JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Transkriptio

1 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY P30763

2 1 (18) Sisällysluettelo 1 Kohdetiedo, tilaaja, tutkimusryhmä Kohde Tilaaja Tutkimusryhmä Tutkimuspäivä Rakennustekniikka Kuntoarvion tavoitteet ja rajaukset Kuntoarvion teettämisen taustaa Käytettävissä olevat tietolähteet Suoritetut korjaukset Aikaisemmin tehdyt tarkastukset/ tutkimukset Kuntoluokka (RT ) Rakennuksittain... 3 Taulukko 1: Kuntoluokat Kuntoarvion tulokset rakennetekniikka Alueen rakenteet Rakennuksen reuna-alueet Piha-alueet Talo- osat Perustukset Runko Yläpohja Julkisivut Ulkoseinät Räystäät Ikkunat Ulko-ovet Julkisivuvarusteet Vesikatot Salaojat Sisätilat Yleistä Keittiö Pesutilat Sauna Sähkö- ja LVIA-tekniikka... 17

3 2 (18) JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY 1 Kohdetiedo, tilaaja, tutkimusryhmä 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Voinsalmentie Rantasalmi Järvi- Saimaan palvelut Oy Kiinteistöinsinööri Oiva Turunen 1.3 Tutkimusryhmä 1.4 Tutkimuspäivä Microkatu Kuopio Rak. ins. Jenni Ylikotila, Projektipäällikkö/ Kuntotutkija (Rakennustekniikka) Rak.ins. Heikki Saastamoinen, Kuntotutkija, korjaussuunnittelija, Projekti-insinööri (Rakennustekniikka) Rakennustekniikka 2.1 Kuntoarvion tavoitteet ja rajaukset Kuntoarvion tavoitteena on antaa tilaajalle kokonaisvaltainen käsitys kiinteistön tämänhetkisestä kunnosta, sisältäen rakennustekniikan, sekä LVIS-tekniikan. Kuntoarvio perustuu paikan päällä tehtyihin aistinvaraisiin havaintoihin, käytettävissä olleisiin piirustuksiin sekä kiinteistöinsinööri Oiva Turuselta saatuihin taustatietoihin. 2.2 Kuntoarvion teettämisen taustaa Kiinteistön mahdollisen korjaustarpeen selvittäminen myyntiä varten. 2.3 Käytettävissä olevat tietolähteet Kuntoarviota tehdessä tietolähteinä ovat olleet rakennuksen rakentamisen aikaiset piirustukset, sekä katselmuksilla mukana olleen kiinteistöinsinööri Oiva Turusen antamat tiedot. Katselmuksen aikana käytiin yhdessä asunnossa, sekä laajennusosassa sijaitsevassa monitoimi- tilassa.

4 3 (18) 2.4 Suoritetut korjaukset Kiinteistön asunnot ovat käytännössä alkuperäiskuntoisia, ainoastaan välttämättömimmät korjaukset on tehty tarvittaessa. Ulkopuolella on tehty korjauksia ja huoltoa säännöllisemmin mm. ulkoverhouspanelien huoltomaalausta. 2.5 Aikaisemmin tehdyt tarkastukset/ tutkimukset Kohteen aikaisemmista tarkastuksista tai tutkimuksista ei ole tietoa 2.6 Kuntoluokka (RT ) Rakennuksittain Taulukko 1: Kuntoluokat Kuntoluokka Kuvaus 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 3 Kuntoarvion tulokset rakennetekniikka Yleistä Rakennus on perustettu teräsbetonisten sokkelielementtien varaan. Maanpinnan alapuolisista rakenteista ei ole tietoa. Maanpinnan korkeusasema rungon alaosaan nähden vaihtelee mm:n välillä. Minimiarvona tulisi pitää 300 mm: ä. Alapohja on kaikissa kohteissa maanvarainen teräsbetonilaatta. Ulkoseinän rakenne on rakennusfysikaalisesti ajateltuna toimiva, kunhan sisäpinnan höyrynsulku on tiivis. Julkisivuihin ei ole kohdistunut muuta huoltoa/ remontintarvetta, kuin normaalit huoltomaalaukset, jotka on kohteeseen tehty ajallaan. Vesikatteena kohteessa on käytetty muovipinnoitettua tiilikuvio peltikatetta. Aluskatetta vesikatteen alle ei ole asennettu. Rakenteiden havaitut eristepaksuudet ovat tavanomaisia rakennusajankohdan määräysten mukaisia paksuuksia. Eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Huoneistojen kuivissa sisätiloissa seinämateriaalina on käytetty lastulevyä, lattiassa pääasiassa muovimattoa ja laipiossa sisustuspaneelia.

