KOKKOLAN KAUPUNKI KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVALUONNOS

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVALUONNOS KAAVASELOSTUS Entinen Sigma Konsultit Oy KOKKOLAN KAUPUNKI

2 KOKKOLAN KAUPUNKI- KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan lähtötiedot Kaavan tavoitteet SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Suunnittelun vaiheet Osalliset Valmisteluvaiheessa saadut osallisten ja viranomaisten tavoitteet Kyläyhdistykset Valmisteluvaiheen kuuleminen SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET Ylemmät ohjaavat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Kokkolan yleiskaava Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava Kokkolan kaupungin strategia sekä väestön kehitys Liikenne- ja kunnallistekniset suunnitelmat Kantatilamitoitus Rakentamistarve Rakennuspaikkojen sijoittaminen Kylien tasapuolinen kehittäminen Muut viimeaikaiset ja vireillä olevat suunnitelmat KAAVALUONNOSVAIHE Valmisteluvaiheen kuuleminen Vastineet ja maastotarkistukset Kaavaluonnosvaiheen (2010) tarkastelut ja vaihtoehdot Kaavaluonnosvaiheiden rakennuspaikkojen määrät YLEISKAAVAN KUVAUS Yleiset periaatteet Pysyvän asutuksen alueet Loma-asuntoalueet Rakennuspaikat Virkistysalueet ja -reitit Luonnon kannalta arvokkaat alueet Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Liikenne ja kunnallistekniikka Vesihuoltosuunnitelma Liikenne Maa- ja metsätalousalueet Vesialueet ja pohjavesialueet Muut aluevaraukset ja merkinnät Yleiset kaavamääräykset KAAVALUONNOKSEN 2010 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Kaavan suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset suojelualueisiin ja Natura alueisiin Taloudelliset vaikutukset VAIHEYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN Yleistä Toimenpide- ja rakentamisrajoitukset Yleiskaavasta poikkeaminen Kaavan toteuttaminen KOKKOLAN KAUPUNKI 2 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

3 LIITTEET: LIITEKUVAT 1 Valtatie 19/8 Jalasjärvi Kokkola yhteysvälin strategiakortti 2 Valtatie 8 (C) Vaasa Oulu yhteysvälin strategiakortti 3 Valtatie 8 kehittäminen välillä Piispanmäki-Vitikka toimenpideselvitys liite 1 4 Valtatie 8 kehittäminen välillä Piispanmäki-Vitikka toimenpideselvitys liite 2 5 Valtatie 8 kehittäminen välillä Piispanmäki-Vitikka toimenpideselvitys liite 3 6 Valtatie 8 kehittäminen välillä Piispanmäki-Vitikka toimenpideselvitys liite 4 KANTATILASELVITYSTAULUKOT 1-6 KAAVAKARTAT ja KANTATILASELVITYS 1-6 1: ja A3 pienennökset 1 Knivsund 2 Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa 3 Lahnakoski, Hassinen 4 Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 5 Öja, Bodö, Långö, Tjäru 6 Kvikant, Hirvineva KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOKKOLAN KAUPUNKI 3 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

4 1 KAAVASELOSTUKSEN SUHDE PERUSSELVITYKSIIN Vaiheyleiskaavamateriaali on jaettu kahteen pääosaan. Perusselvitysvaiheen materiaaliin sekä kaavaluonnosvaiheen (2005 ja 2010) materiaaliin. Perusselvitysvaihe on dokumentoitu erillisenä eikä sitä ole sisällytetty tähän kaavaselostukseen muuta kuin viittausten osalta. Perusselvitysosio sisältää tarkistetun perusselvitysraportin. Taulukko 1. Perusselvitysten liitteet aihekokonaisuuksittain. PERUSSELVITYSTEN LIITTEET SUUNNITTELUTILANNE: Liite SUU1. Alueen sijainti ja kaava-alue Liite SUU2. Osa-aluejako 1: Liite SUU3. Osa-aluejako 1: Liite SUU4. Ote Kokkolan yleiskaavasta 2010 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ: Liite MAA1. Kylärakenne (kylittäin) RAKENNUSINVENTOINTI: Liite RAK1. Rakennusinventointi (kylittäin) LIIKENNE: Liite LII1. Nykyinen liikenneverkko, liikennemäärät ja liikennemelu (kylittäin) Liite LII2. Liikennesuunnitelmat TEKNINEN HUOLTO: Liite TEK1. Vesihuoltoverkostot(kylittäin) Liite TEK2. Sähkönjakelu (kylittäin) LUONNONYMPÄRISTÖ: Liite LUO1. Maiseman ja luonnon yleispiirteet (kylittäin) Liite LUO2. Maiseman erityispiirteet (kylittäin) Liite LUO3. Topografia (kylittäin) Liite LUO4. Luonnonympäristön erityispiirteet (kylittäin) Liite LUO5. Pinta- ja pohjavesi Liite LUO6. Maaperä (kylittäin) PALVELUT, TYÖPAIKAT JA VÄESTÖ: Liite PAL1. Palvelurakenne Liite PAL2. Palvelut ja maanomistus (kylittäin) YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT: Liite HÄI 1. Häiriöalueet (kylittäin) RAKENTAMISTAVOITTEET: Liite TAV1. Rakentamistavoitteet (kylittäin) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lisäksi perusselvitysvaiheessa suoritettu ns. kyläyhdistys kysely, jonka tuloksena saatiin arvokasta tietoa kyläkohtaisista tarpeista sekä alueellisista luontoarvoista. Maanomistajien intressit perustuvat Kokkolan kaupungin teettämään kaavataloustutkimukseen sekä luonnosvaiheen palautteeseen. KOKKOLAN KAUPUNKI 4 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

5 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Suunnittelualue muodostuu Kokkolan kaupungin kyläalueista seuraavasti: Taulukko 2. Likimääräinen suunnittelualue 1. Knivsund 500 ha 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa ha 3. Lahnakoski, Hassinen 880 ha 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu ha 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 1420 ha 6. Kvikant, Hirvineva 990 ha yhteensä n ha Kuva 1. Suunnittelualuejako kyläalueittain. Tarkemmat tiedot alueista selviävät perusselvityksistä. KOKKOLAN KAUPUNKI 5 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

6 Yhteystiedot: Kokkolan kaupunki Kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu Kaavoitusarkkitehti Raija Portaankorva Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg Kokkolan kaupunki Kaavoitusosasto PL 43, KOKKOLA Puh Ramboll Finland Oy entinen Sigma Konsultit Oy Arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Ympäristösuunnittelija AMK Petri Hertteli Insinööri AMK Suvi-Elina Maunu Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA Puh Kaavan nimi ja tarkoitus Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava jonka nimenä on Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava. Kaava täydentää tarkempana yleiskaavana Kokkolan yleiskaavaan 2010 ja hyväksymisen jälkeen tulee noudatettavaksi kaavaksi kyläalueilla. Rödsön kyläyleiskaavaa (1980 luvun alusta) ei sen vanhentuneisuudesta ja täyteen rakentumisesta johtuen ole enää kaupunginhallituksen päätöksellä noudatettu. 2.3 Kaavan lähtötiedot Kaavan lähtötiedot on kuvattu erillisessä perusselvitysraportissa. Raportissa kuvataan myös alueen suunnittelutilanne. 2.4 Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla kyliin tehtävien rakennus- ja maisematyölupien perusteet sekä muut maankäytön suunnittelua ohjaavat ratkaisut ja periaatteet. (Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla vaan vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen.) Tarkemmin tavoitteet on kuvattu perusselvitysraportissa. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntien liittyessä Kokkolan kaupunkiin vuoden 2009 alusta tulee tarpeelliseksi laatia vastaava yleiskaavatyö myös liittyvien kuntien kyläalueille. KOKKOLAN KAUPUNKI 6 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

