Jalostuksen tavoiteohjelma Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

2 Borderterrierikerho JTO (35) JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Borderterrierien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Borderterrierikerhon yleiskokouksessa ja SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Sisällys: 1. Yhteenveto Rodun tausta Järjestöorganisaatio ja sen historia Hallitus Jalostustoimikunta Luolajaos Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Kennelliiton määräykset Kasvattajan vastuu Lyhyen aikavälin strategiat Pitkän aikavälin strategiat Jalostusohjeet (eli vaatimukset pentulistalle pääsemiseksi) Mahdollisuudet ja uhat Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 5 vuotta Lähteet Liitteet

3 3 1. Yhteenveto Rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodusta, sen taustoista sekä jalostuksen suunnittelusta ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Sen avulla ohjataan rodun kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoiteohjelman tunteminen on erityisen tärkeää rodun kasvattajille. Tavoiteohjelma vastaa kysymyksiin: missä olemme? mihin pyrimme? ja miten saavutamme tavoitteemme? sekä mitä sääntöjä noudatetaan. Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Borderterrierikerhossa oli vuonna jäsentä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunnan yhtenä keskeisenä tehtävänä on laatia JTO ja ylläpitää sitä. Borderterrieri on ennen kaikkea rohkea metsästysterrieri ja sen koko olemus on sen mukainen. Sen tulee vielä nykyisinkin kyetä tekemään sitä työtä, jota varten se on aikoinaan kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen mutta kyetä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nämä rotuominaisuudet ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi myös nykypäivän koiraurheilumuodoissa. Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin Vuonna 1998 rekisteröitiin 198 borderterrieriä ja vuonna 2007 niitä rekisteröitiin 285. Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Jalostuksessa tulee turvata borderterrierin perinnöllinen monimuotoisuus, minkä vuoksi borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus). Luolakoirien taipumuskoe toimii parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittarina. Luonnetestituloksia vuoden 2007 lokakuuhun mennessä on 113 koiralla. Luonnetestikäyntien lisääntyminen johtuu todennäköisesti borderterrierikerhon järjestämästä omasta luonnetestistä, jossa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestituloksia seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Nykyään borderterrieri on enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa useita eri koiraharrastelajeja. Harrastelajeista suosituin borderterrieriväen keskuudessa on ehdottomasti agility, jossa borderterrierit ovat saavuttaneet useita kansallisia ja kansainvälisiä valion arvoja ja mestaruuksia. Myös koirien tottelevaisuudessa ovat borderterrierit saavuttaneet valion arvoja (2kpl) ja BHkokeen on suorittanut tähän mennessä kuusi borderterrieriä. Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistuilla kyselylomakkeilla. Sairauksien tilastoinnissa käytetään vain vapaaehtoinen kirjallinen tieto.

4 4 Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia ja silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä näiden vikojen esiintymistiheydestä rodussa. Rotujärjestön tavoitteisiin kuuluvat Suomen kennelliiton määräysten toteuttaminen, kasvattajan vastuu, lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen strategiat, jalostusohjeet, tilanteen kartoittaminen nelikenttäanalyysin avulla sekä varautuminen ongelmiin. Jalostuksen tavoiteohjelmaa seurataan 5-vuotiskaudella ja myös sen toteutumista seurataan tämän ohjelman mukaisesti. Rodun suosio on kasvanut huimasti rodun kotimaassa Englannissa ja suosio on kasvussa myös Ruotsissa ja Suomessa. Rotujärjestö suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen ja ottaa rodun suosion kasvun vastaan haasteena ja mahdollisuutena. 2. Rodun tausta Borderterrieri on kotoisin Skotlannin ja Englannin rajamailta Cheviot-vuorten alueelta, jossa se pysyi muuttumattomana seudun eristyneen sijainnin vuoksi. Kirjallisuudessa esiintyi jo luvulla pieniä koiria, jotka hakivat ketut ulos luolistaan. Jo keskiajalla on Britanniassa ollut terriereitä. Luolatyöskentelystä on ensimmäiset maininnat 1700-luvulta. Seuraavalta vuosisadalta löytyy maininta koirasta, jolla on kaksinkertainen karvapeite. Tällöin myös korostettiin, että hieman korkeampijalkainen terrieri oli parempi kuin matalajalkainen, sillä se saattoi seurata helpommin ratsukkoa ja ajokoiralaumaa usein vaikeakulkuisessa maastossa. Koirien ulkonäöllä ei ollut niinkään merkitystä. Tärkeintä oli koirien erinomainen metsästyskelpoisuus. Skotlannin ja Englannin rajan molemmin puolin Cheviot-vuorten ylätasangoilla elivät muutamien nykyisten terrierien esi-isät. Niistä kehittyi dandiedinmontin-, bedlingtonin- ja borderterrieri, jotka kaikki osoittautuivat erinomaisiksi metsästyskoiriksi älykkyytensä ja rohkeutensa ansiosta. Hieman etäämmällä lounaassa kehittyi lakelandinterrieri, joka sekin voidaan laskea rajaseudun terrierien jälkeläiseksi. Koiria esittävissä vanhoissa maalauksissa on mainittujen terrierirotujen sukulaisuus selvemmin tunnistettavissa. Nykyään niiden välillä on vain vähän yhtäläisyyksiä. Joillakin bordereilla saattaa olla päälaellaan pehmeää karvaa, mikä on tyypillistä bedlingtoneille ja dandiedinmonteille. Rodun tarina alkaa yleisesti tunnetusta lammasvarkaasta ja säkkipillisoittajasta Piper Jamie Allenista (s.1704), joka eli Holystonen Coquet-laaksossa. Hänellä oli tummia, karkeakarvaisia terriereitä, jotka olivat tulleet kuuluisiksi erinomaisina saukonmetsästäjinä. Alueella oli tuohon aikaan monenlaisia terriereitä, jotka tunnettiin mikä milläkin nimellä. Viime vuosisadan alkuun saakka nykyinen borderterrieri tunnettiin nimellä coquetdalenterrieri, North-Humberlandissa olevan laakson mukaan, jossa rodun väitetään saaneen alkunsa. On miltei mahdotonta yksiselitteisesti löytää ensimmäistä "alkuborderia". Muistiinpanoja ei ole olemassa ja suullinen perimätieto on levinnyt hyvin vaihtelevina versioina. Terrierijalostus oli alussa suunnattu vain työominaisuuksiin. Todennäköisesti tehtiin useita risteytyksiä, jotta metsästysominaisuuksia saatiin vahvistettua. Liekö tästä johtuvaa, että

5 5 borderterrierin ulkonäkö on liioittelematon. Se on arkinen peruskoira jonka jalostuksessa kaikki muut ominaisuudet ajoivat ulkomuodon edelle. Borderin suosio metsästysväen keskuudessa alkoi noin sata vuotta sitten. Robsonin ja Doddin perheillä oli erinomaiset kettukoira-ajueet "Border Foxhounds". Perheiden yhteistyö alkoi vuonna 1869 ja kesti aina vuoteen 1951 asti. Ne antoivat borderterrierin metsästää ajueensa kanssa ja tästä alkoi rodun nykyhistoria. Se tosiasia, että borderterrierit työskentelivät metsällä toisten koirien kanssa, on vaikuttanut paljon myös rodun myöhäisempään kehitykseen mm. luonteen osalta. Ei syyttä sanota, että rodun nimen pitäisi olla robsoninterrieri, sillä niin paljon tämä perhe teki borderterrierin hyväksi. Englannin Kennelklubi rekisteröi muutamia borderterriereitä alkaen vuodesta 1913, mutta rotu hyväksyttiin virallisesti vasta vuonna 1921, vaikka metsästäjät vastustivat virallistamista. He olivat sitä mieltä, että koiranäyttelyissä esiintyminen pilaa hyvän metsästyskoirarodun. Harrastajat olivat viisaita ja kaukonäköisiä. Nykyisin rodun kotimaassa on huolenaiheena borderterrierin valtava suosio. Jatkuvasti kasvavat rekisteröintimäärät tuovat mukanaan myös haittoja. Amerikan Kennelklubi hyväksyi vuonna 1930 oman rotumääritelmänsä borderterriereille. FCI vahvisti rotumääritelmän vuonna Käytössä oleva rotumääritelmä on sama kuin Englannin Kennelklubilla ja se alkaa sanoilla: Ensisijaisesti työterrieri. Borderterrierin koko olemus on sen mukainen. Borderterrierin on yhä kyettävä tekemään sitä työtä, jota varten se on kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Se ei voi olla liian matalajalkainen, koska sen on pystyttävä juoksemaan hankalakulkuisessa maastossa eikä liian raskasrakenteinen, koska sen on mahduttava luolaan. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen, mutta samalla sen on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nykypäivänä borderterrieri on monipuolinen seura- ja harrastuskoira, jonka kanssa harrastetaan eri lajeja laidasta laitaan luku ja agilityn suosion räjähdysmäinen kasvu toi borderterrierin myös suuren yleisön tietoisuuteen. Suomeen ensimmäiset borderterrierit tulivat Ruotsista 1950-luvun alussa ja luvuilla Ruotsista tuotiin useita koiria eri kenneleistä ja 70-luvun alussa ensimmäiset jalostuskoirat Englannista. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana ( ) on eri maista tuotu Suomeen 200 koiraa. Borderterrieri osallistui Suomessa ensimmäisen kerran luolakoirien taipumuskokeisiin vuonna Jostakin syystä rotu putosi pois SKL:n luolakokeisiin oikeutettujen listalta, jolle se kuitenkin palautettiin 1980-luvun alussa, lähinnä ruotsalaisten painostuksesta. Ruotsalaisten pennunmyyntiehtoihin kuului, että koira oli vietävä taipumuskokeisiin. Ensimmäiset suomalaiset kasvattajat eivät olleet metsästyksen harrastajia eivätkä halunneet myydä pentuja metsästäjille. Niinpä borderterrierillä Suomessa ei ole niin voimakasta luolametsästyshistoriaa kuin Ruotsissa. Ensimmäinen käyttövalio luolilta saatiin vuonna Kerhon perustamisesta vierähti aikaa 23 vuotta, ennen kuin oma luolajaos aloitti toimintansa.

6 6 Nykyään luolakoirien taipumuskokeet kiinnostavat yhä enemmän, vaikka koirien omistajat eivät itse metsästystä harrastaisikaan. Luolakokeisiin on osallistunut 2000-luvulla koiraa vuodesta riippuen. 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Rotujärjestön jäsenmäärän kehitys vuosina Kasvattajien määrän kehitys (Borderi-lehden/kerhon kotisivujen luettelo) Hallitus Rotuyhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Jäsenen toimikausi on kolmivuotinen. Jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi jäsentä. Jos hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimintakauttaan, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimintakaudeksi. 3.2 Jalostustoimikunta Yhdistyksessä toimii syyskokouksen valitsema viisijäseninen jalostustoimikunta, jonka toimikausi on kolme vuotta. Jäsenistä vähintään kolmen tulee olla kasvattaja- ja kahden harrastavaa jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jalostustoimikunta tekee päätöksensä kollegiaalisesti ja on päätösvaltainen kolmen, joista vähintään kaksi on kasvattajajäsentä, ollessa läsnä. Jalostustoimikunta nauttii yhdistyksen jäsenistön luottamusta. Tämä perustuu siihen, että toimikunnan jäsenet - ovat kiinnostuneita rodun jalostuksesta - ovat osoittaneet käytännössä tuntevansa rodun ja pystyvät ryhmätyöskentelyyn - kykenevät käsittelemään asioita luottamuksellisesti - ovat riittävän objektiivisia - ovat saaneet tarpeellisen koulutuksen - ovat Suomen Kennelliiton ja Borderterrierikerhon jäseniä

7 7 - pystyvät tarvittaessa käyttämään ulkopuolista asiantuntija-apua. Jalostustoimikunnan tehtävät: 1. Terveystietojen kerääminen ja analysointi sekä ajantasaisen tiedon jakaminen kasvattajille ja harrastajille 2. Terveystietojen ylläpito 3. Koirien jalostus- ja jälkeläistarkastukset suoritetaan Nuori border -päivän muodossa 4. Koulutustarjonta (mm. rotupäivät) ja tiedottaminen (Borderi-lehti ja Borderterrierikerhon kotisivut) 5. Ulkomuototuomareiden koulutus yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa 6. Jalostusyksilöiden maahantuonnin neuvonta tarvittaessa 7. Tiedottaminen jalostusohjeen täyttävistä yhdistelmistä jalostustoimikunnan alaisuudessa toimivalle pentuvälitykselle 8. Toimintasuunnitelman laatiminen kerhon syyskokoukselle sekä toimintakertomuksen laatiminen kerhon kevätkokoukselle vuosittain 9. Vuosikirjan toimittaminen ja julkaiseminen 10. JTO:n (Jalostuksen Tavoiteohjelma) laatiminen ja ylläpito. 3.3 Luolajaos Luolajaos on perustettu vuonna 2005 ja se koostuu neljästä jäsenestä. Jaoksen tehtävänä on aktivoida ja ylläpitää luolaharrastustoimintaa sekä järjestää vuosittain luoliin tutustumistilaisuuksia ja luolakoirien taipumuskoe. 3.4 Agilityjaos Agilityjaos perustettiin vuonna 1998 ja sen tarkoituksena tarjota harrastajille korkeatasoista agility-ohjausta, mutta vuonna 2006 se eriytyi omaksi yhdistykseksi Border Agility Teamiksi (BAT). Border Agility Team on Borderterrierikerhon jäsen. 4. Nykytilanne Borderterrierien rekisteröinnit Suomessa vuosina Englannin Kennelklubin rekisteröinnit vuosina

8 Ruotsin rekisteröinnit vuosina (sulkeissa tuonnit) (9) 613 (15) 716 (2) (7) 620 (4) 675 (8) 4.1 Populaation koko ja rakenne Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Tehollisen populaation koko on kasvanut viiden viime vuoden aikana 69:stä 107:ään Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan. Food And Agriculture Organisation of the United Nations (FAO) määrittelee lajin uhanalaiseksi, kun tehollinen populaatiokoko on alle 100. Tehollinen populaatiokoko kuvaa populaation jalostuspohjan laajuutta. Se on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se sukupuoli, jota on vähemmän. Alhainen tehollinen populaatio (Ne) johtaa keskimääräisen sukulaisuuden ja sukusiitosasteen kasvuun. Kaavan avulla laskettaessa populaatiokoosta saadaan todellisuutta suurempi, sillä kaava ei huomioi mm. sukulaisuussuhteita. 4 x (käytetyt urokset/vuosi x käytetyt nartut/vuosi) Tehollinen populaatiokoko (N e )= (käytetyt urokset/vuosi+käytetyt nartut/vuosi) Sukupolven pituus on koirilla kirjallisuuden mukaan noin 4 vuotta. Suomen borderterriereillä se on 3 vuotta 2 kuukautta (laskettu vuoden 2007 mukaan). Sukupolven pituus on jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen keskimääräinen ikä pentujen syntyessä.

9 9 Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan lukea yli viiden prosentin osuudet sukupolvesta eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli kymmenen prosentin osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista. Sukupolven pituuden ja vuosien rekisteröintien perusteella laskettuna viisi prosenttia jälkeläisistä on borderterrierillä 39. Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan siis laskea 39 jälkeläistä koiran koko eliniän aikana. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta määrittelee uroksen liikakäytöksi yli 40 jälkeläistä sen eliniän aikana. Alla olevaan taulukkoon on listattuna vuosina eniten pentuja tuottaneet urokset. Sukupolvensa aikana liikaa käytetyt urokset on merkitty tähdellä (*). Uros syntymävuosi *Brackenhills Flagman -87 (Cheltorian Midnight Brackenhills Flora) *Mel Arctic Aftereight Beau -01 (Rockamore Rockport Hansarin Karolina) *Conundrum Carpe Diem -97 (Otterkin Lyricist Otterkin Mystery Within Conundrum) Borderhouse Quincy -00 (Steffex Lei Borderhouse Gimmik) Grindstones Home-Brew -00 (Glenbucket Scot s Sodger Plushcourt Pleasure) Rabalder Nyfiken I En Strut -99 (Orenberg Night Hawk Rabalder Hålligång) Fehmarn King Creole -03 (Otterkin Blue Bayou Conundrum Fehmarn Kiss n Run) Double Scotch -90 (Scots Gaurdsman Pontbeck Bonny Hinny) Grindstones Bridgeman -95 (Glenbucket Scot s Sodger Terras Sinitimantti) Barsetta English Nobleman 03 (Stineval Razamadaz Barsetta Burning Mists) Glenbucket Scot's Sodger -94 (Scots Gaurdsman Jean s Brain) Hjelme Believe It Or Not -03 (Borderhouse Revolution Hjelme Xsara) Orenberg Finger Print -01 (Blue Print at Brumberhill Orenberg Starry Night) Foxforest Light The Sky -92 (Double Scotch Digbrack Candy Tuft) Ashbrae Guilder -97 (Holcombe Jack Daniels Irton Hogmanay at Ashbrae) Pentueita kpl eliniän aikana Pentuja kpl eliniän aikana Toisessa polvessa kpl

10 10 Badgerbeck Smuggler -00 (Dunnspitts Lightening Badgerbeck Sapphire) Bogenweg Gremlin -97 (Foxforest Little Hiawatha Bogenweg Eirene) Braelair Green and Gold -02 (Rhozzum Macbeth Foxfoe Fx Files) Ashbrae Archie -93 (Beenaben Bertie Ashbrae Young Fay) Suomessa eniten pentuja saaneet nartut vuosina Pentueita Pentuja Toisessa Narttu - syntymävuosi kpl eliniän kpl eliniän polvessa kpl aikana aikana Klettermusens Eliza Doolittle (Ljungeldens Lawbreaker Mingas Raindrop) Ykkösturva Loviisa (Rabalder Nyfiken i en Strut Ykkösturva Riverdance) Ykkösturva Riverdance (Dragonlyn s Dances With Woofs Ykkösturva Centaury) Grindstones Second Actress (Kelgram Owen Tudor Terras Sinitimantti) Herttualan Bettina (Hansarin Teodori Borderott Alexandra) Irades Aina-Ilona (Grindstones Birdgeman - Kletters Blue Lilian) Rabalder Milda Makter -88 (Farmway Southern Hawk Tallarnas Låtoss Gissa) Flatts Upsy Daisy (Little Duck s Domingo Kletters Phantasy) Kletters Phantasy (Kletters Merry Mercurius Mingas Pina Colada) Mel Arctic Summery Cheer (Rockamore Rockport - Hansarin Karolina) Flagstones Made in Finland (Rhozzum Emlyn Flagstones To Me) Miracle (Kletters Chevalier Redrob M Lady Joyce Irade s Direk-Tiivi (Grindstones Bridgeman- Irade s Åsa Åström) Tullymurrayn Tehmina Bell (Kletters Blue Bellman Kletters Milda Matilda) Grindstones Europolitan (Conundrum Sorcerer Grindstones Kick-off) Brumberhill Beneficial

11 11 (Orenberg Nightfreight Brumberhill Be Solo) Foxforest Over The Moon -01 (Conundrum Carpe Diem Foxforest Rise And Shine) Sukusiitosasteen pienentyminen viime vuosien aikana on näennäistä, koska Kennelliiton Koiranet ei tunne tuontikoirien sukutaulua kolmea polvea pidemmälle. Kasvattajat mielellään käyttävät tuonti- tai lainauroksia jalostukseen, mikä näkyy yllä olevasta taulukosta. Vuosina eniten jalostukseen käytetyn uroksen joukossa on vain 5 suomalaista koiraa ja niistäkin neljä on joko ulkomaisen tai tuontikoiran jälkeläisiä. Suosituimpien urosten listalta löytyvät Englannista tuodut puoliveljekset (Double Scotch ja Glenbucket Scot s Sodger) sekä kolme heidän jälkeläistään (Grindstones Home-Brew, Grindstones Bridgeman ja Foxforest Light The Sky). Vuosina eniten jalostukseen käytetyistä 17 nartusta taas 15 oli Suomessa syntyneitä, mutta niistäkin vain viiden nartun molemmat vanhemmat olivat Suomessa syntyneitä. Tietyn koiran jälkeläisten jalostuskäyttöä toisessa polvessa (isovanhempien esiintymistä sukupuussa) on syytä tarkkailla, ettei yhden koiran ja/tai suvun vaikutus populaatiossa kasvaisi yllättäen liian suureksi. Suositus toisen polven jälkeläisten lukumäärärajoitukseksi on kaksi kertaa niin suuri kuin ensimmäisen polven jälkeläisraja eli 80 toisen polven jälkeläistä. Borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus) seitsemällä sukupolvella laskettuna. Sukusiitosaste ilmoittaa koiran sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (geenin eri ilmenemismuodot) ovat alkuperältään samoja ja peräisin samalta yksilöltä. Yksilön sukusiitosaste on puolet vanhempien sukulaisuudesta ja nolla, kun vanhemmat eivät ole sukua toisilleen. Sukusiitosasteeseen vaikuttaa laskemiseen käytettyjen sukupolvien määrä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta toimittaa kasvattajille pyynnöstä yhdistelmäsukutaulut seitsemällä sukupolvella laskettuna. Yhteenveto populaatiorakenteesta Suomessa vuosina Pennut (kotimaiset) Tuontikoirat Rekisteröinnit yhteensä Pentueet Pentuekoko 4,5 4,2 4 4,5 4,0 Kasvattajat UROKSET Jalostukseen käytetyt yhteensä Kotimaiset Tuonnit Keskimääräinen jalostusikä 2v 7kk 2v 11kk 3v 3v 5kk 3v 1kk NARTUT Jalostukseen käytetyt yhteensä Kotimaiset Tuonnit Keskimääräinen jalostusikä 3v 5kk 3 v 4 kk 3v 5 kk 3v 4kk 3v 3kk

12 12 Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosprosentti koko populaatiossa 1,70 1,64 1,42 1,78 1,07 Borderterrierien populaatiotilastot perustuvat Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän mukaan borderterrieri on ensisijaisesti työterrieri. Luonteeltaan se on toimelias ja rohkea kuten terrierit yleensä, mutta se ei saa olla tappelunhaluinen. Sen tulee sopeutua laumaan ja kyetä tekemään yhteistyötä. Suurin osa tämän päivän borderterriereistä on edelleen luonteeltaan toivotunlaisia. Vaikuttaisi kuitenkin, että joukossa on entistä enemmän rähiseviä, epäsosiaalisia ja ylivilkkaita yksilöitä. Nykyään borderterrieri on kuitenkin enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa lähes lajia kuin lajia. Suosituin harrastus on ehdottomasti agility. Vuosittain agilitykilpailuihin osallistuu noin 150 koirakkoa. Vuonna 2007 alle 31 virhepisteen startteja oli 1 856, jossa oli lisäystä edellisvuoteen 197 kpl. Tottelevaisuuskokeessa vuosina oli tulosta vuodessa. Vuonna ja vuonna 2007 oli 41 tulosta. Yhteensä tottelevaisuuskoetuloksia oli vuosina kpl. Palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen (BH) on osallistunut 12 koirakkoa vuosina Pelastuskoiratoimintaan osallistuu vuosittain muutamia koirakkoja. Metsästyskoirien jäljestämiskokeessa on vuosilta tulosta. Luolakoirien taipumuskoe ja metsästyskoe toimivat parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittareina. Kokeet voi suorittaa toisistaan riippumatta. LUT - luolakoirien taipumuskoe

13 13 Rotujärjestö kannustaa borderterrierien omistajia ja kasvattajia viemään koiriansa taipumuskokeisiin, jotta luonteiden kehitystä ja metsästysominaisuuksien säilymistä rodussa voitaisiin paremmin seurata. Taipumuskoe järjestetään vanerista valmistetussa ahtaassa keinoluolastossa. Koe alkaa tyhjän luolan tarkastamisella, joka tulee suorittaa lähes äänettömäsi. Kokeessa seurataan koiran kykyä työskennellä riistan kanssa. Koiran on tarkoitus seurata ja painostaa kettua haukkumalla. Koe päättyy, kun tuomari on vakuuttunut koiran taipumuksista. Valioituakseen koiran on hyväksytysti tarkastettava luonnonluola. Borderterrierien koekäynnit 2000-luvulla LUTA LUTB LUTC LUTD LUTE LUT LUT Koekäynnit yhteensä Kehitysaste LUT E Koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen kun kettu on siirretty jompaankumpaan päätepesään reikäpeltien taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika 10 min. Kehitysaste LUT D-B Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT D Koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta. Kehitysaste LUT C Koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta. Kehitysaste LUT B Koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.

14 14 Kehitysaste LUT A Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste jonka, korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT A Koira, joka kaksi kertaa aikaisemmin on saavuttanut kehitysaste B:n ja läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen ja on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste LUT 0 Koira ei pääse riistakokeeseen, koska haukkuu tyhjässä luolassa tai koira ei ole kiinnostunut riistasta. Kehitysaste LUT- Ohjaaja luopuu kokeesta. Kehitysaste A:n saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-L eikä se enää saa osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen. LUME - Luolakoirien metsästyskoe Luolakoirien metsästyskoe suoritetaan aidossa metsästystilanteessa tuomarin valvonnassa. Kokeessa käyvät lähinnä metsästyksessä käytettävät borderterrierit LUME1 2 3 LUME0 LUME- 1 1 koekäynnit yhteensä LUME kokeessa arvostellaan seuraavat ominaisuudet: metsästysinto haku tehokkuus kestävyys haukku yhteistyö ohjaajan kanssa koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko hyväksytty (LUME 1), hylätty (LUME 0), luopui tai riistaa ei löytynyt (LUME-). Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-LM. Luonnetesti Vuoden 2005 loppuun mennessä mukaan oli luonnetestattu 54 borderterrieriä.

15 15 Vuoden 2007 lokakuuhun mennessä luonnetestikäyntejä on jo 113. Yksi testi jouduttiin jostain syystä keskeyttämään ja 13 koiran luonnetestipöytäkirjoja ei vielä ole toimitettu rotujärjestölle. Käyntimäärien runsas lisääntyminen johtuu Borderterrierikerhon järjestämistä luonnetestipäivistä, joissa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestikäyntien ja saavutettujen testitulosten kehitystä seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Rodun harrastajien ja kasvattajien parissa ei ole vahvaa näkemystä luonnetestin käytöstä metsästyskoirarodun luonnemittarina. Nykyään borderterrieri on kuitenkin pääsääntöisesti harrastus- ja seurakoira, joten koulutettavuustestinä luonnetestillä on varmasti oma paikkansa rodun luonteen mittarina. Virallinen luonnetestiprofiili on tarkoitus laatia vuoteen 2011 mennessä. Epävirallisesti Borderilehteen on haastateltu vuonna 2004 ongelmakoirakouluttajaa ja vuonna 2006 luonnetestituomaria ja kysytty heidän käsitystään ihannepisteytyksestä borderterrierille luonnetestin eri osa-alueilta. Haastateltujen näkemykset eroavat hiukan toisistaan. Ongelmakoirakouluttaja Pertti Vilanderin näkemys: Toimintakyky saisi olla suurempi kuin +1 metsätyöskentelyä ajatellen, mutta sitten olisi siviilielämässä enemmän ongelmia; terävyys +3; puolustushalu +1; taisteluhalu +3; hermorakenne +2 borderille paras; temperamentti +1; kovuus +3; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Luonnetestituomari Bengt Söderholmin näkemys: Toimintakyky vähintään +1; terävyys +3 tai +1; puolustushalu +3 tai +1; taisteluhalu +3 tai +2; hermorakenne vähintään +1; temperamentti +3, saavat enimmäkseen +1, mutta on vähemmän toivottavaa, häiritsevää; kovuus +3 tai +1; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Yhteenveto 99 koiran luonnetestistä. Osa-alueittain on merkitty tietyn pistemäärän saaneiden koirien lukumäärät. Testattavat ominaisuudet Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenne Temperamentti Kovuus Luoksepäästävyys 95 4 Laukauspelottomuus kaikilla testatuilla oli +/++/+++. Testilomakkeissa merkintätapa vaihteli.

16 16 Luonnetestin arvostelutaulukko I Toimintakyky +3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen -1 pieni -2 riittämätön -3 toimintakyvytön II Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +2 suuri ilman jäljelle jäävää hvökkäyshalua +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua -1 pieni jäljelle jäävin hyökkävshaluin -2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin III Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty +2 suuri, hillitty +1 pieni -1 haluton -2 erittäin suuri -3 hillitsemätön IV Taisteluhalu +3 suuri +2 kohtuullinen +1 erittäin suuri -1 pieni -2 riittämätön -3 haluton V Hermorakenne +3 rauhallinen ja varma +2 suhteellisen rauhallinen +1 hieman rauhaton -1 vähän hermostunut -2 hermostunut -3 erittäin hermostunut VI Temperamentti +3 vilkas +2 kohtuullisen vilkas +1 erittäin vilkas -1 häiritsevän vilkas -2 välinpitämätön -3 apaattinen VII Kovuus +3 kohtuullisen kova +2 kova +1 hieman pehmeä -1 erittäin kova -2 pehmeä -3 erittäin pehmeä VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen +1 mielistelevä -1 selvästi pidättyväinen -2 hyökkäävä -3 salakavala Laukauspelottomuus + laukausvarma + laukauskokematon + paukkuärtyisä - laukausaltis - laukausarka Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa on MH-luonnekuvattu (Mentalbeskrivning hund) 212 borderterrieriä syyskuuhun 2007 mennessä. Ruotsissa on tehty MHluonnekuvausten perusteella yhteenveto borderterriereiden kuvauksista. MHluonnekuvauksen kymmenessä eri testiosiossa kuvaillaan koiran reaktioita havainnoiden sen käyttäytymisen osa-alueita erilaisissa tilanteissa. Ruotsissa on rekisteröintejä vuosittain kpl enemmän kuin Suomessa. 4.3 Terveys Borderterrierin käyttötarkoitus ja sen mukainen rakenne, jossa ei ole ylikorostettuja piirteitä auttavat osaltaan terveyden ylläpitoa.

17 17 Rodun sairaustiedot Suomen osalta perustuvat kasvattajien ja omistajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. Jokaisesta pentueesta lähetetään ns. pentueraportti, kun pennut ovat noin yhden vuoden ikäisiä. Raportteihin kirjataan tiedot vioista (purenta, kivekset, hännät) ja todetuista sairauksista sekä kuolleet pennut. Sairauksista tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan tulevaisuudessa välttää mahdollisten periytyvien ongelmien leviäminen pienessä koirapopulaatiossa. Tämän takia rotuyhdistys ja sen jalostustoimikunta kannustavat tekemään kuolinsyyselvityksiä, keräävät erillisiä terveyskyselyitä ja kannustavat ilmoittamaan sairauksista. On jokaisen edun mukaista, että jalostukseen käytettävät koirat ovat mahdollisimman terveitä PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Borderterrierillä ei ole PEVISA-määräyksiin perustuvia rajoituksia Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistavilla kyselylomakkeilla. Allergioille ja kohtauksille on omat lomakkeensa. Sairauksien tilastoinnissa voidaan käyttää vain sellaisia tapauksia, joista on saatu vapaaehtoinen mutta kirjallinen tieto. Tämän mukaan esimerkiksi erilaisia allergiatapauksia on 37:llä, erilaisia epilepsiatyyppisiä kohtauksia tai yksi kohtaus 108:lla ja erilaisia sydänvikoja 23 koiralla. Kennelliiton tietokannan mukaan D:n lonkkatuloksia on kahdella koiralla sekä silmäsairauksista kaihia kahdella koiralla. Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia sekä silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida määritellä näiden vikojen esiintymistiheyttä. Sairaustiedoissa ovat mukana kaikki vuoden 1987 jälkeen syntyneet suomalaiset borderterrierit (yhteensä 2 474). Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että niiden ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle. Viralliset terveystulokset vuosien aikana. Lonkkatutkimustulos A B C D E Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät Kyynärtutkimustulos Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät Polvitutkimustulos Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät

18 18 Silmätutkimustulos OK Kat ara kta D is ti c h i a si s P R A P H T V L / P H P V RD multifokaali Kappalemäärät Yhteensä tutkittuja koiria, joillain voi olla kaksi diagnoosia Yhteenvetoja pentueilmoituksista Vuosina rekisteröidyt pennut Vuoden 2003 alusta kasvattajat ovat lähettäneet oma-aloitteisesti pentueilmoituksen, kun pennut ovat noin yksivuotiaita. Näissä ilmoituksissa oli vuosilta purentavika tai hammaspuutos 29 kivesvika 10 häntämutka 3 vesipää 3 silmäongelma 1 lonkkasairaus 2 munuaissairaus 2 koiralla. Vuosina on syntynyt 665 pentua ja raportti on saatu 348 pennusta (52 %) vuoden 2005 loppuun mennessä. Huomattava on, että lopullinen vastausprosentti tulee nousemaan, kun kaikki 2005 syntyneet pennut tulevat yhden vuoden ikään. Näistä pennuista raportit saadaan viimeistään vaihteessa. Vuosina rekisteröidyt pennut Kysely on lähetetty 37 nartunomistajalle 58 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 235 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 1/2004. Vuosina rekisteröidyt pennut Kysely lähetetty 35 nartunomistajalle 93 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 322 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 2/2001. v kpl / % raportoiduista pennuista v kpl / % raportoiduista pennuista Kivesvika 27/8,5 % 13/5,5 % Hammasvika 20/6,2 % 16/6,8 % Häntämutka 20/6,2 % 14/6,0 % Allergia 5/1,7 % 8/3,4 % Kohtaukset 4/1,2 % 3/1,3 %

19 19 Borderterriereillä esiintyviä vikoja Hammas- ja purentaviat Hammaspuutokset ovat yleisiä ja yleensä perinnöllisiä, mutta niiden periytymismekanismia ei tunneta. Yleisimmin vika on hampaiden määrässä tai sijainnissa. Borderterrierillä tulee olla leikkaava tai tasapurenta. Ylä- ja alapurenta ovat pahoja virheitä. Yleisimmin puuttuvia hampaita ovat ensimmäiset ja toiset välihampaat sekä kolmannet alaposkihampaat. Hammaspuutokset ovat tavallisempia pysyvissä hampaissa kuin maitohampaissa. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus estää toisinaan pysyvien kulmahampaiden kasvamisen oikeille paikoilleen. Ahtaassa suussa hampaat saattavat kääntyä poikittain. Hammasvioista ei yleensä ole haittaa koiran elämälle. Purentavioista borderterriereillä tavataan ainakin alapurentaa ja hammaspuutoksia. Purentavikaista koiraa ei suositella jalostukseen. Hammaspuutokset ovat borderterrierillä Suomessa yleisiä. Jalostustoimikunta ei ole pitänyt perusteltuna suositella koirien poistamista jalostuksesta hammaspuutosten vuoksi. Kivesviat Kivesviasta tai piilokiveksistä puhutaan, kun uroskoiran kiveksistä toinen tai molemmat jäävät laskeutumatta kivespussiin. Normaalisti kivekset laskeutuvat koiralla pian syntymän jälkeen, viimeistään luovutusikään mennessä. Urosta ei kuitenkaan pitäisi tuomita piilokiveksiseksi, ennen kuin se on puolivuotias. Piilokiveksisyys eli kryptorkismi on toispuoleisena paljon tavallisempaa kuin molemminpuoleisena. Vika on yleensä perinnöllinen, mutta tarkkaa genetiikkaa ei tunneta. Todennäköistä on, että samaa ilmiasua aiheuttavat useat eri mutaatiot eri geeneissä. Koirilla laskeutumaton kives jää yleensä kokonaan vatsaonteloon tai vaihtoehtoisesti nivuskanavaan. Väärästä sijainnista johtuva liian korkea lämpötila kiveksessä johtaa siihen, ettei siittiöitä tuoteta. Laskeutumaton kives on altis kiveskasvaimille sekä kiveskiertymälle. Jälkimmäinen aiheuttaa kovaa vatsakipua; kiveskasvainta sen sijaan on hankala huomata piilokiveksestä. Kuuden ikävuoden jälkeen kiveskasvaimen riski on piilokiveksisellä jo yli kymmenkertainen laskeutuneeseen kivekseen verrattuna. Yleisimmin piilokiveksen kasvaimet ovat sertolinsolukasvaimia ja seminoomia. Piilokivekseen liittyvien terveysriskien takia piilokiveksisille uroksille suositellaan kastraatiota. Kivesvikaisella koiralla ei ole osallistumisoikeutta näyttelyyn. Häntäviat

20 20 Borderterriereillä kuten muillakin koiraroduilla esiintyy satunnaisesti töpöhäntiä. Yleisempi häntävika on kuitenkin häntämutka tai koukkuhäntä. Häntäviat ovat synnynnäisiä muutoksia hännän luuston rakenteessa ja mutkat esiintyvät yleisimmin lähellä hännänpäätä. Nikamat voivat kasvaa yhteen suoraan tai eriasteisissa kulmissa. Jokin nikamista saattaa myös olla toisia lyhempi. Pennun kasvun aikana häntämutka saattaa muuttua vaikeammin tai helpommin havaittavaksi. Häntävian yhteydestä muihin luustomuutoksiin ei ole näyttöä. Mutka- tai töpöhäntäinen koira voi elää normaalin terveen elämän kuten mikä tahansa muukin koira, mutta niiden käyttämistä jalostukseen ei suositella. Napatyrä Napatyrä tarkoittaa synnynnäistä vikaa vatsanpeitteiden sulkeutumisessa. Tällöin lievimmillään vähän vatsaontelon rasvaa tukeutuu navan kohdalta ihon alle tyräksi. Vakavammissa tapauksissa jopa suolia pääsee reiän kautta ulos vatsaontelosta. Vatsaontelon seinämään voi jäädä reikä traumaattisen napanuoran katkeamisen tai napatulehduksen seurauksena, mutta usein kyseessä on perinnöllinen vaiva. Napatyrä periytyy todennäköisesti polygeenisesti. Napatyrä voi lievimmillään parantua itsekseen, suuret tyrät vaativat kirurgisen korjauksen. Napatyriä raportoidaan harvoin eikä koiria suositella käytettäväksi jalostukseen. Borderterrierillä raportoituja sairauksia Suomessa borderterriereillä yleisimmin raportoituja sairauksia ovat epilepsia, allergiat/iho- ja korvaongelmat ja sydänviat. Muita raportoituja sairauksia, lähinnä yksittäistapauksia ovat shaking puppy syndrooma, Cushingin tauti, maksashuntti, patellaluksaatio ja polvien ristisideongelmat, lonkkaniveldysplasia, Legg Perthesin tauti, spondyloosi, kasvaimet, kohtutulehdukset, demodikoosi, eturauhasvaivat, IMHA (Immune-mediated hemolytic anemia), kaihi, hypotyreoosi. Allergiat, epilepsia ja sydänviat haittaavat rodun jalostusta, koska sairaaksi todettuja yksilöitä ei pidä käyttää jalostukseen. Riippuu täysin sairauden voimakkuudesta, haittaako se rodun käyttämistä käyttötarkoitukseensa tai koiran jokapäiväistä, normaalia elämää. Voimakkaat, jatkuvat allergiaoireet haittaavat koiran elämää enemmän kuin lievä epilepsiakohtaus joitakin kertoja vuodessa. Lievän sydänvian omaava koira saattaa elää aivan normaalin elämän, vaikkakaan tällaista koiraa ei suositella käytettävän raskaissa koiraurheilumuodoissa tai metsästyksessä. Epilepsia Epilepsia ja epilepsiatyyppiset kohtaukset ovat vaikeasti toisistaan erotettavissa. Kohtaukset voivat olla hyvin erilaisia. Ns. grand mal eli suurista kohtauksista (krampit, tajuttomuus pitkä kestoinen) lyhytkestoisiin tuijottelujaksoihin. Epilepsiadiagnoosiin (nk. idiopaattinen epilepsia tai primaari toiminnallinen epilepsia) päädytään vasta, kun muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus on suljettu pois. Toisaalta kaikkia kohtauksia, myös poissaolokohtauksia, tulisi pitää jonkinlaisena epilepsiana siihen asti, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa on todettu oireiden aiheuttaja.

21 21 Varsinainen epilepsia voi puhjeta useiden geenien muodostaman lisääntyneen alttiuden vuoksi tai sairaus voi olla seurausta yksittäisestä geenivirheestä. Myös ympäristötekijöillä katsotaan olevan vaikutusta taudin puhkeamiseen. Epilepsian on raportoitu periytyvän autosomaalisesti resessiivisesti useilla eri koiraroduilla. Yhteistyö Borderterrierikerhon ja epilepsiaa tutkivan tutkimusryhmän kanssa on aloitettu vuonna Tarkoituksena on selvittää borderterriereillä esiintyvien kohtausten taudinkuva sekä periytyvyys. Epileptikkoja tai epilepsiatyyppisiä kohtauksia saavia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Alustavien tutkimusten mukaan borderterriereillä epilepsia puhkeaa muutaman vuoden iässä. Koiria ei tule käyttää jalostukseen kovin nuorina. Mikäli koiran lähisuvussa on epilepsiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Allergiat Allergia on immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen voimistunut ja epänormaali tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Ensisijaisesti vaivat alkavat kutinaoireina ja muodostavat oman selkeän, joskus kuitenkin hankalasti diagnosoitavan sairausryhmän: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia. Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita. Allergioihin on selvä periytyvä alttius. Allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Mikäli koiran lähisuvussa on allergiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Sydänviat Suomessa borderterrierin sydänvikoja on tutkittu vähän. Todettuja sivuäänten aiheuttajia on ollut mitraaliläppävuoto, keuhkovaltimon ahtauma (PS), avoin valtimotiehyt (PDA) sekä avoin eteisväliseinäaukko (PFO). PDA on yleisin synnynnäisistä sydänvioista. Sitä esiintyy yleisimmin nartuilla, periytymismekanismia ei kuitenkaan tunneta. Synnynnäiset sydänviat ovat periytyviä, joten sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös vanhemmalla iällä ilmenevien läppävikojen katsotaan olevan periytyviä, sillä ne liittyvät usein kollageenin rappeumaan tai aminoglykaanien kertymiseen sydänläppiin. Shaking puppy Shaking pupeissa" eli "sheikkareissa" on kyse hermoston sairaudesta, jossa hermoja suojaava myeliini joko puuttuu kokonaan tai on heikosti kehittynyttä. Oireet alkavat tyypillisesti päivän ikäisillä pennuilla. Ensin vipattaa häntä, sitten takajalat ja lopuksi etuosa ja pää. Tauti pahenee selvästi, mutta ei varsinaisesti vaikuta elinkykyyn alkuvaiheessa. Tällainen pentu on lopetettava, koska hoitoa sairauteen ei ole. Sairauden periytymistavasta borderterriereillä ei ole varmuutta, mutta autosomaalinen resessiivinen periytymistapa on todennäköisin. Käytännössä shaking puppy -pentujen molemmat vanhemmat ovat sairauden kantajia. Kahden kantajan yhdistäminen tuottaisi

22 22 laskennallisesti pentueen, jossa 25 % pennuista on sairaita, 50 % terveitä kantajia ja vastaavasti 25 % pentueesta on geneettisesti puhtaita. Sheikkaripentuja on bordereille syntynyt aiemmin muutamia, mutta vuonna 2003 ilmenneet neljä uutta tapausta lyhyen ajan sisällä antoivat syyn ryhtyä seuraamaan syndroomaa lähemmin. Joillekin pennuille on tehty lopettamisen jälkeen kuolinsyyntutkimus. Jalostustoimikunta on ollut yhteydessä mm. Pohjoismaiden, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen borderterrierikasvattajiin. Heiltä on saatu tietoa yhteensä 14 sairaasta pennusta. Jalostustoimikunta ei suosittele yhdistelmien uusimista eikä etenkään sellaisten yhdistelmien, joista on syntynyt sheikkaripentuja. Jalostustoimikunta pitää listaa shaking puppy pentueista. Jalostuksessa on syytä huomioida, että shaking puppy pentueiden koirat suurella todennäköisyydellä kantavat sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Muissa maissa raportoiduista borderterrierien sairauksista on niukasti tietoa saatavilla. Ruotsi: Borderterriersällskapetin jalostustoimikunnalle on ilmoitettu epilepsiaa 41, vatsavaivoja 50, kohtutulehduksia 88, sydänvikoja, immuunipuolustuksen ongelmia (allergiat, silmä- ja korvatulehdukset, nielutulehdukset) 30, Cushingin tautia 9 ja ristisidevammoja 18 tapausta sekä muutamia lonkkavikoja. Tanska: epilepsiaa, ei määriä. Norja: lonkkakuvaustuloksia ja silmäpeilaustuloksia löytyy, kaikki tulokset normaaleja. Englanti, The Border Terrier Club: hammasongelmia, kivesvikoja, ei-toivottuja luonteita, kohtauksia, sydänongelmia, vähän silmä- ja lonkkaongelmia ja kaihia. Cambridge University: Munuaisten kehityshäiriöitä. Canine inherited disorders database: kaihi, verkkokalvon kehityshäiriö, PRA (Progressive Retinal Atrophy, verkkokalvon eteneväsurkastuminen), Fanconin syndrooma. 4.4 Ulkomuoto Borderterrieri on käyttökoira ja tätä olemusta pyritään vaalimaan nykyäänkin. Petoeläinten hävittäminen on aina ollut Englannin ja Skotlannin rajaseudulla tärkeä metsästysmuoto ja siksi vuosisataisena jalostusperusteena on ollut kehittää luolakoira, joka toimisi tehokkaasti kaikissa olosuhteissa ja joka kokonsa puolesta mahtuisi ketunluoliin ja tulisi toimeen koiralaumassa ajometsästyksessä. Pyrkimyksenä on säilyttää oikean luonteen ja rotutyypin ohella terve rakenne, terveesti liikkuva ja sopusuhtainen koira, joka edelleen pystyisi helposti suoriutumaan alkuperäisessä

23 23 metsästystehtävässään, vaikka se Suomessa nykyään toimiikin pääasiassa seura- ja harrastuskoirana Rotumääritelmän selvennykseksi YLEISVAIKUTELMA Sopusuhtainen melko korkearaajainen pieni metsästysterrieri, joka on hieman korkeuttaan pitempirunkoinen. Pää on suhteessa koiran kokoon ja muistuttaa saukon päätä, sillä on paksu nahka, karkea kaksinkertainen karvapeite ja porkkananmallinen häntä. Sen rakenteesta tulee ilmetä kestävyys, ketteryys ja kyky liikkua vaivattomasti koko päivän kestävissä työ- tai harrastetehtävissään. PÄÄ, KALLO-OSA, KUONO JA KIRSU Yksi tärkeimmistä borderterrierin erityispiirteistä on sen pää. Juuri päänsä vuoksi se erottuu muista terriereistä. Sanotaan, että sen pää muistuttaa saukon päätä, mutta tätä ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti. Kallo on leveä korvien välistä ja melko litteä, otsapenger on matala ja silmät melko kaukana toisistaan. Kuono on lyhyt ja vahva, eikä koskaan suippo. Kuono-osa on 1/3 ja kallo-osa 2/3 päästä. Pää ei kuitenkaan koskaan saa olla karkea ja sen tulee olla suhteessa koiran kokoon. Kirsu mieluummin musta, mutta maksan- tai lihanvärinen hyväksytään. HAMPAAT JA PURENTA Leikkaava purenta, toisin sanoen yläleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti alaleuan etuhampaiden etupintaa ja hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden. Tasapurenta on hyväksyttävä, ala- tai yläpurenta on vakava virhe. Hampaat ovat suuret koiran kokoon nähden ja leuat ovat voimakkaat. SILMÄT

24 24 Silmät ovat tummat ja niissä on kiinnostunut ilme. Eivät liian suuret ja pyöreät eivätkä ulkonevat. Liian suuret silmät tekevät ilmeen virheelliseksi ja ennen kaikkea ne vahingoittuvat helpommin. KORVAT Korvat ovat pienet, V:n muotoiset ja kohtalaisen paksut, poskenmyötäisesti eteenpäin taittuneet. Korvat eivät saa nousta päälaen yläpuolelle, eivätkä ne saa olla kovin lähekkäin. Suuret ajokoiran korvat ovat myös virheelliset. Koiran ollessa luolassa kettu vastassaan sen täytyy pystyä vetämään korvat pään taakse suojaan. Liian suuret korvat ovat vain haitaksi ja vahingoittuvat helposti. Korvat vaikuttavat paljon myös koiran ilmeeseen. Aikuisella koiralla korvien väri on yleensä tummempi kuin muu väritys, mikä piristää ilmettä. KAULA Kaula on keskipitkä, ei pitkä eikä lyhyt. Liian lyhyt kaula tekee koirasta pönäkän ja liian pitkä kaula heikon. Kyllin vahva ja lihaksikas kaula antaa sille sen voiman, jota se tarvitsee muun muassa tappaessaan rotan ravistamalla tai tuodessaan ketun ulos luolasta. RUNKO, RINTAKEHÄ, LANNE Runko on syvä, kapea ja melko pitkä. Etuosan leveys on hyvä silloin, kun neljä sormea mahtuu eturaajojen väliin. Kylkiluut ulottuvat taakse, mutta eivät kaarru liikaa, sillä kaksin käsin koeteltaessa sormien tulisi ulottua lapojen takana rintakehän ympäri. Rintakehän tulee siis olla riittävän syvä ja pitkä, mutta kuitenkin kapea, ei liian pyöreä, sillä metsästäjät ja asiansa osaavat ulkomuototuomarit mittaavat vielä nykyäänkin rungon ympäryksen kämmenillä eli spännäävät (span=spannaus). Selkälinja ei saa olla laskeva. Lanne on voimakas ja jäntevä. HÄNTÄ Häntä on verraten lyhyt, tyvestään melko paksu, oheneva, ylös kiinnittynyt; iloisesti ylhäällä, mutta ei selän päälle kaartunut. Borderterrierin häntä on porkkanamainen, alapuolelta litteä. Hännän kanto riippuu melko paljon koiran mielialasta. Mitään ehdotonta hännän asentoa ei ole. Pitkä, kapea häntä on virheellinen. ETURAAJAT Eturaajat ovat suorat, eivät liian raskasluustoiset. Käpälät ovat tiiviit ja polkuanturat paksut ja vahvat kaivamista ja hyppyjen iskunvaimennusta varten. Pienet ja tiiviit käpälät eivät vahingoitu niin helposti kuin löysät, matalat käpälät. Työskentelevällä terrierillä, jonka on liikuttava monenlaisessa maastossa, on oltava kiinteiden käpälien lisäksi paksut päkiät. TAKARAAJAT Takaraajat ovat linjakkaat ja jäntevät, takaraajoilta vaaditaan työntövoimaa, siksi reisien tulee olla lihaksikkaat ja polvikulmausten hyvät. Hyvä polvikulmaus tekee liikkeestä tehokkaan. Pihtikintut tai suorat, niukasti kulmautuneet takaraajat ovat heikot.