SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS. Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS. Projektityö"

Transkriptio

1 SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS Projektityö

2 1. JOHDANTO HAJAUTETTU TUOTANTO JA VIRTUAALIVOIMALAITOS Hajautettu tuotanto Virtuaalivoimalaitos VIRTUAALIVOIMALAITOS TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Hyödyt eri osapuolille Siirto- ja muuntokustannukset Investointien riskit Sähkön ja lämmön yhteistuotanto VIRTUAALIVOIMALAITOKSEN TOTEUTUS Automaatiojärjestelmä Tiedonsiirto Energiahallintajärjestelmä CASE HAMINAN ENERGIA OY...19 Lähteet:

3 3 1. JOHDANTO Hajautettu energiantuotanto lisääntyy. Syinä tähän ovat muun muassa energiankulutuksen lisääntyminen, sähkömarkkinoiden avautuminen erilaisille toimijoille sekä maailmanlaajuinen trendi kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämisestä, mikä johtaa uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään käyttöön. [1] Monet ihmiset ovat ymmärtäneet kestävän kehityksen merkityksen ja he arvostavat uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Niinpä myös energiantuottajat ovat joko ekologisen omantuntonsa herättäminä tai imagosyistä alkaneet suosia uusiutuvia energialähteitä. Myös nykyisin käytössä olevien energialähteiden hupenemisen vuoksi on etsittävä vaihtoehtoisia tuotantomuotoja. Uusiutuvien energialähteiden tuotanto on yleensä melko pienimuotoista. Uusiutuvat energiavarat sijaitsevat yleensä hajallaan, eikä niiden kuljetus suuriin voimalaitoksiin ole aina mahdollista tai kannattavaa. Jotta pienimuotoinen hajautettu tuotanto saataisiin mahdollisimman kannattavaksi, on järkevää optimoida hajautettujen yksiköiden toimintaa. Yhdistämällä erilaisia tuotantomuotoja virtuaalivoimalaitokseen voidaan energiaa tuottaa sellaisilla yksiköillä, joilla se kulloinkin on kannattavaa. Tuotantoyksiköistä voidaan ottaa tietty osa käyttöön esimerkiksi niissä käytettävän polttoaineen tai niiden sijainnin perusteella. Nykyään hajautetun tuotannon yksiköt on suunniteltu palvelemaan vain yhtä käyttötarkoitusta, mikä ei ole välttämättä taloudellisesti paras vaihtoehto. Jos jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon se, että tuotantoyksiköitä ja niitä tukevia tietojärjestelmiä tullaan käyttämään useisiin tarkoituksiin, voidaan välttyä päällekkäisiltä investoinneilta. [2] Nykyisin vapaiden ja kilpailtujen sähkömarkkinoiden aikana energiantuottajien on vaikeampi arvioida tulevaa kysyntää kuin aikana, jolloin jokaisella yhtiöllä oli monopoli tietyllä alueella. Suuriin tuotantolaitoksiin investoimisessa onkin nyt hieman suuremmat riskit ja näin ollen pienten hajautettujen tuotantolaitosten rakentaminen saattaa olla perusteltua. Suurien laitoksien lupa- ja suunnitteluprosessit ovat paljon hitaampia kuin pienten laitosten. Alle 20 MW laitokset eivät kuulu päästökaupan piiriin, joten niiden ei tarvitse huolehtia päästölupamaksuista. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät myös laitokset, joissa tutkitaan, kehitetään tai testataan uusia tuotteita tai menetelmiä. Joissain maissa, esimerkiksi Saksassa, hajautettua tuotantoa on saatu lisättyä tukipolitiikalla, joka velvoittaa sähköyhtiöt maksamaan kiinteän korkean hinnan hajautetusti tuotetusta energiasta riippumatta tuotannon arvosta. Tukien merkitys hajautetun tuotannon

4 4 investointien kannattavuudelle onkin merkittävä. Uusiutuvat energialähteet jaetaan ryhmiin kuten suoraan hyödynnettävät (esim. tuuli- aurinko- ja vesivoima), luonnonympäristöön varastoituneet energialähteet, biomassa sekä jäte- ja hukkalämpö. Energialähteiden määrittely eri luokkiin vaikuttaa viranomaisten luokitteluun, mikä taas puolestaan näkyy erilaisina vero- ja investointitukina sekä toimilupaehtoina ja velvoitteina. Näin ollen viranomaispäätökset vaikuttavat energialähteiden kilpailukyky ja mahdollisesti valintaan. [2; 3] Tämän työn tarkoituksena on tarkastella hajautetun tuotannon optimointijärjestelmää virtuaalivoimalaitosta - sen toimintaa ja taloudellista kannattavuutta kirjallisuuslähteiden pohjalta. Seuraavassa kappaleessa tutustutaan hajautetun tuotannon ja virtuaalivoimalaitoksen käsitteisiin. Kappaleessa 3 käsitellään virtuaalivoimalaitosta taloudellisesta näkökulmasta. Kappaleessa 4 selvitetään virtuaalivoimalaitoksen teknistä toteutusta ja kappaleessa 5 esitellään esimerkki toteutuneesta hankkeesta.

