HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMOJEN KANTAKIRJAUSNÄYTTELY Ypäjällä, harjoitusraviradalla TI 10.5., klo 10 alkaen

Transkriptio

1 HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TAMMOJEN KANTAKIRJAUSNÄYTTELY Ypäjällä, harjoitusraviradalla TI 10.5., klo 10 alkaen Aikataulu klo 9.30 Ilmoittautuminen alkaa Näyttelyn avaus, piiriagronomi Eero Perttunen klo J-tamman ajokoe raviradalla alkaa P-tammojen mittaus valjastuskatoksilla klo P-tammojen ratsastettavuuskokeet Juhlakentällä klo R-suunnan tammojen kokeet alkavat; ensin koulukoe Juhlakentällä, sitten estekoe Estekentällä, viimeisenä koeratsastus Estekentällä. Kokeet suoritetaan lomittain, eli kokeesta toiseen voi siirtyä kun edellisestä on valmis. klo J-tamman mittaus valjastuskatoksilla, valokuvaus ja rakennearvostelu Juhlakentällä n. klo P-tammojen valokuvaus ja rakennearvostelu Juhlakentällä n. klo RUOKA/KAHVITAUKO n. klo R-suunnan tammojen valokuvaus, mittaus ja rakennearvostelu Juhlakentällä sitä mukaa, kun ovat kokeista valmiit n. klo Näyttely päättyy Huomioi, että aikataulu vain viitteellinen - poissaolot nopeuttavat aina aikataulua, ole ajoissa paikalla, jotta hevosesi ehtii verrytellä! Näyttelylautakunta: Puh.joht. piiriagronomi Eero Perttunen, Heidi Sihvo, Veikko Hakala, mittaus Mika Lehtinen. Lautakuntaharjoittelijat: Sanna Matintalo, Liisa Mattila. Koulutuomari: Heidi Sinda, koeratsastaja: Anna Kärkkäinen, esteet: Arto Vahtera. J-tamman ajokokeet: Taisto Nurmio ja Jari Ansio. Sihteerit ja kuuluttaja: Vesa Mäkinen ja Nina Mäkinen. Näyttelymaksu 80 e/tamma maksetaan näyttelypaikalla käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä, varaa mukaan mielellään tasaraha. Tammoilta rekisteripaperit / hevospassit mukaan! Ohjelma ja tulokset: hameen.hevosjalostus@kolumbus.fi. Poissaolo-ilmoitukset puh Esittelijöiden suositellaan käyttävän kypärää! Tervetuloa näyttelyyn!

2 OSTETAAN Vanhoja Zetor 25 traktoreita Pappatuntureita, mieluiten -50 ja -60 luvuilta Myös huonokuntoiset käyvät! Tarjoa rohkeasti! Nina Mäkinen, (Pälkäne)

3 1. Joivi (J) synt tamma Punarautias, tipt, oej taka- ja sisäkorkea ksk ja vko, otj ksk ja vko, sek etuselässä oikealla puolella Viesker / Joiliina / Joiku-Poika Kasv. Vuokko Salonen, PORI Om. E.T. Louhelainen Oy & Louhelainen Suvi, KORMU Statistiikat: e, 31,2ke 29,0ake 533 e/st, laukka-%: 41.7 Emän statistiikat: e 30,5ke 27,6aly 99 e/st Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä sk lk vp rl ry esy ap/la luonne liikkeet runko jalk.as. jalk.terv. kaviot Ipanan Pipari (P ratsastettavuus) synt tamma Punarautias, muutama sek otsassa Kapori / Ipana Mek / Japi Kasv. Niina Mäentaus, ALASTARO Om. Niina Mäentaus, ALASTARO Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä luonne liikkeet ajettavuus/ratsastettavuus käyttöpisteet tyyppi runko jalk.as. jalk.terv. kaviot rakennepisteet 3. Äijön Kierna (P ratsastettavuus) synt tamma Hopeanmusta, --- Pellervo / A.T. Jesta / Jessimo Kasv. Vanamo Ollila, OULU Om. Vanamo Ollila, OULU Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä luonne liikkeet ajettavuus/ratsastettavuus käyttöpisteet tyyppi runko jalk.as. jalk.terv. kaviot rakennepisteet

4 4. Ekebo Aurora (R kaikki kokeet) synt tamma Punarautias, Alexander H / Sevire / Aro-Valo Kasv. Monica Ek, PENSALA Om. Terhi Skriko, EVITSKOG Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä 5. Millan Mölli (R kaikki kokeet) synt tamma Vaaleanpunarautias, epäs. tähti, pku, ahv, vej vsk vko, otj kjko Pulun-Poika / Vilsun Milla / Viltter Kasv. Alpo Vuorenmaa, KANTTI Om. Mari Laaksovirta, FORSSA Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä 6. Sillanpään Brita (R kaikki kokeet) synt tamma Vaaleanpunarautias, tipt Lorentso / Maruliina / Hissunpinko Kasv. Salla Silmälä-Oja, LATOVAINIO Om. Hevosopisto Oy, YPÄJÄ Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä

5 7. Stumpan (R kaikki kokeet) synt tamma Vaaleanrautias, liinahtava, tähti veret Erovisku / Hilonan-Tähti / Jouhen-Piirto Kasv. Stall Spirit, LILJENDAL Om. Marjo Kylmänen, TOTTIJÄRVI Emän statistiikat: e 36,9ke 38,1ake 16 e/st Jälkeläislistaus: Nimi Sukupuoli Isäori Filmiina Kuu T Pikku-Paavo Auringon Pilke O Ukkosen Poika 8. Tähti-Vilma (R kaikki kokeet) synt tamma Tummanpunarautias, muutama sek otsassa, siima, kuonopilkku, jänispilkku V.T. Ajatus / Kuvan-Tähti / Postin-Kuva Kasv. Stall Hi-Be, HÄRKÄPÄÄ Om. Skriko Terhi & Juvalainen Ulpu, EVITSKOG Statistiikat: e, 35,6ke 36,6ake 4 e/st, laukka-%: 96.0 Jälkeläislistaus: Nimi Sukupuoli Isäori Vilman Into R Tähti Poku Vina-Mari (R kaikki kokeet) synt tamma Vaaleanpunarautias, sekakarvoja otsassa Vinha-Muisto / Starliina / Suikku Kasv. Esko Karvonen, KARVONEN Om. Riikka Markkanen, HELSINKI Emän statistiikat: e 43,7ke 45,2ake 0 e/st Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä

6 10. Vipero (R kaikki kokeet) synt tamma Rautias, Kiikun-Vire / Napina / Luonnos Jo 99 Kasv. Hanna Juvala, VOILUOTO Om. Satu Viljakainen, LAUNONEN Emän statistiikat: e 38,9ke 40,7ake 44 e/st Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä 11. Ypäjä Urmeli (R kaikki kokeet) synt tamma Tummanpunarautias, siima, hieman sek otsassa, kj jvkot Hermeli / Arla / V.T. Ajatus Kasv. Hevosopisto Oy, YPÄJÄ Om. Hevosopisto Oy, YPÄJÄ Emän statistiikat: e 49,2ke 0 e/st Jälkeläislistaus: Nimi Sukupuoli Isäori Ypäjä Eemeli O Ponuveikko 12. Angostuura (R ratsastettavuus) synt tamma Tummanrautias, sek, läsi, ylä- ja alahuuli valkea Ruutu-Sälli / Tonjari / Vesku Kasv. Asko Mäentaus, VIRTTAA Om. Juha Uotinen, PYÖLI Emän statistiikat: e 43,6ke 11 e/st Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä

7 13. Sivilu (R ratsastettavuus) synt tamma Punarautias, tähti, otj vuohissukka ja valkokavio, vtj valkea ruunu ja valkokavio Rallaus / Luuri / Hiluri Kasv. Heikki Hautamäki, MIETO Om. Kultaranta Katja & Pirhonen Piia, RIIHIMÄKI Jälkeläislistaus: Nimi Sukupuoli Isäori Helmi Vilistäjä T Vili Ponteva 14. Tulen Sissi (R ratsastettavuus) synt tamma Punarautias, liinahtava, tähtipiirto, otj korkea sukka ja kirjokavio, vtj ulkokorkea vuohissukka ja valkokavio Kihin Hiski / Tulinen / Vokker Kasv. Maria Ikävalko, LUHTAJOKI Om. Maria Ikävalko, LUHTAJOKI Jälkeläislistaus: Nimi Sukupuoli Isäori Tulikuningatar T I.P. Vektori Helmen Hehku T Hermeli Rohkelikon Armas O Hermeli 15. Usvasuon Tekila (R ratsastettavuus) synt tamma Punaruunikko, hpjh, sma, tipt, pku, ijpku, vtj erv, srv, ktv ja vko Pilven Poika / Vekseliini / Vekseli Kasv. Teerisalo Ay, UUSITALO Om. Katja Kultaranta, RIIHIMÄKI Jälkeläislistaus: Ei jälkeläisiä

