APUOHJAS. Hämeen ja Satakunnan alueen hevosjalostusliittojen tiedotuslehti

Transkriptio

1 APUOHJAS Hämeen ja Satakunnan alueen hevosjalostusliittojen tiedotuslehti tuslehti 1 /

2 Hämeen hevosjalostusliitto Johtokunta: Satakunnan alueen hevosjalostusliitto Hallitus: pj. Veikko Hakala, p pj. Eero Hollmén, p , vpj. Helena Jansson, p vpj. Pertti Teini, p Janne Himanen, p Manu Vanha-Rauvola, p Niilo Rantala, p Mirka Hietanen, p Markku Pihkala, p Tauno Puistosalo, p Olavi Inkinen, p Jorma Rytkönen, p Mikko Salminen, p Pekka Koskela, p Heikki Järvensivu, p Hämeen ja Satakunnan alueen hevosjalostusliittojen toimisto toiminnanjohtaja: toimistosihteeri: Vesa Mäkinen Nina Mäkinen Tammelan puistokatu 24 B Tampere p / hameen.hevosjalostus@kolumbus.fi 2

3 Pääkirjoitus Uusi vuosi ja uudet tuulet Heti alkuun pahoittelen, että apuohjaksen järjestyksessään toinen numero on viivästynyt alkuperäisestä ilmestymisaikataulustaan. Toisen numeron oli tarkoitus ilmestyä loka-marraskuussa Tällöin kuitenkin sairastumisten ja muiden ennalta odottamattomien asioiden johdosta aikaa lehden koostamiseen ei jäänyt. Kuitenkin nyt, kun suurin tunnistusruuhka on ohi, on jälleen aikaa vetää asioita nippuun ja koostaa ne lehdeksi. Toivottavasti kehityskäyrämme lehden koostamisessa on noususuuntainen. Tässä vaiheessa on hyvä katsoa hetki taaksepäin ja kerrata mitä viime vuonna on hevosjalostuksen rintamalla tapahtunut. Tilastot osoittavat koko maan tasolla astutusmäärissä pientä n. 10 % laskua. Tämä lasku on ilmeisesti muissa maakunnissa ollut mainittua merkittävämpää, sillä Hämeen alueen oriit ovat astuneet kuluvana vuonna 10 % suuremman määrän tammoja kuin 2010 ja myös Satakunnan alueella astutusmäärissä on samansuuntaista kehitystä. Uusia hevosia tuotiin ulkomailta Hämeeseen 232 kpl, joka on lähes sata vähemmän kuin edellisvuonna. Satakunnan sadassa yhdessä tuontihevosessa sen sijaan oli jälleen 10 % lisäystä edellisvuoteen nähden. Alueella syntyneiden varsojen tarkat määrät saadaan vasta maaliskuussa, kun viimeisetkin ilmoitukset syntyneistä varsoista saapuu liittoon. Kuitenkin voimme tilastoista päätellä jo tässä vaiheessa sen, että hevostalous voi alueillamme vähintäänkin yhtä hyvin kuin valtakunnassa keskimäärin. Tämä tieto rauhoittanee yöuniamme. Uusi vuosi on alkanut leudoissa merkeissä ainakin sään puolesta, mutta leutoja myötätuulia on tunnettavissa myös hevosalalla. Veikkauksen entiset V-pelit ovat siirtyneet hevosalan omalle peliyhtiölle Fintotolle. Pelien siirtyminen hevosalan oman yhtiön haltuun tuo mukanaan suuria mahdollisuuksia, mutta samalla myös suuren haasteen. Parhaimmillaan tilanne tuo kasvavien pelivaihtojen ja suuremman alalle jäävän prosenttiosuuden myötä merkittävästi enemmän rahaa keskusjärjestön kassaan, josta se jakautuu jälleen koko hevostalouden hyväksi. Kuitenkin pelien haltuunotto on vaatinut suuria rahallisia satsauksia mm. laitehankintoihin, myyntiorganisaatioon ja markkinointiin. Satsaukset ovat siksi merkittäviä, että ne syövät mahdollisen myynninkasvun tuomat lisäeurot ainakin muutaman vuoden tästä hetkestä eteenpäin. Toisaalta myös uhkakuvia ja sadepilviä on paremman huomisen edessä. Erilaisten rahapelien määrä ja tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti. Sen lisäksi että internetissä on lukemattomia uusia kansainvälisiä pelien tarjoajia, ovat myös kotoiset Veikkaus ja RAY lisänneet markkinointia ja tarjontaansa merkittävästi. Myynnin kasvu ei siis ole mikään itsestäänselvyys. Uudet hevosalan tuulet ovat hyvin olleet nähtävissä TV näkyvyydessä ja markkinoinnissa. Vihdoin on osattu lähestyä aihetta ulkopuolisin silmin. Tämä on ollut ilahduttavaa huomata niin ravilähetyksissä kuin myös TVmainoksissa, joissa on otettu selvästi entistä paremmin pehmeät arvot ja tunteisiin vetoavuus huomioon. Pääkirjoitukseni saattaa vaikuttaa tällä kertaa ravipainotteiselta, mutta edellä mainitsemani asiat ovat todella merkityksellisiä koko hevosalalle tyyli- tai lajisuuntaan katsomatta. Suoranaisin vaikutus on tietysti raviurheiluun, mutta vähintäänkin välillisesti asia koskettaa koko hevosalan kenttää. Koska raviurheilu on hevosalan suurin ja näkyvin kilpaurheilulaji, on sillä suurin mahdollisuus tuoda alalle lisää harrastajia. Jos sen avulla saadaan lisää ihmisiä hevosten pariin, tulee siitä hyötymään koko hevosalan kenttä. Toivonkin, että seuraavan kerran kun haette Lotto-kuponkia R-kioskilta, otatte toiseen käteen Toto5 tai Toto75 kupongin ja mietitte hetken, haluatteko pelata Hevos(alan)-pelejä vai Veikkauksen pelejä. Myös naapurin mummoa voi opastaa sillä, että Toto75:ssäkin voi saada 7 oikein. Samat sukulaisten syntymäajat saattavat niihinkin riveihin sopia, mikäli ovat alkukuusta syntyneitä. Tässä lehdessä teemaksi on valittu näyttelyt. Vaikka kiivain näyttelykausi varsinkin varsojen osalta alkaa keväämmällä, on jo nyt hyvä alkaa harjoittelemaan tulevia koitoksia varten. Monelle saattaa tulla uutena asiana se että näyttelyissä maksetaan myös rahapalkintoja. Rahaakin tärkeämpää näyttelyissä on luotettava ja puolueeton arvio varsasta ja varsan oppiminen uusiin tilanteisiin. Sisäsivuilta löytyvät alueemme näyttelykalenterit niin suomenhevosille ja lämminveriravureille kuin myös ratsuille ja poneille. Toivottavasti saamme seuraavissa numeroissamme täydentää kalenteria paikallisseurojen järjestämillä Match Shownäyttelyillä. Otamme mielellämme vastaan myös muita tapahtumailmoituksianne. Siis vinkatkaa niistä meille hyvissä ajoin, niin varaamme lehdestämme tilaa ilmoituksillenne. Kauniita talvipäiviä kaikille lukijoille! Vesa Mäkinen 3

