Jalostuksen tavoiteohjelma Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013. Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y."

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Borderterrierikerho - Borderterrierklubben r.y.

2 Borderterrierikerho JTO (35) JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Borderterrierien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Borderterrierikerhon yleiskokouksessa ja SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Sisällys: 1. Yhteenveto Rodun tausta Järjestöorganisaatio ja sen historia Hallitus Jalostustoimikunta Luolajaos Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Kennelliiton määräykset Kasvattajan vastuu Lyhyen aikavälin strategiat Pitkän aikavälin strategiat Jalostusohjeet (eli vaatimukset pentulistalle pääsemiseksi) Mahdollisuudet ja uhat Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 5 vuotta Lähteet Liitteet

3 3 1. Yhteenveto Rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodusta, sen taustoista sekä jalostuksen suunnittelusta ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä. Sen avulla ohjataan rodun kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoiteohjelman tunteminen on erityisen tärkeää rodun kasvattajille. Tavoiteohjelma vastaa kysymyksiin: missä olemme? mihin pyrimme? ja miten saavutamme tavoitteemme? sekä mitä sääntöjä noudatetaan. Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Borderterrierikerhossa oli vuonna jäsentä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunnan yhtenä keskeisenä tehtävänä on laatia JTO ja ylläpitää sitä. Borderterrieri on ennen kaikkea rohkea metsästysterrieri ja sen koko olemus on sen mukainen. Sen tulee vielä nykyisinkin kyetä tekemään sitä työtä, jota varten se on aikoinaan kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen mutta kyetä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nämä rotuominaisuudet ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi myös nykypäivän koiraurheilumuodoissa. Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin Vuonna 1998 rekisteröitiin 198 borderterrieriä ja vuonna 2007 niitä rekisteröitiin 285. Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Jalostuksessa tulee turvata borderterrierin perinnöllinen monimuotoisuus, minkä vuoksi borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus). Luolakoirien taipumuskoe toimii parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittarina. Luonnetestituloksia vuoden 2007 lokakuuhun mennessä on 113 koiralla. Luonnetestikäyntien lisääntyminen johtuu todennäköisesti borderterrierikerhon järjestämästä omasta luonnetestistä, jossa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestituloksia seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Nykyään borderterrieri on enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa useita eri koiraharrastelajeja. Harrastelajeista suosituin borderterrieriväen keskuudessa on ehdottomasti agility, jossa borderterrierit ovat saavuttaneet useita kansallisia ja kansainvälisiä valion arvoja ja mestaruuksia. Myös koirien tottelevaisuudessa ovat borderterrierit saavuttaneet valion arvoja (2kpl) ja BHkokeen on suorittanut tähän mennessä kuusi borderterrieriä. Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistuilla kyselylomakkeilla. Sairauksien tilastoinnissa käytetään vain vapaaehtoinen kirjallinen tieto.

4 4 Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia ja silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä näiden vikojen esiintymistiheydestä rodussa. Rotujärjestön tavoitteisiin kuuluvat Suomen kennelliiton määräysten toteuttaminen, kasvattajan vastuu, lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen strategiat, jalostusohjeet, tilanteen kartoittaminen nelikenttäanalyysin avulla sekä varautuminen ongelmiin. Jalostuksen tavoiteohjelmaa seurataan 5-vuotiskaudella ja myös sen toteutumista seurataan tämän ohjelman mukaisesti. Rodun suosio on kasvanut huimasti rodun kotimaassa Englannissa ja suosio on kasvussa myös Ruotsissa ja Suomessa. Rotujärjestö suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen ja ottaa rodun suosion kasvun vastaan haasteena ja mahdollisuutena. 2. Rodun tausta Borderterrieri on kotoisin Skotlannin ja Englannin rajamailta Cheviot-vuorten alueelta, jossa se pysyi muuttumattomana seudun eristyneen sijainnin vuoksi. Kirjallisuudessa esiintyi jo luvulla pieniä koiria, jotka hakivat ketut ulos luolistaan. Jo keskiajalla on Britanniassa ollut terriereitä. Luolatyöskentelystä on ensimmäiset maininnat 1700-luvulta. Seuraavalta vuosisadalta löytyy maininta koirasta, jolla on kaksinkertainen karvapeite. Tällöin myös korostettiin, että hieman korkeampijalkainen terrieri oli parempi kuin matalajalkainen, sillä se saattoi seurata helpommin ratsukkoa ja ajokoiralaumaa usein vaikeakulkuisessa maastossa. Koirien ulkonäöllä ei ollut niinkään merkitystä. Tärkeintä oli koirien erinomainen metsästyskelpoisuus. Skotlannin ja Englannin rajan molemmin puolin Cheviot-vuorten ylätasangoilla elivät muutamien nykyisten terrierien esi-isät. Niistä kehittyi dandiedinmontin-, bedlingtonin- ja borderterrieri, jotka kaikki osoittautuivat erinomaisiksi metsästyskoiriksi älykkyytensä ja rohkeutensa ansiosta. Hieman etäämmällä lounaassa kehittyi lakelandinterrieri, joka sekin voidaan laskea rajaseudun terrierien jälkeläiseksi. Koiria esittävissä vanhoissa maalauksissa on mainittujen terrierirotujen sukulaisuus selvemmin tunnistettavissa. Nykyään niiden välillä on vain vähän yhtäläisyyksiä. Joillakin bordereilla saattaa olla päälaellaan pehmeää karvaa, mikä on tyypillistä bedlingtoneille ja dandiedinmonteille. Rodun tarina alkaa yleisesti tunnetusta lammasvarkaasta ja säkkipillisoittajasta Piper Jamie Allenista (s.1704), joka eli Holystonen Coquet-laaksossa. Hänellä oli tummia, karkeakarvaisia terriereitä, jotka olivat tulleet kuuluisiksi erinomaisina saukonmetsästäjinä. Alueella oli tuohon aikaan monenlaisia terriereitä, jotka tunnettiin mikä milläkin nimellä. Viime vuosisadan alkuun saakka nykyinen borderterrieri tunnettiin nimellä coquetdalenterrieri, North-Humberlandissa olevan laakson mukaan, jossa rodun väitetään saaneen alkunsa. On miltei mahdotonta yksiselitteisesti löytää ensimmäistä "alkuborderia". Muistiinpanoja ei ole olemassa ja suullinen perimätieto on levinnyt hyvin vaihtelevina versioina. Terrierijalostus oli alussa suunnattu vain työominaisuuksiin. Todennäköisesti tehtiin useita risteytyksiä, jotta metsästysominaisuuksia saatiin vahvistettua. Liekö tästä johtuvaa, että