8 Hevosen esittäminen näyttelyssä Valmistautumisen yleisohjeet. Hevosjalostusliittojen järjestämissä tamma- ja varsanäyttelyissä arvostellaan rekisteröityjä ori- ja tammavarsoja. Suomenhevosvarsojen on oltava 1-3 vuotiaita ja lämminveriravurivarsojen 1-2 vuotiaita. Tammat arvostellaan kanta-kirjausta varten. Suomenhevostammat kantakirjataan juoksija- (J), työhevos- (T), ratsuhevos- (R) tai pienhevos- (P) suunnalle ja lämminveritammat lämminverisen ravihevosen kantakirjaan. Näyttelyssä arvostellaan hevosen liikkeet käynnissä ja ravissa sekä tutkitaan sen rakenne. Jotta arvostelu sujuisi joustavasti, hevonen kannattaa valmentaa näitä asioita varten etukäteen. Tämä pätee etenkin varsoihin, jotka saattavat vierastaa outoja paikkoja ja ihmisiä. Heti syntymän jälkeen varsaa on alettava totuttaa ihmiseen. Pieni varsa tulee opettaa päitsiin (riimuun) ja kulkemaan taluttajansa rinnalla. Se on myös opetettava nostamaan kaviota ja totutettava kaikkien kehon osiensa tutkimiseen. Varsa on helpompi suitsia ja antaa matolääkkeet, kun se ei ole arka suustaan eikä päästään. Hampaat tutkitaan jokaisessa näyttelyssä samoin kuin orivarsoilla kivekset, joten näihin tapahtumiin varsa kannattaa opettaa erityisen hyvin, koska vastaanhangoitteleva varsa viivästyttää näyttelyä. Yksivuotiaat orivarsat voidaan arvostella ja palkita, vaikka toinen kives ei ole vielä laskeutunut, mutta kaksi- ja kolmevuotiailta varsoilta vaaditaan, että molemmat kivekset ovat laskeutuneet. Varsaa, joka ei anna tutkia hampaitaan eikä kiveksiään, ei arvostella. Mittauksen aikana hevosen on seistävä tasajaloin eikä se saa arkailla mittaa painautumalla matalaksi. Kaksivuotiaat ja vanhemmat varsat on esitettävä suitsittuna kuolaimin, jotta niiden hallinta olisi varmempaa. Myös yksivuotiailla voi käyttää kuolaimia, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Oriin esittäjän on oltava vähintään 16-vuotias. Esittäjän on turvallisuussyistä hyvä käyttää kypärää, koska varsinkin varsat voivat oudoissa paikoissa vieraiden hevosten läsnä ollessa käyttäytyä arvaamattomasti. Näin on toisinaan käynyt loppuarvostelussa, jossa varsat seisovat vierekkäin rivissä. B. Kunto ja kaviot Näyttelyhevosen on oltava terve ja hyvässä ravitsemustilassa. Jouhien tulee olla selvitettyinä ja karvapeitteen suittuna. Pitkät karvatupsut, joita saattaa talvella tulla korvien sisään, voi leikata pois. Kavioiden tulee olla puhdistettuina ja vuoltuina tai asiallisesti kengitettyinä. Talvella kengän ja kavion välissä voivat olla tierakumit, mutta ei välipohjia, jotka estävät kavion pohjan tutkimisen. Kantakirjattavilla hevosilla suoritetaan ajo- tai ratsastuskoe, jonka jälkeen hevonen on hyvä siistiä loppuarvostelua ja valokuvausta varten, joten puhdistusvälineet kannattaa ottaa mukaan. C. Näyttelyn kulku sekä lisää valmistautumisohjeita 1. Verryttely ja liikkeiden esittäminen Näyttelypaikalle saavuttua ilmoittaudutaan sihteerille ja aletaan verrytellä hevosta, jotta se notkistuisi ja tottuisi näyttelyn ilmapiiriin. Kun paikat ovat tulleet tutuiksi, hevonen viedään rauhalliseen paikkaan keskittymään itse suoritukseen. Esittämisen aluksi hevonen talutetaan noin neljän metrin päähän lautakunnasta, pysähdytään ja tervehditään. Esittelyn yhteydessä mainitaan, halutaanko suomenhevosvarsa arvosteltavan muulla kuin juoksijasuunnalla, sillä myös työ-, ratsuja pienhevossuunnat ovat mahdollisia. Ensin esitetään liikkeet käynnissä, jolloin hevosta talutetaan lautakunnasta poispäin kolmion vasenta sivua pitkin. Kun saavutaan ensimmäisen sivun päähän, käännytään oikealle ja jatketaan pitkää sivua pitkin, jonka loputtua käännytään oikealle ja sitten kolmatta sivua pitkin takaisin lähtöpisteeseen. Näin tulevat liikkeet nähdyksi takaa, sivulta ja

9 edestä. Käynnin jälkeen esitetään juoksuliikkeet samalla kolmiouralla tehden kuitenkin käännökset käynnissä, jottei kolmiosta tule ympyrää. Liikkeitä tarkastettaessa hevonen ei saa mutkitella, vaan sen on kuljettava suoraan. Jos käytettävissä ei ole kolmiouraa, liikkeet esitetään edestakaisin taluttamalla. Tällöin on takaisin palatessa tärkeää kuljettaa varsa reilusti lautakunnan ohi, jotta tuomarit näkevät käynnissä yliastunnan ja ravissa liikkeiden lennokkuuden. Ravissa otetaan pitempi ohjasote kuin käynnissä, jotta hevosen pää saa riittävästi vapautta mahdollistaen pitkät juoksuliikkeet. Hevosta kannattaa kävelyttää reippaasti ja juoksuttaa niin nopeasti kuin pääsee. Jos esittäjä ei pääse lujaa, hänen tulee pyytää nopeajalkaista henkilöä esittämään käynti- ja juoksuliikkeet ja keskittyä itse rakenteen esittämiseen. Iäkkäiden ihmisten tulisi herkemmin antaa esitystehtävät nuoremmille, jotta näillekin kertyisi kokemusta. 2. Mittaaminen, hampaiden ja kivesten tutkiminen Hevosta seisotetaan tasajaloin mittauksen aikana. Mittaaja seisoo hevosen vasemmalla puolella. Varsoilta mitataan säkä- ja lautaskorkeus, aikuisilta hevosilta otetaan muitakin mittoja. Samassa yhteydessä tarkastetaan purenta ja kaviot sekä orivarsoilta kivekset. Hyvin opetettu varsa säästää näissä toimenpiteissä huomattavasti lautakunnan aikaa. 3. Hevosen rakenteen esittäminen Hevonen asetetaan noin neljän metrin etäisyydelle harjaton puoli arvostelijoihin päin. Arvostelijoiden puoleiset jalat asettuvat normaalisti kohtisuoraan maata vasten, mutta ulkopuoleinen etujalka näkyy hieman toisen takana ja ulkopuoleinen takajalka on taas selvästi toista takajalkaa edempänä. Näin kaikki jalat ovat näkyvissä yhtaikaa. Hevonen tulee pitää hereillä, niin että se seisoo ryhdikkäästi eikä lepuuta mitään jalkaansa. Monet hevoset asettuvat esitysasentoon luonnostaan, mutta toisia on siihen opetettava. Kotona siis kannattaa harjoitella ystävän toimiessa tuomarina ja miksei myös valokuvaajana, sillä hevosen esitysasento sivulta päin on myös samalla valokuvaus-asento! Esittäjä seisoo aluksi hevosen edessä, vasen ohjas oikeassa ja oikea ohjas vasemmassa kädessä. Kun tuomari tulee katsomaan hevosta edestä päin, siirtyy esittäjä hevosen vasemmalle puolelle talutusasentoon, jotta hevosen jalka-asentojen tutkiminen on esteetöntä. Jos esittäjä jää hevosen eteen, nähdään vain hänen jalka-asentonsa. Koko ajan on huolehdittava, että hevosen jalat ovat mahdollisimman suorassa. Varsoilla saattavat jalat kääntyä samalle päin vinoon kuin pääkin, joten esittäjän tulee oitis korjata varsan asento, jos se rupeaa vilkuilemaan muita hevosia. Tässä tullaankin hevosen esittämisen tärkeään kohtaan. Jotta hevonen noudattaa esittäjänsä tahtoa, on esittäjän oltava hänen yläpuolellaan. Ihmisen tulee hankkia hevosen kunnioitus jo sen ollessa varsana. Myöhemminkin tämä onnistuu määrätietoisella työskentelyllä. Apuna voi käyttää esimerkiksi pyöröaitausta, talutusharjoituksia ja tietenkin taitavan hevosihmisen kokemusta. Kotona kannattaa selvittää johtajuuskysymys kunnolla, niin selviää näyttelyistä ja kilpailuista paljon helpommalla, koska näissä tilanteissa varsalla on niin paljon huomiota herättäviä asioita, että heikkotahtoinen ihminen jää toiseksi. Jotta saisi etukäteen kuvan siitä, kuinka varsa käyttäytyy outojen hevosten parissa, voi järjestää harjoitusnäyttelyt ystäviensä kanssa. Yksin kasvaneet varsat ovat usein rauhattomimpia päästyään tilaisuuksiin, joissa on paljon hevosia ja ihmisiä koolla. Monesti omistaja sanoo näyttelyissä remuavan varsan olevan kotioloissa rauhallisen. Vihaiset hevoset taas saattavat jurottaa yleisötilaisuuksissa eivätkä aiheuta suurtakaan häiriötä. Yhtäkaikki, hyvin opetettu hevonen toimii aina paremmin kuin opettamaton.

10 4. Loppuarvostelu ja palkitseminen Varsat kutsutaan loppuarvosteluun ikäluokka kerrallaan. Ne seisovat rinnakkain rivissä noin viiden metrin välein odottaen vuoroaan. Jokainen palkittava varsa saa ruusukkeen, jonka nauhat lepattavat tuulessa, joten varsa on totutettava tähänkin etukäteen. Kunniapalkintoina voidaan antaa riimuja, riimunvarsia, rehusäkkejä ja loimia. Loimitus voi olla aikuisellekin hevoselle vaikea paikka, joten siihen on totutettava varsasta pitäen. Lopuksi otetaan parhaasta varsasta valokuva, jolloin varsalta kysytään kärsivällisyyttä, koska muut varsat alkavat siirtyä kuljetusautoille päin. Jos jollakin toisella varsalla ei ole liian kiire kotitalliin, sen kannattaa jäädä seuraksi auttamaan kaveria. 5. Lopuksi Hevonen on kaunis eläin ja eläimistä ehkä jaloin. Niinpä sen kanssa ei saa olla suru puserossa, vaan tulee esiintyä iloisesti ja reippaasti, kun on päässyt tuttavaksi niin suuren ja komean eläimen kanssa. Tervetuloa näyttelyyn! Eero Perttunen piiriagronomi Hämeen ja Satakunnan alueen Hevosjalostusliittojen tamma- ja varsanäyttelyt vuonna 2011: la Lammi pe 6.5. Ylöjärvi, myös ratsut ja pienhevoset ti Ypäjä, vain tammat, myös ratsut, pienhevoset ja työhevoset ke Ypäjä, vain varsat to Kokemäki ma Mänttä, iltanäyttely pe Pori, pienhevoset myös ratsastettavuuskokeella la Urjala, myös ratsut ja pienhevoset la Orivesi, pienhevoset myös ratsastettavuuskokeella la Ylöjärvi, myös ratsut ja pienhevoset ma Ypäjä, vain tammat, myös ratsut, pienhevoset ja työhevoset ti Ypäjä, vain varsat Ilmoittautumiset liiton toimistoon viimeistään kaksi viikkoa ennen näyttelyä. Näyttely järjestetään, mikäli ilmoittautuu vähintään 15 varsaa. Näyttelyyn otetaan maksimissaan 45 hevosta ilmoittautumisjärjestyksessä.