5 5 2. HAJAUTETTU TUOTANTO JA VIRTUAALIVOIMALAITOS Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa, joka on liitetty jakeluverkkoon tai sähkömittarin asiakkaan puolelle. [4]. Hajautettu tuotanto sijaitsee lähellä kulutusta ja on tuotantoteholtaan suhteellisen pientä. Tässä työssä virtuaalivoimalaitoksella (Virtual Power Plant, VPP) tarkoitetaan hajautetun energiantuotannon optimointijärjestelmää. Virtuaalivoimalaitos koostuu erillisistä tuotantoyksiköistä, jotka on liitetty yhteen käyttäen tietoliikenneverkkoa. Myös ohjattavia kuormia voidaan liittää osaksi virtuaalivoimalaitosta. Kuorman ohjaus mahdollistaa asiakkaiden aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille. Tällä hetkellä sähkömarkkinoilla on hintajoustoa pääasiassa tuotannon puolella, kun muuttuvilta kustannuksiltaan erilaiset tuotantolaitokset tarjoavat sähköä eri hinnoilla. Jos kuluttajat suostuvat muuttamaan kulutustottumuksiaan ja heitä kannustetaan siihen esimerkiksi spot-hintaan perustuvilla tariffeilla, myös kysyntäpuolelle muodostuu hintajoustoa. Kysynnän jousto saattaa jopa korvata huipputuotanto kapasiteettia ja häiriöreservejä. Kulutuksen siirtäminen toiseen ajankohtaan tai vähentäminen helpottaa sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitämistä. Näin voidaan lyhyellä tähtäimellä mahdollisesti laskea sähkön hintaa ja pitkällä tähtäimellä tuotantoyksiköitä ja koko verkkoa voidaan karsia. Kuorman ohjaus strategioilla pyritään maksimoimaan sähkönkäytön tehokkuus sekä välttämään tai lykkäämään uusien tuotantolaitosten rakentamista. Näin voidaan päästä parempaan energiatehokkuuteen ja pienempiin kasvihuonekaasupäästöihin. [5; 6; 7] 2.1. Hajautettu tuotanto Energian käytön tehostaminen ja hajautettu tuotanto voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä hyödyttää sähköjärjestelmää kokonaisuutena: esimerkiksi vähentyneinä pullonkauloina ja siirtohäviöinä, parantuneena turvallisuutena ja luotettavuutena sekä vähentyneinä investointeina siirto- tai jakelujärjestelmään. Toistaiseksi Suomessa hajautettuja resursseja ei kuitenkaan käytetä pullonkaulojen poistoon, sillä jakeluverkkoyhtiöt eivät nykyisten sähkömarkkinasäädösten mukaan saa omistaa edes pienimuotoista tuotantoa. Näin ollen jakeluverkkoyhtiö ei voi tietää onko sen tarvitsema resurssi käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan. [2; 8]

6 6 Hajautetun tuotannon etuja parhaassa tapauksessa ovat: huippukuorma generaattoreiden vähentynyt tarve, siirtokapasiteetin vähentynyt kysyntä, alentuneet siirtohäviöt, investointien alhaisempi riskitaso sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saavutettavat edut. Näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että tuotanto on lähellä kulutusta. Tuotannon ollessa etäällä kulutuksesta vaikutukset ovat pienemmät tai saattavat olla jopa päinvastaisia. Esimerkiksi kulutuksesta etäälle sijoitettu tuulipuisto voi pahentaa verkon pullonkauloja, kasvattaa häviöitä, heikentää verkon luotettavuutta ja kasvattaa reservitarvetta. Myös paikallisen kulutuksen mittaaminen ennustaminen, ohjaus ja optimointi on tärkeää sellaisissa paikoissa, joissa on paljon hajautettua tuotantoa, muuten hajautetun tuotannon hyödyt voivat kumoutua. [2; 9] Hajautetun tuotannon mahdollisia käyttökohteita ovat: kauko- ja aluelämpö, prosessiteollisuus, pk-teollisuus kuten sahat ja konepajat, kylpylät ja hotellit, kaatopaikat ja jätevedenpuhdistamot, kasvihuoneet sekä maatalous. Tällaisissa kohteissa on tarjolla edullista polttoainetta kuten esimerkiksi maatiloilla eläinten lantaa, jätevedenpuhdistamoilla lietettä, sahoilla puujätettä jne. Näissä kohteissa on kysyntää keskikokoisille 1-10 MW sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille (CHP-laitoksille). [10] 2.2. Virtuaalivoimalaitos Virtuaalivoimalaitoksissa sähköä ja lämpöä tuotetaan kysynnän mukaan tuottajasta riippumattomassa hajautetussa systeemissä. Tuotanto on jakautunut maantieteellisesti eri paikkoihin ja systeemiin voidaan liittää lähes kaikenlaisia tuotantomuotoja: esimerkiksi diesel ja maakaasu generaattoreita, mikro-turbiineja, höyryturbiineja, polttokennoja sekä useita uusiutuvia energialähteitä. Monissa projekteissa energian tuotantoon onkin tarkoitus käyttää uusiutuvia energialähteitä. Uusiutuvien energialähteiden kirjo takaa luotettavan energian tarjonnan: tuulivoimaa, vesivoimaa ja aurinkoenergiaa on yhdistetty pysyvästi saatavilla oleviin energialähteisiin kuten biomassaan, geotermiseen energiaan, maakaasulla toimiviin yhteistuotantolaitoksiin sekä polttokennoihin. [11; 12]. Virtuaalivoimalaitos on kuin energian internet ; tuotantoyksiköiden kytkeytymistä toisiinsa voidaan verrata PC-koneiden kytkeytymiseen internetiin. Virtuaalivoimalaitos tarkkailee reaaliaikaisesti sähkön markkinahintaa, ja riippuen myös muista tekijöistä kuten vuorokaudenajasta ja odotettavissa olevasta kysynnästä, se voi ryhtyä toimenpiteisiin. Toimenpiteitä voivat olla joko tuotannon lisääminen/vähentäminen tai kuormien irrottaminen/lisääminen. Virtuaalivoimalaitoksen avulla voidaan ottaa käyttöön mitkä tahansa tuotantoyksiköt, jotka on liitetty järjestelmään ja voidaan tuottaa juuri haluttu määrä energiaa. Virtuaalivoimalaitosta voidaan ohjata useiden eri kriteerien perusteella. Virtuaalivoimalaitos seuraa koko ajan sähkön markkinahintaa, sähkön ja lämmön kulutusta sekä polttoaineiden hintoja. Tuotantoyksiköt voidaan jakaa ryhmiin