4 Jalostuspäivät 2012 Suomen Hippos ry järjestää jalostuspäivät helmikuuta 2012 Mikkelin AMK:n Kasarmin Kampuksella (Patteristonkatu 3, Kampussali A). Jalostuspäivien ohjelma, jonka teemana ovat Neuvonta ja Hevosen hyvinvointi, on nyt julkaistu. Ilmoittautuminen Jalostuspäiville päättyy perjantaina 3. helmikuuta. To 16. helmikuuta klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo (klo Teema: Neuvonta Aamukahvi Tervehdyspuhe, Mikkelin hevosjalostusliiton puheenjohtaja Seppo Rautio Suomenhevosen jalostuksen historia luonnollisen valinnan kautta hevosseuroihin ja hevosjalostusliittoihin, Roger Johansson Hevosjalostusliittojen neuvontapalvelut Ajankohtaista Lounas, Ravintola Talli European Horse Network, Markku Saastamoinen, MTT, Hippolis Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa, Hanne Soininen Iltapäiväkahvi Hevosten tautitilanne ja laittomat tuonnit, Evira Rakennearvostelun uudet tuulet, Suvi Mäkeläinen Toiminnanjohtajien palaveri) Kuninkuusravien 2012 esittely Pe 17. helmikuuta Teema: Hevosten hyvinvointi klo Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten näyttelyt 2011, palkitseminen, Eero Perttunen klo Hevosten talvihoito, Elena Autio klo Tarha- ja katosratkaisuja, M-L Heiskanen klo Loistorjunta orivarsalaitumilla, Niina Korhonen, HevTK ja MoVet klo Lounas, Ravintola Talli klo Terveellinen laidunruokinta, Susanna Särkijärvi, MTT klo Varmista rehujen korkea laatu, Viljavuuspalvelu klo Kaviokuumeen syntymekanismi ja hoito, Ninja Karikoski klo Iltapäiväkahvi klo Jaakko Laitisen haastattelu klo Päätös Mukana Jalostuspäivillä: Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina : Suomen Hippos ry, Soila Lehmusvaara, puh , soila.lehmusvaara@hippos.fi. Osallistumismaksu 70 euroa/1 pv, 80 e/2 pv, väh. 10 hengen ryhmät á 40 euroa/2 pv, maksetaan tilille viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä (kuitti näytettävä paikalle saavuttaessa). Majoitusvaraukset: Sokos Hotel Vaakuna tarjoaa alennuksen hotellihuoneista Jalostuspäivien osallistujille. Hotellin hinnat ovat 104 / vrk kahden hengen huone ja 93 / vrk yhden hengen huone. Hotellivaraukset tulee tehdä joko puhelimitse tai sähköpostilla vaakuna.mikkeli@sokoshotels.fi mennessä. Varausta tehdessä tulee mainita kiintiötunnus BHIP ollakseen oikeutettu erikoishintaan. 4

5 Eurajoen Hevoskasvatusyhdistys ry Jäsenseura esittäytyy Perinteikäs Eurajoen Hevoskasvatusyhdistys on perustettu Yhdistyksen toiminta-alueena on Eurajoki ja Rauman seutu. Yhdistyksellä on n. 300 jäsentä. Yhdistyksen historiikki on luettavissa seuraavasta Kotiseutumme Eurajoki kirjasta, joka ilmestyy keväällä. Seura sai merkittävästi lisää potkua toimintaansa vuonna 1995, jolloin se alkoi suunnitella omaa ravirataa. Projekti lähti alkubyrokratian jälkeen vauhdikkaasti liikkeelle EU:sta saadun hankerahoituksen myötä. Kavioura saatiin valmiiksi vuonna 1996 ja ensimmäiset harjoitusravit radalla ajettiin vuonna Kaviouran profiili ja piirustukset saatiin Seinäjoen ravikeskuksesta. Profiili ja pinta radalla onkin todella hieno ja erityisen hevosystävällinen. Radan pintamateriaalit ovat laadukkaita ja radasta löytyy joustoa ja pitoa sopivassa suhteessa. Radan varustusta on hiljalleen kohennettu vuosien saatossa. Tällä hetkellä radalta löytyy tuomaritorni, tallikahvio, sisäänkirjoitustilat sekä ulkoilmavaljastuspaikat 25:lle valjakolle. Tulevaisuudessa radalle on suunniteltu valjastuskatosta ja erillistä hiittisuoraa. Yhdistys kerää radan kunnossapitoon vapaaehtoista käyttömaksua, joka on porrastettu kolmeen eri maksuluokkaan harrastajakohtaisen hevosmäärän mukaan. Lisäksi Suomen Hippoksesta on saatu joka toinen vuosi aurausavustusta ja vuosittain paikallisraveihin palkintotukea. Nykyisellään radalla järjestetään kerran vuodessa paikallisravit rahapalkinnoin sekä yhdet tai useammat harjoitusravit. Lisäksi radalla on järjestetty viime syksynä tamma- ja varsanäyttely. Kesäisin rata on ahkerassa harjoituskäytössä, sillä rataa käyttävät arviolta satakunta lähialueen hevosharrastajaa. Talvisin rataa ovat käyttäneet lisäksi autokoulut pimeänajon harjoittelussa sekä autoliitto liukkaan kelin ajoharjoittelussa. Ravijärjestelyiden ja radan kunnossapidon sekä kehittämisen lisäksi seura järjestää vuosittain koulutus/esitelmätilaisuuksia. Aktiivisille talkoolaisille on oma saunailta ja koko yhdistyksen väki kootaan omaan vuosittaiseen gaalaan, jossa palkitaan alueen parhaiten menestyneitä hevosia ja niiden taustajoukkoja. Seuralla on informatiiviset ja hyvin kuvitetut kotisivut, joita päivitetään kiitettävän usein. Seuran kotisivut löytyvät osoitteesta: Seuran puheenjohtajana toimii Manu Vanha-Rauvola. Eurajoen radalta löytyy myös tavallista enemmän radanhoitokalustoa mm. seuran oma traktori. 5

6 Uutta vuonna 2012: Varsan rekisteröinti aikaistuu Vuonna 2012 syntyvien varsojen rekisteröinti käytäntö muuttuu. Varsan syntymätodistus on lunastettava syntymävuoden aikana, jotta varsa saa kilpailuoikeuden. Tunnistamisen takaraja pysyy ennallaan eli on tehtävä viimeistään maaliskuun 31. päivänä syntymävuotta seuraavana vuonna. Muutos rekisteröinnissä koskee vuonna 2012 ja sen jälkeen syntyviä suomenhevosia ja lämminverisiä ravihevosvarsoja. Jotta varsa saisi ravikilpailuoikeuden, on varsan syntymätodistus lunastettava oriinpitäjältä syntymävuoden aikana eli joulukuun 31. päivään mennessä. Varsan rekisteröinti on kaksivaiheinen, ensin ilmoitetaan ja maksetaan syntymätodistus, sitten tunnistetaan. Varsan ilmoittaminen rekisteriin Varsa ilmoitetaan rekisteriin heti syntymän jälkeen. Se tapahtuu lähettämällä astutus/varsomistodistus täytettynä hevosjalostusliittoon kuukauden sisällä varsomisesta. Tällöin rekisteröinti eli hevospassi on hinnaltaan halvin. Varsomistodistukseen kirjoitetaan varsan syntymäaika, sukupuoli ja nimi. Nimiehdotuksia pitää mainita useampia, jotta varsalle löydetään helposti sen oma ainutkertainen nimitunnuksensa (ks. Nimisääntö). Varsan syntymätodistus on lunastettava oriinpitäjältä syntymävuoden aikana. Oriinpitäjä antaa syntymätodistuksen kuitiksi siitä, asiaan kuuluvat varsamaksut on maksettu. Syntymätodistus on toimitettava hevosjalostusliittoon, tunnistajalle tai Suomen Hippokseen viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä, jotta varsa saa ravikilpailuoikeuden. Rekisteriin ilmoitetusta varsasta tehdyt mahdolliset omistajanvaihdosilmoitukset toimitetaan myös heti vaihdoksen tapahduttua liittoon/suomen Hippokseen. Varsan tunnistaminen Tunnistuksen tekee hevosjalostusliiton virkailija, joka saapuu paikalle sovittuna aikana. Varsasta kirjataan ylös väri ja merkit sekä otetaan verinäyte isyystutkimusta varten ja asennetaan mikrosiru. Näytteenottoa varten varsalla on oltava tottuneet kiinnipitäjät. Varsan tunnistamistoimenpiteet on tehtävä viimeistään syntymävuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jotta varsa saa ravikilpailuoikeuden. Rekisteröintiin liittyvät todistukset ja lomakkeet hevosjalostusliitto lähettää edelleen Suomen Hippokseen, kun tunnistusmaksu on maksettu liittoon. Sen jälkeen, kun dna-laboratoriosta saadaan varsalle polveutumisen varmistus, lähtee Suomen Hippoksesta lasku rekisteröinnistä varsan omistajalle. Laskun maksettuaan varsanomistaja saa postitse varsalle hevospassin. Lisätietoja varsojen rekisteröinnistä: Iikka Riipinen (suomenhevoset) ja Anne Sutinen (lämminveriset ravihevoset). Tietoa kasvattajista ja hallinnansiirroista: Soila Lehmusvaara

7 Kymmenen hyvää syytä käyttää varsaa hevosjalostusliittojen näyttelyissä: 1. Saat puolueettoman tuoteselosteen varsastasi, josta on hyötyä esim. valmennusta suunniteltaessa ( mm. mahdolliset rakenteelliset heikkoudet) 2. Varsasi tottuu lastaukseen, kuljetukseen, toisiin hevosiin ja vieraisiin paikkoihin. Näyttelytapahtuma on tärkeä oppimistilaisuus varsalle, josta on hyötyä jatkossa. 3. Saat hyviä vinkkejä varsan ruokintaan, kengitykseen ja hoitoon. 4. Näet muita varsoja ja hevosenomistajia ja voit tehdä vaikka hyvät kaupat samalla reissulla. 5. Hyvät näyttelyarvostelut ovat myyntivaltti varsasta kauppaa hierottaessa. 6. Näyttelyissä maksetaan rahapalkintoja: vuonna 2011 palkinnot olivat seuraavanlaiset: I. palkinto 150 II. palkinto 60 Kaikki palkitut varsat saavat ruusukkeen. 7. Näyttelyn paras varsa palkitaan laadukkaalla beta-riimulla ja paras esittäjä riimunnarulla. (Hämeen ja Satakunnan alueella) 8. Hämeen alueen näyttelykauden parhaat 1v. sh- ja lv-varsat saavat ilmaisen osallistumisoikeuden ikäluokkansa Kriterium-kasvattajakilpailuun (maksut 380 / varsa) Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueen paras 1v. sh -varsa saa ilmaisen osallistumisoikeuden ikäluokkansa Satakunta-ajoon (112 ) ja paras lv varsa St. Legeriin (150 ). Lisäksi em. palkitut varsat saavat palkintoloimet ja kunniakirjat. 9. Saat mahdollisuuden osallistua Valtakunnalliseen varsanäyttelyyn, jossa jaettavat palkinnot roduittain ja ikäluokittain ovat seuraavanlaiset: I p II p. 750 III p. 500 IV p. 300 V p. 200 Valtakunnalliseen varsanäyttelyyn voivat osallistua 1 v. sh- ja lv-varsat sekä 2 v. sh-varsat. 10. Onnistuneesta varsanäyttelyreissusta jää hyvä mieli niin omistajalle kuin itse varsallekin. 7