7 3 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN 3.1 Suunnittelun vaiheet Kaavoituksen käynnistys: Kaavan laatimispäätös / kaupunginhallitus Alustava periaatekeskustelu / Ympäristökeskus Perusselvitysvaihe: Perusselvitykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos: Tilannekatsaus konsultti / Kaupunki Kaavaluonnos 10.10, 17.10, Luonnoksen esittely kyläyhdistyksille / kylätalot Lokakuu 2005 Luonnoksen esittely lautakunnalle / Kaupunki Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus (luonnos): Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen periaatteiden esittely kaupunginhallitukselle Kaavaluonnos (2010): Kaavaluonnos Viranomaisneuvottelu Kaavaluonnos KOKKOLAN KAUPUNKI 7 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

8 3.2 Osalliset Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään KOKKOLAN KAUPUNKI: Luottamuselimet Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Rakennus- ja ympäristölautakunta Hallintokunnat Tekninen palvelukeskus Muut hallintokunnat alueelle kohdistuvien tehtäviensä mukaisesti Kaupunkisuunnitteluryhmä Kaupunkisuunnitteluryhmä toimii vaiheyleiskaavan laatimisen ohjausryhmänä SUUNNITTELUALUEESEEN RAJAUTUVAT NAAPURIKUNNAT: Kruunupyyn kunta Säbråntie 2, Kruunupyy Luodon kunta Norra Larsmovägen 30, Luoto VALTION VIRANOMAISET: Metsähallitus Hovioikeudenpuistikko 16, Vaasa Museovirasto PL 913, Helsinki Maanmittauslaitos PL 1008, Kokkola Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, Kokkola Etelä-Pohjanmaan ELY, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Huhtalantie 2, Seinäjoki Pohjanmaan ELY, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ristirannankatu 1, PL 240, Kokkola Liikennevirasto PL 185, Helsinki VIRANOMAISLUONTEISIA TEHTÄVIÄ HOITAVAT: Anvia Oyj Kokkolan puhelin Torikatu36, Kokkola Kokkolan energia PL 165, Kokkola Aluehallintovirasto PL 200, Vaasa Metsäkeskus Rannikko Myllykatu 15, Vaasa Fingrid Oyj Sähkötie 24, Petäjävesi KOKKOLAN KAUPUNKI 8 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

9 Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä kaikki muut, jotka kokevat kaavan koskevan heitä Suunnittelualueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat Suunnittelualueen ulkopuolisen maa- ja vesialueen omistajat ja haltijat. Suunnittelualueen vaikutusalueen asukkaat Yritys- ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Yritykset Sonera Oyj Anvia Oyj Kokkolan Puhelin Elisa Oyj Alueen muut yrittäjät ja yrittäjät, joiden toimialaa yleiskaava koskee Yhteisöt ja järjestöt Kokkolan yrittäjät ry Skogsvårdsförening Norrskog MTK - Keski-Pohjanmaa Österbottens svenska producentförbund Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys Gamlakarleby Fågel- och Naturvänner Kokkolanseudun Luonto ry Kokkolan Nuoret Luonnonystävät ry Muut paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa yleiskaava koskee Kylätoimikunnat Alueen kaikki kylätoimikunnat Kaustar-Kirilax Byaråd Rödsö-Palo Byaråd Såka Byaråd Långö Byagille Öja Byaråd Åivo Byaråd Övre Korplax Byaråd Kotkamaan Byaråd Kvikant Byaråd Korplax Byaråd Railotbackens Byaråd Hongabackens Byaråd Vessibackens Byaråd Rimmi Byaråd Kallotbackens Byaråd 3.3 Valmisteluvaiheessa saadut osallisten ja viranomaisten tavoitteet Kokkolan kaupungin tavoitteiden pohjana ovat olleet Kokkolan kaupungin kaavatalousselvitys 2002 sekä Kokkolan maaseutualueiden tulevaisuuden visiot Valmisteluvaiheen tavoitteita ja kannanottoja saatiin perusselvitysvaiheessa 2003 pidetystä kyläyhdistyskyselystä sekä lokamarraskuussa 2005 pidetyssä valmisteluvaiheen kuulemisessa. Vuosien 2004 ja 2005 aikana on lisäksi kirjattu parisenkymmentä kirjallista tai suullista tavoitetta. Sekä kaupungin, että kylien tavoitteet kulminoituvat väestönkehitysmallien tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin Kyläyhdistykset Kyläyhdistyksiä lähestyttiin heti suunnittelun alussa kyselyllä Kyselyn avulla kartoitettiin kyläyhdistysten nykyistä toimintaa alueella sekä KOKKOLAN KAUPUNKI 9 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

10 tulevaisuuden suunnitelmia. Lisäksi kerättiin tietoa luonnonympäristöstä, maisemasta, ympäristöhäiriöistä, yhdyskuntatekniikasta ja virkistyskäytöstä. Kysely postitettiin loppusyksystä 2003 kyläyhdistysten aktiiveille sekä muille Kokkolan kaupungin ja konsultin tiedossa oleville runsasta paikallistuntemusta omaaville tahoille (luonto- ja ympäristöasiat) Valmisteluvaiheen kuuleminen Vaiheyleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana ( ) saatiin 105 näkökantaa kaavaluonnoksesta. Pääosa huomautuksista koski toiveita uusien omakotitalojen rakennuspaikkojen saamisesta 60 %, eläintiloja ja niiden suojavyöhykkeitä 7 %, rakennussuojelumerkinnän poistamista 7 %, kaavaluonnoksessa osoitettujen rakennuspaikkojen siirtoa 6 %, perusselvitysten tarkennusta 6 %, luontoarvoja 5 %, virkistystä 4 %, kantatiloja 2 %, kaava-alueen laajentamista 2 % ja rakennuspaikkojen poistamista 1 %. Taulukko 3. Yhteenveto maanomistajien näkökannoista Rödsö Lahnakoski Sokoja Kvikant Knivsund Öja Näkökanta 1. Rödsö 2. Lahnakoski 3. Sokoja 4. Kvikant 5. Knivsund 6. Öja Kaava -alue Lisää tontteja 33 % 43 % 38 % 39 % 26 % 35 % 1-2 Lisää tontteja 27 % 100 % 16 % 13 % 19 % 35 % 25 % >2 Rakennuspaikan 2 % 14 % 13 % 7 % 6 % siirto Poistaa 7 % 1 % rakennuspaikkoja Kantatilojen 4 % 3 % 2 % välinen rakennusoikeuksien siirto Perusselvityst 8 % 3 % 7 % 10 % 6 % en tarkennus Kaava-alueen 10 % 2 % laajentaminen Eläintilat/ 8 % 3 % 23 % 7 % 7 % 7 % suojavyöhykke et Rakennussuojelu 10 % 11 % 3 % 7 % Virkistys 3 % 7 % 9 % 4 % Luontoarvot 2 % 3 % 13 % 7 % 7 % 5 % KOKKOLAN KAUPUNKI 10 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

