Välitehtävä I. Yleisiä kurssitietoja. Välitehtävä I. Käsitteet ja kronologia. Käsitys talouden toimintamekanismeista

Transkriptio

1 Yleisiä kurssitietoja Ensimmäisen 3 luennon nettisivut: ilkka.leskela@helsinki.fi WebOodi: te=400826&alkpvm= &kieli=1 Suorittamista koskevat kysymykset: johanna.harju@helsinki.fi Välitehtävä I Lue Kuisman kirjan I osio (ss ). Lue Pähkinäsaaren rauhansopimus. Kirjoita 1 2 liuskan essee, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin: 1) Mistä taloudellisista kysymyksistä Pähkinäsaaren rauhassa päätettiin? 2) Mitä taloudellisia toimijoita/ryhmiä ja talouteen vaikuttavia sopimuksia/lakeja Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa voi havaita? Välitehtävä I Laajuus: 1 2 liuskaa, riviväli 1,5, pistekoko 12, 2,5 cm marginaalit. Palautus: ti luennolle Muista nimi & opiskelijanumero paperin ylälaitaan! Harjoittele lähdetietojen merkitsemistä, eli lisää esseen loppuun lähdeluettelo, josta ilmenee, mistä käyttämäsi Pähkinäsaaren rauhansopimuksen teksti on peräisin. Talous: historia, politiikka ja teoria Talouspolitiikka Historia Käsitys talouden toimintamekanismeista (teoria) Political Economy or Economics is the study of mankind in the ordinary business of life. It examines that part of individual and social action which is most closely connected with the attainment and with the use of the material requisites of wellbeing. Alfred Marshall, Principles of Economics, 1890 Käsitteet ja kronologia Esiteollinen (pre-industrial) ennen teollista vallankumousta ennen ja 1800-luvun vaihdetta Ranskan vallankumous painottaa talouden merkitystä historian periodisoinnissa sosioekonominen käsite maatalousyhteiskunta = complex society 1

2 Käsitteet ja kronologia Esimoderni (pre-modern) ennen modernia Moderni nykyaikainen, uudenaikainen 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku voimakas kaupungistuminen painottaa kulttuuria (taide, kirjallisuus, musiikki, teologia) moderni = kaupunkikulttuuria Käsitteet ja kronologia Varhaismoderni (early modern) modernin ja ei-modernin välillä myöhäiskeskiajan ja teollistumisen välillä karkeasti: ja 1700-luku ideahistoria, valtion ja sen instituutioiden historia Esiteollinen: kirjallisuutta Patricia Crone, Pre-Industrial Societies: Anatomy of the Pre-Modern World, 1989 J. R. McNeill & William H. McNeill, Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, 2005 (2003) Mikä on erilaista? Energia Lihasvoima (ihmiset, eläimet) Tuulivoima (purjeet) Vesivoima (myllyt) Lämpövoima (tuli, puu) Roomalainen maailmankuva Mikä on erilaista? Informaation kulkunopeus Yhtä nopea kuin nopein kulkuväline (hevonen, laiva, juoksija) Henkilösuhteet luotettavan tiedon perusta henkilöverkostojen suurempi merkitys Maailmankuva Ihmisten näkemys ympäröivästä maailmasta erilainen kuin nykyään 2

3 Roomalainen maailmankuva Roomalainen maailmankuva Talouden mittakaavat Talous ja valtarakenteet Sukuyhteisö (kyläyhteisö) yleensä ruoan suhteen omavarainen Maaseutu kaupunki Maaseutu: ruoka, raaka-aineet, työvoima Kaupunki: hallinto, jalostetut tuotteet Valtakunta, imperiumi ylipaikalliset eliitit, suurempi verokertymä armeija, hallinto, kysyntä (muoti) Kuka tuottaa, kuka käy kauppaa? Tuottajat: paikalliset maanviljelijöiden yhteisöt Kauppiaat: usein muita (ulkomaalaisia, kaupunkilaisia) Hallitsijat ja verotus Ohjaavat erikoistumiseen Tuottavat tarpeita: ylellisyystuotteet, monumentaalirakentaminen, armeija & tukijat (ruoka) Kauppiaan rooli ja arvostus yhteiskunnissa Eurooppa esiteollisessa globaalissa taloudessa Eurooppa esiteollisessa globaalissa taloudessa Vanha manner: Euraasia & Pohjois-Afrikka Kauppa ylellisyystuotteilla silkki, mausteet, väriaineet, parfyymit, viini, turkikset, kulta, hopea, norsunluu Erona alueelliseen kauppaan (orjat, vilja, metalli, puu) Kauppa etupäässä suurten valtakuntien välillä Mutta: kauppa yhdenmukaisti & levitti suurten valtakuntien kulttuuria laajemmalle 3

4 Lahjakauppa Kaupankäyntiä hinnoittelemattomilla tuotteilla Antajan ja vastaanottajan sosiaaliset roolit Vastalahjan velvoite (sos. sitoumus) Yläluokkaan kuuluvien tapa osoittaa mahtiaan ja keskinäistä ystävyyttään ylellisyystuotteet, vieraanvaraisuus, ihmiset vrt. nyk. korruptio Mitä tästä pitäisi oppia? Käsitteet: mitä tarkoitetaan esiteollisella Erot: mikä on erilaista esiteollisena aikana Tuotantoyksiköiden koko ja valtarakenteet Paikalliset taloudet, ylipaikalliset hallitsijat Hallitseva luokka kaupan verkosto Myös esiteolliset taloudet olivat globaaleja Henkilöverkostoissa liikkuvat ylellisyystuotteet myöhemmän maailmankaupan edeltäjänä Yhteiskuntatieteellinen näkökulma, joka pyrkii ottamaan huomioon esim. historian, yhteiskuntatieteen, taloustieteen, tekniikan ja ilmastohistorian selittäessään tietyssä paikassa tietyllä hetkellä vallitsevaa yhteiskunnallista ja talouden järjestystä. Voidaan käyttää näkökulmana historiaan Esimerkki: sosioekonomia Rooman valtakunnan rajojen selittäjänä Ilmasto, maaperä, tekniikka mitä voidaan viljellä Väestömäärä yhteiskuntarakenne, erikoistuminen Vain siellä, missä maanviljelys on tuottoisaa, syntyy pitkälle erikoistuneita yhteiskuntia, keskuksia Kaikki ei ole mahdollista kaikkialla Olosuhteet ja ihmisen kyky hallita niitä (tai sopeutua niihin) voivat muuttua vanhan maailman imperiumit 4

5 Keskukset ja periferiat Useita tasoja: Kaupunki maaseutu Hallinnon keskukset provinssit Suuret valtakunnat heimoyhteisöt Keskusten ja periferioiden välillä: Tavaravaihtoa Kulttuurivaihtoa Keskukset ja periferiat Vaihdon vyöhykkeet Keskuksesta periferiaan päin: Arki: käyttöesineitä, ideoita Eliitti: ylellisyystuotteita, hallinnon malli Periferiasta keskukseen päin: Raaka-aineita (myös ylellisyystuotteiden) Työvoimaa (sotilaat, orjat) Molemminpuolinen riippuvuus! Vrt. Eurooppa siirtomaa-ajalla ja nykyään Keskukset ja periferiat Mikä ei liiku? Keskuksesta periferiaan: Hallinnon tai teknologian sovellutukset, joita ei pystytä käyttämään eli ylläpitämään periferiassa Periferiasta keskukseen: Ideat, maailmankuva Ekskursio: Rooman talous Metallit Vaihto ei välttämättä johda yhdenmukaistumiseen Erot yleensä tunnistetaan, ja niistä voi tulla identiteetin rakennusvälineitä sekä keskuksen että periferian väestöille Tekniikka talouden edistäjänä (1) Teknistä kehitystä tapahtui, vaikka tieteellisiä tai teknisiä läpimurtoja ei juuri tapahtunut Parempia sovelluksia, laadukkaampia tuotteita Myös: hidas viljalajikkeiden ja karjan jalostus Tekniikka talouden edistäjänä (2) Tekniikan käyttöönoton perusedellytykset 1) Idea 2) Sovellus 3) Tarve 4) Investoinnit 5) Sosiaalinen hyväksyntä Perusedellytykset 3-5 eivät usein toteutuneet esiteollisissa talouksissa (kulttuureissa) Esim. orjatalous ei suosinut työtehoa kasvattavia sovelluksia = ei tarvetta 5

6 Tekniikka talouden edistäjänä (3): Antiikin tieteellis-taloudellinen kehitys Voimanlähteet (lihas, vesi, tuuli, tuli) Maatalous: välineet, lannoitteet Metallit: kaivokset, jalostaminen, teräs Käsityö: sovellukset, esim. jouset ja vivut Rakennustekniikka: kiventyöstö, betoni Kuljetusvälineet ja infrastruktuuri (tiet) Tiedonkulku: kirjoitustaito, kirjat, kirjeet Ajanlasku ja mittaaminen Ekskursio: Rooman talous Mitä tästä pitäisi oppia? Sosioekonomisten olosuhteiden merkitys talousmuodon rajojen määrittymisessä ilmasto, luonnonvarat, ihmiset, tekniikka Arkeologian merkitys kirjallisten tietojen täydentäjänä ja haastajana esim. Roomasta etupäässä yläluokan (1 5% väestöstä) tuottamia tekstejä vain arkeologia vie esiteollisen arjen äärelle Mitä raha on? (1 - yleinen) Yleinen vaihdon väline, valuutta Voi vaihtaa hyödykkeisiin (tavarat ja palvelut) Arvon mitta Arvon säilyttäjä Kirjanpidon yksikkö Yhteiseen sopimukseen perustuva Mitä raha on? (2 - esiteollinen) Leimattua metallia yleensä kultaa, hopeaa tai elektrumia; myös kuparia, pronssia, rautaa Leimatun ja leimaamattoman jalometallin välillä ei suurta eroa: raha punnittiin Rahayksiköt = painon yksiköitä Rahan arvo = siinä olevan jalometallin arvo Inflaatio johtui usein hallitsijan pyrkimyksestä vähentää rahassa olevan jalometallin määrää = lisätä omaa varallisuuttaan! 6