötä- ja vastavirtaan; kaikki tiet ovat avoinna, kun Sinun sarastuksesi aika on tullut. Virran kalat hypähtelevät Sinun edessäsi, sillä veden syvyyksiinkin Sinun säteesi tunkeutuvat 4

5 Kuinka moninaiset ovatkaan Sinun työsi! Ne ovat kätketyt meiltä. Oi Sinä ainoa jumala, jonka valtaa ei kellään muulla ole, Sinä loit maailman mielesi mukaan, kun Sinä yksin olit olemassa: ihmiset, kaikki eläimet, suuret ja pienet, kaiken, mitä maan päällä on ja jalkojensa varassa liikkuu, kaiken, mitä korkeudessa on ja siipiensä kannattamana lentää, Syyrian ja Nubian maat ja Egyptin maan. Sinä asetat kunkin hänen paikallensa ja annat hänelle, mitä hän tarvitsee. Kullakin on, mikä hänen omaansa on, ja hänen päivänsä ovat luetut. Kansat puhuvat moninaisia kieliä, ja heidän muotonsa ja värinsä ovat erilaiset, sillä Sinä erotat ihmiset toisistansa. Sinä loit Niilin manalaan ja ohjaat sitä Sinun mielesi mukaan, että se tuottaa elämää ihmisille. Sinä olet luonut Niilin taivaaseenkin, että se ihmisten päälle lankeaisi ja tekisi joet vuorille, vuolaat kuin suuri meri, ja kastelisi heidän peltojansa heidän kaupunkiensa välillä. Kuinka viisaasti oletkaan kaiken järjestänyt, oi ikuisuuden Herra! Lähde: Kansojen Historia osa I 5

6 AAMU- JA ILTAHETKET Thomas Holmes F.R.C.. Mystikot ovat kautta aikakausien painottaneet aamu- ja iltahetkien tärkeyttä. Erityisesti juuri sitä hetkeä, jolloin aurinko tulee esille tai katoaa horisontin taakse. Juuri näinä hetkinä voi saavuttaa paremman meditaatio- tai keskittymistilan, kuin muina vuorokauden aikoina. Luonnontieteelliseltä näkökannalta nähtynä ovat aamurusko ja iltahämy hetkiä, jolloin valo joko valtaa maailman tai katoaa maailmasta. Mutta mitä yhtäläisyyttä on näiden luonnontapahtumien ja ihmisen mystisen kokemuksen kanssa? Sen sijaan, että olettaisimme näissä vuorokauden hetkissä itsessään olevan maagisia ominaisuuksia tahtoisin, että ajattelemme niitä symboleina, jotka päivittäisinä tapahtumina viittaavat johonkin muuhun. Joka päivä voivat ne, jotka kykenevät, kokea tämän mystisen tajunnan tilan, joka voi tapahtua samanaikaisesti aamu- ja iltaruskon kanssa. Viittaan tajunnan tilaan, joka on heräämisen ja uneen vaipumisen välillä. Jotkut kutsuvat sitä rajatilaksi, sillä voidaan sanoa, että siinä tilassa ei olla hereillä eikä unessa. Tässä tajunnan tilassa otamme parhaiten vastaan Kosmisesta Valtakunnasta tulevia vaikutteita. Ymmärrämmeköhän, tai osaammekohan antaa arvoa sille päivittäiselle avulle, minkä saamme kosmisesta nukkumaan käydessämme ja kun vetäydymme pois tästä objektiivisesta maailmasta. Tämä kosminen vaikutus voi synnyttää harvinaisen syvän rauhan tunteen. Herätessämme, juuri ennen kuin tulemme tietoisiksi ulkomaailmasta, täyttyy tajuntamme hyvän olon tunteella, joka meidän on valitettavasti jätettävä tullessamme ympäristöstämme tietoisiksi. 6

7 Olemme varmaan kaikki kokeneet nämä kaksi tilaa uneen vaipumisen ja heräämisen yhteydessä. Niin kuin aamu- ja iltahetkillä voi olla syvällisempi, symbolinen merkitys, niin myös kokemukset tässä rajatilassa voivat avata meille mahdollisuuden syvällisempään henkiseen kokemukseen. Voisipa sanoa, että tämä rajatila on ovi meissä kaikissa olevaan syvään sisäiseen viisauteen. Nämä kaksi päivittäistä tapahtumaa, jotka ovat niin tavallisia meille kaikille, ovat itse asiassa Kosmisen meille antama mahdollisuus, jotta voisimme harjaannuttaa itsemme asettumaan tuohon ns. rajatilaan. On siis olemassa tietty harjoitusohjelma, jonka avulla voimme oppia asettumaan tuohon rajatilaan. Se on itse asiassa määrätynlainen tajunnan tila. Voimme luoda yhteyden Kosmiseen Valtakuntaan jopa kaiken päivittäisen kiireen keskelläkin. Tämä Kosminen Valtakunta on ehtymätön lähde, josta voimme tarvittaessa saada viisautta, tietoa ja kykyä halutessamme muokata ulkonaisen elämämme sisäisten ihanteemme mukaiseksi. Käännös AMORCin kuukausijulkaisusta vuodelta -56 Milentus 7

