SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS. Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS. Projektityö"

Transkriptio

1 SANNA ALESTALO VIRTUAALIVOIMALAITOS Projektityö

2 1. JOHDANTO HAJAUTETTU TUOTANTO JA VIRTUAALIVOIMALAITOS Hajautettu tuotanto Virtuaalivoimalaitos VIRTUAALIVOIMALAITOS TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Hyödyt eri osapuolille Siirto- ja muuntokustannukset Investointien riskit Sähkön ja lämmön yhteistuotanto VIRTUAALIVOIMALAITOKSEN TOTEUTUS Automaatiojärjestelmä Tiedonsiirto Energiahallintajärjestelmä CASE HAMINAN ENERGIA OY...19 Lähteet:

3 3 1. JOHDANTO Hajautettu energiantuotanto lisääntyy. Syinä tähän ovat muun muassa energiankulutuksen lisääntyminen, sähkömarkkinoiden avautuminen erilaisille toimijoille sekä maailmanlaajuinen trendi kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämisestä, mikä johtaa uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään käyttöön. [1] Monet ihmiset ovat ymmärtäneet kestävän kehityksen merkityksen ja he arvostavat uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Niinpä myös energiantuottajat ovat joko ekologisen omantuntonsa herättäminä tai imagosyistä alkaneet suosia uusiutuvia energialähteitä. Myös nykyisin käytössä olevien energialähteiden hupenemisen vuoksi on etsittävä vaihtoehtoisia tuotantomuotoja. Uusiutuvien energialähteiden tuotanto on yleensä melko pienimuotoista. Uusiutuvat energiavarat sijaitsevat yleensä hajallaan, eikä niiden kuljetus suuriin voimalaitoksiin ole aina mahdollista tai kannattavaa. Jotta pienimuotoinen hajautettu tuotanto saataisiin mahdollisimman kannattavaksi, on järkevää optimoida hajautettujen yksiköiden toimintaa. Yhdistämällä erilaisia tuotantomuotoja virtuaalivoimalaitokseen voidaan energiaa tuottaa sellaisilla yksiköillä, joilla se kulloinkin on kannattavaa. Tuotantoyksiköistä voidaan ottaa tietty osa käyttöön esimerkiksi niissä käytettävän polttoaineen tai niiden sijainnin perusteella. Nykyään hajautetun tuotannon yksiköt on suunniteltu palvelemaan vain yhtä käyttötarkoitusta, mikä ei ole välttämättä taloudellisesti paras vaihtoehto. Jos jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon se, että tuotantoyksiköitä ja niitä tukevia tietojärjestelmiä tullaan käyttämään useisiin tarkoituksiin, voidaan välttyä päällekkäisiltä investoinneilta. [2] Nykyisin vapaiden ja kilpailtujen sähkömarkkinoiden aikana energiantuottajien on vaikeampi arvioida tulevaa kysyntää kuin aikana, jolloin jokaisella yhtiöllä oli monopoli tietyllä alueella. Suuriin tuotantolaitoksiin investoimisessa onkin nyt hieman suuremmat riskit ja näin ollen pienten hajautettujen tuotantolaitosten rakentaminen saattaa olla perusteltua. Suurien laitoksien lupa- ja suunnitteluprosessit ovat paljon hitaampia kuin pienten laitosten. Alle 20 MW laitokset eivät kuulu päästökaupan piiriin, joten niiden ei tarvitse huolehtia päästölupamaksuista. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät myös laitokset, joissa tutkitaan, kehitetään tai testataan uusia tuotteita tai menetelmiä. Joissain maissa, esimerkiksi Saksassa, hajautettua tuotantoa on saatu lisättyä tukipolitiikalla, joka velvoittaa sähköyhtiöt maksamaan kiinteän korkean hinnan hajautetusti tuotetusta energiasta riippumatta tuotannon arvosta. Tukien merkitys hajautetun tuotannon

4 4 investointien kannattavuudelle onkin merkittävä. Uusiutuvat energialähteet jaetaan ryhmiin kuten suoraan hyödynnettävät (esim. tuuli- aurinko- ja vesivoima), luonnonympäristöön varastoituneet energialähteet, biomassa sekä jäte- ja hukkalämpö. Energialähteiden määrittely eri luokkiin vaikuttaa viranomaisten luokitteluun, mikä taas puolestaan näkyy erilaisina vero- ja investointitukina sekä toimilupaehtoina ja velvoitteina. Näin ollen viranomaispäätökset vaikuttavat energialähteiden kilpailukyky ja mahdollisesti valintaan. [2; 3] Tämän työn tarkoituksena on tarkastella hajautetun tuotannon optimointijärjestelmää virtuaalivoimalaitosta - sen toimintaa ja taloudellista kannattavuutta kirjallisuuslähteiden pohjalta. Seuraavassa kappaleessa tutustutaan hajautetun tuotannon ja virtuaalivoimalaitoksen käsitteisiin. Kappaleessa 3 käsitellään virtuaalivoimalaitosta taloudellisesta näkökulmasta. Kappaleessa 4 selvitetään virtuaalivoimalaitoksen teknistä toteutusta ja kappaleessa 5 esitellään esimerkki toteutuneesta hankkeesta.

5 5 2. HAJAUTETTU TUOTANTO JA VIRTUAALIVOIMALAITOS Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa, joka on liitetty jakeluverkkoon tai sähkömittarin asiakkaan puolelle. [4]. Hajautettu tuotanto sijaitsee lähellä kulutusta ja on tuotantoteholtaan suhteellisen pientä. Tässä työssä virtuaalivoimalaitoksella (Virtual Power Plant, VPP) tarkoitetaan hajautetun energiantuotannon optimointijärjestelmää. Virtuaalivoimalaitos koostuu erillisistä tuotantoyksiköistä, jotka on liitetty yhteen käyttäen tietoliikenneverkkoa. Myös ohjattavia kuormia voidaan liittää osaksi virtuaalivoimalaitosta. Kuorman ohjaus mahdollistaa asiakkaiden aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille. Tällä hetkellä sähkömarkkinoilla on hintajoustoa pääasiassa tuotannon puolella, kun muuttuvilta kustannuksiltaan erilaiset tuotantolaitokset tarjoavat sähköä eri hinnoilla. Jos kuluttajat suostuvat muuttamaan kulutustottumuksiaan ja heitä kannustetaan siihen esimerkiksi spot-hintaan perustuvilla tariffeilla, myös kysyntäpuolelle muodostuu hintajoustoa. Kysynnän jousto saattaa jopa korvata huipputuotanto kapasiteettia ja häiriöreservejä. Kulutuksen siirtäminen toiseen ajankohtaan tai vähentäminen helpottaa sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpitämistä. Näin voidaan lyhyellä tähtäimellä mahdollisesti laskea sähkön hintaa ja pitkällä tähtäimellä tuotantoyksiköitä ja koko verkkoa voidaan karsia. Kuorman ohjaus strategioilla pyritään maksimoimaan sähkönkäytön tehokkuus sekä välttämään tai lykkäämään uusien tuotantolaitosten rakentamista. Näin voidaan päästä parempaan energiatehokkuuteen ja pienempiin kasvihuonekaasupäästöihin. [5; 6; 7] 2.1. Hajautettu tuotanto Energian käytön tehostaminen ja hajautettu tuotanto voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä hyödyttää sähköjärjestelmää kokonaisuutena: esimerkiksi vähentyneinä pullonkauloina ja siirtohäviöinä, parantuneena turvallisuutena ja luotettavuutena sekä vähentyneinä investointeina siirto- tai jakelujärjestelmään. Toistaiseksi Suomessa hajautettuja resursseja ei kuitenkaan käytetä pullonkaulojen poistoon, sillä jakeluverkkoyhtiöt eivät nykyisten sähkömarkkinasäädösten mukaan saa omistaa edes pienimuotoista tuotantoa. Näin ollen jakeluverkkoyhtiö ei voi tietää onko sen tarvitsema resurssi käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan. [2; 8]

6 6 Hajautetun tuotannon etuja parhaassa tapauksessa ovat: huippukuorma generaattoreiden vähentynyt tarve, siirtokapasiteetin vähentynyt kysyntä, alentuneet siirtohäviöt, investointien alhaisempi riskitaso sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saavutettavat edut. Näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että tuotanto on lähellä kulutusta. Tuotannon ollessa etäällä kulutuksesta vaikutukset ovat pienemmät tai saattavat olla jopa päinvastaisia. Esimerkiksi kulutuksesta etäälle sijoitettu tuulipuisto voi pahentaa verkon pullonkauloja, kasvattaa häviöitä, heikentää verkon luotettavuutta ja kasvattaa reservitarvetta. Myös paikallisen kulutuksen mittaaminen ennustaminen, ohjaus ja optimointi on tärkeää sellaisissa paikoissa, joissa on paljon hajautettua tuotantoa, muuten hajautetun tuotannon hyödyt voivat kumoutua. [2; 9] Hajautetun tuotannon mahdollisia käyttökohteita ovat: kauko- ja aluelämpö, prosessiteollisuus, pk-teollisuus kuten sahat ja konepajat, kylpylät ja hotellit, kaatopaikat ja jätevedenpuhdistamot, kasvihuoneet sekä maatalous. Tällaisissa kohteissa on tarjolla edullista polttoainetta kuten esimerkiksi maatiloilla eläinten lantaa, jätevedenpuhdistamoilla lietettä, sahoilla puujätettä jne. Näissä kohteissa on kysyntää keskikokoisille 1-10 MW sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille (CHP-laitoksille). [10] 2.2. Virtuaalivoimalaitos Virtuaalivoimalaitoksissa sähköä ja lämpöä tuotetaan kysynnän mukaan tuottajasta riippumattomassa hajautetussa systeemissä. Tuotanto on jakautunut maantieteellisesti eri paikkoihin ja systeemiin voidaan liittää lähes kaikenlaisia tuotantomuotoja: esimerkiksi diesel ja maakaasu generaattoreita, mikro-turbiineja, höyryturbiineja, polttokennoja sekä useita uusiutuvia energialähteitä. Monissa projekteissa energian tuotantoon onkin tarkoitus käyttää uusiutuvia energialähteitä. Uusiutuvien energialähteiden kirjo takaa luotettavan energian tarjonnan: tuulivoimaa, vesivoimaa ja aurinkoenergiaa on yhdistetty pysyvästi saatavilla oleviin energialähteisiin kuten biomassaan, geotermiseen energiaan, maakaasulla toimiviin yhteistuotantolaitoksiin sekä polttokennoihin. [11; 12]. Virtuaalivoimalaitos on kuin energian internet ; tuotantoyksiköiden kytkeytymistä toisiinsa voidaan verrata PC-koneiden kytkeytymiseen internetiin. Virtuaalivoimalaitos tarkkailee reaaliaikaisesti sähkön markkinahintaa, ja riippuen myös muista tekijöistä kuten vuorokaudenajasta ja odotettavissa olevasta kysynnästä, se voi ryhtyä toimenpiteisiin. Toimenpiteitä voivat olla joko tuotannon lisääminen/vähentäminen tai kuormien irrottaminen/lisääminen. Virtuaalivoimalaitoksen avulla voidaan ottaa käyttöön mitkä tahansa tuotantoyksiköt, jotka on liitetty järjestelmään ja voidaan tuottaa juuri haluttu määrä energiaa. Virtuaalivoimalaitosta voidaan ohjata useiden eri kriteerien perusteella. Virtuaalivoimalaitos seuraa koko ajan sähkön markkinahintaa, sähkön ja lämmön kulutusta sekä polttoaineiden hintoja. Tuotantoyksiköt voidaan jakaa ryhmiin

7 esimerkiksi niissä käytettävän polttoaineen mukaan, jolloin polttoaineiden hintojen vaihdellessa voidaan ottaa käyttöön sillä hetkellä edullisimmat vaihtoehdot. Yksiköt voidaan jakaa myös niiden sijainnin mukaan, jolloin pystytään helposti täyttämään tietyn alueen energian tarve. [12] 7

8 8 3. VIRTUAALIVOIMALAITOS TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Jotta hajautetun tuotannon yksiköt voisivat toimia sähkömarkkinoilla, niitä on koottava yhteen virtuaaliseksi voimalaitokseksi. Yksistään ne ovat liian pieniä, eikä niillä ole sähköpörssin toimijalta vaadittavaa suurta toiminnan laajuutta eikä välttämättä tarvittavaa asiantuntemustakaan. Tällöin palveluntarjoaja, esimerkiksi sähkön vähittäiskauppias, voi hoitaa useiden yksiköiden sähkökauppaa. [2] Hajautetun tuotannon yksiköillä kannattaa tuottaa energiaa silloin kun yksikköjen muuttuvat kustannukset ovat pienemmät kuin sähkön markkinahinta, kahdenkeskisillä sopimuksilla hankittu energia tai keskitetystä järjestelmästä otettu energia. Huomioon täytyy ottaa myös siirtokustannukset, joita joudutaan maksamaan, jos sähkö kiertää julkisen jakeluverkon kautta. Jos tuotettu sähkö kulutetaan omassa verkossa, vältytään siirtomaksuilta kokonaan. Mikäli energiaa kyetään tuottamaan enemmän kuin sitä kulutetaan, kannattaa ylijäävä osuus myydä markkinoille, jos siitä saadaan korvausta enemmän kuin tuotantoyksikön muuttuvien kustannusten verran. 1 Elspot VPP 2 Muut toimijat Kuva 1. Tehoa kannattaa siirtää esimerkiksi yksiköstä 1 yksikön 2 kuormalle, jos yksikön 1 muuttuvien kustannusten ja energian siirtokustannusten summa on pienempi kuin yksikön 2 muuttuvat kustannukset. Teho kannattaa tietysti siirtää siltä yksiköltä, jonka muuttuvien kustannusten ja siirtokustannusten hinta on alhaisin. Yksiköiden kiinteät kustannukset juoksevat koko ajan huolimatta siitä miten paljon niillä tuotetaan energiaa, joten niitä ei tarvitse ottaa huomioon tarkasteltaessa sitä millä yksiköllä teho kannattaa tuottaa. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin ei aina kuitenkaan ole yksiselitteistä.

9 Hyödyt eri osapuolille Hajautetun tuotannon sijaitessa asiakkaan verkossa eniten hyötyä saa tietysti kyseinen asiakas, koska hänen siirtomaksunsa pienenevät. Myös muut verkon käyttäjät hyötyvät hieman yksittäisen asiakkaan tuotannosta. Tämä johtuu siitä, että jakeluverkkoon ei tarvitse siirtää niin paljon sähköä kantaverkosta ja näin ollen jakeluverkkoyhtiön maksama kantaverkon kuormitusmaksu, kantaverkosta otto, pienenee. Jakeluverkkoyhtiö laskuttaa maksamansa kantaverkkomaksut kuluttajilta siirtomaksun yhteydessä. Hajautetun tuotannon ollessa liitettynä julkiseen verkkoon kaikki verkon käyttäjät pääsevät osallisiksi hyödyistä, koska jakeluverkkoyhtiön maksamat kuormitusmaksut pienentyvät. Jos jakeluverkossa on tuotantoa niin paljon että sitä voidaan siirtää kantaverkkoon päin, kuormitusmaksut todennäköisesti laskevat. Tämä edellyttää sitä, ettei tuotantoa ole tiettyä määrää enempää, koska myös kantaverkkoon annosta täytyy maksaa. Kantaverkkoon anto on kuitenkin huomattavasti halvempaa kuin kantaverkosta otto. Vuonna 2007 kantaverkosta otto maksaa 0,63 /MWh ja kantaverkkoon anto 0,30 /MWh. Kantaverkkoyhtiö perii myös kulutusmaksua, joka määritellään asiakkaan liittymispisteessä virtaavan sähköenergian, liittymispisteen takaisen sähköenergian tuonnin ja viennin sekä voimalaitosten nettotuotantojen perusteella. Tuotantoa määritettäessä ei kuitenkaan oteta huomioon nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin generaattoreita. Koska hajautetun tuotannon yksiköt ovat teholtaan yleensä melko pieniä, niiden tuottamasta energiasta ei siis välttämättä peritä ollenkaan kulutusmaksua. Vuonna 2007 kulutusmaksu talviajalle ( ja ) on 2,06 /MWh ja muulle ajalle 1,03 /MWh. [13] Sähköverkossa on koko ajan vallittava tasapaino tuotannon ja kulutuksen suhteen. Sähköjärjestelmän järjestelmävastaava huolehtii tästä tasapainosta ja siksi se tarvitsee nopeasti ohjattavissa olevia energiaresursseja. Osan näistä resursseista järjestelmävastaava hankkii säätösähkömarkkinoilta. Myös pieniä energiaresursseja voidaan tarjota järjestelmävastaavan tai säätösähkömarkkinoiden käyttöön, jos resurssit ovat nopeasti ohjattavissa ja koottu esimerkiksi riittävän suuritehoiseksi virtuaaliseksi voimalaitokseksi. Tasevastaavat puolestaan huolehtivat sovitun ja toteutuneen sähkötaseen eroista. Jos hajautettuja energiaresursseja hallitseva vähittäiskauppias on erittäin suuri, se voi toimia itse tasevastaavana. Yleensä kuitenkin vähittäiskauppias ostaa tasevastuun joltain muulta sähkömarkkinoiden osapuolelta. Vähittäiskauppias voi myydä resurssiensa ohjattavuutta tasevastaavalle. Tasevastaava voi siis hyötyä virtuaalivoimalaitoksesta, koska näin se voi saada käyttöönsä helposti ohjattavaa tuotantoa. [2]

10 Siirto- ja muuntokustannukset Keskiverto sähköjärjestelmässä siirto- ja muuntohäviöt ovat noin 5 % siirretystä energiasta. Siirto- ja jakeluhäviöt ovat suunnilleen 4 %:n luokkaa. Nämä häviöt näkyvät kuluttajalle suoraan hinnassa. Häviöitä voidaan pienentää lisäämällä verkkoon hajautettua tuotantoa, joka korvaa keskitetyn huippukuormatuotannon. Virtuaalivoimalaitokset koostuvat pääosin lähellä kuluttajia sijaitsevista tuotantoyksiköistä, joten siirto- ja jakeluverkkojen kuormitus kevenee, koska energiaa ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja. Näin ollen siirto- ja jakeluhäviöt vähenevät, mikäli tuotanto on riittävän pientä. Virtuaalivoimalaitoksen avulla voidaan vähentää huippukuorman aikaista kysyntää keskitetystä tuotantojärjestelmästä. Koska siirtojohdot on mitoitettava harvinaisten piikkien aikana siirrettävän suurimman mahdollisen tehon mukaan, suuri osa kapasiteetista on käyttämättömänä suuren osan ajasta. Hajautetun tuotannon avulla pienimmän ja suurimman vaaditun siirtokapasiteetin ero voimalaitosten ja jakeluverkon välillä voidaan minimoida. Toisaalta, verkkoyhtiö ei voi vaikuttaa hajautettujen tuotantoyksiköiden ohjaukseen, joten se ei voi vaikuttaa siihen ovatko tuotantoyksiköt käynnissä huippukuorman aikana. Tämä tulee ottaa huomioon verkkojen mitoituksessa, eikä hyötyjä verkon investoinneissa näin ollen välttämättä saavuteta. [9] 3.3. Investointien riskit Sähkömarkkinoiden vapautuminen on aiheuttanut epävarmuutta investointipäätöksiin. Kun energiantuottajat olivat vielä monopoliasemassa tietyllä alueella, ne pystyivät paremmin arvioimaan tulevaa kysyntää. Nykyisin kun asiakkailla on oikeus itse valita sähköntoimittajansa, ja he yhä useammin kilpailuttavat ja vaihtavat toimittajaa, kysynnän arvioiminen on hankalampaa. Suuria voimalaitosinvestointeja ei voi tehdä lyhyen tähtäimen näkymien perusteella. Pienten hajautettujen tuotantoyksiköiden suunnittelu ei vaadi niin pitkää aikaa ja ne saadaan nopeammin käyttöön. Näillä yksiköillä on myös lyhyempi elinaika ja pienemmät investointikustannukset. Toisaalta tällaisten tuotantoyksiköiden muuttuvat kustannukset ovat suuremmat kuin isompien voimalaitosten. Pienten hajautettujen tuotantoyksiköiden aiheuttamat suuremmat kokonaiskustannukset voidaan ajatella riskipreemiona, jonka tuottaja on valmis maksamaan, jotta hänen ei tarvitse sijoittaa suureen pitkäaikaiseen voimalaitokseen, jota ei muutaman vuoden kuluttua tarvitakaan. [9]

11 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, CHP (combined heat and power production), on eräs hajautetun tuotantojärjestelmän merkittävä etu. Lämmön tuotanto on aina ollut paikallista siirtohäviöiden ollessa niin suuret, ettei pitkien matkojen siirto ole kannattavaa. Voimalaitoksissa syntyvä lämpö voi siis jäädä hyödyntämättä, koska sitä ei ole kannattavaa siirtää kaukana oleviin kulutuskohteisiin. Suomessa kuitenkin hyödynnetään menestyksekkäästi teollisuuden CHP:tä ja yhteistuotantoon perustuvia kaukolämpöverkostoja onkin monissa kaupungeissa. Pienten tuotantolaitteiden hyötysuhde on huonompi kuin suurten. Pelkästään sähköä tuottavan laitteen hyötysuhde on noin %. Kokonaishyötysuhdetta voidaan parantaa käyttämällä hajautetussa tuotannossa laitteita, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä. Hajautetussa systeemissä tuotantolaitteet ovat lähellä kulutuskohteita, joten siirtohäviöt ovat pienet ja näin ollen syntyvä lämpö voidaan käyttää hyväksi. Käyttämällä yhteistuotantolaitteita saadaan systeemin kokonaishyötysuhde nousemaan jopa %. [9] Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kaikkea lämpöä ei varsinkaan kesällä tarvita kaukolämpönä. Tällöin käyttämättä jäävällä kaukolämmön energialla voidaan tuottaa kaukojäähdytystä. Silloin kun lämmöntuotannosta ei jää hyödyntämätöntä energiaa, kaukojäähdytys voidaan tuottaa vapaajäähdytyksenä vesistöstä tai ulkoilmasta. Kaukojäähdytys on tarkoitettu julkisten tilojen, kuten myymälöiden ja toimistorakennusten ilman viilentämiseen. Kaukojäähdytyksellä voidaan korvata kiinteistöjen viilennykseen perinteisesti käytetty kompressorijäähdytys, joka kuluttaa paljon sähköä ja jossa jäähdytysaineena käytetään ympäristölle haitallisia HCFCyhdisteitä. Huippukuorma ja varateho tuotetaan edelleen kompressorijäähdytyskoneilla ja lämpöpumpuilla. [14;15] Mikäli lämpöä ei tarvita, voidaan ylimääräinen energia käyttää myös makean veden tuottamiseen. Esimerkiksi meren rannalla sijaitsevan voimalaitoksen ylimääräinen energia on järkevää käyttää suolanpoistoon merivedestä. [16]

12 12 4. VIRTUAALIVOIMALAITOKSEN TOTEUTUS Tekniikan kehitys parantaa hajautetun tuotannon hyödyntämisen edellytyksiä ja kannattavuutta. Jotta pienimuotoinen hajautettu tuotanto saataisiin kannattavaksi, tuotantolaitosten on oltava miehittämättömiä ja kauko-ohjattavia. Virtuaalivoimalaitoksen automaatioasteelle asetetaankin suuret vaatimukset ja myös tiedonsiirtoyhteyden on toimittava luotettavasti. Lisäksi sähköverkon ja virtuaalivoimalaitoksen suojausten on oltava korkeatasoisia, jotta virtuaalivoimalaitosta voidaan käyttää turvallisesti. Etenkin suojausten koordinointi vaatii erityistä taitoa, jotta sekä verkon, että virtuaalivoimalaitoksen tarpeet osataan ottaa huomioon. [2; 17] Virtuaalivoimalaitos muodostuu tuotantopaikalla olevasta älykkäästä kenttälaitteesta, tiedonsiirtoväylästä ja käyttäjäliitynnästä, jolla voidaan konfiguroida, valvoa, ja ohjata useita kaukokäyttöisiä hajautettuja energiaresursseja. Nykyiset kenttälaitteet sisältävät suuren määrän digitaalista dataa. Nämä laitteet keräävät tietoja koko ajan muun muassa saatavilla olevasta tehosta, sähkön laadusta, ohjausparametreista ja voimakoneen tilasta. Tällaisia laitteita voivat olla esimerkiksi numeeriset suojareleet, jotka pystyvät lähettämään hälytys- tapahtuma- ja mittaustietoja hallintajärjestelmälle. Numeeriset suojareleet voivat myös välittää tiedon kytkinlaitteiden tilasta ja kuormitus- tai vikavirran suuruudesta. Vastaavasti suojareleelle voidaan lähettää konfigurointi- ja suojausparametreja hallintajärjestelmästä käsin. Suojareleillä ei kuitenkaan voida ohjata voimalaa, vaan niitä voidaan käyttää ainoastaan voimalaitoksen sähköisten parametrien valvontaan. Mittauslaitteet voivat lähettää hallintajärjestelmälle sekä pätö- ja loistehon kulutusmittauksia että tietoja sähkön laadusta. Sähkön laadun tarkkailulla pyritään havaitsemaan mahdolliset ongelmat ennakolta ja korjaamaan ne ennen kuin suurempia hankaluuksia syntyy. Ongelmien esiintyminen tulisi pääasiallisesti ehkäistä jo suunnitteluvaiheessa. Jos ongelmia kuitenkin esiintyy, ongelman aiheuttajaa informoidaan ja hänelle voidaan antaa esimerkiksi käyttöaikarajoituksia siksi aikaa, että ongelma saadaan korjattua. Ellei ongelmaa saada korjattua, voidaan häiriönaiheuttaja kytkeä irti verkosta. Jos verkkoon on liitetty hajautettua tuotantoa, jakeluverkon haltija vaatii tietoja muun muassa voimakoneesta, generaattorista, mahdollisesta invertteristä, muuntajasta ja suojauksesta sekä ulostulovirran kokonaissäröstä (Total Harmonic Distortion). Kun jakeluverkkoon ei ole kytkettynä tuotantoa, verkon jännitettä on helppo hallita. Jakeluverkkoon kytketty tuotanto aiheuttaa jänniteongelmia, etenkin jännitteen nousua. Jännitteen nousu voi aiheuttaa tarpeettomia tuotantoyksiköiden laukeamisia ylijännitteen seurauksena, koska pienillä yksiköillä ei yleensä ole oikeutta jännitteen

13 13 säätöön. Hallintajärjestelmän kautta voidaan tuotantoyksiköille tuoda mittaus- ja ohjausmahdollisuuksia, joiden avulla verkon jännitettä voidaan hallita paremmin. Hallintajärjestelmä voi lähettää tuotantolaitteille tietoa halutusta jännite- ja taajuustasosta ja voi säätää tuotantolaitteiden syöttämää pätö- ja loistehoa. Hallintajärjestelmän kautta voidaan myös välittää käsky tuotantolaitteille niiden alas ajamisesta tai verkosta irrottamiseksi. [2] 4.1. Automaatiojärjestelmä Automaatiojärjestelmän arkkitehtuurin täytyy olla avoin sekä laitteiston että ohjelmiston osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmässä on oltava selvästi määriteltyjä ja kaikkien käytettävissä olevia rajapintoja. Avoimuudella pyritään siihen, että löytyisi useita järjestelmäkomponenttien toimittajia ja sitä kautta komponenttien hintataso pysyisi alhaisena. Automaatiojärjestelmän ja myös itse energiajärjestelmän pitää olla sekä laitteiston että ohjelmiston osalta moduulirakenteinen eli kokonaisjärjestelmä täytyy pystyä rakentamaan vakiopalikoista ilman suurempaa muokkaamista. Modulaarisuus edellyttää, että palikoita voidaan ohjelmallisesti yhdistellä ja konfiguroida tiettyä sovellusta varten. Automaatio- ja tietojärjestelmään täytyy pysyä liittämään myös muita energiajärjestelmän hallintaan liittyviä toimintoja kuten esimerkiksi hälytystoimintoja. Automaation laitteistojen ja ohjelmistojen on oltava erittäin luotettavia. Näille toiminnoille vaaditaankin 99,9 %:n keskimääräistä käytettävyyttä, mikä tarkoittaa sitä, että epäluotettavuuden on oltava alle kahdeksan tuntia vuodessa. Perusjärjestelmän tulisi olla pitkäikäinen ja mahdollisien uusien laitteisto- ja ohjelmistoratkaisujen tulisi olla alaspäin yhteensopivia. Paikallinen automaatiojärjestelmä koostuu toisiinsa kytketyistä tietokoneista. Järjestelmä sisältää ainakin sellaisia toiminnallisia tasoja kuten älykkäät laitteet, osajärjestelmät ja yksikkötason hallinta. Kuvassa 2 havainnollistetaan paikallisen järjestelmän rakennetta.

14 14 Kuva 2. Paikallisen ohjausjärjestelmän periaatteellinen kuva [2]. Hajautuksen lisääntyessä myös yksittäisiin laitteisiin on integroitu ohjausjärjestelmiä. On myös mahdollista, että paikallisella energiayksiköllä on yksi yhteinen keskitetty ohjausjärjestelmä, joka on toteutettu esimerkiksi ohjelmoitavalla logiikalla. Koko energiayksikön toimintojen hallinta sekä yhteiset osuudet, kuten historiatietojen keruu, raportointi ja ylemmän tason tietojärjestelmiä palvelevat paikalliset toiminnot, on sijoitettava koneisiin, jotka omaavat jo hieman enemmän muisti- ja laskentakapasiteettia. Yhteydet ulkopuolisiin järjestelmiin on selkeintä keskittää tietyille solmuille, joiden kautta ulkopuoliset asiakassovellukset saavat yhtenäisen näkymän paikalliseen järjestelmään. Paikalliset ohjausjärjestelmät sisältävät monenlaista tekniikkaa. Älykkäissä laitteissa on mikroprosessoreita ja prosessilaitteisiin sulautetaan logiikkaohjauksia. Nykyään yhä useammin voidaan tosin käyttää standardoituja automaatioratkaisuja kuten esimerkiksi teollisuus-ethernetiin perustuvia hajautettuja arkkitehtuureja. Yleisen standardin muodostuminen on kuitenkin epätodennäköistä, koska hajautetuissa energiajärjestelmissä yhdistettäviä osajärjestelmiä on monenlaisia. Hajautetun tuotannon hallintaan liittyy läheisesti myös muita automaatio- ja mittausjärjestelmiä, kuten sähkön ja lämmön kulutuksen ja tuotannon mittaus, maakaasun kulutusmittaus, pienjänniteasiakkaiden sähkömarkkinaliitäntää palvelevat järjestelmät, sähkönjakeluautomaatiojärjestelmät, jännitteen laadun valvontajärjestelmät sekä rakennusten ja pk-teollisuuden energianhallintaa tukevat automaatiojärjestelmät. Näissä järjestelmissä ollaan siirtymässä erillisistä, suljetuista järjestelmistä rajapintoihin, jotka on määritelty maailmanlaajuisilla avoimilla standardeilla. Näin ollen tietojen vaihto järjestelmien välillä helpottuu ja hajautetun tuotannon hallinnan kustannukset alenevat. Uudet rajapintastandardit on suunniteltu siten, että tietoja olisi mahdollisimman helppo hallita. Vanhat standardit pyrkivät minimoimaan

15 15 tiedonsiirtokaistan tarpeen, mutta koska tiedonsiirto on nykyään huomattavasti halvempaa, voidaan panostaa enemmän tietojen hallittavuuteen. [2] 4.2. Tiedonsiirto Hajautettujen energiaresurssien hallinnassa tiedonsiirron on oltava kaksisuuntaista. Etäkohteiden täytyy lähettää hälytyksiä eri sovelluksille ja osapuolille, siksi niiden on kyettävä käynnistämään tiedonsiirto oma-aloitteisesti. Jotta tiedonsiirtoa keskusvalvomon ja paikallislaitteiden välillä ei tarvittaisi niin paljon, paikallistasolle on saatava mahdollisimman paljon älyä. Suurta nopeutta ja luotettavuutta vaativat päätökset on tehtävä paikallistasolla, koska tiedonsiirto ei ole tarpeeksi nopeaa ja luotettavaa. Siksi paikallislaitteiden olisi osattava tehdä itsenäisesti päätöksiä; esimerkiksi voimalan vaurioituessa pysäytettävä se ilman käytönvalvonnasta tulevaa käskyä. Tiedot häiriön laadusta saadaan käytönvalvontaan tiedonsiirtoyhteyksien kautta ja sitten voidaan arvioida häiriön vakavuus. Mikäli häiriö ei ole niin vakava että voimalaitos voidaan käynnistää uudelleen, pystytään käynnistäminen tekemään käytönvalvonnasta tiedonsiirtoyhteyksien avulla. Jokaisella sovelluksella on omat vasteaika-, aikaresoluutio-, luotettavuus ja tietoturvavaatimuksensa. Hajautettujen resurssien etähallinnan vasteaika- ja resoluutiovaatimukset ovat yleensä tiukempia kuin sähkökaupan vaatimukset. Joskus tehoja ja jännitteitä halutaan seurata jopa sekuntitasolla. Sähkömarkkinaliitännän etäsäätösilmukan vasteaikavaatimukset vaihtelevat noin viidestä minuutista useisiin tunteihin riippuen siitä miten nopeasti hajautetun energiaresurssin tehoa voidaan ohjata ja miten nopeilla markkinoilla ohjattavuutta hyödynnetään. Sähkömarkkinoita varten tehtävien ohjausten luotettavuusvaatimukset eivät ole kovin korkeat, koska yksittäisen kohteen ohjauksen toteutumattomuus ei aiheuta suuria tappioita. Sähkömarkkinoiden tuntimittausten käsittelyn vasteaikavaatimukset on yleensä kuitenkin täytettävä, koska tyyppikuormituskäyrien käyttö ei sovellu hajautettua tuotantoa sisältäviin kulutusmittauskohteisiin. Hajautettu energiajärjestelmä koostuu monenlaisista eri valmistajien komponenteista, joten järjestelmässä on monenlaista välitettävää tietoa ja myös tiedon esitystavat vaihtelevat. Tiedonsiirtoon on kustannussyistä järkevää käyttää olemassa olevia infrastruktuureja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat Internet, puhelinverkot ja sähköverkko. Näistä puhelinverkot ja Internet toimivat suhteellisen hyvin useimmilla alueilla, mutta sähköverkon osalta mahdollisuuksia tiedonsiirtoon vasta kehitetään jakeluverkossa. Siirtoverkkoja puolestaan on käytetty tiedonsiirtoon jo useita vuosikymmeniä. Internet on normaalisti hyvin luotettava ja vikatilanteissakin kohteeseen löytyy usein vaihtoehtoinen reitti. Vian sattuessa viimeisellä osuudella, josta ei ole kuin yksi reitti perille, ei tietenkään vaihtoehtoja ole. Pelkän Internet-yhteyden varaan ei kuitenkaan voi jättää kriittisiä toimintoja, koska Internetin tai palveluntarjoajan toiminnassa voi

16 16 esiintyä häiriöitä, kuten esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä. Internetin tietoliikenneratkaisut eivät mahdollista täysin reaaliaikaista etäohjausta, mutta tiedon ja hälytysten välittämiseen niiden suorituskyky riittää. Puhelinverkoista etenkin GPRSverkkoa käytetään tiedonsiirrossa. Datansiirto maksut ovat alentuneet huomattavasti ja näin ollen GPRS-verkon käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Vaikka GPRS-verkko ei ole vielä kovin luotettava, sen kapasiteetti riittää etähallintaan ja mittaustietojen välittämiseen. Palvelinpohjainen arkkitehtuuri soveltuu perinteistä asiakas/palvelin-mallia paremmin maantieteellisesti hajautettuun systeemiin, koska informaatiota tarvitaan monissa eri paikoissa ja eri formaateissa. Asiakas/palvelin-mallissa jokainen verkon tietokone tai prosessi on joko asiakas tai palvelin. Tämä mahdollistaa nopeat kaksipisteyhteydet, mutta toiminta on joustamatonta. Järjestelmään saattaa muodostua pullonkauloja, jos palvelin vikaantuu tai ylikuormittuu. Verkkosovelluksissa asiakas/palvelin- arkkitehtuuri on yleensä monikerrosarkkitehtuuria, johon kuuluu tietokanta, sovelluspalvelin ja käyttöliittymä. Palvelupohjaisessa arkkitehtuurissa on asiakas/palvelin- malliin verrattuna löyhemmät kytkennät ohjelmistokomponenttien välillä ja palvelupohjaisessa mallissa käytetään erillisiä palvelurajapintoja toisin kuin asiakas/palvelin-mallissa. Palvelupohjaisen arkkitehtuurin vahvuuksia ovat standardiprotokollien käyttö, standardimuotoiset palvelukuvaukset, toiminnallisen uudelleenkäytön helpottuminen, löyhät kytkennät eri osapuolten välillä ja integroitavuus muihin järjestelmiin. Web Service- tekniikan avulla palvelimet voivat vaihtaa tietoja toistensa, henkilökohtaisten tietokoneiden ja langattomien laitteiden kanssa. Sovellukset sopivat yhteydestä Web Service- standardin protokollien avulla. Tiedot tallennetaan XMLmuodossa (extensible Markup Language). XML-pohjaiset integrointiratkaisut ovat yleistyneet nopeasti. Niiden heikkouksia ovat tiedonkäsittelyn hitaus ja suuri tilantarve, mutta nämä ongelmat menettävät merkitystään laitteiden suorituskyvyn kasvaessa ja tiedonsiirron halvetessa. Etuja puolestaan ovat laajennettavuus, rakenteisuus, sekä tiedon kuvauksen ja rakenteen kulkeminen tiedon mukana. Järjestelmien integrointi suoritettaan käytännössä XML-keskittimellä, joka muokkaa tiedon muiden osapuolien ymmärtämään muotoon. Nykyään verkkoliiketoiminnassa laajimmin käytössä oleva EDI- standardi (Electronic Data Interchange) onkin korvautumassa XML- pohjaisilla standardeilla. [2; 18] Erittäin haastavaa tiedonsiirrossa on metatiedon standardointi. Koska hajautetussa energiantuotanto systeemissä toimijoita on useita, on tärkeää että kaikki tietävät mitä tietoja täytyy olla käytettävissä ja että mitä tietyllä tiedolla tarkoitetaan. Esimerkiksi on oltava selvillä mitä tietoja voimalasta on oltava toisten tietojärjestelmien käytettävissä ja mitä kyseisellä tiedolla tarkoitetaan.

17 Energiahallintajärjestelmä Kaikki virtuaalivoimalaitokseen liitetyt tuotantolaitokset on kytketty sähköverkkoon ja niillä on omat hallintalaitteensa. Nämä laitteet on puolestaan liitetty tiedonsiirtoa varten kommunikaatioväylän kautta keskushallintajärjestelmään, joka on vastuussa hajautettujen verkko-operaatioiden kokonaishallinnasta. Hallintajärjestelmän tehtäviin kuuluu esimerkiksi automaattinen sähkönjakelu kuormille, datan synkronointi sekä tiedon hankkiminen systeemin hallinta-, huolto- tai käyttötarkoituksiin. Energiahallintajärjestelmä voi sisältää tuotannon ohjauksen ja optimoinnin, tasehallinnan, -seurannan ja raportoinnin, sopimushallinnan, kulutuksen ja pörssihintojen ennustamisen sekä liitännän käytönvalvontaan. Virtuaalivoimalaitos voi olla varustettu myös muilla liitynnöillä, joita voidaan käyttää esimerkiksi tietyn kohteen sääennusteen saamiseksi tai energiamarkkinoiden kysyntätilanteen selvittämiseen. [10; 11] Energianhallintajärjestelmästä on huomattavia hyötyjä, se muun muassa ottaa huomioon lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset energian kulutuksessa ja hinnoissa sekä pystyy ennustamaan sähkön ja lämmön kulutusta. Reaaliaikaisen kustannusoptimoinnin avulla se pystyy tuottamaan edullisimman ajosuunnitelman tuotantolaitoksille. Hajautetun tuotannon optimoinnin laskenta perustuu tuotantolaitosten sähkö- ja lämpöhyötysuhteisiin, kuluttajien sähkö- ja lämpökuormiin, sähkön ja polttoaineiden markkinahintoihin, sähkön siirtotariffeihin, sähkö-, lämpö- ja polttoaineveroihin sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin. Energiahallintajärjestelmä voidaan myös liittää muihin tietojärjestelmiin. Tällainen energianhallintajärjestelmä on esimerkiksi suomalaisen Gaia Group Oy:n Gaia Optimiser Energy Management System. [10] Kuva 3. Gaia Group Oy:n energiahallintajärjestelmä [10].

18 18

19 19 5. CASE HAMINAN ENERGIA OY Haminan Energia Oy on ottanut käyttöön virtuaalivoimalaitoksen, johon on liitetty kolme maakaasumoottorilla toimivaa yhteistuotantoyksikköä. Yritys on lisännyt kaukokäytön edellyttämään valvomokonseptiin optimointijärjestelmän, joka seuraa reaaliaikaisesti sähkön markkinahintaa ja lämpökuorman tarpeita sekä ottaa samalla huomioon maakaasun hinnan, laitoksen käyttökustannukset, sähkön siirtokustannukset ja sähkön kantaverkon kustannukset. Tämä laitoskokonaisuus tuottaa energiaa vain silloin kun se on kannattavaa. Kokemukset optimointi-järjestelmän käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Haminan Energia Oy jatkaa kehitystyötä ja pyrkii rakentamaan raportointijärjestelmän, jonka avulla voidaan parantaa energian myyntiennusteen tarkkuutta. Nykyisen tietotekniikan avulla laaja tiedonkeruu on mahdollista ja täten historiatiedon analysointi helpottuu. Yrityksen tavoitteena on luoda energiakaupan hallintajärjestelmä, jonka avulla hallitaan hankinta-, myynti-, tuotanto- ja suojaussalkut. [17] Energian myyntiennusteen saaminen mahdollisimman tarkaksi onkin hyvin oleellista siinä miten päästään taloudellisesti parhaaseen tulokseen. Jos sähköä on tuotettu enemmän kuin sitä on kulutettu, myydään ylijäämä markkinoille. Jos taas tuotanto on alijäämäistä, joudutaan puuttuva sähkö ostamaan markkinoilta. Mikäli hankinta/myynti joudutaan tekemään elbas-, säätösähkömarkkinoilla tai tasesähkönä, niin saavutetut hyödyt hupenevat nopeasti ylimääräisiin kustannuksiin tai sähköstä ei välttämättä saada hintaa, joka siitä päätöksentekohetkellä ajateltiin saatavan. Mitä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tulevaa kysyntää osataan ennustaa, sitä helpompaa on riskienhallinta.

20 20 Lähteet: [1] Geidl, M. Protection of Power Systems with Distributed Generation: State of the Art [WWW]. Zurich, Swiss Federal Institute of Technology, [viitattu ]. Saatavissa: [2] Valkonen, Janne, Tommila, Teemu, Jaakkola, Lauri, Wahlström, Björn, Koponen, Pekka, Kärkkäinen, Seppo, Kumpulainen, Lauri, Saari, Pekka, Keskinen, Simo, Saaristo, Hannu & Lehtonen, Matti. Paikallisten energiaresurssien hallinta hajautetussa energiajärjestelmässä [Control of local energy resources in distributed energy system]. Espoo VTT Tiedotteita. Research Notes s. + liitt. 58 s. [3] Energiamarkkinavirasto. Päästökauppalaki. [WWW]. [viitattu: ]. Saatavissa: [4] Ackermann, T., Andersson, G., Söder, L. Distributed generation: a definition [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: 8&_user=10&_coverDate=04%2F20%2F2001&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_s ort=d&view=c&_acct=c &_version=1&_urlversion=0&_userid=10&md 5=a6752dcad385f76beddc705e [5] Koponen, Pekka, Kärkkäinen, Seppo, Farin, Juho & Pihala, Hannu. Markkinahintasignaaleihin perustuva pienkuluttajien sähkönkäytön ohjaus. Loppuraportti [Control of small customer electricity demand with spot-market price signals. Final report]. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 8 s. [6] IEA Demand side management programme. [WWW]. [viitattu: ]. Saatavissa: 0Demand%20Bidding.pdf [7] Renewable Energy Institute. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [8] MacDonald, A. Virtual power plant feasibility study. Toronto, Ontario s.

21 21 [9] Franke, M., Rolli, D., Kamper, A., Dietrich, A., Geyer-Schulz, A., Lockemann, P., Schmeck, H., Weinhardt, C. Impacts of Distributed Generation from Virtual Power Plants. Karlsruhe, Universität Karlsruhe. [10] Vartiainen, E. Hajautetun energiantuotannon optimointi. DENSY-seminaari, [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: enttiarkisto/viestinta_ja_aktivointi/seminaarit/vuosiseminaari05/vartiainen.pdf [11] Natcon7, Virtual power plant for renewable energies [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [12] Encorp. Virtual Power Plant. Technical data sheet [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [13] Fingrid. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: df [14] Helsingin Energia Oy. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [15] Energiateollisuus. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [16] Wikipedia. [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [17] Haminan Energia Oy. Vuosikertomus 2002 [WWW]. [viitattu ]. Saatavissa: [18] Nokia. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa:

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Helppokäyttöinen palvelukanava asiakkaille Mahdollisuus seurata palvelun toimintaa ja laatua - palvelutasoraportointi Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Vastaukset

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot