ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 50/06/2 Dnro Psy-2005-y-33 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 50/06/2 Dnro Psy-2005-y-33 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Majasaarenkankaan kaatopaikan sulkeminen, Kajaani Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen palvelukeskus Pohjolankatu KAJAANI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Kaatopaikan sulkeminen... 5 Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto... 5 Kaatopaikan pintarakenne... 6 Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen... 6 Kaatopaikka-alueen vesien käsittely... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Päästöt ilmaan ja melu... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 9 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 9 TOIMINNAN TARKKAILU... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Merkintä Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Neuvottelu Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kaatopaikan sulkemista koskevat yleiset määräykset Päästöt pintavesiin Kaatopaikan sulkeminen Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmaksu VAKUUS OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Vakuuden arvioinnin perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 18

3 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi on Kainuun ympäristökeskukseen jättämällä hakemuksella hakenut lupaa Majasaarenkankaan jätekeskuksen toimintaan ja vanhan kaatopaikan sulkemiseen. Kainuun ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 3) kohdan nojalla siirtänyt asian käsiteltäväksi Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle, jossa hakemus on tullut vireille Ympäristölupavirasto on katsonut, että nykyisen kaatopaikan sulkemista koskeva lupa-asia on ratkaistava omalla päätöksellä, jossa hakijana on Kajaanin kaupunki. Kajaanin kaupunki on ympäristölupavirastoon jättämällä hakemuksella hakenut lupaa Majasaarenkankaan nykyisen kaatopaikan sulkemiseen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kajaanin kaupungin Majasaarenkankaan kaatopaikka sijaitsee Kivimäen alueella noin 9 km kaupungin keskustasta lounaaseen, maanteitse alueelle on matkaa noin 14 km Kajaanin keskustasta. Kaatopaikka sijaitsee Kajaanin kaupungin omistamalla maa-alueella, kiinteistötunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan mukaan jätteen laitostai ammattimaisella käsittelyllä, kuten kaatopaikka, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 1 momentin 20) kohdan mukaisesti kaatopaikalle on tullut hakea lupaa viimeistään Jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi, lupaviranomaisen on ympäristönsuojelulain 90 :n 3 momentin mukaisesti annettava tätä koskevat määräykset. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12a) kohdan mukaisesti alueellinen ympäristökeskus ratkaisee kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian. Hakemus on siirretty edellä esitetyn mukaisesti Kainuun ympäristökeskukselta ympäristölupavirastolle. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Majasaarenkankaan vuonna 1983 käyttöön otettuun jätteenkäsittelyalueeseen kuuluvat mm. tavanomaisen jätteen täyttöalue, hyödynnettävien jätteiden vastaanotto- ja käsittelyalue, ongelmajätteiden välivarasto, biojätteen kompostointialue, öljyisten jätteiden käsittelyalue ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue. Aiemmin pelkästään Kajaanin kaupungin kaatopaikkana toiminut Majasaarenkangas on vuoden 2005 alusta ollut Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän hallinnassa. Toiminta alueella jatkuu kuntayhtymän operoimana ja alueesta rakennetaan kuntayhtymän toimialueen ainoa jätekeskus, jossa jatketaan jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoimia pitkälle tulevaisuuteen. Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä vastaa jätteenkäsittelyalueen toiminnoista, lukuun ottamatta vanhan täyttöalueen sulkemista, mikä on Kajaanin kaupungin vastuulla. Majasaarenkankaalla on kolme kaatopaikka-aluetta. Alue I on vanha kaatopaikka, jolla läjitystoiminta on loppunut joitakin vuosia sitten, ja jonka sulkemista tämä hakemusasia koskee. Alue II on tällä hetkellä käytössä oleva kaatopaikka-alue, joka jakautuu yhdyskuntajätteen täyttöalueeseen (vaihe III) ja rakennusjätteiden täyttöalueeseen. Alue III on uuden kaatopaikan alue, jonka rakentamista ei ole vielä aloitettu. Jätteenkäsittelyalueen kokonaispinta-ala on noin 10 ha. Varsinaisen täyttöalueen pinta-ala noin 4,4 ha ja sen lakiosan korkeus on ylimmillään noin 17 m maanpinnasta (tasolla N ,0 m). Täyttöalueen pinta-alan (noin m 2 ) ja jätekerroksen keskipaksuuden (8 m) perustella alueella on läjitettynä noin m 3 jätteitä. Kaatopaikan sulkeminen Jätepenkereen muotoilu, tiivistäminen ja esipeitto Peittoalueelta on poistettu siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, renkaat jne.) ja toimitettu hyödyntämiskohteeseensa. Toimenpidealueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massa on vähintään 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä kertaa. Täyttöalueet on alustavasti muotoiltu ja esipeitetty syksyllä Pengerluiskan kaltevuudeksi tulee 1:3 tai loivempi. Lakialueen kaltevuudeksi tulee vähintään 1:15. Muotoilu on tehty puskemalla jätettä luiskaan (tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle) ja tiivistämällä jäte kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin paksuinen kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan. Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaita.

6 6 Kaatopaikan pintarakenne Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman pienenä ja alueen maisemointi. Pintarakenne toteutetaan mahdollisimman kevyenä, millä minimoidaan pintarakenteen painosta aiheutuvia haitallisia painaumia jätepenkassa. Suunnitellut rakennekerrokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys pintakerros ravinnekerros peittokerros kompostimulta, humus moreeni 0,3 m 0,2 m kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s tiivistyskerros kuitusavi 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s kaasunkeräyskanavat ja kaivot ei erillistä kaasunkeräys kerrosta 1) esipeittokerros moreeni 0,2 m 1) Kaasu kerätään pystykaivoihin ja siirretään muoviputkissa kompressoriasemalle. Esipeittokerros rakennetaan moreenista, joka on raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekkamoreenia. Käytettävän moreenin tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen tiivistyskerros, jonka materiaalina käytetään UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin paperitehtaalta saatavaa kuitusavea. Kuitusavi levitetään ja tiivistetään alueelle tuotetta markkinoivan tahon ohjeiden mukaisesti, jolloin materiaalin vedenläpäisevyys on selvästi alle 1x10-8 m/s. Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa suotovesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymistä hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (0,3 m) tehdään soramurskeesta, josta on seulottu hienoaines pois. Materiaalin vedenläpäisevyys ylittää 1x10-4 m/s ja muutkin sen ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen. Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni >0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata >0,3 m). Pintakerros toimii kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään eroosiota. Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen Majasaarenkankaan jätekeskuksessa on vuonna 2003 otettu käyttöön kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä, jossa kaasu kerätään kompressoriasemalle ja käsitellään polttamalla. Biokaasulaitos on miehittämätön, automaattisesti toimiva laitos, jonka toimintaa ohjaa hajautettu logistiikkajärjestelmä. Käyttöliittymä logiikoille on PC, toimintahäiriöiden sattuessa hälytykset menevät kaatopaikan toimistoon ja Sarlin huoltoon. Kaasunkeräysverkosto kattaa suljettavan kaatopaikan. Suljettavalle kaatopaikalle on rakennettu kaasun keräykseen kuusi noin 20 metrin syvyistä siiviläpystykaivoa, joista kaatopaikkakaasut johdetaan kompressoriasemalle. Kompressoriasemalla kaasut (metaani) kuivataan ja

7 johdetaan hyötykäyttöyhteen kautta polttimelle, joka lämmittää puhdistettavaksi tulevaa suotovettä, öljy- ja biokompostikenttää sekä öljyn vastaanottoallasta. Ylimääräinen kaasu poltetaan pumppuaseman soihdussa. Pumpattava kaasu muodostuu pääosin metaanista (42 %) ja hiilidioksidista (35 %). Vuoden 2003 aikana kaasupumppaamon käyntiaika oli h, keskimääräinen virtaama 51 m 3 (n)/h, keskimääräinen polttoaineteho 209 kw, pumpattu kaasun kokonaismäärä 0,24 Mm 3 (n) ja tuotettu polttoaineenergia 925 MWh. Vuonna 2004 kaasun tuotto oli 0,3 Mm 3 (n) ja polttoaineenergia MWh. Kaasun tuotto tulee edelleen parantumaan peiton seurauksena, kun penkka pidetään sopivan kosteana. 7 Kaatopaikka-alueen vesien käsittely Jätekeskuksen vesien keräily ja käsittely tapahtuu yhteisesti koko jätekeskuksen alueella (suljettava kaatopaikka, nykyinen ja uusi kaatopaikka, jätekeskuksen muut toiminnot). Alueen jätevedet jaetaan väkeviin ja laimeisiin. Väkeviä vesiä muodostuu saniteettitiloista, biojätteen ja pilaantuneiden maiden kompostikentältä, lietealtaista sekä jätetäyttöaluilta. Laimeita vesiä muodostuu vastaanottokentältä, liikennealueilta, hyötyjätteen varastokentältä ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueilta. Laimeat vedet vastaavat laadultaan taajamien hulevesiä. Nämä vedet kerätään yhteen ojien ja viemäreiden avulla ja ohjataan purkuojaan. Saniteetti- ja kompostikentän vedet johdetaan saostuskaivojen kautta etupumppaamoon, josta ne pumpataan jätetäytön päällä olevien kolmen jakokaivon kautta jätetäyttöön. Ilman pohjarakennetta olevien kaatopaikkojen suotovedet kerätään I ja II alueen ympärille rakennetun salaojan välityksellä alapumppaamoon, josta ne pumpataan käsittelykonttiin ja suodatetaan adsorptiomateriaalia sisältävän suodattimen läpi, jossa ammoniumtyppi sitoutuu materiaaliin. Sitoutunut typpi irrotetaan suodattimesta biologisesti nitrifikaation avulla, jonka seurauksena saadaan voimakkaasti nitraattia sisältävä vesiliuos ja suodatin on uudelleen käytettävissä. Voimakkaasti typpipitoinen vesi voidaan hyödyntää lannoitteena tai vaihtoehtoisesti nitraattivesiliuos pumpataan kaatopaikan penkkaan, jossa nitraattina oleva typpi pelkistyy typpikaasuksi ja vapautuu ilmakehään. Suotovesi, josta typpi on poistettu, johdetaan raudan, kiintoaineen ja fosforin poistoon joko reaktiiviselle suodatinkentälle tai panospuhdistamolle. Ensin testataan panospuhdistamoa, jossa puhdistusprosessi toimii aktiivilietemenetelmällä neljässä vaiheessa: ilmastus, saostus, hapeton vaihe ja selkeytys. Puhdistettu vesi johdetaan tasausaltaaseen ja siitä mittapadon kautta purkuojaan. Mittakaivosta mitataan automaattisesti veden pinnankorkeutta, ph:ta ja sähkönjohtavuutta. Jätteenkäsittelyalueelta vesistöön johdettavat vedet kulkeutuvat mittapadon kautta Koljosensuolle. Suo-ojista vedet virtaavat noin 2 km:n etäisyydellä olevaan Niittyjokeen ja edelleen Kylkiäisen ja Välijoen kautta Kivijärveen ja siitä Kivijokea pitkin Mainuanjärveen.

8 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kaatopaikkavesiä arvioidaan avoimella täyttöalueella muodostuvan 50 % vuosisadannasta. Vesimäärä on suurimmillaan keväällä lumen sulamisen aikaan, jolloin se on moninkertainen keskimääräiseen nähden. Kajaanin vuosisadanta on noin 600 mm, joten kaatopaikkavesiä arvioidaan suljettavalla yhdyskuntajätteen täyttöalueella ( m 2 ) muodostuvan m 3 /v eli keskimäärin noin 39 m 3 /vrk. Kaatopaikalta johdettavien vesien aiheuttama kuormitus alapuolisessa vesistössä on ollut melko vähäistä. Veden keskivirtaama kaatopaikalta on tutkimusten mukaan ollut noin 162 m 3 /vrk. Tarkkailun perusteella havaintokertojen keskiarvona laskettu kaatopaikan kuormitus vuosina on ollut fosforin suhteen 0,035 kg/vrk ja typen suhteen 0,92 kg/vrk. Vastaavasti vuosina alueelta aiheutunut suotovesivirtaama oli keskimäärin 102 m 3 /vrk ja fosforikuormitus 0,014 kg/vrk ja typpikuormitus 1,2 kg/vrk. Jaksolla keskimääräinen virtaama alapuoliseen vesistöön oli 221 m 3 /vrk. Vuoden 2003 keskimääräinen kuormitus virtaamapainotteisesti näytteenottokertojen vedenlaadun perusteella laskettuna oli seuraava: fosforikuormitus noin 0,03 kg/vrk, typpikuormitus 1,8 kg/vrk ja kiintoainekuormitus 9,4 kg/vrk. On huomattava, että mittapadon kautta virtaa myös kaatopaikka-alueen ulkopuolisia kuivatusvesiä. Siten eri vuosien hydrologisissa olosuhteissa esiintyvä vaihtelu selittää osaksi eroja alueelta purkautuvissa vesimäärissä. Kaatopaikan sisäinen vesipinta on täytön alapuolella, joten jätetäytön kuivattamiseen ei ole tarvetta. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee murto-osaan nykyisestä, eikä uutta vettä tule myöskään jätteen mukana, joten tulevaisuudessakaan jätetäyttöön ei tule kertymään vettä. Päästöt ilmaan ja melu Suljetulta kaatopaikalta aiheutuu vähäisiä metaanipäästöjä, pääosan metaanista kulkeutuessa kaasunkeräysjärjestelmään. Toiminnasta ei aiheudu rakennustöiden jälkeen melua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Sulkemistoimien kohteena oleva kaatopaikka on alueella, missä tullaan edelleen jatkamaan jätteiden loppusijoitustoimintaa. Vaikutus pintavesiin Aikaisempien tarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutus alapuoliseen vesistöön on ollut vähäinen. Kaatopaikkavesien vaikutus on selvästi ollut havaittavissa ainoastaan mittapadolla, jossa esimerkiksi sähkönjohtavuuden arvot, kloridi- ja typpipitoisuudet sekä kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet koholla. Alapuolisissa vesistötarkkailupisteissä ei ole ollut selvästi havaittavissa kaatopaikkavesien vaikutusta. Esimerkiksi kohonneet