5 5 borderterrierin ulkonäkö on liioittelematon. Se on arkinen peruskoira jonka jalostuksessa kaikki muut ominaisuudet ajoivat ulkomuodon edelle. Borderin suosio metsästysväen keskuudessa alkoi noin sata vuotta sitten. Robsonin ja Doddin perheillä oli erinomaiset kettukoira-ajueet "Border Foxhounds". Perheiden yhteistyö alkoi vuonna 1869 ja kesti aina vuoteen 1951 asti. Ne antoivat borderterrierin metsästää ajueensa kanssa ja tästä alkoi rodun nykyhistoria. Se tosiasia, että borderterrierit työskentelivät metsällä toisten koirien kanssa, on vaikuttanut paljon myös rodun myöhäisempään kehitykseen mm. luonteen osalta. Ei syyttä sanota, että rodun nimen pitäisi olla robsoninterrieri, sillä niin paljon tämä perhe teki borderterrierin hyväksi. Englannin Kennelklubi rekisteröi muutamia borderterriereitä alkaen vuodesta 1913, mutta rotu hyväksyttiin virallisesti vasta vuonna 1921, vaikka metsästäjät vastustivat virallistamista. He olivat sitä mieltä, että koiranäyttelyissä esiintyminen pilaa hyvän metsästyskoirarodun. Harrastajat olivat viisaita ja kaukonäköisiä. Nykyisin rodun kotimaassa on huolenaiheena borderterrierin valtava suosio. Jatkuvasti kasvavat rekisteröintimäärät tuovat mukanaan myös haittoja. Amerikan Kennelklubi hyväksyi vuonna 1930 oman rotumääritelmänsä borderterriereille. FCI vahvisti rotumääritelmän vuonna Käytössä oleva rotumääritelmä on sama kuin Englannin Kennelklubilla ja se alkaa sanoilla: Ensisijaisesti työterrieri. Borderterrierin koko olemus on sen mukainen. Borderterrierin on yhä kyettävä tekemään sitä työtä, jota varten se on kehitetty. Sen tulee olla rakenteeltaan ja kestävyydeltään sellainen, että se pystyy seuraamaan ratsukkoa koiralaumassa ja vielä tarvittaessa syöksymään luolaan ajamaan ketun ulos. Se ei voi olla liian matalajalkainen, koska sen on pystyttävä juoksemaan hankalakulkuisessa maastossa eikä liian raskasrakenteinen, koska sen on mahduttava luolaan. Sen tulee olla luonteeltaan sosiaalinen, mutta samalla sen on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Nykypäivänä borderterrieri on monipuolinen seura- ja harrastuskoira, jonka kanssa harrastetaan eri lajeja laidasta laitaan luku ja agilityn suosion räjähdysmäinen kasvu toi borderterrierin myös suuren yleisön tietoisuuteen. Suomeen ensimmäiset borderterrierit tulivat Ruotsista 1950-luvun alussa ja luvuilla Ruotsista tuotiin useita koiria eri kenneleistä ja 70-luvun alussa ensimmäiset jalostuskoirat Englannista. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana ( ) on eri maista tuotu Suomeen 200 koiraa. Borderterrieri osallistui Suomessa ensimmäisen kerran luolakoirien taipumuskokeisiin vuonna Jostakin syystä rotu putosi pois SKL:n luolakokeisiin oikeutettujen listalta, jolle se kuitenkin palautettiin 1980-luvun alussa, lähinnä ruotsalaisten painostuksesta. Ruotsalaisten pennunmyyntiehtoihin kuului, että koira oli vietävä taipumuskokeisiin. Ensimmäiset suomalaiset kasvattajat eivät olleet metsästyksen harrastajia eivätkä halunneet myydä pentuja metsästäjille. Niinpä borderterrierillä Suomessa ei ole niin voimakasta luolametsästyshistoriaa kuin Ruotsissa. Ensimmäinen käyttövalio luolilta saatiin vuonna Kerhon perustamisesta vierähti aikaa 23 vuotta, ennen kuin oma luolajaos aloitti toimintansa.

6 6 Nykyään luolakoirien taipumuskokeet kiinnostavat yhä enemmän, vaikka koirien omistajat eivät itse metsästystä harrastaisikaan. Luolakokeisiin on osallistunut 2000-luvulla koiraa vuodesta riippuen. 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Borderterrierikerho Borderterrierklubben r.y. on perustettu vuonna Vuodesta 1987 alkaen se toimi Suomen Terrierijärjestöön kuuluvana rotua harrastavana yhdistyksenä. Vuoden 1995 alusta yhdistys on ollut itsenäinen rotujärjestö. Rotujärjestön jäsenmäärän kehitys vuosina Kasvattajien määrän kehitys (Borderi-lehden/kerhon kotisivujen luettelo) Hallitus Rotuyhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Jäsenen toimikausi on kolmivuotinen. Jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi jäsentä. Jos hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimintakauttaan, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimintakaudeksi. 3.2 Jalostustoimikunta Yhdistyksessä toimii syyskokouksen valitsema viisijäseninen jalostustoimikunta, jonka toimikausi on kolme vuotta. Jäsenistä vähintään kolmen tulee olla kasvattaja- ja kahden harrastavaa jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jalostustoimikunta tekee päätöksensä kollegiaalisesti ja on päätösvaltainen kolmen, joista vähintään kaksi on kasvattajajäsentä, ollessa läsnä. Jalostustoimikunta nauttii yhdistyksen jäsenistön luottamusta. Tämä perustuu siihen, että toimikunnan jäsenet - ovat kiinnostuneita rodun jalostuksesta - ovat osoittaneet käytännössä tuntevansa rodun ja pystyvät ryhmätyöskentelyyn - kykenevät käsittelemään asioita luottamuksellisesti - ovat riittävän objektiivisia - ovat saaneet tarpeellisen koulutuksen - ovat Suomen Kennelliiton ja Borderterrierikerhon jäseniä

7 7 - pystyvät tarvittaessa käyttämään ulkopuolista asiantuntija-apua. Jalostustoimikunnan tehtävät: 1. Terveystietojen kerääminen ja analysointi sekä ajantasaisen tiedon jakaminen kasvattajille ja harrastajille 2. Terveystietojen ylläpito 3. Koirien jalostus- ja jälkeläistarkastukset suoritetaan Nuori border -päivän muodossa 4. Koulutustarjonta (mm. rotupäivät) ja tiedottaminen (Borderi-lehti ja Borderterrierikerhon kotisivut) 5. Ulkomuototuomareiden koulutus yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa 6. Jalostusyksilöiden maahantuonnin neuvonta tarvittaessa 7. Tiedottaminen jalostusohjeen täyttävistä yhdistelmistä jalostustoimikunnan alaisuudessa toimivalle pentuvälitykselle 8. Toimintasuunnitelman laatiminen kerhon syyskokoukselle sekä toimintakertomuksen laatiminen kerhon kevätkokoukselle vuosittain 9. Vuosikirjan toimittaminen ja julkaiseminen 10. JTO:n (Jalostuksen Tavoiteohjelma) laatiminen ja ylläpito. 3.3 Luolajaos Luolajaos on perustettu vuonna 2005 ja se koostuu neljästä jäsenestä. Jaoksen tehtävänä on aktivoida ja ylläpitää luolaharrastustoimintaa sekä järjestää vuosittain luoliin tutustumistilaisuuksia ja luolakoirien taipumuskoe. 3.4 Agilityjaos Agilityjaos perustettiin vuonna 1998 ja sen tarkoituksena tarjota harrastajille korkeatasoista agility-ohjausta, mutta vuonna 2006 se eriytyi omaksi yhdistykseksi Border Agility Teamiksi (BAT). Border Agility Team on Borderterrierikerhon jäsen. 4. Nykytilanne Borderterrierien rekisteröinnit Suomessa vuosina Englannin Kennelklubin rekisteröinnit vuosina

8 Ruotsin rekisteröinnit vuosina (sulkeissa tuonnit) (9) 613 (15) 716 (2) (7) 620 (4) 675 (8) 4.1 Populaation koko ja rakenne Nykyisin borderterriereitä arvellaan olevan Suomessa noin Rodun suosiosta huolimatta sukusiitosaste on onnistuttu pitämään kohtalaisen matalalla. Tehollisen populaation koko on kasvanut viiden viime vuoden aikana 69:stä 107:ään Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan. Food And Agriculture Organisation of the United Nations (FAO) määrittelee lajin uhanalaiseksi, kun tehollinen populaatiokoko on alle 100. Tehollinen populaatiokoko kuvaa populaation jalostuspohjan laajuutta. Se on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se sukupuoli, jota on vähemmän. Alhainen tehollinen populaatio (Ne) johtaa keskimääräisen sukulaisuuden ja sukusiitosasteen kasvuun. Kaavan avulla laskettaessa populaatiokoosta saadaan todellisuutta suurempi, sillä kaava ei huomioi mm. sukulaisuussuhteita. 4 x (käytetyt urokset/vuosi x käytetyt nartut/vuosi) Tehollinen populaatiokoko (N e )= (käytetyt urokset/vuosi+käytetyt nartut/vuosi) Sukupolven pituus on koirilla kirjallisuuden mukaan noin 4 vuotta. Suomen borderterriereillä se on 3 vuotta 2 kuukautta (laskettu vuoden 2007 mukaan). Sukupolven pituus on jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen keskimääräinen ikä pentujen syntyessä.