8 Elämänkokemus Muutama vuosi sitten olimme lomamatkalla Hollannissa. Tuhannet tulppaanit ja lakkaamatta virtaavat kanavat tekivät matkaelämykseni miellyttäväksi. Tarkoituksemme oli nähdä Van Gogh- museon näyttely. Olin jo vuosia toivonut näkeväni tämän tunnetun taiteilijan teoksia. Matkasuunnitelmillemme tuli kuitenkin vähemmän miellyttävä muutos. Sain yllättäen kipua ristiselkääni enkä kyennyt nousemaan sängystäni eivätkä mitkään lääkitykset tai hoitokeinot auttaneet. Matkaseurueemme opas päätti lähettää minut kotiin ensimmäisellä lentokoneella mutta lentokentällä osoittautui, ettei lentokoneeseen ollut varattu paikkaa. Meidät sijoitettiin lähimpään hotelliin odottamaan seuraavaa mahdollisuutta. Se muodostui tuskalliseksi odotukseksi, enkä kyennyt nukkumaan kipujeni vuoksi neljään vuorokauteen. Neljäntenä päivänä kutsui vaimoni lääkärin joka antoi minulle morfiiniruiskeen. Kipujen poistuminen oli kuin taivaallinen ilmestys. Kotiin tultuani minut sijoitettiin paikalliseen sairaalaan. Siellä ollessani pyysin vaimoani ottamaan yhteyttä Ruusuristin veljeskuntaan. Tilani muodostui yhä pahemmaksi ja olin vaipumassa horrokseen. Lääkärit totesivat että stafylokokki oli saastuttanut vereni minut ja pantiin välittömästi hengityskoneeseen ja siirrettiin keskussairaalaan teho-osastolle. Olin jotakuinkin tietoinen paikasta ja tilastani. Myöhemmin sain tietää, että se oli torstai ja sinä päivänä oli myös Henkisen tuen neuvosto saanut avunpyyntöni. 8

9 Seuraavana yönä sain vierailla toisessa maailmassa. Siitä matkasta on suurin osa vielä muistini ulkopuolella. Palaaminen tähän maalimaan ei ollut miellyttävä kokemus, sillä perjantaiaamuna herätessäni minut täytti voimakas tunne, että minut oli työnnetty ylijäämävaraston takaosaan ja pelkäsin, että minut unohdettaisiin sinne. Toipumiseni alkoi välittömästi niin, että hoitajat ihmettelivät, kuinka se saattoi olla mahdollista. Perjantai-iltana otettiin hengityskoneen letkut pois ja minun oli opeteltava hengittämään uudestaan. Lauantaina minut siirrettiin tehoosastolta pois. Muutaman viikon kuluttua, kun toipumiseni salli, kävelin sairaalan ulkopuolella. Kesä oli kaikkein kauneimmillaan, aurinko lämmitti ihanasti ja kukkasten tuoksu täytti ilman. Kävellessäni ajattelin, että olipa vähällä jotta olisin nähnyt tämän kaiken tuhannen verran kauniimpana tuonpuoleisessa maailmassa. Siinä samassa tulvahti ilo kuin aaltona ruumiini läpi sillä tunsin että olin saanut mahdollisuuden elää tämän maallisen elämäni valmiiksi. Sairaalakokemusten seurauksena olen saanut syvän sisäisen rauhan, joka käy yli kaiken ymmärryksen, sillä sydäntemme Jumala, joka on kaikkialla läsnäoleva, ei voi koskaan meitä jättää. Milentus Kun tulet umpikujaan, muutu - muuttuneena pääset läpi. - I. Ching 9

10 KUINKA TUODA RAUHA ELÄMÄÄMME Julie Scott Rosicrusian Digest 1/2003 AMORC:in vuoden 2004 Maailman Rauhan konferenssi lähestyy ja saan paljon kirjeitä ja kommentteja jäseniltä, kuinka he voisivat osallistua työhön konferenssin hyväksi. Meillä on todella paljon mahdollisuuksia jäsenille osallistua konferenssia koskeviin erilaisiin projekteihin (Vuoden 2003 alku) Hyvin tärkeää kuitenkin, ajatellen maailman nykyistä tilaa, on jatkuva työmme omassa elämässämme jokaisena yksittäisenä päivänä ajatustemme, sanojemme ja tekojemme ohjaamisessa kohti maailmamme rauhaa. 10