11 4 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET 4.1 Ylemmät ohjaavat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tarkistettu valtioneuvoston päätöksellä ja ne tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen, palveluiden saatavuuteen, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. maaseudun asutusta, loma-asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan tukemaan taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetään taajamia yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. matkailua ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. huomioidaan ettei ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. päätavoitteena on yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollisimman kiinteänä ja toimivana, jolloin pyritään ennen muuta vähentämään uusien teknisten verkostojen ja palveluvarustuksen rakentamistarvetta sekä ohjaamaan asutusta ja muuta yhdyskuntarakenteeseen Maakuntakaava Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava (vahvistettu ) sisältää seuraavia suunnittelussa huomioitavia asioita: Parannettava tai uusi tielinja valtatie nro 8, Satamatie, eteläinen ohikulkutie Kevyenliikenteen yhteystarve valtateillä 8 ja 13 Moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve KOKKOLAN KAUPUNKI 11 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

12 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Kylät Muinaismuistokohde Suurjännitelinja Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Tällä hetkellä on vireillä maakuntakaavan 3. vaihekaavan laatiminen. Tarkoituksena on täydentää aiemmin laadittuja vaihekaavoja uusilla aihepiireillä sekä päivittää ja täydentää jo vahvistettuja elementtejä tarpeiden mukaan. Keskeisin uusi aihepiiri on pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Kokkolan yleiskaava 2010 Kyläasutuksen vaiheyleiskaava korvaa oikeusvaikutuksettoman Yleiskaava 2010 maaseutuasutuksen ja kyläasutuksen ohjauksessa Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaava Rantayleiskaava ohjaa lomarakentamisen sijoittumista Kokkolan merellisillä ranta-alueilla. Siinä ei ole tarkasteltu ympärivuotisen, pysyvän asutuksen lisärakentamistarpeita. Rantaosayleiskaavan kantatilamitoituksen lähtöajankohtana on käytetty vuotta Kokkolan kaupungin strategia sekä väestön kehitys Väestön ikärakenne muuttuu huomattavasti tällä vuosikymmenellä ja työvoiman keski-ikä nousee. Suuri osa ns. suurista ikäluokista jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pian pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät ikäluokat. Tämä johtanee ainakin valikoidusti työvoiman ylikysyntään - ja pidemmällä tähtäimellä väestön monikulttuurisuuteen. Samalla työelämän osaamisvaatimukset mm. teknologian muutoksen vuoksi kasvavat. Eri kouluasteilla olevien ikäluokkien koko pienenee vähitellen. Varsinkin koko maakunnan tasolla vaikutus on merkittävä. Kokkolan väestömäärä on viimevuosina kasvanut seuraavasti: vuosi yhteensä muutos KOKKOLAN KAUPUNKI 12 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

13 Yleiskaavatyön pohjaksi on laadittu Maaseutualueiden kaavatalousselvitys 2002 ja Kokkolan maaseutualueiden tulevaisuudenvisiot 2016 (2030). Maaseutualueiden kaavatalousselvityksessä on tutkittu kolmea kehitysvisiota vanhan Kokkolan alueelle (ennen 2009 kuntaliitosta): Maaseudun ohjaamaton kehitys: Asuinrakentaminen vilkasta maaseutukyliin 466 asuntoa (446 omakotitaloa ja 20 rivi- tai paritaloa) vuosina Nykyinen asuntokanta, noin 1200 asuntoa lisääntyisi noin 40 prosentilla. Uusiin asuntoihin sijoittuisi kaikkiaan 1085 asukasta. Kokkolan asukasluvun arvioidaan nousevan noin 2700 asukkaalla -> v.1996, noin asukasta ja vuonna 2015 noin asukasta. Maaseutualueiden asukasluku nousisi vuoden 1996 tilanteen 3622 asukkaasta noin 3900 asukkaaseen. Niukkenevien voimavarojen maaseutu: Asuinrakentaminen vähäistä maaseutukyliin 140 asuntoa (135 omakotitaloa ja 5 rivi- tai paritaloa) vuosina Nykyinen asuntokanta, noin 1200 asuntoa lisääntyisi noin 11 prosentilla. Uusiin asuntoihin sijoittuisi kaikkiaan 312 asukasta. Kokkolan asukasluvun arvioidaan laskevan noin 500 asukkaalla v. 1996, noin asukasta ja vuonna 2015 noin asukasta. Maaseutualueiden asukasluku laskisi vuoden 1996 tilanteen 3622 asukkaasta noin 3000 asukkaaseen. Kylien suunnitelmallinen kehitys: Asuinrakentaminen kohtuullisen vilkas maaseutukyliin 262 asuntoa (244 omakotitaloa ja 18 rivi- tai paritaloa) vuosina Nykyinen asuntokanta, noin 1200 asuntoa lisääntyisi noin 22 prosentilla. Uusiin asuntoihin sijoittuisi kaikkiaan 637 asukasta. Kokkolan asukasluvun arvioidaan pysyvän suunnilleen ennallaan -> v. 1996, noin asukasta ja vuonna 2015 noin asukasta. Maaseutualueiden asukasluku pysyisi suunnilleen ennallaan 3600 asukasta. Kokkolan maaseutualueiden tulevaisuudenvisiot 2016 (2030) selvityksessä on esitetty että tilastokeskuksen väestöennusteen ja teollisuuden kehitysnäkymien perusteella Kokkolalle voi ennustaa tasaista ja jopa valoisaa lähitulevaisuutta. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, kuolleisuus ylittää syntyvyyden, siirtolaisuus voi pitkittää väkimäärän kasvua, mutta v jälkeen Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Myös Kokkolan väkimäärä laskee 2020 jälkeen. Kokkolan kaupungin väestökehitys tulee osaltaan ratkaisemaan sen, minkälainen rakentamispaine kohdistuu myös maaseutukyliin. Kokkolan väestökehitys suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisineen ja muutokset huoltosuhteessa noudattelevat pääosin kehitystä koko Suomessa Liikenne- ja kunnallistekniset suunnitelmat Vaiheyleiskaavan laatimisen lähtökohtana on ollut Kokkolan eteläisen ohitustien rakentuminen tulevaisuudessa ja Valtatie 8 kehittäminen. Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat raportti 2007 Tiehallinnon johtoryhmä hyväksyi Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat -raportissa valtateille yhteysvälikohtaiset tavoitetasot ja vaiheistukset lähtökohdiksi tiejaksojen kehittämisen tarkempaan jatkosuunnitteluun ja ohjelmointiin sekä muuhun maankäytön suunnitteluun. Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat raportin otteet Kokkolan aluetta koskevien tiehankkeiden yhteysvälikohtaisista strategiakorteista ovat liitekuvissa 1-2. KOKKOLAN KAUPUNKI 13 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