9 rauta- ja mangaanipitoisuudet ja väriluvut johtunevat alueen luonnonolosuhteista. Vuosina mittapadon kautta purkautuvassa vedessä kloridipitoisuus on 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut kasvussa. Tämä kehitys on ajoittain näkynyt myös Niittyjoen alaosalla, jossa kloridipitoisuuden nousu on ajoittain ollut selvää. Kuitenkin pitkällä aikavälillä pitoisuuden kehitys täällä osoittaa laskevaa suuntaa. Asukasvastinelukuna vuosien kuormitusluvut merkitsevät fosforin osalta 4 11 henkilön puhdistamattomista jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta ja typen suhteen henkilön aiheuttamaa kuormaa. Mainuanjärven valuma-alueella inventoidusta kuormituksesta kaatopaikalta peräisin olevaksi osuudeksi arvioitiin vuonna 1990 fosforin suhteen 2,5 % ja typen suhteen 13,3 %. Suljettavan kaatopaikan vaikutus tulee olennaisesti pienenemään jätevesien puhdistuksen tehostumisen myötä. 9 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan vaikutus alueen pohjaveteen on ollut selvästi nähtävissä kaatopaikan eteläpuolella, suotovesialtaan läheisyydessä, sijaitsevassa putkessa KajPP2. Vuonna 2003 vaikutukset ilmenivät edellisvuoden tapaan kohonneina ravinne- ja kloridipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvoina. Putken kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeita ( ja µg/l) ja suurin osa kokonaistypestä oli ammoniumtyppeä. Myös fosfori-, rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat selvästi suurempia ja veden ph-arvo korkeampi kuin putkessa KajPP1. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Kaatopaikkakaasu kerätään ja hävitetään polttamalla, jolloin muodostuu lähinnä vettä ja hiilidioksidia, joiden vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. TOIMINNAN TARKKAILU Majasaarenkankaan kaatopaikan ympäristövaikutuksia seurataan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikan tarkkailu jatkuu nykyisen ohjelman mukaisesti kaatopaikan sulkemiseen saakka, ellei toiminnanharjoittajan ja Kainuun ympäristökeskuksen kanssa muuta sovita. Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa toteutetaan yhteistyössä Eko- Kympin kanssa nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: vesistötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa touko/kesäkuussa ja syys-/lokakuussa (aikaisemmin tarkkailtiin myös heinä-/elokuussa) kaasuntarkkailua suoritetaan laitoksen käytön yhteydessä. suljettavan kaatopaikan osan sisäisen vedenkorkeuden seurantaa suoritetaan kaasukaivoihin asennettavien antureiden välityksellä jatkuvasti

10 Tarkkailutoimenpiteiden riittävyydestä ja tarkkailun kestosta jälkihoitovaiheessa päättää Kainuun ympäristökeskus. 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Merkintä Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti Kajaanin kaupungin Majasaarenkankaan kaatopaikan sulkemista koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kympin Majasaarenkankaan jätekeskusta koskeva ympäristölupahakemus (dnro Psy y-4). Hakemukset koskevat samalla alueella sijaitsevaa toimintaa ja ne on annettu tiedoksi samanaikaisesti. Majasaarenkankaan jätekeskusta koskeva ympäristölupa nro 49/06/2 on annettu tämän lupapäätöksen kanssa samana päivänä eli Lupahakemuksen täydennykset Kajaanin kaupunki on täydentänyt lupahakemusta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ilmoitus lupahakemuksesta on julkaistu Kainuun Sanomissa Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kajaanin kaupungilta, Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta ja Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimivalta Kainuun maakunta -kuntayhtymältä sekä Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että lupa vanhan kaatopaikan sulkemiseen voidaan myöntää. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen puutteet on pääosin otettu huomioon hakemuksessa, mutta edelleen puutteita on alueen kallio- ja pohjavesiolojen ja syntyvien jätevesien toksisuuden sekä alapuolisessa vesistössä esiintyvien kalojen vierasainepitoisuuksien selvittämisessä. Nämä olisi selvitettävä ennen päätöksen antamista. Ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelyjärjestelmän ja uuden biojätekentän yleissuunnitelman ja puoltanut biojätekentän rakentamista esitetylle paikalle. Ympäristökeskus on katsonut, että vanhan jätetäytön sulkeminen ja kaasun kerääminen voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mu-

11 kaisena. Kaasu tulisi hyödyntää energiantuotannossa tai vähintään polttaa soihdussa. Uuden ja vanhan kaatopaikan vesienkäsittelyjärjestelmän yhdistäminen on perusteltua, sillä siten jätekeskuksen päästöjen hallinta hoidetaan ja valvotaan yhtenä kokonaisuutena. Paikan päällä tapahtuva vesien käsittely on riittävä, eikä vesiä tarvitse johtaa kaupungin viemäriverkostoon. Vedet on käsiteltävä tehokkaasti ennen johtamista vesistöön ja niiden määrää on seurattava jatkuvatoimisesti. Puhdistusvaatimuksina poistotehokkuuden vuosikeskiarvoina on esitetty: kokonaistyppi 60 %, kokonaisfosfori 80 % ja COD Cr 80%. Puhdistusjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava kuukausittain. Kaatopaikan tarkkailuohjelma tulee esittää hyväksyttäväksi Kainuun ympäristökeskukselle. Pilaantuneiden maamassojen käsittely on ratkaistava tapauskohtaisesti ympäristökeskuksen toimesta. Alueen läheisyydessä ei ole sellaisia luonnonsuojelullisia erityisarvoja, jotka olisivat esteenä toiminnalle. Alueella ei ole merkitystä pohjavesien muodostumisen tai vedenhankinnan kannalta. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Aluetta ei ole merkitty voimassa olevaan seutukaavaan, mutta se on tarkoitus ottaa huomioon laadittavassa Kainuun maakuntakaavassa. Toiminnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaatopaikkaa ravinnonlähteenä käyttäville eläimille (lokit, rotat) on saatavilla mahdollisimman vähän biojätettä. Kaatopaikan etelänpuoleisen suoalueen kuivatustilaa olisi tarpeen tehostaa, jolla estettäisiin ympärysvesien kulkeutuminen kaatopaikan suoto-ojaan. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lausunnossa on todettu, että suljettavalla kaatopaikalla ja toimintaa jatkavalla kaatopaikalla on vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Koska hankkeilla on yhteinen jätevesien käsittely, on kalatalousetua koskevat vaatimukset esitetty Eko-Kympin jätekeskuksen toimintaa koskevassa lausunnossa. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakijalle asetetaan kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, joka tuottaa tietoa mm. Niittyjoen kalastosta ja kalastuksesta. Tarkkailu on tehtävä työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudelle aiheutuvat haitat ovat todennäköisesti niin suuret, että kompensointikynnys ylittyy. Hakijalle on määrättävä maksettavaksi vuotuinen 600 euron suuruinen kalatalousmaksu. Lausunnossa on katsottu, että näillä edellytyksillä lupa voidaan myöntää kuitenkin siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen lautakunnan lupajaosto Lausunnossa on vaadittu, että pintarakenne on tehtävä kaatopaikkapäätöksen mukaisena ja sulkemistöiden yhteydessä jätetäytössä havaitut ongelmajätteet siirretään asianmukaiseen ongelmajätteille tarkoitettuun paikkaan. Kaatopaikkavesien käsittely yhdessä Eko-Kympin vesien kanssa todetaan olevan hyvä ratkaisu. Typpipitoisten vesien kierrättäminen jätetäyttöön on otettava huomioon luparatkaisussa. 11

12 4. Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomainen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Lausunnossa on katsottu, että terveydensuojelullisia esteitä luvan myöntämiselle ei ole. Alueen jälkikäyttö on toteutettava siten, että hankkeesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Tarkkailussa havaituista ongelmista on raportoitava kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle. 5. Vuolijoen kunta, ympäristötekninen lautakunta Lausunnossa on todettu, että kaatopaikkakaasut on kerättävä talteen ja hyödynnettävä energiana. Esitettyjen sulkemisrakenteiden ja vesiensuojelutoimien on katsottu olevan riittävät. 12 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista. Hakija on todennut, että tarvetta kaavan laatimiselle ei hakemuksen mukaisilla toiminnoilla ole. Kaavoittamisesta ja sen tarpeesta päättää kunta, eikä asiaa tule siten laittaa ympäristöluvan ehdoksi. Neuvottelu Asiassa on pidetty neuvottelu. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kajaanin kaupungille ympäristöluvan Majasaarenkankaan kaatopaikan (alue I) sulkemiseen. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Toiminnan päästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueeseen tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalatalousvahinkojen estämiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kaatopaikan sulkemista koskevat yleiset määräykset 1. Kaatopaikan sulkeminen on toteutettava niin, ettei siitä aiheudu alueen roskaantumista, merkittävää pölyämistä tai muuta haittaa ympäristölle.

13 Suljettavan kaatopaikan alueelta on poistettava kaikki irtojätteet ja käytöstä poistuvat rakennukset ja rakenteet. 2. Kajaanin kaupungin on nimettävä ammattitaitoinen henkilö, joka valvoo ja vastaa siitä, että sulkemistyöt tehdään hyväksyttyjen suunnitelmien ja tämän päätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin. Henkilön nimi tulee ilmoittaa Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan pitäjän on vastattava toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. 13 Päästöt pintavesiin 3. Suljettavalta kaatopaikka-alueelta muodostuvat suotovedet on kerättävä suotosalaojituksen avulla mahdollisimman tehokkaasti yhteen ja johdettava puhdistettavaksi tai imeytettävä takaisin jätetäyttöön. Puhtaat pintavedet on johdettava mahdollisuuksien mukaan erilleen likaisista vesistä. 4. Likaiset suotovedet on käsiteltävä yhdessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toiminnoista muodostuvien jätevesien kanssa. Niiden käsittelyssä on noudatettava, mitä asiasta määrätään Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimintaa Majasaarenkankaan alueella koskevassa ympäristöluvassa nro 49/06/2. Kaatopaikan sulkeminen 5. Suljettavan kaatopaikka-alueen jätetäyttö on tiivistettävä mahdollisimman tehokkaasti tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla. Kaatopaikan yläpinta on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi. Pinnan kaltevuuden on oltava luiskissa 1:3 tai loivempi. Täyttöalueen yläosissa kaltevuuden on oltava vähintään 1: Muotoillun jätetäytön päälle on rakennettava pintarakenne, jossa on oltava 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on enintään 6*10-9 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalina voi käyttää myös ryhmän A kuitusavesta rakennettua tiivistyskerrosta, joka mitoitetaan siten, että rakennettavan kerroksen paksuus on odotettavissa olevan kokoonpuristumisen jälkeen vähintään 500 mm. 7. Tiivistysrakenteen päälle on asennettava vähintään 0,4 metrin paksuinen kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on 1*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava vähintään 0,6 metrin paksuinen pintakerros. Pintakerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. 8. Pintarakenne on tehtävä mennessä. Rakentamistyö voidaan tehdä vaiheittain useamman vuoden aikana. Määräajan jälkeen voidaan kuitenkin edelleen paksuntaa pintakerrosta puhtailla pintamailla Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mahdollisten lisäkerrosten päälle on kylvettävä viipymättä niiden levittämisen jälkeen nurmi.

14 9. Rakenteiden valmistumisen jälkeen pintakerros on nurmetettava. Suljetulle kaatopaikalle ei saa istuttaa tai antaa kasvaa puita tai muuta sellaista kasvillisuutta, jonka juuriston voidaan arvioida ulottuvan kuivatustai tiivistyskerrokseen. 10. Pintarakenteessa voidaan käyttää tiivistyskerroksessa ja sen alapuolisissa rakenteissa jätemateriaaleja, jotka täyttävät tarvittavat rakennustekniset vaatimukset ja eivät aiheuta oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena lisää loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää. 11. Määräysten mukaiset rakenteet voidaan korvata muilla ympäristönsuojelullisesti vastaavan suojatason antavilla rakenneratkaisuilla. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava hyväksytettäväksi ympäristölupavirastoon viimeistään kuusi kuukautta ennen suojarakenteiden rakentamisen aloittamista. 12. Rakenteet on tehtävä siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei vaarannu sen jäätymisen seurauksena. 13. Luvan saajan on toimitettava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kaatopaikan sulkemistyötä koskeva laadunvalvontasuunnitelma viimeistään kolme (3) kuukautta ennen tiivistysrakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Sulkeminen katsotaan asianmukaisesti hoidetuksi, kun Kainuun ympäristökeskus on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut pintarakenteen täyttävän sille lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. 14 Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely 14. Muodostuva kaatopaikkakaasu on kerättävä mahdollisimman kattavasti talteen ja mahdollisimman suuri osa siitä on hyödynnettävä energiantuotannossa. Se osa kaasusta, mitä ei taloudellisesti kannattavasti voida hyödyntää, on hävitettävä polttamalla soihdussa. Kaasun keräystä on jatkettava siihen saakka, kunnes kaasun tuotanto pienenee niin paljon, että keräys ja käsittely ei ole ympäristönsuojelullisesti tarpeen. Päätöksen keräyksen ja käsittelyn lopettamisesta antaa alueellinen ympäristökeskus. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. 16. Kaatopaikan pintarakenteen toimintaa haittaavat mahdolliset painumat on korjattava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

15 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 17. Luvan saajan on tehtävä yhdessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän kanssa selvitys alapuolisen vesistön kalastosta, kalastuksesta, ravusta ja ravustuksesta sekä sedimenttitutkimus alapuolisen vesistön osalta kaatopaikan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Kalatalousselvitys on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja sedimenttiselvitys Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. 18. Luvan saajan on tehtävä yhdessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän kanssa selvitys kaatopaikan vesitaseesta, jossa selvitetään mm. nykyisen suotosalaojaston tehokkuus vesien keräämisessä ja se millä jätetäyttöön palautettavalla vesimäärällä pidetään kaasun tuotanto hyvällä tasolla ilman, että oleellisesti lisätään ravinteiden ja mahdollisten haittaaineiden huuhtoutumista pois jätetäytöstä. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. 19. Ympäristölupavirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa lupamääräyksissä 17 ja 18 mainittujen selvityksen perustella. 15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 20. Pintarakenteen yhteyteen on asennettava vähintään yksi painumalevy jokaista m 2 :n suljettavaa pinta-alaa kohden. Jätetäytön pintarakenteen painumista on vuosittain seurattava silmämääräisesti ja mittaamalla painumalevyjen korkeusasemaa. 21. Luvan saajan on tarkkailtava suljettavan kaatopaikan päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöön yhdessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän kanssa. Tarkkailussa on noudatettava, mitä asiasta määrätään Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimintaa Majasaarenkankaan alueella koskevassa ympäristöluvassa nro 49/06/2. Kalatalousmaksu 22. Kalatalousmaksun osalta on noudatettava, mitä asiasta määrätään Kainuun jätehuollon kuntayhtymän toimintaa Majasaarenkankaan alueella koskevassa ympäristöluvassa nro 49/06/2. VAKUUS Kajaanin kaupungin on asetettava Kainuun ympäristökeskukselle mennessä vakuus tai vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on euroa. Vakuus on asetettava Kainuun ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kainuun ympäristökeskuksen hyväksi. Vakuutta vastaavana järjestelynä hyväksytään myös kaupunginvaltuuston tekemä mainitun summan suuruinen asianmukainen takaussitoumus.

16 Vakuutta saa hakea palautettavaksi tehtyjen sulkemistöiden jälkeen Kainuun ympäristökeskukselta. 16 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Ympäristölupavirasto katsoo, että kaatopaikan sulkeminen hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Sulkemista ja sen jälkeistä toimintaa koskevissa lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen suljettava kaatopaikka ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta tulisi määrätä korvauksia. Kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Suotovesien keräämiseksi kaatopaikan ympärille on rakennettu salaojitus, joka on vanhan kaatopaikan ollessa kyseessä käytännössä ainoa keino kerätä suotovesiä talteen. Salaojan toiminnan tehosta ei ole vielä ollut käytettävissä tietoa. Tämän selvittämiseksi on annettu erillinen selvitysvelvoite. Suotovedet ovat vielä pitkän ajan jälkeen kaatopaikan sulkemisesta laadultaan sellaisia, että ne on käsiteltävä tehokkaasti. Alueella jatkaa jätteiden käsittelytoimintoja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä, joka on aloittanut uuden jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen alueelle. Suljettavan kaatopaikan vesien käsittely tällä järjestelmällä on perusteltua suljetulta kaatopaikalta muodostuvien jätevesien laadun vastatessa kuntayhtymän toiminnoista muodostuvia jätevesiä. Kaatopaikan suotovesien ei katsota vaativan esikäsittelyä ennen johtamista puhdistamolle. Näin ollen

17 jätevesien käsittelyn tehosta ei ole tarpeen määrätä tässä luvassa tilanteen vastatessa lähinnä jätevesien johtamista viemäriverkkoon. Suotovesien imeyttäminen jätetäyttöön on hyväksytty, koska sillä voidaan edesauttaa jätteiden hajoamista ja sitä kautta vähentää jätetäytöstä pidemmän ajan kuluessa aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa. Hajoamistuotteena muodostuva metaani kerätään ja poltetaan vedeksi ja hiilidioksidiksi. Suotovesien imeytysmäärän ja kaasuntuotannon suhteen selvittämiseksi on annettu selvitysvelvoite, jonka tulosten perusteella vesien palautus voidaan säätää tasolle, jossa kaasun tuotanto pysyy vakaana ja haittaaineiden liukeneminen mahdollisimman pienenä. Kaatopaikan pintarakenteeksi on hyväksytty sellainen rakenne, jolla jätetäyttöön suotautuvan valumaveden määrä on pieni ja täyttöalueen kuivatus toimii tehokkaasti. Kuivatuskerroksessa käytettävä materiaali huomioon ottaen kerroksen paksuudeksi on hyväksytty 0,1 m ohuempi kerros, kuin kaatopaikkapäätös edellyttää. Vähän ohuemmalla, mutta vettä hyvin läpäisevällä kerroksella saavutetaan vastaava toiminta, kuin kaatopaikkapäätöksen mukaisella kerroksella. Pintakerroksessa on hyväksytty metrin kerroksen sijaan 0,6 metrin kerros. Kerroksella saavutetaan riittävä suojataso tiivistysrakenteen routimista vastaan ja estetään kasvillisuuden juuriston tunkeutuminen kuivatus- tai tiivistyskerrokseen. Kaatopaikkapäätöstä jonkin verran ohuemmilla kerroksilla vähennetään myös alapuoliseen jätetäyttöön kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollisia haitallisia painumia. Rakentamisen laadunvalvonnan avulla varmistetaan, että pintarakenteet täyttävät niille tässä päätöksessä asetetut vaatimukset. Kaasun keräystä koskevalla määräyksellä varmistetaan, että kaasu otetaan talteen niin kauan, kun sen muodostuminen sitä edellyttää. Häiriötilanteita koskeva määräyksellä varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa. Toiminnan vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon, kalastukseen sekä rapuun ja ravustukseen ei ole kaikilta osin arvioitu riittävän kattavasti. Tämän vuoksi asiassa on tarpeen tehdä selvitys kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kaatopaikkatoiminnan on Kainuun jätehuollon kuntayhtymän hakemuksesta tehdyissä muistutuksissa esitetty heikentäneen merkittävästi alapuolisen vesistön tilaa ja aiheuttaneen mm. rehevöitymistä. Sedimenttitutkimuksen avulla on mahdollista selvittää kaatopaikan osuutta alapuolisten järvien tilan muuttumiseen. 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on perusteltua hoitaa yhdessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän kanssa, koska kaupungin ja kuntayhtymän toimintojen päästöjä ja niiden vaikutuksia ei kaikilta osin voi erottaa toisistaan. Vakuuden arvioinnin perustelut Vakuus on tarpeen kaatopaikkojen sulkemisen varmistamiseksi tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei pysty itse vastaamaan kyseisiä alueita koskevista velvoitteista. Vakuuden suuruus on määrätty kaatopaikan arvioitujen sulkemiskustannusten perusteella.

18 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti, 55 1 momentti ja 90 Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jäteasetus 8 ja 9 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa.

19 19 Perustelut Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesta lupakäsittelystä ei ole määrätty maksutaulukossa maksua. Näin ollen asiassa peritään maksu käytetyn työajan mukaan, tuntihintana 38,50 euroa. Asian käsittelyyn tarvittava työaika on ollut 100 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Erkki Kantola Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola ja Mikko Keränen. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (08) SK/es Liite Valitusosoitus

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.