7 esimerkiksi niissä käytettävän polttoaineen mukaan, jolloin polttoaineiden hintojen vaihdellessa voidaan ottaa käyttöön sillä hetkellä edullisimmat vaihtoehdot. Yksiköt voidaan jakaa myös niiden sijainnin mukaan, jolloin pystytään helposti täyttämään tietyn alueen energian tarve. [12] 7

8 8 3. VIRTUAALIVOIMALAITOS TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Jotta hajautetun tuotannon yksiköt voisivat toimia sähkömarkkinoilla, niitä on koottava yhteen virtuaaliseksi voimalaitokseksi. Yksistään ne ovat liian pieniä, eikä niillä ole sähköpörssin toimijalta vaadittavaa suurta toiminnan laajuutta eikä välttämättä tarvittavaa asiantuntemustakaan. Tällöin palveluntarjoaja, esimerkiksi sähkön vähittäiskauppias, voi hoitaa useiden yksiköiden sähkökauppaa. [2] Hajautetun tuotannon yksiköillä kannattaa tuottaa energiaa silloin kun yksikköjen muuttuvat kustannukset ovat pienemmät kuin sähkön markkinahinta, kahdenkeskisillä sopimuksilla hankittu energia tai keskitetystä järjestelmästä otettu energia. Huomioon täytyy ottaa myös siirtokustannukset, joita joudutaan maksamaan, jos sähkö kiertää julkisen jakeluverkon kautta. Jos tuotettu sähkö kulutetaan omassa verkossa, vältytään siirtomaksuilta kokonaan. Mikäli energiaa kyetään tuottamaan enemmän kuin sitä kulutetaan, kannattaa ylijäävä osuus myydä markkinoille, jos siitä saadaan korvausta enemmän kuin tuotantoyksikön muuttuvien kustannusten verran. 1 Elspot VPP 2 Muut toimijat Kuva 1. Tehoa kannattaa siirtää esimerkiksi yksiköstä 1 yksikön 2 kuormalle, jos yksikön 1 muuttuvien kustannusten ja energian siirtokustannusten summa on pienempi kuin yksikön 2 muuttuvat kustannukset. Teho kannattaa tietysti siirtää siltä yksiköltä, jonka muuttuvien kustannusten ja siirtokustannusten hinta on alhaisin. Yksiköiden kiinteät kustannukset juoksevat koko ajan huolimatta siitä miten paljon niillä tuotetaan energiaa, joten niitä ei tarvitse ottaa huomioon tarkasteltaessa sitä millä yksiköllä teho kannattaa tuottaa. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin ei aina kuitenkaan ole yksiselitteistä.

9 Hyödyt eri osapuolille Hajautetun tuotannon sijaitessa asiakkaan verkossa eniten hyötyä saa tietysti kyseinen asiakas, koska hänen siirtomaksunsa pienenevät. Myös muut verkon käyttäjät hyötyvät hieman yksittäisen asiakkaan tuotannosta. Tämä johtuu siitä, että jakeluverkkoon ei tarvitse siirtää niin paljon sähköä kantaverkosta ja näin ollen jakeluverkkoyhtiön maksama kantaverkon kuormitusmaksu, kantaverkosta otto, pienenee. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa maksamansa kantaverkkomaksut kuluttajilta siirtomaksun yhteydessä. Hajautetun tuotannon ollessa liitettynä julkiseen verkkoon kaikki verkon käyttäjät pääsevät osallisiksi hyödyistä, koska jakeluverkkoyhtiön maksamat kuormitusmaksut pienentyvät. Jos jakeluverkossa on tuotantoa niin paljon että sitä voidaan siirtää kantaverkkoon päin, kuormitusmaksut todennäköisesti laskevat. Tämä edellyttää sitä, ettei tuotantoa ole tiettyä määrää enempää, koska myös kantaverkkoon annosta täytyy maksaa. Kantaverkkoon anto on kuitenkin huomattavasti halvempaa kuin kantaverkosta otto. Vuonna 2007 kantaverkosta otto maksaa 0,63 /MWh ja kantaverkkoon anto 0,30 /MWh. Kantaverkkoyhtiö perii myös kulutusmaksua, joka määritellään asiakkaan liittymispisteessä virtaavan sähköenergian, liittymispisteen takaisen sähköenergian tuonnin ja viennin sekä voimalaitosten nettotuotantojen perusteella. Tuotantoa määritettäessä ei kuitenkaan oteta huomioon nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin generaattoreita. Koska hajautetun tuotannon yksiköt ovat teholtaan yleensä melko pieniä, niiden tuottamasta energiasta ei siis välttämättä peritä ollenkaan kulutusmaksua. Vuonna 2007 kulutusmaksu talviajalle ( ja ) on 2,06 /MWh ja muulle ajalle 1,03 /MWh. [13] Sähköverkossa on koko ajan vallittava tasapaino tuotannon ja kulutuksen suhteen. Sähköjärjestelmän järjestelmävastaava huolehtii tästä tasapainosta ja siksi se tarvitsee nopeasti ohjattavissa olevia energiaresursseja. Osan näistä resursseista järjestelmävastaava hankkii säätösähkömarkkinoilta. Myös pieniä energiaresursseja voidaan tarjota järjestelmävastaavan tai säätösähkömarkkinoiden käyttöön, jos resurssit ovat nopeasti ohjattavissa ja koottu esimerkiksi riittävän suuritehoiseksi virtuaaliseksi voimalaitokseksi. Tasevastaavat puolestaan huolehtivat sovitun ja toteutuneen sähkötaseen eroista. Jos hajautettuja energiaresursseja hallitseva vähittäiskauppias on erittäin suuri, se voi toimia itse tasevastaavana. Yleensä kuitenkin vähittäiskauppias ostaa tasevastuun joltain muulta sähkömarkkinoiden osapuolelta. Vähittäiskauppias voi myydä resurssiensa ohjattavuutta tasevastaavalle. Tasevastaava voi siis hyötyä virtuaalivoimalaitoksesta, koska näin se voi saada käyttöönsä helposti ohjattavaa tuotantoa. [2]