14 Taulukko 4. Kaavan runkoteiden yhteysvälien tavoitetila ja kaavavaraukset (ks. tarkemmin liitekuvat 1 ja 2). Yhteysväli Tavoitetila (rakenteilla olevien ja jo päätettyjen jälkeen) Kuvaus Merkittävimmät kaavavaraukset (tilanne elokuu 2007) Vt 19/8 Jalasjärvi Seinäjoki Kokkola 167 km, KVL Vt 8 Vaasa Oulu 292 km, KVL kaistainen tie, pääosin 100 km/h. Laihialla ohikulkutie, Kainastosta Halkosaareen ohituskaistatie, Seinäjoen ohikulkutie. Seinäjoki Nurmo 2+2-kaistatie. Nurmo Lapua 2+2- kaistatie eritasoliittymin. Uusikaarlepyystä Kokkolaan 2- kaistatie toistuvin keskikaiteellisin ohituspaikoin, 100 km/h, taajamissa 80 km/h. Vaasasta Sepänkylään ja Limingasta Haaransiltaan 2+2- kaistainen tie eritasoliittymin. Muilta osin 2-kaistainen tie toistuvin 2+1-ohituspaikoin. Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Maakuntakaavassa. Sepänkylän ohikulkutie. Maakuntakaavaehdotuksessa. Raahen kohta, paikoin uusi linjaus. Maakuntakaavassa. (2030 jälkeen: Kokkola ja Helsingby Vassor ohikulkutiet). Valtatien 8 kehittäminen välillä Piispanmäki Vitikka Kokkola toimenpideselvitys Tiehallinnon Vaasan tiepiiri ja Kokkolan kaupunki ovat laatineet yhteistyönä valtatien 8 toimenpideselvityksen Piispanmäen ja Vitikan väliselle tieosuudelle, Kokkolaan. Raportti valmistui huhtikuussa Suunnittelun tavoitteena oli selvittää, miten voidaan turvata valtatiejakson liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä liittymien toimivuus tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää suunnittelualueen maankäytön kehitysedellytykset ja yhteydet valtatielle. Nyt suunniteltavilla kehittämistoimenpiteillä varmistetaan valtatien 8 liikenteellinen toimivuus ennen Kokkolan ohikulkutien toteuttamista. Valtatien kehittämisratkaisussa Jokilaaksontie/Borgintien nykyinen tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Nykyinen valtatien alikulku säilytetään. Jokilaaksontien ja Vessintien välille rakennetaan valtatien eteläpuolelle rinnakkaiskatuyhteys. Vessintien nykyinen tasoliittymä korvataan suuntaisliittymällä, mikä estää vasempaan kääntymisen valtatielle. Vitsarin huoltoaseman kanavoitu tasoliittymä jää nykyiselleen. Turvallisuussyistä Perhonjoen itäpuoleista Söderbackan yksityistieliittymää siirretään metriä idemmäs ja liittymään rakennetaan väistötila. Korpilahden kohdalla tehdään yksityistiejärjestelyjä. Kiinteistöille osoitetaan ajoyhteys nykyisen levennettävän kevyen liikenteen väylän kautta, mikä edellyttää väylän leventämistä ja rakenteen parantamista ja leventämistä. Nykyinen valtatien pohjoispuolinen rinnakkaistie, Finniläntie, päällystetään ja valaistaan. Valtatien pohjoispuolelle Friisintien ja Ruotsalontien liittymän välille toteutetaan jatkuva yhtenäinen rinnakkaistieyhteys. Valtatien yksityistie- ja tonttiliittymät katkaistaan ja rakennetaan yhteydet rinnakkaistielle. Rinnakkaistieratkaisuun liittyy valtatien ja Friisintien liittymään rakennettava kanavoitu saarekkeellinen nelihaaraliittymä. KOKKOLAN KAUPUNKI 14 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

15 Korpilahden huoltoaseman liittymää parannetaan rakentamalla saarekkeellinen kanavointi ja mahdollinen oikeaan kääntyvien kaista (varaus). Nykyinen kaupungin puoleinen oikeaan kääntyvien kaista ja huoltoaseman kohdalla oleva liittymä poistetaan. Mm. maatalousliikennettä varten rakennetaan Vitikan kohdalle valtatielle yksityistien alikulkuyhteys uudelle valtatien pohjoispuoliselle rinnakkaistielle. Kevytliikenne ja joukkoliikenne Jokilaaksontie/Borgintien liittymän kohdalla valtatien nykyinen kevyen liikenteen alikulkukäytävä, ja nykyiset kuusi pysäkkiparia säilytetään. Vilkkaimmat nousupysäkit varustetaan pysäkkikatoksilla. Borgintien ja Jokilaaksontien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä uuden pohjoispuolisen rinnakkaiskadun ja Strangintien liittymän välille. Vitsarin huoltoaseman itäpuolelle rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä, samoin kuin Korpilahden huoltoaseman liittymän itäpuolelle. Vitikan kohdalle rakennettava yksityistien alikulkuyhteys palvelee myös kevyttä liikennettä. Alikulusta rakennetaan yhteys valtatien suuntaiselle kevyen liikenteen väylälle. Vaiheyleiskaavassa huomioidaan valtatie 8 kehittämistarpeet. Merkittävimmät vaikutukset kylien kehittämiseen tuovat liittymärajoitukset kehitettäville teille ja tämän myötä myös mahdolliset rinnakkaistietarpeet. Valtatien 8 kehittäminen välillä Piispanmäki Vitikka, Kehittämisratkaisun toimenpiteet on esitetty tarkemmin liitekuvissa 3-6. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide Kokkolan Ylivieskan välille rakennettava kaksoisraide on osa Seinäjoki-Oulurataosan kehittämistä. Samalla nykyiseen raiteeseen tehdään perusparannus. Projekti on esitetty toteutettavaksi elinkaarimallilla (Public-Private Partnership). Elinkaarimalli on hankintatapa, jossa radan toteuttaja vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi sovitun ajan radan ylläpidosta ja rahoituksesta. Kokkola-Ylivieska-hankkeessa Ratahallintokeskus tähtää vuoden sopimukseen. Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen yleissuunnitelman mukaan rakentamisen aikaiset kustannukset ovat 263 milj. euroa. Toteutuksen kokonaisarvoksi on arvioitu 660 milj. euroa. Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentamiseen ja nykyisen raiteen perusparannukseen liittyviä toimenpiteitä suunnittelualueella ovat 3 eritasoristeyksen poistamiset sekä korvaamiset alikuluilla. Toimenpiteet vaikuttavat radan varren maankäyttöön ja tiejärjestelyihin. Rautatien läheisyydessä olevien kylien kehittämisessä tulee huomioida kaksoisraiteen toteutuminen, tasoristeysten poistuminen sekä uusien risteysratkaisujen rakentuminen sekä ratamelualue. Matalapaineviemärin yleissuunnitelma Öja-Luoto Kokkolan kaupunki on laatimassa Öja Luoto matalapaineviemärin yleissuunnitelmaa, joka käsittää noin 70 kiinteistöä Öjantien, Bodöntien ja Laggnäsintien varsilla. Suunnitelmassa on esitetty, että Öjan Långön kylälle rakennettaisiin matalapaineviemäriverkko sekä siirtoviemäri Luodon kuntaan jätevesipuhdistusta varten. KOKKOLAN KAUPUNKI 15 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