8 Tamma- ja varsanäyttelyt Hämeen ja Satakunnan alueen hevosjalostusliitoissa 2012 la to ma ti ke pe la Riihimäki (H) Ylöjärvi (H), myös ratsut ja pienhevoset Ypäjä (H), myös ratsut, pienhevoset ja työhevoset Ypäjä (H), vain varsat Kokemäki (S) Vammala (S) Pori, pienhevoset myös ratsastettavuuskokeella (S) la ke to pe Orivesi (H) Ylöjärvi (H), myös ratsut ja pienhevoset Ypäjä (H), vain tammat, myös ratsu-, pien- ja työhevostammat Ypäjä (H), vain varsat Ilmoittautumiset viimeistään kahta viikkoa ennen näyttelyä hevosjalostusliiton toimistoon p , tai verkossa Suluissa on mainittu liitto, jonka alueella näyttely pidetään. H = Häme S = Satakunnan alue Näyttely järjestetään, mikäli siihen ilmoitetaan vähintään 15 hevosta. Suomenhevosratsutammoja ja pienhevosia ratsastettavuuskokeella otetaan vastaan ainoastaan kalenterissa mainituilla paikkakunnilla. Ajettavuuskokeella voidaan pienhevostammoja kirjata muissakin näyttelyissä. Työhevostammojen kantakirjaukset tapahtuvat kalenteriin merkityillä paikkakunnilla. Ravuritammoja kirjataan entiseen tapaan kaikissa näyttelyissä. Valtakunnallinen varsanäyttely pidetään Kouvolan maaseutumessujen yhteydessä. 8

9 Varsanäyttelysäännöt Suomenhevoset ja lämminveriravihevoset 1. Hevosjalostusliittojen näyttelyihin ovat oikeutettuja osallistumaan Suomessa syntyneet 1-3 -vuotiaat suomenhevosvarsat ja 1-2 -vuotiaat lämminveriravurivarsat. Ulkomailla syntyneillä ja sinne aluksi rekisteröidyillä lämminverivarsoilla ei ole osallistumisoikeutta. Varsojen pitää olla oritai tammavarsoja, ruunavarsoja ei arvostella. 2. Rahapalkintoja maksetaan I ja II palkinnon varsoille Suomen Hippokselle myönnetyistä varoista näyttelykauden jälkeen. Kauden päätyttyä palkintojen suuruus tarkistetaan hyvin palkittujen kesken määrärahan sallimissa rajoissa. 3. Varsa saa osallistua hevosjalostusliitojen järjestämään näyttelyyn vain kerran kalenterivuodessa. Lisäksi varsa voi osallistua Valtakunnalliseen varsanäyttelyyn. Jos varsa tulee hylätyksi tai keskeyttää, se voi vielä yrittää uudemman kerran samana vuonna. Varsanomistajan tulee miettiä tarkasti, milloin varsa on parhaimmillaan, jolloin näyttelyyn kannattaa osallistua. Kehittymättömille yksivuotiaille varsoille ei suositella talvi- eikä kevätnäyttelyitä. 4. Näyttelyyn otetaan korkeintaan 45 hevosta ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 5. Rahapalkinto maksetaan henkilölle, joka omistaa varsan näyttelypäivänä. Varsan omistajan on huolehdittava, että hänen omistus- ja tilitietonsa ovat ajan tasalla Suomen Hippoksen rekisterissä. 6. Liiton toiminnanjohtaja tarkistaa näyttelytulokset ja toimittaa ne Suomen Hippokseen näyttelyvuoden marraskuun loppuun mennessä. Hämeen alueen näyttelykauden parhaiden 1v-varsojen palkitsemistilaisuus Teivossa: Paras sh-varsa Kohtaava omistaja Marja-Leena Paavilaisen ja Matti Honkosen kanssa Parhaan lv-varsan, Deanna Bokon palkintoa oli noutamassa Hevosopiston puolesta Ilkka Korpi. Palkintoja luovuttamassa Hämeen hevosjalostusliiton puolesta puheenjohtaja Veikko Hakala ja toiminnanjohtaja Vesa Mäkinen sekä Pohjois-Hämeen Hippoksen puolesta puheenjohtaja Reino Kanerva ja hallituksen jäsen Antti Koivu. (kuva: Olavi Ilmonen ) 9

10 Suomen Hippoksen järjestämät lämminveriratsujen ja ponien näyttelyt Hämeen ja Satakunnan alueella vuonna 2012 pvm. paikka näyttelytyyppi arvosteltavat viim. rodut ilm.pv Ypäjä Oriiden kantakirjaus Lv. ratsuhevoset ja ponit Ypäjä Oriiden kantakirjaus Ponirodut, 1.3. vuonohevoset Pori Tamma- ja varsanäyttely Forssa Islanninhevosnäyttely Ypäjä Kasvattajapäivät Teivo Tamma- Ponirodut ja varsanäyttely Ikaalinen Tamma ja varsanäyttely Lisätietoja: Suomen Hippos ry Eeva Lehtinen eeva.lehtinen@hippos.fi p Deanna Boko kuvattuna Ypäjän varsanäyttelyssä (kuva: Eero Perttunen) 10

11 Valmistautumisen yleisohjeet Hevosjalostusliittojen järjestämissä tamma- ja varsanäyttelyissä arvostellaan rekisteröityjä ori- ja tammavarsoja. Suomenhevosvarsojen on oltava 1 3-vuotiaita ja lämminveriravurivarsojen 1 2- vuotiaita. Tammat arvostellaan kanta-kirjausta varten. Suomenhevostammat kantakirjataan juoksija- (J), työhevos- (T), ratsuhevos- (R) tai pienhevos- (P) suunnalle ja lämminveritammat lämminverisen ravihevosen kantakirjaan. Näyttelyssä arvostellaan hevosen liikkeet käynnissä ja ravissa sekä tutkitaan sen rakenne. Jotta arvostelu sujuisi joustavasti, hevonen kannattaa valmentaa näitä asioita varten etukäteen. Tämä pätee etenkin varsoihin, jotka saattavat vierastaa outoja paikkoja ja ihmisiä. Heti syntymän jälkeen varsaa on alettava totuttaa ihmiseen. Pieni varsa tulee opettaa päitsiin (riimuun) ja kulkemaan taluttajansa rinnalla. Se on myös opetettava nostamaan kaviota ja totutettava kaikkien kehon osiensa tutkimiseen. Varsa on helpompi suitsia ja antaa matolääkkeet, kun se ei ole arka suustaan eikä päästään. Hampaat tutkitaan jokaisessa näyttelyssä samoin kuin orivarsoilla kivekset, joten näihin tapahtumiin varsa kannattaa opettaa erityisen hyvin, koska vastaanhangoitteleva varsa viivästyttää näyttelyä. Yksivuotiaat orivarsat voidaan arvostella ja palkita, vaikka toinen kives ei ole vielä laskeutunut, mutta kaksi- ja kolmevuotiailta varsoilta vaaditaan, että molemmat kivekset ovat laskeutuneet. Varsaa, joka ei anna tutkia hampaitaan eikä kiveksiään, ei arvostella. Mittauksen aikana hevosen on seistävä tasajaloin eikä se saa arkailla mittaa painautumalla matalaksi. Kaksivuotiaat ja vanhemmat varsat on esitettävä suitsittuna kuolaimin, jotta niiden hallinta olisi varmempaa. Myös yksivuotiailla voi käyttää kuolaimia, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Oriin esittäjän on oltava vähintään 16-vuotias. Esittäjän on turvallisuussyistä hyvä käyttää kypärää, koska varsinkin varsat voivat oudoissa paikoissa vieraiden hevosten läsnä ollessa käyttäytyä arvaamattomasti. Näin on toisinaan käynyt loppuarvostelussa, jossa varsat seisovat vierekkäin rivissä. Kunto ja kaviot Näyttelyhevosen on oltava terve ja hyvässä ravitsemustilassa. Lautakunta voi jättää arvostelematta alikuntoisen hevosen. Jouhien tulee olla selvitettyinä ja karvapeitteen suittuna. Pitkät karvatupsut, joita saattaa talvella tulla korvien sisään, voi leikata pois. Kavioiden tulee olla puhdistettuina ja vuoltuina tai asiallisesti kengitettyinä. Talvella kengän ja kavion välissä voivat olla tierakumit, mutta ei välipohjia, jotka estävät kavion pohjan tutkimisen. Kantakirjattavilla hevosilla suoritetaan ajo- tai ratsastuskoe, jonka jälkeen hevonen on hyvä siistiä loppuarvostelua ja valokuvausta varten, joten puhdistusvälineet kannattaa ottaa mukaan. Näyttelyn kulku sekä lisää valmistautumisohjeita 1. Verryttely ja liikkeiden esittäminen Näyttelypaikalle saavuttua ilmoittaudutaan sihteerille ja aletaan verrytellä hevosta, jotta se notkistuisi ja tottuisi näyttelyn ilmapiiriin. Kun paikat ovat tulleet tutuiksi, hevonen viedään rauhalliseen paikkaan keskittymään itse suoritukseen. Esittämisen aluksi hevonen talutetaan noin neljän metrin päähän lautakunnasta, pysähdytään ja tervehditään. Esittelyn yhteydessä mainitaan, halutaanko suomenhevosvarsa arvosteltavan muulla kuin juoksijasuunnalla, sillä myös työ-, ratsu- ja pienhevossuunnat ovat mahdollisia. Ensin esitetään liikkeet käynnissä, jolloin hevosta talutetaan lautakunnasta poispäin kolmion vasenta sivua pitkin. Kun saavutaan ensimmäisen sivun päähän, käännytään oikealle ja jatketaan pitkää sivua pitkin, jonka loputtua käännytään oikealle ja sitten kolmatta sivua pitkin takaisin lähtöpisteeseen. Näin tulevat liikkeet nähdyksi takaa, sivulta ja edestä. Käynnin jälkeen esitetään juoksuliikkeet samalla kolmiouralla tehden kuitenkin käännökset käynnissä, jottei kolmiosta tule ympyrää. Liikkeitä tarkastettaessa hevonen ei saa mutkitella, vaan sen on kuljettava suoraan. Jos käytettävissä ei ole kolmiouraa, liikkeet esitetään edestakaisin taluttamalla. Tällöin on takaisin palatessa tärkeää kuljettaa varsa reilusti lautakunnan ohi, jotta tuomarit näkevät käynnissä yliastunnan ja ravissa liikkeiden lennokkuuden. Ravissa otetaan pitempi ohjasote kuin käynnissä, jotta hevosen pää saa riittävästi vapautta mahdollistaen pitkät juoksuliikkeet. Hevosta kannattaa kävelyttää reippaasti ja juoksuttaa niin nopeasti kuin pääsee. Jos esittäjä ei pääse lujaa, hänen tulee pyytää nopeajalkaista henkilöä esittämään käynti- ja juoksuliikkeet ja keskittyä itse rakenteen esittämiseen. Iäkkäiden ihmisten tulisi herkemmin antaa esitystehtävät nuoremmille, jotta näillekin kertyisi kokemusta. 11

12 2. Mittaaminen, hampaiden ja kivesten tutkiminen Hevosta seisotetaan tasajaloin mittauksen aikana. Mittaaja seisoo hevosen vasemmalla puolella. Varsoilta mitataan säkä- ja lautaskorkeus, aikuisilta hevosilta otetaan muitakin mittoja. Samassa yhteydessä tarkastetaan purenta ja kaviot sekä orivarsoilta kivekset. Hyvin opetettu varsa säästää näissä toimenpiteissä huomattavasti lautakunnan aikaa. 3. Hevosen rakenteen esittäminen Hevonen asetetaan noin neljän metrin etäisyydelle harjaton puoli arvostelijoihin päin. Arvostelijoiden puoleiset jalat asettuvat normaalisti kohtisuoraan maata vasten, mutta ulkopuoleinen etujalka näkyy hieman toisen takana ja ulkopuoleinen takajalka on taas selvästi toista takajalkaa edempänä. Näin kaikki jalat ovat näkyvissä yhtaikaa. Hevonen tulee pitää hereillä, niin että se seisoo ryhdikkäästi eikä lepuuta mitään jalkaansa. Monet hevoset asettuvat esitysasentoon luonnostaan, mutta toisia on siihen opetettava. Kotona siis kannattaa harjoitella ystävän toimiessa tuomarina ja miksei myös valokuvaajana, sillä hevosen esitysasento sivulta päin on myös samalla valokuvaus-asento! Esittäjä seisoo aluksi hevosen edessä, vasen ohjas oikeassa ja oikea ohjas vasemmassa kädessä. Kun tuomari tulee katsomaan hevosta edestä päin, siirtyy esittäjä hevosen vasemmalle puolelle talutusasentoon, jotta hevosen jalka-asentojen tutkiminen on esteetöntä. Jos esittäjä jää hevosen eteen, nähdään vain hänen jalka-asentonsa. Koko ajan on huolehdittava, että hevosen jalat ovat mahdollisimman suorassa. Varsoilla saattavat jalat kääntyä samalle päin vinoon kuin pääkin, joten esittäjän tulee oitis korjata varsan asento, jos se rupeaa vilkuilemaan muita hevosia. Tässä tullaankin hevosen esittämisen tärkeään kohtaan. Jotta hevonen noudattaa esittäjänsä tahtoa, on esittäjän oltava hänen yläpuolellaan. Ihmisen tulee hankkia hevosen kunnioitus jo sen ollessa varsana. Myöhemminkin tämä onnistuu määrätietoisella työskentelyllä. Apuna voi käyttää esimerkiksi pyöröaitausta, talutusharjoituksia ja tietenkin taitavan hevosihmisen kokemusta. Kotona kannattaa selvittää johtajuuskysymys kunnolla, niin selviää näyttelyistä ja kilpailuista paljon helpommalla, koska näissä tilanteissa varsalla on niin paljon huomiota herättäviä asioita, että heikkotahtoinen ihminen jää toiseksi. Hevosen sopimaton käsittely, esimerkiksi kurittaminen on kielletty! Jotta saisi etukäteen kuvan siitä, kuinka varsa käyttäytyy outojen hevosten parissa, voi järjestää harjoitusnäyttelyt ystäviensä kanssa. Yksin kasvaneet varsat ovat usein rauhattomimpia päästyään tilaisuuksiin, joissa on paljon hevosia ja ihmisiä koolla. Monesti omistaja sanoo näyttelyissä remuavan varsan olevan kotioloissa rauhallisen. Vihaiset hevoset taas saattavat jurottaa yleisötilaisuuksissa eivätkä aiheuta usein harmia. 4. Loppuarvostelu ja palkitseminen Varsat kutsutaan loppuarvosteluun ikäluokka kerrallaan. Ne seisovat rivissä numerojärjestyksessä noin viiden metrin välein odottaen vuoroaan. Jokainen palkittava saa ruusukkeen, jonka nauhat lepattavat tuulessa, joten varsa on totutettava tähänkin etukäteen. Kunniapalkintona voidaan antaa riimuja, riimunvarsia, rehusäkkejä ja loimia. Loimitus voi olla aikuiselle hevosellekin vaikea paikka, joten siihen on totutettava varsasta pitäen. Lopuksi otetaan parhaasta varsasta valokuva, jolloin varsalta kysytään kärsivällisyyttä, koska muut varsat alkavat siirtyä kuljetusautoille päin. Jos jollain toisella varsalla ei ole kiire kotitalliin, sen kannattaa jäädä seuraksi auttamaan kaveria. 5. Lopuksi Hevonen on kaunis eläin ja eläimistä ehkä jaloin. Niinpä sen kanssa ei saa olla suru puserossa, vaan tulee esiintyä iloisesti ja reippaasti, kun on päässyt tuttavaksi niin suuren ja komean eläimen kanssa. Tervetuloa näyttelyyn! Eero Perttunen, piiriagronomi 12

13 Hämeen hevosjalostusliiton nimikkolähdön vei nimiinsä tamma Heilan Haave. Hevosen omistaja ja valmentaja on Kristiina Lithen ja sitä ajoi Arto Hammar. (kuva: Olavi Ilmonen) Muutoksia Genoscoperin hintoihin DNA-laboratorio Genoscoper on ilmoittanut nostavansa hintoja tälle vuodelle. Muutokset tulevat voimaan alkaen. Dna-hinnasto vuonna Verinäyte 65 euroa (45,53 e + 23 % ALV 10,47 e + laskutuslisä 9 e), myös emien dnamääritykset. Karvanäyte 100 euroa (81, %ALV 18,70 e), ei koske vuonna 2011 syntynyttä ikäluokkaa, joilla dna-määritys karvanäytteestä on edelleen 65 euroa. Kiireellinen DNA-määritys 100. Genoscoper laskuttaa tämän suoraan hevosen omistajalta. Hintojen korotuksen syynä on se, että sekä kiireellisissä DNA-analyyseissä että jouhinäytteiden analyyseissä joudutaan käynnissä oleva verinäytteiden analyysiprosessi keskeyttämään, jotta väliin saadaan kiireellinen tapaus tai jouhinäyte. Prosessin keskeytys hidastaa koko analysointia sekä aiheuttaa merkittävää lisätyötä laboratoriossa. Edellä mainitusta karvanäytteen dna-määrityksen hinnankorotuksesta johtuen hevosjalostusliittojen tunnistajat pyrkivät aina ensisijaisesti ottamaan verinäytteen ja vain jos se ei ole mahdollista tai jos hevosen omistaja niin vaatii, otetaan karvanäyte. Jotta verinäyte voidaan ottaa, tulee varsan olla totutettu käsittelyyn ja sillä on tottuneet kiinnipitäjät tunnistushetkellä. 13

14 Muutoksia ponioriiden jalostukseenkäyttöoikeuksiin vuonna 2012 Ponien jalostusohjesäännön uudistukseen liittyviä rotujen alkuperämaan vaatimusten mukaisia muutoksia otetaan käyttöön ponioriiden osalta rotukohtaisesti vuonna Kantakirjoihin ja oriiden jalostukseenkäyttöoikeuksiin liittyvät muutokset pohjautuvat kunkin rodun alkuperämaan säädöksiin. Vuonna 2012 voimaan tulevat laajemmat muutokset koskevat seuraavia rotuja: Connemaraponi, Newforestponi, Shetlanninponi, Welshponit ja cob sektiot A, B, C, ja D. Gotlanninrussponien ja vuonohevosten osalta noudatetaan aiemmin käytössä olleita sääntöjä, sillä muutoksella, että oriilta ei vaadita röntgenkuvia. Welshpartbred-ponien osalta noudatetaan aiemmin voimassa olleita sääntöjä. Puhdasrotuiset tuontiponit merkitään rotukohtaisten vaatimusten mukaan siihen kantakirjan luokkaan, johon ne on merkitty syntymä-/tuontimaassa. Oriiden eläinlääkärintarkastus tehdään Suomen Hippoksen yleiselle lomakkeelle sekä lisänä mahdolliset rotukohtaiset eläinlääkärintarkastuslomakkeet. Tarkemmat ohjeistukset eläinlääkärintarkastuksesta julkaistaan viikolla 7. Niiden oriiden, joita ei esitetä oripäivillä, jalostukseenkäyttöoikeudesta tulee tehdä kirjallinen anomus Suomen Hippokseen. Anomuksen lisäksi toimitetaan rotukohtaisten vaatimusten mukaiset liitteet sekä kuitti maksetusta orilisenssimaksusta. Anomuslomake julkaistaan viikolla 7. Ponien uusintatarkastuksista luovutaan vuodesta 2012 alkaen (poikkeuksena ratsuponit, welshpartbred ponit, vuonohevoset ja gotlanninrussponit). Jalostukseenkäyttöoikeutta voidaan jatkaa erillisellä Suomen Hippokseen toimitetulla anomuksella. Huom! Poniravikilpailusääntöihin on tulossa muutos ponien kilpailuoikeuteen. Kilpailuoikeuteen liittyvät tarkennukset käsitellään seuraavassa Suomen Hippoksen sääntövaliokunnassa. Kaikki oriinpitäjät ovat velvollisia pitämään astutuskirjanpitoa. Lisätietoja: Suvi Mäkeläinen p Eeva Lehtinen p Suomen Hippos ry Ravihevosten tuontisperma anomukset Anomukset ulkomaisten ravihevosoriiden hyväksymiseksi jalostukseen tuontispermaa käyttäen vuonna 2012 tulee jättää Suomen Hippokseen mennessä. Orikohtainen tarkastusmaksu 600 euroa (jälkeläisnäyttöiset aikaisemmin hyväksytyt oriit 300 euroa) maksetaan Suomen Hippoksen tilille myös hakupäivään mennessä. 14

15 Hämeen ja Satakunnan alueen paikallis- ja harjoitusravit vuonna 2012 Päivä la la la 3.3. la Paikka Sastamala (harj.), Roismalanlahdella PERUTTU Ikaalinen (pk), kylpylän lahdella (varapaikkana Kankaanpää, Niinisalo) Hämeenkyrö (harj.) (varapaikkana Teivo) Juupajoki (pk) su Nokia (harj.) Sarkolanlahdella su Kangasala (harj.) su Ypäjä (pk) su Längelmäki (pk) Jämsän Kilpakorvessa la la 7.7. su su 2.9. la 8.9. Mänttä (pk) Orivesi (pk) Kankaanpää (pk) (Satakunnan alueen hjl) Virrat (pk) Keuruu (pk) Mäntän raviradalla (Keski- Suomen hjl) su Ypäjä (harj.) Jääraveissa on voimassa säävaraus. Lisäksi harjoitusraveja tietyllä tavoitevauhdilla ajetaan Teivossa, Forssassa ja Riihimäellä. 15

16 C-AJOLUPAKORTTIKURSSI TEIVON RAVIRADALLA järjestäjänä Hämeen hevosjalostusliitto ry Kurssille ilmoittaudutaan virallisella hakemuskaavakkeella, joita saa raviradoilta, hevosjalostusliitoista ja osoitteesta: C-ajolupakurssin hinnat vuonna 2012 ovat seuraavat: - pääsykoe 52, oltava käteisenä pääsykokeeseen osallistuttaessa - kurssimaksu 258, laskutetaan hevosjalostusliitosta - ajolupa 43, Hippos laskuttaa - loppukokeen uusinta 21 - B-ajolupatentti 52 - kurssin uusinta kolmen hylkäyksen jälkeen 105 Hämeen hevosjalostusliiton C-kurssin loppukokeen priimus palkitaan Finn Tackin hiilikuituisella ravikypärällä. Kaikki kurssin hyväksytysti selvittäneet saavat ajolasit. lisätietoja: hameen.hevosjalostus@kolumbus.fi Yhteistyössä 16

17 Arvoisat suomenhevosten ja kylmäveristen taustajoukot! Kylmäveristen Suomen Cup järjestetään vuonna 2012 toista kertaa ykköspalkinnolla ajettava loppukilpailu ravataan Lahdessa la Lahden Hevosystäväinseura ry järjestää Jokimaan raviradalla suurkilpailun kylmäverihevosille. Tämän normaalimatkalla tasoitusajona ajettavan kilpailun ykköspalkinto on vuonna euroa. Kilpailu järjestetään yhteistyössä suomalaisten Hevosjalostusliittojen kanssa, ja alueellisia karsintoja tullaan maalis-huhtikuussa ajamaan 6-8 kappaletta kysynnästä riippuen. Karsintakilpailut ovat alueellisia, ja hevonen voi osallistua karsintakilpailuun joko omistajan tai valmentajan liiton alueella. Kustakin karsinnasta kaksi parasta etenee Suomen Cupin finaaliin. Finaali ravataan Jokimaalla lauantaina Kilpailun sarjamääritys on p , 20 m enintään , 40m enintään , pt. 60m. Kilpailuun osallistuvat hevoset voivat Cup tyylisesti tavoitella finaalipaikkaa vain yhdestä karsintakilpailusta. Kilpailussa jaetaan rahaa, paitsi hevosenomistajille niin myös Hevosjalostusliitoille. Nimittäin liitto, jonka alueelta kilpailun voittajahevosen omistaja tulee, palkitaan n euron toimintapaketilla, jota voi hyödyntää liiton toiminnassa: loimia näyttelyihin/raveihin, laitehankintoihin, näyttelypalkintoihin, bonuspottina oman alueen varsasarjoihin, vaihtoehtoja on monia. Kilpailun finaaliraveihin järjestetään bussikuljetukset jokaisen Hevosjalostusliiton alueelta. Voitte siis olla varmoja siitä, ettei menestys finaalissa tule olemaan kannustuksen määrästä kiinni. Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hevosjalostusliittojen alueellinen karsintalähtö ravataan: Sunnuntaina 4.3. Porissa Ilmoittautuminen karsintalähtöön päättyy maanantaina klo 9. Lisätietoja Kylmäveristen Suomen Cup- kilpailusta Jokimaan ravikeskuksesta p / Tomi Himanka 17

18 Hevoskasvatuksen teemapäivä Ypäjän Hevosopistolla Teemana omistajuus Hevosopiston Suomenhevoskasvatuksen seminaaripäivä järjestetään sunnuntaina 22. tammikuuta. Miksi omistan suomenhevosen? Mitä tulevaisuuden omistaja odottaa harrastukseltaan? Päivän ohjelma: Ilmoittautuminen ja kahvi Alkusoitto, tervetuloa (Eero Perttunen, Päivi Laine) Suomenhevosen tarina (Roger Johansson) Miksi haluan suomenhevosen? (Pauliina Raento) Omistajuus nyt ja tulevaisuudessa (Anne Laitinen) Tulevaisuuden suvut (Marko Vuolukka) Vaikuttaako tulevaisuuedn omistajaprofiili suomenhevosen jalostukseen? (Terttu Peltonen) Ratsu- ja pienhevoskasvattajan näkökulma (Anne Friis) Lounas Ravihevoskasvattajan ja valmentajan näkökulma (Risto Tupamäki) Valmentajan ja hevosen ostajan näkökulma (Teemu Okkolin) Paneelikeskustelu, teemana Suomenhevonen harrastajalle ainutlaatuinen elämys, ammattilaiselle elinkeino ja elämäntoveri Johtopäätelmät ja päätöskahvi Päivän juontaja on Eero Perttunen, paneelin puheenjohtajana toimii Päivi Laine. Yleisön kysymykset valmentajille ja muille paneelin osallistujille pyydetään toimittamaan puheenjohtajalle etukäteen, viimeistään lounastauolla. 18

19 Hevosjalostusliitot tiedottavat: Hämeen Hevosjalostusliitto Johtokunta on ja pitämissään kokouksissa päättänyt mm. seuraavaa: - Päätettiin vuoden 2012 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta sekä syyskokous aika ja paikka. Valtionapua anotaan Varaudutaan muutoksiin valtionavun määrän ja jakoperusteiden suhteen. - Päätettiin aloittaa yhteistyö Finn Tack oy:n kanssa näyttely- ja paikallisravipalkintojen hankinnassa. Satakunnan alueen Hevosjalostusliitto Hallitus on pitämässään kokouksessa päättänyt mm. seuraavaa: - Päätettiin vuoden 2012 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Valtionapua anottiin Varaudutaan muutoksiin valtionavun määrän ja jakoperusteiden suhteen. Luo Satakunnan alueen Hevosjalostusliitolle logo! Satakunnan alueen hevosjalostusliitto ry:llä ei ole omaa logoa, siksi hjl:n hallitus on päättänyt järjestää kilpailun logon luomiseksi. Ehdotukset logoksi tulee olla toimitettuna mennessä osoitteella: Satakunnan alueen Hevosjalostusliitto ry Tammelan puistokatu 24 B Tampere Kilpailun voittajalogon luoja palkitaan Mikkelin Kuninkuusravien ravipassilla. 19

20 JÄSENSEUROJEN MUISTILISTA: - Jäsenseuran v toiminnan yhteenvetokaavake on toimitettava liittoon mennessä - Jäsenmaksu (Häme: 35, Satakunta: 30 ) tulee olla maksettu mennessä (käytä viitenumeroa!) - Liitto tarjoaa loimiaan paikallisraveihin 1 kpl/ravit. - Paikallisravitukea on anottava omatoimisesti ravien jälkeen. Anomuksesta tulee ilmetä kilpailleiden hevosten määrä, yleisömäärät, maksetut palkinnot sekä seuran yhteys- ja tilitiedot Tulevia tapahtumia: Hevoskasvatuksen teemapäivä, Ypäjä Kantakirjausnäyttely, SH ja Lv-ravurit, Ypäjä FWB-päivä, Ypäjä Jalostuspäivät, Mikkeli Jääravit, Vammala Jääravit, Ikaalinen 3.3. Harjoitusravit, Hämeenkyrö Paikallisravit, Juupajoki Harjoitusravit, Nokia Tamma- ja varsanäyttely, Riihimäki Harjoitusravit, Kangasala Haluatko saada Apuohjaksen sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostia, niin lisäämme sinut sähköpostilistallemme. hameen.hevosjalostus@kolumbus.fi Seuraava apuohjas ilmestyy huhtikuussa 2012 Hevoset ovat palanneet kotiin! 20