10 Siirto- ja muuntokustannukset Keskiverto sähköjärjestelmässä siirto- ja muuntohäviöt ovat noin 5 % siirretystä energiasta. Siirto- ja jakeluhäviöt ovat suunnilleen 4 %:n luokkaa. Nämä häviöt näkyvät kuluttajalle suoraan hinnassa. Häviöitä voidaan pienentää lisäämällä verkkoon hajautettua tuotantoa, joka korvaa keskitetyn huippukuormatuotannon. Virtuaalivoimalaitokset koostuvat pääosin lähellä kuluttajia sijaitsevista tuotantoyksiköistä, joten siirto- ja jakeluverkkojen kuormitus kevenee, koska energiaa ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja. Näin ollen siirto- ja jakeluhäviöt vähenevät, mikäli tuotanto on riittävän pientä. Virtuaalivoimalaitoksen avulla voidaan vähentää huippukuorman aikaista kysyntää keskitetystä tuotantojärjestelmästä. Koska siirtojohdot on mitoitettava harvinaisten piikkien aikana siirrettävän suurimman mahdollisen tehon mukaan, suuri osa kapasiteetista on käyttämättömänä suuren osan ajasta. Hajautetun tuotannon avulla pienimmän ja suurimman vaaditun siirtokapasiteetin ero voimalaitosten ja jakeluverkon välillä voidaan minimoida. Toisaalta, verkkoyhtiö ei voi vaikuttaa hajautettujen tuotantoyksiköiden ohjaukseen, joten se ei voi vaikuttaa siihen ovatko tuotantoyksiköt käynnissä huippukuorman aikana. Tämä tulee ottaa huomioon verkkojen mitoituksessa, eikä hyötyjä verkon investoinneissa näin ollen välttämättä saavuteta. [9] 3.3. Investointien riskit Sähkömarkkinoiden vapautuminen on aiheuttanut epävarmuutta investointipäätöksiin. Kun energiantuottajat olivat vielä monopoliasemassa tietyllä alueella, ne pystyivät paremmin arvioimaan tulevaa kysyntää. Nykyisin kun asiakkailla on oikeus itse valita sähköntoimittajansa, ja he yhä useammin kilpailuttavat ja vaihtavat toimittajaa, kysynnän arvioiminen on hankalampaa. Suuria voimalaitosinvestointeja ei voi tehdä lyhyen tähtäimen näkymien perusteella. Pienten hajautettujen tuotantoyksiköiden suunnittelu ei vaadi niin pitkää aikaa ja ne saadaan nopeammin käyttöön. Näillä yksiköillä on myös lyhyempi elinaika ja pienemmät investointikustannukset. Toisaalta tällaisten tuotantoyksiköiden muuttuvat kustannukset ovat suuremmat kuin isompien voimalaitosten. Pienten hajautettujen tuotantoyksiköiden aiheuttamat suuremmat kokonaiskustannukset voidaan ajatella riskipreemiona, jonka tuottaja on valmis maksamaan, jotta hänen ei tarvitse sijoittaa suureen pitkäaikaiseen voimalaitokseen, jota ei muutaman vuoden kuluttua tarvitakaan. [9]

11 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, CHP (combined heat and power production), on eräs hajautetun tuotantojärjestelmän merkittävä etu. Lämmön tuotanto on aina ollut paikallista siirtohäviöiden ollessa niin suuret, ettei pitkien matkojen siirto ole kannattavaa. Voimalaitoksissa syntyvä lämpö voi siis jäädä hyödyntämättä, koska sitä ei ole kannattavaa siirtää kaukana oleviin kulutuskohteisiin. Suomessa kuitenkin hyödynnetään menestyksekkäästi teollisuuden CHP:tä ja yhteistuotantoon perustuvia kaukolämpöverkostoja onkin monissa kaupungeissa. Pienten tuotantolaitteiden hyötysuhde on huonompi kuin suurten. Pelkästään sähköä tuottavan laitteen hyötysuhde on noin %. Kokonaishyötysuhdetta voidaan parantaa käyttämällä hajautetussa tuotannossa laitteita, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Hajautetussa systeemissä tuotantolaitteet ovat lähellä kulutuskohteita, joten siirtohäviöt ovat pienet ja näin ollen syntyvä lämpö voidaan käyttää hyväksi. Käyttämällä yhteistuotantolaitteita saadaan systeemin kokonaishyötysuhde nousemaan jopa %. [9] Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kaikkea lämpöä ei varsinkaan kesällä tarvita kaukolämpönä. Tällöin käyttämättä jäävällä kaukolämmön energialla voidaan tuottaa kaukojäähdytystä. Silloin kun lämmöntuotannosta ei jää hyödyntämätöntä energiaa, kaukojäähdytys voidaan tuottaa vapaajäähdytyksenä vesistöstä tai ulkoilmasta. Kaukojäähdytys on tarkoitettu julkisten tilojen, kuten myymälöiden ja toimistorakennusten ilman viilentämiseen. Kaukojäähdytyksellä voidaan korvata kiinteistöjen viilennykseen perinteisesti käytetty kompressorijäähdytys, joka kuluttaa paljon sähköä ja jossa jäähdytysaineena käytetään ympäristölle haitallisia HCFCyhdisteitä. Huippukuorma ja varateho tuotetaan edelleen kompressorijäähdytyskoneilla ja lämpöpumpuilla. [14;15] Mikäli lämpöä ei tarvita, voidaan ylimääräinen energia käyttää myös makean veden tuottamiseen. Esimerkiksi meren rannalla sijaitsevan voimalaitoksen ylimääräinen energia on järkevää käyttää suolanpoistoon merivedestä. [16]