16 4.2 Kantatilamitoitus Kantatilamitoitus on laadittu viitteellisesti ja sen merkitys on ollut hahmottaa alueellista tasapuolista rakentamista. Lähtökohtana on käytetty ajankohtaa Mitoituksessa tarkistetaan ne tilat, jotka ovat yleiskaava-alueella ja jotka on merkitty kiinteistörekisteriin. Kantatilakarttoina on käytetty vuosina (1947) kartoitettuja peruskarttoja. Karttalehtien kartoitusvuodet vaihtelevat eri puolilla Kokkolaa. Mitoituslähtökohtana on taulukko 1 kyläkeskusten osalta ja taulukko 2 reuna-alueitten osalta. Pienet aiemmin muodostetut (1950-luvulla) rakentamiseen tarkoitetut tilat sekä kaupungin omistamat maat käsitellään erikseen. Lähtökohtana on, että ainoastaan kylärakenteen läheisyydessä oleva kantatila antaa mitoitusta, eikä kaukana kylärakenteesta sijaitsevilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla ole vaikutusta. Taulukko 5. Yleiskaavaluonnoksessa käytetty mitoitusjako. AT-ALUEET (kyläkeskukset) Kantatilan Rakennuspaikkoje minimi pintaala n määrä (kpl) (ha) AO-ALUEET (kylien reuna-alueet) Kantatilan minimi Rakennuspaik pinta-ala (ha) kojen määrä (kpl) 0,00 0,49 0 0,00 1,99 0 0,50 1,99 1 2,00 3, ,99 2 4,00 7,99 2 4,00 7,99 3 8,00 11,99 3 8,00 14, ,0 19,99 4 yli 15 ha 5 yli 20 ha 5 Kuva 2. AT ja AO -mitoitusalueiden likimääräinen sijoittuminen 4.3 Rakentamistarve Suunnittelualueen asuinrakennustarpeen arviointi perustuu viimeisten vuosien rakennuspaineeseen ja väestömäärään kylissä. Lisäksi on huomioitu väestökehitysennusteet vuoteen Peruslähtökohtana on että suunnittelualueen väestömäärä tulee seuraavien 20 vuoden aikana kasvamaan ja että kasvu jakautuu asemakaava-alueiden ja kyläalueiden KOKKOLAN KAUPUNKI 16 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

17 välillä samassa suhteessa kuin tämänhetkinen väestösuhde on kyläasutuksen ja kaupunkiasutuksen välillä. Mitoituksessa huomioidaan asuntokuntien keskikoon pieneneminen, asumisväljyyden kasvu sekä asumisen laatutason nouseminen, jotka kaikki osaltaan ylläpitävät ja lisäävät rakentamistoimintaa myös kyläalueilla. Taulukko 6. Asuntotuotannon suunnitelma, Kokkolan asuntopoliittisesta ohjelmasta (kaupunginvaltuuston hyväksymä ). Kuva 3. Asuntotuotanto/Väestökehitys asuntopoliittisesta ohjelmasta (kaupunginvaltuuston hyväksymä ). KOKKOLAN KAUPUNKI 17 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

18 Vaiheyleiskaavan tulevan asuntotuotannon mitoitus eli asuntorakentamisen tuleva määrä kylissä suhteutetaan koko kaupungin rakentamismääriin siten, ettei Kokkolan kaupunkirakenne hajaudu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suhteessa väestömääriin kaupunkialueella ja kyläalueilla rakennetaan yhtä paljon. Osa nykyisistä maaseutualueista (lievealueista) tultaneen tulevaisuudessa asemakaavoittamaan, jolloin ne muuttuvat kaupunkimaisiksi alueiksi. Nämä mahdollisesti asemakaavoitettavat alueet osoitetaan vaiheyleiskaavassa. Kaupunki on varautunut tuleviin rakentamistarpeisiin ostamalla rakentamiseen soveltuvia alueita kyliltä. Näille alueille on laadittu ja laaditaan erilliset suunnitelmat. Väestömääriin suhteutettuina asuntotuotantotarve kyläalueilla on noin 11 % kokonaisasuntotuotannosta ja asuntotuotanto toteutuu lähes yksinomaan omakotitaloina. Omakotitalotuotannon osuus Kokkolan asuntotuotannosta on noin % kokonaisasuntotuotannosta, joka puolestaan on asuntopoliittisessa ohjelmassa tavoitteellisesti nykyisin noin 200 asuntoa vuodessa ja säilynee tällä tasolla. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja suhdanteista sekä korkotasosta selittyviä. Suurilta osin rakentaminen voi perustua yleiskaavan puitteissa laadittuun rakennuspaikkakohtaiseen tarkasteluun. Tiettyihin jo valmiiksi tiiviisti rakentuneisiin kyliin suuntautuu huomattavasti enemmän rakennuspainetta kuin yleiskaavan mitoituksen perusteella voidaan toteuttaa. Näillä alueilla on saavutettu tai tullaan saavuttamaan asemakaavan laatimiskynnys lähivuosina. Täten tämänhetkisten nykyisen kyläasutuksen kokonaisrakentamismäärä tulee oleman suurempi kuin herkkyystarkastelussa on arvioitu. Taulukko 7. Asuntotuotannon herkkyystarkastelu eri alueilla. KOKO KAUPUNKI KAUPUNKIALUE KYLÄALUEET NOIN ASUNTOA ASUNTOA VUODESSA NOIN ASUNTOA ASUNTOA VUODESSA NOIN ASUNTOA ASUNTOA VUODESSA 4.4 Rakennuspaikkojen sijoittaminen Rakennuspaikkojen sijoittelussa on noudatettu taulukon 8 suunnitteluperiaatteita. Taulukko 8. Uusien rakennuspaikkojen osoittamisen periaatteet PERIAATTEET UUSIEN RAKENNUSPAIKKOJEN OSOITTAMISELLE Maaseutukylien kehityksen tukeminen Häiriöalueiden ulkopuolelle Nykyisen kylärakenteen, asutuksen läheisyyteen Kantatilan mitoituksellinen rakennusoikeus Parhaimmat rakennuspaikat Lohkotuista tiloista suurimmalle Suhteessa tilan pinta-ala/käytetyt rakennuspaikat Tilalle, joka selvästi on lohkottu omakotitalotontiksi Maanomistajan aktiivisuus kaavatalousselvitys/näkökannat kaavaluonnos Luonnosvaiheen maastokäynnit ja analyysit KOKKOLAN KAUPUNKI 18 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