5 4 (18) Märkätiloissa lattian ja seinän pintamateriaalina on käytetty muovimattoa ja - tapettia. Vesi- tai kosteuseristettä pintamateriaali ei vaadi erikseen. Pinnoiltaan huoneistot ovat pääasiallisesti alkuperäisiä. Huoltomaalausta ja osittaisia pintojen uusimisia on vuosien mittaan tehty, mutta pääsääntöisesti huoneistot ovat lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Huoneistojen yleiskunto vaihteli suuresti, varsinkin asunto 3 on täydellisen peruskunnostuksen tarpeessa. Kiinteistön yhteydessä oleva monitoimitila on pinnoiltaan kohtalaisessa kunnossa ja ilmeisesti säännöllisessä käytössä kyläläisillä. Kiinteistön kuntoluokka, rakennusvuosi 1984, Kuntoluokka Alueen rakenteet Rakennuksen reuna-alueet Maanpinnan muotoilu rakennuksen reuna-alueilla viettää monessa kohtaa rakennuksiin päin, jolloin valumavedet aiheuttavat kosteusrasitusta rakenteille. Rakennusten vieressä kasvaa paikoitellen runsaasti kasvustoa. Kasvit lisäävät seinärakenteen kosteusrasitusta, sekä juuret tukkivat mahdollisen salaojituksen, sekä voivat aiheuttaa vaurioita rakenteille. Julkisivujen alaosissa on paikoin havaittavissa kosteuden aiheuttamia vaurioita ja maalin rapautumista. Kuva 1, Kasvillisuutta ulkoseinän vieressä. Toimenpide-ehdotus: Tontin pintakerrosten muotoilu on tehtävä niin, että rakennuksen vierustoilta saadaan aikaan vähintään 15 cm/ 3 metrin matkalla olevat kallistukset. Ympäröivän maaston vuoksi, tontille voi joutua tekemään esim. niskaojia ja sisätaitteita. Kasvillisuuden raivaaminen rakennusten ulkoseinien vierestä.

6 5 (18) Piha-alueet Kiinteistöjen piha-alueiden kunto on kohtalainen. Kulkuväylät ovat sorapintaisia ja piha-alueet pääsääntöisesti nurmikkoa. Piha-alueella on 3 ulkovalaisinta, lämmitystolpat autopaikoitusalueilla sekä pyykinkuivaus-/ maton tamppausteline. Kiinteistöön kuuluu kylmä puurakenteinen ulkovarasto, jonka kunto on kohtalainen. Kuva 2, Ulkovarasto 3.2 Talo- osat Perustukset Sokkelit ovat valettua teräsbetonia ja ovat todennäköisesti elementtirakenteisia. Alapohja on maanvarainen, eikä sen paksuutta, alapuolisia rakenteita tai kuntoa tutkittu tarkemmin, sillä rakenneavaukset eivät kuuluneet toimeksiantoon. Katselmuksella ei pystytty alapohjan rakenteen tyyppiä todentamaan, sillä rakenneavaukset eivät kuuluneet toimeksiantoon. Rungon alaosan rakenteet ovat ympäröivää maanpintaa ylempänä n mm. Suositus kosteusvaurioiden välttämiseksi olisi >300 mm. Toimenpide-ehdotukset: Maanpinnan muotoilu siten, että sokkelia olisi näkyvissä vähintään 300 mm. Maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi ja poistaa kasvillisuus sokkeleiden vierestä.