12 12 4. VIRTUAALIVOIMALAITOKSEN TOTEUTUS Tekniikan kehitys parantaa hajautetun tuotannon hyödyntämisen edellytyksiä ja kannattavuutta. Jotta pienimuotoinen hajautettu tuotanto saataisiin kannattavaksi, tuotantolaitosten on oltava miehittämättömiä ja kauko-ohjattavia. Virtuaalivoimalaitoksen automaatioasteelle asetetaankin suuret vaatimukset ja myös tiedonsiirtoyhteyden on toimittava luotettavasti. Lisäksi sähköverkon ja virtuaalivoimalaitoksen suojausten on oltava korkeatasoisia, jotta virtuaalivoimalaitosta voidaan käyttää turvallisesti. Etenkin suojausten koordinointi vaatii erityistä taitoa, jotta sekä verkon, että virtuaalivoimalaitoksen tarpeet osataan ottaa huomioon. [2; 17] Virtuaalivoimalaitos muodostuu tuotantopaikalla olevasta älykkäästä kenttälaitteesta, tiedonsiirtoväylästä ja käyttäjäliitynnästä, jolla voidaan konfiguroida, valvoa, ja ohjata useita kaukokäyttöisiä hajautettuja energiaresursseja. Nykyiset kenttälaitteet sisältävät suuren määrän digitaalista dataa. Nämä laitteet keräävät tietoja koko ajan muun muassa saatavilla olevasta tehosta, sähkön laadusta, ohjausparametreista ja voimakoneen tilasta. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi numeeriset suojareleet, jotka pystyvät lähettämään hälytys- tapahtuma- ja mittaustietoja hallintajärjestelmälle. Numeeriset suojareleet voivat myös välittää tiedon kytkinlaitteiden tilasta ja kuormitus- tai vikavirran suuruudesta. Vastaavasti suojareleelle voidaan lähettää konfigurointi- ja suojausparametreja hallintajärjestelmästä käsin. Suojareleillä ei kuitenkaan voida ohjata voimalaa, vaan niitä voidaan käyttää ainoastaan voimalaitoksen sähköisten parametrien valvontaan. Mittauslaitteet voivat lähettää hallintajärjestelmälle sekä pätö- ja loistehon kulutusmittauksia että tietoja sähkön laadusta. Sähkön laadun tarkkailulla pyritään havaitsemaan mahdolliset ongelmat ennakolta ja korjaamaan ne ennen kuin suurempia hankaluuksia syntyy. Ongelmien esiintyminen tulisi pääasiallisesti ehkäistä jo suunnitteluvaiheessa. Jos ongelmia kuitenkin esiintyy, ongelman aiheuttajaa informoidaan ja hänelle voidaan antaa esimerkiksi käyttöaikarajoituksia siksi aikaa, että ongelma saadaan korjattua. Ellei ongelmaa saada korjattua, voidaan häiriönaiheuttaja kytkeä irti verkosta. Jos verkkoon on liitetty hajautettua tuotantoa, jakeluverkon haltija vaatii tietoja muun muassa voimakoneesta, generaattorista, mahdollisesta invertteristä, muuntajasta ja suojauksesta sekä ulostulovirran kokonaissäröstä (Total Harmonic Distortion). Kun jakeluverkkoon ei ole kytkettynä tuotantoa, verkon jännitettä on helppo hallita. Jakeluverkkoon kytketty tuotanto aiheuttaa jänniteongelmia, etenkin jännitteen nousua. Jännitteen nousu voi aiheuttaa tarpeettomia tuotantoyksiköiden laukeamisia ylijännitteen seurauksena, koska pienillä yksiköillä ei yleensä ole oikeutta jännitteen

13 13 säätöön. Hallintajärjestelmän kautta voidaan tuotantoyksiköille tuoda mittaus- ja ohjausmahdollisuuksia, joiden avulla verkon jännitettä voidaan hallita paremmin. Hallintajärjestelmä voi lähettää tuotantolaitteille tietoa halutusta jännite- ja taajuustasosta ja voi säätää tuotantolaitteiden syöttämää pätö- ja loistehoa. Hallintajärjestelmän kautta voidaan myös välittää käsky tuotantolaitteille niiden alas ajamisesta tai verkosta irrottamiseksi. [2] 4.1. Automaatiojärjestelmä Automaatiojärjestelmän arkkitehtuurin täytyy olla avoin sekä laitteiston että ohjelmiston osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmässä on oltava selvästi määriteltyjä ja kaikkien käytettävissä olevia rajapintoja. Avoimuudella pyritään siihen, että löytyisi useita järjestelmäkomponenttien toimittajia ja sitä kautta komponenttien hintataso pysyisi alhaisena. Automaatiojärjestelmän ja myös itse energiajärjestelmän pitää olla sekä laitteiston että ohjelmiston osalta moduulirakenteinen eli kokonaisjärjestelmä täytyy pystyä rakentamaan vakiopalikoista ilman suurempaa muokkaamista. Modulaarisuus edellyttää, että palikoita voidaan ohjelmallisesti yhdistellä ja konfiguroida tiettyä sovellusta varten. Automaatio- ja tietojärjestelmään täytyy pysyä liittämään myös muita energiajärjestelmän hallintaan liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi hälytystoimintoja. Automaation laitteistojen ja ohjelmistojen on oltava erittäin luotettavia. Näille toiminnoille vaaditaankin 99,9 %:n keskimääräistä käytettävyyttä, mikä tarkoittaa sitä, että epäluotettavuuden on oltava alle kahdeksan tuntia vuodessa. Perusjärjestelmän tulisi olla pitkäikäinen ja mahdollisien uusien laitteisto- ja ohjelmistoratkaisujen tulisi olla alaspäin yhteensopivia. Paikallinen automaatiojärjestelmä koostuu toisiinsa kytketyistä tietokoneista. Järjestelmä sisältää ainakin sellaisia toiminnallisia tasoja kuten älykkäät laitteet, osajärjestelmät ja yksikkötason hallinta. Kuvassa 2 havainnollistetaan paikallisen järjestelmän rakennetta.