19 4.5 Kylien tasapuolinen kehittäminen Kaavasuunnittelun periaatteena on että kyliä ei jaeta mitoitukselliseti eri luokkiin vain niitä kehitetään samoin periaattein suhteessa väestömäärään. Yleensä kestävän kehityksen nimissä toivotaan, että kylä toimisi yhteisönä ja että uusi asutus rakennettaisiin osaksi vanhaa kylärakennetta. Varsinaiset toimivat kyläyhteisöt on syytä erottaa asemakaavan lähialueen hajarakentamisesta, jossa rakentaminen usein perustuu asemakaavoitetun alueen läheisyyteen ja palveluihin. Tällä kaava-alueen ja maaseutukylän selkeällä erottamisella turvataan niin aitojen maaseutukylien kehittäminen kuin tiiviin taajama-alueen suunnitelmallinen kehittäminen ja palveluiden turvaaminen. Kaavasuunnittelun pohjana olevat uudet rakennuspaikat kylittäin on esitetty yleiskaavan kuvauksessa. 4.6 Muut viimeaikaiset ja vireillä olevat suunnitelmat Muut mitoitukseen vaikuttavat tekijät löytyvät perusselvitysraportista. 5 KAAVALUONNOSVAIHE 5.1 Valmisteluvaiheen kuuleminen Kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kaavaluonnos oli nähtävillä Maanomistajat jättivät mielipiteitä ja korjaustoivomuksia 105 kappaletta, jotka jakautuivat kaavakartoittain: 1. Knivsund 10 %, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Vitsari, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa 30 %, 3. Lahnakoski, Hassinen 1 %, 4. Sokoja, Perkas, Korkeahuhta, Oivu 30 %, 5. Öja, Sodö, Långö, Tjäru 24 %, 6. Kvikant, Hirvineva 5 %. Mielipiteistä ja korjaustoivomuksista huomioitiin sellaisenaan noin 30 %, osittain noin 40 % ja ei pystytty huomioimaan noin 30 %. 5.2 Vastineet ja maastotarkistukset Mielipiteisiin ja korjaustoivomuksiin annettiin vastineet keväällä Vastineita täydennettiin maastotarkistuksilla kesä-syksy 2007, minkä jälkeen laadittiin kaavaehdotusluonnos Kaavoitusprosessi seisahtui, kun odotettiin valtatie 8 suunnitelmien ja uusien tulvaohjeiden valmistumista, mitkä haluttiin huomioida kaavassa. Syksyllä 2009 kunta ja konsultti sopivat, että suunnitteluprosessia jatketaan uutena kaavaluonnoksena. Kaavaluonnos esitettiin viranomaisneuvottelussa , jossa annettujen kommenttien ja ennakko lausuntojen mukaisesti kaavaa vielä muokattiin, ja tehtiin kaavaluonnos Uuden kavaluonnoksen myötä myös vastineet päivitettiin. KOKKOLAN KAUPUNKI 19 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

20 5.3 Kaavaluonnosvaiheen (2010) tarkastelut ja vaihtoehdot Tässä kappaleessa kuvataan niitä ratkaisuja, jotka valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä muuttuivat oleellisesti tai poistuivat kokonaan kaavaluonnos (2010) vaiheeseen tultaessa. Kaavaluonnokseen (2010) jääneet luonnosvaiheen (2005) ratkaisut kuvataan kappaleessa 6 yleiskaavan kuvaus. 1. Mikäli maanomistaja ei ole perusselvitysvaiheessa jättänyt toivomusta rakennuspaikasta on kaavaluonnoksessa (2005) pääosin osoitettu uudet rakennusoikeudet isoimmalle lohkotuista tiloista tai sille tilalle, joka on selvästi lohkottu tontiksi. 2. Kaikki kaavaluonnoksessa (2005) osoitetut rakennuspaikat ja maanomistajien näkökannoissa esitetyt rakennuspaikat on tutkittu maastossa. Kun maanomistajan ehdottama rakennuspaikka on soveltunut rakennettavuudeltaan sekä luonto- ja maisema-arvoiltaan rakennuspaikaksi, on rakennuspaikkoja esitetty/siirretty maanomistajan toivomuksen, ja kantatilamitoituksen salliman määrän mukaan. Jos kantatilamitoituksen mukaan paikalle ei voitu osoittaa rakennuspaikkaa, on asuinaluetta laajennettu toivotulle rakennuspaikalle. 3. Kaavaluonnokseen (2010) on täydennetty rakennuspaikat, joille on myönnetty rakennuslupa kaavaluonnoksen (2005) nähtävillä olon jälkeen. 4. Palstoitussuunnitelma-alueet on merkitty omalla merkinnällään, ja alueet on sisällytetty AT ja A-2 alueisiin. Kaavaluonnoksessa (2005) osoitetut rakennuspaikat, jotka sijoittuvat palstoitussuunnitelma-alueille on poistettu kaavaluonnokseen (2010). 5. Kaavaluonnoksessa (2005) osoitetut suojelukohteet (suojeltava rakennus, säilytettävä rakennus) on kaavaluonnokseen (2010) osoitettu arvokkaana tai huomion arvoisena kohteena (arvokas rakennus, huomion arvoinen rakennus). Mikäli maanomistaja on jättänyt näkökannan suojelukohde - merkinnän poistamisesta, on se tarkistettu kaavaluonnokseen (2010). 6. Kyläalueiden aluevarauksia on laajennettu kaavaluonnokseen (2010). 7. Kaava-alueen rajaa on muutettu Öjan alueella rantaosayleiskaavan mukaiseksi ja laajennettu Mjosundin alueelle sekä Rödsössä kaavaaluetta on laajennettu Orreksentien varteen, mikä on merkitty kaavaluonnokseen (2010) selvitysalueeksi, joka tulee asemakaavoittaa. 8. Mikäli maanomistaja on jättänyt näkökannan kantatilasta, on se tarkistettu ja siihen on vastattu myöntävästi kantatilamitoituksen puitteissa. Parissa tapauksessa kaavaluonnoksessa (2005) oli osoitettu liian monta uutta rakennuspaikkaa, jotka on poistettu kaavaluonnokseen (2010). Parissa tapauksessa kantatilan pinta-ala on ollut suurempi ja on siten voitu kaavaluonnoksessa (2010) osoittaa lohkotuille tiloille enemmän rakennuspaikkoja. 9. Kaavaluonnoksessa osoitetut VL ja VU -alueet, jotka ovat yksityisten maa-alueilla, on muutettu MU- alueiksi, mikäli merkintä on muutoin soveltunut alueen luonteeseen. 10. Merkintöihin on lisätty MY, RM sekä rm ja ym -symboli merkinnät. MY merkintää on käytetty Rödsössä Perhonjoen itäpuolella, sekä Öjassa KOKKOLAN KAUPUNKI 20 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

21 Skomakarsvikenin koillisrannalla. RM, rm ja ym -symboli merkintöjä on käytetty Bodössä. 11. Maanomistajien näkökannoissa ja maastotarkistuksissa ilmenneiden kotitilojen eläintenpidon, toiminnan lopettaminen tai uusien kotieläintilojen toiminnan aloittaminen on kaavaluonnokseen (2010) kotieläintilan talouskeskusten alueen -merkintä poistettu tai lisätty. Hevostiloille on kaavaluonnokseen (2010) tehty erityismääräykset. 12. Valtatie 8 melualue on tarkennettu kaavaluonnoksesta (2005) kaavaluonnokseen (2010). 13. Valtatie 8 kehittäminen välillä Piispanmäki-Vitikka toimenpideselvityksen (2008) toimenpiteet on osoitettu kaavakarttaan 2. merkinnöillä: ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus, uusi liikenteen alikulku ja uusi kevyen liikenteen alikulku. 14. Kevyenliikenteenreitti on lisätty kaavaluonnokseen (2010) rantatien pohjoispuolelle Långön kohdalle. 15. Kaavakarttajakoa on muutettu kaavaluonnoksesta (2005) kaavaluonnokseen (2010) niin, että kaavakarttoja on 6. Suositusta rakennuslupien myöntämismäärästä yleiskaavan ohjevuoteen (2021) mennessä on muokattu kaavaluonnokseen (2010) kaavakarttajaon mukaiseksi. 16. Perinnebiotooppiluokitusta on kevennetty. Suuri osa perinnebiotoopeista on enää maisemallisesti merkittäviä, vailla varsinaisia kasvillisuusarvoja. 17. Maastotarkastelun perusteella on joitain my-3 ja MU, luo-4 alueita rajattu tarkoituksenmukaisemmiksi. Lisäksi päällekkäisiä merkintöjä on selkeytetty kaavakartalla ja kaavamääräyksissä. 18. MU- alueita on laajennettu niille soveltuvilla varteenotettavilla alueilla. 19. Hevostallien merkintä ja suojavyöhyke on vaihdettu symboli merkinnäksi johtuen siitä että pienistä hevostalleista ei ole ajan tasalla olevaa rekisteriä. KOKKOLAN KAUPUNKI 21 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

22 5.4 Kaavaluonnosvaiheiden rakennuspaikkojen määrät Kaavaluonnokseen (2005) oli osoitettu 281 rakennuspaikkaa, jotka jakautuivat seuraavalla lailla: Kylä Rakennuspaikat Rakennuspaikat Rakennuspaikat Yhteensä KNIVSUND RÖDSÖ AP+Lievealueet VITSARI,KORPILAHTI VITSARI-KORPILAHTI DIRÄNGEN-KOTKAMAA LAHNAKOSKI HASSINEN SOKOJA PERKAS KORKEAHUHTA OIVU ÖJA LÅNGÖ AP+Lievealueet KVIKANT KVIKANT YHTEENSÄ Kaavaluonnokseen 2010 on osoitettu 268 rakennuspaikkaa, joiden jakautuminen kaava-alueittain/kylittäin on esitetty taulukossa 9. Rakennuspaikkoja on 16 vähemmän kuin kaavaluonnoksessa 2005, joka johtuu lähinnä kaava-alueen jatkuvasta uudisrakentamisesta. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana 2005 maanomistaja huomautuksien pohjalta on laadittu tarkennettu kantatilaselvitys. Kantatilatarkennuksen johdosta vaiheyleiskaavasta poistettiin yhteensä 23 rakennuspaikkaa, jotka jakautuvat kaavakartoittain seuraavasti: 1. KNIVSUND (2) 2. RÖDSÖ (6) 3. LAHNAKOSKI (1) 4. SOKOJA (3) 5. ÖJA (9) 6. KVIKANT (2) KOKKOLAN KAUPUNKI 22 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

23 6 YLEISKAAVAN KUVAUS 6.1 Yleiset periaatteet Kaavaluonnos (2010) perustuu työn lähtökohtina olleisiin tavoitteisiin. Luonnokseen ovat vaikuttaneet kuitenkin selkeästi myös prosessin eri vaiheet mm. perusselvitykset, valmisteluvaiheen kuulemisen kannanotot sekä viranomaisneuvottelut. Väestönkasvun kehityksen ennakoiminen ja rakentamisen hallittu ohjaaminen ovat kuitenkin luonnoksen kulmakiviä. Virkistysmahdollisuuksien säilyminen sekä puhtaan monimuotoisen luonnon kokeminen ovat avainasemassa uusia maankäyttötoimintoja kehitettäessä. Ulkoilu-, maisema- ja ympäristöpainotus näkyy mm. Perhonjoenvarren ympäristö- ja ulkoiluarvoja sisältävänä vihreänä vyöhykkeenä, Sokojan laajoina peltolakeuksina, ulkoilureitistöinä ja ulkoilualueina kaikilla suuremmilla kyläalueilla mm. Öjassa ja Kvikantissa. Maankäytön suunnittelussa kylille on pyritty löytämään oma leimansa. Öja on selkeästi virkistyspainotteinen, Sokoja ja Rödsö maataloustoiminnan laajuuden vuoksi kulttuuri- ja maisemapainotteinen. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden laajuus pienimmilläkin kylillä Knivsundissa ja Lahnakoskella tekee kaavaluonnoksesta varsin vihreän. Kvikantissa yhdistyvät monenlaisten tuotannollisten toimintojen haasteet virkistys ja harrastustoiminnan kanssa. Maanomistajien näkökannat on otettu huomioon mahdollisimman pitkälle. Muutostarpeet on suurelta osin voitu toteuttaa kaavoitusperiaatteiden ja mitoituksen puitteissa. Valtaosa luonnosvaiheen muutoksista koskee joko lisärakennusoikeutta tai rakennuspaikan vaihtamista maanomistajan omalla maalla. Asuinalueita on monin paikoin laajennettu tarkoituksenmukaisimmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi muutoksia on tullut ulkoilu- ja virkistysmerkintöihin. Uudelle pysyvälle asutukselle on osoitettu noin 270 kpl uutta rakennuspaikkaa myönnettäväksi vuoteen 2021 mennessä. Eniten rakennuslupia myönnetään pinta-alallisestikin suurimmille Sokoja-Oivu (kartta 4) ja Rödsö-Kotkamaa (kartta 5) kyläalueille. Lisäksi kaavaluonnoksessa on osoitettu muutama tiivis asujaimisto asemakaavoitettavaksi. Liikenteen osalta ratkaisu perustuu hyvin pitkälti olemassa olevaan, joskin parannettavaan liikenneverkkoon, johon liittyvät suunnitelmat on otettu huomioon kaavaluonnoksessa. KOKKOLAN KAUPUNKI 23 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

24 6.2 Pysyvän asutuksen alueet KYLÄALUE - alueelle saa rakentaa pysyvää pientaloasutusta, maatalouskeskuksia, pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. - rakennuspaikan minimikoko on 2000 m2. - erillisen asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 400 m2 ja kerrosluku kaksi. - uudis- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Alue on tarkoitettu kylämäisen rakentamisen alueeksi, jolle saa rakentaa aluerakennetta tukevia toimintoja. Kaava-alueen suurimmat kyläkeskukset on osoitettu kyläalueiksi: Öja/Bodö Knivsund Sokoja Rödsö Lahnakoski Kuva 4. Kyläasutuksen vaiheyleiskaavan AT- ja AP- alueet kartalla. KOKKOLAN KAUPUNKI 24 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

25 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Tiiviisti rakentunut kylämäinen asuntoalue tai sen osa, jonka täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Merkinnällä on osoitettu pientalovaltaiseen asutukseen tarkoitetut alueet. Tiiviisti rakennettujen alueiden lisärakentaminen vaatii jatkossa asemakaavoitusta. AP- alueita on seuraavilla kyläalueilla: Kvikant Linnusperä Vitsari NYKYINEN MAASEUTUMAINEN ERILLISPIENTALOJEN ALUE - alue on varattu nykyisille asuinpientaloille ja maatiloille - maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen on alueella sallittu. - alueella olevia rakennuksia saa peruskorjata ja laajentaa. - rakennuspaikan minimikoko on 2000 m2. - erillisen asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 400 m2 ja kerrosluku kaksi. - alueelle saa sijoittaa kotieläinten eläinsuojia sekä muita maatalouden talousrakennuksia. Nykyiset erilliset asuinrakennukset ja asuinryhmät on osoitettu nykyisen maaseutumaisen erillispientalojen alueeksi. Kaikki alueet sijoittuvat nykyisen tiestön ja infrastruktuurin varteen perinteisille paikoilleen, johon ne ovat luontaisesti maaseuturakenteessa asettuneet. MAASEUTUMAISEN LISÄRAKENTAMISEN ALUE - alueelle saa rakentaa pysyvää pientaloasutusta, maatalouskeskuksia, pienimittakaavaista ympäristöä häiritsemätöntä yritystoimintaa ja loma-asuntoja. - rakennuspaikan minimikoko on 4000 m2. - erillisen asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 400 m2 ja kerrosluku kaksi. - uudis- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Merkinnällä on osoitettu maaseutumaisen lisärakentamisen alueet, joille ei ole tarkoituksenmukaista laatia asemakaavaa. A-2 merkintä edustaa kaavan keskeisintä osa-aluetta, uuden rakentamisen ohjaamista maa- ja metsätalousvaltaiselle maaseutualueelle. A-2 alueet on suunniteltu mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön yhteyteen. Muissa tapauksissa on vahvasti tukeuduttu perusselvitysaineiston inventointien tuloksiin maisemarakenteen soveltuvuudesta rakentamiseen mm. metsäisillä selänteillä ja viljelysalueiden reunavyöhykkeillä. KOKKOLAN KAUPUNKI 25 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

26 Alueet on käyty läpi maastotarkastelujen yhteydessä niin, että niiden tiedetään soveltuvan lisärakentamiseen ja ettei niiden alueella esiinny kaavan periaatteiden vastaisia luonto- tai maisema-arvoja ilman ettei niitä ole erikseen osoitettu ympäristömerkinnöin. Uudet rakennuspaikat on aina osoitettu erillisellä merkinnällä A-2 -alueille. Kaavaluonnoksessa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan maanomistajakyselyssä, yleisötilaisuuksissa ja kaavaluonnosta koskevissa näkökannoissa esitetyt rakentamistoiveet siten, että niiden sijoittelussa huomioidaan suunnittelualueen luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemalliset näkökohdat (ks. taulukko 9). SELVITYSALUE, JONKA MAANKÄYTTÖ TULEE RATKAISTA ENSISIJAISESTI ASEMAKAAVAN AVULLA Merkinnällä on osoitettu Orreksentien varsi Rödsössä. Alue on jo nyt tiiviisti rakennettu ja lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista ja kunnallistekniikan rakentamista. ALUE, JOKA TULEE ASEMAKAAVOITTAA Kuva 5. Kyläasutuksen vaiheyleiskaavan ak ja pa- alueet kartalla. KOKKOLAN KAUPUNKI 26 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

27 Asemakaavoitettaviksi alueiksi on osoitettu Perhonjoen ja Jokilaakson välinen alue Vessintien varressa Vitsarissa sekä Laajalahdentien, Kvikantinpolun, Seksmannintien ja Veräjätien varsien nykyasutuksen ympäristö Kvikantissa. ALUE, JONKA LISÄRAKENTAMISTA VARTEN TULEE LAATIA PALSTOITUS- SUUNNITELMA. NUMERO OSOITTAA ALUEEN TONTTIEN MAKSIMIMÄÄRÄN. Merkinnällä on osoitettu palstoitettavaksi tarkoitetut alueet Öjassa (4), Knivsundissa (2) ja Sokojalla (1). JULKISTEN LÄHIPALVELUJEN ALUE Merkinnällä on osoitettu kaavan kyläalueilla: Knivsund: kauppa, vanhusten palvelutalo, päiväkoti/esikoulu ja nuorisotalo Lahnakoski: kylätalo (vanha koulu) Sokoja: koulu, kylätalo ja kehitysvammaisten palvelukeskus Öja: rukoushuone ja koulu MUSEOALUE Merkinnällä on osoitettu Öjan museo ja kesäkahvila-alue. 6.3 Loma-asuntoalueet LOMA-ASUNTOALUE Kaava-alueelle on osoitettu vain 3 loma-asuntoaluetta. Alueet sijoittuvat Öjan Djupviken rannalle kalastajakylän läheisyyteen, Sveinsflagan etelärannalle sekä Runttujärvelle. Uusia lomarakennuspaikkoja on osoitettu ainoastaan Runttujärvelle 2 kpl. MATKAILUPALVELUIDEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI 27 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)

28 Merkinnällä osoitetaan matkailupalveluille ja matkailua palveleville toiminnoille varattavat alueet. Merkinnällä on osoitettu Bodön matkailupalvelujen alue. MATKAILUPALVELUKOHDE Merkinnällä on osoitettu Öjan hiihtomajan alue nykytilanteen mukaisesti. SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE Merkinnällä on osoitettu Finnilän - Friisin- alueen siirtolapuutarha-alue. 6.4 Rakennuspaikat NYKYINEN RAKENNUSPAIKKA, JOKA EI OLE MERKITTYNÄ POHJAKARTTAAN Mustalla neliösymbolilla on osoitettu nykyiset rakennuspaikat, jotka eivät ole merkittyinä pohjakarttaan. NYKYINEN TALOUS- TAI MUU RAKENNUS, JOKA EI OLE MERKITTYNÄ POHJAKARTTAAN Harmaalla neliösymbolilla on osoitettu nykyiset talous- tai muut rakennukset, jotka eivät ole merkittyinä pohjakarttaan. UUDEN RAKENNUSPAIKAN OHJEELLINEN SIJAINTI Vaiheyleiskaavassa määritelty ohjeellinen uusi rakennuspaikka, jonka merkintää on käytetty kaikilla pysyvään asumistoimintoihin osoitetuilla alueilla. Rakennuspaikan esitystapa on punainen suorakaide. Rakennuspaikan tarkempien rajojen määrittely suoritetaan kiinteistötoimituksessa. Vaikka laissa annetaan mahdollisuus vähäisen rakentamispaineen maaseutualueilla myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan perusteella, on tällä hetkellä Kokkolan suurimpien kylien rakentamispaine niin suuri, ettei tämä vaiheyleiskaava poista suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarveratkaisu voidaan KOKKOLAN KAUPUNKI 28 Ramboll Finland Oy (entinen Sigma Konsultit Oy)