7 6 (18) Kuva 3. Sokkelin näkyvä osa liian pieni. Sadeveden ohjaus puutteellinen Runko Kohde on puurunkoinen. Kantava pystyrunko on 50x100 k600. Katon kantavana rakenteena on käytetty tehdasrakenteisia naulalevyristikoita. Kuistit ja terassit ovat niin ikään kantavilta osiltaan puurakenteisia. Runko vaikuttaa päällisin puolin hyväkuntoiselta, eikä rakenteista ollut havaittavissa taipumia tai muita rakenteen lujuuteen vaikuttavia muodonmuutoksia. Sadevesijärjestelmän ja toimivan salaojituksen puuttuminen sekä rungon riittämätön korkeusero ympäröivään maanpintaan aiheuttaa ulkoseinän alaosalle normaalia suurempaa kosteusrasitusta mikä voi aiheuttaa rakenteisiin mikrobivaurioita. Toimenpidesuositus: Koska rungon alaosa on kosteudenhallinnan puutteiden takia kosteudelle alttiina, tulisi rungon alaosan kunnosta varmistua riittävillä rakenneavauksilla ja mikrobinäytteillä Yläpohja Katselmuksella tarkistettiin yläpohjatila päätykolmion tarkistusluukusta aistinvaraisesti. Eristepaksuus 300mm puhallusvillaa. Aluskate puuttuu. Yläpohjan tuuletus voisi olla tehokkaampi.

8 7 (18) Kuva 4, Yläpohja Toimenpide-ehdotus: Yläpohjan tuuletuksen parantamiseksi suositellaan päätykolmioihin asennettavien tuuletusventtiilien asentamista. Suositellaan 2 kpl 200 mm x 200 mm venttiileitä / päätykolmio. Lisäksi ilmanvaihtokanavien läpivientien tiiveyden tarkastaminen (höyrynsulkumuovi/läpivienti) ja korjaaminen, sekä kanavien lämpöeristäminen vesikatteeseen saakka. Viemärintuuletusputkien eristeen kunto/olemassaolo yläpohjassa tulee tarkistaa, sekä varmistua siitä, että tuuletusputket on johdettu vesikatolle asti. 3.3 Julkisivut Ulkoseinät Ulkoseinien rakenne on ulkoapäin lueteltuna seuraava: pystypanelointi n.20 mm, ristikoolaus 2x22x100, tuulensuojalevy 12 mm, koolaus 50x50 + eriste, runko 50x100 + eriste, koolaus 50x50 + eriste, höyrynsulkumuovi, lastulevy 9 mm. Ulkoseinien eristepaksuus on 200 mm, tämä on selkeästi enemmän, mitä rakentamisajankohdan määräykset ovat vaatineet. Vaikka -80 luvun mineraalivilla ei pääsääntöisesti vastaa nykyvaatimusten mukaista lämmöneristävyyttä, voidaan todeta ulkoseinien eristävyyden olevan hyvä. Rakennusfysikaalisesti tarkasteltuna rakenne on toimiva, kunhan sisäpuolinen höyrynsulku on riittävän tiivis ja ilmanvaihto on toimiva sisätiloissa. Kosteusrasitusta aiheuttaa mahdollisesti toimimattomat salaojat, sekä maanpinnan muotoilu.

9 8 (18) Toimenpide-ehdotuksia: Koska rungon alaosa on kosteudenhallinnan puutteiden takia kosteudelle alttiina, tulisi rungon alaosan kunnosta varmistua riittävillä rakenneavauksilla ja mikrobinäytteillä Räystäät Räystäiden kunto on hyvä. Maalaukset ja muu huolto on tehty ajallaan. Räystäiden pituus on rakennuksien korkeuteen nähden riittävä. Toimenpide ehdotukset: Sadevesirännien puhdistus ja huolto tulee tehdä kahdesti vuodessa. Kiinteistö on sakean puuston sisällä, joten rännien tukkeentuminen on hyvin todennäköistä Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat rakentamisaikakauden mukaisesti kolmella erillislasilla varustetut ikkunat. Ikkunoiden yleiskunto on välttävä, maalaukset ovat hapristuneet ja puuosissa on halkeilua. Lisäksi pokien listoitukset repsottavat paikoitellen. Energiatalouden ja asumismukavuuden vuoksi, olisi suositeltavaa ikkunoiden uusiminen kauttaaltaan. Nykymääräysten mukaiset ikkunat ovat lähes puolta parempia lämmöneristävyydeltään ja ilmantiiveydeltään. Kuva 5, Ikkunoiden kunto kohtalainen Toimenpide-ehdotukset: Ikkunoiden uusiminen nykyiset vaatimukset täyttäviin (U-arvo 1.0W/m2K) ikkunoihin. Suositellaan asennettavaksi korvausilmaventtiileillä varustetut ikkunamallit tai erilliset raitisilmaventtiilit oleskelutilojen ikkunoihin asuntojen

10 9 (18) ilmanvaihdon parantamiseksi. Raitisilmaventtiiliä ei suositella asennettavaksi keittiön ikkunaan Ulko-ovet Ulko-ovien kunto on kohtalainen. Huoneistojen ulko-ovien suojana on sisäänkäyntikatos, mutta 30 vuoden käyttöikä on ehdottomasti tehnyt tehtävänsä. Toimenpide-ehdotukset Suositellaan ulko-ovien uusimista Julkisivuvarusteet Kattotikkaat kohtalaisessa kunnossa. Kattoturvatuotteet puuttuvat. Sadevesirännit ja syösytorvet on, mutta veden johtamisessa rakennuksen vierustoilta on puutteita. Kuva 6, Vesi lammikoituu rakennuksen vierustoille

11 10 (18) Kuva 7, sisääntulokuistin syöksytorvi. Vesi jää seinän viereen Kuva 8, Sadevesikaivo, vesi lammikoituu ympärille Toimenpide-ehdotuksia: Suositellaan sadevesijärjestelmän ja kattoturvatuotteiden huoltoa ja veden johtamista tehokkaammin pois rakennuksen vierestä. 3.4 Vesikatot Kohteessa on muovipinnoitettu, tiilikuvioitu peltikate. Peltikatteesta värit on haalistuneet. Sinällään näillä vaurioilla ja iän mukanaan tuomilla haitoilla ei ole vaikutusta katteen vedenpitävyyteen. Tekninen käyttöikä profiilipeltikatteella on laskennallisesti 60 vuotta.

12 11 (18) 3.5 Salaojat 3.6 Sisätilat Yleistä Toimenpide-ehdotuksia: Katon kunnon tarkempi tarkastaminen, erityisesti läpivientien ympärysten huolellinen läpikäyminen, sekä katteen kiinnitysruuvien kunnon tarkastaminen. Vaihtoehtoisesti koko peltikatteen uusiminen ja aluskatteen asentaminen. Salaojitusjärjestelmän olemassaolosta ei saatu varmuutta. Todennäköisesti järjestelmää ei ole alunperin asennettu. Toimenpide-ehdotus: Rakennusten vierustojen kaivaminen niin syvälle, että saadaan uudet salaojaputket asennettua kaikilta osiltaan anturan (perustuksen alapinnan) alapinnan alapuolelle. Samassa yhteydessä tehdään sadevesijärjestelmät, ulkopuoliset veden- ja lämmöneristykset sekä routaeristykset. Huoneistojen sisätilat ovat kohtalaisessa kunnossa. Osaa asunnoista on vuosien mittaan kunnosteltu, mutta pääasiassa asunnot ovat alkuperäisessä kunnossa. Lisäksi monenlaiset käyttötottumukset ovat jättäneet jälkensä asuntoihin. Täyden peruskorjauksen tarpeessa oli katselmuksen aikana tarkastettu asunto. Huoneistojen lattiamateriaalina on alkuperäinen muovimatto. Huoneistojen kuivien tilojen seinät ovat pääasiassa maalattua lastulevyä, paitsi huoneistojen väliset seinät on muurattu. Monitoimitilan lattiat on laatoitettu vinyylilaatalla. Noin puolet laatoituksesta on asbestipitoista 250x250 mm2 laattaa. Kuva 9, alkuperäiskuntoinen makuuhuone

13 12 (18) Kuva 10, vuotojälki makuuhuoneen laipiossa, rakennuksen päätyseinä. Kuva 11, vaurioita seinän alaosassa Kuva 12, Olohuoneen lattia, as 3

14 13 (18) Rakennuksen päädyssä olevassa laajennusosassa sijaitseva monitoimitila on pinnoiltaan kohtalaisessa kunnossa. Kuva 13, Monitoimitila Kuva 14, Monitoimitila Keittiö Keittiökalusteet ovat pääasiassa alkuperäiset. Kunto vaihtelee kohtalaisen ja huonon välillä.

15 14 (18) Kuva 15, Päällisin puolin siisti, alkuperäinen keittiö Kuva 16, Kuivauskaappi, As 3 Kuva 17, Tiskialtaan kalkkeumia, hana mahdollisesti vuotanut rungon tiivisteistä

16 15 (18) Pesutilat Pesuhuone- wc- tilat ovat pääosin alkuperäisiä. Lattioissa ja seinissä on muovimatto/ -tapetti. 30 vuoden käyttöikä alkaa olla kyseisille materiaaleille täynnä. Katselmuksella havaittiin useita kohtia, joissa pintamateriaalien kuluminen tai rikkoutuminen aiheuttaa kosteusvaurio riskin. Kuva 18, WC/ Kylpyhuone As 3 Kuva 19, Suihkun muovimatto halki pitkältä matkalta, As 3

17 16 (18) Kuva 20, Pesuhuoneen altaan alla vaurioita pintamateriaaleissa Kuva 21, Monitoimitilan wc Märkätilojen ilmanvaihto oli puutteellinen. Ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon, jonka teho ei riitä tuulettamaan märkätilojen kosteutta riittävästi. Märkätilojen toimiva ilmanvaihto ennaltaehkäisee mahdollisia kosteuden aiheuttamia vaurioita koko huoneistossa poistamalla kosteaa ilmaa suihkun tai saunomisen jälkeen. Toimenpide-ehdotuksia: Erityisesti asunto 3 pesuhuone tulisi remontoida täydellisesti Sauna Rivitalon jokaisessa asunnossa on sähkölämmitteinen sauna. Saunat ovat pääosin alkuperäiskuntoisia, joten peruskorjaus alkaisi käyttöiän ja kunnon perusteella olla ajankohtaista.

18 17 (18) Saunat on kauttaaltaan verhottu puupaneelilla. Lattiassa on muovimatto. Saunoissa on lattiassa ns. kuivakaivo veden poistoa varten. Ilmanvaihto on painovoimainen ja saunoissa on avattava ikkuna tuuletusta varten. Kuva 22, huonokuntoinen sauna, As 3 4 Sähkö- ja LVIA-tekniikka Sähkö- ja LVI-tekniikan osuus perustuu pääosin paikan päällä tehtyihin silmämääräisiin havaintoihin. Jokaiselle asunnolle on oma sähkökeskus, sulakekoko 3x25 A. Rakennuksen sähköasennukset sekä sähköpääkeskukset ovat alkuperäiset. Etäluettavat asuntokohtaiset sähkömittarit on asennettu. Kiinteistöissä on harava-antennijärjestelmä. Asennukset on tehty rakentamisajankohdan määräysten mukaisesti. Tarkempaa sähköalan ammattilaisen tekemää tarkastusta ei ole tehty, mikä suositellaan tarvittaessa tehtäväksi. Rakennuksissa on tehty normaalia huoltoa kuten rikkoutuneiden kalusteiden ja lamppujen vaihtoa. Mittavampia peruskorjauksia/uudistamista ei ole tehty. Tilojen lämmitys tapahtuu sähköpattereilla, märkätiloissa sähköinen lattialämmitys. Asunnoissa on patterikäyttöiset palovaroittimet. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Patterien termostaattien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta, jonka jälkeen ne on toiminnallisuuden varmistamiseksi syytä uusia. Vesi- ja viemärijärjestelmät ovat tavanomaisia. Kiinteistöllä on oma kaivo, josta otetaan käyttövesi. Jätevedet imeytetään maahan. Lämminvesivaraajat ovat pääosin alkuperäisiä ja sijaitsevat saunassa lauteiden alla. Kiinteistöissä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, tosin raitisilmaventtiileitä ei katselmuksella havaittu. Keittiössä on liesituuletin ja pesutiloissa on poistoilmaventtiilit.

19 18 (18) Kuva 23, huonokuntoinen liesituuletin Kuva 24, Monitoimitilan ilmanvaihtoputkisto Liitteet Liite 1: Energiatodistus Heikki Saastamoinen Kuntotutkija/ Projekti-insinööri/ Ri AMK

20 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Osoite 1: Voinsalmentie 1209 Osoite 2: Rantasalmi Todistustunnus: Kiinteistötunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: 1984 Valmistumisvuosi: 1984 Rakennuksen käyttötarkoitus: Rivi- ja ketjutalot Pääsuunnittelija: Laskelman tekijä: Saastamoinen Heikki Yritys: FCG Suunnittelu ja Tekniikka, Kuopio Tilaaja: Rantasalmen kunta Päiväys: Sijainti/paikkakunta: Rantasalmi=3 Rakennusluokka: 1 Rivi- ja ketjutalot Kerroslukumäärä: 1 Rakennustilavuus (m³): 810 Rakennuksen ilmatilavuus (m³): 590 Maanpäällinen kerrostasoala (m²): 258 Lämmitetty nettoala Anetto (m²): 232 Lämpökapasiteetti Crak omin (Wh/m²K): 70 Ulkopuolisen tilan lämpötila: 17.0 astetta Asuntojen lukumäärä: 4 Laskentamallin tila: Ei tiedossa Rakennuslupa hyväksytty (pvm): - Käyttöönottotarkastus suoritettu (pvm): - Rakenneosat rakenneosa: Pinta-ala: U-arvo: g-arvo: Fverho * m² W/m²K Fkehä: Ulkoseinä ulkoilmaa vasten Yläpohja ulkoilmaa vasten Alapohja (maanvastainen) Ikkunat itään Ikkunat länteen Ulko-ovet Kylmäsillat Kylmäsillat: Pituus: Lisäkonduktanssi: m W/mK US-US (ulkonurkka) US-US (sisänurkka) US-YP US-AP US-ikkunat US-ovet Ilmanvaihto Vaipan ilmanvuodot: Ilmanvuotoluku q50: 4 Ilmanvaihto: Kuvaus Painovoimainen ilmanvaihto LTO %: 0.0

21 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Ominaissähköteho/SFP-luku (kw/m³/s): 0.0 Muu ilmanvaihtojärjestelmän sähköteho (W): 0.0 Tuloilman lämpötilan asetusarvo: 17 astetta Jäteilman lämpötila mitoitustilanteessa: 3 astetta Poistoilmamäärän suunnitteluarvo (L/s): 82 Poistoilmamäärän suunnitteluarvo ilman LTO-vaatimusta (L/s): 0 Tuloilman suhde poistoilmavirtaan: 0.0 Lämpötilan nousu puhaltimessa: 0.0 astetta Esilämmityspiirin vuosituotto: 0 kwh IV-laitteessa automaattinen LTO:n poiskytkentä asetuslämpötilan ylittyessä: Ei LTO:n ja jälkilämmityspatterin kuukausipäälläolo: x x x x x x x x x x Lämmitysjärjestelmä Käyttöveden lämmitys: Kuvaus Sähköinen varaaja Käyttöveden varaajahäviöt (kwh/vuosi): 3320 Käyttöveden kiertojohdon häviöt (kwh/vuosi): 0 Käyttöveden siirron hyötysuhde: 0.92 Käyttöveden mitoitusvirtaama (litra/s): 0.25 Käyttöveden kiertojohdon ominaisteho (W/m²): 0 Käyttöveden kiertojohdon pumpun ottoteho: 0 W Jäteveden LTO:stä hyödynnetty energia: 0 kwh/vuosi Sähkölämmityksen hyötysuhde (käyttövesi): 1 Tilojen lämmitys: Kuvaus Suora sähkölämmitys Lämmityksen varaajahäviöt (kwh/vuosi): 0 Häviöt lämmittämättömään tilaan (kwh/vuosi): 567 Lämmön jakelujärjestelmän hyötysuhde: 0.80 Lämmön jakelujärjestelmän apulaitteet (kwh/m²): 2.5 Varaavien tulisijojen lukumäärä: 0 Ilmalämpöpumppujen lukumäärä: 0 kpl (SPF-luku=2.8) Sähkölämmityksen hyötysuhde (tilojen lämmitys): 1 Märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuus tilojen lämmityksestä: 0.5 Laskenta ja tulokset Tilojen lämmitystapa: Huonekohtainen sähkölämmitys Käyttöveden lämmitystapa: Lämminvesivaraaja sähkövastuksilla Jälkilämmityspatteri: Ei jälkilämmityspatteria Oma sähköntuotanto (kwh/a): 0

22

23 YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 232 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Suora sähkölämmitys / Sähköinen varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Painovoimainen ilmanvaihto Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) - Energiamuodon kertoimella painotettu energia kwh E /(m 2 vuosi) sähkö ,7 456 Sähkön kulutukseen sisältyvä valaistus- ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (E-luku) 456 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty E-luvun luokitteluasteikko Rivi- ja ketjutalot Luokkien rajat asteikolla A: B: C: D: E: F: G: Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka G E-luku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. E-lukuun sisältyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly E-lukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Mikäli jäljenpänä lueteltuja toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaa, tulee kaikki suunnitelmat teettää rakennusfysiikkaan perehtyneellä suunnittelijalla, sillä peruskorjauksissa piilee suunnitteluvirheen riski. Esimerkiksi rakennuksen ilmanpitävyydestä tulisi varmistua, etenkin ennen yläpohjan eristepaksuuden lisäämistä ja varsinkin koneellista ilmanvaihtokonetta suunniteltaessa. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".

24 E-LUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rivi- ja ketjutalot Rakennuksen valmistumisvuosi 1984 Lämmitetty nettoala 232 Rakennusvaippa m 2 Ilmanvuotoluku q 50 4,0 A U U A Osuus lämpöhäviöistä m 2 W/(m 2 K) W/K % Ulkoseinät 161,0 0,22 35,4 15% Yläpohja 235,0 0,19 44,7 19% Alapohja 232,0 0,26 60,3 25% Ikkunat 32,2 1,70 54,7 23% Ulko-ovet 16,2 1,20 19,4 8% Kylmäsillat ,8 10% Ikkunat ilmansuunnittain A U m 2 W/(m 2 K) Pohjoinen Koillinen Itä 11,5 1,70 0,70 Kaakko Etelä Lounas Länsi 20,7 1,70 0,70 Luode. Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Painovoimainen ilmanvaihto Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFP-luku lämpötilasuhde (m 3 /s) / (m 3 /s) kw / (m 3 /s) - C Pääilmanvaihtokoneet / Erillispoistot 0,00 / 0,09 0, Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,09 0, Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Suora sähkölämmitys / Sähköinen varaaja Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin 1 Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö kwh/(m 2 vuosi) Tilojen ja iv:n lämmitys 100 % 80% 2,5 Lämpimän käyttöveden valmistus 100 % 92% 0,0 1 vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin - Ominaiskulutus dm 3 /(m 2 vuosi) Lämmin käyttövesi Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m 3 /(h m 2 ) 2 lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora -arvo Lämmitysenergian nettotarve kwh/(m 2 vuosi) Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus - W/m 2 W/m 2 W/m 2 Henkilöt ja kuluttajalaitteet 60% 2,0 3,0 Valaistus 10% 8,0 -

25 E-LUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 1984 Lämmitetty nettoala, m E-luku, kwh E / (m 2 vuosi) 456 E-luvun erittely Rivi- ja ketjutalot Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus kwh/vuosi - kwh E /vuosi kwh E /(m 2 vuosi) sähkö , YHTEENSÄ Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys kwh/(m 2 vuosi) kwh/(m 2 vuosi) kwh/(m 2 vuosi) Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys 1 2,5 190,5 - Tuloilman lämmitys 0,0 0,0 - Lämpimän käyttöveden valmistus 0,0 52,4 Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus 0,0 - - Jäähdytysjärjestelmä 0,0 0,0 0,0 Kuluttajalaitteet ja valaistus 22,8 - - YHTEENSÄ 26,0 243,0 0,0 1 ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämpimän käyttöveden valmistus Jäähdytys sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa 3 laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat kwh/vuosi Aurinko Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä Laskentatyökalun nimi ja versionumero kwh/(m 2 vuosi) Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio 1.4 ( )

26 TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 232 m² Ostettu energia kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet 1 polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Kevyt polttoöljy litra 10 Pilkkeet (havu- ja sekapuu) pino-m Pilkkeet (koivu) pino-m Puupelletit kg 4,7 1 Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä kwh/vuosi kwh/(m 2 vuosi) Sähkö yhteensä 0 0 Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä 0 0 Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.

27 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot - ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat Ulkoseinien eristepaksuus on hyvällä tasolla (200mm) joten sen lisäämisellä ei ole suurtakaan merkitystä energiankulutukseen. Ikkunoiden ja ovien osalta markkinoilla on puolta parempia eristävyydeltään, sekä ilmanpitävyydeltään, joten näiden uusimisella olisi suurin yksittäinen hyöty saatavissa. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan 1.0W/m2k. 2 Ulko-ovien uusiminen U-arvoltaan 1.0W/m2k 3 Lämpö, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi Huomiot ylä- ja alapohja Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian Yläpohjaan eristettä olisi helpoiten lisättävissä. Eristeen lisäämistä suunniteltaessa, kannattaisi tarkastaa yläpohjan höyrynsulun tiiveys, sillä mikäli höyrynsulku on tiivistämättä esim, läpivientien kohdalta, on eristettä lisättäessä helposti tulossa ongelmia kosteuden kanssa. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Yläpohjaan lisää eristettä 200mm (Entuudestaan 300mm) 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi Huomiot - tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Jäähdytys, ostoenergian Ilmalämpöpumpun asentaminen jokaiseen asuntoon olisi kaikkein edullisen tapa pienentää ostoenergian kulutusta. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 Ilmalämpöpumpun asentaminen jokaiseen asuntoon 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi

28 Huomiot - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Suurin yksittäinen tekijä olisi asentaa koneellinen ilmanvaihto tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Tosin ilmanvaihtoputkistojen vetäminen on suuri työ ja vaatii rakenteiden osittaista avaamista. Lisäksi asuntojen pieni koko ja koko rakennuksen pieni ilmatilavuus nostaa kustannukset saatavaan hyötyyn nähden melko pieneksi. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t 1 LTO:lla varustetun IV-koneen asentaminen, vuosihyötysuhde 70% 2 3 Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi kwh E /m 2 vuosi Huomiot - valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Lämpö, ostoenergian Sähkö, ostoenergian kwh/vuosi kwh/vuosi kwh/vuosi Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Jäähdytys, ostoenergian E-luvun muutos kwh E /m 2 vuosi Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä,

29 LISÄMERKINTÖJÄ Katselmus suoritettu