9 9 Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan lukea yli viiden prosentin osuudet sukupolvesta eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli kymmenen prosentin osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista. Sukupolven pituuden ja vuosien rekisteröintien perusteella laskettuna viisi prosenttia jälkeläisistä on borderterrierillä 39. Jalostuskoiran liikakäytöksi voidaan siis laskea 39 jälkeläistä koiran koko eliniän aikana. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta määrittelee uroksen liikakäytöksi yli 40 jälkeläistä sen eliniän aikana. Alla olevaan taulukkoon on listattuna vuosina eniten pentuja tuottaneet urokset. Sukupolvensa aikana liikaa käytetyt urokset on merkitty tähdellä (*). Uros syntymävuosi *Brackenhills Flagman -87 (Cheltorian Midnight Brackenhills Flora) *Mel Arctic Aftereight Beau -01 (Rockamore Rockport Hansarin Karolina) *Conundrum Carpe Diem -97 (Otterkin Lyricist Otterkin Mystery Within Conundrum) Borderhouse Quincy -00 (Steffex Lei Borderhouse Gimmik) Grindstones Home-Brew -00 (Glenbucket Scot s Sodger Plushcourt Pleasure) Rabalder Nyfiken I En Strut -99 (Orenberg Night Hawk Rabalder Hålligång) Fehmarn King Creole -03 (Otterkin Blue Bayou Conundrum Fehmarn Kiss n Run) Double Scotch -90 (Scots Gaurdsman Pontbeck Bonny Hinny) Grindstones Bridgeman -95 (Glenbucket Scot s Sodger Terras Sinitimantti) Barsetta English Nobleman 03 (Stineval Razamadaz Barsetta Burning Mists) Glenbucket Scot's Sodger -94 (Scots Gaurdsman Jean s Brain) Hjelme Believe It Or Not -03 (Borderhouse Revolution Hjelme Xsara) Orenberg Finger Print -01 (Blue Print at Brumberhill Orenberg Starry Night) Foxforest Light The Sky -92 (Double Scotch Digbrack Candy Tuft) Ashbrae Guilder -97 (Holcombe Jack Daniels Irton Hogmanay at Ashbrae) Pentueita kpl eliniän aikana Pentuja kpl eliniän aikana Toisessa polvessa kpl

10 10 Badgerbeck Smuggler -00 (Dunnspitts Lightening Badgerbeck Sapphire) Bogenweg Gremlin -97 (Foxforest Little Hiawatha Bogenweg Eirene) Braelair Green and Gold -02 (Rhozzum Macbeth Foxfoe Fx Files) Ashbrae Archie -93 (Beenaben Bertie Ashbrae Young Fay) Suomessa eniten pentuja saaneet nartut vuosina Pentueita Pentuja Toisessa Narttu - syntymävuosi kpl eliniän kpl eliniän polvessa kpl aikana aikana Klettermusens Eliza Doolittle (Ljungeldens Lawbreaker Mingas Raindrop) Ykkösturva Loviisa (Rabalder Nyfiken i en Strut Ykkösturva Riverdance) Ykkösturva Riverdance (Dragonlyn s Dances With Woofs Ykkösturva Centaury) Grindstones Second Actress (Kelgram Owen Tudor Terras Sinitimantti) Herttualan Bettina (Hansarin Teodori Borderott Alexandra) Irades Aina-Ilona (Grindstones Birdgeman - Kletters Blue Lilian) Rabalder Milda Makter -88 (Farmway Southern Hawk Tallarnas Låtoss Gissa) Flatts Upsy Daisy (Little Duck s Domingo Kletters Phantasy) Kletters Phantasy (Kletters Merry Mercurius Mingas Pina Colada) Mel Arctic Summery Cheer (Rockamore Rockport - Hansarin Karolina) Flagstones Made in Finland (Rhozzum Emlyn Flagstones To Me) Miracle (Kletters Chevalier Redrob M Lady Joyce Irade s Direk-Tiivi (Grindstones Bridgeman- Irade s Åsa Åström) Tullymurrayn Tehmina Bell (Kletters Blue Bellman Kletters Milda Matilda) Grindstones Europolitan (Conundrum Sorcerer Grindstones Kick-off) Brumberhill Beneficial

11 11 (Orenberg Nightfreight Brumberhill Be Solo) Foxforest Over The Moon -01 (Conundrum Carpe Diem Foxforest Rise And Shine) Sukusiitosasteen pienentyminen viime vuosien aikana on näennäistä, koska Kennelliiton Koiranet ei tunne tuontikoirien sukutaulua kolmea polvea pidemmälle. Kasvattajat mielellään käyttävät tuonti- tai lainauroksia jalostukseen, mikä näkyy yllä olevasta taulukosta. Vuosina eniten jalostukseen käytetyn uroksen joukossa on vain 5 suomalaista koiraa ja niistäkin neljä on joko ulkomaisen tai tuontikoiran jälkeläisiä. Suosituimpien urosten listalta löytyvät Englannista tuodut puoliveljekset (Double Scotch ja Glenbucket Scot s Sodger) sekä kolme heidän jälkeläistään (Grindstones Home-Brew, Grindstones Bridgeman ja Foxforest Light The Sky). Vuosina eniten jalostukseen käytetyistä 17 nartusta taas 15 oli Suomessa syntyneitä, mutta niistäkin vain viiden nartun molemmat vanhemmat olivat Suomessa syntyneitä. Tietyn koiran jälkeläisten jalostuskäyttöä toisessa polvessa (isovanhempien esiintymistä sukupuussa) on syytä tarkkailla, ettei yhden koiran ja/tai suvun vaikutus populaatiossa kasvaisi yllättäen liian suureksi. Suositus toisen polven jälkeläisten lukumäärärajoitukseksi on kaksi kertaa niin suuri kuin ensimmäisen polven jälkeläisraja eli 80 toisen polven jälkeläistä. Borderterrierikerhon suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % (esim. serkusparitus) seitsemällä sukupolvella laskettuna. Sukusiitosaste ilmoittaa koiran sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (geenin eri ilmenemismuodot) ovat alkuperältään samoja ja peräisin samalta yksilöltä. Yksilön sukusiitosaste on puolet vanhempien sukulaisuudesta ja nolla, kun vanhemmat eivät ole sukua toisilleen. Sukusiitosasteeseen vaikuttaa laskemiseen käytettyjen sukupolvien määrä. Borderterrierikerhon jalostustoimikunta toimittaa kasvattajille pyynnöstä yhdistelmäsukutaulut seitsemällä sukupolvella laskettuna. Yhteenveto populaatiorakenteesta Suomessa vuosina Pennut (kotimaiset) Tuontikoirat Rekisteröinnit yhteensä Pentueet Pentuekoko 4,5 4,2 4 4,5 4,0 Kasvattajat UROKSET Jalostukseen käytetyt yhteensä Kotimaiset Tuonnit Keskimääräinen jalostusikä 2v 7kk 2v 11kk 3v 3v 5kk 3v 1kk NARTUT Jalostukseen käytetyt yhteensä Kotimaiset Tuonnit Keskimääräinen jalostusikä 3v 5kk 3 v 4 kk 3v 5 kk 3v 4kk 3v 3kk

12 12 Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosprosentti koko populaatiossa 1,70 1,64 1,42 1,78 1,07 Borderterrierien populaatiotilastot perustuvat Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän mukaan borderterrieri on ensisijaisesti työterrieri. Luonteeltaan se on toimelias ja rohkea kuten terrierit yleensä, mutta se ei saa olla tappelunhaluinen. Sen tulee sopeutua laumaan ja kyetä tekemään yhteistyötä. Suurin osa tämän päivän borderterriereistä on edelleen luonteeltaan toivotunlaisia. Vaikuttaisi kuitenkin, että joukossa on entistä enemmän rähiseviä, epäsosiaalisia ja ylivilkkaita yksilöitä. Nykyään borderterrieri on kuitenkin enimmäkseen seurakoira, jonka kanssa voi harrastaa lähes lajia kuin lajia. Suosituin harrastus on ehdottomasti agility. Vuosittain agilitykilpailuihin osallistuu noin 150 koirakkoa. Vuonna 2007 alle 31 virhepisteen startteja oli 1 856, jossa oli lisäystä edellisvuoteen 197 kpl. Tottelevaisuuskokeessa vuosina oli tulosta vuodessa. Vuonna ja vuonna 2007 oli 41 tulosta. Yhteensä tottelevaisuuskoetuloksia oli vuosina kpl. Palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen (BH) on osallistunut 12 koirakkoa vuosina Pelastuskoiratoimintaan osallistuu vuosittain muutamia koirakkoja. Metsästyskoirien jäljestämiskokeessa on vuosilta tulosta. Luolakoirien taipumuskoe ja metsästyskoe toimivat parhaiten borderterrierien alkuperäisten käyttöominaisuuksien mittareina. Kokeet voi suorittaa toisistaan riippumatta. LUT - luolakoirien taipumuskoe

13 13 Rotujärjestö kannustaa borderterrierien omistajia ja kasvattajia viemään koiriansa taipumuskokeisiin, jotta luonteiden kehitystä ja metsästysominaisuuksien säilymistä rodussa voitaisiin paremmin seurata. Taipumuskoe järjestetään vanerista valmistetussa ahtaassa keinoluolastossa. Koe alkaa tyhjän luolan tarkastamisella, joka tulee suorittaa lähes äänettömäsi. Kokeessa seurataan koiran kykyä työskennellä riistan kanssa. Koiran on tarkoitus seurata ja painostaa kettua haukkumalla. Koe päättyy, kun tuomari on vakuuttunut koiran taipumuksista. Valioituakseen koiran on hyväksytysti tarkastettava luonnonluola. Borderterrierien koekäynnit 2000-luvulla LUTA LUTB LUTC LUTD LUTE LUT LUT Koekäynnit yhteensä Kehitysaste LUT E Koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen kun kettu on siirretty jompaankumpaan päätepesään reikäpeltien taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika 10 min. Kehitysaste LUT D-B Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT D Koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta. Kehitysaste LUT C Koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta. Kehitysaste LUT B Koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.

14 14 Kehitysaste LUT A Kettu on aluksi n. 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste jonka, korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm, haukkumalla ilmoitettava löytäneensä ketun. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle tai tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika enintään 20 min. Kehitysaste LUT A Koira, joka kaksi kertaa aikaisemmin on saavuttanut kehitysaste B:n ja läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen ja on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste LUT 0 Koira ei pääse riistakokeeseen, koska haukkuu tyhjässä luolassa tai koira ei ole kiinnostunut riistasta. Kehitysaste LUT- Ohjaaja luopuu kokeesta. Kehitysaste A:n saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-L eikä se enää saa osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen. LUME - Luolakoirien metsästyskoe Luolakoirien metsästyskoe suoritetaan aidossa metsästystilanteessa tuomarin valvonnassa. Kokeessa käyvät lähinnä metsästyksessä käytettävät borderterrierit LUME1 2 3 LUME0 LUME- 1 1 koekäynnit yhteensä LUME kokeessa arvostellaan seuraavat ominaisuudet: metsästysinto haku tehokkuus kestävyys haukku yhteistyö ohjaajan kanssa koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko hyväksytty (LUME 1), hylätty (LUME 0), luopui tai riistaa ei löytynyt (LUME-). Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-LM. Luonnetesti Vuoden 2005 loppuun mennessä mukaan oli luonnetestattu 54 borderterrieriä.

15 15 Vuoden 2007 lokakuuhun mennessä luonnetestikäyntejä on jo 113. Yksi testi jouduttiin jostain syystä keskeyttämään ja 13 koiran luonnetestipöytäkirjoja ei vielä ole toimitettu rotujärjestölle. Käyntimäärien runsas lisääntyminen johtuu Borderterrierikerhon järjestämistä luonnetestipäivistä, joissa on kolmena peräkkäisenä vuotena (2005, 2006 ja 2007) testattu 20 koiraa/vuosi. Luonnetestikäyntien ja saavutettujen testitulosten kehitystä seurataan tulevalla viisivuotiskaudella ja pyritään laatimaan rotuprofiili tulosten vertailun helpottamiseksi. Rodun harrastajien ja kasvattajien parissa ei ole vahvaa näkemystä luonnetestin käytöstä metsästyskoirarodun luonnemittarina. Nykyään borderterrieri on kuitenkin pääsääntöisesti harrastus- ja seurakoira, joten koulutettavuustestinä luonnetestillä on varmasti oma paikkansa rodun luonteen mittarina. Virallinen luonnetestiprofiili on tarkoitus laatia vuoteen 2011 mennessä. Epävirallisesti Borderilehteen on haastateltu vuonna 2004 ongelmakoirakouluttajaa ja vuonna 2006 luonnetestituomaria ja kysytty heidän käsitystään ihannepisteytyksestä borderterrierille luonnetestin eri osa-alueilta. Haastateltujen näkemykset eroavat hiukan toisistaan. Ongelmakoirakouluttaja Pertti Vilanderin näkemys: Toimintakyky saisi olla suurempi kuin +1 metsätyöskentelyä ajatellen, mutta sitten olisi siviilielämässä enemmän ongelmia; terävyys +3; puolustushalu +1; taisteluhalu +3; hermorakenne +2 borderille paras; temperamentti +1; kovuus +3; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Luonnetestituomari Bengt Söderholmin näkemys: Toimintakyky vähintään +1; terävyys +3 tai +1; puolustushalu +3 tai +1; taisteluhalu +3 tai +2; hermorakenne vähintään +1; temperamentti +3, saavat enimmäkseen +1, mutta on vähemmän toivottavaa, häiritsevää; kovuus +3 tai +1; luoksepäästävyys +3; laukauspelottomuus: laukausvarma. Yhteenveto 99 koiran luonnetestistä. Osa-alueittain on merkitty tietyn pistemäärän saaneiden koirien lukumäärät. Testattavat ominaisuudet Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenne Temperamentti Kovuus Luoksepäästävyys 95 4 Laukauspelottomuus kaikilla testatuilla oli +/++/+++. Testilomakkeissa merkintätapa vaihteli.

16 16 Luonnetestin arvostelutaulukko I Toimintakyky +3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen -1 pieni -2 riittämätön -3 toimintakyvytön II Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +2 suuri ilman jäljelle jäävää hvökkäyshalua +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua -1 pieni jäljelle jäävin hyökkävshaluin -2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin III Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty +2 suuri, hillitty +1 pieni -1 haluton -2 erittäin suuri -3 hillitsemätön IV Taisteluhalu +3 suuri +2 kohtuullinen +1 erittäin suuri -1 pieni -2 riittämätön -3 haluton V Hermorakenne +3 rauhallinen ja varma +2 suhteellisen rauhallinen +1 hieman rauhaton -1 vähän hermostunut -2 hermostunut -3 erittäin hermostunut VI Temperamentti +3 vilkas +2 kohtuullisen vilkas +1 erittäin vilkas -1 häiritsevän vilkas -2 välinpitämätön -3 apaattinen VII Kovuus +3 kohtuullisen kova +2 kova +1 hieman pehmeä -1 erittäin kova -2 pehmeä -3 erittäin pehmeä VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen +1 mielistelevä -1 selvästi pidättyväinen -2 hyökkäävä -3 salakavala Laukauspelottomuus + laukausvarma + laukauskokematon + paukkuärtyisä - laukausaltis - laukausarka Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa on MH-luonnekuvattu (Mentalbeskrivning hund) 212 borderterrieriä syyskuuhun 2007 mennessä. Ruotsissa on tehty MHluonnekuvausten perusteella yhteenveto borderterriereiden kuvauksista. MHluonnekuvauksen kymmenessä eri testiosiossa kuvaillaan koiran reaktioita havainnoiden sen käyttäytymisen osa-alueita erilaisissa tilanteissa. Ruotsissa on rekisteröintejä vuosittain kpl enemmän kuin Suomessa. 4.3 Terveys Borderterrierin käyttötarkoitus ja sen mukainen rakenne, jossa ei ole ylikorostettuja piirteitä auttavat osaltaan terveyden ylläpitoa.

17 17 Rodun sairaustiedot Suomen osalta perustuvat kasvattajien ja omistajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. Jokaisesta pentueesta lähetetään ns. pentueraportti, kun pennut ovat noin yhden vuoden ikäisiä. Raportteihin kirjataan tiedot vioista (purenta, kivekset, hännät) ja todetuista sairauksista sekä kuolleet pennut. Sairauksista tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan tulevaisuudessa välttää mahdollisten periytyvien ongelmien leviäminen pienessä koirapopulaatiossa. Tämän takia rotuyhdistys ja sen jalostustoimikunta kannustavat tekemään kuolinsyyselvityksiä, keräävät erillisiä terveyskyselyitä ja kannustavat ilmoittamaan sairauksista. On jokaisen edun mukaista, että jalostukseen käytettävät koirat ovat mahdollisimman terveitä PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Borderterrierillä ei ole PEVISA-määräyksiin perustuvia rajoituksia Suomessa rodulla todetut merkittävät viat ja sairaudet Sairauksien raportit on saatu suoraan omistajilta tai kasvattajilta Borderterrierikerhon kotisivuilla ja lehdessä julkaistavilla kyselylomakkeilla. Allergioille ja kohtauksille on omat lomakkeensa. Sairauksien tilastoinnissa voidaan käyttää vain sellaisia tapauksia, joista on saatu vapaaehtoinen mutta kirjallinen tieto. Tämän mukaan esimerkiksi erilaisia allergiatapauksia on 37:llä, erilaisia epilepsiatyyppisiä kohtauksia tai yksi kohtaus 108:lla ja erilaisia sydänvikoja 23 koiralla. Kennelliiton tietokannan mukaan D:n lonkkatuloksia on kahdella koiralla sekä silmäsairauksista kaihia kahdella koiralla. Virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia, polvitutkimuksia sekä silmätarkastuksia on tehty niin vähän, että niiden perusteella ei voida määritellä näiden vikojen esiintymistiheyttä. Sairaustiedoissa ovat mukana kaikki vuoden 1987 jälkeen syntyneet suomalaiset borderterrierit (yhteensä 2 474). Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että niiden ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle. Viralliset terveystulokset vuosien aikana. Lonkkatutkimustulos A B C D E Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät Kyynärtutkimustulos Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät Polvitutkimustulos Yhteensä tutkittuja Kappalemäärät

18 18 Silmätutkimustulos OK Kat ara kta D is ti c h i a si s P R A P H T V L / P H P V RD multifokaali Kappalemäärät Yhteensä tutkittuja koiria, joillain voi olla kaksi diagnoosia Yhteenvetoja pentueilmoituksista Vuosina rekisteröidyt pennut Vuoden 2003 alusta kasvattajat ovat lähettäneet oma-aloitteisesti pentueilmoituksen, kun pennut ovat noin yksivuotiaita. Näissä ilmoituksissa oli vuosilta purentavika tai hammaspuutos 29 kivesvika 10 häntämutka 3 vesipää 3 silmäongelma 1 lonkkasairaus 2 munuaissairaus 2 koiralla. Vuosina on syntynyt 665 pentua ja raportti on saatu 348 pennusta (52 %) vuoden 2005 loppuun mennessä. Huomattava on, että lopullinen vastausprosentti tulee nousemaan, kun kaikki 2005 syntyneet pennut tulevat yhden vuoden ikään. Näistä pennuista raportit saadaan viimeistään vaihteessa. Vuosina rekisteröidyt pennut Kysely on lähetetty 37 nartunomistajalle 58 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 235 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 1/2004. Vuosina rekisteröidyt pennut Kysely lähetetty 35 nartunomistajalle 93 pentueesta. Vastausprosentti oli 80 %. Vastaukset sisältävät 322 pentua. Julkaistu Borderi-lehdessä 2/2001. v kpl / % raportoiduista pennuista v kpl / % raportoiduista pennuista Kivesvika 27/8,5 % 13/5,5 % Hammasvika 20/6,2 % 16/6,8 % Häntämutka 20/6,2 % 14/6,0 % Allergia 5/1,7 % 8/3,4 % Kohtaukset 4/1,2 % 3/1,3 %

19 19 Borderterriereillä esiintyviä vikoja Hammas- ja purentaviat Hammaspuutokset ovat yleisiä ja yleensä perinnöllisiä, mutta niiden periytymismekanismia ei tunneta. Yleisimmin vika on hampaiden määrässä tai sijainnissa. Borderterrierillä tulee olla leikkaava tai tasapurenta. Ylä- ja alapurenta ovat pahoja virheitä. Yleisimmin puuttuvia hampaita ovat ensimmäiset ja toiset välihampaat sekä kolmannet alaposkihampaat. Hammaspuutokset ovat tavallisempia pysyvissä hampaissa kuin maitohampaissa. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus estää toisinaan pysyvien kulmahampaiden kasvamisen oikeille paikoilleen. Ahtaassa suussa hampaat saattavat kääntyä poikittain. Hammasvioista ei yleensä ole haittaa koiran elämälle. Purentavioista borderterriereillä tavataan ainakin alapurentaa ja hammaspuutoksia. Purentavikaista koiraa ei suositella jalostukseen. Hammaspuutokset ovat borderterrierillä Suomessa yleisiä. Jalostustoimikunta ei ole pitänyt perusteltuna suositella koirien poistamista jalostuksesta hammaspuutosten vuoksi. Kivesviat Kivesviasta tai piilokiveksistä puhutaan, kun uroskoiran kiveksistä toinen tai molemmat jäävät laskeutumatta kivespussiin. Normaalisti kivekset laskeutuvat koiralla pian syntymän jälkeen, viimeistään luovutusikään mennessä. Urosta ei kuitenkaan pitäisi tuomita piilokiveksiseksi, ennen kuin se on puolivuotias. Piilokiveksisyys eli kryptorkismi on toispuoleisena paljon tavallisempaa kuin molemminpuoleisena. Vika on yleensä perinnöllinen, mutta tarkkaa genetiikkaa ei tunneta. Todennäköistä on, että samaa ilmiasua aiheuttavat useat eri mutaatiot eri geeneissä. Koirilla laskeutumaton kives jää yleensä kokonaan vatsaonteloon tai vaihtoehtoisesti nivuskanavaan. Väärästä sijainnista johtuva liian korkea lämpötila kiveksessä johtaa siihen, ettei siittiöitä tuoteta. Laskeutumaton kives on altis kiveskasvaimille sekä kiveskiertymälle. Jälkimmäinen aiheuttaa kovaa vatsakipua; kiveskasvainta sen sijaan on hankala huomata piilokiveksestä. Kuuden ikävuoden jälkeen kiveskasvaimen riski on piilokiveksisellä jo yli kymmenkertainen laskeutuneeseen kivekseen verrattuna. Yleisimmin piilokiveksen kasvaimet ovat sertolinsolukasvaimia ja seminoomia. Piilokivekseen liittyvien terveysriskien takia piilokiveksisille uroksille suositellaan kastraatiota. Kivesvikaisella koiralla ei ole osallistumisoikeutta näyttelyyn. Häntäviat

20 20 Borderterriereillä kuten muillakin koiraroduilla esiintyy satunnaisesti töpöhäntiä. Yleisempi häntävika on kuitenkin häntämutka tai koukkuhäntä. Häntäviat ovat synnynnäisiä muutoksia hännän luuston rakenteessa ja mutkat esiintyvät yleisimmin lähellä hännänpäätä. Nikamat voivat kasvaa yhteen suoraan tai eriasteisissa kulmissa. Jokin nikamista saattaa myös olla toisia lyhempi. Pennun kasvun aikana häntämutka saattaa muuttua vaikeammin tai helpommin havaittavaksi. Häntävian yhteydestä muihin luustomuutoksiin ei ole näyttöä. Mutka- tai töpöhäntäinen koira voi elää normaalin terveen elämän kuten mikä tahansa muukin koira, mutta niiden käyttämistä jalostukseen ei suositella. Napatyrä Napatyrä tarkoittaa synnynnäistä vikaa vatsanpeitteiden sulkeutumisessa. Tällöin lievimmillään vähän vatsaontelon rasvaa tukeutuu navan kohdalta ihon alle tyräksi. Vakavammissa tapauksissa jopa suolia pääsee reiän kautta ulos vatsaontelosta. Vatsaontelon seinämään voi jäädä reikä traumaattisen napanuoran katkeamisen tai napatulehduksen seurauksena, mutta usein kyseessä on perinnöllinen vaiva. Napatyrä periytyy todennäköisesti polygeenisesti. Napatyrä voi lievimmillään parantua itsekseen, suuret tyrät vaativat kirurgisen korjauksen. Napatyriä raportoidaan harvoin eikä koiria suositella käytettäväksi jalostukseen. Borderterrierillä raportoituja sairauksia Suomessa borderterriereillä yleisimmin raportoituja sairauksia ovat epilepsia, allergiat/iho- ja korvaongelmat ja sydänviat. Muita raportoituja sairauksia, lähinnä yksittäistapauksia ovat shaking puppy syndrooma, Cushingin tauti, maksashuntti, patellaluksaatio ja polvien ristisideongelmat, lonkkaniveldysplasia, Legg Perthesin tauti, spondyloosi, kasvaimet, kohtutulehdukset, demodikoosi, eturauhasvaivat, IMHA (Immune-mediated hemolytic anemia), kaihi, hypotyreoosi. Allergiat, epilepsia ja sydänviat haittaavat rodun jalostusta, koska sairaaksi todettuja yksilöitä ei pidä käyttää jalostukseen. Riippuu täysin sairauden voimakkuudesta, haittaako se rodun käyttämistä käyttötarkoitukseensa tai koiran jokapäiväistä, normaalia elämää. Voimakkaat, jatkuvat allergiaoireet haittaavat koiran elämää enemmän kuin lievä epilepsiakohtaus joitakin kertoja vuodessa. Lievän sydänvian omaava koira saattaa elää aivan normaalin elämän, vaikkakaan tällaista koiraa ei suositella käytettävän raskaissa koiraurheilumuodoissa tai metsästyksessä. Epilepsia Epilepsia ja epilepsiatyyppiset kohtaukset ovat vaikeasti toisistaan erotettavissa. Kohtaukset voivat olla hyvin erilaisia. Ns. grand mal eli suurista kohtauksista (krampit, tajuttomuus pitkä kestoinen) lyhytkestoisiin tuijottelujaksoihin. Epilepsiadiagnoosiin (nk. idiopaattinen epilepsia tai primaari toiminnallinen epilepsia) päädytään vasta, kun muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus on suljettu pois. Toisaalta kaikkia kohtauksia, myös poissaolokohtauksia, tulisi pitää jonkinlaisena epilepsiana siihen asti, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa on todettu oireiden aiheuttaja.

21 21 Varsinainen epilepsia voi puhjeta useiden geenien muodostaman lisääntyneen alttiuden vuoksi tai sairaus voi olla seurausta yksittäisestä geenivirheestä. Myös ympäristötekijöillä katsotaan olevan vaikutusta taudin puhkeamiseen. Epilepsian on raportoitu periytyvän autosomaalisesti resessiivisesti useilla eri koiraroduilla. Yhteistyö Borderterrierikerhon ja epilepsiaa tutkivan tutkimusryhmän kanssa on aloitettu vuonna Tarkoituksena on selvittää borderterriereillä esiintyvien kohtausten taudinkuva sekä periytyvyys. Epileptikkoja tai epilepsiatyyppisiä kohtauksia saavia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Alustavien tutkimusten mukaan borderterriereillä epilepsia puhkeaa muutaman vuoden iässä. Koiria ei tule käyttää jalostukseen kovin nuorina. Mikäli koiran lähisuvussa on epilepsiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Allergiat Allergia on immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen voimistunut ja epänormaali tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Ensisijaisesti vaivat alkavat kutinaoireina ja muodostavat oman selkeän, joskus kuitenkin hankalasti diagnosoitavan sairausryhmän: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia. Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita. Allergioihin on selvä periytyvä alttius. Allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Mikäli koiran lähisuvussa on allergiaa, sitä ei tule käyttää jalostukseen ilman perusteellista harkintaa. Sydänviat Suomessa borderterrierin sydänvikoja on tutkittu vähän. Todettuja sivuäänten aiheuttajia on ollut mitraaliläppävuoto, keuhkovaltimon ahtauma (PS), avoin valtimotiehyt (PDA) sekä avoin eteisväliseinäaukko (PFO). PDA on yleisin synnynnäisistä sydänvioista. Sitä esiintyy yleisimmin nartuilla, periytymismekanismia ei kuitenkaan tunneta. Synnynnäiset sydänviat ovat periytyviä, joten sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös vanhemmalla iällä ilmenevien läppävikojen katsotaan olevan periytyviä, sillä ne liittyvät usein kollageenin rappeumaan tai aminoglykaanien kertymiseen sydänläppiin. Shaking puppy Shaking pupeissa" eli "sheikkareissa" on kyse hermoston sairaudesta, jossa hermoja suojaava myeliini joko puuttuu kokonaan tai on heikosti kehittynyttä. Oireet alkavat tyypillisesti päivän ikäisillä pennuilla. Ensin vipattaa häntä, sitten takajalat ja lopuksi etuosa ja pää. Tauti pahenee selvästi, mutta ei varsinaisesti vaikuta elinkykyyn alkuvaiheessa. Tällainen pentu on lopetettava, koska hoitoa sairauteen ei ole. Sairauden periytymistavasta borderterriereillä ei ole varmuutta, mutta autosomaalinen resessiivinen periytymistapa on todennäköisin. Käytännössä shaking puppy -pentujen molemmat vanhemmat ovat sairauden kantajia. Kahden kantajan yhdistäminen tuottaisi

22 22 laskennallisesti pentueen, jossa 25 % pennuista on sairaita, 50 % terveitä kantajia ja vastaavasti 25 % pentueesta on geneettisesti puhtaita. Sheikkaripentuja on bordereille syntynyt aiemmin muutamia, mutta vuonna 2003 ilmenneet neljä uutta tapausta lyhyen ajan sisällä antoivat syyn ryhtyä seuraamaan syndroomaa lähemmin. Joillekin pennuille on tehty lopettamisen jälkeen kuolinsyyntutkimus. Jalostustoimikunta on ollut yhteydessä mm. Pohjoismaiden, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen borderterrierikasvattajiin. Heiltä on saatu tietoa yhteensä 14 sairaasta pennusta. Jalostustoimikunta ei suosittele yhdistelmien uusimista eikä etenkään sellaisten yhdistelmien, joista on syntynyt sheikkaripentuja. Jalostustoimikunta pitää listaa shaking puppy pentueista. Jalostuksessa on syytä huomioida, että shaking puppy pentueiden koirat suurella todennäköisyydellä kantavat sairauden aiheuttavaa geenivirhettä. Borderterrierikerho maksaa kuolinsyyntutkimukset pennuille ja yllättäen menehtyneille aikuisille koirille edellyttäen, että ruumiinavauspöytäkirjat toimitetaan jalostustoimikunnalle Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Muissa maissa raportoiduista borderterrierien sairauksista on niukasti tietoa saatavilla. Ruotsi: Borderterriersällskapetin jalostustoimikunnalle on ilmoitettu epilepsiaa 41, vatsavaivoja 50, kohtutulehduksia 88, sydänvikoja, immuunipuolustuksen ongelmia (allergiat, silmä- ja korvatulehdukset, nielutulehdukset) 30, Cushingin tautia 9 ja ristisidevammoja 18 tapausta sekä muutamia lonkkavikoja. Tanska: epilepsiaa, ei määriä. Norja: lonkkakuvaustuloksia ja silmäpeilaustuloksia löytyy, kaikki tulokset normaaleja. Englanti, The Border Terrier Club: hammasongelmia, kivesvikoja, ei-toivottuja luonteita, kohtauksia, sydänongelmia, vähän silmä- ja lonkkaongelmia ja kaihia. Cambridge University: Munuaisten kehityshäiriöitä. Canine inherited disorders database: kaihi, verkkokalvon kehityshäiriö, PRA (Progressive Retinal Atrophy, verkkokalvon eteneväsurkastuminen), Fanconin syndrooma. 4.4 Ulkomuoto Borderterrieri on käyttökoira ja tätä olemusta pyritään vaalimaan nykyäänkin. Petoeläinten hävittäminen on aina ollut Englannin ja Skotlannin rajaseudulla tärkeä metsästysmuoto ja siksi vuosisataisena jalostusperusteena on ollut kehittää luolakoira, joka toimisi tehokkaasti kaikissa olosuhteissa ja joka kokonsa puolesta mahtuisi ketunluoliin ja tulisi toimeen koiralaumassa ajometsästyksessä. Pyrkimyksenä on säilyttää oikean luonteen ja rotutyypin ohella terve rakenne, terveesti liikkuva ja sopusuhtainen koira, joka edelleen pystyisi helposti suoriutumaan alkuperäisessä

23 23 metsästystehtävässään, vaikka se Suomessa nykyään toimiikin pääasiassa seura- ja harrastuskoirana Rotumääritelmän selvennykseksi YLEISVAIKUTELMA Sopusuhtainen melko korkearaajainen pieni metsästysterrieri, joka on hieman korkeuttaan pitempirunkoinen. Pää on suhteessa koiran kokoon ja muistuttaa saukon päätä, sillä on paksu nahka, karkea kaksinkertainen karvapeite ja porkkananmallinen häntä. Sen rakenteesta tulee ilmetä kestävyys, ketteryys ja kyky liikkua vaivattomasti koko päivän kestävissä työ- tai harrastetehtävissään. PÄÄ, KALLO-OSA, KUONO JA KIRSU Yksi tärkeimmistä borderterrierin erityispiirteistä on sen pää. Juuri päänsä vuoksi se erottuu muista terriereistä. Sanotaan, että sen pää muistuttaa saukon päätä, mutta tätä ei pidä ottaa aivan kirjaimellisesti. Kallo on leveä korvien välistä ja melko litteä, otsapenger on matala ja silmät melko kaukana toisistaan. Kuono on lyhyt ja vahva, eikä koskaan suippo. Kuono-osa on 1/3 ja kallo-osa 2/3 päästä. Pää ei kuitenkaan koskaan saa olla karkea ja sen tulee olla suhteessa koiran kokoon. Kirsu mieluummin musta, mutta maksan- tai lihanvärinen hyväksytään. HAMPAAT JA PURENTA Leikkaava purenta, toisin sanoen yläleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti alaleuan etuhampaiden etupintaa ja hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden. Tasapurenta on hyväksyttävä, ala- tai yläpurenta on vakava virhe. Hampaat ovat suuret koiran kokoon nähden ja leuat ovat voimakkaat. SILMÄT

24 24 Silmät ovat tummat ja niissä on kiinnostunut ilme. Eivät liian suuret ja pyöreät eivätkä ulkonevat. Liian suuret silmät tekevät ilmeen virheelliseksi ja ennen kaikkea ne vahingoittuvat helpommin. KORVAT Korvat ovat pienet, V:n muotoiset ja kohtalaisen paksut, poskenmyötäisesti eteenpäin taittuneet. Korvat eivät saa nousta päälaen yläpuolelle, eivätkä ne saa olla kovin lähekkäin. Suuret ajokoiran korvat ovat myös virheelliset. Koiran ollessa luolassa kettu vastassaan sen täytyy pystyä vetämään korvat pään taakse suojaan. Liian suuret korvat ovat vain haitaksi ja vahingoittuvat helposti. Korvat vaikuttavat paljon myös koiran ilmeeseen. Aikuisella koiralla korvien väri on yleensä tummempi kuin muu väritys, mikä piristää ilmettä. KAULA Kaula on keskipitkä, ei pitkä eikä lyhyt. Liian lyhyt kaula tekee koirasta pönäkän ja liian pitkä kaula heikon. Kyllin vahva ja lihaksikas kaula antaa sille sen voiman, jota se tarvitsee muun muassa tappaessaan rotan ravistamalla tai tuodessaan ketun ulos luolasta. RUNKO, RINTAKEHÄ, LANNE Runko on syvä, kapea ja melko pitkä. Etuosan leveys on hyvä silloin, kun neljä sormea mahtuu eturaajojen väliin. Kylkiluut ulottuvat taakse, mutta eivät kaarru liikaa, sillä kaksin käsin koeteltaessa sormien tulisi ulottua lapojen takana rintakehän ympäri. Rintakehän tulee siis olla riittävän syvä ja pitkä, mutta kuitenkin kapea, ei liian pyöreä, sillä metsästäjät ja asiansa osaavat ulkomuototuomarit mittaavat vielä nykyäänkin rungon ympäryksen kämmenillä eli spännäävät (span=spannaus). Selkälinja ei saa olla laskeva. Lanne on voimakas ja jäntevä. HÄNTÄ Häntä on verraten lyhyt, tyvestään melko paksu, oheneva, ylös kiinnittynyt; iloisesti ylhäällä, mutta ei selän päälle kaartunut. Borderterrierin häntä on porkkanamainen, alapuolelta litteä. Hännän kanto riippuu melko paljon koiran mielialasta. Mitään ehdotonta hännän asentoa ei ole. Pitkä, kapea häntä on virheellinen. ETURAAJAT Eturaajat ovat suorat, eivät liian raskasluustoiset. Käpälät ovat tiiviit ja polkuanturat paksut ja vahvat kaivamista ja hyppyjen iskunvaimennusta varten. Pienet ja tiiviit käpälät eivät vahingoitu niin helposti kuin löysät, matalat käpälät. Työskentelevällä terrierillä, jonka on liikuttava monenlaisessa maastossa, on oltava kiinteiden käpälien lisäksi paksut päkiät. TAKARAAJAT Takaraajat ovat linjakkaat ja jäntevät, takaraajoilta vaaditaan työntövoimaa, siksi reisien tulee olla lihaksikkaat ja polvikulmausten hyvät. Hyvä polvikulmaus tekee liikkeestä tehokkaan. Pihtikintut tai suorat, niukasti kulmautuneet takaraajat ovat heikot.

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Nykyisin rodun kotimaassa on huolenaiheena borderterrierin valtava suosio. Jatkuvasti kasvavat rekisteröintimäärät tuovat mukanaan myös haittoja.

Nykyisin rodun kotimaassa on huolenaiheena borderterrierin valtava suosio. Jatkuvasti kasvavat rekisteröintimäärät tuovat mukanaan myös haittoja. 1. YHTEENVETO Borderterrierien jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen tieto rodusta, sen taustoista sekä jalostuksen suunnittelusta ja toimeenpanossa tarvittavista taustatekijöistä.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock

JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: ##### Nimi: synt: Stenrikas Hurtiga Hedda 11.7.2006 sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock rek.nro S47901/2002 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007 Nimi: Jaxonville Leo Lottovoitto synt: 18.6.2006 sp uros rek.nro FIN35240/06 Isä: Cimillan Indescribable rek.nro FIN31258/98 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.

LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 70 italianvinttikoiraa (synt.1993-2009) 9,3 % tuona aikana Suomessa rekisteröidyistä italianvinttikoirista (753) Uroksia ja narttuja vastasi kyselyyn

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Lexa Rekisterinumero FI46302/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Bella Mia 13.-14.7.2013

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Bella Mia 13.-14.7.2013 BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Paikka Sastamala Aika 13.-14.7.2013 Arvioija Markku Santamäki Koiran nimi Ulpukan Bella Mia Rekisterinumero FIN21239/08 Sukupuoli U N Tunnistusmerkintä tarkastettu

Lisätiedot

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 Kennelliitto 1.12.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Nuutuksen Vellamo Rekisterinumero ER41412/11 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 3.6.2011 N ika 26.7.2015

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Suomen Japaninpystykorvayhdistys ry JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Koiran nimi: Rekisterinumero: Syntymäaika tai ikä: Sukupuoli: uros narttu YLEISET KYSYMYKSET Koira on elossa Koira on kuollut, kuolinsyy

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 186 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm

Lisätiedot

Narttu Syntynyt 22.03.2010. Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08

Narttu Syntynyt 22.03.2010. Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08 Narttu Syntynyt 22.03.2010 CHOIRAN TINWHISTLE Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08 Emä: MINELAN CHOIRANITA FIN20512/06 FI24997/10 - RZ Väri: riistanvärinen Paino 5,65 kg Tarkastustulos: Hyväksytty

Lisätiedot

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015

SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015 SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 * Jos sinulla on useampi dandie, ole hyvä ja täytä jokaiselle oma lomake KIITOS! * Mikäli kirjoitustila loppuu kesken, lisätilaa löytyy lomakkeen

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry. Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012

TERVEYSKYSELY. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry. Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012 TERVEYSKYSELY Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012 Suomen ltaliaanot ja Cirnecot ry:n jalostustoimikunta ja hallitus tekevät kartoitusta suomalaisten

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 SVKL:n erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 Kanarianpodenco Kanarianpodenco Kanarianpodenco http://www.kelb-tal-fenek.de/podcan/pcbilder.htm Kanarianpodenco Kanarianpodenco, FCI 329 Alkuperämaa Kanariansaaret

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä: 5 FCI:n numero: 14 Hyväksytty: FCI 27.5.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Uros Syntynyt: 22.4.2012. Isä: QUINCAS OIS SAKKORYSÄ FI27567/10 Emä: AAVISTUKSEN ZASTAVA

Uros Syntynyt: 22.4.2012. Isä: QUINCAS OIS SAKKORYSÄ FI27567/10 Emä: AAVISTUKSEN ZASTAVA Uros Syntynyt: 22.4.2012 AAVISTUKSEN ÖINEN-TEHORATSIA Isä: QUINCAS OIS SAKKORYSÄ FI27567/10 Emä: AAVISTUKSEN ZASTAVA FIN23280/07 FI30976/12- LZ Väri: punainen Paino 6,10 kg Tarkastustulos: Hyväksytään

Lisätiedot

Terveyskysely 2012 tulokset

Terveyskysely 2012 tulokset Terveyskysely 2012 tulokset Italianvinttikoira ja cirneco dell etna Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry Terveyskyselyn taustat ja tavoitteet Kyselyn tavoitteena oli saada kattava kuva suomalaisten italianvinttikoirien

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 143 Hyväksytty: FCI 14.2.1994 SKL-FKK 8.2.1995 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N LUOKITUS: Seura-,

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

Jalostustarkastuskaavake

Jalostustarkastuskaavake Jalostustarkastuskaavake Rekisterinumero FI11881/12 Tatuointi/mikrosirunro 956000001731142 Koiran nimi Kennelnimi DARMA SORMAN Syntymäpäivä 23.11.2011 Karvanlaatu LK/PK LK Kasvattaja Omistaja Terveystulokset

Lisätiedot

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki Ryhmä: 9 FCI:n numero: ei FCI-rotu Hyväksytty CMKU 15.11.2008 Kennelliitto 21.10.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma Kromfohrländer Kromfohrländer on yksi nuorimmista saksalaisista koiraroduista ja hyväksytty kansainvälisesti vuonna 1955. Rodun ensimmäinen kasvattaja, rouva Ilse Schleifenbaum, asui Siegenin lähellä eteläisessä

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ Rodun historiaa Jo 1400-luvulta löytyy maalauksia eri puolilta Eurooppaa pienistä kääpiöspanieleista, jotka

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 167 Hyväksytty: FCI 22.1.1999 Kennelliitto 24.3.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys Sisällys...2 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite Ryhmä: 1 FCI:n numero: 166 Hyväksytty: FCI 23.12.2010 SKL-FKK 11.1.2011 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH Azawakh, FCI 307 Alkuperämaa Mali KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. Paimentolaiset arvostivat yhtä lailla sen kauneutta kuin kumppanuutta. LYHYT

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot