Selvitys lainsäädännöllisistä esteistä ja muutostarpeista rikollisen ja lapsille haitallisen sisällön estokeinojen velvoittavuuteen liittyen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys lainsäädännöllisistä esteistä ja muutostarpeista rikollisen ja lapsille haitallisen sisällön estokeinojen velvoittavuuteen liittyen"

Transkriptio

1 Asianajotoimisto Krogerus Oy Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM Hanke: 42976, Dno: 1394/92/2005) Selvitys lainsäädännöllisistä esteistä ja muutostarpeista rikollisen ja lapsille haitallisen sisällön estokeinojen velvoittavuuteen liittyen Yhteenveto johtopäätöksistä Vapaaehtoinen järjestelmä perustuu operaattorien toimintaan, joka ei edellytä lainsäädäntötoimia, vaan perustuu operaattorien mahdollisuuteen sopimusehdoissaan pidättyä lainvastaisen sisällön välittämisestä. Operaattoreilla ei ole velvollisuutta tarjota opt outmahdollisuutta, mutta tämä lisää asiakkaan omaa vastuuta ja korostaa tämän omaa päätösvaltaa. Ulkomaisten verkkosivujen kyseessä ollessa ei operaattoreilla ole kuitenkaan velvollisuutta suodatukseen vastuuvapauden saamiseksi, vaikka sivut sisältäisivät lainvastaista aineistoa. Poliisin toiminta yhdessä ulkomaisten kollegojen kanssa laatia luetteloita lapsipornosivuista perustuu toimivaltaan ehkäistä rikollisuutta eli lapsipornon levittämistä Suomen alueella. Kun kyse on itsesääntelystä, poliisilla olisi vain avustava funktio, eikä sen toiminnassa ole kyse pakkotoimista, jotka edellyttäisivät lainsäädäntöä. Toisaalta poliisin arvio ilmeistä lapsipornoa sisältävistä sivuista edellyttää asiantuntemusta, joka perustuu Suomen lain kriminalisointeihin. Järjestelmän toimivuuden turvaamiseksi olisi syytä laatia yhteistyösopimus poliisin ja operaattorien välillä. Yhteistyösopimuksen sisältö voitaisiin laatia julkiseksi käytännesäännöstöksi, joka hälventäisi järjestelmää kohtaan tunnettua epäluuloa. Sopimuksella ja käytännesäännöillä voitaisiin luoda luotettavuuden takaamiseksi luotavat menettelytavat, kuten luettelon ajankohtaisuuden varmistaminen, oikaisumahdollisuudet sekä tietoturvallisuutta ja -suojaa koskevat määräykset. Yleiset laillisuusvalvontaviranomaiset valvoisivat järjestelyjen toteutumista ja osapuolilla olisi oikeus irrottautua toimimattomasta järjestelystä. Vapaaehtoiseen järjestelmään siirtyminen ei edellytä muita lainsäädäntötoimia kuin mahdollisesti poliisilain 43 :n 4 momentin täydentämisen kattamaan lapsipornorikokset. Vapaaehtoinen järjestelmä on viime vuosina levinnyt Pohjoismaiden lisäksi erityisesti anglosaksisiin maihin. Järjestelmän käyttöön ottaneet tai siihen osallistuvat organisaatiot eivät ole raportoineet kohdanneensa suurta vastustusta tai oikeudellisia ongelmia järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Pakottavan pakkokeinojärjestelmän luominen ulkomaisille verkkosivuille pääsyn ehkäisemiseksi edellyttäisi sen sijaan lainsäädäntötoimia ainakin pakkokeinoja koskevaan lainsäädäntöön. Järjestelmä olisi erityisesti oikeusturvatakeiden saavuttamiseksi huomattavasti raskaampi kuin itsesääntelyyn perustuva järjestelmä. Pakottava järjestelmä synnyttää helposti kysymyksiä lainsäädännön ekstraterritoriaalisuudesta ja sillä on niukasti esikuvia länsimaissa.

2 2 (31) I JOHDANTO Selvitystehtävä ja sen toteuttaminen On tehty periaatteellinen ratkaisu, jonka mukaan tietoverkoissa tapahtuvaa lapsipornografian levittämistä vastaan ryhdytään toimiin Suomessa. Työryhmä on esittänyt liikenne- ja viestintäministerille, että Suomessa ryhdyttäisiin tarvittaviin vapaaehtoisiin toimiin ulkomailla oleville lapsipornosivustoille pääsyn rajoittamiseksi mm. siten, että teleyritykset ottaisivat viivytyksettä käyttöön niille teknisesti parhaiten sopivat estosuodattimet ja toteuttaisivat estot lähinnä poliisiviranomaisten toimivaltuuksiensa puitteissa luovuttamien lapsipornoepäily jä koskevien tietojen pohjalta. Asianajotoimistoltamme pyydetyn selvityksen kohteena ovat mahdolliset lainsäädännölliset esteet kaavaillun järjestelmän aikaansaamiseksi, kuten kansalaisen perusoikeudet, poliisin valtuudet, teleyrityksille säädetyt velvollisuudet, tietosuojasäännökset ja rikoslaissa olevat kriminalisoinnit. Selvityksessä otetaan kantaa toimenpiteiden toteuttamisen mahdollisesti edellyttämiin lainsäädäntötoimiin. Huomiota kiinnitetään erityisesti pohjoismaisiin vapaaehtoisiin järjestelmiin, jotka toimisivat esikuvina. Myös mahdollista pakottavaa järjestelmää hahmotetaan pääpiirteissään. Selvitystehtävä on käsittänyt kotimaisten lainsäännösten ja niiden esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden selvittämistä, kansainvälisten sopimusten ja EYoikeuden vaikutuksen arvioimista, oikeuskäytäntöön tutustumista sekä olemassa oleviin vapaaehtoisiin järjestelmiin tutustumista. Merkittävän osan selvitystyöstä on käsittänyt toimijoiden ja asiantuntijoiden kuuleminen. Selvityksen kirjoittaja, asianajaja Lauri Railas osallistui Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitossa FiCOM ry:ssä käytyyn palaveriin, jossa olivat läsnä asianomaisen liiton edustajien lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön, viestintäviraston, sisäasianministeriön, oikeusministeriön, keskusrikospoliisin ja teleoperaattorien edustajat. Selvitystyön yhteydessä on keskusteltu toimeksiantajan lisäksi oikeusministeriön (Tuula Majuri, Janne Kanerva, Anja-Riitta Wallin), sisäasiainministeriön (Robin Lardot), keskusrikospoliisin (Sirpa Laakso), ulkoasianministeriön (Arto Kosonen), valtakunnansyyttäjänviraston (Mika Illman) sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion kanssa. Yhteydenotot ulkomaille on tehty Ruotsiin Rikskriminalpoliseniin (Annethe Åhlenius), lapsipornorikoksia koskevia säännöksiä selvittävän toimikunnan sihteeriin Margita Åsbergiin, oikeusministeriön perustuslakiyksikköön (Kerstin Bröms Lumpus), Norjaan Kriminalpolitiricentraleniin Kriposiin (Björn-Erik Ludwigssen), liikenne- ja viestintäministeriöön (oikeudellisen osaston johtaja Jens Koch), teleoperaattori Telenor AS:ään (Christian Erga) sekä teleyritysten järjestöön IKT-Norgeen (Fredrik Syversen), Tanskaan Rikspolitietiin (Lars Underberg) sekä tietoliikenneasioita hoitavaan tiedeministeriöön (Jan Overgaard), Englantiin British Telecomiin (Nick Truman) sekä Sveitsiin Bundesamt

3 3 (31) für Ínformatik-virastoon (Claudio Frigerio) ja Zürichin yliopiston professoriin Christian Schwarzeneggeriin. Aikaisemmat selvitykset Sisäasianministeriö teetti kolme vuotta sitten selvityksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti. Työryhmän tarkoituksena oli selvittää sekä mahdolliset lainsäädäntöön liittyvät tarpeet että tekniset mahdollisuudet, jotta Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin levittämistä voitaisiin rajoittaa tai estää. Raportissa käydään läpi erilaisia verkkoviestinnän muotoja ja punnitaan niiden valvontamahdollisuuksia. Työryhmä suosittaa, että rikollisen materiaalin julkaisemista tulisi ensisijaisesti rajoittaa koulutuksella, valistuksella ja tehokkaalla itsesääntelyllä. Myös oikeudelliset edellytykset tulisi saattaa tasolle, joka mahdollistaa sisältörikosten selvittämisen ainakin kansallisissa tietojärjestelmissä. Yksi selvittämisen turvaamisen olennainen keino olisi säätää erilaisten viestimien tunnistamistietojen säilyttämisestä. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle on toimitettu ministeriössä laadittu päivätty selvitys 1209/30/2005 Ulkomailla oleville lapsipornosivustoille pääsyn estäminen. Sen pohjana ovat olleet ylijohtaja Harri Pursiaisen johdolla toimineen työryhmän keskustelut, joihin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön ohella oikeusministeriön, sisäasianministeriön ja valtakunnansyyttäjänviraston edustajat. Selvityksessä on käyty läpi estosuodattimien käyttö Norjassa ja Ruotsissa, Suomessa toimivien teleyritysten suhtautuminen lapsipornosivustoille pääsyn estoon, poliisin kanta samaan asiaan sekä työryhmän esitykset jatkotoimista, joka käsittää katsauksen oikeudellisesti merkityksellisistä säännöksistä Suomessa, lainsäädäntötoimien arviointi sekä vapaaehtoisten toimien arviointi. II. KESKEISIÄ ONGELMAKYSYMYKSIÄ 1) Suodatuksen tehokkuus eli se kohdistuu vain Internet-sivustoihin ja jättää esimerkiksi sähköpostin välityksellä tapahtuvan levityksen koskematta. 2) Suodatus kohdistuu helposti myös viattomiin sivuihin. 1 Kuinka nämä saadaan avattua ja miten vahingot korvataan? 3) Perusoikeudet eli lähinnä sananvapaus: keskeiseksi muodostuu suomalaisen vastaanottajan oikeus vastaanottaa viestejä ja sivustoja ilman ennakkosensuuria. Miten tämä oikeus suhtautuu rikollisen aineiston levittämiseen? 1 Ks. tästä ongelmastä tapaus Center for Democracy & Technology v. Gerald J. Pappert, Attorney General of the Commonweath of Pennsylvania, United States District Court for the Eastern District of Pennsylvania September 10, 2004(www.findlaw.com). Sen yhteydessä todettiin, että yli 50% domain-nimistä jakaa numeerisen IP-osoitteen muiden domainien kanssa, ja muita domain-nimiä on samassa IP-osoitteessa eli käytännössä samalla serverillä yli 50.

4 4 (31) Mitkä ovat puolestaan palveluntarjoajan oikeudet sekä ulkomaisen verkkosi vun ylläpitäjän oikeudet? Perusoikeuksien toinen puoli on kuvien kohteena olevien lasten perusoikeudet? 4) Viranomaisten toimivalta: Onko suomalaisilla viranomaisilla toimivaltaa ulkomaisilla palvelimilla oleviin lapsipornosivustoihin, jos näitä ylläpitää ulkomainen taho? Ovatko näiden sivujen ylläpitäjät Suomen lainkäyttöpiirissä (jurisdiction) ja onko tällä seikalla lopulta merkitystä? Ei ole muodostunut kansainvälisesti yhtenäistä käsitystä siitä, miltä osin rikosoikeutta voi soveltaa ekstraterritoriaalisesti nettirikoksissa. Tunnetussa Yahoo-tapauksessa ranskalainen tuomioistuin velvoitti amerikkalaisen yhtiön toimiin Yhdysvalloissa ylläpidetyn natsiaineistoa sisältävän sivuston sulkemiseksi, koska se näkyi Ranskassa. Yhdysvaltalainen tuomioistuin totesi myöhemmin sikäläisen sivuston lailliseksi. Yhdysvalloissa ja muualla ekstraterritoriaalisuuteen on suhtauduttu kriittisesti. 2 Voidaan kuitenkin katsoa, että syyttäjän ja tuomioistuimen toimivallan lisäksi on olemassa viranomaisten hallinnollista toimivaltaa ehkäistä rikoksia, jotka kohdistuvat sen alueeseen. 5) Mikä on lapsipornorikos, johon voidaan puuttua? Muodostavatko ulkomaisella sivustolla olevan lapsipornon levittämisen ehkäiseminen tai hallussapidon kriminalisointi perusteita puuttua verkkosivuihin tiedonsiirtovaiheessa? Pi täisikö laissa mainita lapsipornon hankkiminen vai sisältyykö hankkiminen hal lussapitoon? Pitäisikö katselunkin olla kriminalisoitu? 6) Poliisiviranomaisen yksilöity toimivalta: Pitäisikö poliisin tehtävät itsesääntelyn yhteydessä kirjata lakiin (lakeihin) jos kyse on uusista tehtävistä? 7) Julkisuuskysymykset: Onko poliisilla oikeus luovuttaa laatimaansa aineistoa teleyrityksille? 8) Teleyrityksen kannalta on ongelmallista viestintämarkkinalain 68 :ssä teleyrityksille asetettu kielto rajoittaa käyttäjän oikeutta valita sisältöpalvelun tarjoaja viestintäpalvelun vastaanottamista koskevan sopimuksen ehdoissa. Koskeeko kilpailuoikeudellinen sääntely myös rikollista sisältöä? 9) Entä muut rikokset, jotka perustuvat julkaistuun sisältöön? Rikoksista, jotka perustuvat tai voivat perustua julkaistuun sisältöön on luettelo liitteenä 1. 2 Esimerkiksi Australiassa on nostettu kunnianloukkaussyyte ulkomailla verkkoon saatetun aineiston johdos ta. Ekstraterritorialisuutta kritisoivat myös monet järjestöt, ks. esimerkiksi Kansainvälinen kauppakamari lau sunnossaan ICC Policy Statement The Impact of Internet Content Regulation.

5 5 (31) III HUOMIOON OTETTAVIA NORMISTOJA Keskeiset kotimaiset lait Liikenneministeriön raportissa huomio kiintyy perustuslain säännöksiin, sananvapauslakiin, rikoslakiin sekä poliisilakiin, sähköisen viestinnän tietosuojalakiin, tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annettuun lakiin. Perustuslain 12 :ssä taataan jokaiselle sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetulla lailla eli sananvapauslailla on annettu perustuslain lakivarauksessa edellytettyjä tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Säännösten tarkoitus on olla, kuten hallituksen esityksessä HE 54/2002 vp todetaan, järjestysmääräysten luonteisia ja niillä toteutetaan sisältöön perustuva vastuu käytännössä. Lain 3 :ssä rajataan lain soveltamisala kuitenkin Suomessa tapahtuvaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Näin ollen esimerkiksi lain pakkokeinoja koskevia määräyksiä ei voitaisi soveltaa ulkomailta tuleviin verkkoviesteihin. Hallituksen esityksessä viitataan siihen, että lailla voidaan puuttua vain Suomen lainkäyttöpiirissä olevaan julkaisutoimintaan. Toisaalta kullakin valtiolla on toimivalta ehkäistä rikollisuutta alueellaan, minkä vuoksi pakkokeinot voitaisiin soveltamisalaa täsmentämällä ulottaa myös ulkomaiseen aineistoon sikäli kuin tämä ei olisi muun sääntelyn vastaista. Perustuslain 12 :n 1 momentti suojaa kuitenkin suomalaista vastaanottajaa ennakkosensuurilta. Perustuslain ns. kvalifioitu lakivaraus tarkoittaa lapsille haitallisten kuvaohjelmien levittämisrajoituksia. Tällaisista rajoituksista voidaan siis säätää tavallisella lailla. Lapsille haitallisia kuvaohjelmia ovat sellaiset kuvaohjelmat, joiden levittäminen 18 vuotta täyttäneille on muuten sallittua. Lapsiporno on lasten inhimillistä arvokkuutta loukkaavaa ja siten kaikille katsojille haitallista. Ennakkotarkastusoikeus ei siten lähtökohtaisesti koskisi lapsipornoa. Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta koskee myös vain liikkuvia kuvia ja sisältää näiltäkin osin rajoituksia. 3 Kun ennakkosensuuria koskevat säännökset ovat tiukat, on sananvapauden rajoitusten sallittavuutta arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa niiltä osin kuin kyse ei ole perustuslain 12.1 :n kvalifioidusta lakivarauksesta. 4 Sananvapaus ei nimittäin ole absoluuttinen perusoikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa tiettyjen perusteiden käsillä ollessa. Kyse on tällöin 1) lailla säätämisen vaatimuksesta, 2) täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuk- 3 Riitta Ollila, Sananvapaus, Helsinki 2004, s PeVM 25/1994 vp, s. 4-5.

6 6 (31) sesta, 3) rajoituksen hyväksyttävyysvaatimuksesta, 4) sananvapauden ydinalueen eli lähinnä poliittisen viestinnän koskemattomuusvaatimuksesta, 5) suhteellisuusvaatimuksesta, 6) oikeusturvavaatimuksesta sekä 7) ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimuksesta. Lainvastaisen sisällön ehkäisemistä on tällöin tarkasteltava näiden vaatimusten toteutumisen valossa ja perustuslakivaliokunta arvioi tämän kysymyksen. Mikäli esimerkiksi oikeusturvavaatimus ei toteudu riittävän hyvin, voi esimerkiksi pakkokeinojen säätäminen edellyttää perustuslainsäätämisjärjestystä. 5 Ulkomaisen verkkoviestin lähettäjän oikeuksia Suomen sananvapausjärjestelmä ei sen sijaan koske. Mikäli lähettäjä on EU-alueelta, soveltuu sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY sisältämä alkuperämaaperiaate. Direktiivi on meillä saatettu voimaan lailla tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 458/2002. Direktiivin mukaan kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että sen alueelle sijoittautuneet palvelun tarjoajat noudattavat kyseisen jäsenvaltion lakeja yhteen sovitettuun alaan kuuluvissa kysymyksissä. Direktiivi mahdollistaa toisaalta kuitenkin sen, että jäsenvaltiot voivat yksittäistapauksissa muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella rajoittaa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa toisesta jäsenvaltiosta. Yhteisöoikeuteen sisältyy myös televisio-ohjelmien osalta alkuperämaaperiaate. Muualta kuin EU-alueelta tulevien verkkoviestien osalta Suomella on lähettäjään nähden ihmisoikeussopimusten mukanaan tuomat kansainväliset velvoitteet. Ihmisoikeussopimukset sisältävät periaatteita, jotka suojaavat myös vastaanottajaa sekä, ainakin epäsuorasti, myös kuvien kohteena olevaa henkilöä. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan asemaa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös perustuslain 18 :n 1 momentissa tarkoitettu elinkeinovapaus. Keinovalikoimaa lapsipornon ehkäisemiseksi lainsäädännössä Sananvapauslain pakkokeinot ovat seuraavat: Verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamisesta säädetään lain 17 :ssä. Tuomioistuin voi mm. virallisen syyttäjän vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän luovuttamaan verkkoviestin lähettäjän selvittämisessä tarpeelliset tunnistamistiedot vaatimuksen esittäjälle, jos on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään sellainen, että sen toimittaminen yleisön saataville on säädetty rangaistavaksi. Sananvapauslain 18 :ssä säädetään verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä. Virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta voi tuomioistuin voi määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeis- 5 Ks. PeVL 60/2001 vp sähkökauppalakia koskevan hallituksen esityksen HE 194/2001 vp osalta.

7 7 (31) tä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Verkkoviesti on hallituksen esityksen HE 54/2002 mukaan ymmärrettävä sanan suppeimmassa merkityksessä. Keskeyttämismääräys on nimittäin rajoitettava koskemaan vain verkkoviestin sitä osaa, johon määräys on sen tavoitteiden saavuttamiseksi teknisesti välttämätöntä kohdistaa. Määräystä ei siten ilman muuta voi kohdistaa kokonaiseen verkkojulkaisuun. Toisaalta pakkokeinon kohteena voi olla myös verkkojulkaisun sisältämä yksilöity verkkoviesti. HE 54/2002 vp sisälsi 20 :ssä esityksen teleyrityksen tai muun palvelimen ylläpitäjän oikeudesta keskeyttää verkkoviestin jakelu. Mietinnössään PeVM 14/2002 vp perustuslakivaliokunta esitti kuitenkin pykälän poistamista, koska se rajoittaisi laitteen ylläpitäjän keskeyttämisoikeuden vain rasistiseen ja pornografiseen aineistoon. Tässä yhteydessä valiokunta totesi: Verkkoviestintä perustuu yleensä laitteen ylläpitäjän ja tämän palveluja käyttävän sopimukseen, jossa määritellään myös viestinnässä noudatettavat sopimusehdot. Niiden perusteella operaattorilla on ja valiokunnan mielestä tuleekin olla oikeus keskeyttää sisällöltään selvästi lainvastaisten muidenkin kuin säännöksessä mainittujen viestien pitäminen yleisön saatavilla. Valiokunta on poistanut pykälän. 6 Sähköisen kaupankäynnin direktiiviin perustuvan lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ( sähkökauppalaki ) 13 :ssä säädetään, että kun tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai verkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirrettyjen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän: 1) ei ole siirron alkuunpanija; 2) ei valitse siirron vastaanottajaa; eikä 3) valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun siirtoon tai yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikainen tallentamisen siltä osin kuin tallentamisessa on kysymys yksinomaan siirron suorittamisesta eikä tallentamisen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa. Direktiivi 2000/31/EY sähköisestä kaupankäynnistä lisää kuitenkin, että tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset. Tämä mahdollistaisi pakottavan järjestelmän. 6 (PeVM 14/2002 vp, s.7/ii)

8 8 (31) Tämä ns. mere conduit-säännön sisältävä pykälä on vastuumielessä merkityksellinen monessa suhteessa. Ensinnäkin, jos operaattori ei tee mitään, vaikka olisi tietoinen välitettävästä sisällöstä, ei hänelle synny rikosoikeudellista eikä siviilioikeudellista vastuuta. Toiseksi, jos operaattori estää vapaaehtoisesti pääsyn joillekin verkkosivuille, voidaan kysyä, onko tämä sellaista tiedon valitsemista tai muuttamista, joka synnyttäisi operaattorille vastuun sisällöstä? Tämä vastuu tulisi ajankohtaiseksi varsinkin silloin kun suodatuksessa seuloutuisi laillista sisältöä. Kolmanneksi, jos viranomainen vaatisi jonkin sivun suodattamista lakiin mahdollisesti luotavien valtuuksien nojalla (pakottava järjestelmä), tämä synnyttäisi operaattorille toimimisvelvoitteen, joka lähtökohtaisesti poistaisi vastuun. 7 Lain 14 :ssä todetaan, että kun tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tietojen sisällöstä tai välittämisestä sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallennuksen osalta, jonka yksinomaisena tarkoituksena on tehostaa tietojen siirtämistä edelleen muille palvelun vastaanottajille heidän pyynnöstään, jos hän: 1) ei muuta tietoja; 2) noudattaa tietoihin pääsyä koskevia ehtoja; 3) noudattaa tiedon päivitystä koskevia sääntöjä, jotka on määritelty toimialalla laajalti hyväksytyllä ja käytetyllä tavalla; 4) ei puutu toimialalla laajalti hyväksytyn ja käytetyn teknologian lailliseen käyttöön saadakseen tietoja tallennetun tiedon käytöstä; ja 5) toimii viipymättä tallentamansa tiedon poistamiseksi tai sen saannin estämiseksi saatuaan tosiasiallisesti tietoonsa, että tieto on poistettu sieltä, missä se alun perin verkossa oli, tai että sen saanti on estetty taikka että tuomioistuin tai muu toimivaltainen viranomainen on määrännyt poistamaan tiedon tai estämään sen saannin. Sähkökauppalain 15 :ssä säädetään vastuuvapaudesta tietojen tallennuspalveluissa. Pykälän mukaan palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tallennettujen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi saatuaan tietoonsa mm. sitä koskevan tuomioistuimen määräyksen tai saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslaissa tarkoitettua lapsipornoa. Sähkökauppalain tarjoamat pakkokeinot rajoittuvat vain Suomessa harjoitettuun toimintaan sen vuoksi, että direktiivi perustuu alkuperämaaperiaatteeseen ja siksi, että vain operaattorin tallettamat tiedot voivat olla niiden kohteena. Palvelun tarjoajan estotoimeen on laissa säädetty nimenomaisesti sisällön tuottajalle tietyt oikeusturvaehdot. 7 Sveitsissä maan suurimman teleoperaattorin johtoa vastaan nostettiin syyte tietoliikenteen häirinnästä, vaikka yhtiö oli toiminut viranomaismääräyksen pohjalta.

9 9 (31) Sähkökauppalain 16 :ssä säädetään tiedon saannin estoa koskevan määräyksen antamisesta. Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä 15 :ssä tarkoitetun palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä asia kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta palvelun tarjoajalle ja sisällön tuottajalle tilaisuutta tulla kuulluksi, paitsi jos kuulemista ei voida toimittaa niin nopeasti kuin asian kiireellisyys välttämättä vaatii. Tuomioistuimen määräys on annettava tiedoksi myös sisällön tuottajalle. Jos sisällön tuottaja on tuntematon, tuomioistuin voi määrätä palvelun tarjoajan huolehtimaan tiedoksiannosta. Määräys raukeaa, jollei tiedon sisältöön tai välittämiseen perustuvasta rikoksesta nosteta syytettä tai korvauskannetta määräajassa. Palvelun tarjoajalla ja sisällön tuottajalla on oikeus hakea määräyksen kumoamista siinä tuomioistuimessa, jossa määräys on annettu. ISP voi itse rajoittaa pääsyä laitonta aineistoa sisältäville sivuille Jos teleoperaattori eli ISP (Internet Service Provider) toimii itsesääntelyn poh jalta, ei eduskunnan perustuslakivaliokunnan sananvapauslain yhteydessä an taman kannanoton mukaan teleoperaattori tarvitse lainsäädäntöön perustuvaa valtuutusta rajoittaakseen lainvastaisen aineiston yleisön saatavilla oloa sopimusperusteisesti. Voidaan myös katsoa, että tämä mahdollisuus on osa elinkeinonvapautta ja sopimusvapautta. Viestintämarkkinalain ( /393) 68 :n mukaan puhelinverkon liittymäsopimuksen ja muun viestintäpalvelun vastaanottamista koskevan sopimuksen ehdoissa ei voida rajoittaa käyttäjän oikeutta valita sisältöpalvelun tarjoaja. Lainkohtaa on pidetty esteenä itsesääntelytoimena tapahtuvan verkkosivuille pääsyn ehkäisemisessä. Tätä tulkintaa vastaan voidaan kuitenkin esittää joukko näkökohtia. Määräys on tavoitteiltaan kilpailuoikeudellinen, se ei perustu yhteisöoikeuteen, eikä sillä ole vastinetta muissa Pohjoismaissa eikä Englannissa. Lainkohtaa on siten tulkittava kansallisessa lainvalmistelussa ilmaistujen tavoitteiden mukaisesti. Ei voida ajatella, että kilpailuoikeudellinen sääntely epäsuorastikaan velvoittaisi lainvastaisen sisällön levittämiseen. Määräys koskee kilpailevien palveluntarjoajien diskriminoimista yleisesti, eikä palvelun sisällön osan laillisuuden tarkastelua. Viestintämarkkinalain 68 :n tarkoittama velvollisuus väistyy joka tapauksessa sähkökauppalain 14, 15 ja 16 :ssä mukaisten palveluntarjoajan velvollisuuksien tieltä silloin kun kyse on palveluntarjoajan tallettamien tietojen laillisuudesta. Ei voida ajatella, että palveluntarjoajalla olisi velvollisuus pidättyä rikollisuuden ehkäisemisestä välitettävän aineiston osalta samalla kuin tällä olisi vastuuvapauden menettämisen uhalla velvollisuus poistaa ilmeisen lainvastainen aineisto omalta palvelimeltaan. Lisäksi, jos rikollisen si-

10 10 (31) sällön levittämisen ehkäiseminen sopimusperusteisesti hyväksytään perustuslain sananvapaussääntöjen valossa, ei ole ajateltavissa että muita tarkoitusperiä varten luotua tavallista lakia olisi kohdeltava vielä suuremmalla pieteetillä. Pakottavan järjestelmän luomisen vaihtoehtoja Perustuslain, sananvapauslain ja sähkökauppalain säännösten tarkastelu liittyy velvoittavien määräysten luomiseen, sillä itsesääntelyyn perustuva järjestelmä ei edellytä operaattorilta eikä viranomaiselta valtuuksia pakkokeinojen käyttöön. Mikäli velvoittavia määräyksiä luodaan, on syytä tarkastella asiaa lain tällä hetkellä tarjoamien mahdollisuuksien valossa. Sananvapauslain ja sähkökauppalain säännökset kohdistuvat kotimaisen sisällön torjumiseen. Sinänsä ei liene estettä laajentaa sananvapauslain pakkokeinoja koskevia määräyksien soveltamista Suomessa tapahtuvaan levitystoimintaan tai saatavilla pitämiseen. Sananvapauslain 18 :n soveltaminen saattaisi silti edellyttää tarkistuksia, sillä saatavilla pito ei sähkökauppalain 13 :n tarkoittamissa välitystilanteissa ole operaattorin osalta lainvastaista eikä rangaistavaa. Mikäli pakottava järjestelmä haluttaisiin luoda, verkkoviestin jakelun keskeyttämistä koskeva lainkohtaa eli sananvapauslain 18 :ää tulisikin täsmentää kattamaan ilmeisen lapsipornon ja rasistisen aineiston levittämisen ehkäisemisen riippumatta siitä, onko tällainen toiminta sellaisenaan rangaistavaa vai ei. Sananvapauslain ohella rajoitusmääräys voitaisiin ottaa myös sähkökauppalakiin, mutta ei ole mielekästä sisällyttää kahteen eri lakiin jokseenkin samansisältöistä määräystä. Sähkökauppalaki, joka yleensä sääntelee vastikkeellista toimintaa, voisi 13 :n kohdalla viitata sananvapauslakiin. Nykymuodossaan viestintään liittyvien pakkokeinojen sirottelu eri lakeihin on varsin sekavaa. Perustuslakivaliokunta lausui sähkökauppalain säätämisen yhteydessä, että rikoslain tunnusmerkistöjen täyttyminen, joka on ilmeistä, täyttäisi myös rajoituksen täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen. Rikollisen aineiston ehkäiseminen täyttää puolestaan hyväksyttävyysvaatimuksen. Suhteellisuusvaatimuksen osalta todettiin, että materiaali, jonka sisältö on erityisen moitittavaa, ja jonka leviämisen ripeä estäminen on tärkeää myös toisten ihmisten perusoikeuksien kannalta, synnyttää palveluntarjoajalle toimintavelvoitteen, mikä on ongelmatonta suhteellisuusperiaatteen kannalta. Oikeusturvavaatimus edellyttää tuomioistuimen suorittamaa arviointia myös niissä tapauksissa, joissa palveluntarjoaja itse suorittaa menettelyn. Velvoittava järjestelmä edellyttää siten aina tuomioistuinkontrollia. Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi ilmeisesti estää vastuuvapaussäännön vuoksi tiedonsiirto- ja verkkoyhteyspalveluita suorittavan palveluntarjoajan velvoittamisen laittoman materiaalin suodattamiseen vastuun menettämisen uhalla. Sähkökauppalakia säädettäessä perustuslakivaliokunta pani painoa oikeusturvamääräyksille todeten myös, että ilman riittäviä oikeusturvatakeita joudut-

11 11 (31) taisiin turvautumaan perustuslainsäätämisjärjestykseen. Sen vuoksi myös mahdollinen velvoittava järjestelmä pääsyn estämiseksi ulkomaisille verkkosivuille sisältäisi oikeusturvaa koskevia määräyksiä, joiden rakentaminen rajat yli toimiviksi olisi varsin hankalaa. 8 Lapsiporno rikoslaissa ja lainkäyttövaltakysymykset Rikoslakia on muutettu lailla 650/2004. Uudistuksessa otettiin huomioon ne lainsäädäntövelvoitteet, joita asettavat: - Euroopan unionin neuvoston puitepäätös 2004/68/YOS lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta, - Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta vuodelta 2000 ja - Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus vuodelta Rikoslain 17 luvun 18 :n mukaan se, joka valmistaa, pitää kaupan tai vuokrattavana, vie maasta, tuo maahan tai Suomen kautta muuhun maahan taikka muuten levittää kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lasta, väkivaltaa tai eläimeen sekaantumista, on tuomittava sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan 18 vuotta nuorempi. Saman luvun 18a :ssä säädetään törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Jos sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisessä lapsi on erityisen nuori, kuvassa esitetään myös vakavaa väkivaltaa tai lapsen kohtelua erityisen nöyryyttävästi, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai rikos on tehty osana rikoslain 1a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Edelleen saman luvun 19 :ssä säädetään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, että joka oikeudettomasti pitää hallussaan valokuvaa, videonauhaa, elokuvaa tai muuta todellisuudenmukaista kuvatallennetta, jossa esitetään lasta sukupuoliyhteydessä tai siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä taikka muulla sukupuolisiveellisyyttä ilmeisen loukkaavalla tavalla, on tuomittava sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan 8 Voidaan tietenkin katsoa, ettei perustuslaki suojaa ulkomaista sisällöntuottajaa tai palvelimen ylläpitäjää, jolloin oikeusturvamekanismeista voitaisiin näiden osalta tinkiä. Toisaalta tällainen järjestely voisi olla ihmisoikeussopimusten vastainen tai voisi muodostaa syrjintää.

12 12 (31) lasta esittävän kuvan hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rikoslain 17 luvun 24 :n mukaan edellä mainittuihin rikoksiin sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Rikoslain 9 luvun 5 :n mukaan oikeushenkilölle tuomittavan yhteisösakon rahamäärä on vähintään 850 ja enintään euroa. Rikoslain alueellinen ulottuvuus on Suomen alue. Kuitenkin Suomen kansalaista ja Suomessa tekohetkellä tai tuomitsemishetkellä asuvaa henkilöä voi daan syyttää joka tapauksessa. Näihin henkilöihin ei sovelleta kaksoisrangaistavuuden vaatimusta eli teon ei tarvitse olla rangaistava myös tekomaassa. Muiden henkilöiden osalta näin täytyisi olla, joten Suomen rikosoikeudellinen lainkäyttöpiiri ei ulottuisi ulkomaisiin sivustoihin. Hallituksen esityksestä HE 6/1997 vp sivu 143 ilmenee toisaalta epäsuorasti (rinnastus väkivaltaku vauksiin), että lapsipornon levitys rikoksena täyttyy aina, kun aineisto laitetaan tietoverkkoon saataville. Tästä voitaisiin johtaa, että koska sivut näkyvät Suomessa, rikos olisi siten Suomessa tehty, koska sen seuraukset ilmenevät Suomessa. Oikeuskäytännössä ei tiettävästi ole tapauksia, jossa tällainen tulkinta olisi nettirikollisuuden osalta vahvistettu ja se on lapsipornorikollisuutta koskevissa sopimuksissa noudatetun linjan vastainen. 9 Vaikka ekstraterritoriaalisuuskysymys rikosoikeudellisen toimivallan osalta muiden kuin oman maan kansalaisten ja täällä pysyvästi asuvien henkilöiden osalta on kansainvälisesti epäselvä kysymys, on poliisilla joka tapauksessa alueellinen toimivalta rikoksen ehkäisemisessä. Operaattori tai sen työnteki jät eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen lapsipornon levittämisestä säh kökauppalain 13 :n tarkoittamissa tilanteissa. Tietoisuus lapsipornosivustojen sisällöstä voisi periaatteessa luoda tilanteen, jossa levittämisen tunnusmerkistö täyttyy. Mikäli myös huolimattomuus lapsipornon levittämisen suhteen kriminalisotaisiin, kuten Norjassa on tehty, olisi kynnys vielä matalampi, mutta vastuuta operaattorille ei voisi edelleenkään syntyä. Poliisin rooli ja valtuudet Poliisilaki 493/1995 määrää 1 1 momentissa, että poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syy- 9 Vrt. Astri Aas-Hansen, Barnepornografi på internett, Fokus på rettspraxis, Redd Barna (Norge) 2003, s. 10. Aas-Hansen epäilee Norjan rikoslain osalta, voisiko se kattaa ulkomailla tapahtuvaa laittoman materiaalin verkkoon saattamista Norjassa olevien käyttäjien saataville. Jos lapsipornorikokset sisällytettäisiin rikoslain 1 luvun 7 :n piiriin eli ns. kansainvälisiin rikoksiin, ne kuuluisivat Suomen rikosoikeudelliseen lainkäyttöpiiriin aina ilman tulkintaa, mutta tämä olisi todennäköisesti Suomen kansainvälisten velvoitteiden, kuten territoriaalisuuteen perustuvien lapsipornon ehkäisemistä koskevien sopimusten vastaista, ja olisi todennäköisesti käytännöllisesti merkityksetöntä, sillä syyttämismahdollisuutta ei yleensä ole, ellei vieras valtio luovuta rikoksen tekijää.

13 13 (31) teharkintaan saattaminen. Lain kolmas luku, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 525/2005, sääntelee poliisin tiedonhankintaa. Lain 31a mahdollistaa peitetoiminnan myös silloin kun kyse on rikoslain 17 luvun 18 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen estämisestä, paljastamisesta tai selvittämisestä. Jo aikaisemmin peitetoiminta on ollut mahdollista rikoslain 17 luvun 18a :ssä rangaistavaksi säädetystä törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan esittämisestä. Poliisi laki sisältää säännökset myös teknisestä tarkkailusta 31, valeostosta 31 b ja televalvonnasta 31 c. Poliisilaki toimii myös erityislakina, jota on tarkasteltava yhdessä lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta kanssa. Julkisuuslaki (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta /621) sääntelee myös poliisin laatimien rekisterien ja selvitysten julkisuutta. Lain 24 :n 1 momentin 4 kohdassa on mm. rikoksen ehkäisemistä tai niiden selvittämistä varten ylläpitävät rekisterit salassa pidettävää aineistoa. Julkisuuslain määräyksistä poikkeaminen on mahdollista erityislain, tässä tapauksessa poliisilain määräyksillä, ja tarkemmin asiasta säädetään poliisilain 43 :ssä. Poliisi on kiinnittänyt huomiota siihen, että sen on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan pidettävä salassa mm. rikosten ehkäisemistä tai niiden selvittämistä koskevat rekisterit ja rikosten selvittämistä koskevat selvitykset. Tämän yleislaissa olevan kiellon kumoamiseksi on erityislaissa eli poliisilain 43 :n 4 momentissa säädetty tiettyjen tapahtumien tai rikosten välttämiseksi tehdystä salassapitovelvollisuudesta poikkeamisesta. Poikkeuksia on mm. terveyden ja omaisuuden suojelemiseksi, mutta luettelo ei nimenomaisesti kata lapsipornorikoksia. Tulkinnallisesti voitaisiin kyllä ajatella, että lainkohdassa mainitut vapauteen kohdistuvat rikokset, joka sinänsä on rikoslain 25 luvun otsikko, katsottaisiin ulottu van rubrisoinneista riippumatta laajemmin rikoksiin, jotka kohdistuvat jollakin tavoin vapauteen ja fyysiseen ja moraaliseen koskemattomuuteen oikeushyvinä eli esimerkiksi seksuaalirikoksiin ja lapsipornorikoksiin. Lapsipornorikokset loukkaavat, paitsi yleistä järjestystä ja moraalia, myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattua yksityisyyden suojaa riippumatta siitä, missä lapset ovat. Kansallista lakia olisi tulkittava ihmisoikeusmyönteisesti ja estettävä yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset. Toinen tulkintamahdollisuus olisi katsoa julkisuuslain 24.1 :n 4)-kohdan viittauksen rekisteriin koskevan vain henkilörekistereitä, sillä kyseisessä kohdassa puhutaan muutenkin vain henkilötiedoista. Tämän tulkinnan vallitessa poliisilla ei olisi lainkaan salassapitovelvollisuutta julkisiksi katsottavien tietoja sisältävistä listoista, vaikka niiden salassapito olisi tarkoituksenmukaista.

14 14 (31) Poliisilain 43 :n 4 momenttia olisi joka tapauksessa syytä täsmentää käsittämään myös ihmisarvoon kohdistuvat rikokset 10 eli lapsipornorikokset ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Se, kuinka yksityiskohtaisesti poliisin tehtävät poliisilaissa on kuvattava suhteessa 1 :ssä luotuun yleisvaltuuteen ehkäistä rikollisuutta, on paitsi laillisuuskysymys, myös lain säädäntökulttuurista johtuva kysymys. Ulkomaisten verkkosivustojen tarkkailu on julkisuuteen saatetun aineiston seuraamista, joka ei ole poliisilain 3 luvun mukaista, pakkokeinoja edellyttävää tai sellaisen muodostavaa tiedonhankintatoimintaa. Poliisin yksityiskohtaisia tehtäviä listojen muodostamiseksi ei siten tarvinne säännellä toimivaltasäännöksillä. Lain informatiivisuutta voidaan tietenkin edistää toteamalla, että poliisin tehtävänä neuvoa ja kouluttaa viranomaisia, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä rikosten tai niiden vaikutusten ennaltaehkäisemisessä. Esitutkintalaki 449/1987 sisältää perusmääräyksen poliisin toiminnalle. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkinnassa on tällöin huomioitava toimivaltakysymykset eli rikoksen kuu luminen Suomen lainkäyttöpiiriin. Jos kyse on ulkomaisella palvelimella ole vasta lapsipornosta, esitutkinta voi johtaa lähinnä lapsipornoa sisältävän palvelimen sijaintivaltion viranomaisille tehtävään tutkinta- ja syyttämispyyntöön, ellei kyse ole Suomen kansalaisesta tai Suomessa pysyvästi asuvasta ulkomaalaisesta, jolloin rikoksentekijän luovuttamista voidaan pyytää. Pakkokeinolaki 1987/450 sisältää 5a luvun 2 :ssä määräyksen, jonka mukaan silloin kun on syytä epäillä jotakuta törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä, rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kuunnella ja tallentaa televiestejä. Telekuuntelusta, televalvonnasta sekä teknisestä tarkkailusta rikoksen selvittämiseksi säädetään pakkokeinolaissa. Pakkokeinolakia voidaan soveltaa Suomen lainkäyttöpiirissä. Koska pakkokeinolakia sovelletaan rikosten esitutkintaan ja turvaamistoimenpiteisiin siinä yhteydessä, ei se ole yhtä luonteva ympäristö ulkomaisen lapsipornon levittämisen ehkäisyä varten mahdollisesti annettaville pakottaville määräyksille kuin sananvapauslaki tai sähkökauppalaki. Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003 soveltuu poliisilain 1 :ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Lain 4 :ssä on määräyksiä epäiltyjen tietojärjestelmästä, joka on periaatteessa lähellä lapsipornoa sisältävien verkkosivujen luetteloa. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia siltä osin kuin tässä laissa tai muussa 10 Rikoslain otsikointisystematiikan mukaan lapsipornon levittäminen, hallussapito ym. loukkaavat tosin vain yleistä järjestystä.

15 15 (31) Tietosuoja laissa ei toisin säädetä. Henkilörekisteri ja henkilötieto määritellään juuri henkilötietolaissa. 11 Mikäli rekisteröinti ei koske näin määriteltyjä henkilötietoja, ei laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa sovellu luettelon tekoon. Luetteloinnissa on kyse julkisuuteen saatettujen verkkosivujen verkkotunnuksista, ei henkilötietolain mukaisista henkilötiedoista. Tietosuojalainsäädännön suhdetta lapsipornon levittämiseen voidaan tarkastella sivustoilla kävijän, operaattorin ja lapsipornon kohteen näkökulmasta. Sähköisen viestinnän tietosuojalain 4 :n mukaan viesti, tunnistamistiedot ja paikkatiedot ovat luottamuksellisia, jollei laissa toisin säädetä. Viesti ei kuitenkaan ole luottamuksellinen, jos se on saatettu yleisesti vastaanotettavaksi. Viestiin liittyvät tunnistamistiedot ovat kuitenkin luottamuksellisia myös silloin, kun ne kertyvät verkkosivustojen selaamisesta. Työnantajan oikeudet seurata työntekijän liikennettä ovat tässä suhteessa erityiskysymys. Lapsipornon hankkijoiden nimien kerääminen markkinointitarkoituksiin on oikeuskäytännön mukaan myös tietosuojamielessä laitonta, koska itse markkinoinnin kohde tai tarkoitus on laiton. Lapsipornon uhrina olevat lapset eivät käytännössä ole antaneet suostumustaan kuviin. Lapsipornosivujen sisältämät kuvagalleriat ovat henkilötietojen käsittelyä, joka edellyttäisi asianosaisten suostumusta. Lapsipornosivujen ylläpitäminen, myös maksuttomien sivujen, rikkoo myös henkilötietodirektiiviä 95/46/EY. 12 Yhteisöoikeus EY-oikeus vaikuttaa lapsipornon ehkäisemisen sääntelyyn eri tavoin. Seuraavassa kokoavasti eräitä näkökohdista. Euroopan unionin neuvoston puitepäätös 2004/68/YOS lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta velvoittaa jäsenmaat lapsipornografian rangaistavaksi saattamiseen. Teot ovat lapsipornografian tuottaminen, jakelu, levittäminen tai välittäminen, lapsipornografian tarjoaminen tai sen saatavilla pitäminen sekä lapsipornografian hankkiminen tai hallussapito. Eräitä tässä merkityksettömiä poikkeuksia on säädetty. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet ulottaakseen lainkäyttövaltansa puitepäätöksessä mainittuihin rikoksiin, jos rikos on kokonaan tai osaksi tehty 11 Henkilötietolain 523/ :n 3)-kohdan mukaan tarkoitetaan henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Saman :n 1)-kohdan mukaan tarkoitetaan henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. 12 Ks. EY-tuomioistuimen käsittelemä tapaus C-101/01 (Bodil Lindqvist)

16 16 (31) niiden alueella tai rikoksen tekijä on kyseisen jäsenvaltion kansalainen tai rikos on tehty kyseisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen oikeushenkilön puolesta tai hyväksi. Jäsenvaltiot voivat pidättyä tuomiovallan käyttämisestä, jos rikos on tehty niiden alueen ulkopuolella. Lapsipornografia määritellään kuvalliseksi pornografiseksi aineistoksi, joka kuvaa tai esittää i) seksuaaliseen tekoon osallisena olevaa tai osallistuvaa oikeaa lasta, sellainen aineisto mukaan lukien, jossa näytetään sukupuolisiveellisyyttä loukkaa valla tavalla lapsen sukupuolielimiä tai häpyaluetta, tai ii) oikeaa henkilöä, joka vaikuttaa I alakohdassa mainittuun tekoon osallisena olevalta tai osallistuvalta lapselta, tai iii) todellisuudenmukaisia kuvia I alakohdassa mainittuun tekoon osallisena olevasta tai siihen osallistuvasta lapsesta, jota ei ole olemassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 854/2005/EY, tehty 11 päivänä toukokuuta 2005, Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta 13 on luotu nelivuotinen Safe Internet Plus-ohjelma. Se sisältää monta toiminta kohdetta, sillä päätöksellä pyritään torjumaan laitonta tai ei-toivottua sisältöä, luomaan turvallisempi käyttöympäristö sekä lisäämään tietoisuutta turvalliseen verkkoympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Nelivuotinen ohjelma on jatkoa aikaisemmille ohjelmille ja se perustuu olennaisesti itsesääntelylle. 14 Järjestelmällä rahoitetaan toimintaehdotuksia. Todettakoon, että Norjan tietoliikennetoimijoiden järjestö IKT-Norge on tehnyt hakemuksen toimintaohjelmaehdotukselleen ISPPROTECT 15. Viestintämarkkinoita koskeva lainsäädäntö kuuluu harmonisoidun yhteisöoikeuden alaan. Sen vuoksi se kuuluu myös perusoikeusasiakirjan 11 artiklan 16 soveltamisen alaan. Vaikka perusoikeuskirja ei ole ennen perustuslaillisen sopimuksen läpimenoa muodollisesti velvoittava, on sen taustalla oleva yhteisön tuomioistuinten oikeuskäytäntö kuitenkin velvoittavaa. Tuo oikeuskäytäntö pe rustuu olennaisesti Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaan, joka esitellään jäljempänä. 13 EYVL L 149, , s Ks. myös NEUVOSTON SUOSITUS 98/560/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus 1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. 2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.

17 17 (31) Yhteisöoikeus on mm. sähkökauppalain taustalla ja kontrollijärjestelmää on tarkasteltava direktiivin suomissa puitteissa. Vaikka direktiivi perustuukin kotivaltion valvonnan periaatteeseen, on jäsenmailla mahdollisuus asettaa rajoituksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Sen vuoksi lapsipornon levitystä koskevia sääntelytoimia ei helposti kyseenalaisteta sisämarkkinoiden vastaisina. Toisaalta operaattoreille sähköisen kaupan direktiivissä myönnetty vastuuvapaus rajoittaa kansallisen lainsäätäjän mahdollisuutta asettaa operaattoreille velvoitteita valvoa vastuun menettämisen uhalla välit tämäänsä tietoliikennettä. Myös tietosuojasäännökset, kuten henkilötietolaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki perustuvat yhteisöoikeudellisiin säännöksiin. Kansainvälinen oikeus Sananvapaus on Suomen perustuslaissa turvattu jokaiselle Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevalle henkilölle hänen kansalaisuuteensa katsomatta. Suomen perusoikeusjärjestelmällä on yhteys Suomen hyväksymiin ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen lainsäädäntöä olisi tulkittava ihmisoikeusvelvoitteiden valossa. Toisaalta ihmisoikeussopimukset määrittävät erityissopimus ten ohella ne kansainväliset velvoitteet, joita Suomella on suhteessa sen lain käyttöpiirin ulkopuolella oleviin henkilöihin ja suhteessa muihin valtioihin. Nämä ihmisoikeusvelvoitteet voivat rajoittaa Suomen lainsäädännön suomia perusoikeuksia. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus toteaa artiklan 19 kohdassa 2, että jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa tai levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla. Kuitenkin kohdassa 3 todetaan, että kohdassa 2 tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voi sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien ja maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ( ordre public ), terveydenhuollon tai moraalin suojelemiseksi. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus artikla 10 toteaa 1 kappaleessa, että jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä viranomaisia tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi. Saman artiklan 2 kappaleessa todetaan kuitenkin rajoitukset. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteis

18 18 (31) kunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleien turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Huomionarvoisia ovat myös 17 ja 18 artiklat, jotka liittyvät ihmisoikeussopimuksen takaamien oikeuksien käyttöön suhteessa muihin ihmisoikeussopimuksessa taattuihin oikeuksiin sekä niiden oikeuksien käyttörajoituksiin. Lapsipornon levittäminen loukkaa ainakin 8 artiklassa säädettyä yksityisyyden suojaa. Sananvapauteen vetoaminen yksityisyyden suojan murtamiseksi ei siis tule helposti kyseeseen. 17 Ihmisoikeustuomioistuimessa vain valtio voi joutua vastaamaan. Itsesääntelytoimena tapahtuva sananvapauden loukkaus ei voi johtaa ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn, ellei lainsäädännössä osoiteta olevan puutteita, jolloin valtio joutuu vastaajaksi. Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta vuodelta 2000 määrittelee lapsipornografian: Child pornography means any representation, by whatever means, of a child engaged in real or simulated explicit sexual activities or any representation of the sexual parts of the child for primarily sexual purposes. Lisäpöytäkirja kielto koskee producing, distributing, disseminating, importing, exporting, offering, selling or possessing for the above purposes child pornog raphy as defined in article 2. Artiklan edeltävissä osissa, joihin viitataan, puhutaan lapsikaupasta. Tämän vuoksi lapsipornografian kriminalisointivelvoite liittyy juuri lapsikauppaan eli pöytäkirja ei kata kaikkea lapsipornografian tuottamista tai levitystä. Artikla 4 sisältää kriminalisointivelvoitteiden alueellista ulottuvuutta koskevat määräykset, jonka mukaan sopimusvaltiot ulottavat toimivaltansa omalla alueellaan, mukaan lukien siinä valtiossa rekisteröidyt alukset ja lentokoneet, jos oikeudenloukkauksen tekijä on sen maan kansalainen tai asuu siellä pysyvästi tai uhri on sen maan kansalainen. Myös se, ettei sopimusvaltio luovuta rikoksen tekijää omiin sääntöihinsä nojaten, on peruste tuomiovallan käytölle. Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus vuodelta 2001 sääntelee lapsipornoa artiklassa 9. Sopimusvaltioiden on ryhdyttävä sellaisiin lainsäädännöllisiin tai muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen kriminalisoinnin kannalta estääkseen tietoista ja oikeudetonta 17 Euroopan ihmisoikeuksien peruskirjan 3 artiklan mukaan jokaisella on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen.

19 19 (31) - lapsipornografian tuotantoa sen levittämiseksi tietokoneteitse, - lapsipornon tarjontaa tai saataville saattamista tietokoneen välityksellä, - lapsipornon jakelua tai välittämistä tietokoneen välityksellä, - lapsipornon hankintaa (procure) itselle tai toiselle tai - lapsipornon hallintaa tietojärjestelmässä. Lapsipornografialla tarkoitetaan Euroopan neuvoston yleissopimuksessa pornografista materiaalia, joka kuvaa visuaalisesti - alaikäistä seksuaalisesti avoimessa käyttäytymisessä, - henkilöä, joka näyttää alaikäiseltä, seksuaalisesti avoimessa käyttäytymisessä - totuudenmukaisia kuvia, jotka esittävät alaikäistä seksuaalisesti avoimessa käyttäytymisessä. Edellä mainitut kaksi kansainvälistä sopimusta ja Euroopan unionin neuvoston puitepäätös on otettu huomioon lainsäädännössä juuri lapsipornografiarikosten tunnusmerkistöjä tarkistettaessa sekä toimivaltasäännöissä. On huomattava, että nämä sopimukset asettavat kansallisen toimivallan kullekin sopimusvaltiolle syyteasioissa pitkälti territoriaalisuuteen ja kansallisuuteen perustuen. Syyttämistoimivallasta on erotettava toimivalta ehkäistä rikollisuutta alueellaan mukaan lukien rikollisen aineiston levittäminen. IV KOKEMUKSET MUUALTA Muut Pohjoismaat Ruotsi, Norja ja Tanska ovat toteuttaneet valvontaa vapaaehtoiselta pohjalta. Missään näistä maista ei ole tiettävästi tehty lainsäädännön muutoksia vapaaehtoiseen järjestelmään siirryttäessä. Poliisi on avustanut teleyrityksiä, jotka tekevät suodatuksen vapaaehtoiselta pohjalta. Tiettävästi sopimusehtoja ei ole myöskään tarkistettu näissä maissa, vaan asia on hoidettu tiedottamalla. Asiakkaalla on oikeus saada suodatus puretuksi kohdallaan. Protesteja ja pyyntöjä on kuitenkin tiettävästi ollut vähän. Vaikka suodattaminen voidaan eri tavoin kiertää, eivät pohjoismaiden järjestelmät näyttäisi täysin merkityksettömiltä, sillä esimerkiksi Tanskassa operaattori ja poliisi rekisteröivät käyntiä luvattomilla sivuilla päivässä. Suodatus perustuu levittämisen ehkäisemiseen. Näiden kolmen maan lainsäädännöt poikkeavat lapsipornon kriminalisointien osalta hieman toisistaan, vaikka tunnusmerkistöjä on viime aikoina muutettu kansainvälisten sopimusten pohjalta. Norjan lainsäädäntö on ankarin, sillä siellä huolimattomuus voi täyttää levittämisen tunnusmerkistön ja systemaattinen katselu on rangaistavaa. Ruotsissa pohditaan tällä hetkellä katselun kriminalisointia. Kriminalisoinnin ulottuvuudella ei ole kuitenkaan ollut merkitystä suodattamisen laillisuuden tarkastelussa. Poliisiviranomaisten tehtäviin se tietenkin vaikuttaa sillä kun

20 20 (31) Norjassa myös sarjakuvat ja tietokoneella luodut kuvat lasketaan mukaan lapsipornoon, joten toisesta maasta saadut listat eivät ole Poliisin ja operaattorin/operaattorien välillä on kussakin maassa sopimus, jossa yhteistyön muodot, kuten salassapitovelvoitteet ja vastuut sovitaan. Norjan ja Ruotsin osalta operaattorit nojautuvat järjestelyssä enemmän poliisin ase maan kuin Tanskassa, jossa operaattori TDC esiintyy päätöksen tekevänä ja protestit vastaanottavana tahona poliisin mukanaolosta huolimatta. Yhteistyösopimuksien määräykset poikkeavat hieman toisistaan. Norjan, Ruotsin ja Tanskan hallinto-oikeutta ei ole tutkittu poliisilakien eikä salassapitosääntöjen osalta. Kun muutoksia ei ole lainsäädäntöön tehty, on vanhat säännökset siis katsottu riittäviksi. Sähköistä kaupan käyntiä koskeva direktiivi ja direktiivi sähköisen viestinnän tietosuojasta on kuitenkin implementoitu niissäkin. Norja Ensimmäisenä Pohjoismaista Norjassa vapaaehtoinen järjestelmä käynnistyi syyskuussa 2004 Internet-palveluntarjoaja Telenorin aloitteesta. Esikuvana oli Englannin järjestelmä, mutta Telenorin kutsusta Norjan poliisi lähti hankkeeseen mukaan. Kaikki suuremmat operaattorit ovat nykyään mukana järjestelmässä. Poliisi suorittaa sivujen seulonnan yhteistyössä muiden Pohjoismaiden poliisiviranomaisten kanssa. Tehtävää hoitaa Norjassa yksi henkilö. Norjan listalla on tällä hetkellä noin 1600 verkkotunnusta. Periaatteena on, että verkkotunnus on ns. top level domainista seuraava tunnus, jonka alla on useita alatunnuksia tai verkkosivuja. Listaa päivitetään keskimäärin noin kerran viikossa. Poliisin arvion mukaan listatuille sivuille pyritään kertaa vuorokauden aikana. Poliisilla on yhteistyösopimus operaattorien kanssa (Liite 1). Poliisi edellyttää, että listalla olevat osoitteet suljetaan, eikä operaattori voi sopimuksen voimassa ollessa päättää olla sulkematta joitakin listattuja sivuja. Toisaalta operaattori voi vapaasti suodattaa enemmän kuin poliisi edellyttää. Operaattori ei ota vastuuta poliisin listan perusteella suljettujen sivujen lainvastaisuudesta. Operaattorien asiakassopimuksissa todetaan, ettei operaattorilla ole velvollisuutta tarjota pääsyä kaikkiin Internet-osoitteisiin. Pysäytyssivulla sivuille pyrkijää kehotetaan ottamaan yhteyttä poliisiin. Poliisin toiminta on rikosten ennalta torjumista eli lapsipornon levittämisen ehkäisemistä. Verkkotunnuksia ei kerätä syytteiden nostamiseksi. Yritykset saa da ulkomaiset viranomaiset nostamaan syytteitä ovat epäonnistuneet. Verkkosivuista tehdyt luettelot katsotaan voitavan luovuttaa operaattoreille. Näillä on salassapitovelvollisuus sopimuksen perusteella. Tietosuojaviranomaiset, jotka ovat tarkastaneet menettelyn, ovat vaatineet, ettei verkkosivuilla kävijöitä

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Ulkomailla oleville lapsipornosivustoille pääsyn estäminen

Ulkomailla oleville lapsipornosivustoille pääsyn estäminen SELVITYS 26.8.2005 1209/30/2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Ulkomailla oleville lapsipornosivustoille pääsyn estäminen Sisällys: 1 Lähtökohta...2 2 Estosuodattimet Norjassa ja Ruotsissa...2

Lisätiedot

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN NÄKÖKULMA LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 Talvikki Virkkala OTM TAUSTAKSI Some ja muut uudet mediat muuttaneet tapaa kommunikoida ja jakaa tietoa

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices Tietosuoja Esityksen sisältö Sääntely-ympäristö Henkilötietolaki Sähköisen viestinnän tietosuoja Tietoturvallisuus Rikoslaki Muuta alaa koskeva sääntelyä Sääntely-ympäristö Perustuslaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 99/2006 vp. tavoitteena on tämän epäselvyyden poistaminen.

HE 99/2006 vp. tavoitteena on tämän epäselvyyden poistaminen. HE 99/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsipornografian levittämisen estotoimista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lapsipornografian levittämisen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Uusi, itsenäinen inen välittv littäjiin kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Taustaa Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tehostaminen; työtä on jatkettu keskeytyksettä

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta

Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi CC: pia.hammar@mintc.fi Helsinki 15.8.2007 Lausunto sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

1) Miten määritellään viestintäpalvelun toteuttamisen vaarantuminen?

1) Miten määritellään viestintäpalvelun toteuttamisen vaarantuminen? Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 4.10.2007 5/6020/2007 Elisa Oyj Viite Ref. Ref. Asia Ärende Subject n Abuse-seminaari OHJE TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ INTERNET-PALVELUJEN ABUSE-TILANTEISSA

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen ESITYSLISTA 79/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Keskiviikko 2.10.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoituksen

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EU-julkisuusasetus (artiklat)

EU-julkisuusasetus (artiklat) Liitteet EU-julkisuusasetus (artiklat) 1 artikla. Tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on a) määritellä ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 492/2013 Laki. kosmeettisista valmisteista. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 492/2013 Laki. kosmeettisista valmisteista. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 492/2013 Laki kosmeettisista valmisteista Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta 19.8.2013 Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Lisätiedot

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan?

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.4.2015 Tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä Energiatodistusten laatijoiden keskustelu ja verkostoitumistilaisuus 10.3.2015 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari, ympäristöministeriö Tietojärjestelmä

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2002 vp. Hallituksen esitys laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2002 vp. Hallituksen esitys laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LAUSUNTOKOOSTE Viestintämarkkinaosasto 9.6.2006 Kirsi Miettinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LAUSUNTOKOOSTE Viestintämarkkinaosasto 9.6.2006 Kirsi Miettinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LAUSUNTOKOOSTE Viestintämarkkinaosasto 9.6.2006 Kirsi Miettinen Viite: Asia: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Dnro LVM 041:00/2006 Laki lapsipornografian

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

29.5.2009 Dnro 1186/2/09

29.5.2009 Dnro 1186/2/09 EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 29.5.2009 Dnro 1186/2/09 PÄÄTÖS LAPSIPORNOGRAFIAN ESTOTOIMISTA ANNETUSTA LAISTA JA SEN SOVELTAMISESTA TEHTYIHIN KANTELUIHIN 1 ASIA Eduskunnan oikeusasiamiehelle saapui

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

hallintovaliokunnalle.

hallintovaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun

Lisätiedot