11 Mitä voimme siis tehdä : 1. Varaa joka päivä hiukan aikaa visualisoidaksesi rauhaa. Osallistu päivittäin Keskinäisen Henkisen Tuen neuvoston meditaatiojaksoihin lähettäen rauhan, harmonian ja terveyden ajatuksia kaikille, jotka niitä tarvitsevat.. 2. Ympäröi mentaalisesti maailmamme johtajat valolla, joka sisältää rauhaa, suvaitsevaisuutta ja hyväntahtoisuutta. 3. Perehdy erilaisiin ulkomaisiin kulttuureihin. Tutki uskontoa, josta et tiedä mitään. Kerro siitä jollekin tuntemallesi ihmiselle kulttuurin tai uskonnon omasta perspektiivistä käsin. (Informaatiota saa opintokirjeistä tai paikallisesta kirjastosta) 4. Ole rauhantahtoinen lähelläsi olevia ihmisiä kohtaan kotona, koulussa, työssä. Sitoudu "tekemään rauha" jonkun kanssa tässä kuussa. 5. Osallistu yhteisösi toimintaan tavalla, joka kuvastaa rauhaa. 6. Yritä vastata rauhanomaisella tavalla seuraavaan stressaavaan tilanteeseen elämässäsi. 7. Puhu toisille rauhasta. Yritä saada heidät keskustelemaan siitä, kuinka voisimme olla jokainen maailman rauhan välineitä. Olkoon tämä vuosi syvällisen rauhan julistus planeetallemme ja olkoon Amorcin Maailmanrauhan konferenssi tämän rauhan juhla. Vilpittömästi ja veljellisesti Julie Scott 11

12 Kosmiset mestarit Ralph M. Lewis FRC Rosenkorset 1992, nro 3 Ajatellessamme kosmisia mestareita alkaa mielikuvituksemme laukata. Saattaa syntyä mielikuvia neroista tai yliluonnollista olennoista, joilla on tiettyjä mahtavia voimia ja kykyjä. Kuvittelemme kosmiset mestarit ikään kuin jonkinlaisen viisauden ja voiman lähteeksi, josta me kuolevaiset voimme saada apua vaikeissa tilanteissa. Vanhojen uskontojen psykologia ilmentyi maagisesti uskonnollisina seremonioina. Ihmisen ajateltiin olevan yliluonnollisen voiman alainen, jota voitiin pyytää auttamaan kärsimyksissä. Jo varhaisen kehityksensä aikana ihmisen on täytynyt tajuta persoonallisuutensa puutteellisuus ja rajoittuneisuus. Hän on turhautuneena ymmärtänyt tehneensä kaikkensa saavuttaakseen jotain ja oivaltanut kaiken yrittämänsä olleen aivan hyödytöntä. Ainoaksi selviämisen keinoksi jäi ja jää vedota yliluonnollisiin voimiin. Mitä ihminen tarvitsee tai luulee tarvitsevansa, voi olla inhimillisen kykyjen saavuttamattomissa. Jumalan, mestarin, pyhimyksen tai minkä tahansa yliluonnollisen voiman auttamana ihminen ajattelee voivansa ylittää kaikki kuolevaisten rajalliset kyvyt ja mahdollisuudet. Toisin sanoen 12

13 tällöin ihminen kuvittelee voivansa tehdä ihmetekoja. Jotkut saattaisivat pitää tätä piirrettä pelkuruutena, heikkoutena tai ihmisparan haurautena. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka ihminen kieltää tai hyväksyy näiden yliluonnollisten olentojen olemassaolon, joiden puoleen hän halutessaan voi kääntyä, niin juuri tämä usko itsessään saa aikaan hänen kohtaloonsa myönteisesti vaikuttavan ihanteen. Kun ihminen ajattelee, että hän saa tukea hyvästä ja oikeasta, missä muodossa hän sen kuvitteleekin olevan, tämä ajattelu nimenomaan voi rohkaista häntä henkisesti, fyysisesti ja moraalisesti. Pienet lapset uskovat tonttuihin. Viaton lapsi luo tontusta itselleen symbolin, ihanteellisen kuvan, jolla on suotuisa vaikutus hänen luonteeseensa. Lapselle syntyy käsitys läpikotaisin ystävällisestä ja huolehtivaisesta olennosta. Tämä synnyttää esimerkin tietynlaisesta käyttäytymisestä, josta lapsi uskoo tulevansa palkituksi. Kasvun myötä tontusta tulee lapsen mielessä taruolento. Toiset, täydellisemmät myytit korvaavat tonttuaiheen ihmisen henkilökohtaisessa filosofiassa ja ehkä myöskin hänen tunnustamassaan uskonnossa. "Viimeinen oljenkorsi" Voimme pohtia, onko aiemmin kertomassamme kyse uskomisesta haavekuviin samalla tavoin kuin jotkut meistä uskovat ja palvovat ihanteita. Tietenkin haluaisimme selkeitä todisteita abstrakteille käsitteille, nähdä ne "ruumiillistuneina" ja todentaa niiden olevan fyysisesti olemassa. Toisaalta, olivatpa ne olemassa tai ei, ne ovat meidän ihmisyydellemme ja mielikuvituksellemme välttämättömiä. Pelkkä fyysinen, alkukantainen elämä, josta puuttuu kaikki romanttisuus ja mielikuvituksellinen runollisuus ei ole erityisen voimaa antavaa. Elämä antaa ja ottaa luonnollisten lakiensa mukaan. Jos me ulkopuolisina tarkastelemme niitä kauniita kielellisiä ilmaisuja, joilla esi-isämme ovat kuvanneet suurempaa todellisuutta, näemme korkeimman ihanteen sijoittuvan ihmisen itselleen asettamien päämäärien ulkopuolelle. Ihmisen psyyke tarvitsee välttämättä "viimeisen oljenkorren". Se on voima, jonka hän uskoo voivan hallita luonnon ilmiöiden raakoja, materiaalisia ja tunteettomia tapahtumakulkuja. Millä tavalla kosmiset mestarit sitten liittyvät ihmistä koskevaan ihanteelliseen käsitykseen? Keitä he ovat? Heistä on monenlaisia tulkintoja. Määrittelisipä asian miten ta- 13

14 hansa, jokin toinen ajattelun suunta kuitenkin käsittäisi asian toisin. Kaikkein laajimmassa mielessä kosminen mestari tarkoittaa valaistunutta. Ajatusta voisi kehitellä myös siihen suuntaan, että hän on ihminen, jolla on syvä käsitys kosmisista ja luonnon laista. Hänen tietonsa ovat niin ylivertaiset, että hän pystyy hallitsemaan luonnolliset ristiriidat, tietää oman tehtävänsä ja on saavuttanut syvän rauhan. Miten kosmiset mestarit saavat ylivoimaiset tietonsa ja mahtavat kykynsä? Monien mielestä he ovat armoitettuja ihmisiä, jonkinlaisia puolijumalia. Muinaisten gnostikoiden mukaan heillä oli jumalallisesta lähteestä virtaavia voimia. Jokainen jumalallinen taso oli nimeltään aioni. Jokaisessa aionissa oli kuolevaisiin verrattuna suurempia voimia omaava äly. Tämä äly vuodatti lähteestään itseään alemman tason aionissa oleville olennoille, kuitenkin suhteessa juuri tämän alemman tason Kosminen mestaruus edellyttää korkeaa moraalia, myötätuntoa ja syvää eläytymistä ihmiskunnan osattomien kohtaloon. Toisin sanoen kosmisten mestarien ajatellaan voivan toiminnallaan ohjata ja tukea heidän apuaan hakevia kuolevaisia, jotka ovat siihen arvollisia. Siitä syystä moraalilla ja etiikalla on ollut suuri merkitys, kun on käännytty kosmisten mestarien puoleen. 14

15 olentojen voiman määrän ja syvyyden suhteen. Kuolevaiset voivat poikkeuksellisissa olosuhteissa kääntyä keskimmäisissä tasoissa olevien yksilöiden puoleen. Piilevä mestaruus Toisen vaihtoehtoisen ja tavallisen selityksen mukaan kosminen mestari on itse saavuttanut kykynsä eli hän on mestari oman persoonallisuutensa voimasta. Hän on yksilö, joka maan päällä ollessaan varjelee omaa henkistä luontoaan, opiskelee ja tekee havaintoja pystyen täten kohottamaan tietoisuuttaan. Hänen ajatellaan pystyvän täydellisemmin käyttämään voimiaan, samoja voimia, jotka todellisuudessa ovat jokaisen ihmisen saavutettavissa. Näin ajatellen jokaisella meistä on mahdollisuus tulla kosmiseksi mestariksi. Tämä mestaruus uinuu meissä löytymistään odottaen. Tämän käsityksen mukaan kosmiset mestarit ovat kuolevaisia, joilla on ylivoimaisia ominaisuuksia. He ovat henkisiä ja omaavat tietoja kosmisten ja luonnonlakien soveltamisesta. He ovat luonnon lakien alaisia. Heidän pitää syödä, juoda, nukkua ja lopulta päättää maanpäällinen elämänsä kuten kenenkä tahansa muunkin olennon. Tässä kohtaa voi tulla vastustusta niitten taholta, jotka ovat luoneet omia mielikuvia kosmisista mestareista. Jotkut ajattelevat kosmisten mestareiden olevan kuolemattomia, kuitenkin maan päällä eläviä. Heillä uskotaan olevan kykyjä vaientaa ja vahvistaa ja jopa kumota lakeja, joita muiden olentojen pitää totella. Näin uskovat pitävät kosmisia mes- 15

16 tareita jumalallisina olentoina, jotka sananmukaisesti oleskelevat pilvissä ihmisten kaikkien toimien yläpuolella. Heitä voitaisiin verrata liikenteessä ajoneuvoja tarkkaileviin liikenteenvalvojiin. Näin ajattelevat ovat antaneet mestareilleen historiallisia nimiä, joihin liittyy tiettyjä vanhoja mielikuvia. He valitsevat henkilökohtaiseksi mestarikseen hänet, joka perinteen mukaisesti puhuttelee juuri heitä. Usko kohtaloon Kohtaloon uskominen johtaa eräänlaiseen fatalismiin, uskoon, että kohtalo on edeltäpäin määrätty. Ihminen ajattelee, että kaikki hänen tekemisensä tai tekemättä jättämisensä ovat kosmisten mestareiden hallinnassa. Hän luulee olevansa elämänsä sätkynukke, jota mestari ohjaa. Jos vaikeudet kohtaavat häntä, hän voi kieltää ne tai hän voi ajatella, etteivät ne oikeasti ole olemassa, vaan niillä on määrätty osuutensa hänen henkilökohtaisen mestarinsa suunnitelmissa, jotka lopulta johtavat hänet onneen ja menestykseen. On surullista, että näin uskovat eivät käytä järkeään ja psyykkisiä kykyjään, kun he elämässään joutuvat erilaisten valintamahdollisuuksien eteen. He eivät useinkaan halua kohdata elämää sellaisenaan. He välttelevät vastuuta vierittämällä sen henkilökohtaiselle mestarilleen. He vain yksinkertaisesti ajattelevat: Tapahtukoon mestarin tahto! Tai toisin sanoen: Tapahtukoon mitä tapahtuu. En sitoudu henkilökohtaisesti omaan elämääni enkä aktiivisesti aja itseäni koskevia asioita. 16

17 Kun ajatellaan kosmisia mestareita, on myönnettävä, että jotkut ihmiset ovat saavuttaneet valaistumisen ja saavuttaneet voimia, minkä nojalla heitä voidaan nimittää kosmisiksi mestareiksi. Heitä ei kuitenkaan voi pitää yliluonnollisina olentoina ja heidän tulee itse olla ensimmäisinä torjumassa tuollaiset kuvitelmat, joita monet heihin liittävät. Jos henkilökohtaisesti kysyy näiltä todellisilta ihmisystäviltä ja humanisteilta neuvoa, he antavat todennäköisesti juuri tilanteeseen sopivan neuvon ja avun. Sopusoinnun etsimisestä Elävätkö kosmiset mestarit transition eli siirtymän (kuoleman ) jälkeen ja voivatko kuolevaiset olla yhteydessä heihin hakiessaan neuvoja ja tukea? Jos uskoo kuolemattomuuteen, persoonallisuuden elämään fyysisen kuoleman jälkeen, niin tietenkin on luonnollista ajatella, että nämä kosmiset mestarit kuten muutkin elävät kuoleman jälkeen. Pidetään lisäksi todennäköisenä, että heihin voi olla yhteydessä, jos vain kykenee asettumaan oikealle aaltopituudelle ja jos on liikkeellä vilpittömässä tarkoituksessa. Edellä mainittu ajatus on kuitenkin pilattu monin väärinkäsityksin ja taikauskoisin käsityksin. Mainittakoon esimerkiksi luulo, että näiden ruumistaan vapautuneiden henkien tehtävänä olisi totella ihmisten pyyntöjä. Lisäksi jotkut tulkitsevat meditaationsa aikana tulleet omat piilotajuiset ideansa ja ajatuksensa kosmiselta mestarilta saaduiksi viesteiksi tai käskyiksi. Tällöin he saattavat luulla olevansa oikeutettuja mitä hulluimpiin toimiin ja mielettömiin lausuntoihin, koska he luulevat seuraavansa kosmisen mestarin antamaa tehtävää. Kun tällä tavoin vedotaan kosmisiin mestareihin, loukataan samalla sitä korkeaa älyä, mikä kosmisten mestarien oletetaan omaavan. Jokainen todellinen harmonisoituminen kosmisen älyn kanssa johtaa tuloksiin, jotka ovat yhdenmukaisia luonnon lakien kanssa. Kuitenkin aivan liian usein tapahtuu, että henkilöt, jotka kertovat olevansa yhteydessä kosmisten mestarien kanssa, esittävät ilmoituksia, jotka ovat sekä terveen järjen vastaisia ja samalla ristiriidassa luonnon lakien kanssa. Kosmiset mestarit, jotka ovat sopusoinnussa sekä luonnon että kosmisten lakien kanssa, elävät keskuudessamme ja he ovat pitkälle kehittyneitä, älykkäitä, itsensä hallitsevia 17

18 ja valaistuneita ihmisiä. He eivät esiinny mitenkään merkillisesti eikä heillä ole sandaaleja, valkoisia pukuja, liehuvia partoja ja hiuksia. Ennen kaikkea he eivät julista olevansa mestareita. He harjoittavat omia ammattejaan millä yhteiskunnan alueella tahansa. He eroavat muista ennen kaikkea luonteeltaan, ei erikoisen pukeutumisen eikä vaikeaselkoisten puheittensa takia. Harmonisoitumisen aikana monilla ihmisillä on saattanut olla intuitiivisia oivalluksia, jotka ovat siinä määrin valaisevia ja sopivia samanaikaisin yhteisöllisiin ongelmiin, että he ovat tulkinneet näiden inspiraatioiden tulleen kosmiselta mestarilta ja näin voi aivan hyvin ollakin. Saadun tiedon ei tarvitse olla missään yhteydessä yksilön aiemman kokemuksen, henkilökohtaisten opintojen tai tietojen kanssa, jolloin kaikki puhuu sen puolesta, että hän on ollut yhteydessä toisen mielen kanssa. Tätä kokemusta on tavallisesti edeltänyt vakava ja vilpitön vaivannäkö ja ihminen on käyttänyt ensin kaikki omat tietonsa ja voimansa yrittäessään ratkaista kyseessä olevaa ongelmaa tai päästä johonkin päätökseen. Samalla on ollut kyse epäitsekkäistä motiiveista ja halusta toimia yhtä paljon muiden kuin itsenkin hyväksi. Myöskään ihmeitä tai ihmetekoja, jotka olisivat ristiriidassa luonnon lakien kanssa, ei ole pyydetty tai odotettu. 18

19 POHDINTOJA "Keskipakoisvoima ilmenee pyörivän liikkeen yhteydessä. Siis siinä olotilassa, missä sieluolemus lähtee ulos lähteestään ja sielupersoonallisuudet syntyvät, on olemassa pyörivä liike ja sen seurauk-sena ulospäin vetävä voima. Voisipa hyvinkin sanoa, että koko tämä aineellinen universumi on allegorinen. Tähtitarhojen pyörivä liike ja tapahtumat niissä kuvastavat sitä mitä "henkien maailmassa" (korkeampien värähtelyjen tilassa) on tapahtunut. Esimerkiksi valo ja muut säteilyt sisältävät informaatiota lähteestään. Astronomit voivat valosta lukea, mitä aineksia tähdissä on ja mitä prosesseja siellä tapahtuu. Joka ainoa fotooni (valohiukkanen) voi "kertoa" mistä aineksesta - ja minkä prosessin seurauksena se on syntynyt. Myös meissä on tällainen pieni "fotoni", jumalallisuuden pienin "hiukkanen", joka tekee sen, että me voimme kehittää minä-olen-tietoisuuden. Tässä pienessä "hiukkasessa" on kaikki se informaatio Jumalasta, mitä me tarvitsemme ja paljon enemmänkin. Eivät siis turhaan ole vanhat viisaat sanoneet: "Tunne itsesi - ja sinä tunnet Jumalan!" Jeesuskin sanoi jäähyväispuheessaan: "Minä ja Isä olemme YKSI" (minä-olen on yksi ja sama kuin ISÄ) Edelleen: "Te minussa ja MINÄ teissä". Tämä minäolen-tietoisuus on sama kaikissa ihmisissä. Vain meidän aistimuksemme ovat erilaisia ja tämän seurauksena syntyy kuvitelma, että me olemme erillisiä yksilöitä. Nyt syntyy kysymys, että voiko ihminen olla Jumala? Teen vastakysymyksen: voimmeko sanoa fotonista, että se on aurinko? Kuitenkin sen värähtelyt ovat syntyneet auringossa ja se on osa aurinkoa, oikeastaan erottamaton osa, sillä valonsäteen kautta se on jatkuvassa yhteydessä aurinkoon. Voisi sanoa, että aurinko laajenee valona, niin myös MINÄ meissä on erottamaton osa Jumalaa. Valaistunut käyttää myös rinnastusta: vetovoima - rakkaus. Onko suurempaa vetovoimaa kuin rakkaus. Siitä voisi sanoa, että se on universaalinen rakentava voima, joka vetää hiukkaset yhteen ja muodostaa aineen. Me ihmiset koemme rakkauden tunteena, ainehiukkaset vetovoimana. Milentus 19

20 Ajatusten ilmaiseminen on luontoa; ilmaistujen ajatusten vastaanottaminen tarjottujen kaltaisina on sivistystä. Jos kohtaamme jonkun, joka on meille kiitollisuudenvelassa, niin tämä seikka muistuu heti mieleemme. Kuinka usein saatammekaan kohdata toisia, joille itse olemme sellaisessa velassa, silti tulematta sitä ajatelleeksi! On olemassa sydämen kohteliaisuutta, ja se on sukua rakkaudelle. Siitä lähtee vaivattomimmin käytöstavankin kohteliaisuus. Emme koskaan ole kauempana toiveistamme kuin kuvitellessamme, että omaamme sen, mitä toivomme. Jos joku väittää itseään vapaaksi, niin hän tuntee kuitenkin heti olevansa hetken olosuhteista riippuvainen. Jos hän uskaltaa tunnustaa itsensä riippuvaiseksi, niin hän tuntee olevansa vapaa. Taide on itsessään jaloa; sen vuoksi ei taiteilija pelkää alhaisen käsittelyä. Vieläpä se aateloituu kohta kun hän ryhtyy siihen, ja niinpä näemme suurimpien taiteilijoiden rohkeasti käyttävän majesteettioikeuttaan. Johann Wolfgang von Goethe ( ) 20

21 RAKASTAA VAI EI RAKASTAA Britta Kantzer, SRC Rosicrusian Beacon syyskuu 2003 Aikoinaan Kiinassa eli viisas vanha nainen, joka uskollisesti piti huolta nuoresta munkista yli kaksikymmentä vuotta. Omin käsin hän rakensi majan munkille ylös vuorille ja katsoi, että kaikista hänen tarpeistaan huolehdittiin. Täten munkki oli vapaa pyhittämään elämänsä henkisille opinnoilleen ja meditaatiolle. Vuodet kuluivat ja nainen vanheni. Hän ei tiennyt kuinka kauaa hän kykenisi enää huolehtimaan munkista. Hän päätti ottaa selvää, mitä edistystä nuori munkki oli saavuttanut henkisessä kehityksessään vuosien aikana opintojensa ja meditaation suhteen. Hän lähetti viehättävän nuoren tytön lahjan kanssa ylös vuorille, ohjaten hänet antamaan paljon hellyyttä munkille, halaamaan häntä lämpimästi ja kysymään: " Mitä nyt?" Nuori tyttö nousi ylös vuorelle ja teki kaiken, mitä vanha nainen oli kehottanut häntä tekemään. Hän halasi munkkia suurella tunteella ja sitten kysyi: " Mitä nyt?" "Vanha puu kasvaa talven kylmällä kivellä", munkki vastasi runollisesti. "Täällä ei ole lämpöä lähellä eikä kaukana" Tyttö palasi matkaltaan ja raportoi, mitä oli tapahtunut ja mitä munkki oli sanonut hänelle. Hyvin järkyttyneenä vanha nainen huudahti:" Kun mietin, että olen ruokkinut tätä miestä yli kaksikymmentä vuotta, eikä hän tunne empatiaa, hä- 21

22 nellä ei ole sydäntä, ei ymmärrystä tunteitamme kohtaan. En pyydä häntä tuntemaan sinua kohtaan intohimoa, mutta vähintäänkin hän voisi osoittaa myötätuntia sinua kohtaan." Ja raivoisassa vihassa vanha nainen kiipesi myrskyisästi vuorelle ja poltti munkin majan. Kun kohtaat henkisiä kysymyksiä, opit erilaisten tapojen ja hyveiden kehittämisen tärkeyden. Melko nopeasti löydät myös persoonallisen kokemuksen siitä, ettei pääse kovinkaan pitkälle ilman kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja ilman riittävää aikaa meditoinnille ja säännöllisiä jaksoja eristäytymiselle maallisen elämän häiriötekijöistä. Tämä on suuriarvoisinta ja usein vaatii paljon uhrauksia Sen tähden on suositeltavaa, että rakennat tai löydät paikan, pyhäkön, jossa 22

23 voit istua rauhassa valmistaaksesi itseäsi matkalle noustaksesi korkeimmalle huipulle, mihin ihminen voi kiivetä, sielusi Mount Everestille. Tänä päivänä kasvava yhteisö henkisiä etsijöitä kokee tätä sisäistä halua ja miettii: "Kuka minä olen? Olenko tosiaan tämä persoonallisuus? Onko elämässäni kaikki tässä?" Tästä matka alkaa. Tämä kysymys muodosti alkuperän New Age-kehitykselle. Tämä liike on kasvanut maailmanlaajuisiksi markkinoiksi. Markkinat koettavat varustaa menetelmillään jatkuvasti kasvavaa joukkoa etsijöitä. jotka haluavat saavuttaa valaistumisen tai korkeamman tietoisuuden tason tarjoamalla kaikenlaisia työkaluja, kirjoja, musiikkia, shamanistisia matkoja, näkijöitten opintopäiviä jne. Tämä henkisyyden informaation ylikuormitus ja yltäkylläisyys tuo jonkinlaisen pelon etsijälle. Tulee turvattomuuden ja turhautumisen tunne. Epäilee, onko jäänyt huomaamatta jotain tärkeää tai ehkä ei olekaan löytänyt sitä oikeaa gurua, joka tietää kaikki vastaukset tai ettei seuraakaan oikeaa tietä, kun niitä on niin monia. Jotkut saattavat myös pelätä menettävänsä liikaa aikaa, kun jossain muualla voi ollakin lyhyempi tie. Kuten muussakin liiketoiminnassa, kokoukset ja viikonloppuseminaarit tunnettujen niin kutsuttujen henkisten opettajien ja ohjaajien kanssa ovat kalliita seuraten hyvin vanhaa ideaa jonka mukaan ihmiset ajattelevat, ettei halpa voi olla kovin hyödyllistä. Sama paine kasvuun ja hyötyyn, joka on liikemaailmasta, on löytänyt sisäänkäynnin henkiseen liikkeeseen. Etsijälle tulisi kertoa, että hän tarvitsee opiskeltavakseen vain yhden kirjan, kirjan joka on hän itse. Vaikka hän voi vain itsestään löytää kaikki vastaukset kysymyksiinsä, hänelle tyrkytetään enemmän ja enemmän 23

24 tietoa kirjojen, ääninauhojen, videokasettien, seminaarien ja jäsenyyksien muodossa arveluttavissa ryhmissä tai kulteissa. Ihmisellä on ennen näkemätön tekninen kehitys hallussaan ja mahdollisuus tyydyttää aineellisia tarpeitaan. "Tämän maailman prinssi" houkuttelee meitä nyt myrkyllisillä hedelmillään " Tietoa tiedon vuoksi" henkisellä polulla. Koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa ei ole ollut niin suurta mahdollisuutta tiedon hankintaan, mutta onko se auttanut todellakaan yksilöä tai ryhmää selviytymään kaikkein kiireellisimmistä ongelmista? Kaikesta huolimatta ihmiskunnan tämän hetkinen tila ilmentää pelkoa. Se on taustalla valtaosassa ongelmia. Mikä siis on kateissa? Missä on Totuus, joka vapauttaa meidät tästä pelosta? "Mitä nyt? " kysyi nuori tyttö artikkelin alussa olevassa tarinassa. "Syvin pelkomme ei ole, että olisimme kykenemättömiä, puutteellisia, riittämättömiä." sanoo Nelson Mandela runossaan "Pelko". "Suurin pelkomme on, että olemme voimakkaita kyvyissämme. Meidän valomme, ei pimeytemme, on se joka on pelottavinta." Pelkäämme rakastaa. Tässä on vastaus. Miksi? Koska emme tiedä, mitä Rakkaus on. Jos tietäisimme, mitä Rakkaus on, emme pelkäisi sitä. Ilmeisimmin se, mitä ajattelemme rakkauden olevan, ei ole muuta kuin itserakkautta, pelkkä korvike, joka ei vähennä pelkoamme pysyvästi. Ajattelemme, että maailma on ongelma, mutta maailma ilmentää vain sitä, mitä me olemme. Jos haluam- 24

25 me erilaisen maailman, meidän on muutettava itseämme. Olemme kuulleet tämän usein, mutta rehellisesti, olemmeko muuttuneet sisäisesti. Voiko olla, että kuulemme sanat mutta emme kuuntele, koska haluamme ennen kaikkea pysyä itse tekemässämme vankilassa. Vankilamme on tunnettu todellisuus ja vähintäänkin voimme tuntea olomme turvalliseksi sen sisällä. Mitä kulkee sisään ja ulos on täydellisesti kontrolloitua. Se on horros. Kaikki pysyy samana. Tunnemme tutuksi ja turvalliseksi pelkomme lukitsemisen omaan hautaamme. Kuitenkin yksi asia, jota emme lukitse, ovat kuvitelmamme. Toivomme, että jotain voisi tapahtua jonain päivänä ja voisimme löytää rakkauden. Mutta kuinka rakkaus voisi löytää meidät, kun emme avaa meidät siitä erottavaa ovea? Miksi pelkäämme rakastaa? Koska olemme kadottaneet todellisen olemuksemme ja luontomme samaistumalla egon luomaan itseemme ja siksi unohtaneet, mitä todella olemme. Emme tiedä, että itse pidämme ovea kiinni sisäänpäin. Haluamme rakkautta niin epätoivoisesti, että elämme toivossa että se ehkä löytää meidät. Maailma ei ole ongelma, myöskään me emme ole ongelma. Epäaidot uskomuksemme ovat ongelma ja antamalla totuuden korjata epäaidot uskomuksemme, poistamme ongelman. Tämä tarkoittaa syvimmän olemuksemme toteuttamista. Todellinen luontomme ja todellinen Itsemme on Rakkaus. Ainoa tehtävämme silloin on voittaa pelkomme ja esteemme ja paeta itse luomastamme vankilasta ja tuoda esiin todellinen Itsemme, joka on yhteydessä mittaamattomaan jumalalliseen Rakkauteen. Useimpien meidän tapamme elää tuo mieleeni tarinan miehestä, joka käytti koko elämänsä opiskellen rakkauden mysteeriä. Sitten eräänä päivänä Rakkaus koputti hänen ovelleen ja mies, syventyneenä opiskeluunsa huudahti: "Mene pois! Minulla ei ole aikaa. Etsin rakkautta." Ja Rakkaus meni pois. 25

26 Ihminen ei ole tosissaan suurissa päätöksissä, vaan pienissä töissä päivittäin. Ovatko päämääräni ja innostukseni aitoja, sitä en huomaa juhlahetkinä, vaan arkityössä. Romane Guardini Joka tuntee toiset ihmiset, on ymmärtäväinen, joka tuntee itsensä, on viisas. Laotse Ihminen, joka tahtoo saavuttaa päämääränsä tai unelmansa, saa elämänvoiman, joka kantaa hänet yli arkisten ongelmien. Jouko H Nissinen Kukaan ei jää täysin ennalleen sen jälkeen kun on tunnistanut itsensä. Thomas Mann Myönteiset kokemukseni rohkaisevat itseäni henkiseen kasvuun. Jos pelkään, menen haastetta vastaan. Kun masennun, yllätän itseni käyttäytymällä iloisesti. Norman Vincent Peale Kyky toivoa on elämän merkittävin asia. Se antaa ihmisille määrätietoisuutta ja tarmoa aloittamiseen. Norman Cousins 26

27 27

28 HALUATKO LISÄÄ TIETOJA? Katso meidän kotisivujamme: 28