14 14 Kuva 2. Paikallisen ohjausjärjestelmän periaatteellinen kuva [2]. Hajautuksen lisääntyessä myös yksittäisiin laitteisiin on integroitu ohjausjärjestelmiä. On myös mahdollista, että paikallisella energiayksiköllä on yksi yhteinen keskitetty ohjausjärjestelmä, joka on toteutettu esimerkiksi ohjelmoitavalla logiikalla. Koko energiayksikön toimintojen hallinta sekä yhteiset osuudet, kuten historiatietojen keruu, raportointi ja ylemmän tason tietojärjestelmiä palvelevat paikalliset toiminnot, on sijoitettava koneisiin, jotka omaavat jo hieman enemmän muisti- ja laskentakapasiteettia. Yhteydet ulkopuolisiin järjestelmiin on selkeintä keskittää tietyille solmuille, joiden kautta ulkopuoliset asiakassovellukset saavat yhtenäisen näkymän paikalliseen järjestelmään. Paikalliset ohjausjärjestelmät sisältävät monenlaista tekniikkaa. Älykkäissä laitteissa on mikroprosessoreita ja prosessilaitteisiin sulautetaan logiikkaohjauksia. Nykyään yhä useammin voidaan tosin käyttää standardoituja automaatioratkaisuja kuten esimerkiksi teollisuus-ethernetiin perustuvia hajautettuja arkkitehtuureja. Yleisen standardin muodostuminen on kuitenkin epätodennäköistä, koska hajautetuissa energiajärjestelmissä yhdistettäviä osajärjestelmiä on monenlaisia. Hajautetun tuotannon hallintaan liittyy läheisesti myös muita automaatio- ja mittausjärjestelmiä, kuten sähkön ja lämmön kulutuksen ja tuotannon mittaus, maakaasun kulutusmittaus, pienjänniteasiakkaiden sähkömarkkinaliitäntää palvelevat järjestelmät, sähkönjakeluautomaatiojärjestelmät, jännitteen laadun valvontajärjestelmät sekä rakennusten ja pk-teollisuuden energianhallintaa tukevat automaatiojärjestelmät. Näissä järjestelmissä ollaan siirtymässä erillisistä, suljetuista järjestelmistä rajapintoihin, jotka on määritelty maailmanlaajuisilla avoimilla standardeilla. Näin ollen tietojen vaihto järjestelmien välillä helpottuu ja hajautetun tuotannon hallinnan kustannukset alenevat. Uudet rajapintastandardit on suunniteltu siten, että tietoja olisi mahdollisimman helppo hallita. Vanhat standardit pyrkivät minimoimaan

15 15 tiedonsiirtokaistan tarpeen, mutta koska tiedonsiirto on nykyään huomattavasti halvempaa, voidaan panostaa enemmän tietojen hallittavuuteen. [2] 4.2. Tiedonsiirto Hajautettujen energiaresurssien hallinnassa tiedonsiirron on oltava kaksisuuntaista. Etäkohteiden täytyy lähettää hälytyksiä eri sovelluksille ja osapuolille, siksi niiden on kyettävä käynnistämään tiedonsiirto oma-aloitteisesti. Jotta tiedonsiirtoa keskusvalvomon ja paikallislaitteiden välillä ei tarvittaisi niin paljon, paikallistasolle on saatava mahdollisimman paljon älyä. Suurta nopeutta ja luotettavuutta vaativat päätökset on tehtävä paikallistasolla, koska tiedonsiirto ei ole tarpeeksi nopeaa ja luotettavaa. Siksi paikallislaitteiden olisi osattava tehdä itsenäisesti päätöksiä; esimerkiksi voimalan vaurioituessa pysäytettävä se ilman käytönvalvonnasta tulevaa käskyä. Tiedot häiriön laadusta saadaan käytönvalvontaan tiedonsiirtoyhteyksien kautta ja sitten voidaan arvioida häiriön vakavuus. Mikäli häiriö ei ole niin vakava että voimalaitos voidaan käynnistää uudelleen, pystytään käynnistäminen tekemään käytönvalvonnasta tiedonsiirtoyhteyksien avulla. Jokaisella sovelluksella on omat vasteaika-, aikaresoluutio-, luotettavuus ja tietoturvavaatimuksensa. Hajautettujen resurssien etähallinnan vasteaika- ja resoluutiovaatimukset ovat yleensä tiukempia kuin sähkökaupan vaatimukset. Joskus tehoja ja jännitteitä halutaan seurata jopa sekuntitasolla. Sähkömarkkinaliitännän etäsäätösilmukan vasteaikavaatimukset vaihtelevat noin viidestä minuutista useisiin tunteihin riippuen siitä miten nopeasti hajautetun energiaresurssin tehoa voidaan ohjata ja miten nopeilla markkinoilla ohjattavuutta hyödynnetään. Sähkömarkkinoita varten tehtävien ohjausten luotettavuusvaatimukset eivät ole kovin korkeat, koska yksittäisen kohteen ohjauksen toteutumattomuus ei aiheuta suuria tappioita. Sähkömarkkinoiden tuntimittausten käsittelyn vasteaikavaatimukset on yleensä kuitenkin täytettävä, koska tyyppikuormituskäyrien käyttö ei sovellu hajautettua tuotantoa sisältäviin kulutusmittauskohteisiin. Hajautettu energiajärjestelmä koostuu monenlaisista eri valmistajien komponenteista, joten järjestelmässä on monenlaista välitettävää tietoa ja myös tiedon esitystavat vaihtelevat. Tiedonsiirtoon on kustannussyistä järkevää käyttää olemassa olevia infrastruktuureja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat Internet, puhelinverkot ja sähköverkko. Näistä puhelinverkot ja Internet toimivat suhteellisen hyvin useimmilla alueilla, mutta sähköverkon osalta mahdollisuuksia tiedonsiirtoon vasta kehitetään jakeluverkossa. Siirtoverkkoja puolestaan on käytetty tiedonsiirtoon jo useita vuosikymmeniä. Internet on normaalisti hyvin luotettava ja vikatilanteissakin kohteeseen löytyy usein vaihtoehtoinen reitti. Vian sattuessa viimeisellä osuudella, josta ei ole kuin yksi reitti perille, ei tietenkään vaihtoehtoja ole. Pelkän Internet-yhteyden varaan ei kuitenkaan voi jättää kriittisiä toimintoja, koska Internetin tai palveluntarjoajan toiminnassa voi

16 16 esiintyä häiriöitä, kuten esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä. Internetin tietoliikenneratkaisut eivät mahdollista täysin reaaliaikaista etäohjausta, mutta tiedon ja hälytysten välittämiseen niiden suorituskyky riittää. Puhelinverkoista etenkin GPRSverkkoa käytetään tiedonsiirrossa. Datansiirto maksut ovat alentuneet huomattavasti ja näin ollen GPRS-verkon käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Vaikka GPRS-verkko ei ole vielä kovin luotettava, sen kapasiteetti riittää etähallintaan ja mittaustietojen välittämiseen. Palvelinpohjainen arkkitehtuuri soveltuu perinteistä asiakas/palvelin-mallia paremmin maantieteellisesti hajautettuun systeemiin, koska informaatiota tarvitaan monissa eri paikoissa ja eri formaateissa. Asiakas/palvelin-mallissa jokainen verkon tietokone tai prosessi on joko asiakas tai palvelin. Tämä mahdollistaa nopeat kaksipisteyhteydet, mutta toiminta on joustamatonta. Järjestelmään saattaa muodostua pullonkauloja, jos palvelin vikaantuu tai ylikuormittuu. Verkkosovelluksissa asiakas/palvelin- arkkitehtuuri on yleensä monikerrosarkkitehtuuria, johon kuuluu tietokanta, sovelluspalvelin ja käyttöliittymä. Palvelupohjaisessa arkkitehtuurissa on asiakas/palvelin- malliin verrattuna löyhemmät kytkennät ohjelmistokomponenttien välillä ja palvelupohjaisessa mallissa käytetään erillisiä palvelurajapintoja toisin kuin asiakas/palvelin-mallissa. Palvelupohjaisen arkkitehtuurin vahvuuksia ovat standardiprotokollien käyttö, standardimuotoiset palvelukuvaukset, toiminnallisen uudelleenkäytön helpottuminen, löyhät kytkennät eri osapuolten välillä ja integroitavuus muihin järjestelmiin. Web Service- tekniikan avulla palvelimet voivat vaihtaa tietoja toistensa, henkilökohtaisten tietokoneiden ja langattomien laitteiden kanssa. Sovellukset sopivat yhteydestä Web Service- standardin protokollien avulla. Tiedot tallennetaan XMLmuodossa (extensible Markup Language). XML-pohjaiset integrointiratkaisut ovat yleistyneet nopeasti. Niiden heikkouksia ovat tiedonkäsittelyn hitaus ja suuri tilantarve, mutta nämä ongelmat menettävät merkitystään laitteiden suorituskyvyn kasvaessa ja tiedonsiirron halvetessa. Etuja puolestaan ovat laajennettavuus, rakenteisuus, sekä tiedon kuvauksen ja rakenteen kulkeminen tiedon mukana. Järjestelmien integrointi suoritettaan käytännössä XML-keskittimellä, joka muokkaa tiedon muiden osapuolien ymmärtämään muotoon. Nykyään verkkoliiketoiminnassa laajimmin käytössä oleva EDI- standardi (Electronic Data Interchange) onkin korvautumassa XML- pohjaisilla standardeilla. [2; 18] Erittäin haastavaa tiedonsiirrossa on metatiedon standardointi. Koska hajautetussa energiantuotanto systeemissä toimijoita on useita, on tärkeää että kaikki tietävät mitä tietoja täytyy olla käytettävissä ja että mitä tietyllä tiedolla tarkoitetaan. Esimerkiksi on oltava selvillä mitä tietoja voimalasta on oltava toisten tietojärjestelmien käytettävissä ja mitä kyseisellä tiedolla tarkoitetaan.

17 Energiahallintajärjestelmä Kaikki virtuaalivoimalaitokseen liitetyt tuotantolaitokset on kytketty sähköverkkoon ja niillä on omat hallintalaitteensa. Nämä laitteet on puolestaan liitetty tiedonsiirtoa varten kommunikaatioväylän kautta keskushallintajärjestelmään, joka on vastuussa hajautettujen verkko-operaatioiden kokonaishallinnasta. Hallintajärjestelmän tehtäviin kuuluu esimerkiksi automaattinen sähkönjakelu kuormille, datan synkronointi sekä tiedon hankkiminen systeemin hallinta-, huolto- tai käyttötarkoituksiin. Energiahallintajärjestelmä voi sisältää tuotannon ohjauksen ja optimoinnin, tasehallinnan, -seurannan ja raportoinnin, sopimushallinnan, kulutuksen ja pörssihintojen ennustamisen sekä liitännän käytönvalvontaan. Virtuaalivoimalaitos voi olla varustettu myös muilla liitynnöillä, joita voidaan käyttää esimerkiksi tietyn kohteen sääennusteen saamiseksi tai energiamarkkinoiden kysyntätilanteen selvittämiseen. [10; 11] Energianhallintajärjestelmästä on huomattavia hyötyjä, se muun muassa ottaa huomioon lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset energian kulutuksessa ja hinnoissa sekä pystyy ennustamaan sähkön ja lämmön kulutusta. Reaaliaikaisen kustannusoptimoinnin avulla se pystyy tuottamaan edullisimman ajosuunnitelman tuotantolaitoksille. Hajautetun tuotannon optimoinnin laskenta perustuu tuotantolaitosten sähkö- ja lämpöhyötysuhteisiin, kuluttajien sähkö- ja lämpökuormiin, sähkön ja polttoaineiden markkinahintoihin, sähkön siirtotariffeihin, sähkö-, lämpö- ja polttoaineveroihin sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin. Energiahallintajärjestelmä voidaan myös liittää muihin tietojärjestelmiin. Tällainen energianhallintajärjestelmä on esimerkiksi suomalaisen Gaia Group Oy:n Gaia Optimiser Energy Management System. [10] Kuva 3. Gaia Group Oy:n energiahallintajärjestelmä [10].

18 18

19 19 5. CASE HAMINAN ENERGIA OY Haminan Energia Oy on ottanut käyttöön virtuaalivoimalaitoksen, johon on liitetty kolme maakaasumoottorilla toimivaa yhteistuotantoyksikköä. Yritys on lisännyt kaukokäytön edellyttämään valvomokonseptiin optimointijärjestelmän, joka seuraa reaaliaikaisesti sähkön markkinahintaa ja lämpökuorman tarpeita sekä ottaa samalla huomioon maakaasun hinnan, laitoksen käyttökustannukset, sähkön siirtokustannukset ja sähkön kantaverkon kustannukset. Tämä laitoskokonaisuus tuottaa energiaa vain silloin kun se on kannattavaa. Kokemukset optimointi-järjestelmän käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Haminan Energia Oy jatkaa kehitystyötä ja pyrkii rakentamaan raportointijärjestelmän, jonka avulla voidaan parantaa energian myyntiennusteen tarkkuutta. Nykyisen tietotekniikan avulla laaja tiedonkeruu on mahdollista ja täten historiatiedon analysointi helpottuu. Yrityksen tavoitteena on luoda energiakaupan hallintajärjestelmä, jonka avulla hallitaan hankinta-, myynti-, tuotanto- ja suojaussalkut. [17] Energian myyntiennusteen saaminen mahdollisimman tarkaksi onkin hyvin oleellista siinä miten päästään taloudellisesti parhaaseen tulokseen. Jos sähköä on tuotettu enemmän kuin sitä on kulutettu, myydään ylijäämä markkinoille. Jos taas tuotanto on alijäämäistä, joudutaan puuttuva sähkö ostamaan markkinoilta. Mikäli hankinta/myynti joudutaan tekemään elbas-, säätösähkömarkkinoilla tai tasesähkönä, niin saavutetut hyödyt hupenevat nopeasti ylimääräisiin kustannuksiin tai sähköstä ei välttämättä saada hintaa, joka siitä päätöksentekohetkellä ajateltiin saatavan. Mitä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tulevaa kysyntää osataan ennustaa, sitä helpompaa on riskienhallinta.

20 20 Lähteet: [1] Geidl, M. Protection of Power Systems with Distributed Generation: State of the Art [WWW]. Zurich, Swiss Federal Institute of Technology, [viitattu ]. Saatavissa: [2] Valkonen, Janne, Tommila, Teemu, Jaakkola, Lauri, Wahlström, Björn, Koponen, Pekka, Kärkkäinen, Seppo, Kumpulainen, Lauri, Saari, Pekka, Keskinen, Simo, Saaristo, Hannu & Lehtonen, Matti. Paikallisten energiaresurssien hallinta hajautetussa energiajärjestelmässä [Control of local energy resources in distributed energy system]. Espoo VTT Tiedotteita. Research Notes s. + liitt. 58 s. [3] Energiamarkkinavirasto. Päästökauppalaki. [WWW]. [viitattu: ]. Saatavissa: [4] Ackermann, T., Andersson, G., Söder, L. Distributed generation: a definition [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: 8&_user=10&_coverDate=04%2F20%2F2001&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_s ort=d&view=c&_acct=c &_version=1&_urlversion=0&_userid=10&md 5=a6752dcad385f76beddc705e [5] Koponen, Pekka, Kärkkäinen, Seppo, Farin, Juho & Pihala, Hannu. Markkinahintasignaaleihin perustuva pienkuluttajien sähkönkäytön ohjaus. Loppuraportti [Control of small customer electricity demand with spot-market price signals. Final report]. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 8 s. [6] IEA Demand side management programme. [WWW]. [viitattu: ]. Saatavissa: 0Demand%20Bidding.pdf [7] Renewable Energy Institute. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [8] MacDonald, A. Virtual power plant feasibility study. Toronto, Ontario s.

21 21 [9] Franke, M., Rolli, D., Kamper, A., Dietrich, A., Geyer-Schulz, A., Lockemann, P., Schmeck, H., Weinhardt, C. Impacts of Distributed Generation from Virtual Power Plants. Karlsruhe, Universität Karlsruhe. [10] Vartiainen, E. Hajautetun energiantuotannon optimointi. DENSY-seminaari, [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: enttiarkisto/viestinta_ja_aktivointi/seminaarit/vuosiseminaari05/vartiainen.pdf [11] Natcon7, Virtual power plant for renewable energies [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [12] Encorp. Virtual Power Plant. Technical data sheet [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [13] Fingrid. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: df [14] Helsingin Energia Oy. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [15] Energiateollisuus. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [16] Wikipedia. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [17] Haminan Energia Oy. Vuosikertomus 2002 [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [18] Nokia. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa:

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvontajärjestelmä

FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvontajärjestelmä FF-Automation AutoLog SaveLight Katuvalojen valvonta Copyright, 2011 FF-AUTOMATION FF-Automation AutoLog sovelluksia Korroosionestojärjestelmien kaukokäyttö Katuvalo-ohjaukset Pumppaamot Jätevedenpuhdistamot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-3/2015 Power Plants, 18% Ship Power, 32% Services, 49% 2 Olemme

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011

Tuulivoimaa. hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 Tuulivoimaa sähköyhtiöön? Pohjois-Karjalan SähkS hkö oy:n terveisiä 10.6.2011 VERKKOON LIITTÄMINEN PKS:llä verkonhaltijana on velvollisuus liittää tämän tyyppinen hajautettu sähks hköntuotanto verkkoonsa.

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot